Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 2015 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2013 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Julkaisu 158 2012

Julkaisu 158 2012 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2012

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 2015 sekä talousarvio 2013 Painosmäärä 150 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna Siltakatu 2 80100 JOENSUU kirjaamo@pohjois-karjala.fi www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto Kansi Taitto Sirpa Savolainen Kuvat Tarmo Sotikov / Kuva Velhot Rauno Jussila Stock.XCHNG Pekka Turtiainen Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.pohjois-karjala.fi/julkaisut Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2012

Sisällys 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat 5 1.1 Euroopan ongelmat sumentavat aluetalouden näkymiä 5 1.2 Työttömyystilanne edelleen maan vaikein 6 1.3 Muuttovoitto tuli jäädäkseen? 6 1.4 Kuntatalouden kurimus syvenee 6 1.5 Valtiovalta pitää edunvalvonnan virkeänä 7 1.6 EU-edunvalvonnassa kimppaan pohjoisen kanssa 8 1.7 Maakunnan kehittämisen työkalut hyvässä kunnossa 8 1.8 Pielisjoen linnassa tapahtuu 9 2 Maakuntaliiton tehtävät 10 2.1 Tehtävät ja organisaatio 10 2.2 Pohjois-Karjalan strategia 12 3 Toiminnan tavoitteet vuosina 2013 2015 13 3.1 Strategiset ydintavoitteet 2013 2015 13 3.2 Toiminnalliset ydintavoitteet 2013 2015 14 4 Tulostavoitteet vuonna 2013 16 4.1 Strategioiden vastuualue 16 4.1.1 Aluesuunnittelu 16 4.1.2 Aluekehitys 20 4.2 Yhteiskuntasuhteiden vastuualue 22 4.2.1 Rajayhteistyö 22 4.2.2 Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 26 4.3 Palvelujen vastuualue 29 4.3.1 Hallinto ja talous 29 4.3.2 Kuntapalvelu 30 4.4 Ydinprosessit 33 4.4.1 Hankehallintoryhmä 33 4.4.2 Liikenne 33 4.4.3 Ohjelmatyö 34 4.4.4 Itä-Suomi-yhteistyö 35 4.4.5 Kansainvälinen toiminta 36 4.5 POKAT-ryhmät ja strategiset teemaryhmät 39 5 Taloussuunnitelma 2013 2015 ja talousarvio 2013 40 3

1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat 1.1 Euroopan ongelmat sumentavat aluetalouden näkymiä Pohjois-Karjalan aluetalous on suoriutunut kohtalaisen hyvin viime vuosina huolimatta maailmantalouden epävarmasta toimintaympäristöstä. Maakunta lähti toipumaan viime vuosikymmenen lopun talousnotkahduksesta koko maata nopeammin. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto saavutti taantumaa edeltäneen tason jo vuoden 2010 lopulla, kun koko maan osalta vastaavaan päästiin vasta vuotta myöhemmin. Vuoden 2011 toisella puoliskolla maakunnan yritysten kasvuvauhti alkoi kuitenkin hiipua selvästi, vaikkakin absoluuttisena arvona liikevaihtosumma oli kaikkien aikojen suurin Pohjois- Karjalassa mitattu. Hiipuminen on ennakkotietojen mukaan jatkunut vuonna 2012, ja kevätkaudella liikevaihtosumma kääntyi hienoiseen laskuun. Vaikeina aikoina aluetalouden veturiksi on osoittautunut vientivetoinen metsäteknologiateollisuus mittavine alihankintaverkostoineen. Myönteisiä uutisia on saatu myös usealta muulta toimialalta. Vahvistuvana ilmiönä näyttää olevan venäläisten kiinnostus yritystoimintaan ja investointeihin Pohjois-Karjalan alueella. Esimerkkeinä tällaisista ovat kylpylän rakentaminen Kolilla, Puhos Boardin konkurssipesän osto Kiteellä sekä kaviaarin tuotannon käynnistäminen Ilomantsissa. Ilahduttavaa on ollut Joensuun lentoaseman matkustajamäärien vahva kasvu. Keväällä 2012 Estonian Air aloitti suorat lennot Joensuun ja Tallinnan välillä. Se toi runsaasti lisää vaihtoehtoja sekä työ- että vapaa-ajan matkustukseen. Samalla lisääntynyt kilpailu näkyi välittömästi alentuneina lentolippujen hintoina myös kotimaan liikenteessä. Maakunnan tulevan talouskehityksen arvioiminen on hyvin hankalaa. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä ja erityisesti pitkittynyt euromaiden velkakriisi leimaavat kehitysnäkymiä. Positiivista uskoa luo rakennusala, jolla on meneillään tai lähivuosina käynnistymässä useita julkisen ja yksityisen sektorin suurhankkeita. Esimerkkeinä mainittakoon Joensuun kehätien jatkohanke, Fortumin pyrolyysilaitos, oikeus- ja poliisitalo, keskussairaalan laajennus, Joensuun Penttilänrannan asuinalue sekä muut mittavat kerrostalokohteet. Seudullisesti merkittäviä investointeja on käynnissä tai vireillä myös Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa. Rajanylitysten määrän ja tax free -kaupan jatkuva kasvu kertovat venäläisten matkailija- ja ostopotentiaalista, joka vahvistaa merkittävästi erityisesti kauppa- ja majoituspalveluja. Lähivuosina todennäköisesti toteutuva Venäjän ja EU:n välinen viisumivapaus lisää edelleen matkailijavirtoja huomattavasti. Venäjän kauan odotetun WTO-jäsenyyden odotetaan avaavan uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Venäjästä tulee aiempaa vakaampi ja ennustettavampi investointikohde ja kauppakumppani. Tullit laskevat, kaupan esteet alenevat ja kaupankäynnin ennakoitavuus rajalla lisääntyy. Raakapuun tuonti lisääntynee merkittävästi, sillä Venäjältä viennin tulli laskee lehtipuun osalta neljännekseen nykytasosta ja havupuun osalta puoleen. Edes hyvässä iskussa olevat omat vahvuudet eivät kuitenkaan riitä eväiksi kasvuun, jos vienti ei vedä ja samaan aikaan valtiontalouden säästökuuri leikkaa kulutusta ja investointeja. Alkusyksyllä 2012 barometrien arviot olivat huolestuneen odottavia, mutta eivät kuitenkaan toivottoman synkkiä. 5

