Vesi- ja luonnonvaratalouden, vesienhoidon ja ympäristötiedon tehtävät maakuntauudistuksessa Vedet ja ympäristötieto Nykytilan kuvaus 15.12.2016 1
1. Tulvariskien hallinta sekä vesistöjen käyttö ja hoito 1/4 Tulvariskien hallinta ja säännöstelyjen kehittäminen Hallintasuunnitelmien laadinta, toteuttaminen sekä raportointi. Tulvadirektiivi 2007, laki tulvariskien hallinnasta 2010 Tulvariskien hallinnan suunnittelua tehdään vesistöaluekohtaisesti ja maakuntien yhteistyönä. SYKE:llä on tärkeä rooli raportoinnissa EU:lle sekä asiantuntija-apuna. Tehtäviin kuuluu myös ennakkotoimenpiteet tulva- ja kuivuushaittojen vähentämiseksi sekä operatiivinen tulvantorjunnan asiantuntija-apu. Vesistösäännöstelyjen kehittäminen Säännöstelyluvan haltijat, vesivoimayhtiöt ja kunnat tärkeimpinä yhteistyötahoina Merkittävimmät syyt säännöstelyjen kehittämistarpeelle ovat ilmastonmuutos sekä vesistön virkistyskäytön olosuhteiden parantaminen. Hydrologinen seuranta ja vesitilanteesta tiedottaminen Asiakkaat: Sisältää pintavesien vedenkorkeus ja virtaama sekä pohjavesien seurannan. kiinteistön omistajat, toiminnanharjoittajat, kunnat, pelastuslaitokset, valtio, EU, muut viranomaiset 2
1. Tulvariskien hallinta sekä vesistöjen käyttö ja hoito 2/4 Tehtävän vaikuttavuus Tulvariskien hallintatoimilla ja tulvat huomioivalla maankäytön suunnittelulla pystytään estämään tai vähentämään tulvavahinkoja suunnitelmallisesti Säännöstelyjen kehittämisellä voidaan lieventää ilmastonmuutosten haitallisia vaikutuksia sekä ottaa huomioon tasapuolisesti säännöstelyn erilaisia, usein keskenään ristiriitaisiakin tavoitteita. Hydrologinen seuranta antaa perustiedot vedenpinnan korkeuksista ja virtaamista vesistöjen säännöstelyjä ja tulvariskien hallintaa sekä muita vesistötehtäviä varten. Uudistuksessa huomioon otettavaa ja tehtävien kehittämismahdollisuudet EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaista tulvariskien hallinnan suunnittelua Kymijoen vesistöalueella tehdään Keski-Suomen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten yhteistyönä. Yksittäisen vesistösäännöstelyn kehittäminen on pitkäkestoinen useita vuosia kestävä monivaiheinen prosessi, joissa asiakkaina ovat monet tahot hankkeen eri vaiheissa. Hydrologisen seurannan tehtävien järjestämisvastuu keskitetään Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle vuoden 2017 aikana. Muille ELY-keskuksille/maakunnille jää kuitenkin edelleen hydrologisia tehtäviä. Maakuntien välisellä hyvällä yhteistyöllä on mahdollisuus jatkaa tulvariskien hallinnan toimivaa ylimaakunnallista yhteistyötä hallinnon uudistuksen jälkeen. Maakuntien välisen yhteistyön suuri merkitys koskee myös muita vesistötehtäviä. Tulvariskien hallinta ja säännöstelyjen kehittäminen 2,9 htv 3
1. Tulvariskien hallinta sekä vesistöjen käyttö ja hoito 3/4 Vesistöjen käytön ja hoidon muut tehtävät Vesistöjen hoidon ja kunnostusten neuvonta ja ohjaus Avustukset vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin (Rahoitus YM:ltä ja MMM:ltä) Valtion vesistöomaisuuden ja -lupien haltijan tehtävät. MMM on päättänyt keskittää tehtävän EPOELYyn, käytännön toimet on aloitettu. Keski-Suomessa on Lievestuoreen Laajalahden maapato sekä n. 15 pohjapatoa. Vesistöjen pohjapatojen kunnossapitotarve on vähäinen. KESELY on tällä hetkellä Saarijärven ja Pyhäjärven säännöstelylupien haltija, mutta näiden säännöstelyjen oikeudet ja velvoitteet ovat voimayhtiöillä. Maankuivatuksen ojitustoimitukset Asiakkaat: Tehtävän keskittäminen muutaman maakunnan tehtäväksi on suunnitteilla. Tämän johdosta Keski-Suomen ojitustoimitukset hoitaisi jokin muu maakunta. kansalaiset, yhdistykset, osakaskunnat, toiminnanharjoittajat, kunnat, valtio, muut viranomaiset 4
