PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 15/2016

Transkriptio

1 Elinvoimavaliokunta AIKA klo 10:05-12:30 PAIKKA Unelmatehas, Rimmin 3-rakennus Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Veivo Sointu 10:05-12:30 puheenjohtaja Manninen Paula 10:05-12:30 varapuheenjohtaja Honkanen Erkki 10:05-12:30 jäsen Jussila Jari 10:05-12:30 jäsen Puolakanaho Urpo 10:05-12:30 jäsen Pesonen Mika 10:05-12:30 jäsen Turpeinen Alpo 10:05-12:30 kaupunginhallituksen edustaja Pietiläinen Jorma 10:05-12:30 esittelijä Mosorin Sinikka 10:05-12:30 sihteeri Ervasti Tuomi-Tuulia 10:05-12:30 vierailija Kehittämisasiantuntija POISSA Juusola Kimmo jäsen Kellolampi Juho jäsen Kärki Olavi jäsen Lantto Minna jäsen Oinas-Panuma Eero jäsen KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 2 2 Muistion tarkastajan valinta 3 3 Koettu hyvinvointi 4 4 Työllisyystilanne / kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen 5 5 Pudasjärven kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämistuen 6 myöntämisperusteet 6 Valiokuntatyöskentelyn kehittäminen 7 7 Muut asiat 8 8 Kokouksen päättäminen 9

2 Elinvoimavaliokunta Kokouksen avaaminen ELINVOI 1 Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10:05.

3 Elinvoimavaliokunta Muistion tarkastajan valinta ELINVOI 2 Muistion tarkastajaksi valittiin Jari Jussila.

4 Elinvoimavaliokunta Koettu hyvinvointi ELINVOI 3 Koettu hyvinvointi on Elinvoimavaliokunnan vuosikellon aiheena elo- ja syyskuussa. Alustuksen asiaan antoi kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen. Koettu hyvinvointi on erittäin laaja alue ja se herätti vilkkaan keskustelun. Muutokset vaativat aikaa ja paljon keskustelua. Yhteisten arvojen ollessa selvästi kirjattuna kuntastrategiaaan päättäjillä ja virkamieskoneistolla on selvät viitat mitä kohti pyrkiä. Asukasluvun kasvuun saaminen on yksi kulmakivi kehittämisen keskiössä. Tämä tulee kirjata valmistelussa olevaan kuntastrategiaan. Laajentamalla käsitystä omasta elinpiiristä voi huomata, että ympärillä on kaikki mitä tarvitsee. Vaikka asuu Pudasjärvellä, niin viereisiltä paikkakunnilta löytyy kaikki muu mitä meiltä puuttuu. Periaatteessa meillä siis on kaikkea, jos ei oleta kaiken olevan ihan vieressä. Hirsikampus on yksi kulmakivi ja suunnannäyttäjä, mutta se ei yksin riitä. Ulkopaikkakunnalta tulevat haluaisivat paikkakunnalta idyllisyyttä, joka ei nyt näy mitenkään. Keskusta on suunniteltu puhtaanapidon kannalta helpoksi, mutta kaupunkilaisten viihtyvyyteen ei ole panostettu. Viihtyvyys tuo ihmisen alitajuntaan mielikuvan kehittyvästä paikkakunnasta ja ajatus paikkakunnalle muuttamisesta voidaan saada viriämään. Tähän ei ole olemassa yhtä keinoa, kuten konserttisali tai kukat, vaan se vaatii laajempaa kokonaisuutta. Kehittämisasiantuntija Tuomi-Tuulia Ervasti on valmistellut ja toimittanut Demola-verkostolle englannin kielisen toimeksiannon, joka koskee Pudasjärven ympäristön kehittämissuunnitelmaa. Siinä on määritelty tilanteen taustoitus, ongelma ja kysymys, johon halutaan löytää vastaus. Poikkitieteellinen opiskelijaryhmä valitaan elo-syyskuussa ja tutkimuksen on oltava valmis lokakuun loppuun mennessä. Toimeksiannosta on sovittu Elinympäristövaliokunnan ja Kehittämistoimen kesken. Nuoret ovat yksi tärkeä kuuntelemisen kohde. Kotiseutupäivillä kuultu nuoren puheenvuoro oli esimerkillinen ja uskoa luova. Valiokunta kummeksui sitä, että suuri osa ihmisistä haluaa asumaan Ouluun, mutta viikonloppuna he tulevat Kuusamontien täydeltä takaisin Pudasjärvelle. Eikö olisi sama asua siellä missä haluaa vapaa-aikansa viettää? Erityisesti Kipinä-Panuman suunta kannattaisi kaavoittaa, koska sieltä on puolet vähemmän työmatkaa Ouluun. Elinvoimavaliokunnan mielestä poliittisessa päätöksenteossa pitäisi saada aikaan enemmän keskustelua ilman ryhmäsidonnaisuutta. Elinvoimavaliokunta totesi, että elinkaarimallilla voitaisiin rakentaa ns. ensiasuntokonsepti tavallisille asuntoja tarvitseville nuorille. Asuntojen tulisi olla edullisia ja mukana olisi ohjattua yhteisöllistä toimintaa.tämä voisi olla seuraava hirsirakentamisen kohde. Mikäli kaupunki tekee positiivista taloustulosta, niin osa tuloksesta tulisi ohjata nuoriin ja heidän asuntojen saantimahdollisuuteen.

5 Elinvoimavaliokunta Elinvoimavaliokunta ohjeistaa: Elinvoimavaliokunta ohjeistaa kaupunginhallitusta tekemään selvitystä vuokra- ja omakustanteisen asuntojen ja asumisen tason lisäämisestä. Asuntotilanne on kriittinen ja muutoksia tulee saada aikaan nopeasti. Lisäksi elinvoimavaliokunta ohjeistaa kaupunginhallitusta selvittämään tämän hetkisten kaupungin vuokrakiinteistöjen vuokran ja kunnon kohtaannnon.