1.2 Työttömyystilanne edelleen maan vaikein Vuosikymmenen vaihteessa työttömien määrä supistui Pohjois-Karjalassa yhtäjaksoisesti parin vuoden ajan. Hyvä kehitys kääntyi vuoden 2011 marraskuussa, josta lähtien työttömien määrä on ollut jatkuvasti suurempi verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Vuoden 2012 puolivälissä työttömiä oli työ- ja elinkeinohallinnon tietojen mukaan 11 679, mikä oli 768 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyys lisääntyi Pohjois-Karjalassa maakunnista ja ELY-keskusalueista eniten ja työttömyysaste 14,8 % oli maan korkein. Avoimien työpaikkojen määrä on ollut laskussa. Osaltaan työttömyyden kasvua selittää työ- ja elinkeinohallinnon toimenpiteissä olevien määrän selvä lasku. Erilaisissa aktiivitoimissa oli toukokuun lopussa yhteensä 4 382 pohjoiskarjalaista, mikä on 425 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Erot työttömyydessä maakunnan eri osien välillä ovat pienentyneet. Pielisen Karjala ei enää erotu maakunnan muista seutukunnista yhtä selvästi korkeamman työttömyyden alueena kuin aiemmin. Keski-Karjala nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi Puhos Board Oy:n ajauduttua konkurssiin ja Joensuun seutukunta koki saman kohtalon Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttamispäätöksen vuoksi. 1.3 Muuttovoitto tuli jäädäkseen? Pohjois-Karjala on ollut jo kolme vuotta peräkkäin muuttovoittomaakunta. Vuonna 2011 muuttovoitto (152) riitti selättämään myös luonnollisen väestönmuutoksen (-105) ja maakunnan kokonaisväkiluku nousi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993. Maan sisäinen kuntien välinen muuttoliike pysyi vuonna 2011 tappiollisena, mutta viime vuosina 400 hengen tuntumassa liikkunut nettomaahanmuutto nosti kokonaismuuttoliikkeen selvästi plussan puolelle. Vuoden 2012 mittaan muuttoliikeluvut ovat olleet hyvin lähellä edellisvuoden tasoa, ja on odotettavissa, että nettomuutto tulee tänäkin vuonna olemaan positiivinen. Ikärakenteen muutos, joka koskee koko maakuntaa, näkyy selvimmin Pielisen Karjalassa, jossa väestön keski-ikä oli vuoden 2011 lopussa 49,0 vuotta. Keski-Karjalassa vastaava luku oli 47,9 vuotta ja Joensuun seutukunnassa 42,1 vuotta. Kuntatasolla ääripäät ovat Ilomantsi 51,1 ja Kontiolahti 37,7. Työikäisten, eli 15 64-vuotiaiden, määrä laskee Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan maakunnassa kuluvalla vuosikymmenellä joka vuosi yli 1 000 henkilöllä. Väestön ikääntyminen on muodostumassa pulmalliseksi osaavan työvoiman saatavuuden kannalta. Monet yritykset ovat jo kohdanneet ongelmia työvoiman saatavuudessa, vaikka varsinaisesta työvoimapulasta ei voidakaan puhua. Erityisosaajista on ollut pulaa aina, mutta viime aikoina ongelmia on ollut myös suorittavan tason työssä. Olisi tärkeää, ettei osaavan työvoiman saatavuudesta muodostu tulevan kehityksen pullonkaulaa. Koulutuksen aloituspaikkaleikkaukset eivät helpota tilannetta. 1.4 Kuntatalouden kurimus syvenee Valtioneuvoston tavoitteena on viedä läpi mittava kuntauudistus kuluvalla hallituskaudella. Tämä on tarkoittanut, että viime vuosina kunta-alan toimijoiden energiasta suuri osa on suuntautunut rakenteiden pohtimiseen. Kuntaliitosmahdollisuudet sekä erilaiset kuntien yhteistoiminnan 6

muodot ovat olleet selvitysten kohteena eri puolilla maakuntaa. Konkreettisena tuloksena vuoden 2013 alussa toteutuu Kesälahden kunnan liittyminen Kiteen kaupunkiin. Pohjois-Karjalan kuntien talous on vuoden 2011 tilinpäätösten mukaan käyttötalouden osalta koko maan tasoa heikompi - ja lisäksi tulos on saavutettu kireämmällä kunnallisverotuksen tasolla. Maakunnan kuntien haasteena on muuta maata heikompi veropohja sekä väestön rakenteesta ja olosuhdetekijöistä johtuvat erot. Kuntien keskiarvolukujen taakse kätkeytyy hyvin erilaisia kuntatalouden tilanteita: on toisaalta vielä kohtuullisen hyvän talouden kuntia, mutta myös kriisikuntaluokkaa olevia tai sitä lähestyviä kuntia. Pelkästään vuosien 2011 2015 valtionosuuksien leikkauspaine vastaa kunnissa keskimäärin 1,8 tuloveroprosentin tuottoa, monissa kunnissa yli kahden. Lisäksi kuntiin kohdistuu valtion budjetista lukuisia muita säästöpaineita. 1.5 Valtiovalta pitää edunvalvonnan virkeänä Valtion aluehallinto uudistettiin vuoden 2010 alussa. Uudistus on tuonut maakuntaliitolle jonkin verran uusia tehtäviä. Keskeinen anti uudistuksessa on ollut itäsuomalaisen yhteistoiminnan tiivistyminen. Pohjois-Karjalan kannalta valitettavaa on, että aluehallintoviraston pääpaikan sijoittuminen Mikkeliin ja täyden palvelun ELY-keskuksen kehittäminen Kuopiossa on vähentänyt valtion työpaikkojen määrää maakunnassa. ELY-keskusten määrän vähentäminen yhdeksään on tuon tuostakin noussut esille eri yhteyksissä, vaikka hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus nykyrakenteella jatkamisesta. Toistaiseksi uhka oman ELY-keskuksen menettämisestä on pystytty torjumaan. Valtiovallan toimenpiteissä pahoja takaiskuja maakunnalle ovat olleet etenkin Pohjois-Karjalan prikaatin ja vastaanottokeskusten lakkautukset Kontiolahdella sekä hätäkeskuksen siirto Kuopioon. Lisäksi yksittäisiä tehtäviä on vähin äänin siirretty Etelä-Suomeen monilla hallinnonaloilla. Edunvalvonnan onnistumisia puolestaan ovat olleet päätös puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittamisesta Joensuuhun, valtionhallinnon palvelukeskus Palkeiden vahvistaminen sekä periaatepäätös Metlan johdon ja esikunnan sijoittamisesta Joensuuhun. Viimeksi mainittu tuli kompensaationa Suomen metsäkeskuksen pääpaikan menettämisestä Lahdelle. Sektoritutkimuslaitosten uudistaminen on kuitenkin nyt hämärtämässä Metlaa koskevan periaatepäätöksen toimeenpanoa. Liikenneyhteyksien kehittämisessä pettymys on ollut se, ettei Valtatie 23:n kunnostaminen Varkaus Viinijärvi-välillä ole edelleenkään lähtenyt liikkeelle, eikä hankkeen rahoitus näytä etenevän tällä hallituskaudella. Myönteisenä asiana voidaan mainita Joensuun kehätien jatkohankkeen Repokallio Reijola valtionrahoitus. Samoin Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen on etenemässä hyvää vauhtia. Hallitusohjelmaan sisältynyt erityinen ohjelma Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi valmistui vuoden 2012 aikana. Ohjelmassa maamme itäiset ja pohjoiset alueet nähdään positiivisina mahdollisuuksina, mutta konkreettiset toimenpiteet, puhumattakaan niiden rahoituksesta, antavat vielä odotuttaa itseään. Alueemme tulevan kehityksen kannalta merkittävää on ollut Itä-Suomen yliopiston kehittyminen Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistyttyä. Yliopisto on nopeasti ottanut paikkansa Suomen laaja-alaisimpana yliopistona. Vuoden 2012 kuluessa sille myönnettiin tutkinnonanto-oikeus oikeustieteissä. 7