1. Tulvariskien hallinta sekä vesistöjen käyttö ja hoito 4/4 Tehtävän vaikuttavuus Asiantuntevalla neuvonnalla ja ohjauksella lisätään vesistöjen kunnostajien tietoutta kunnostusmenetelmistä, hankkeen läpiviennistä, tarvittavista luvista, eri rahoitusmahdollisuuksista jne. Näin parannetaan vesistöjen kunnostajien edellytyksiä viedä hankkeet menestyksellisesti päätökseen. Vesistökunnostuksilla parannetaan vesiympäristöjen tilaa ja näin edistetään myös EU- ja kansallisen lainsäädännön mukaan asetettuja vesienhoidon tavoitteita. Uudistuksessa huomioon otettavaa ja tehtävien kehittämismahdollisuudet Rahoitus avustuksiin saadaan maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriöltä. Vuonna 2016 myönnettiin määrärahaa yhteensä n. 100 000. Vesiympäristöjen tilaa parantavien hankkeiden tarve on suuri, joten näin ollen rahoituksen olisi tärkeää säilyä vähintään nykytasolla. Avustuskäytännöstä säädetään valtioneuvoston asetuksessa vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta. Maakunnalla on myös mahdollisuus kehittää vesistöjen hoidon ja kunnostuksen tukemista eri keinoin. Valtion vesistörakenteiden hallinta ja kunnossapito on järkevää keskittää yhdelle toimijalle, koska ne keskittyvät sijainniltaan ja omaisuusarvoltaan sekä kunnossapitotarpeiltaan Pohjanmaalle, erityisesti Etelä-Pohjanmaalle. Vesistöjen käytön ja hoidon muut tehtävät 1,6 htv. 5
2. Vesihuolto 1/2 ELY-keskuksista maakuntiin siirtyvät tehtävät ovat vesihuoltolain mukaisia edistämis-, kehittämis- ja valvontatehtäviä. Lisäksi ELY-keskuksella on joitakin terveydensuojelulain mukaisia lausunnon antamiseen liittyviä tehtäviä vedenlaatuun liittyvissä asioissa. Asiakkaat: Vesihuollon alueellisen yleissuunnittelun koordinointi Asiakkaiden neuvonta vesihuoltoasioissa, sidosryhmäyhteistyö Vedenhankinnan toimintavarmuudesta huolehtiminen Vesihuoltolain valvonta ja lausuntojen antaminen kansalaiset, vesihuoltolaitokset, vesiensuojeluyhdistykset, ministeriöt, muut viranomaiset, Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys, Keski-Suomen liitto Tehtävän vaikuttavuus Vaikuttavuus vesihuollon rakentamisessa ja hajajätevesineuvonnassa on ollut merkittävä. Vesihuollon kehittämisessä sidosryhmäyhteistyön merkitys on ollut erittäin ratkaisevaa. Vesihuollon asiantuntijatehtävässä ELY-keskus on maakunnassa ainoa puolueeton taho, joka antaa tietoa erilaisista vesihuollon erityiskysymyksistä. ELY-keskuksen toiminnalla on ollut vaikuttavuutta vesihuollon suuntaviivojen luojana sekä vesihuollon tasapuolisen ja oikeudenmukaisen järjestymisen kannalta. 6
2. Vesihuolto 2/2 Uudistuksessa huomioon otettavaa ja tehtävien kehittämismahdollisuudet Uusia rakentamisavustuksia ei enää myönnetä vuonna 2017. Nykyisten avustusrahojen käytön valvonta jatkuu vielä vuoteen 2018 saakka. Tarve vesihuollon rakentamisen ja /tai vesihuoltoverkoston saneerauksen avustamiseen on myös jatkossa suuri. Haja-asutuksen jätevesineuvonta-avustuksia myönnetään myös jatkossa ympäristöministeriön toimesta Maakuntiin siirtyy kunnan ympäristöterveydenhuoltoviranomaiselta talousveden laadunvarmistustehtävät. Tämä tuo hyvää synergiaa nykyisen ELY-keskuksen vesihuoltoasioiden ja kuntien ympäristöterveysviranomaisten hoitamien vesihuoltoasioihin liittyen. Osaamisen riittävyys tulee varmistaa myös tulevassa maakuntahallinnossa. ELYkeskus on toimijana puolueeton valtion viranomainen, jonka edistämisvaikutus maakunnan vesihuollon kehittymiseen on suuri. Henkilöresurssit ovat eläköitymisten takia tällä hetkellä pienet: 0,7 htv 7
