Elinvoimavaliokunta AIKA 21.09.2016 klo 09:20-14:00 PAIKKA Paukkerinharjun koulu Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Veivo Sointu 9:20-14:00 puheenjohtaja Manninen Paula 9:20-14:00 varapuheenjohtaja Honkanen Erkki 9:20-14:00 jäsen Kellolampi Juho 9:20-14:00 jäsen Lantto Minna 9:20-14:00 jäsen Turpeinen Alpo 9:20-14:00 kaupunginhallituksen edustaja Pietiläinen Jorma 9:20-14:00 esittelijä Mosorin Sinikka 9:20-14:00 sihteeri Ervasti Tuomi-Tuulia 9:20-14:00 vierailija kehittämisasiantuntija Ronkainen Onerva 9:20-10:10 vierailija Jongun kyläyhdistys Viljamaa Elina 09:20-10:10 vierailija Jongun kyläyhdistys POISSA Jussila Jari jäsen Juusola Kimmo jäsen Kärki Olavi jäsen Puolakanaho Urpo jäsen Pesonen Mika jäsen KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 2 2 Muistion tarkastajan valinta 3 3 Talousarvion 2017 valmistelun ja osallistavan budjetoinnin tilannekatsaus 4 4 Työllisyystilanne / kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen 5 5 Koettu hyvinvointi 6 6 Pudasjärven kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämistuen 7 myöntämisperusteet 7 Elinympäristövaliokunnan lausuntopyyntö valmistelussa olevaan Oulunkaaren 8 ympäristösuojelumääräykset-asiakirjaan 8 Valiokuntatyöskentelyn kehittäminen 9 9 Muut asiat 10 10 Kokouksen päättäminen 11
Elinvoimavaliokunta 1 21.09.2016 Kokouksen avaus ELINVOI 1 Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9:20.
Elinvoimavaliokunta 2 21.09.2016 Muistion tarkastajan valinta ELINVOI 2 Muistion tarkastajaksi valittiin Minna Lantto.
Elinvoimavaliokunta 3 21.09.2016 Talousarvion 2017 valmistelun ja osallistavan budjetoinnin tilannekatsaus ELINVOI 3 Elinvoimavaliokunnan yksi pääteemoista on osallistava budjetointi. Tähän liittyen kokous pidettiin Jongun kylätalolla. Jongun kyläyhdistyksestä Onerva Ronkainen esitteli kyläyhdistyksen toimintaa. Jongulla on toteutettu esimerkillisesti osallistavan budjetoinnin mallia asiakaslähtöisesti ryhmätyöllistämällä kuntaosuusmaksulistalla olevia henkilöitä. Pilottikokeilua on tehty yhteistyössä Laavu-hankkeen kanssa. Kyläyhdistyksen näkökulmasta nostettiin esille miten tärkeä rooli Laavu-hankkeen projektipäälliköllä on ollut käytännön asioiden sujumisessa ja opastamisessa. Kyläyhdistys toi esille huolen siitä, että mitä tapahtuu kun Laavu-hanke päättyy vuoden 2017 lopussa. Huolimatta siitä, että kyläyhdistyksen ammattitaito on kasvanut prosessin aikana, niin tukea tarvitaan jatkuvasti jo pelkästään ajallisista syistä johtuen. Yhdistyksellä ei ole varaa tehdä vastaavia palveluja ostopalveluina.kyläyhdistysten toimijat tekevät asioita talkoovoimin ja aika on välillä kortilla. Jongun kyläyhdistyksen rahastonhoitaja/kirjanpitäjä Elina Viljamaa kävi läpi toimintaa talouden näkökulmasta. Ryhmätyöllistäminen on onnistunut Laavu-hankkeen tuen kautta. Kaikki muu toiminta menee talkooperiaatteella ja tulot kattavat juuri ja juuri menot. Taloa on kunnostettu Pudasjärven kaupungin kehittämistuen kautta materiaalihankinnoilla ja työllistetyt ovat kunnostaneet taloa pintaremontilla. Työn jälki on erinomaista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ryhmätyöllistämistä ei voi jatkaa ilman nykyisenlaista tukea. Kehittämisjohtaja toi esille, että kyläyhdistysten huoli on tiedossa. Jotta kyläyhdistykset voisivat jatkaa ryhmätyöllistämistä niin Laavu-hankkeessa ollaan valmistelemassa yhteistyössä virkamiesten ja luottamusmiesten kanssa ns. osallistavan budjetoinnin mallia. Myös valmistelussa oleva Unelmatehas liittyy tiiviisti osaksi työllistämisen kokonaisuutta. Osallistavan budjetoinnin ja Unelmatehtaan kanssa tehdyllä yhteistyöllä tullaan etsimään keinoja miten ryhmätyöllistämistä hoitavat kyläyhdistykset saisivat lisäansioita. Lisäansioista nostettiin esille mm. talkkaritoiminta, talojen lämmitys, lumityöt jne. Kyläyhdistyksillä toiminnot tapahtuvat pääosin talkoovoimin. Talkootöihin olisi saatavissa lisäväkeä maahanmuuttajista. Asiasta kannattaa olla yhteydessä monikulttuurisen työn koordinaattoriin Kehittämistoimessa. Toivottavaa olisi, että kaikki samalla suunnalla toimivat yhdistykset pystyisivät tekemään yhteistyötä. Alkamassa on TyöTakomo-hanke, johon on tulossa verstaspäällikkö. Lisäksi tavoitteena on valmistella seuraava iso työllisyyshanke rahoittajalle helmikuun 2017 hakuun. Valmisteluun halutaan mukaan kyläyhdistysten toimijoiden näkemykset.
Elinvoimavaliokunta 3 21.09.2016 Kehittämistoimi on esittämässä vuoden 2017 talousarvioon kyläasiamiestä, joka toimisi nimenomaan kylien hyväksi. Haaste on kuitenkin käsillä jo tänä vuonna, kun Laavun määrärahat on käytetty ja marras-joulukuun aikana raha tulee löytyä jostain muualta. Nyt ei ole varaa pysäyttää kyläyhdistysten toimintaa pariksi kuukaudeksi ennen vuoden 2017 talousarvion voimaan tuloa. Kehittämisjohtaja esitteli talousarvion 2017 valmistelutilanteen. Haasteellisesta työllisyystilanteesta johtuen Kehittämsitoimi ehdottaa seuraavia lisämäärärahoja: 1. Työllistämisen hoitamiseen työllistettävien palkkamäärärahoihin lisämäärärahaa 190 000. Miksi budjetoida aluneperinkään sellainen summa, jonka jo lähtökohtaisesti tiedämme riittämättömäksi. 2. Unelmatehtaan toiminnan käynnistämiseen 200 000 työllistämisen uusien keinojen etsimiseksi ja kehittämiseksi. 3. Kaupungin markkinointi on tärkeä osa positiivista kaupunkikuvaa. Mikäli haluamme llisää asukkaita niin myös viestintään on kiinnitettävä huomiota. Lisämääräraha 30 000. 4. Kyläasiamies; kylien strategioiden luominen ja tätä kautta liikeaihioiden löytäminen ja elinvoimaisuuden kasvattaminen. Lisämääräraha 46 000. 5. Asumisneuvojan palkkaaminen yhteistyössä Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa. Ammattitaitoisen asumisneuvojan tuomat säästöt palautuisivat kaupungille mm. asuntojen parempana säilymisenä, häätöjen vähenemisenä ja tätä kautta myös sosiaalitoimen työn vähenemisenä. Elinvoimavaliokunta ohjeistaa: Elinvoimavaliokunta ohjeistaa Kehittämistoimea, hallintotoimea ja kaupunginhallitusta valmistelemaan talousarvion realistisesti. Asioita on katsottava realistisesti eikä jälkikäteen osavuosikatsauksittain. Tämä helpottaisi myös luottamusmiesten päätösten tekoa.