6 Elinvoimavaliokunta Elinvoimavaliokunta Elinvoimavaliokunta Elinvoimavaliokunta Työllisyystilanne / kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen ELINVOI 6 Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen totesi, että uusimmat työllisyystilastot eivät ole vielä ehtineet tulla, joten tämä asia siirtyi seuraavaan kokoukseen. Tiedossa on, että vaikka toimenpiteitä on lisätty, niin pitkäaikaistyöttömien määrä on jatkuvasti nousemassa ja tämä asettaa haasteita. Unelmatehtaan osalta selvittelyt ovat jatkuneet. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Unelmatehtaan toiminta-alueena on kesäkuussa vapautuvalta Rimmin alueelta 3-rakennus ja 4-rakennuksen keittiö ja ruokala. Tarkoituksena on keskittää alueelle eri toimijoita. Kaupungin ei ole tarkoitus olla yrittäjänä, vaan olla alkuunpanevana toimijana ja luoda puitteet eri toimijoille. Kehittämistoimi valmistelee asiaa Kaupunginhallitukseen ELINVOI 5 Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen kävi läpi maaliskuun työllisyystilastot ja Unelmatehtaan tilannekatsauksen. Alkuvuosi on ollut negatiivinen työttömyyslukujen valossa mikä on normaalia kausivaihtelua näillä leveyksillä. Työttömyysprosentti on ollut 16,2%. Alkuvuoden aikana kuntaosuusmaksut ovat olleet pahimmillaan noin /kk, mutta huhtikuun kuntaosuusmaksu on noin Kaupungin työllistämisen yksiköllä on tekemistä ns. kuntaosuusmaksulistalaisten työllistämisen kanssa. Listalle tulee koko ajan enemmän väkeä vaikka aiemmin listalla olleita on pystytty saamaan aktiivitoimenpiteisiin. Tämä on merkki siitä, että vapaat työmarkkinat eivät vedä. Kuntouttavan työtoiminnan ja käynnissä olevien hankkeiden kohderyhmistä yli 50 v. pitkäaikaistyöttömät näkyvät tilastoissa siten, että heidän osuutensa on tipahtanut kuntamaksuosuuslistalla. Lisäksi Pudasjärvellä työmarkkinatuen saajien aktivointiaste on noussut merkittävästi lisääntyneen resurssin (työhönvalmentaja) ansiosta. Kehittämistoimen ensi sijaisena tavoitteena on nyt, että yhdistykset saataisiin työllistämään, koska kaupungin kautta tapahtuva työllistäminen on paljon kalliimpaa. Tulevaisuudessa työllistämisen vastuu tulee todennäköisesti kaatumaan entistä enemmän kuntien harteille, joten toimintaa on tarkoitus kehittää siihen suuntaan, ettei se olisi valtion tuesta riippuvainen. Juuri tähän haetaan ratkaisua perustettavan Unelmatehtaan keinoilla. Kaupunginhallitus on hyväksynyt periaatepäätöksen, jossa Kehittämistoimella on lupa valmistella Unelmatehtaan perustamista ja

7 Elinvoimavaliokunta Elinvoimavaliokunta Elinvoimavaliokunta Elinvoimavaliokunta käynnistämistä. Maahanmuuton osalta ollaan aloittamassa pilottikokeilu, jossa vastaanottokeskuksesta on valittu muutama maahanmuuttaja työhön tutustumiseen. Tulkki on mukana toiminnassa siten, että päästään alkuun. Käytiin keskustelua käytännön ongelmasta, joka liittyy palkan maksuun vastaanottokeskuksessa kirjoilla oleville. Ongelma on valtakunnallinen, kun yrityksillä saattaisi olla tahtoa palkata henkilöitä, mutta kun palkka pitäisi maksaa käteisellä, niin palkkaaminen tahtoo kaatua tähän. Ilman oleskelulupaa olevalla ei ole henkilötunnusta eikä siten mahdollisuutta aukaista tiliä. Toisaalta ratkaisuna voi tulevaisuudessa olla ns. prepaid-kortti, johon voidaan ladata rahaa. Isot firmat eivät lähde käteisenä maksettavan palkan -malliin, mutta pienemmillä osuuskunnilla, yhdistyksillä ja yrityksillä tämä olisi helpompaa. Unelmatehtaan tarkoituksena on lähteä ns. kokeilukulttuurilla kehittämään uutta toimintamallia. Rimmiltä on varattu 3-rakennus tätä varten ja remonttibudjetin laatimisten jälkeen asia viedään kaupunginhallitukseen päätettäväksi. Myös 4-rakennuksen osalta tyhjilleen jäävän keskuskeittiön osalta ollaan käyty keskusteluja mm. yrittäjien kanssa. Kaupunginhallitukselle on tulossa päätettävksi purkukuntoisten rakennusten alaspurku jo tänä vuonna. Tavoitteena on päästä ympäristöä pilaavista erittäin huonokuntoisista rakennuksista eroon. Purkukustannukset ovat tällä hetkellä maltilliset ja ne tulevat nousemaan lähivuosina. ELINVOI 4 Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen kävi läpi huhtikuun työllisyystilastot ja Unelmatehtaan valmistelun tilannekatsauksen. Pudasjärven työttömyysprosentin laskussa näkyy Laavu-hankkeen toiminta, jossa työllistäminen tapahtuu ryhmätoimintana yhdistysten kautta. Huhtikuun työttömyys oli Pudasjärvellä huhtikuussa 16,6%. Kehittämistoimen väki on vieraillut tänä vuonna Oulussa, Kajaanissa ja Joensuussa tutustumassa työllistämisen malleihin. Yhteistä kaikille toimijoille on ollut se, että toiminnan pohjana on jokin voittoa tuottava liiketoiminta, joka mahdollistaa muun toiminnan. Voitto sijoitetaan takaisin omaan toimintaan, joka mahdollistaa tätä kautta sosiaalisen yrittämisen. Työpankkitoiminta on asia, jota selvitetään Unelmatehtaan perustamisen yhteydessä. Työpankkitoiminta tarkoittaa yhtiötä, joka huolehti työnantajavelvoitteet ja etsii sopivat työntekijät yrityksille/asiakkaille. Pudasjärven tulee löytää yritysten kautta vientituotteita, joita on tarkoitus alkaa työstämään Unelmatehtaan kautta. Suurin haaste on oma tahtotila, jossa taso uskalletaan nostaa tarpeeksi korkealle.