Maakunnan esilletuontia yrityksille, asukkaille, turisteille ja tapahtumille oivallisena kohdepaikkana on jatkettu vetovoimaohjelman merkeissä. Pohjois-Karjalan näkyvyyttä kohennetaan hyödyntämällä erityisesti maakunnan keskeisiä kulttuuri- ja kuntoilutapahtumia sekä erilaisia ammatillisia tapahtumia. 1.6 EU-edunvalvonnassa kimppaan pohjoisen kanssa EU:n rakennerahastokauden toimeenpano on maakuntaliiton osalta sujunut erinomaisen hyvin aikataulussaan. Edunvalvonnassa kärki on ollut seuraavan ohjelmakauden rahoituksen varmistamisessa. Tällä hetkellä tilanne näyttää kohtuullisen lupaavalta sen suhteen, että Itä-Suomi tulee säilymään varsin korkean tukitason alueena myös vuoden 2013 jälkeen. Tulevaa ohjelmakautta valmistellaan yhdessä muiden itä- ja pohjoissuomalaisten maakuntien kanssa. Myös alueiden EU-toimistot Brysselissä on päätetty yhdistää. Uusi Itä- ja Pohjois- Suomen EU-toimisto aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa. EU:n rajayhteistyöohjelma ENPI:n käynnistys kuluvalla ohjelmakaudella lykkääntyi, kun EU:n ja Venäjän välinen sopimus ohjelman rahoituksesta viivästyi. Vuoden 2012 kuluessa rahoituspäätöksiä on kuitenkin päästy tekemään ripeään tahtiin ja tulevaan ohjelmakauden valmisteluun liittyvä edunvalvontatyö on myös jo hyvässä vauhdissa. 1.7 Maakunnan kehittämisen työkalut hyvässä kunnossa Maakuntaohjelman POKAT 2014 toteuttaminen on hyvässä vauhdissa. Vuosille 2013 2014 laaditussa maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa on eritelty 79 toimenpidettä, jota ollaan joko toteuttamassa tai suunnittelemassa. Painopisteinä ovat metsäsektorin, kaivannaistoiminnan, matkailun, teknologiateollisuuden ja elintarviketuotannon toimenpiteet ja niihin liittyvän osaamisen kehittäminen. Uutena asiana ovat korostuneet erityisesti Ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet. Maakuntaohjelman budjetti vuodelle 2013 on noin 120 milj. euroa, josta noin 1/3 on EU-rahaa. EU:n tulevan ohjelmakauden valmistelu vuosille 2014 2020 on aktiivisesti käynnissä. Sen rahoitusratkaisuista riippuu paljolti, minkälaiset resurssit ovat käytettävissä seuraavan maakuntaohjelman toteuttamiseen, joka laaditaan vuosiksi 2014 2017. Maakuntakaava on tärkeä osa maakunnan suunnittelujärjestelmää. Se luo alueidenkäytölliset edellytykset maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamiselle. Maakuntakaava toimii ohjeena kuntakaavoitukseen, konkretisoi ja välittää valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita maakunnalliseen ja kunnalliseen alueidenkäytön suunnitteluun. Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa laaditaan vaiheittain. Maakuntakaavan 1. vaihe vahvistettiin vuonna 2007 ja 2. vaihe 2010. Kolmas vaihe valmistuu vuoteen 2014 mennessä, jonka jälkeen maakunnan kehittämisen kannalta tärkeimmät maankäyttömuodot on kertaalleen käsitelty. Seurannalla varmistetaan maakuntakaavan ajantasaisuus ja nopea reagointi muuttuviin alueidenkäytön tarpeisiin. Maakuntakaavoituksessa käynnistetään 4. vaiheen laatiminen, joka painottuu Joensuun seudun yleiskaava-aluetta koskevan maakuntakaavan tarkistukseen. 8

1.8 Pielisjoen linnassa tapahtuu Lokakuussa 2012 pidettävien kuntavaalien seurannaisena maakuntaliiton luottamusmieshallinto päivitetään keväällä 2013. Maakuntaliiton toimistossa on meneillään systemaattinen toiminnan kehittämisprosessi. Nykyinen organisaatiomalli otettiin käyttöön vuoden 2007 alussa. Toimisto on jaettu kolmeen vastuualueeseen: yhteiskuntasuhteet, strategiat ja palvelut. Kunkin vastuualueen alla toimii kaksi tiimiä. Lisäksi tiettyjä erityistehtäviä varten on muodostettu ns. ydinprosessit, joissa on henkilöitä yli tiimirajojen. Kuntauudistus ja tulevan rakennerahastokauden hallinnon järjestäminen saattavat luoda tarpeen tehdä toimiston organisaatiorakenteeseen muutoksia. Toimiston henkilöstön määrä on viime vuosina ollut 45 50. Ikärakenne on tasapainottunut ennen kaikkea aktiivisen projektitoiminnan vaikutuksesta. Toisaalta tämä on tuonut mukanaan määräaikaisten työsuhteiden ongelmatiikan. Henkilöstöpoliittista ohjelmaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Maakuntaliiton toiminnan tunnettuutta edistetään järjestämällä Pielisjoen linnassa avointen ovien päivä kevätkesällä 2013. Edellisillä kerroilla vuosina 2007, 2009 ja 2011 kiinnostus on ollut suurta ja linnassa on käynyt satamäärin vieraita. Linnan arvokkaita puitteita hyödynnetään edunvalvontatyössä kutsumalla vieraaksi keskeisiä valtakunnallisia ja kansainvälisiä päättäjiä sekä järjestämällä aktiivisesti erilaisia sidosryhmätilaisuuksia. Maakuntaliiton työskentelyn ohjenuorana on toimia maakunnan suunnannäyttäjänä ja kokoavana voimana. 9

2 Maakuntaliiton tehtävät 2.1 Tehtävät ja organisaatio Perussopimuksen mukaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lakisääteisiä tehtäviä ovat alueiden kehittämisestä annetun lain ja asetuksen sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaiset tehtävät. Kuntien antamia tehtäviä ovat maakunnan edunvalvonta ja kehittämistehtävät. 1.1.2010 voimaan tulleen alueiden kehittämislain uudistuksen seurauksena maakunnan liiton rooli aluekehitysviranomaisena on vahvistunut ja maakunnan liiton tehtäväkenttä on kasvanut. Alueiden kehittämisestä annettua lakia ja rakennerahastolakia ollaan uudistamassa. Tavoitteena on mm. selkeyttää alueiden kehittämisjärjestelmää. Alueiden kehittämislain edellisessä uudistuksessa säädettiin maakunnan liittojen yhteistoiminnan järjestämisestä, yhteistoiminnassa hoidettavista tehtävistä sekä yhteistoiminta-alueen päätöksen teon järjestämisestä. Maakunnan liittojen yhteistoiminnan piiriin kuuluu (laki alueiden kehittämisestä 12 ) sellaisten tehtävien käsittely ja päätöksenteko, jotka: - ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä - sisältyvät maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin, sekä - koskevat yhteistoiminta-aluetta yhteisesti. Toimiston tehtävät ja henkilöstö on jaettu kuuteen tiimiin. Toiminnan ohjaus, tulostavoitteiden määrittely ja niiden toteutumisen arviointi tehdään tiimeittäin. Toimisto koostuu seuraavista tiimeistä: aluekehitys, aluesuunnittelu, hallinto ja talous, rajayhteistyö, kuntapalvelu sekä viestintä ja yhteiskuntasuhteet. Tiimien työskentelyä sovittaa yhteen koordinaatioryhmä. 10

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimiston organisaatio Tulostavoitteet on esitetty vastuualuejaon mukaisesti tiimeittäin luvussa 4. Tiimien tehtäväjaossa pyritään mahdollisimman joustavaan työnjakoon, mikä edellyttää henkilöstön toimimista myös yli tiimirajojen. Osa maakuntaliiton tehtävistä on luonteeltaan prosessimaisia ja niihin tarvitaan osaamista useammasta tiimistä. Pysyväisluonteisia tehtäviä, ns. ydinprosesseja, varten perustettuja tai perustettavia ryhmiä ovat mm. ohjelmatyö-, hanke- ja liikenneryhmä sekä kansainvälisyysryhmä. Lisäksi erilaisia tapahtumia ja määräaikaisia, usean tiimin osaamista edellyttäviä tehtäviä varten muodostetaan ns. ad hoc -ryhmiä. Sekä pysyväisluonteisten että ad hoc -ryhmien jäsenet määrätään maakuntajohtajan päätöksellä. Sisäisen toiminnan järjestämistä varten organisaatio on jaettu kolmeen vastuualueeseen: 1 palvelujen vastuualue: hallinto ja talous -tiimi sekä kuntapalvelutiimi 2 strategioiden vastuualue: aluekehitys- ja aluesuunnittelutiimi 3 yhteiskuntasuhteiden vastuualue: viestintä ja yhteiskuntasuhteet -tiimi sekä rajayhteistyötiimi. Vastuualueet toimivat mm. pohjana toimintasuunnitelman ja talousarvion laadinnassa ja toteutuman seurannassa. Vastuualueen johtaja on vastuualueeseen kuuluvien tiimien henkilöstön esimies. 11