Elinvoimavaliokunta 6 20.04.2016 Elinvoimavaliokunta 5 20.05.2016 Elinvoimavaliokunta 4 15.06.2016 Elinvoimavaliokunta 4 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 4 21.09.2016 Työllisyystilanne / kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen ELINVOI 6 Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen totesi, että uusimmat työllisyystilastot eivät ole vielä ehtineet tulla, joten tämä asia siirtyi seuraavaan kokoukseen. Tiedossa on, että vaikka toimenpiteitä on lisätty, niin pitkäaikaistyöttömien määrä on jatkuvasti nousemassa ja tämä asettaa haasteita. Unelmatehtaan osalta selvittelyt ovat jatkuneet. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Unelmatehtaan toiminta-alueena on kesäkuussa vapautuvalta Rimmin alueelta 3-rakennus ja 4-rakennuksen keittiö ja ruokala. Tarkoituksena on keskittää alueelle eri toimijoita. Kaupungin ei ole tarkoitus olla yrittäjänä, vaan olla alkuunpanevana toimijana ja luoda puitteet eri toimijoille. Kehittämistoimi valmistelee asiaa Kaupunginhallitukseen 10.5.2016. ELINVOI 5 Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen kävi läpi maaliskuun työllisyystilastot ja Unelmatehtaan tilannekatsauksen. Alkuvuosi on ollut negatiivinen työttömyyslukujen valossa mikä on normaalia kausivaihtelua näillä leveyksillä. Työttömyysprosentti on ollut 16,2%. Alkuvuoden aikana kuntaosuusmaksut ovat olleet pahimmillaan noin 25 000 /kk, mutta huhtikuun kuntaosuusmaksu on noin 18 000. Kaupungin työllistämisen yksiköllä on tekemistä ns. kuntaosuusmaksulistalaisten työllistämisen kanssa. Listalle tulee koko ajan enemmän väkeä vaikka aiemmin listalla olleita on pystytty saamaan aktiivitoimenpiteisiin. Tämä on merkki siitä, että vapaat työmarkkinat eivät vedä. Kuntouttavan työtoiminnan ja käynnissä olevien hankkeiden kohderyhmistä yli 50 v. pitkäaikaistyöttömät näkyvät tilastoissa siten, että heidän osuutensa on tipahtanut kuntamaksuosuuslistalla. Lisäksi Pudasjärvellä työmarkkinatuen saajien aktivointiaste on noussut merkittävästi lisääntyneen resurssin (työhönvalmentaja) ansiosta. Kehittämistoimen ensi sijaisena tavoitteena on nyt, että yhdistykset saataisiin työllistämään, koska kaupungin kautta tapahtuva työllistäminen on paljon kalliimpaa. Tulevaisuudessa työllistämisen vastuu tulee todennäköisesti kaatumaan entistä enemmän kuntien harteille, joten toimintaa on tarkoitus kehittää siihen suuntaan, ettei se olisi valtion tuesta riippuvainen. Juuri tähän haetaan ratkaisua perustettavan Unelmatehtaan keinoilla. Kaupunginhallitus on hyväksynyt periaatepäätöksen, jossa
Elinvoimavaliokunta 6 20.04.2016 Elinvoimavaliokunta 5 20.05.2016 Elinvoimavaliokunta 4 15.06.2016 Elinvoimavaliokunta 4 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 4 21.09.2016 Kehittämistoimella on lupa valmistella Unelmatehtaan perustamista ja käynnistämistä. Maahanmuuton osalta ollaan aloittamassa pilottikokeilu, jossa vastaanottokeskuksesta on valittu muutama maahanmuuttaja työhön tutustumiseen. Tulkki on mukana toiminnassa siten, että päästään alkuun. Käytiin keskustelua käytännön ongelmasta, joka liittyy palkan maksuun vastaanottokeskuksessa kirjoilla oleville. Ongelma on valtakunnallinen, kun yrityksillä saattaisi olla tahtoa palkata henkilöitä, mutta kun palkka pitäisi maksaa käteisellä, niin palkkaaminen tahtoo kaatua tähän. Ilman oleskelulupaa olevalla ei ole henkilötunnusta eikä siten mahdollisuutta aukaista tiliä. Toisaalta ratkaisuna voi tulevaisuudessa olla ns. prepaid-kortti, johon voidaan ladata rahaa. Isot firmat eivät lähde käteisenä maksettavan palkan -malliin, mutta pienemmillä osuuskunnilla, yhdistyksillä ja yrityksillä tämä olisi helpompaa. Unelmatehtaan tarkoituksena on lähteä ns. kokeilukulttuurilla kehittämään uutta toimintamallia. Rimmiltä on varattu 3-rakennus tätä varten ja remonttibudjetin laatimisten jälkeen asia viedään kaupunginhallitukseen päätettäväksi. Myös 4-rakennuksen osalta tyhjilleen jäävän keskuskeittiön osalta ollaan käyty keskusteluja mm. yrittäjien kanssa. Kaupunginhallitukselle on tulossa päätettävksi purkukuntoisten rakennusten alaspurku jo tänä vuonna. Tavoitteena on päästä ympäristöä pilaavista erittäin huonokuntoisista rakennuksista eroon. Purkukustannukset ovat tällä hetkellä maltilliset ja ne tulevat nousemaan lähivuosina. ELINVOI 4 Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen kävi läpi huhtikuun työllisyystilastot ja Unelmatehtaan valmistelun tilannekatsauksen. Pudasjärven työttömyysprosentin laskussa näkyy Laavu-hankkeen toiminta, jossa työllistäminen tapahtuu ryhmätoimintana yhdistysten kautta. Huhtikuun työttömyys oli Pudasjärvellä huhtikuussa 16,6%. Kehittämistoimen väki on vieraillut tänä vuonna Oulussa, Kajaanissa ja Joensuussa tutustumassa työllistämisen malleihin. Yhteistä kaikille toimijoille on ollut se, että toiminnan pohjana on jokin voittoa tuottava liiketoiminta, joka mahdollistaa muun toiminnan. Voitto sijoitetaan takaisin omaan toimintaan, joka mahdollistaa tätä kautta sosiaalisen yrittämisen. Työpankkitoiminta on asia, jota selvitetään Unelmatehtaan perustamisen yhteydessä. Työpankkitoiminta tarkoittaa yhtiötä, joka huolehti työnantajavelvoitteet ja etsii sopivat työntekijät yrityksille/asiakkaille. Pudasjärven tulee löytää yritysten kautta vientituotteita, joita on
Elinvoimavaliokunta 6 20.04.2016 Elinvoimavaliokunta 5 20.05.2016 Elinvoimavaliokunta 4 15.06.2016 Elinvoimavaliokunta 4 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 4 21.09.2016 tarkoitus alkaa työstämään Unelmatehtaan kautta. Suurin haaste on oma tahtotila, jossa taso uskalletaan nostaa tarpeeksi korkealle. Elintarviketuotanto on osa-alue, jossa Pudasjärvellä on paljon tehtävää. Rimmiltä vapatuva keskuskeittiö on mainio tila yritystoiminnan pohjaksi. Täällä on mahdollista tuottaa palveluja mm. Hirsikampuksen keskuskeittiölle esivalmistelemalla tuotteet itse. Tuotteet joudutaan nyt esikäsittelemään muualla eli työ tehdään jo muualla. Muualta tuotuna tuotteet joudutaan jäähdyttämään, mutta Rimmillä tuotettuna tämä vaihe jäisi kokonaan pois. Eläinlääkäri on todennut tilojen soveltuvan erinomaisesti elintarviketuotantoon ja jatkojalostukseen. Keskusteltiin Kontiotuotteen isoista purukasoista pohtien niiden jatkokäyttöä. Elinvoimavaliokunta ohjeistaa: Laavu-hanke selvittää onko Kontiotuotteella ylijäämäistä purua ja voisiko sitä käyttää pururatojen pinnoittamiseksi. Selvitys tulee tehdä yhteistyössä Teknisen toimen ja kaupungin oman työllistämisen kanssa. ELINVOI 4 Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen esitteli heinäkuun työllisyyskatsauksen ja Unelmatehtaan valmistelutilanteen. Kehittämistoimi tulee esittämään valtuustolle lisämäärärahaa tälle vuodelle työllistämiseen. Tähän varatut rahat ovat loppuneet ja ellei kaupunki jatka työllistämistä niin kuntaosuusmaksut nousevat huomattavasti. Heinäkuun 2016 tilaston mukaan Pudasjärvellä on työttöminä työnhakijoina alle 30-vuotiaita nuoria 119 henkilöä. TE-toimiston kautta näitä nuoria ei ohjata tarpeeksi aktiivisesti työkokeiluihin ym., jos heillä on olemassa ammatti, eivätkä he ole olleet tarpeeksi kauan työttömänä. Kaupungin työllistämistoimessa työskentelevillä ei ole oikeutta nähdä työttömien nimiluetteloa eikä yhteystietoja, jotta he voisivat olla yhteydessä nuoriin aktivointitoimenpiteiden tekemiseksi. Karhupajan toimesta on erikseen oltu yhteydessä nuorten työllisyyttä hoitaviin virkailijoihin asian korjaamiseksi. Tämän ryhmän nuorten työvoimaneuvojat sijaitsevat Oulussa ja Kuusamossa. Kehittämisjohtaja kävi läpi Unelmatehtaan suunnittelutilannetta. Unelmatehtaan toiminnan markkinointiin on tulossa ammattilainen, joka tehtävänä on kartoittaa saatavilla olevat markkinat. Unelmatehtaasta on tarkoitus tulla yrityshautomo, jossa pienillä yrityksillä on mahdollisuus toimia. Rimmin 3-rakennuksesta on tehty alustavat arviot remonttitarpeista. Rimmin kiinteistöjen kustannukset ohjautuvat tällä hetkellä tekniselle
Elinvoimavaliokunta 6 20.04.2016 Elinvoimavaliokunta 5 20.05.2016 Elinvoimavaliokunta 4 15.06.2016 Elinvoimavaliokunta 4 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 4 21.09.2016 toimelle. Tavoitteena on saada tilat käyttöön, jolloin niistä voitaisiin saada myös tuloa. Kaupunginhallituksen tulee harkita, voidaanko yrityksille tarjota tilat omakustannushinnalla, jotta aloittavilla yrityksillä on mahdollisimman matala kynnys yritystoiminnan kokeilemiseen. Rimmin alueelta puretaan syksyn 2016 aikana entinen poikien asuntola sekä opettajien asuntola. Rimmin alue on noin 10 hehtaaria ja kaava mahdollistaa alueelle monenlaista toimintaa. Unelmatehtaan remonttiasia käsitellään kaupunginhallituksessa 23.9.2016. ELINVOI 4 Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen kävi läpi työllisyyskatsauksen ja Unelmatehtaan valmistelutilanteen. Elokuun 2016 työllistymiseen liittyvät luvut ovat kaikki positiivisia mutta laskutettava summa on isompi kuin muulloin. Kehittämistoimi tulee tutkimaan mistä Kelan laskutuksen epäsäännöllisyys johtuu. Heinäkuun työttömyysaste oli 16%. Unelmatehtaalla on aloittanut myyntikoordinaattori Vesa Illikainen, jonka työtehtäviin kuuluu mm. lakkautettujen koulujen kalustoinvestointi, tavaroiden jakamisen ja myymisen valmistelu, yrityskontaktien luominen ja saaminen Unelmatehtaalle, Unelmatehtaan työmahdollisuuksien kartoittaminen ja ns. rempparyhmän töiden koordinointi. Liitteet Pudasjärven työllisyyskatsaus heinäkuu 2016 Pudasjärven työllisyyskatsaus huhtikuu 2016 Pudasjärven työllisyyskatsaus kesäkuu 2016 Pudasjärven työllisyyskatsaus maaliskuu 2016 Pudasjärven työllisyystilanne elokuu 2016
Elinvoimavaliokunta 3 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 5 21.09.2016 Koettu hyvinvointi ELINVOI 3 Koettu hyvinvointi on Elinvoimavaliokunnan vuosikellon aiheena elo- ja syyskuussa. Alustuksen asiaan antoi kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen. Koettu hyvinvointi on erittäin laaja alue ja se herätti vilkkaan keskustelun. Muutokset vaativat aikaa ja paljon keskustelua. Yhteisten arvojen ollessa selvästi kirjattuna kuntastrategiaaan päättäjillä ja virkamieskoneistolla on selvät viitat mitä kohti pyrkiä. Asukasluvun kasvuun saaminen on yksi kulmakivi kehittämisen keskiössä. Tämä tulee kirjata valmistelussa olevaan kuntastrategiaan. Laajentamalla käsitystä omasta elinpiiristä voi huomata, että ympärillä on kaikki mitä tarvitsee. Vaikka asuu Pudasjärvellä, niin viereisiltä paikkakunnilta löytyy kaikki muu mitä meiltä puuttuu. Periaatteessa meillä siis on kaikkea, jos ei oleta kaiken olevan ihan vieressä. Hirsikampus on yksi kulmakivi ja suunnannäyttäjä, mutta se ei yksin riitä. Ulkopaikkakunnalta tulevat haluaisivat paikkakunnalta idyllisyyttä, joka ei nyt näy mitenkään. Keskusta on suunniteltu puhtaanapidon kannalta helpoksi, mutta kaupunkilaisten viihtyvyyteen ei ole panostettu. Viihtyvyys tuo ihmisen alitajuntaan mielikuvan kehittyvästä paikkakunnasta ja ajatus paikkakunnalle muuttamisesta voidaan saada viriämään. Tähän ei ole olemassa yhtä keinoa, kuten konserttisali tai kukat, vaan se vaatii laajempaa kokonaisuutta. Kehittämisasiantuntija Tuomi-Tuulia Ervasti on valmistellut ja toimittanut Demola-verkostolle englannin kielisen toimeksiannon, joka koskee Pudasjärven ympäristön kehittämissuunnitelmaa. Siinä on määritelty tilanteen taustoitus, ongelma ja kysymys, johon halutaan löytää vastaus. Poikkitieteellinen opiskelijaryhmä valitaan elo-syyskuussa ja tutkimuksen on oltava valmis lokakuun loppuun mennessä. Toimeksiannosta on sovittu Elinympäristövaliokunnan ja Kehittämistoimen kesken. Nuoret ovat yksi tärkeä kuuntelemisen kohde. Kotiseutupäivillä kuultu nuoren puheenvuoro oli esimerkillinen ja uskoa luova. Valiokunta kummeksui sitä, että suuri osa ihmisistä haluaa asumaan Ouluun, mutta viikonloppuna he tulevat Kuusamontien täydeltä takaisin Pudasjärvelle. Eikö olisi sama asua siellä missä haluaa vapaa-aikansa viettää? Erityisesti Kipinä-Panuman suunta kannattaisi kaavoittaa, koska sieltä on puolet vähemmän työmatkaa Ouluun. Elinvoimavaliokunnan mielestä poliittisessa päätöksenteossa pitäisi saada aikaan enemmän keskustelua ilman ryhmäsidonnaisuutta. Elinvoimavaliokunta totesi, että elinkaarimallilla voitaisiin rakentaa ns. ensiasuntokonsepti tavallisille asuntoja tarvitseville nuorille. Asuntojen tulisi olla edullisia ja mukana olisi ohjattua yhteisöllistä toimintaa.tämä voisi olla seuraava hirsirakentamisen kohde. Mikäli kaupunki tekee positiivista taloustulosta, niin osa tuloksesta tulisi ohjata nuoriin ja heidän asuntojen saantimahdollisuuteen.