8 Elinvoimavaliokunta Elinvoimavaliokunta Elinvoimavaliokunta Elinvoimavaliokunta Elintarviketuotanto on osa-alue, jossa Pudasjärvellä on paljon tehtävää. Rimmiltä vapatuva keskuskeittiö on mainio tila yritystoiminnan pohjaksi. Täällä on mahdollista tuottaa palveluja mm. Hirsikampuksen keskuskeittiölle esivalmistelemalla tuotteet itse. Tuotteet joudutaan nyt esikäsittelemään muualla eli työ tehdään jo muualla. Muualta tuotuna tuotteet joudutaan jäähdyttämään, mutta Rimmillä tuotettuna tämä vaihe jäisi kokonaan pois. Eläinlääkäri on todennut tilojen soveltuvan erinomaisesti elintarviketuotantoon ja jatkojalostukseen. Keskusteltiin Kontiotuotteen isoista purukasoista pohtien niiden jatkokäyttöä. Elinvoimavaliokunta ohjeistaa: Laavu-hanke selvittää onko Kontiotuotteella ylijäämäistä purua ja voisiko sitä käyttää pururatojen pinnoittamiseksi. Selvitys tulee tehdä yhteistyössä Teknisen toimen ja kaupungin oman työllistämisen kanssa. ELINVOI 4 Kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen esitteli heinäkuun työllisyyskatsauksen ja Unelmatehtaan valmistelutilanteen. Kehittämistoimi tulee esittämään valtuustolle lisämäärärahaa tälle vuodelle työllistämiseen. Tähän varatut rahat ovat loppuneet ja ellei kaupunki jatka työllistämistä niin kuntaosuusmaksut nousevat huomattavasti. Heinäkuun 2016 tilaston mukaan Pudasjärvellä on työttöminä työnhakijoina alle 30-vuotiaita nuoria 119 henkilöä. TE-toimiston kautta näitä nuoria ei ohjata tarpeeksi aktiivisesti työkokeiluihin ym., jos heillä on olemassa ammatti, eivätkä he ole olleet tarpeeksi kauan työttömänä. Kaupungin työllistämistoimessa työskentelevillä ei ole oikeutta nähdä työttömien nimiluetteloa eikä yhteystietoja, jotta he voisivat olla yhteydessä nuoriin aktivointitoimenpiteiden tekemiseksi. Karhupajan toimesta on erikseen oltu yhteydessä nuorten työllisyyttä hoitaviin virkailijoihin asian korjaamiseksi. Tämän ryhmän nuorten työvoimaneuvojat sijaitsevat Oulussa ja Kuusamossa. Kehittämisjohtaja kävi läpi Unelmatehtaan suunnittelutilannetta. Unelmatehtaan toiminnan markkinointiin on tulossa ammattilainen, joka tehtävänä on kartoittaa saatavilla olevat markkinat. Unelmatehtaasta on tarkoitus tulla yrityshautomo, jossa pienillä yrityksillä on mahdollisuus toimia. Rimmin 3-rakennuksesta on tehty alustavat arviot remonttitarpeista. Rimmin kiinteistöjen kustannukset ohjautuvat tällä hetkellä tekniselle toimelle. Tavoitteena on saada tilat käyttöön, jolloin niistä voitaisiin saada myös tuloa. Kaupunginhallituksen tulee harkita, voidaanko yrityksille tarjota tilat

9 Elinvoimavaliokunta Elinvoimavaliokunta Elinvoimavaliokunta Elinvoimavaliokunta omakustannushinnalla, jotta aloittavilla yrityksillä on mahdollisimman matala kynnys yritystoiminnan kokeilemiseen. Rimmin alueelta puretaan syksyn 2016 aikana entinen poikien asuntola sekä opettajien asuntola. Rimmin alue on noin 10 hehtaaria ja kaava mahdollistaa alueelle monenlaista toimintaa. Unelmatehtaan remonttiasia käsitellään kaupunginhallituksessa Liitteet Pudasjärven työllisyyskatsaus heinäkuu 2016 Pudasjärven työllisyyskatsaus huhtikuu 2016 Pudasjärven työllisyyskatsaus kesäkuu 2016 Pudasjärven työllisyyskatsaus maaliskuu 2016

10 Pudasjärven kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteet 958/11.15/2016 KH Alueyhteystyön ja elinvoimavaliokunta on valmistellut maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteet. Parhaillaan valmistellaan Pudasjärven kaupungin kehittämis- ja toimintatukien myöntämisperusteita. Valmistelun yhteydessä on päädytty siihen, että aikaisemmasta linjauksesta poiketen maaseutuelinkeinojen kehittämistuessa mukana olleet Pudasjärven 4H-yhdistysten tukeminen (8 000 ) ja kylätoiminnan tukemiseen tarkoitettu avustusosuus (8 000 ) siirretään kehittämis- ja toimintatukiavustuksiin.vuoden 2014 talousarviossa on varattu maaseutuelinkeinojen kehittämiseen Tästä summasta kotitalouksille myönnettäviin avustuksiin on varattu ja yhteisöille Yhteisöille myönnettävä avustuksen osuus käsitellään myöhemmin hakemusten perusteella. Kaupunginhallitus on vahvistanut maaseutuelinkeinojen kehittämistuen avustusperusteet seuraavasti: 1. Harkinnanvaraisiin kohteisiin kaupunginhallituksen erillisellä päätöksellä: Yleisiin kuluihin, tiedottamiseen, kokous- ym. tilaisuuksien järjestämisiin ja erillisiin kaupunginhallituksen päättämiin kehittämiskohteisiin. Tämä kohta sisällytetään kehittämis- ja toimintatukiavustuksiin. 2. Karjantarkkailu: 4,00 euroa/eläinyksikkö. Tarkkailuun kuuluu nauta-, lypsykarja- ja sikatarkkailu. Tämä poistuu kokonaan. 3. Kasvinviljely: Viljelysuunnitelman, salaojitussuunnitelman, puutarhasuunnitelman ja marjanviljelysuunnitelman teosta sekä viljavuustutkimuksen analysoinnista (ei näytteenottokustannukset) sekä tilakohtaisen viljelysuunnitelman päivityksestä aiheutuviin kuluihin 40 %. Tuki ei kohdistu pihan hoitoon liittyvään neuvontaan. Tämä säilyy entisellään. 4. Talouslaskelmat: Maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelman laadinta tuotannollisiin tarkoituksiin yritystoimintaan 60 %. Tilanpidon aloittamisen yhteydessä talouslaskelmien teosta aiheutuviin kustannuksiin tulevista menoista 80 %. Tämä säilyy entisellään. 5. Metsäsuunnitelmat: Metsätaloussuunnitelmat tilakohtaisia metsäsuunnitelmia laadittaessa 0,5 euroa/ha luonnollisille henkilöille ja perikunnille Pudasjärvellä olevan metsän osalta. Myös yhteismetsille siinä suhteessa, miten niissä on em. omistajia osakkaina. Tämä poistuu kokonaan.