2.2 Pohjois-Karjalan strategia Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma ovat maankäyttö- ja rakennuslain ja alueiden kehittämislain mukaiset keskeiset suunnitelmat, jotka antavat strategisen pohjan maakuntaliiton toiminnalle. Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntavaltuusto hyväksyi 14.6.2010 Pohjois-Karjalan tulevaisuusstrategian 2030 (maakuntasuunnitelma) ja POKAT 2014 -asiakirjan (Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011 2014). Niissä on määritelty maakunnan strategiset linjaukset ja kehittämisen painopistealueet. Pohjois- Karjalan maakuntakaavaa laaditaan vaiheittain. Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu 20.12.2007 ja 2. vaihe 21.6.2010. Maakuntakaavan 3. vaiheen valmistelu on käynnistynyt, tavoitteena sen käsittely maakuntavaltuustossa vuonna 2013. 12

3 Toiminnan tavoitteet vuosina 2013 2015 3.1 Strategiset ydintavoitteet 2013 2015 Strategisilla ja toiminnallisilla ydintavoitteilla kiteytetään maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen toimintasuunnitelmakauden 2013 2015 keskeiset tavoitteet ja tehtävät. Ne ovat maakunnan ja maakuntaliiton toiminnan kannalta strategisesti tärkeitä asiakokonaisuuksia. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yksityiskohtaiset toiminnalliset tavoitteet vuosille 2013 2015 sekä vuotta 2013 koskevat tehtävät ja tavoitteet on esitetty luvussa 4. Ne on esitetty maakuntaliiton organisaation mukaisesti tiimeittäin ja ydinprosesseittain. Strategiset ydintavoitteet: Kansallisella edunvalvonnalla euroja ja työllisyyttä maakuntaan. Kansallisella edunvalvonnalla vaikutetaan siihen, että maakunnan ääntä kuullaan, maakunnan toimijoilla on riittävät resurssit kehittämiseen ja että kansallisessa päätöksenteossa toimitaan maakunnan edun mukaisesti. Keskeisiä asioita ovat yritysten ja kuntien toimintaympäristöön vaikuttavat sekä työllisyyden edistämiseen tähtäävät toimet. Näitä ovat mm. alueellistamistoimenpiteet, kuntien valtionosuusuudistus, liikennehankkeet sekä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen Metsäntutkimuslaitoksen pääkonttorin siirtäminen Joensuuhun. Lisäksi vaikutetaan hallitusohjelmaan sisältyvien maakunnan kannalta myönteisten asioiden käynnistymiseen. Keskeisenä välineenä on vuosittain laadittava hankeluettelo ja yhteistoiminta maakunnan kansanedustajien kanssa. Maakuntaohjelmasta maakunnan kehittämisen moottori. Vahvistetaan maakuntaohjelman ja vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman roolia maakunnan kehittämistä ohjaavana välineenä, joilla vaikutetaan maakunnan kehittämisvarojen ja muiden kehittämistoimenpiteiden suuntaamiseen maakunnassa. Selkeytetään ja parannetaan maakunnallista suunnittelu- ja toteutusjärjestelmää ja ohjelmatyön vaikuttavuutta. Seuraavalla maakuntavaltuustokaudella arvioidaan/täydennetään maakuntastrategiaa (maakuntasuunnitelma) sekä laaditaan maakuntaohjelma. Maakuntaohjelmaa toteutetaan toimialakohtaisten toimintaohjelmien, EU-ohjelmien ja kansallisten ohjelmien kautta. Itä- ja Pohjoissuomalaisella yhteistyöllä lisäarvoa Pohjois-Karjalan kehittämiseen. Vahvistuvan itä- ja pohjoissuomalaisen yhteistyön kautta haetaan lisäarvoa maakunnan kehittämiseen ja vaikutetaan Pohjois-Karjalan kannalta tärkeiden tavoitteiden edistymiseen. Itäsuomalaisen yhteistyön välineitä ovat erityisesti Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien muodostama yhteistoiminta-alue sekä tätä laajempi Itä- Suomen neuvottelukunta. Yhteistyö ELYn ja Itä-Suomen yliopiston kanssa korostuvat. Näiden yhteistyöalueiden lisäksi on myös muita tärkeitä yhteistyömuotoja ja -alueita, kuten Euregio Karelia -yhteistyö. Toimintakauden ensimmäisenä vuotena korostuu maakunnan puheenjohtajuus Euregio Kareliassa. Yhteistyö Pohjois-Suomen maakuntien kanssa lisääntyy mm. Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle laadittavan ohjelman, EU:n 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmatyön sekä Brysselin edustautumisen muodossa. Euroopan unionista euroja maakuntaan EU:n rahoituskaudella 2014 2020 Euroopan unionin rahoituspolitiikkaan vaikutetaan siten, että maakunta on EUrahoituksen piirissä rahoituskaudella 2014 2020. Keskeisiä asioita ovat rakennepolitiik- 13

kaan ja raja-aluepolitiikkaan vaikuttaminen yhteistyössä Itä- ja Pohjois- Suomen maakuntien, Euregio Karelian sekä eurooppalaisten verkostojen kautta. Näiden lisäksi vahvistetaan maakunnan toimijoiden mahdollisuuksia EU:n erillisohjelmarahoitukseen. Rahoituspäätöksillä vaikuttavuutta maakunnan kehittämiseen. EU- ja kansallinen rahoitus ohjataan siten, että niiden kautta saadaan vaikuttavuutta maakunnan kehittämiseen. Hankkeiden vaikuttavuutta mittaavia järjestelmiä kehitetään sekä hankkeiden välistä koordinaatiota lisätään. EU-ohjelmakauden 2007 2013 loppuvuosien vähenevän rahoituksen suuntaaminen tuloksekkaasti. Maakuntakaava on ajantasainen ja luo maankäytölliset edellytykset maakunnan kestävälle kehittämiselle. Maakuntakaavalla luodaan alueidenkäytölliset puitteet maakunnan kestävälle kehitykselle. Toimikaudella valmistellaan maakuntakaavan 3. ja 4. vaihe hyväksyttäväksi ja varmistetaan seurannalla maakuntakaavojen ajantasaisuus. Ilmasto- ja energia-asiat huomioon maakunnallisessa toiminnassa Ilmasto- ja energia-asiat otetaan huomioon maakunnallisessa toiminnassa. Ilmasto- ja energiakysymykset nähdään tärkeinä maakunnan talouden ja alueen elinvoimaisuuden sekä ympäristön kannalta, mutta myös yhtenä vetovoima- ja imagotekijänä. Toteutetaan hyväksyttyä Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmaa 2020 ja tuetaan maakunnan toimijoita ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämisessä. 3.2 Toiminnalliset ydintavoitteet 2013 2015 Kohdassa 3.1 esitettyjen strategisten tavoitteiden ja tehtävien hoitamiseksi tarvitaan myös seuraavia maakuntaliiton toimintaa ohjaavia ydintavoitteita: Maakunnallisella yhteistyöllä ja yhteistyöjohtajuudella lisäarvoa maakunnan kehittämiseen. Maakunnan sisäinen yhteistyö on välttämätöntä niin maakunnallisen edunvalvonnan ja kehittämisen kuin maakuntakaavoituksenkin onnistumiseksi. Maakuntaliiton rooli yhteistyöjohtajana korostuu tilanteissa, jossa tarvitaan voimien kokoamista maakunnan kehittämisen kannalta strategisten asioiden edistämisessä. Kuntien ja ELYn kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeätä toimintakaudella 2013 2015. Maakuntaliitto edistää kuntien yhteistyötä ja osallistuu asiantuntijana kuntien palvelurakenteen uudistamista käsitteleviin selvityksiin. Maakuntaliitolle lainsäädännön perusteella kuuluvien tehtävien hoitaminen asiantuntevasti ja tuloksekkaasti. Maakuntaliiton tehtäväkenttä on viime vuosina tehtyjen lainsäädäntömuutosten seurauksena vahvistunut ja lisätehtävien kautta kasvanut. Maakuntaliitto varmistaa toiminnallaan uusien tehtävien onnistuneen ja tuloksekkaan toteutuksen. Toimintakaudella korostuvat mm. maakuntaohjelman valmistelu, maakuntakaavoitus, Itä-Suomen yhteistoimintaalueen toiminta, liikennejärjestelmätyön koordinointi ja yhteispalvelujen järjestämiseen liittyvä työ. Maakuntaliiton omilla kehittämishankkeilla vaikuttavuutta maakunnan kehittämiseen. Maakuntaliitto toteuttaa itse EU- ja kansallisella rahoituksella hankkeita, jotka ovat aluekehittämisen kannalta strategisia ja maakuntaliitto on tehtäväkuvansa johdosta luonteva 14