Elinvoimavaliokunta 3 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 5 21.09.2016 Elinvoimavaliokunta ohjeistaa: Elinvoimavaliokunta ohjeistaa kaupunginhallitusta tekemään selvitystä vuokra- ja omakustanteisen asuntojen ja asumisen tason lisäämisestä. Asuntotilanne on kriittinen ja muutoksia tulee saada aikaan nopeasti. Lisäksi elinvoimavaliokunta ohjeistaa kaupunginhallitusta selvittämään tämän hetkisten kaupungin vuokrakiinteistöjen vuokran ja kunnon kohtaannnon. ELINVOI 5 Koettu hyvinvointi on tärkeä osa kaupunkilaisten mielikuvasta omaa kotikuntaa kohtaan. Kehittämistoimi halusi Elinvoimavaliokunnan jäsenten näkemykset koetusta hyvinvoinnista. Jäsenille oli lähetetty etukäteiskysymykset, jotka käytiin läpi kokouksessa. Koettu hyvinvointi on iso liuta asioita, joita jokainen kokee omalla tavallaan. Pudasjärvellä seuraavat asiat nousevat jatkuvasti esille: rakentamisen rajoitteet, yksityisteiden hoito, ympäristön viihtyvyys, kivijalkakauppojen säilyvyys ja Kollaja-asia. Elinvoimavaliokunta ohjeistaa: Elinvoimavaliokunta ohjeistaa kaupunginhallitusta viemään Kollaja-asiaa uudelleen käsittelyyn valtuustolle muuttuneesta tilanteesta johtuen. Asia vaikuttaa koettuun hyvinvointiin ratkaisevasti. Liitteet Elinvoimavaliokunnan etukäteistehtävä koettuun hyvinvointiin liittyen
Kaupunginhallitus 110 18.03.2014 Kaupunginhallitus 271 17.06.2014 Kaupunginhallitus 91 22.03.2016 Elinvoimavaliokunta 5 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 6 21.09.2016 Pudasjärven kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteet 958/11.15/2016 KH 18.03.2014 110 Alueyhteystyön ja elinvoimavaliokunta on valmistellut maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteet. Parhaillaan valmistellaan Pudasjärven kaupungin kehittämis- ja toimintatukien myöntämisperusteita. Valmistelun yhteydessä on päädytty siihen, että aikaisemmasta linjauksesta poiketen maaseutuelinkeinojen kehittämistuessa mukana olleet Pudasjärven 4H-yhdistysten tukeminen (8 000 ) ja kylätoiminnan tukemiseen tarkoitettu avustusosuus (8 000 ) siirretään kehittämis- ja toimintatukiavustuksiin.vuoden 2014 talousarviossa on varattu maaseutuelinkeinojen kehittämiseen 141 470. Tästä summasta kotitalouksille myönnettäviin avustuksiin on varattu 121 470 ja yhteisöille 20 000. Yhteisöille myönnettävä avustuksen osuus käsitellään myöhemmin hakemusten perusteella. Kaupunginhallitus on 19.3.2013 103 vahvistanut maaseutuelinkeinojen kehittämistuen avustusperusteet seuraavasti: 1. Harkinnanvaraisiin kohteisiin kaupunginhallituksen erillisellä päätöksellä: Yleisiin kuluihin, tiedottamiseen, kokous- ym. tilaisuuksien järjestämisiin ja erillisiin kaupunginhallituksen päättämiin kehittämiskohteisiin. Tämä kohta sisällytetään kehittämis- ja toimintatukiavustuksiin. 2. Karjantarkkailu: 4,00 euroa/eläinyksikkö. Tarkkailuun kuuluu nauta-, lypsykarja- ja sikatarkkailu. Tämä poistuu kokonaan. 3. Kasvinviljely: Viljelysuunnitelman, salaojitussuunnitelman, puutarhasuunnitelman ja marjanviljelysuunnitelman teosta sekä viljavuustutkimuksen analysoinnista (ei näytteenottokustannukset) sekä tilakohtaisen viljelysuunnitelman päivityksestä aiheutuviin kuluihin 40 %. Tuki ei kohdistu pihan hoitoon liittyvään neuvontaan. Tämä säilyy entisellään. 4. Talouslaskelmat: Maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelman laadinta tuotannollisiin tarkoituksiin yritystoimintaan 60 %. Tilanpidon aloittamisen yhteydessä talouslaskelmien teosta aiheutuviin kustannuksiin tulevista menoista 80 %. Tämä säilyy entisellään. 5. Metsäsuunnitelmat: Metsätaloussuunnitelmat tilakohtaisia metsäsuunnitelmia laadittaessa 0,5 euroa/ha luonnollisille henkilöille ja perikunnille Pudasjärvellä olevan metsän osalta. Myös yhteismetsille siinä suhteessa, miten niissä on em. omistajia osakkaina.
Kaupunginhallitus 110 18.03.2014 Kaupunginhallitus 271 17.06.2014 Kaupunginhallitus 91 22.03.2016 Elinvoimavaliokunta 5 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 6 21.09.2016 Tämä poistuu kokonaan. 6. Eläinlääkärin palkkioiden ja matkakustannusten avustaminen Korvauksen omavastuut: -eläinlääkäripalkkion omavastuu 40,00 euroa normaalisti 60,00 euroa kun taksa on 50 % korotettu 80,00 euroa kun taksa on 100 % korotettu -toimenpidekorvausten omavastuu 30,00 euroa -matkakustannusten omavastuu 20,00 euroa Subventiota myönnetään vain Oulunkaaren ympäristölautakunnan sopimussuhteisten eläinlääkäreiden palveluista. Mikäli ulkopuolisia eläinlääkäreitä käytetään ja haetaan subventiota, palvelusta pitää sopia johtavan kaupungineläinlääkärin kanssa. Ulkopuolisten eläinlääkäreiden subventiot tarkastaa ennen subvention maksua johtava kaupungineläinlääkäri. Subventiota maksetaan vain tuotantoeläimille. Lemmikki-, kilpa- tai muussa toiminnassa oleville eläimille ei makseta tukea. Subventiota maksetaan enintään kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisista laskuista. Taksan mukaan korotusta maksetaan vain pakottavista syistä annetuista hoidoista (kunnallinen eläinlääkäritaksa 6 3 mom.). Normaalina virka-aikana (klo 8.00-16.00) pisimmän matkan mukaan laskutetusta palvelusta maksetaan enintään 80 km:n päähän ulottuvan matkan mukaan laskutettu subventio lukuun ottamatta hätätapauksia, mitkä korvataan normaalisti. Päivystysaikaan matkasubventio maksetaan eläinlääkärin kotoa. Paliskuntien laskut maksetaan maksettua laskua vastaan, kun mukana on selvitys tehdyistä toimenpiteistä ja poromiesten, joiden poroille tehdyistä palveluista haetaan subventiota, selvitys kotipaikasta. Pudasjärven kaupungin maksama eläinlääkärisubventio ei muodosta ulkopuolisten eläinlääkärien kohdalla työsuhdetta millään tavalla eikä Pudasjärven kaupungille vahingonkorvausvelvollisuutta po. eläinlääkärin tekemän työn johdosta. Tämä kohta säilyy entisellään.
Kaupunginhallitus 110 18.03.2014 Kaupunginhallitus 271 17.06.2014 Kaupunginhallitus 91 22.03.2016 Elinvoimavaliokunta 5 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 6 21.09.2016 7. Pudasjärven 4H-yhdistyksen tukeminen 8000 euroa. Tämä avustus sisällytetään kehittämis- ja toimintatukiavustuksiin. 8. Kylätoimintaan 8000 euroa: Avustusta maksetaan kyläseuroille ja yhdistyksille etukäteishakemusten ja kaupunginhallituksen erillisten päätösten perusteella mm. lehti-ilmoituksiin, kylätapahtumien kustannuksiin, kehittämisja rakennushankkeiden suunnitteluun sekä kylän kannalta tarpeellisiin, pieniin hankintoihin ym. kustannuksiin. Hakuaika kylätoimintarahalle on 30.4.2013 ja 31.8.2013. Tukea maksetaan kaupunginhallituksen erillisen päätöksen mukaan määrättyihin kohteisiin euro- ja %-osuuden mukaan. Tämä avustus sisällytetään kehittämis- ja toimintatukiavustuksiin. 9. Pellonraivauksen tukeminen: Pelto katsotaan raivatuksi, kun se tehdään kokonaan uuteen, ennen raivaamattomaan paikkaan tai otetaan viljelykseen vähintään viiden vuoden viljelemättömyyden jälkeen ja se on kylvökunnossa (kivet ja kannot poistettu, ojitettu ja pinta tasattu). Pellonraivauspalkkiota myönnetään vuosittain talousarviossa vahvistetun määrärahan puitteissa. Mikäli vuotuinen raivausala ylittää talousarvioon varatun määrän, tukea leikataan siten, että määräraha jaetaan kaikille saman lajin raivausaloille prosentuaalisesti samansuuruisena. Raivausalue on ilmoitettava kehittämispalveluiden toimistoon kirjallisesti ennen raivaukseen ryhtymistä. Raivauspalkkio maksetaan maksatushakemuksen perusteella vuoden lopussa, kun kokonaisraivausala on tiedossa. Mikäli pelto ei ole vielä tukihaussa, tuen maksaminen edellyttää pellon mittausta. Tilakohtaisesti maksetaan tukea korkeintaan 50 hehtaarin raivausalalle vuodesta 2001 alkaen. Tukea maksetaan raivatulle pellolle seuraavasti: 1) Uudispellon raivaus, enintään 504 euroa/ha tai enintään 50 % vieraista kone- ym. kustannuksista. Tämä muuttuu: Pellon raivaus, enintään 504 euroa/ha tai enintään 50 % vieraista kone- ym. kustannuksista. 2) Uudispellon raivaus omin työvälinein, 252 euroa/ha. Tämä poistuu kokonaan. 3) Viljelemättömän pellon raivaus, enintään 168 euroa/ha tai enintään 50 % kustannuksista, kun pellon viimeisestä viljelystä on kulunut vähintään viisi vuotta. Myös vuokrapellon raivaus tulee kysymykseen, mikäli vuokra-aikaa on jäljellä vähintään viisi vuotta.
