1 Ympäristö- ja kaavoitusvirasto MUISTIO Suunnittelutoimisto/Jaana Mäkinen 29.11.2007 Viite: Asemakaavaluonnos 30/2007, Uusi kevyen liikenteen silta Pennisilta Aurajoen yli suunnitellun uuden kevyen liikenteen sillan vaihtoehdot jalankulun ja pyöräilyn kannalta Aurajoen molemmilla rannoilla kulkevat suositut kevyen liikenteen väylät. Länsirannalla Läntinen Rantakatu on rauhoitettu pihakatumerkein ja ajokielloin kevyen liikenteen käyttöön ja itärannalla kulkee kevyen liikenteen väylä laiturin reunassa ja rauhoitetulla Itäisellä Rantakadulla. Sekä kävelijät että pyöräilijät suosivat näitä reittejä keskustaan tullessaan ja sen läpi kulkiessaan. Opiskelijat ovat yksi suuri käyttäjäryhmä, sillä joen alajuoksulla on opiskelija-asuntoja ja konservatorio ja yläjuoksulla yliopisto ja muita oppilaitoksia. Joen vartta kuljetaan paljon myös työ- ja asiointimatkoja ydinkeskustaan. Rannan reiteillä on myös suuri virkistysarvo. Nämä kevyen liikenteen virrat vaihtavat usein myös joen puolta jossain matkansa vaiheessa. Joen suuntaisten kevyen liikenteen virtojen lisäksi on joen poikkisuuntaisia reittejä ja ylitystarpeita. Ylityspaikkoja Aurajoella on keskustassa seuraavasti: - Föri - Martinsilta kevyen liikenteen väylä vain toisella puolella siltaa - Myllysilta kevyen liikenteen väylä sillan molemmilla puolilla - Teatterisilta kevyen liikenteen silta - Auransilta kapeahkot jalkakäytävät molemmin puolin siltaa - Tuomiokirkkosilta kevyen liikenteen väylä sillan molemmilla puolilla - Tuomaansilta kevyen liikenteen väylä sillan molemmilla puolilla. Keskustan kevyen liikenteen pääakseleiksi on nimetty jokirannan lisäksi Yliopistonkatu ja Brahenkatu. Brahenkadun poikittainen pyörätie johtaa Linnankadulta vanhan kirjaston edestä Ratapihankadulle saakka. Toinen ydinkeskustan poikittainen pyörätieyhteys on Humalistonkatu. Humalistonkadun pyörätie alkaa Yliopistonkadun kävelykadulta Eerikinkadulle ja jatkuu siitä korttelien läpi jokirantaan saakka. Humalistonkadun pyörätietä on suunniteltu jatkettavaksi Ratapihankadulle saakka. Uudenmaankadun poikittaisessa pyörätiessä on katkos Hämeenkadun ja jokirannan välissä, ja reitti on johdettu kiertämään Akatemiankadun ja Tuomiokirkontorin kautta. Suuri osa joen ylityksistä tapahtuu nyt Tuomiokirkkosillalla. Jalankulkuliikenne käyttää paljon myös Auransiltaa. Pyöräilijöitä on Auransillalla vain puolet Tuomiokirkkosillan määrästä. Auransilta koetaan ongelmalliseksi, koska sillä ei ole pyörätietä ja niin ajorata kuin jalkakäytävätkin ovat kapeahkot. Kaskenkadulla ei ole tällä hetkellä pyörätietä, mutta sen suunnan pyöräilymahdollisuuksia kehitettäessä tulee mietittäväksi myös luontevan ja turvallisen joen ylitysmahdollisuuden järjestäminen. Seuraavassa on käsitelty asemakaavaluonnoksen siltavaihtoehtoja jalankulun ja pyöräilyn kannalta. Kukin siltavaihtoehto on merkitty kartalle, joka on ote valmisteilla olevasta kevyen liikenteen pääverkon kehittämisohjelmasta. Kartasta hahmottuu se, miten siltavaihtoehdot tukevat nykyistä ja mahdollista tulevaa kevyen liikenteen verkkoa.