3. Ympäristörakennuttamistehtävät Keski-Suomen ELY toimii rakennuttajana valtion johtoisissa ympäristörakennuttamishankkeissa. Hankkeet ovat viime vuosina olleet vesihuoltohankkeita (jäteveden siirtolinjat, yhdysvesijohdot), vesistörakentamishankkeita (pohjapadot, ruoppaukset) sekä pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamishankkeita. ELY-keskuksen tehtävänä on ollut hankkeen koko rakennuttamisprosessin läpivieminen. Hankkeiden määrä on ollut viime vuosina 1-2 hanketta/vuosi. Kehittämismahdollisuuksia ELY-keskuksissa on varsinkin vesistörakentamishankkeissa siirrytty pääasiassa ELY - johtoisesta rakennuttamista pelkkään avustuksen antajan rooliin. Ongelmana on varsinkin pienten toimijoiden (osakaskunnat) osalta se, että rakentamishankkeiden kustannustehokkaaseen ja laadukkaaseen läpiviemiseen ei ole heillä tietotaitoa. Tämän vuoksi olisikin hyvä, että ELY-keskuksen rakennuttaja-asiantuntijuutta hyödynnettäisiin jatkossakin maakuntahallinnossa Ympäristörakennuttamistehtävien henkilöstöresurssit noin 0,5 htv 8
4. Pohjavesiin liittyvät tehtävät 1/2 Pohjavesiselvitykset Pohjavesiselvitykset palvelevat vesihuoltoa, pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta, vesien- ja merenhoitoa ja pilaantuneiden maiden tutkimusta Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus Pohjavesiä koskeva vesienhoidon suunnittelu, toimenpideohjelma ja sen toimeenpano, lisää kohdassa 5 vesien ja merenhoito Pohjavesiseurannat eli pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan seuranta Tehtävässä seurataan pohjaveden laatua sekä määrää ja korkeutta. Pohjavesiseurannoilla määritellään, onko pohjaveden tila huonontunut ihmistoiminnan vuoksi. Asiakkaat: yksittäistaloudet, yritykset, vedenhankintayhtiöt, vesiliikelaitokset, kuntien vesilaitokset, vesiosuuskunnat, tutkimuslaitokset, maakuntien liitto, valtio, EU Tehtävän vaikuttavuus Vesihuoltoa palvelevat pohjavesiselvitykset luovat tai kohentavat vesihuollon perusrakennetta. On perustana vedenhankintapaikkojen järjestämiselle, koska tällaiset paikat sijaitsevat käytännössä aina pohjavesialueilla. On perusta myös vedenhankintaan soveltuvien alueiden maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle ja pohjaveden suojelulle 9
4. Pohjavesiin liittyvät tehtävät 2/2 Uudistuksessa huomioitavaa ja kehittämisajatuksia Vesihuoltoa palvelevat pohjavesiselvityksiä tarvitaan myös jatkossa, sillä vesihuollon perusrakennetta on kehitettävä ja huollettava. Asukasmäärä myös lisääntyy kasvualueilla, jolloin uudet ja varalle tutkittavat vedenhankintapaikat ovat vesihuollon järjestämisen kannalta välttämättömiä. Vesihuoltoa, pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta ja vesien ja merenhoitoa palvelevia pohjavesiselvityksiä voidaan hoitaa myös maakuntaa laajemmalla alueella. Pilaantuneiden maiden tutkimusta palvelevat pohjavesiselvitykset luovat perustan maaperän ja/tai pohjaveden kunnostamiselle. Selvityksiä voidaan tarvittaessa hoitaa myös maakuntaa laajemmalla alueella. Digitalisaatio