Kaupunginhallitus 110 18.03.2014 Kaupunginhallitus 271 17.06.2014 Kaupunginhallitus 91 22.03.2016 Elinvoimavaliokunta 5 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 6 21.09.2016 Tämä muuttuu kohdaksi 2: Viljelemättömän pellon raivaus, enintään 250 euroa/ha tai enintään 50 % kustannuksista, kun pellon viimeisestä viljelystä on kulunut vähintään viisi vuotta. Myös vuokrapellon raivaus tulee kysymykseen, mikäli vuokra-aikaa on jäljellä vähintään viisi vuotta. Tuen saamisen ehtona on, että pellot ovat hakijan viljelyssä vähintään viisi vuotta tuen maksamisesta lukien. Mikäli viljely lopetetaan ilman hyväksyttävää syytä ennen viiden vuoden kulumista viimeisestä maksatuksesta, hakija sitoutuu maksamaan tuen täysimääräisenä takaisin. Tämä säilyy entisellään. Kustannuksiin voidaan sisällyttää mm ojitus, kivien ja kantojen poisto, pinnan tasaus ja ruuvaus. pellon raivauksen kustannuksiin eivät kuulu normaalit pellon viljelytoimenpiteet, kuten kyntö, äestys kalkitus, kylvö tai muu vuosittaiseen viljelyyn kuuluvat toimenpiteet. Tämä säilyy entisellään. 10) Ostolomitusten tukeminen: Tuki on tammi-helmikuussa 5,50 euroa/h ja maalis-kesäkuussa 4,50 euroa/h, heinä-lokakuussa 3,50 euroa/h ja marras-joulukuussa 2,50 euroa/h. Tämä muuttuu: Tuki on tammi-kesäkuussa 4,50 euroa/h ja heinä-joulukuussa 3,50 euroa/h.. Alueyhteistyön ja elinvoimavaliokunnan valmistelema muutosesitys maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteista on kirjattu kursivoidulla tekstillä. Alueyhteistyön ja elinvoimavaliokunnan esitys maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteista 1) Kasvinviljely: Viljelysuunnitelman, salaojitussuunnitelman, puutarhasuunnitelman ja marjanviljelysuunnitelman teosta sekä viljavuustutkimuksen analysoinnista (ei näytteenottokustannukset) sekä tilakohtaisen viljelysuunnitelman päivityksestä aiheutuviin kuluihin 40 %. Tuki ei kohdistu pihan hoitoon liittyvään neuvontaan. 2) Talouslaskelmat: Maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelman laadinta tuotannollisiin tarkoituksiin yritystoimintaan 60 %. Tilanpidon aloittamisen yhteydessä talouslaskelmien teosta aiheutuviin kustannuksiin tulevista menoista 80 %. 3) Eläinlääkärin palkkioiden ja matkakustannusten avustaminen
Kaupunginhallitus 110 18.03.2014 Kaupunginhallitus 271 17.06.2014 Kaupunginhallitus 91 22.03.2016 Elinvoimavaliokunta 5 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 6 21.09.2016 Korvauksen omavastuut: - eläinlääkäripalkkion omavastuu 40,00 euroa normaalisti 60,00 euroa kun taksa on 50 % korotettu 80,00 euroa kun taksa on 100 % korotettu -toimenpidekorvausten omavastuu 30,00 euroa -matkakustannusten omavastuu 20,00 euroa Subventiota myönnetään vain Oulunkaaren ympäristölautakunnan sopimussuhteisten eläinlääkäreiden palveluista. Mikäli ulkopuolisia eläinlääkäreitä käytetään ja haetaan subventiota, palvelusta pitää sopia johtavan kaupungineläinlääkärin kanssa. Ulkopuolisten eläinlääkäreiden subventiot tarkastaa ennen subvention maksua johtava kaupungineläinlääkäri. Subventiota maksetaan vain tuotantoeläimille. Lemmikki-, kilpa- tai muussa toiminnassa oleville eläimille ei makseta tukea. Subventiota maksetaan enintään kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisista laskuista. Taksan mukaan korotusta maksetaan vain pakottavista syistä annetuista hoidoista (kunnallinen eläinlääkäritaksa 6 3 mom.). Normaalina virka-aikana (klo 8.00-16.00) pisimmän matkan mukaan laskutetusta palvelusta maksetaan enintään 80 km:n päähän ulottuvan matkan mukaan laskutettu subventio lukuun ottamatta hätätapauksia, mitkä korvataan normaalisti. Päivystysaikaan matkasubventio maksetaan eläinlääkärin kotoa. Paliskuntien laskut maksetaan maksettua laskua vastaan, kun mukana on selvitys tehdyistä toimenpiteistä ja poromiesten, joiden poroille tehdyistä palveluista haetaan subventiota, selvitys kotipaikasta. Pudasjärven kaupungin maksama eläinlääkärisubventio ei muodosta ulkopuolisten eläinlääkärien kohdalla työsuhdetta millään tavalla eikä Pudasjärven kaupungille vahingonkorvausvelvollisuutta po. eläinlääkärin tekemän työn johdosta. 4) Pellonraivauksen tukeminen: Pelto katsotaan raivatuksi, kun se tehdään kokonaan uuteen, ennen raivaamattomaan paikkaan tai otetaan viljelykseen vähintään viiden vuoden
Kaupunginhallitus 110 18.03.2014 Kaupunginhallitus 271 17.06.2014 Kaupunginhallitus 91 22.03.2016 Elinvoimavaliokunta 5 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 6 21.09.2016 viljelemättömyyden jälkeen ja se on kylvökunnossa (kivet ja kannot poistettu, ojitettu ja pinta tasattu). Pellonraivauspalkkiota myönnetään vuosittain talousarviossa vahvistetun määrärahan puitteissa. Mikäli vuotuinen raivausala ylittää talousarvioon varatun määrän, tukea leikataan siten, että määräraha jaetaan kaikille saman lajin raivausaloille prosentuaalisesti samansuuruisena. Raivausalue on ilmoitettava kehittämispalveluiden toimistoon kirjallisesti ennen raivaukseen ryhtymistä. Raivauspalkkio maksetaan maksatushakemuksen perusteella vuoden lopussa, kun kokonaisraivausala on tiedossa. Mikäli pelto ei ole vielä tukihaussa, tuen maksaminen edellyttää pellon mittausta. Tilakohtaisesti maksetaan tukea korkeintaan 50 hehtaarin raivausalalle vuodesta 2001 alkaen. Tukea maksetaan raivatulle pellolle seuraavasti: 1) Pellon raivaus, enintään 504 euroa/ha tai enintään 50 % vieraista kone- ym. kustannuksista. 2) Viljelemättömän pellon raivaus, enintään 250 euroa/ha tai enintään 50 % kustannuksista, kun pellon viimeisestä viljelystä on kulunut vähintään viisi vuotta. Myös vuokrapellon raivaus tulee kysymykseen, mikäli vuokra-aikaa on jäljellä vähintään viisi vuotta. Tuen saamisen ehtona on, että pellot ovat haltijan viljelyssä vähintään viisi vuotta tuen maksamisesta lukien. Mikäli viljely lopetetaan ilman hyväksyttävää syytä ennen viiden vuoden kulumista viimeisestä maksatuksesta, hakija sitoutuu maksamaan tuen täysimääräisenä takaisin. Kustannuksiin voidaan sisällyttää mm ojitus, kivien ja kantojen poisto, pinnan tasaus ja ruuvaus. pellon raivauksen kustannuksiin eivät kuulu normaalit pellon viljelytoimenpiteet, kuten kyntö, äestys kalkitus, kylvö tai muu vuosittaiseen viljelyyn kuuluvat toimenpiteet. 5) Ostolomitusten tukeminen: Tuki on tammi-kesäkuussa 4,50 euroa/h ja heinä-joulukuussa 3,50 euroa/h. Asian on valmistellut palvelusuunnittelija Ritva Kinnula puh. 040-324 013. Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus keskustelee asiasta. Päätös: Kaupunginhallitus keskusteli asiasta ja ohjeisti asian jatkovalmistelua. --
