g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

Samankaltaiset tiedostot
Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

STATIIKKA. TF00BN89 5op

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

Luento 7: Voima ja Liikemäärä

:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38)

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

RAK Statiikka 4 op

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

Mekaniikkan jatkokurssi

Luento 5: Voima ja Liikemäärä

Fysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto

v = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

2.2 Principia: Sir Isaac Newtonin 1. ja 2. laki

Kertauskysymyksiä. KPL1 Suureita ja mittauksia. KPL2 Vuorovaikutus ja voima. Avain Fysiikka KPL 1-4

Havainnoi mielikuviasi ja selitä, Panosta ajatteluun, selvitä liikkeen salat!

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka

5 Kentät ja energia (fields and energy)

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

Muunnokset ja mittayksiköt

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

RTEK-2000 Statiikan perusteet. 1. välikoe ke LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

1. Tasainen liike. Kappale liikkuu vakionopeudella niin, että suunta ei muutu

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op

Lineaarialgebra MATH.1040 / voima

RAK Statiikka 4 op

Luvun 10 laskuesimerkit

KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN A-01 Mekaniikka, osa 1

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

Voiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4

Fysiikan lisäkurssin tehtävät (kurssiin I liittyvät, syksy 2013, Kaukonen)

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

Työ ja kineettinen energia

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Luento 10: Työ, energia ja teho

Liikemäärä ja voima 1

ellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Tarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:

Gravitaatio ja heittoliike. Gravitaatiovoima Numeerisen ratkaisun perusteet Heittoliike

Massakeskipiste Kosketusvoimat

Sähköstatiikka ja magnetismi Mekaniikan kertausta

Kertausta. Haarto & Karhunen.

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

Magneettikentät. Haarto & Karhunen.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Voiman ja liikemäärän yhteys: Tämä pätee kun voima F on vakio hetken

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta

Vektorit. Kertausta Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi)

YO-harjoituskoe B / fysiikka Mallivastaukset

MAA1 päässälaskut. Laske ilman laskinta tälle paperille. Kirjaa myös välivaihe(et).

Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Massa ja paino. Jaana Ohtonen Språkskolan Kielikoulu. torsdag 9 januari 14

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

Mekaniikka 1 Lukion fysiikan kertausta

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Sovelletun fysiikan pääsykoe

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Huomaa, että 0 kitkakerroin 1. Aika harvoin kitka on tasan 0. Koska kitkakerroin 1, niin

yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016

Transkriptio:

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle kiihtyvyyttä voiman suuntaan Nettovoima on vaikuttavien voimien vektorisumma

Newtonin vetovoimalaki Jokainen hiukkanen (avaruudessa) vetää puolensa jokaista muuta hiukkasta voimalla, joka on suoraan verrannollinen massojen tuloon ja kääntäen verrannollinen hiukkasten välisen etäisyyden neliöön. F g G m m 1 r m m 1 F g F g Gravitaatiovakio: G 6,675910 11 Nm /kg r

Gravitaatiokenttä Jokainen massakappale muodostaa ympärilleen gravitaatiokentän, jonka suunta on kohti kappaletta ja jonka suuruus on m1 g r G r Siis kappaleen aiheuttama gravitaatiokenttä saadaan kappaleiden välisestä gravitaatiovoimasta jakamalla se massalla, johon kappale vaikuttaa m1m F G g r m1 gr G m m r

Voimat vaikuttavat kappaleiden yhdysjanan suunnissa Useampien kappaleiden kokonaisgravitaatiovoima saadaan laskemalla kaikki vaikuttavat gravitaatiovoimat yhteen vektoreina. Gravitaatiokiihtyvyyden g aiheuttavat myös muut kappaleet Maan lisäksi. Maan pinnalla vain Maan vaikutus on merkittävä.

Maan säteen R etäisyydellä Maan keskipisteestä Korkeudella h Maan pinnasta putoamiskiihtyvyys Edellisistä saadaan R M G g R mm G mg ) ( ) ( h R M G g h R mm G mg h h h R R g g h

Esimerkki Maan säde R = 6,37 10 6 m ja g = 9,81 m/s (yleisesti taulukoissa) Turussa (ja Suomessa) g = 9,8 m/s Maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys eri korkeuksilla g h g R R h Korkeus [km] Kiihtyvyys [m/s ] 1 9,807 10 9,779 100 9,509 1000 7,38

Massan ominaisuudet Gravitaatiovuorovaikutuksen (voiman) aiheuttaminen Hitaus eli kyky vastustaa liiketilan muuttumista

Newtonin 1. laki Massan hitauden laki Jatkavuuden laki Kappaleen nopeus on vakio tai kappale pysyy paikallaan, jos siihen ei vaikuta voimia. Newtonin 1. laki on voimassa myös, kun kappaleeseen vaikuttavien voimien vektorisumma = 0 Tällöin F Laskuissa hyödyllinen tieto 0 a 0 v vakio

Esimerkki Auton ilmanvastus riippuu auton nopeuden neliöstä ja auton muodosta, jolloin ilmanvastusvoima voidaan kirjoittaa muotoon F D kv, missä k 0,50 kg/m. Auton liikkumiseen vakionopeudella 108 km/h tarvitaan vaakasuoralla tiellä 50 N voima. Kuinka suuret ovat yhteensä muut liikettä vastustavat voimat f k kuin ilmanvastusvoima? F 50 N v 108 km/h 30 m/s k 0,50 kg/m F F f f k k F D F f D k F kv 50 N 0,50 kg/m 30 m/s 70 N

Newtonin. laki F ma F Nettovoima (kokonaisvoima), joka vaikuttaa m massaiseen kappaleeseen, aiheuttaa kokonaisvoiman suuntaan kiihtyvyyden F a m Voidaan esittää komponenttimuodossa eli x-, y ja z-suuntiin erikseen F ma F ma F ma x x y y z z Kiihtyvyyden yksikkö: m/s

Esimerkki Autoa, jonka massa on 130 kg, kiihdytetään 400 N voimalla. Laske auton kiihtyvyys, jos liikettä vastustavien voimien summa on 80 N? m 130 kg F 400 N 80 N f k i F i F ma f k F a ma f m k 400 N 80 N 130 kg 3,1 m/s

Newtonin 3. laki Voiman ja vastavoiman laki Jos kappale vaikuttaa jollain voimalla toiseen kappaleeseen, tämä vaikuttaa itseisarvoltaan yhtä suurella ja suunnaltaan vastakkaisella voimalla edelliseen kappaleeseen. Voimat esiintyvät aina vaikutus-vastavaikutuspareina Vastavoimat vaikuttavat aina eri kappaleisiin

Tavallisimpia voimia (mekaniikassa): Painovoima G Normaalivoima, Tukivoima Jännitysvoimat Kitkavoimat Voimat yleisesti F f T ja s f k N

Vapaakappalekuva Kuva, joka sisältää kaikki kappaleeseen vaikuttavat ulkoiset voimat Voimat jaetaan akseleiden suuntaisiin komponetteihin Kuvaan ei piirretä niitä voimia, joilla kappale itse vaikuttaa ympäristöönsä Jokaisesta erillisestä kappaleesta piirretään oma vapaakappalekuva Kappaleen kiihtyvyyden suunta myös kuvaan

Kappale kaltevalla tasolla