11 6. Eläinlääkärin palkkioiden ja matkakustannusten avustaminen Korvauksen omavastuut: -eläinlääkäripalkkion omavastuu 40,00 euroa normaalisti 60,00 euroa kun taksa on 50 % korotettu 80,00 euroa kun taksa on 100 % korotettu -toimenpidekorvausten omavastuu 30,00 euroa -matkakustannusten omavastuu 20,00 euroa Subventiota myönnetään vain Oulunkaaren ympäristölautakunnan sopimussuhteisten eläinlääkäreiden palveluista. Mikäli ulkopuolisia eläinlääkäreitä käytetään ja haetaan subventiota, palvelusta pitää sopia johtavan kaupungineläinlääkärin kanssa. Ulkopuolisten eläinlääkäreiden subventiot tarkastaa ennen subvention maksua johtava kaupungineläinlääkäri. Subventiota maksetaan vain tuotantoeläimille. Lemmikki-, kilpa- tai muussa toiminnassa oleville eläimille ei makseta tukea. Subventiota maksetaan enintään kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisista laskuista. Taksan mukaan korotusta maksetaan vain pakottavista syistä annetuista hoidoista (kunnallinen eläinlääkäritaksa 6 3 mom.). Normaalina virka-aikana (klo ) pisimmän matkan mukaan laskutetusta palvelusta maksetaan enintään 80 km:n päähän ulottuvan matkan mukaan laskutettu subventio lukuun ottamatta hätätapauksia, mitkä korvataan normaalisti. Päivystysaikaan matkasubventio maksetaan eläinlääkärin kotoa. Paliskuntien laskut maksetaan maksettua laskua vastaan, kun mukana on selvitys tehdyistä toimenpiteistä ja poromiesten, joiden poroille tehdyistä palveluista haetaan subventiota, selvitys kotipaikasta. Pudasjärven kaupungin maksama eläinlääkärisubventio ei muodosta ulkopuolisten eläinlääkärien kohdalla työsuhdetta millään tavalla eikä Pudasjärven kaupungille vahingonkorvausvelvollisuutta po. eläinlääkärin tekemän työn johdosta. Tämä kohta säilyy entisellään. 7. Pudasjärven 4H-yhdistyksen tukeminen 8000 euroa.

12 Tämä avustus sisällytetään kehittämis- ja toimintatukiavustuksiin. 8. Kylätoimintaan 8000 euroa: Avustusta maksetaan kyläseuroille ja yhdistyksille etukäteishakemusten ja kaupunginhallituksen erillisten päätösten perusteella mm. lehti-ilmoituksiin, kylätapahtumien kustannuksiin, kehittämisja rakennushankkeiden suunnitteluun sekä kylän kannalta tarpeellisiin, pieniin hankintoihin ym. kustannuksiin. Hakuaika kylätoimintarahalle on ja Tukea maksetaan kaupunginhallituksen erillisen päätöksen mukaan määrättyihin kohteisiin euro- ja %-osuuden mukaan. Tämä avustus sisällytetään kehittämis- ja toimintatukiavustuksiin. 9. Pellonraivauksen tukeminen: Pelto katsotaan raivatuksi, kun se tehdään kokonaan uuteen, ennen raivaamattomaan paikkaan tai otetaan viljelykseen vähintään viiden vuoden viljelemättömyyden jälkeen ja se on kylvökunnossa (kivet ja kannot poistettu, ojitettu ja pinta tasattu). Pellonraivauspalkkiota myönnetään vuosittain talousarviossa vahvistetun määrärahan puitteissa. Mikäli vuotuinen raivausala ylittää talousarvioon varatun määrän, tukea leikataan siten, että määräraha jaetaan kaikille saman lajin raivausaloille prosentuaalisesti samansuuruisena. Raivausalue on ilmoitettava kehittämispalveluiden toimistoon kirjallisesti ennen raivaukseen ryhtymistä. Raivauspalkkio maksetaan maksatushakemuksen perusteella vuoden lopussa, kun kokonaisraivausala on tiedossa. Mikäli pelto ei ole vielä tukihaussa, tuen maksaminen edellyttää pellon mittausta. Tilakohtaisesti maksetaan tukea korkeintaan 50 hehtaarin raivausalalle vuodesta 2001 alkaen. Tukea maksetaan raivatulle pellolle seuraavasti: 1) Uudispellon raivaus, enintään 504 euroa/ha tai enintään 50 % vieraista kone- ym. kustannuksista. Tämä muuttuu: Pellon raivaus, enintään 504 euroa/ha tai enintään 50 % vieraista kone- ym. kustannuksista. 2) Uudispellon raivaus omin työvälinein, 252 euroa/ha. Tämä poistuu kokonaan. 3) Viljelemättömän pellon raivaus, enintään 168 euroa/ha tai enintään 50 % kustannuksista, kun pellon viimeisestä viljelystä on kulunut vähintään viisi vuotta. Myös vuokrapellon raivaus tulee kysymykseen, mikäli vuokra-aikaa on jäljellä vähintään viisi vuotta. Tämä muuttuu kohdaksi 2: Viljelemättömän pellon raivaus, enintään 250 euroa/ha tai enintään 50 % kustannuksista, kun pellon viimeisestä viljelystä on

13 kulunut vähintään viisi vuotta. Myös vuokrapellon raivaus tulee kysymykseen, mikäli vuokra-aikaa on jäljellä vähintään viisi vuotta. Tuen saamisen ehtona on, että pellot ovat hakijan viljelyssä vähintään viisi vuotta tuen maksamisesta lukien. Mikäli viljely lopetetaan ilman hyväksyttävää syytä ennen viiden vuoden kulumista viimeisestä maksatuksesta, hakija sitoutuu maksamaan tuen täysimääräisenä takaisin. Tämä säilyy entisellään. Kustannuksiin voidaan sisällyttää mm ojitus, kivien ja kantojen poisto, pinnan tasaus ja ruuvaus. pellon raivauksen kustannuksiin eivät kuulu normaalit pellon viljelytoimenpiteet, kuten kyntö, äestys kalkitus, kylvö tai muu vuosittaiseen viljelyyn kuuluvat toimenpiteet. Tämä säilyy entisellään. 10) Ostolomitusten tukeminen: Tuki on tammi-helmikuussa 5,50 euroa/h ja maalis-kesäkuussa 4,50 euroa/h, heinä-lokakuussa 3,50 euroa/h ja marras-joulukuussa 2,50 euroa/h. Tämä muuttuu: Tuki on tammi-kesäkuussa 4,50 euroa/h ja heinä-joulukuussa 3,50 euroa/h.. Alueyhteistyön ja elinvoimavaliokunnan valmistelema muutosesitys maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteista on kirjattu kursivoidulla tekstillä. Alueyhteistyön ja elinvoimavaliokunnan esitys maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteista 1) Kasvinviljely: Viljelysuunnitelman, salaojitussuunnitelman, puutarhasuunnitelman ja marjanviljelysuunnitelman teosta sekä viljavuustutkimuksen analysoinnista (ei näytteenottokustannukset) sekä tilakohtaisen viljelysuunnitelman päivityksestä aiheutuviin kuluihin 40 %. Tuki ei kohdistu pihan hoitoon liittyvään neuvontaan. 2) Talouslaskelmat: Maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelman laadinta tuotannollisiin tarkoituksiin yritystoimintaan 60 %. Tilanpidon aloittamisen yhteydessä talouslaskelmien teosta aiheutuviin kustannuksiin tulevista menoista 80 %. 3) Eläinlääkärin palkkioiden ja matkakustannusten avustaminen Korvauksen omavastuut: - eläinlääkäripalkkion omavastuu 40,00 euroa normaalisti 60,00 euroa kun taksa on 50 % korotettu