Kaupunginhallitus 110 18.03.2014 Kaupunginhallitus 271 17.06.2014 Kaupunginhallitus 91 22.03.2016 Elinvoimavaliokunta 5 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 6 21.09.2016 Merkitään pöytäkirjaan, että palvelusuunnittelija Ritva Kinnula esitteli asiaa kokouksessa. KH Asian jatkovalmistelun tuloksena kehittämistuen myöntämisperusteita on käsitelty vielä 21.5.2014 alueyhteistyön ja elinvoimavaliokunnassa 39 ja yhdeksi avustusperusteeksi esitettään vielä metsätaloussuunnitelmiin liittyvä avustus sekä tarkennetaan pellonraivauksen avustusperusteita. Alueyhteistyön ja elinvoimavaliokunnan tarkennettu esitys on kokonaisuudessaan seuraavanlainen: 1) Kasvinviljely: Viljelysuunnitelman, salaojitussuunnitelman, puutarhasuunnitelman ja marjanviljelysuunnitelman teosta sekä viljavuustutkimuksen analysoinnista (ei näytteenottokustannukset) sekä tilakohtaisen viljelysuunnitelman päivityksestä aiheutuviin kuluihin 40 %. Tuki ei kohdistu pihan hoitoon liittyvään neuvontaan. 2) Metsäsuunnitelmat: Metsätaloussuunnitelmat tilakohtaisia metsäsuunnitelmia laadittaessa tai päivitettäessä 0,5 euroa/ha luonnollisille henkilöille ja perikunnille Pudasjärvellä olevan metsän osalta. Myös yhteismetsille siinä suhteessa, miten niissä on em. omistajia osakkaina. 3) Talouslaskelmat: Maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelman laadinta tuotannollisiin tarkoituksiin yritystoimintaan 60 %. Tilanpidon aloittamisen yhteydessä talouslaskelmien teosta aiheutuviin kustannuksiin tulevista menoista 80 %. 4) Eläinlääkärin palkkioiden ja matkakustannusten avustaminen Korvauksen omavastuut: - eläinlääkäripalkkion omavastuu 40,00 euroa normaalisti 60,00 euroa kun taksa on 50 % korotettu 80,00 euroa kun taksa on 100 % korotettu -toimenpidekorvausten omavastuu 30,00 euroa -matkakustannusten omavastuu 20,00 euroa Subventiota myönnetään vain Oulunkaaren ympäristölautakunnan sopimussuhteisten eläinlääkäreiden palveluista. Mikäli ulkopuolisia eläinlääkäreitä käytetään ja haetaan subventiota, palvelusta pitää sopia johtavan kaupungineläinlääkärin kanssa. Ulkopuolisten eläinlääkäreiden subventiot tarkastaa ennen subvention maksua johtava kaupungineläinlääkäri.
Kaupunginhallitus 110 18.03.2014 Kaupunginhallitus 271 17.06.2014 Kaupunginhallitus 91 22.03.2016 Elinvoimavaliokunta 5 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 6 21.09.2016 Subventiota maksetaan vain tuotantoeläimille. Lemmikki-, kilpa- tai muussa toiminnassa oleville eläimille ei makseta tukea. Subventiota maksetaan enintään kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisista laskuista. Taksan mukaan korotusta maksetaan vain pakottavista syistä annetuista hoidoista (kunnallinen eläinlääkäritaksa 6 3 mom.). Normaalina virka-aikana (klo 8.00-16.00) pisimmän matkan mukaan laskutetusta palvelusta maksetaan enintään 80 km:n päähän ulottuvan matkan mukaan laskutettu subventio lukuun ottamatta hätätapauksia, mitkä korvataan normaalisti. Päivystysaikaan matkasubventio maksetaan eläinlääkärin kotoa. Paliskuntien laskut maksetaan maksettua laskua vastaan, kun mukana on selvitys tehdyistä toimenpiteistä ja poromiesten, joiden poroille tehdyistä palveluista haetaan subventiota, selvitys kotipaikasta. Pudasjärven kaupungin maksama eläinlääkärisubventio ei muodosta ulkopuolisten eläinlääkärien kohdalla työsuhdetta millään tavalla eikä Pudasjärven kaupungille vahingonkorvausvelvollisuutta po. eläinlääkärin tekemän työn johdosta. 5) Pellonraivauksen tukeminen: Pelto katsotaan raivatuksi, kun se tehdään kokonaan uuteen, ennen raivaamattomaan paikkaan tai otetaan viljelykseen vähintään viiden vuoden viljelemättömyyden jälkeen ja se on kylvökunnossa (kivet ja kannot poistettu, ojitettu ja pinta tasattu). Pellonraivauspalkkiota myönnetään vuosittain talousarviossa vahvistetun määrärahan puitteissa. Mikäli vuotuinen raivausala ylittää talousarvioon varatun määrän, tukea leikataan siten, että määräraha jaetaan kaikille saman lajin raivausaloille prosentuaalisesti samansuuruisena. Raivausalue on ilmoitettava kehittämispalveluiden toimistoon kirjallisesti ennen raivaukseen ryhtymistä. Raivauspalkkio maksetaan maksatushakemuksen perusteella vuoden lopussa, kun kokonaisraivausala on tiedossa. Mikäli pelto ei ole vielä tukihaussa, tuen maksaminen edellyttää pellon mittausta. Tilakohtaisesti maksetaan tukea korkeintaan 50 hehtaarin raivausalalle vuodesta 2001 alkaen. Tukea maksetaan raivatulle pellolle seuraavasti: 1) Uudispellon raivaus, enintään 504 euroa/ha tai enintään 50 % vieraista kone- ym. kustannuksista. 2) Uudispellon raivaus omin työvälinein 300 euroa/ha. 3) Viljelemättömän pellon raivaus, enintään 250 euroa/ha tai enintään 50 % kustannuksista, kun pellon viimeisestä viljelystä on kulunut vähintään viisi vuotta. Myös vuokrapellon raivaus tulee kysymykseen,
Kaupunginhallitus 110 18.03.2014 Kaupunginhallitus 271 17.06.2014 Kaupunginhallitus 91 22.03.2016 Elinvoimavaliokunta 5 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 6 21.09.2016 mikäli vuokra-aikaa on jäljellä vähintään viisi vuotta. Tuen saamisen ehtona on, että pellot ovat haltijan viljelyssä vähintään viisi vuotta tuen maksamisesta lukien. Mikäli viljely lopetetaan ilman hyväksyttävää syytä ennen viiden vuoden kulumista viimeisestä maksatuksesta, hakija sitoutuu maksamaan tuen täysimääräisenä takaisin. Kustannuksiin voidaan sisällyttää mm. ojitus, kivien ja kantojen poisto, pinnan tasaus ja ruuvaus. Pellon raivauksen kustannuksiin eivät kuulu normaalit pellon viljelytoimenpiteet, kuten kyntö, äestys, kalkitus, kylvö tai muu vuosittaiseen viljelyyn kuuluvat toimenpiteet. 6) Ostolomitusten tukeminen: Tuki on tammi-kesäkuussa 4,50 euroa/h ja heinä-joulukuussa 3,50 euroa/h. Asian on valmistellut palvelusuunnittelija Ritva Kinnula puh. 040-324 013. Vs. kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus päättää: 1) hyväksyä maaseutuelinkeinojen kehittämistukien myöntämisperusteet alueyhteistyö- ja elinvoimavaliokunnan 21.5.2014 tekemän esityksen mukaisesti ja 2) uudet avustusperusteet otetaan käyttöön 1.7.2014 alkaen. Vs. kaupunginjohtajan muutettu päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää: 1) hyväksyä maaseutuelinkeinojen kehittämistukien myöntämisperusteet alueyhteistyö- ja elinvoimavaliokunnan 21.5.2014 tekemän esityksen mukaisesti; muuten mutta 2) Lisätään kohta "Karjantarkkailu: 4,00 euroa/eläinyksikkö. Tarkkailuun kuuluu nauta-, lypsykarja- ja sikatarkkailu." 3) uudet avustusperusteet otetaan käyttöön 1.7.2014 alkaen. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. --- Merkitään pöytäkirjaan, että palvelusuunnittelija Ritva Kinnula esitteli asiaa kokouksessa. --- Merkitään pöytäkirjaan, että Marja Lantto ja Timo Vähäkuopus ilmoittivat esteellisyytensä hallintolain 28 :n osallisuusjääviyden perusteella ja poistuivat kokouksesta asian päätöksenteon ajaksi. KH 22.03.2016 91 MTK-Pudasjärvi on lähettänyt Pudasjärven kaupungille 24.2.2016 muutosehdotuksen maaseutuelinkeinojen kehittämistuen