ei voi korvata pohjavesiselvitystyötä, joka on käytännön maastotyötä. Digitalisaatiota voidaan kuitenkin hyödyntää tiedon käsittelyssä ja varastoinnissa sekä mm. pohjavesien seurannassa automaattisten tila-antureiden avulla. Yksittäistalouksien vedenhankintapaikkojen pohjavesiselvitykset ovat viime vuosina jääneet vähäisiksi. Tähän olisi suotavaa saada muutos, koska vesihuoltolaitosten ulkopuolella sijaitsevilla yksityistalouksilla ei ole taloudellisia voimavaroja käyttää konsulttia vesihuoltoa palveleviin vedenhankintaselvityksiinsä. Pohjavesiin liittyvät henkilöstöresurssit ovat 4 htv 10
5. Vesien- ja merenhoito 1/5 Vesienhoidon suunnittelu Sisältää useita osaprosesseja kuten pinta- ja pohjavesien ominaispiirteiden tarkastelun, pinta- ja pohjavesiin ihmistoiminnoista kohdistuvien paineiden arvioinnin, vesien tilan arvioinnin (pintavedet: ekologinen tila ja kemiallinen tila, pohjavedet: kemiallinen ja määrällinen tila), vaikutusten arvioinnin, vesientilan parantamistarpeen arvioinnin, toimenpiteiden suunnittelun ja edellä mainittujen tietojen kokoamisen ja tallennuksen tietojärjestelmiin. Osaprosesseissa kerätyn tiedon pohjalta ELY-keskus laatii vesienhoidon toimenpideohjelman ja osallistuu osaltaan myös vesienhoitosuunnitelmien laatimiseen. Vesienhoidon suunnittelu toteutetaan vuorovaikutuksessa sidosryhmien, vesien käyttäjien ja kansalaisten kanssa. Vesientilan seuranta (pinta- ja pohjavedet) Oman toimialueen seurantaohjelman laatiminen, ostopalveluista huolehtiminen, biologisten näytteiden kilpailuttaminen, laadunvarmennus, tulosten ja tiedonsiirron valvonta, tiedon tuottaminen ja tilanteesta tiedottaminen (ks. kohta 6) Seurantojen ja toiminnanharjoittajien toteuttamien velvoitetarkkailujen yhteensovittaminen. Seurantatiedon välittäminen toiminnanharjoittajien ja kansalaisten käyttöön, mm. verkkosivustoilla (ks. kohta 6) Leväseurannan järjestäminen ja tilanteesta tiedottaminen 11
5. Vesien- ja merenhoito 2/5 Sidosryhmäyhteistyö ja kuuleminen Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat valmistellaan laajassa yhteistyössä ja yhteiskunnan eri tahoja kuullen. Tavoitteena on avoin ja osallistuva vesienhoidon suunnittelu. Vesienhoidon suunnittelusta vastaavat ELY-keskukset yhdessä alueensa yhteistyöryhmän kanssa, joka on koottu mahdollisimman kattavasti alueen eri sidosryhmien, toiminnanharjoittajien, järjestöjen ja vesien käyttäjien edustajista. Lisäksi kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus osallistua vesienhoidon suunnitteluun virallisten kuulemisten kautta. Toimeenpanon edistäminen ja toimenpiteiden toteutuksen seuranta Vastuu varsinaisista käytännön toimenpiteistä on pääasiassa toiminnanharjoittajilla sekä kansalaisilla. Valtionhallinnon, lähinnä ministeriöiden vastuulla on toimenpiteisiin kuuluvien tiedollisten, lainsäädännöllisten ja taloudellisten ohjauskeinojen edistäminen ELY-keskus huolehtii toimeenpanon yleisestä edistämisestä mm. seuraavasti: Vesienhoidon tavoitteita tukevien hankkeiden ja toimenpiteiden edistäminen ja avustaminen (YM:n ja MMM:n avustukset) Vaikuttaminen lausuntojen kautta (mm. AVIlle annettavat lausunnot) Vaikuttaminen sidosryhmien omiin ohjelmiin ja suunnitelmin yhteistyön kautta Neuvonta 12