14 80,00 euroa kun taksa on 100 % korotettu -toimenpidekorvausten omavastuu 30,00 euroa -matkakustannusten omavastuu 20,00 euroa Subventiota myönnetään vain Oulunkaaren ympäristölautakunnan sopimussuhteisten eläinlääkäreiden palveluista. Mikäli ulkopuolisia eläinlääkäreitä käytetään ja haetaan subventiota, palvelusta pitää sopia johtavan kaupungineläinlääkärin kanssa. Ulkopuolisten eläinlääkäreiden subventiot tarkastaa ennen subvention maksua johtava kaupungineläinlääkäri. Subventiota maksetaan vain tuotantoeläimille. Lemmikki-, kilpa- tai muussa toiminnassa oleville eläimille ei makseta tukea. Subventiota maksetaan enintään kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisista laskuista. Taksan mukaan korotusta maksetaan vain pakottavista syistä annetuista hoidoista (kunnallinen eläinlääkäritaksa 6 3 mom.). Normaalina virka-aikana (klo ) pisimmän matkan mukaan laskutetusta palvelusta maksetaan enintään 80 km:n päähän ulottuvan matkan mukaan laskutettu subventio lukuun ottamatta hätätapauksia, mitkä korvataan normaalisti. Päivystysaikaan matkasubventio maksetaan eläinlääkärin kotoa. Paliskuntien laskut maksetaan maksettua laskua vastaan, kun mukana on selvitys tehdyistä toimenpiteistä ja poromiesten, joiden poroille tehdyistä palveluista haetaan subventiota, selvitys kotipaikasta. Pudasjärven kaupungin maksama eläinlääkärisubventio ei muodosta ulkopuolisten eläinlääkärien kohdalla työsuhdetta millään tavalla eikä Pudasjärven kaupungille vahingonkorvausvelvollisuutta po. eläinlääkärin tekemän työn johdosta. 4) Pellonraivauksen tukeminen: Pelto katsotaan raivatuksi, kun se tehdään kokonaan uuteen, ennen raivaamattomaan paikkaan tai otetaan viljelykseen vähintään viiden vuoden viljelemättömyyden jälkeen ja se on kylvökunnossa (kivet ja kannot poistettu, ojitettu ja pinta tasattu). Pellonraivauspalkkiota myönnetään vuosittain talousarviossa vahvistetun määrärahan puitteissa. Mikäli vuotuinen raivausala ylittää talousarvioon varatun määrän, tukea

15 leikataan siten, että määräraha jaetaan kaikille saman lajin raivausaloille prosentuaalisesti samansuuruisena. Raivausalue on ilmoitettava kehittämispalveluiden toimistoon kirjallisesti ennen raivaukseen ryhtymistä. Raivauspalkkio maksetaan maksatushakemuksen perusteella vuoden lopussa, kun kokonaisraivausala on tiedossa. Mikäli pelto ei ole vielä tukihaussa, tuen maksaminen edellyttää pellon mittausta. Tilakohtaisesti maksetaan tukea korkeintaan 50 hehtaarin raivausalalle vuodesta 2001 alkaen. Tukea maksetaan raivatulle pellolle seuraavasti: 1) Pellon raivaus, enintään 504 euroa/ha tai enintään 50 % vieraista kone- ym. kustannuksista. 2) Viljelemättömän pellon raivaus, enintään 250 euroa/ha tai enintään 50 % kustannuksista, kun pellon viimeisestä viljelystä on kulunut vähintään viisi vuotta. Myös vuokrapellon raivaus tulee kysymykseen, mikäli vuokra-aikaa on jäljellä vähintään viisi vuotta. Tuen saamisen ehtona on, että pellot ovat haltijan viljelyssä vähintään viisi vuotta tuen maksamisesta lukien. Mikäli viljely lopetetaan ilman hyväksyttävää syytä ennen viiden vuoden kulumista viimeisestä maksatuksesta, hakija sitoutuu maksamaan tuen täysimääräisenä takaisin. Kustannuksiin voidaan sisällyttää mm ojitus, kivien ja kantojen poisto, pinnan tasaus ja ruuvaus. pellon raivauksen kustannuksiin eivät kuulu normaalit pellon viljelytoimenpiteet, kuten kyntö, äestys kalkitus, kylvö tai muu vuosittaiseen viljelyyn kuuluvat toimenpiteet. 5) Ostolomitusten tukeminen: Tuki on tammi-kesäkuussa 4,50 euroa/h ja heinä-joulukuussa 3,50 euroa/h. Asian on valmistellut palvelusuunnittelija Ritva Kinnula puh Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus keskustelee asiasta. Päätös: Kaupunginhallitus keskusteli asiasta ja ohjeisti asian jatkovalmistelua. -- Merkitään pöytäkirjaan, että palvelusuunnittelija Ritva Kinnula esitteli asiaa kokouksessa. KH Asian jatkovalmistelun tuloksena kehittämistuen myöntämisperusteita on käsitelty vielä alueyhteistyön ja elinvoimavaliokunnassa 39 ja yhdeksi avustusperusteeksi esitettään vielä