ja oikea toimija. Myös näiden hankkeiden tarkoituksena on aikaansaada vaikuttavuutta aluekehitykseen. Toimintakaudella korostuu kuntien ja seudullisten elinkeinoyhtiöiden kanssa tehtävä yhteistyö ao. hankkeissa. Maakuntaliiton hallinto toimii asiantuntevasti, luotettavasti ja tehokkaasti. Maakuntaliiton tehtävien tuloksekas hoitaminen edellyttää asiantuntevaa, luotettavaa ja tehokasta hallintoa. Toimintakaudella kiinnitetään erityistä huomiota asioiden avoimeen valmisteluun, oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen asioiden käsittelyyn, hankehallinnossa käsittelyaikojen nopeuteen sekä käsiteltävien asioiden laadukkaaseen tiedottamiseen. Lisäksi maakuntaliiton sisäisiä toimintatapoja ja prosesseja kehitetään sekä hallinnollisia menettelyjä parannetaan. Maakuntaliiton henkilöstön osaamiseen panostetaan. Maakuntaliiton henkilöstöllä ja henkilöstön asiantuntijuudella on keskeinen merkitys maakunnan kehitystyössä. Henkilöstön osaaminen, osaamisen kehittyminen sekä työyhteisön toiminta korostuvat. Toimikaudella panostetaan koulutukseen, henkilöstön työhyvinvointiin sekä innostavan ja kehittävän työilmapiirin rohkaisemiseen. Toimikauden aikana henkilöstössä on tapahtumassa neljä eläkkeelle siirtymistä, joista kaksi ajoittuu vuoteen 2014 ja kaksi vuoteen 2015-2016. Eläköitymiset huomioidaan maakuntaliiton henkilöstösuunnittelussa hyvissä ajoin vuosina 2013 ja 2014. 15

4 Tulostavoitteet vuonna 2013 4.1 Strategioiden vastuualue 4.1.1 Aluesuunnittelu Tiimi vastaa maakuntakaavan laatimisesta, sen seurannasta, maakuntakaavaan liittyvien selvitysten tekemisestä, aluesuunnittelusta ja aluesuunnitteluun liittyvien lausuntojen valmistelusta, viranomais- ja muusta yhteistyöstä sekä julkaisutoiminnasta. Tiimin tehtävänä on alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittaminen, suunnitelmien ja ohjelmien vaikutustenarviointi, ilmasto- ja energiasektorin toimenpiteiden edistäminen, niihin liittyvät maakunnalliset sekä useita maakuntia käsittävät ja kansainväliset suunnittelu-, kehittämis- ja yhteistyöhankkeet sekä paikkatiedon ylläpitäminen ja jalostaminen. Toiminnalliset tavoitteet 2013 2015 Maakuntakaavan 3. vaihe on valmis. Maakuntakaavan 4. vaihe on hyväksytty. Maakuntakaavan seurannalla varmistetaan maakuntakaavan ajantasaisuus. Hanketyö tukee aluesuunnitteluun liittyvää kehittämistyötä. Liikennejärjestelmän aiesopimuksen seurannalla varmistetaan hankkeiden edistyminen ja sopimuksen ajantasaisuus. Itä-Suomen aluesuunnittelun yhteistyö on toimivaa ja tukee maakunnan kehittämistyötä. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmaa toteutetaan eri toimijoiden taholla maakuntaliiton koordinoimana. Maakunnallinen SOVA-ryhmä toimii luontevana osana maakunnallisten ohjelmien ja suunnitelmien sekä maakuntakaavan vaikutusten arviointia. Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Maakuntakaava Maakuntakaava on usean kunnan seudullinen maankäytön suunnitelma, jonka ympäristöministeriö vahvistaa. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavojen ja asemakaavojen laatimista. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe vahvistettiin valtioneuvostossa 20.12.2007 ja 2. vaihe ympäristöministeriössä 21.6.2010. Valmistellaan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe hyväksyttäväksi ja ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Kaavassa keskeisiä käsiteltäviä asioita ovat kalliokiviainesten ottoalueet ja arvokkaat kallioalueet, rakennusperintö, energiahuollon tuulivoimala- ja bioenergia-alueet sekä Ilomantsin rata. Käynnistetään maakuntakaavan 4. vaiheen laatiminen, joka koskee pääosin Joensuun seudun yleiskaava 2020 -aluetta. Keskeisiä käsiteltäviä asioita ovat kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne, vähittäiskaupan suuryksiköt sekä joitakin erilliskysymyksiä (mm. Leinosenlam- 16

men ympäristö Liperissä, Kontiorannan varuskunta-alue ja Jaamankangas Kontiolahdessa, Iiksenvaara-Ketunpesät-Papinkangas Joensuussa sekä Joensuun seudun ampumaradat). Seurataan maakuntakaavan toteutumista ja arvioidaan kaavoituksen ajantasaisuutta ja muutostarpeita. Tulostavoitteet Maakuntakaavan 3. vaiheen ehdotus asetetaan nähtäville ja valmistellaan maakuntavaltuuston hyväksymistä varten. Valmistellaan maakuntakaavan 4. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttäväksi. Käynnistetään maakuntakaavan 4. vaiheen erillisselvitysten tekeminen (mm. yhdyskuntarakenne, virkistysalueet ja yhteydet, seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt). Aluesuunnittelun yhteistyö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii yhtenä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena viranomaisena ja/tai asiantuntijana sekä tekee ja osallistuu yhteistyöhön maakuntakaavoitusta ja muuta aluesuunnittelua koskevissa asioissa maakunnassa ja sen ulkopuolella. Tähän toimintaan kuuluvat lausunnot (vuosittain 40 50 kpl), viranomais- ja muut neuvottelut sekä yhteistyö ja osallistuminen muiden toimijoiden aluesuunnitteluun liittyvään suunnittelu- ja selvitystyöhön. Aluesuunnittelua koskevia ylimaakunnallisia yhteistyöhankkeita voivat olla EU-rahoituksella toteutettavat ylikansalliset tai eri maakuntia koskevat yhteistyöhankkeet. Tulostavoitteet Maakunnalliset aluesuunnittelun tavoitteet välittyvät lausunnoissa, viranomais- ja muissa neuvotteluissa valtakunnallisiin, ylimaakunnallisiin, maakunnallisiin ja kunnallisiin selvityksiin ja suunnitelmiin sekä tulevat huomioon otetuiksi niissä. Yhteistyöryhmät tukevat maakuntakaavoitusta ja muuta alueidenkäyttöä. Osallistutaan itäsuomalaiseen aluesuunnittelua koskevaan yhteistyöhön ja välitetään Pohjois-Karjalan alueidenkäytön kehittämisen tavoitteet Itä-Suomea ja sitä laajempaa aluetta koskevaan suunnitteluun. Liikennejärjestelmätyö Maakuntaliiton tehtävänä on vastata liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitys valmistui v. 2010. Liikennejärjestelmäsuunnitelmasta on allekirjoitettu aiesopimus, jossa on esitetty sopijaosapuolten yhteinen näkemys niistä hankkeista ja toimenpiteistä, joita yhdessä edistetään ja toteutetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Maakuntaliitto on mukana myös itäsuomalaisessa ja seudullisessa liikennejärjestelmäyhteistyössä. Vuonna 2011 valmistui itäsuomalaisena yhteistyönä Itä-Suomen liikennestrategia 2010-luvulle. Liikennestrategia pohjalta laaditaan alueen yhteinen toimenpideohjelma. Tulostavoitteet Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet otetaan huomioon muussa suunnittelussa ja kehittämisessä. Seurataan aiesopimuksen toteutumista ja tehdään siihen tarpeen mukaisia tarkistuksia. Osallistutaan itäsuomalaiseen liikennejärjestelmäyhteistyöhön ja välitetään Pohjois- Karjalan liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet Itä-Suomea ja sitä laajempaa aluetta koskevaan liikennejärjestelmäsuunnitteluun. 17