5. Vesien- ja merenhoito 3/5 Toimenpideohjelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteutumisesta on raportoitava komissiolle kolmen vuoden päästä suunnitelmien valmistumisesta (seuraavan kerran joulukuu 2018). Toimenpiteiden toteutusta seurataan sektorikohtaisesti ja alueittain. Vesienhoitosuunnitelmissa on määrätty kullekin sektorille toimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuut. Valtakunnallisessa vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmässä on annettu ohjeet seurannan tekniselle toteutukselle. ELY-keskus kerää ja tallentaa toteutustiedot tietojärjestelmään. Osa toimenpiteiden toteutustiedoista joudutaan keräämään erikseen sidosryhmiltä (mm. kunnat, metsäkeskus, metsähallitus, metsänhoitoyhdistykset, Pro Agria, Mavi). SYKEllä on keskeinen rooli keskitettyjen aineistojen tuottamisessa ja raportoinnissa. Asiakkaat: Kansalaiset, vesienkäyttäjät ja omistajat, yritykset/toiminnanharjoittajat, konsultit, sidosryhmät, kunnat, muut viranomaiset, maakuntien liitto, järjestöt, ministeriöt, EU 13
5. Vesien- ja merenhoito 4/5 Tehtävän vaikuttavuus Antaa yhtenäisen ja kattavan kokonaiskuvan pinta- ja pohjavesien tilasta, tuottaa tietoa ihmisen toiminnasta aiheutuvista ympäristöpaineista ja niiden vaikutuksista vesiympäristöön tietämys vesien tilasta ja tilaan vaikuttavista tekijöistä paranee. Vesientilan seurantatietoa hyödynnetään laajalti ELY-keskuksessa mm. lausunnoissa aluehallintovirastoille sekä muissa asiantuntijalausunnoissa. Myös ulkopuoliset tahot kuten toiminnanharjoittajat, kunnat, konsultit ja kansalaiset hyödyntävät vesientilasta kerättyä tietoa. Tietämys vesientilaa parantavista toimenpiteistä, niiden kustannuksista ja vaikuttavuudesta kasvaa. Vesienhoitosuunnitelmat vaikuttavat hankkeita koskevaan päätöksentekoon ja vesienhoidon tavoitteet otetaan huomion luvituksessa. Yhteistyö ja osallistuminen vesienhoidon suunnittelussa edesauttaa toimijoiden ja sidosryhmien sitoutumista myös toimenpiteiden toteuttamiseen. Toimenpiteiden toteutus turvaa vesien hyvän tilan tavoitteiden saavuttamisen. Toimenpiteiden seurantatietoa tarvitaan osoittamaan, miten vesienhoidon toimenpiteet ovat edenneet eri sektoreilla. Toteutumatieto on pohjana myös seuraavan kauden toimenpiteiden suunnittelulle. 14
5. Vesien- ja merenhoito 5/5 Uudistuksessa huomioon otettavaa Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain, jotka on muodostettu yhdestä tai useammasta vesistöalueesta. Asetuksella on määrätty kullekin vesienhoitoalueelle yhteensovittava ELY-keskus, joka on koordinoinut suunnitteluprosessia ja vesienhoito-suunnitelman valmistelua alueellaan. Tämä on osoittautunut erityisen hyväksi käytännöksi, jota on tärkeää jatkaa myös maakunnissa. SYKEn ja YMn rooli vesienhoidon suunnittelussa tulee turvata myös jatkossa. Uudistuksessa on huomioitava tietojärjestelmien käyttö- ja tallennusoikeus sekä valtionviranomaiselle että maakuntaan. Valtakunnallinen kehittämistyö järjestelmien ylläpidossa ja kehittämisessä tulee myös turvata (SYKE). Yhteistyöryhmän toiminta tulee turvata myös jatkossa, jotta voidaan varmistaa osallistuva ja vuorovaikutteinen suunnittelu ja sitoutuminen toimenpiteiden toteutukseen. Julkista rahaa tulisi kohdentaa myös jatkossa vesienhoidon toimenpiteiden toteuttamiseen (harkinnanvaraiset avustukset). Vesien tilan seurannan kannalta seurannan kilpailuttaminen on todennäköisesti järkevää hoitaa myös jatkossa maakuntien laajana yhteistyönä. Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa valtion lupa ja valvontaviraston kanssa tulee turvata. Vesienhoidon tehtäviin käytetään ELY-keskuksessa karkeasti arvioiden 2,3 htv. (Vesienhoitoon liittyvää työtä sisältyy lisäksi myös vesihuollon, vesivarojen ja pohjavesien tehtäviin sekä ympäristölainsäädännön valvontaan) 15
6. Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen 1/3 Ympäristötiedon tuottaminen Painottuu pinta- ja pohjavesien tilan seurantaan. Seuranta liittyy keskeisesti vesienhoidon ja pohjavesien tehtäviin ja se on käsitelty ko. kohdissa tässä esityksessä. Tietoa saadaan myös lupiin liittyvien velvoitetarkkailujen kautta. Aktiivinen ympäristötiedon jakaminen Ympäristöön liittyvien verkkosivujen ylläpito (erityisesti ymparisto.fi) Alueellista ympäristön tilaa koskevan tiedon kokoaminen yleistajuiseen muotoon säännöllisesti verkkosivuille tai julkaisuksi (taustalla EU:n ympäristötietodirektiivi) Ympäristöviestintä yleisesti: jokaisen ympäristövirkamiehen velvollisuus, viestintäasiantuntijat apuna Ympäristötietouden parantaminen Maakunnallisen ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän (KYKY) koordinointi. Ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustusten jakaminen (Keski-Suomen ELY-keskuksen valtakunnallinen tehtävä). Alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien suunnitteluprosessista vastaaminen ympäristöohjelma, kulttuuriperintöohjelmat, ympäristötietoisuus- ja ympäristökasvatussuunnitelmat 16
6. Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen 2/3 Tehtävä ja siihen liittyvää resurssia sisältyy moneen muuhun tehtävään, osin myös organisaatioviestintään. Valtakunnalliseen erikoistumistehtävään on 1 htv, lisäksi alueellinen ympäristökasvatuksen yhdyshenkilö otona. Asiakkaat Kansalaiset eri rooleissaan, päätöksentekijät, media, opettajat, museot, kansalaisjärjestöt, yritykset, viranomaiset. Vaikuttavuus Tieto ympäristön tilasta on keskeistä materiaalia ympäristöön liittyvässä päätöksenteossa (julkishallinto, yritykset, kansalaiset). Yhteistyön koordinointi alueella on kustannustehokas tapa edistää laajapohjaisesti kestävää kehitystä ja hyvää ympäristön tilaa. Hankeavustukset ovat merkittäviä alalla, jolla muuten suhteellisen huonosti rahoitusta. Valtakunnalliseen erikoistumistehtävään liittyvästä koordinointi- ja tiedonvälitystyöstä on tullut positiivista palautetta. 17
6. Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen 3/3 Uudistuksessa huomioitavaa Tietojärjestelmien yhteensopivuus ja muu tiedonkulku maakunnan ja valtion lupaja valvontaviraston välillä. EU:n ympäristötietodirektiivin vaatimukset ja työnjako vaatimusten täyttämisessä. Ymparisto.fi on tällä hetkellä tärkeä yhteinen viestintäkanava (ELY-keskukset, YM, SYKE, Ara). Yhteistyö on säästänyt resursseja. (Yhteistyötä koordinoitu Keski- Suomen ELY-keskuksen erikoistumistehtävänä.) Jos jatkossa eriytetään, on varattava enemmän resurssia verkkotyöhön. Alueellisten yhteistyöryhmien työn jatkuvuudesta huolehdittava. Hankeavustukset ovat ympäristöministeriön harkinnanvaraisia valtionavustuksia, joita on Keski-Suomen ELY-keskuksesta myönnetty ympäri Suomen. Miten jatkuu? Henkilöstön ympäristötietouden kannalta mahdollisuutena nousee esiin mm. Jyväskylän nykyinen ympäristöjärjestelmätyö ja Jyväskylästä maakuntaan siirtyvän henkilöstön osaaminen asiassa. Valtakunnallinen erikoistumistehtävä on sisältänyt paljon yhteistyötä ja kehittämistä niin eri alueiden kuin valtakunnallistenkin toimijoiden kanssa. Profiloituuko Keski-Suomi edelleen valtakunnalliseksi kehittäjäksi? 18