16 metsätaloussuunnitelmiin liittyvä avustus sekä tarkennetaan pellonraivauksen avustusperusteita. Alueyhteistyön ja elinvoimavaliokunnan tarkennettu esitys on kokonaisuudessaan seuraavanlainen: 1) Kasvinviljely: Viljelysuunnitelman, salaojitussuunnitelman, puutarhasuunnitelman ja marjanviljelysuunnitelman teosta sekä viljavuustutkimuksen analysoinnista (ei näytteenottokustannukset) sekä tilakohtaisen viljelysuunnitelman päivityksestä aiheutuviin kuluihin 40 %. Tuki ei kohdistu pihan hoitoon liittyvään neuvontaan. 2) Metsäsuunnitelmat: Metsätaloussuunnitelmat tilakohtaisia metsäsuunnitelmia laadittaessa tai päivitettäessä 0,5 euroa/ha luonnollisille henkilöille ja perikunnille Pudasjärvellä olevan metsän osalta. Myös yhteismetsille siinä suhteessa, miten niissä on em. omistajia osakkaina. 3) Talouslaskelmat: Maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelman laadinta tuotannollisiin tarkoituksiin yritystoimintaan 60 %. Tilanpidon aloittamisen yhteydessä talouslaskelmien teosta aiheutuviin kustannuksiin tulevista menoista 80 %. 4) Eläinlääkärin palkkioiden ja matkakustannusten avustaminen Korvauksen omavastuut: - eläinlääkäripalkkion omavastuu 40,00 euroa normaalisti 60,00 euroa kun taksa on 50 % korotettu 80,00 euroa kun taksa on 100 % korotettu -toimenpidekorvausten omavastuu 30,00 euroa -matkakustannusten omavastuu 20,00 euroa Subventiota myönnetään vain Oulunkaaren ympäristölautakunnan sopimussuhteisten eläinlääkäreiden palveluista. Mikäli ulkopuolisia eläinlääkäreitä käytetään ja haetaan subventiota, palvelusta pitää sopia johtavan kaupungineläinlääkärin kanssa. Ulkopuolisten eläinlääkäreiden subventiot tarkastaa ennen subvention maksua johtava kaupungineläinlääkäri. Subventiota maksetaan vain tuotantoeläimille. Lemmikki-, kilpa- tai muussa toiminnassa oleville eläimille ei makseta tukea. Subventiota maksetaan enintään kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisista laskuista. Taksan mukaan korotusta maksetaan vain pakottavista syistä annetuista hoidoista (kunnallinen eläinlääkäritaksa 6 3 mom.).

17 Normaalina virka-aikana (klo ) pisimmän matkan mukaan laskutetusta palvelusta maksetaan enintään 80 km:n päähän ulottuvan matkan mukaan laskutettu subventio lukuun ottamatta hätätapauksia, mitkä korvataan normaalisti. Päivystysaikaan matkasubventio maksetaan eläinlääkärin kotoa. Paliskuntien laskut maksetaan maksettua laskua vastaan, kun mukana on selvitys tehdyistä toimenpiteistä ja poromiesten, joiden poroille tehdyistä palveluista haetaan subventiota, selvitys kotipaikasta. Pudasjärven kaupungin maksama eläinlääkärisubventio ei muodosta ulkopuolisten eläinlääkärien kohdalla työsuhdetta millään tavalla eikä Pudasjärven kaupungille vahingonkorvausvelvollisuutta po. eläinlääkärin tekemän työn johdosta. 5) Pellonraivauksen tukeminen: Pelto katsotaan raivatuksi, kun se tehdään kokonaan uuteen, ennen raivaamattomaan paikkaan tai otetaan viljelykseen vähintään viiden vuoden viljelemättömyyden jälkeen ja se on kylvökunnossa (kivet ja kannot poistettu, ojitettu ja pinta tasattu). Pellonraivauspalkkiota myönnetään vuosittain talousarviossa vahvistetun määrärahan puitteissa. Mikäli vuotuinen raivausala ylittää talousarvioon varatun määrän, tukea leikataan siten, että määräraha jaetaan kaikille saman lajin raivausaloille prosentuaalisesti samansuuruisena. Raivausalue on ilmoitettava kehittämispalveluiden toimistoon kirjallisesti ennen raivaukseen ryhtymistä. Raivauspalkkio maksetaan maksatushakemuksen perusteella vuoden lopussa, kun kokonaisraivausala on tiedossa. Mikäli pelto ei ole vielä tukihaussa, tuen maksaminen edellyttää pellon mittausta. Tilakohtaisesti maksetaan tukea korkeintaan 50 hehtaarin raivausalalle vuodesta 2001 alkaen. Tukea maksetaan raivatulle pellolle seuraavasti: 1) Uudispellon raivaus, enintään 504 euroa/ha tai enintään 50 % vieraista kone- ym. kustannuksista. 2) Uudispellon raivaus omin työvälinein 300 euroa/ha. 3) Viljelemättömän pellon raivaus, enintään 250 euroa/ha tai enintään 50 % kustannuksista, kun pellon viimeisestä viljelystä on kulunut vähintään viisi vuotta. Myös vuokrapellon raivaus tulee kysymykseen, mikäli vuokra-aikaa on jäljellä vähintään viisi vuotta. Tuen saamisen ehtona on, että pellot ovat haltijan viljelyssä vähintään viisi vuotta tuen maksamisesta lukien. Mikäli viljely lopetetaan ilman hyväksyttävää syytä ennen viiden vuoden kulumista viimeisestä maksatuksesta, hakija sitoutuu maksamaan tuen täysimääräisenä takaisin.

18 Kustannuksiin voidaan sisällyttää mm. ojitus, kivien ja kantojen poisto, pinnan tasaus ja ruuvaus. Pellon raivauksen kustannuksiin eivät kuulu normaalit pellon viljelytoimenpiteet, kuten kyntö, äestys, kalkitus, kylvö tai muu vuosittaiseen viljelyyn kuuluvat toimenpiteet. 6) Ostolomitusten tukeminen: Tuki on tammi-kesäkuussa 4,50 euroa/h ja heinä-joulukuussa 3,50 euroa/h. Asian on valmistellut palvelusuunnittelija Ritva Kinnula puh Vs. kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus päättää: 1) hyväksyä maaseutuelinkeinojen kehittämistukien myöntämisperusteet alueyhteistyö- ja elinvoimavaliokunnan tekemän esityksen mukaisesti ja 2) uudet avustusperusteet otetaan käyttöön alkaen. Vs. kaupunginjohtajan muutettu päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää: 1) hyväksyä maaseutuelinkeinojen kehittämistukien myöntämisperusteet alueyhteistyö- ja elinvoimavaliokunnan tekemän esityksen mukaisesti; muuten mutta 2) Lisätään kohta "Karjantarkkailu: 4,00 euroa/eläinyksikkö. Tarkkailuun kuuluu nauta-, lypsykarja- ja sikatarkkailu." 3) uudet avustusperusteet otetaan käyttöön alkaen. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. --- Merkitään pöytäkirjaan, että palvelusuunnittelija Ritva Kinnula esitteli asiaa kokouksessa. --- Merkitään pöytäkirjaan, että Marja Lantto ja Timo Vähäkuopus ilmoittivat esteellisyytensä hallintolain 28 :n osallisuusjääviyden perusteella ja poistuivat kokouksesta asian päätöksenteon ajaksi. KH MTK-Pudasjärvi on lähettänyt Pudasjärven kaupungille muutosehdotuksen maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteisiin seuraavasti: - Metsäsuunnitelman tekemisen tukeminen esitetään lakkautettavaksi kokonaan. - Uudispellon raivaamisen tukeen ehdotamme, että tuki olisi 504 /ha riippumatta siitä, tehdäänkö raivaustyö omilla vai vieraan työkoneilla. Tarvittavan konekannan hankkiminen ja ylläpito aiheuttaa tuottajalle kustannuksia, joten omilla koneilla tehtävän raivaustyön tuen osuus ei