Ilmasto- ja energiaohjelmatyö Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman 2020 syksyllä 2011. Ohjelma valmisteltiin laajassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja maakuntaliitto koordinoi ohjelman valmistelua. Valtakunnallinen kuluttajien energianeuvontatyö käynnistyi Joensuun seudulla TEM/Motiva osarahoittamana vuoden 2011 alussa. Maakuntaliitto on koordinoinut Pohjois-Karjalan energianeuvontahanketta, ja tavoitteena on luoda malli pysyvälle toiminnalle osana bioenergianeuvontaa ja osana kuntien rakennusvalvonnan toimintatapaa. Maakuntaliiton näkökulmasta ilmasto- ja energiakysymykset nähdään tärkeinä maakunnan talouden ja alueen elinvoimaisuuden sekä ympäristön kannalta, Uudella EU:n tulevalla rakennerahasto-ohjelmakaudella 2014 2020 vähähiiliseen talouteen tullaan ohjaamaan vähintään 20 % koko rahoituskehyksestä. Käytännössä rahoitus kohdentuu ilmastonmuutoksen hillintään, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen ja energiansäästöön. Ilmasto- ja energiakysymykset nähdään metsäenergian ja laajemmin uusiutuvan energian mallimaakunnassa myös tärkeänä vetovoima- ja imagotekijänä. Ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamisen koordinoimiseksi ja ohjelman seurannan varmistamiseksi maakuntaliitto kokoaa asiantuntijaryhmän. Käytännön toimialakohtainen seuranta toteutetaan nykyisen käytännön mukaisesti POKAT-ryhmissä ja strategisissa teemaryhmissä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto osallistuu aktiivisesti myös maakunnan rajat ylittävään yhteistyöhön. Maakuntaliitto on koordinoinut viiden Itä-Suomen maakuntaliiton yhteistä Itä-Suomen bioenergiaohjelmatyötä vuodesta 2007. Maakuntahallitus hyväksyi Itä-Suomen bioenergiaohjelman 2020 syksyllä 2011. Tulostavoitteet Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman toteutuksen edistäminen ja seuranta. Ilmasto- ja energiaohjelman koordinaattorin resursointi. Energianeuvonnan järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuminen Pohjois-Karjalassa. Osallistutaan Itä-Suomen bioenergiaohjelman (ISBEO) toteuttamiseen ja seurantaan. Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusarvioinnin kehittäminen Maakuntaliiton koordinoiman maakunnallisen SOVA-ryhmän tehtävänä on ohjata ja koordinoida maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien sekä maakuntakaavan vaikutusten arviointia. Ryhmän toiminnan tavoitteena on yhdenmukainen ja johdonmukainen vaikutusten arvioinnin toteuttaminen sekä osaamisen ja erilaisten näkökulmien tuominen vaikutusten arviointeihin. Maakunnalliseen SOVA-ryhmään kuuluvat maakuntaliiton lisäksi edustajat Itä-Suomen aluehallintovirastosta, Itä-Suomen yliopistosta ja Pohjois-Karjalan ELY -keskuksesta. Tulostavoitteet SOVA-ryhmä ohjaa ja koordinoi POKAT in täydennyksiin ja tulevan ohjelmakauden valmisteluun liittyen asiakirjojen vaikutusten arviointia sekä muiden vuonna 2012 laadittavien/päivitettävien suunnitelmien, ohjelmien ja strategioiden vaikutusten arviointia. Paikkatieto Aluesuunnitteluryhmä vastaa maakuntaliiton paikkatietoaineistoista. Paikkatietoaineistoja olisi kuitenkin mahdollista hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän koko maakuntaliiton toiminnassa. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR) tuottaa kansallisesti 250 x 250 metriä ruutuaineistoon sidottua tietoa muun muassa väestöstä, rakennuksista, asuntokunnista, lomaasunnoista, työpaikoista, työssä käymisestä ja kaupan toimipaikoista. Aineiston hyödyntämis- 18

mahdollisuudet ovat parasta aikaa laajenemassa maakuntaliittoa laajemmin myös kuntien käyttöön. Laki paikkatietoinfrastruktuurista (Inspire -direktiivi) edellyttää toimia paikkatietoaineistojen saatavuuden ja yhtenäiskäytön parantamiseksi. Maakuntaliiton osalta vahvistettujen maakuntakaavojen katselu- ja latauspalvelut tulee toteuttaa 15. toukokuuta 2013 mennessä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteuttaa Inspire -velvoitteensa yhteistyössä Lounaispaikan kanssa. Maakuntaliitto voisi jatkossa palvella kuntakenttää paremmin nimenomaan paikkatietojen ja siihen liittyvän osaamisen kautta. Kuntakentän paikkatietojen hyödyntämistarpeet onkin tunnistettu, samoin kuin erityisesti pienempien kuntien nykyiset resursointiongelmat. Alueellisen ulottuvuuden (= maantieteelliseen paikkaan sidottu tieto) mukaan ottaminen esimerkiksi asumisen, eri palveluiden kuin hallinnonkin suunnitteluun ja järjestämiseen auttaa hahmottamaan ja havainnollistamaan laajoja kokonaisuuksia paremmin ja tietoperusteisesti. Lähivuosina esimerkiksi kunta- ja palvelurakenneuudistus tulee tarvitsemaan paikkatietoanalyysejä, jossa YKR -aineistot voivat toimia erinomaisena tietolähteenä. Tulostavoitteet Paikkatietoa hyödynnetään tehokkaasti maakuntaliiton toiminnassa ja laajemmin kuntakentällä. Paikkatietosuunnittelijan resursointi. Vahvistettujen maakuntakaavojen katselu- ja latauspalvelut ovat aktiivisessa käytössä. Parannetaan maakuntaliiton paikkatieto-osaamista. Aluesuunnittelun kehittämishankkeet Maakuntaliiton aluesuunnittelutiimi osallistuu sekä eurooppalaisiin alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin että muihin hankekonsortioihin. Hankkeet toteutetaan niin, että niiden kautta kasvatetaan omaa osaamista, tuotetaan aluesuunnitteluun liittyvää uutta aineistoa, luodaan hyödyllisiä yhteistyöverkostoja ja kehitetään erilaisia menetelmiä. Mahdolliset alueidenkäytön uudet hankeaihiot voisivat liittyä ilmasto- ja energia-alaan, kulttuuriympäristöön ja liikenteeseen. Tulostavoitteet 1 2:n aluesuunnittelua tukevan hankkeen käynnistäminen. Päättyneissä hankkeissa (RTS, CO2FREE) tehtyjen toimenpiteiden edistäminen ja saavutettujen tulosten pysyvyyden varmistaminen. Reiteistä traileiksi -hanke (2010 2012) Maakuntaliitto on päätoteuttajana Reiteistä traileiksi Karjalan kierros luontomatkailun suuntaajana -hankkeessa (päärahoitus EAKR-ohjelmasta). Yhteistyökumppanina hankkeessa on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Hankkeessa tuotetaan suunnitelmallinen valmius Pohjois- Karjalan virkistys reitistöjen kehittämiselle. Keskeisenä tuloksena syntyy pysyvä toimintamalli maakunnallisen virkistysreittiverkoston ylläpitämisen ja kehittämisen koordinoimiseksi. Hanke tukee maakuntakaavoitustyötä tuottamalla reitistöselvityksiä. Tulostavoitteet Järjestetään loppuseminaari keväällä 2013 Hankkeen päättäminen ja sen tulosten hyödyntämisen turvaaminen jatkossa. 19