Kaupunginhallitus 110 18.03.2014 Kaupunginhallitus 271 17.06.2014 Kaupunginhallitus 91 22.03.2016 Elinvoimavaliokunta 5 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 6 21.09.2016 myöntämisperusteisiin seuraavasti: - Metsäsuunnitelman tekemisen tukeminen esitetään lakkautettavaksi kokonaan. - Uudispellon raivaamisen tukeen ehdotamme, että tuki olisi 504 /ha riippumatta siitä, tehdäänkö raivaustyö omilla vai vieraan työkoneilla. Tarvittavan konekannan hankkiminen ja ylläpito aiheuttaa tuottajalle kustannuksia, joten omilla koneilla tehtävän raivaustyön tuen osuus ei voi olla ostopalveluun verrattuna pienempi. Lisäksi ehdotamme, että tilakohtainen 50 hehtaarin raivauskatto poistetaan, sillä peltoa tehdään tarpeen mukaan, ja koko raivattavalle alueelle tulee saada saman suuruinen tuki. - Esitämme, että ostolomituksen tukea muutetaan seuraavasti: tammi-kesäkuulta 5,50 tunnilta ja heinä-joulukuulta 4,50 tunnilta. Esityksemme perustuu siihen, että ostolomituksen hinnat ovat nousseet, ja kaikki tästä aiheutuvat kustannukset ovat langenneet tuottajan maksettavaksi. - Lisäksi esitämme, että Pudasjärven kaupunki maksaisi vanhempainrahakauden jälkeen alle 3 vuoden ikäisen lapsen kotona tapahtuvan hoidon ajalta annettavaan sijaisapuun tukea 5 tunnilta. Tämä tuki kohdistuu sitä kipeästi tarvitseville lapsiperheellisille tuottajille, joita Pudasjärvellä ei ole monta. Tukea tarvitsevien vähyyden seurauksena tuen kustannukset kaupungille tulevat jäämään pieniksi. Kehittämisjohtaja ehdottaa: - Tehdään muutokset MTK Pudasjärven esitetyn mukaisesti. - Tarkennus lapsen kotona tapahtuvan hoidon ajalta annettavaan sijaisapuun kohdistettavaan tukeen: Tuki voidaan maksaa toisen henkilön palkkauksesta aiheutuneiden kulujen tositteita vastaan. Tämä voi siis olla esim. navettaan palkattava työntekijä tai kotiin palkattava lastenhoitaja. Tarkennettu esitys (muutokset tummennettuna) on kokonaisuudessaan seuraavan lainen: 1) Kasvinviljely: Viljelysuunnitelman, salaojitussuunnitelman, puutarhasuunnitelman ja marjanviljelysuunnitelman teosta sekä viljavuustutkimuksen analysoinnista (ei näytteenottokustannukset) sekä tilakohtaisen viljelysuunnitelman päivityksestä aiheutuviin kuluihin 40 %. Tuki ei kohdistu pihan hoitoon liittyvään neuvontaan. 2) Talouslaskelmat: Maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelman laadinta tuotannollisiin tarkoituksiin yritystoimintaan 60 %. Tilanpidon aloittamisen yhteydessä talouslaskelmien teosta aiheutuviin kustannuksiin tulevista menoista 80 %. 3) Eläinlääkärin palkkioiden ja matkakustannusten avustaminen: Korvauksen omavastuut: - Eläinlääkäripalkkion omavastuu 40,00 euroa normaalisti, 60,00 euroa
Kaupunginhallitus 110 18.03.2014 Kaupunginhallitus 271 17.06.2014 Kaupunginhallitus 91 22.03.2016 Elinvoimavaliokunta 5 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 6 21.09.2016 kun taksa on 50 % korotettu, 80,00 euroa kun taksa on 100 % korotettu -Toimenpidekorvausten omavastuu 30,00 euroa -Matkakustannusten omavastuu 20,00 euroa Subventiota myönnetään vain Oulunkaaren ympäristölautakunnan sopimussuhteisten eläinlääkäreiden palveluista. Mikäli ulkopuolisia eläinlääkäreitä käytetään ja haetaan subventiota, palvelusta pitää sopia johtavan kaupungineläinlääkärin kanssa. Ulkopuolisten eläinlääkäreiden subventiot tarkastaa ennen subvention maksua johtava kaupungineläinlääkäri. Subventiota maksetaan vain tuotantoeläimille. Lemmikki-, kilpa- tai muussa toiminnassa oleville eläimille ei makseta tukea. Subventiota maksetaan enintään kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisista laskuista. Taksan mukaan korotusta maksetaan vain pakottavista syistä annetuista hoidoista (kunnallinen eläinlääkäritaksa 6 3 mom.). Normaalina virka-aikana (klo 8.00 16.00) pisimmän matkan mukaan laskutetusta palvelusta maksetaan enintään 80 km:n päähän ulottuvan matkan mukaan laskutettu subventio lukuun ottamatta hätätapauksia, mitkä korvataan normaalisti. Päivystysaikaan matkasubventio maksetaan eläinlääkärin kotoa. Paliskuntien laskut maksetaan maksettua laskua vastaan, kun mukana on selvitys tehdyistä toimenpiteistä ja poromiesten, joiden poroille tehdyistä palveluista haetaan subventiota, selvitys kotipaikasta. Pudasjärven kaupungin maksama eläinlääkärisubventio ei muodosta ulkopuolisten eläinlääkärien kohdalla työsuhdetta millään tavalla eikä Pudasjärven kaupungille vahingonkorvausvelvollisuutta po. eläinlääkärin tekemän työn johdosta. 4) Pellonraivauksen tukeminen: Pelto katsotaan raivatuksi, kun se tehdään kokonaan uuteen, ennen raivaamattomaan paikkaan tai otetaan viljelykseen vähintään viiden vuoden viljelemättömyyden jälkeen ja se on kylvökunnossa (kivet ja kannot poistettu, ojitettu ja pinta tasattu). Pellonraivauspalkkiota myönnetään vuosittain talousarviossa vahvistetun määrärahan puitteissa. Mikäli vuotuinen raivausala ylittää talousarvioon varatun määrän, tukea leikataan siten, että määräraha jaetaan kaikille saman lajin raivausaloille prosentuaalisesti samansuuruisena. Raivausalue on ilmoitettava kehittämispalveluiden toimistoon kirjallisesti ennen raivaukseen ryhtymistä. Raivauspalkkio maksetaan maksatushakemuksen perusteella vuoden lopussa, kun kokonaisraivausala on tiedossa. Mikäli pelto ei ole vielä tukihaussa,