19 voi olla ostopalveluun verrattuna pienempi. Lisäksi ehdotamme, että tilakohtainen 50 hehtaarin raivauskatto poistetaan, sillä peltoa tehdään tarpeen mukaan, ja koko raivattavalle alueelle tulee saada saman suuruinen tuki. - Esitämme, että ostolomituksen tukea muutetaan seuraavasti: tammi-kesäkuulta 5,50 tunnilta ja heinä-joulukuulta 4,50 tunnilta. Esityksemme perustuu siihen, että ostolomituksen hinnat ovat nousseet, ja kaikki tästä aiheutuvat kustannukset ovat langenneet tuottajan maksettavaksi. - Lisäksi esitämme, että Pudasjärven kaupunki maksaisi vanhempainrahakauden jälkeen alle 3 vuoden ikäisen lapsen kotona tapahtuvan hoidon ajalta annettavaan sijaisapuun tukea 5 tunnilta. Tämä tuki kohdistuu sitä kipeästi tarvitseville lapsiperheellisille tuottajille, joita Pudasjärvellä ei ole monta. Tukea tarvitsevien vähyyden seurauksena tuen kustannukset kaupungille tulevat jäämään pieniksi. Kehittämisjohtaja ehdottaa: - Tehdään muutokset MTK Pudasjärven esitetyn mukaisesti. - Tarkennus lapsen kotona tapahtuvan hoidon ajalta annettavaan sijaisapuun kohdistettavaan tukeen: Tuki voidaan maksaa toisen henkilön palkkauksesta aiheutuneiden kulujen tositteita vastaan. Tämä voi siis olla esim. navettaan palkattava työntekijä tai kotiin palkattava lastenhoitaja. Tarkennettu esitys (muutokset tummennettuna) on kokonaisuudessaan seuraavan lainen: 1) Kasvinviljely: Viljelysuunnitelman, salaojitussuunnitelman, puutarhasuunnitelman ja marjanviljelysuunnitelman teosta sekä viljavuustutkimuksen analysoinnista (ei näytteenottokustannukset) sekä tilakohtaisen viljelysuunnitelman päivityksestä aiheutuviin kuluihin 40 %. Tuki ei kohdistu pihan hoitoon liittyvään neuvontaan. 2) Talouslaskelmat: Maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelman laadinta tuotannollisiin tarkoituksiin yritystoimintaan 60 %. Tilanpidon aloittamisen yhteydessä talouslaskelmien teosta aiheutuviin kustannuksiin tulevista menoista 80 %. 3) Eläinlääkärin palkkioiden ja matkakustannusten avustaminen: Korvauksen omavastuut: - Eläinlääkäripalkkion omavastuu 40,00 euroa normaalisti, 60,00 euroa kun taksa on 50 % korotettu, 80,00 euroa kun taksa on 100 % korotettu -Toimenpidekorvausten omavastuu 30,00 euroa -Matkakustannusten omavastuu 20,00 euroa Subventiota myönnetään vain Oulunkaaren ympäristölautakunnan sopimussuhteisten eläinlääkäreiden palveluista. Mikäli ulkopuolisia eläinlääkäreitä käytetään ja haetaan subventiota, palvelusta pitää sopia johtavan kaupungineläinlääkärin kanssa. Ulkopuolisten eläinlääkäreiden subventiot tarkastaa ennen subvention maksua johtava kaupungineläinlääkäri.

20 Subventiota maksetaan vain tuotantoeläimille. Lemmikki-, kilpa- tai muussa toiminnassa oleville eläimille ei makseta tukea. Subventiota maksetaan enintään kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisista laskuista. Taksan mukaan korotusta maksetaan vain pakottavista syistä annetuista hoidoista (kunnallinen eläinlääkäritaksa 6 3 mom.). Normaalina virka-aikana (klo ) pisimmän matkan mukaan laskutetusta palvelusta maksetaan enintään 80 km:n päähän ulottuvan matkan mukaan laskutettu subventio lukuun ottamatta hätätapauksia, mitkä korvataan normaalisti. Päivystysaikaan matkasubventio maksetaan eläinlääkärin kotoa. Paliskuntien laskut maksetaan maksettua laskua vastaan, kun mukana on selvitys tehdyistä toimenpiteistä ja poromiesten, joiden poroille tehdyistä palveluista haetaan subventiota, selvitys kotipaikasta. Pudasjärven kaupungin maksama eläinlääkärisubventio ei muodosta ulkopuolisten eläinlääkärien kohdalla työsuhdetta millään tavalla eikä Pudasjärven kaupungille vahingonkorvausvelvollisuutta po. eläinlääkärin tekemän työn johdosta. 4) Pellonraivauksen tukeminen: Pelto katsotaan raivatuksi, kun se tehdään kokonaan uuteen, ennen raivaamattomaan paikkaan tai otetaan viljelykseen vähintään viiden vuoden viljelemättömyyden jälkeen ja se on kylvökunnossa (kivet ja kannot poistettu, ojitettu ja pinta tasattu). Pellonraivauspalkkiota myönnetään vuosittain talousarviossa vahvistetun määrärahan puitteissa. Mikäli vuotuinen raivausala ylittää talousarvioon varatun määrän, tukea leikataan siten, että määräraha jaetaan kaikille saman lajin raivausaloille prosentuaalisesti samansuuruisena. Raivausalue on ilmoitettava kehittämispalveluiden toimistoon kirjallisesti ennen raivaukseen ryhtymistä. Raivauspalkkio maksetaan maksatushakemuksen perusteella vuoden lopussa, kun kokonaisraivausala on tiedossa. Mikäli pelto ei ole vielä tukihaussa, tuen maksaminen edellyttää pellon mittausta. Tukea maksetaan raivatulle pellolle seuraavasti: 4.1.) Uudispellon raivaus omilla tai vieraan koneilla 504 euroa/ha. 4.2.) Viljelemättömän pellon raivaus 250 euroa/ha, kun pellon viimeisestä viljelystä on kulunut vähintään viisi vuotta. Myös vuokrapellon raivaus tulee kysymykseen, mikäli vuokra-aikaa on jäljellä vähintään viisi vuotta. Tuen saamisen ehtona on, että pellot ovat haltijan viljelyssä vähintään