4.1.2 Aluekehitys Tiimin tehtävät Aluekehitystiimin tehtävänä on suunnitella ja ohjata maakunnan kehittämisen ohjelma- ja hanketyötä. Ohjelmien ja niitä toteuttavien hankkeiden avulla edistetään maakunnan hyvinvointia, työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä kehitetään elinkeinoelämän, osaamisen ja palvelujen rakenteita. Toiminnalliset tavoitteet 2013 2015 Ohjataan maakunnan kehittämistä keskeisten strategisten asiakirjojen Pohjois-Karjalan strategia 2030 - maakuntasuunnitelman ja POKAT 2014 - maakuntaohjelman linjausten mukaisesti. Hyödynnetään tehokkaasti EU-ohjelmia ja kansallisia ohjelmia aluekehityksessä. Huolehditaan nykyisen ohjelmakauden ohjelmien vaikuttavuudesta ja sulkemisesta. Valmistellaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma kaudelle 2015-2018. Vaikutetaan EU:n tulevan aluepolitiikan 2014-2020 ohjelmien valmisteluun niin, että Itä- Suomen erityishaasteet ja tarpeet huomioidaan aluepolitiikan linjauksissa ja rahoituksessa, ja käynnistetään ohjelmat. Käynnistetään ja toteutetaan aluekehitystä tukevia strategisia kehittämishankkeita. Tuetaan erillisohjelmatyötä. Klusterityö Aluekehitystiimi vastaa seuraavista kehittämisen painoaloista: kansainväliset asiat, kivi- ja kaivannaisala, kulttuuriala, koulutusala, nuorisoasiat ja teknologiateollisuus. Lisäksi se vastaa EU:n erillisohjelmatyöstä ks. kv-ydinprosessi. Lisäksi tiimin vastuulla on eri painoalojen (klustereiden) välinen koordinaatio. Tulostavoite 2013 Toteutetaan maakuntaohjelman mukaisia alakohtaisia strategioita Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman seurannassa aluekehitystiimin vastuulla olevilla aloilla. Tuetaan erillisohjelmatyötä ja koordinoidaan klusterivastaavien kv-hanketyötä. Maakuntaohjelma, maakuntasuunnitelma ja muut ohjelmat Vuoden toiminnassa keskeistä on maakuntasuunnitelman Pohjois-Karjalan strategia 2030 ja siihen perustuvan maakuntaohjelman POKAT 2014 toteuttaminen ja samalla uuden maakuntasuunnitelman valmistelun käynnistäminen. Asiakirjojen roolia vahvistetaan viranomaisyhteistyössä (ELYt ja AVI) sekä sidosryhmätyöskentelyssä. Huolehditaan POKAT- ja strategisten teemaryhmien aktiivisesta toiminnasta. Tulostavoitteet 2013 Toteutetaan Pohjois-Karjalan strategia 2030 - maakuntasuunnitelmaa ja POKAT 2014 maakuntaohjelmaa ja varmistetaan strategisten linjausten mukaisten toimenpiteiden toteutus. Käynnistetään maakuntasuunnitelman tarkistaminen. Käynnistetään maakuntaohjelman laadinta vuosille 2014-2017 20

Laaditaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma TOTSU 2014 2015, yhteensovitetaan se ELYjen ja AVIn strategisen tulossopimuksen kanssa. Sovitetaan yhteen viranomaisten ohjelmatyötä maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön kautta. Toimitaan aktiivisesti aluekehityksen kannalta tärkeissä yhteistyöverkostoissa. Ohjataan OSKEn toteuttamista hyväksytyn toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti, edistetään ohjelman alueellista vaikuttavuutta sekä osallistutaan osaamiskeskusohjelmaa seuraavan ohjelman alueelliseen suunnitteluun. Koordinoidaan POKAT-ryhmien ja strategisten teemaryhmien toimintaa ja ohjataan niitä aktiivisesti tiimin vastuualoilla. Seurataan POKAT 2014 toteutumista systemaattisesti. Valmistellaan EUn rakennerahastojen Investointi kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen toimenpideohjelma vuosille 2014 2020 yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite -ohjelmat Pohjois-Karjalassa toteutetaan Euroopan unionin ohjelmakaudella 2007 2013 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa maakuntaliiton koordinoimana. Lisäksi maakunnassa toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston tukemaa Manner- Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen alueellista osiota ja Euroopan maaseuturahastosta rahoitettavaa Manner-Suomen maaseutuohjelmaa 2007 2013. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) yhteensovittaa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavia toimenpiteitä maakunnassa. Tiimi vastaa MYR:n toiminnan organisoimisesta. Tulostavoitteet 2013 Tarkistetaan Maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK) tarvittaessa. Toteutetaan EU-ohjelmia yhteistyössä muiden aluehallintoviranomaisten ja muiden Itä- Suomen maakuntien sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Osallistutaan ohjelmien yhteensovittamiseen kansallisella ja Itä-Suomen tasolla (EAKRseurantakomitea ja sen sihteeristö, Itä-Suomen ohjelmatyöryhmä, Itä-Suomen suuralueen ESR-koordinaatioryhmä). Tiedotetaan Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman toimenpiteistä (rahoituksen hakuilmoitukset, hakijoiden neuvonta, seminaarit ja koulutustilaisuudet, tiedotteet, esitteet ja internet). Hankehallinto Maakuntaliitto päättää osaltaan EU:n Alueellisen kilpailukyky- ja työllisyys- tavoitteen ohjelmiin (EAKR, ESR) kuuluvasta rahoituksesta ja vastaa kansallisesta maakunnan kehittämisrahasta sekä tukee ja opastaa maakunnan toimijoiden osallistumista kansainvälisiin yhteishankkeisiin. Maakunnan kehittämisraha sisältää osaamiskeskusohjelman (OSKE) sekä ohjelmiin sitomattoman maakunnan kehittämisrahan. Hankerahoituksesta päätetään lainsäädännön, EUohjelmien, kansallisten päätösten, maakuntaohjelman sekä maakuntahallituksen antamien linjausten mukaisesti. Maakuntaliitto myös seuraa ja valvoo edellä mainituista ohjelmista rahoitettujen hankkeiden toteuttamista. Tulostavoitteet 2013 Lisätään kehittämishankkeiden vaikuttavuutta ja kehitetään hankkeiden vaikuttavuuden seurantaa. 21