VE 1. Ei uutta siltaa 2 Mustavalkoisessa kopiossa: - uusi pyörätie = tumman harmaa paksu viiva - yhteystarve = harmaa alue - nykyinen pyörätie = ohut musta viiva - pyöräily vähäliikenteisellä kadulla tms. = avoin palloviiva Turun keskustassa tehtiin vuonna 1996 kevyen liikenteen tutkimus, jossa laskettiin kulkijoita ydinkeskustassa yhteensä 18 pisteessä eri viikonpäivinä. Tutkimus tehtiin toukokuussa. Tuomiokirkkosillan Linnankadun puoleisessa päässä oli arkena iltapäivällä jalankulkijoita noin 870 ja pyöräilijöitä 455 tunnissa. Lasketuista pisteistä tässä oli eniten pyöräilijöitä. Jalankulkijoita oli enemmän vain vilkkaimmilla ostoskaduilla kauppatorin ympäristössä. Jalankulkijoiden määrä lienee pysynyt suuruusluokaltaan samana, mutta pyöräily on kymmenen vuoden aikana lisääntynyt, kun keskustan pyöräilymahdollisuudet ovat kehittyneet. Tuomiokirkkosillan kevyen liikenteen väylää levennettiin viitisen vuotta sitten. Sillalla on ns. erotettu kevyen liikenteen väylä eli pyöräilijöille ja jalankulkijoille on osoitettu kummallekin oma tilansa päällystemateriaalin avulla. Jalkakäytävä on päällystetty kiveyksellä ja pyörätie asfaltilla. Jalkakäytävän leveys on sillalla nyt noin 3 m ja pyörätien leveys noin 2 m. Ajoradan ja pyörätien välissä on lisäksi 0,6 m välikaista. Kahden metrin levyisellä pyörätiellä mahtuu kohtaamaan kaksi pyöräilijää, mitä pidetään keskustassa pyöräteiden mitoituksen perusteena. Pyöräilijöiden rinnakkain ajoon ei keskustassa ole tilaa vaan pyöräilijöiden oletetaan ajavan jonossa. Jalkakäytävät ovat keskustassa useimmiten 3 metriä leveitä, mistä tilasta kuitenkin porraskivet ja mainostelineet vievät usein lähes metrin verran tilaa. Kolmen metrin levyiselle jalkakäytävälle mahtuu rinnakkain neljä jalankulkijaa tai kolme jalankulkijaa ostokasseineen. Tuomiokirkkosillan jalkakäytävän leveys on kulkijamääriin nähden jonkin verran niukka. Etenkin, kun ottaa huomioon, että jalankulkija tarvitsee sivuetäisyyttä kaiteeseen ainakin 0,25 m ja liikkumisvaraa vieressä ajavaan pyöräilijään vähintään 0,3 0,5 m. Sillan jalkakäytävän tehollinen leveys on siis nämä etäisyydet huomion ottaen vain 2,25 m. Kevyen liikenteen reitin jatkuessa Linnankadun varressa, on jalankululle vielä vähemmän tilaa. Jalkakäytävän ja pyörätien yhteisleveys on Linnankadulla alle 4 metriä. Vaihtoehdossa Ei uutta siltaa onkin tarkasteltava nykyisen sillan lisäksi sille johtavia reittejä ja parannettava niiden laatutasoa, jotta liikkumista joen yli saadaan helpotettua ja lisättyä.
3 VE 2. Vanhalle paikalle Vaihtoehto vanhalle paikalle johtaa luontevasti Brahenkadun pyörätielle. Joen eteläpuolella reitti jatkuu luontevimmin Tuomiokirkkosillan ja Uudenmaankadun risteykseen, koska Vanhan Suurtorin epätasainen kiveys ei houkuttele sen paremmin pyöräilijöitä kuin jalankulkijoitakaan. Ylityskohtaa on tarve leventää ja jäsentää paremmin toimivaksi. Lisäksi Uudenmaankadun ylitys Akatemiankadun kohdalla ei ole nykyisillä järjestelyillä erityisen turvallinen. Uusi reitti keventää Tuomiokirkkosillan ajoittaista kevyen liikenteen ruuhkaa. VE 3. Nunnankatu kirjaston piha Silta palvelee puolenvaihtoa, mutta ei johda kovin hyvin joen poikkisuuntaisille reiteille. Kirjaston pihan ja kirjastorakennuksen läpi on vain jalankulkumahdollisuus kirjaston aukioloaikoina.