21 viisi vuotta tuen maksamisesta lukien. Mikäli viljely lopetetaan ilman hyväksyttävää syytä ennen viiden vuoden kulumista viimeisestä maksatuksesta, hakija sitoutuu maksamaan tuen täysimääräisenä takaisin. Kustannuksiin voidaan sisällyttää mm. ojitus, kivien ja kantojen poisto, pinnan tasaus ja ruuvaus. Pellon raivauksen kustannuksiin eivät kuulu normaalit pellon viljelytoimenpiteet, kuten kyntö, äestys, kalkitus, kylvö tai muu vuosittaiseen viljelyyn kuuluvat toimenpiteet. 5) Ostolomitusten tukeminen: Tuki on tammi-kesäkuussa 5,50 euroa/h ja heinä-joulukuussa 4,50 euroa/h. 6) Karjantarkkailu: 4,00 euroa/eläinyksikkö. Tarkkailuun kuuluu nauta-, lypsykarja- ja sikatarkkailu. 7) Tuki alle 3-vuotiaan hoitoon liittyvään sijaisapuun: Vanhempainrahakauden jälkeen alle 3 vuoden ikäisen lapsen kotona tapahtuvan hoidon ajalta annettavaan sijaisapuun tukea 5 tunnilta. Tämä tuki kohdistuu lapsiperheellisille maataloustuottajille. Tuki voidaan maksaa toisen henkilön palkkauksesta aiheutuneiden kulujen tositteita vastaan. Tämä voi siis olla esim. navettaan palkattava työntekijä tai kotiin palkattava lastenhoitaja. Kaikkien tukien osalta tukihakemukset on toimitettava Pudasjärven kaupungin kirjaamoon viimeistään klo 12:00 mennessä kuluvaa vuotta (=laskun aiheutumisvuosi). Mikäli sattuu viikonlopulle, niin tukihakemus tulee toimittaa edellisenä arkipäivänä klo 12:00 mennessä. Asiaa on valmistellut kehittämisjohtaja Jorma Pietiläinen, puh Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus päättää: 1) hyväksyä maaseutuelinkeinojen kehittämistukien myöntämisperusteet kehittämisjohtajan tekemän ehdotuksen mukaisesti 2) uudet avustusperusteet otetaan käyttöön alkaen Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. -- Merkitään pöytäkirjaan, että Timo Vähäkuopus ja Onerva Ronkainen ilmoittivat esteellisyytensä hallintolain 28 :n osallisuusjääviyden perusteella ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

22 ELINVOI 5 MTK-Pudasjärvi on lähettänyt Pudasjärven kaupungille muutosehdotuksia maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteisiin. Osa esitetyistä asioista saattaa vaikuttaa ELY:ltä saataviin tukiin. Kehittämisjohtaja käy asiasta keskustelua ELY: n kanssa ja asiaan palataan seuraavassa kokouksessa. Liitteet Muutosehdotukset Pudasjärven kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteisiin Muutosehdotukset Pudasjärven kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämistuen myöntämisperusteisiin

23 Elinvoimavaliokunta Valiokuntatyöskentelyn kehittäminen ELINVOI 6 Nykyisten valiokuntien työskentelyaikaa on jäljellä 8 kk ennen seuraavia kunnallisvaaleja, jotka pidetään huhtikuussa Käytiin keskustelua valiokuntien toimintamallista ja mahdollisista muutosehdotuksista. Keskusteltiin vuoden 2017 vuosikellon aiheista. Valiokuntien tulee miettiiä selkeät toimintansa tavoitteet. Tämän jälkeen määritellään vastuutahot, jotka vievät asiaa eteenpäin virkamieskoneistosssa. Valiokuntien tehtävänä ei ole yksittäisten toimenpiteiden antaminen, vaan isojen asiakokonaisuuksien pohtiminen, käsittely ja toimenpiteisiin ohjeistaminen. On uskallettava ajatella laaja-alaisesti eikä keskittyä pieniin yksittäisiin asioihin. Virkamieskoneiston tehtävänä on miettiä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Todettiin, että kaupunginhallituksessa valiokuntien esittämät asiat ovat jääneet isompien asioiden jalkoihin. Osa asioista on jäänyt vain johtoryhmän käsittelyn tasolle. Asia herätti elinvoimavaliokunnassa vahvaa keskustelua ja asian käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa.

24 Elinvoimavaliokunta Muut asiat ELINVOI 7 Positiivisen ja innostavan vuorovaikutuksen valtuustoseminaari pidetään Pohjantähdessä klo Pudasjärven kaupunki on teettänyt kaksi kyselyä. Toinen oli Oulunkaaren kuntayhtymän toiminnasta ja toinen kaupungin ja yrittäjien välisestä yhteistyöstä. Tulokset tullaan jakamaan julkisena tiedotteena syksyn aikana. Oulunkaaren elinkeinotiimin tulee esittämään sen lakkauttamista. Vaala ja Muhos kuuluvat Humanpolikseen ja Ii Micropolikseen. Selvitetään hakeutuuko Pudasjärvi jonkin Poliksen piiriin vai pysytäänkö omillaan. Kehittämistoimi on lähestynyt yrittäjiä sähköpostitiedotteella. Jatkossa kehittämisasiantuntija Tuomi-Tuulia Ervasti tulee tekemään tiedotteen säännöllisesti. Pudasjärven yrittäjäyhdistyksessä toimiva Heimo Turunen huolehtii tiedotteen levittämisestä kaikille yrittäjille. Kaupungin palveluja on alettu sähköistää mm. rakennusvalvonnan ja päivähoidon osalta. Seuraavaksi työn alla on uusien palvelumuotojen markkinointi. Yrittäjien jättämien hankerahoitushakemusten määrä on vaatimaton niin Pudasjärvellä kuin koko valtakunnassa. Yrittäjät kokevat rahoitusbyrokratian liian töiseväksi ja jättävät hakemukset tekemättä. Elinvoimavaliokunta ohjeistaa: Elinvoimavaliokunta ohjeistaa Kaupunginhallitusta varaamaan vuoden 2017 talousarvioon palkkamäärärahat kyläasiamiehelle. Kyläasiamies toimii tukiresurssina kylien kehittämisessä ja mm. toimii vuorotellen kunkin kylän avustajana, siirtää hyviä käytänteitä kylästä toiseen, tukee hankerahoituksen hakuprosesseissa ja käynnistää kylien välisiä hankkeita. Kyläasiamies on kirjattu Pudasjärven kaupungin toiminnan kehittämisohjelmaan , jonka valtuusto hyväksynyt

25 Elinvoimavaliokunta Kokouksen päättäminen ELINVOI 8 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12:00.