Kaupunginhallitus 110 18.03.2014 Kaupunginhallitus 271 17.06.2014 Kaupunginhallitus 91 22.03.2016 Elinvoimavaliokunta 5 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 6 21.09.2016 tuen maksaminen edellyttää pellon mittausta. Tukea maksetaan raivatulle pellolle seuraavasti: 4.1.) Uudispellon raivaus omilla tai vieraan koneilla 504 euroa/ha. 4.2.) Viljelemättömän pellon raivaus 250 euroa/ha, kun pellon viimeisestä viljelystä on kulunut vähintään viisi vuotta. Myös vuokrapellon raivaus tulee kysymykseen, mikäli vuokra-aikaa on jäljellä vähintään viisi vuotta. Tuen saamisen ehtona on, että pellot ovat haltijan viljelyssä vähintään viisi vuotta tuen maksamisesta lukien. Mikäli viljely lopetetaan ilman hyväksyttävää syytä ennen viiden vuoden kulumista viimeisestä maksatuksesta, hakija sitoutuu maksamaan tuen täysimääräisenä takaisin. Kustannuksiin voidaan sisällyttää mm. ojitus, kivien ja kantojen poisto, pinnan tasaus ja ruuvaus. Pellon raivauksen kustannuksiin eivät kuulu normaalit pellon viljelytoimenpiteet, kuten kyntö, äestys, kalkitus, kylvö tai muu vuosittaiseen viljelyyn kuuluvat toimenpiteet. 5) Ostolomitusten tukeminen: Tuki on tammi-kesäkuussa 5,50 euroa/h ja heinä-joulukuussa 4,50 euroa/h. 6) Karjantarkkailu: 4,00 euroa/eläinyksikkö. Tarkkailuun kuuluu nauta-, lypsykarja- ja sikatarkkailu. 7) Tuki alle 3-vuotiaan hoitoon liittyvään sijaisapuun: Vanhempainrahakauden jälkeen alle 3 vuoden ikäisen lapsen kotona tapahtuvan hoidon ajalta annettavaan sijaisapuun tukea 5 tunnilta. Tämä tuki kohdistuu lapsiperheellisille maataloustuottajille. Tuki voidaan maksaa toisen henkilön palkkauksesta aiheutuneiden kulujen tositteita vastaan. Tämä voi siis olla esim. navettaan palkattava työntekijä tai kotiin palkattava lastenhoitaja. Kaikkien tukien osalta tukihakemukset on toimitettava Pudasjärven kaupungin kirjaamoon viimeistään 31.12. klo 12:00 mennessä kuluvaa vuotta (=laskun aiheutumisvuosi). Mikäli 31.12. sattuu viikonlopulle, niin tukihakemus tulee toimittaa edellisenä arkipäivänä klo 12:00 mennessä. Asiaa on valmistellut kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen, puh. 050 455 2915. Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus päättää: 1) hyväksyä maaseutuelinkeinojen kehittämistukien myöntämisperusteet kehittämisjohtajan tekemän ehdotuksen mukaisesti
Kaupunginhallitus 110 18.03.2014 Kaupunginhallitus 271 17.06.2014 Kaupunginhallitus 91 22.03.2016 Elinvoimavaliokunta 5 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 6 21.09.2016 2) uudet avustusperusteet otetaan käyttöön 1.4.2016 alkaen Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. -- Merkitään pöytäkirjaan, että Timo Vähäkuopus ja Onerva Ronkainen ilmoittivat esteellisyytensä hallintolain 28 :n osallisuusjääviyden perusteella ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. ELINVOI 5 MTK-Pudasjärvi on lähettänyt Pudasjärven kaupungille 6.6.2016 muutosehdotuksia maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteisiin. Osa esitetyistä asioista saattaa vaikuttaa ELY:ltä saataviin tukiin. Kehittämisjohtaja käy asiasta keskustelua ELY: n kanssa ja asiaan palataan seuraavassa kokouksessa. ELINVOI 6 Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen on käynyt ELY-keskuksessa virnaomaisten kanssa läpi MTK:n antamat ehdotukset. ELY-keskus näkee positiivisena asiana, että kaupunki tulee eri keinoin maataloutta. Käydyssä keskustelussa nousi esille: 1. Peltojen kalkitukseen esitetyn tuen määrän 30% hankintahinnasta perusteeksi voidaan laittaa Pudasjärvellä pitkistä välimatkoista johtuvat kuljetuskustannukset ja happamat maat. 2. Alle 3-vuotiaiden lasten hoidon tukemista kotona ei voida rajata vain yhdelle ryhmälle. 3. Kaksi eri hintaluokkaa ostolomitusten tukemisessa tulkittiin ELY:ssä eriskummalliseksi. MTK on kuitenkin perustellut kahta eri hintaluokkaa sillä, että tällä keinoin lomittajien työllisyystilanne on tasaisempi ympäri vuoden kun suurempaa tukea saa muulloin kuin kesäaikana. Elinvoimavaliokunta ohjeistaa: Elinvoimavaliokunta ohjeistaa Kehittämistoimea valmistelemaan maatalouden kehittämistukiasiat kaupunginhallitukselle. Liitteet Muutosehdotukset Pudasjärven kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteisiin Muutosehdotukset Pudasjärven kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteisiin
Elinvoimavaliokunta 7 21.09.2016 Elinympäristövaliokunnan lausuntopyyntö valmistelussa olevaan Oulunkaaren ympäristösuojelumääräykset-asiakirjaan ELINVOI 7 Elinympäristövaliokunta on pyytänyt Elinvoimavaliokuntaa ottamaan kantaa valmisteilla olevaan Oulunkaaren ympäristönsuojelumääräykset-asiakirjaan erityisesti maaseutuelinkeinojen näkökulmasta. Asiakirja on lähetetty Elinvoimavaliokunnan jäsenille etukäteen sähköiseen kokousjärjestelmään kommentoitavaksi. Elinvoimavaliokunta ohjeistaa: Elinvoimavaliokunta hyväksyy Oulunkaaren ympäristönsuojelumääräykset-asiakirjan luonnoksen. Liitteet Oulunkaaren ympäristönsuojelumääräykset-asiakirjaluonnos
Elinvoimavaliokunta 6 25.08.2016 Elinvoimavaliokunta 8 21.09.2016 Valiokuntatyöskentelyn kehittäminen ELINVOI 6 Nykyisten valiokuntien työskentelyaikaa on jäljellä 8 kk ennen seuraavia kunnallisvaaleja, jotka pidetään huhtikuussa 2017. Käytiin keskustelua valiokuntien toimintamallista ja mahdollisista muutosehdotuksista. Keskusteltiin vuoden 2017 vuosikellon aiheista. Valiokuntien tulee miettiiä selkeät toimintansa tavoitteet. Tämän jälkeen määritellään vastuutahot, jotka vievät asiaa eteenpäin virkamieskoneistosssa. Valiokuntien tehtävänä ei ole yksittäisten toimenpiteiden antaminen, vaan isojen asiakokonaisuuksien pohtiminen, käsittely ja toimenpiteisiin ohjeistaminen. On uskallettava ajatella laaja-alaisesti eikä keskittyä pieniin yksittäisiin asioihin. Virkamieskoneiston tehtävänä on miettiä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Todettiin, että kaupunginhallituksessa valiokuntien esittämät asiat ovat jääneet isompien asioiden jalkoihin. Osa asioista on jäänyt vain johtoryhmän käsittelyn tasolle. Asia herätti elinvoimavaliokunnassa vahvaa keskustelua ja asian käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa. ELINVOI 8 Puheenjohtaja alusti keskustelua. Käytiin keskustelua elinvoimavaliokunnan koosta.valiokuntien koko tulee todennäköisesti pienenemään, koska valtuutettujen määrä vähenee vuonna 2017. Keskusteltiin elinvoimavaliokunnan näkökulmasta elivoima-käsitteestä ja sen sisältämästä laajasta asiakokonaisuudesta. Todettiin, että vuonna 2015 Elinvoimavaliokunta on antanut ohjeistusta 15 asiaan ja kesäkuun loppuun 2016 mennessä 10 asiaan. Vuosikelloasiaan palataan seuraavassa kokouksessa.