4 Nunnankatua alas tultaessa on huono näkemä varsinkin oikealle talon kulman taakse. Sillan tämä pää on suunniteltava siten, että pyörien ajoreitti ei johda liian suoraan ja vauhdikkaasti sillalle. Ajolinja ei saa olla myöskään liian lähellä talojen kulmia. Nunnankadulta poikkisuuntainen reitti jatkuu Hämeenkadulle, jonka suojatiejärjestelyjä on parannettava ja pyörätietä jatkettava ainakin Uudenmaankadun suuntaan, jotta reitti yhtyy nykyiseen kevyen liikenteen verkkoon. VE 4. Nunnankatu Brahenkatu -linja ruutukaavan suunnassa Johtaa suhteellisen luontevasti Brahenkadun pyörätielle. Reitti hahmottuu hyvin. Nunnankatua alas tultaessa on huono näkemä varsinkin oikealle talon kulman taakse. Sillan tämä pää on suunniteltava siten, että pyörien ajoreitti ei johda liian suoraan ja vauhdikkaasti sillalle. Ajolinja ei saa olla myöskään liian lähellä talojen kulmia. Nunnankadulta poikkisuuntainen reitti jatkuu Hämeenkadulle, jonka suojatiejärjestelyjä on parannettava ja pyörätietä jatkettava ainakin Uudenmaankadun suuntaan, jotta reitti yhtyy nykyiseen kevyen liikenteen verkkoon VE 5. Kauppiaskatu Rettiginrinne -linja
Myös Rettiginrinteen kohdalla on varmistettava, että joen suuntainen ja poikkisuuntainen, sillalle menevä liikenne kohtaavat turvallisella nopeudella ja näkemät ovat riittävät. Kauppiaskadun päässä on suhteellisen hyvin tilaa järjestää risteämiset. Sillan linjauksessa olisi hyvä tutkia joen yli kohtisuoraan kulkevan lisäksi myös ruutukaavan suuntaista vaihtoehtoa. Vaihtoehtoon on syytä liittää Kauppiaskadun kehittäminen kävelypainotteiseksi jokirannasta torille ja kaksisuuntaisen pyöräilyn mahdollistaminen Kauppiaskadulla. Kauppiaskadun kohdalla silta palvelee myös Kaskenkadun suunnasta keskustaan ja torille tulijoita. Suojellulle Auransillalle on vaikea saada lisätilaa pyöräilylle ja jalankululle, joten tämä on ainoa vaihtoehto, joka luo oleellisesti uuden reittimahdollisuuden keskustaan tulijoille. Hämeenkadun suojatiejärjestelyjä on parannettava ja pyörätietä jatkettava ainakin Uudenmaankadun suuntaan, jotta reitti yhtyy nykyiseen kevyen liikenteen verkkoon. Jos näin tehdään, muodostuu mahdollisimman suora ja nopea yhteys sataman suunnasta Hämeenkadulle itään päin. 5 VE 6. Kirjastokortteli Aboa Vetus -museo Keskellä korttelia oleva vaihtoehto on kevyen liikenteen verkon kannalta huonoin. Ei muodosta selkeitä yhteyksiä olemassa olevaan verkkoon. Paras vaihtoehto kävelyn ja pyöräilyn kannalta on Kauppiaskatu Kevyen liikenteen verkkoa täydentää parhaiten Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen välinen silta. Se palvelee niin kävelyä kuin pyöräilykin ja luo parhaat mahdollisuudet kehittää keskustan kävelyaluetta torilta jokirantaan. Matkailua ajatellen tämä siltavaihtoehto luo hyvän ja tarjonnaltaan monipuolisen reitin kauppatorilta kirjaston ohi Aurajoen rantaan ja yli ja edelleen Aboa Vetus -museon ohi Vanhalle Suurtorille ja Tuomiokirkolle.