Arvioidaan maakuntaliiton rahoitettavaksi esitetyt hankehakemukset ja valmistellaan rahoituspäätökset jatkuvan haun periaatteen mukaisesti. Valvotaan hankkeiden toteutumista ohjausryhmätyöskentelyn ja raportoinnin seurannan kautta. Edistetään hanketoiminnan vaikuttavuutta järjestämällä yhteistyöpalavereita hankkeille ja keräämällä yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa tietoa toiminnan tuloksellisuudesta. Ohjataan hankkeiden valintaa EU-ohjelmakauden lopun painotusten ja rahoitusresurssien mukaisesti. Aluekehityksen kehittämishankkeet Aluekehitystiimi toteuttaa aluekehityksen kannalta strategisesti merkittäviä omia hankkeita sekä ohjaa strategioihin perustuen aluekehitystiimin vastuulla olevien alojen kehittämistä. Tiimin omissa hankkeissa panostetaan keskeisiin EU:n tulevaisuuden teemoihin (Eurooppa 2020) kuten ikääntyminen ja osaamisen kehittäminen sekä tiimin klusterivastuualoihin. Tulostavoitteet 2013 Huolehditaan päättyneiden ja päättyvien hankkeiden kautta saadun osaamisen jatkohyödyntämisestä. Saatetaan loppuun elokuva- ja televisiotuotantoa tukeva PETE-hanke, jonka tarkoituksena on perusteelliseen selvitystyöhön perustuva maakunnallinen tuotantotukijärjestelmä. Pyritään valmistelemaan ja käynnistämään 1 2 uutta hanketta. 4.2 Yhteiskuntasuhteiden vastuualue 4.2.1 Rajayhteistyö Tiimin tehtävänä on vahvistaa maakunnan ja maakuntaliiton keskeistä asemaa rajan ylittävässä raja-alueiden välisessä yhteistyössä, tuoda konkreettista sisältöä EU:n Pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan, lisätä verkostoitumista muiden EU:n raja-alueiden kanssa ja Euregio Karelian avulla syventää aluetason yhteistyötä EU:n ja Venäjän rajalla. Tiimi myös koordinoi Pohjois-Karjalan strategisen Venäjäryhmän toimintaa. Tehtävien toteuttaminen edellyttää tiivistä ja luottamuksellista yhteistyötä etenkin Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisten liittojen ja Karjalan tasavallan kanssa sekä EU:n ulkorajalla sijaitsevien raja-alueiden ja maakunnan Venäjä-toimijoiden kanssa. Toiminnalliset tavoitteet 2013 2015 Edistetään maakunnan Venäjä-toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Venäjäryhmän toiminnan kautta. Kytketään Euregio Karelia tiiviisti Karelia ENPI CBC -ohjelman ja tulevan ENI-ohjelman ohjelmatyöhön. Kehitetään maakuntaa toteuttamalla Karelia ENPI CBC -ohjelmaa ja tulevan ohjelmakauden ENI-ohjelmaa. Edistetään verkostoitumista, edunvalvontaa ja yhteistyötä Euroopan itäisten ulkorajaalueiden verkoston (NEEBOR) kanssa vuonna 2010 laaditun verkostosopimuksen mukaisesti. Lisätään yhteistyötä Luoteis-Venäjän alueiden kanssa. 22

Tehdään rajanylittävän yhteistyön toimintaedellytyksiä edistävää edunvalvontaa kansallisella ja EU:n tasolla. Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Euregio Karelia Euregio Karelia perustettiin vuonna 2000 Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisten liittojen sekä Karjalan tasavallan välisellä sopimuksella. Päätösvaltaa Euregio Kareliassa käyttävä hallitus kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Hallitukseen kuuluu 12 jäsentä, jotka edustavat alueidensa korkeinta poliittista- ja virkamiesjohtoa. Kokouksiin kutsutaan myös Suomen ja Venäjän keskushallinnon edustajia ja asiantuntijoita. Euregio Karelian toiminnan kautta pyritään vahvistamaan ja aktivoimaan rajanylittävää alueiden välistä yhteistyötä ja vaikuttamaan alueiden kehittymiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hallitus antaa tulevan ENI-ohjelman valmistelutyöhön suosituksia ja signaaleja yhteistyön suunnasta ja tärkeistä asiakokonaisuuksista. Se pyrkii vaikuttamaan molempien maiden keskushallintojen suuntaan raja-alueita koskettavassa päätöksenteossa. Toiminnan tavoitteena on vaikuttaa myös EU:n vuoden 2013 jälkeiseen rajanylittävää yhteistyötä koskevaan ulko- ja aluepolitiikkaan. Tulostavoitteet Toimitaan Euregio Karelian Suomen puoleisena puheenjohtajana ja pääsihteerinä Euregio Karelia sopimuksen mukaisesti. Kehitetään Euregio Karelian toimintaa yhteistyössä laadittavan Euregio Karelian toimintasuunnitelma 2020 mukaisesti. Annetaan ENI -ohjelman valmistelutyöhön poliittisen tason suosituksia ja näkemyksiä ohjelman yhteistyön suunnasta ja temaattisista kysymyksistä. Tarjotaan toimijoille sähköinen verkostoitumisfoorumi ja lisätään Euregio Karelian näkyvyyttä ylläpitämällä Euregio Karelian nettisivuja. Edistetään yhteisellä edunvalvonnalla Euregio Karelia hallituksen vuonna 2010 allekirjoittamassa kommunikeassa yhteisesti sovittuja asioita (mm. henkilöliikenne ja konttikuljetukset) sekä muita rajanylittävään yhteistyön liittyviä asioita kansallisella ja EU:n tasolla. Euroopan itäisten ulkoraja-alueiden verkoston (NEEBOR) toiminta NEEBOR-verkosto (The Network on Eastern External Border Regions) on vuonna 2005 perustettu Euroopan itäisten ulkoraja-alueiden verkosto, johon kuuluu yhteensä 34 jäsenaluetta 11:sta EU:n jäsenmaasta ja Norjasta. Verkoston toiminta perustuu vuonna 2010 päivitettyyn perustamisasiakirjaan ja verkostosopimukseen. NEEBOR-verkoston tarkoituksena on verkostoituminen, edunvalvonta ja alueiden kehittäminen Euroopan itäisiä ulkoraja-alueita koskevissa keskeisissä asioissa. Alueiden kehittämiseen osallistuminen voi olla esimerkiksi yhteisten hankkeiden suunnittelua ja hakemista alueille tärkeistä teemoista, joihin ulkorajasijainti tuo erityistä lisäarvoa. Tulostavoitteet Osallistutaan verkoston kokouksiin, tiedotetaan verkostosta ja vakiinnutetaan toimintaa maakuntaliiton tehtäviin mm. TOURAGE-hankkeen kautta. Suunnitellaan uusia hankkeita verkostoalueiden kanssa esiin nousevien tarpeiden mukaan. Lisätään NEEBOR:n ja Euregio Karelian synergiaa mm. sähköisten foorumeiden ja tilaisuuksien kautta. 23

Karelia ENPI CBC 2007 2013 -ohjelma Karelia ENPI CBC -ohjelma (European Neighbourhood and Partnership Instrument, Cross Border Cooperation) on yksi kolmesta Suomen ja Venäjän rajalla toteutettavasta ohjelmasta. Sen varsinaiseen ohjelma-alueeseen kuuluvat Pohjois-Karjala, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Karjalan tasavalta ja liitännäisalueina Suomesta Lappi ja Pohjois-Savo, Venäjältä Pietarin kaupunki sekä Leningradin, Murmanskin ja Arkangelin alueet. Ohjelman rahoituskehys 46,4 miljoonaa euroa muodostuu 23,2 miljoonan euron EU:n rahoituksesta sekä 11,6 miljoonan euron kansallisesta rahoituksesta Suomen valtiolta ja Venäjän federaatiolta. Lisäksi hankkeisiin sidotaan yksityistä rahoitusta. Ulkorajayhteistyön hallintoa koskevan lain mukaisesti Karelia ENPI CBC -ohjelman hallintoviranomaisena toimii Pohjois- Pohjanmaan liitto. Ohjelman seurantakomitea ja valintakomitea muodostuvat tasavertaisesti suomalaisista ja venäläisistä jäsenistä ja niiden toiminta perustuu hyväksyttyyn lakiin ja toimintatapaan. Ohjelman päätavoitteena on lisätä hyvinvointia ohjelma-alueella rajanylittävän yhteistyön avulla. Ohjelman vaikuttavuutta on pyritty lisäämään teemahakukierrosten avulla. Kuusi alueen kannalta keskeistä teemaa, joiden ympärille hakukierrokset on rakennettu, ovat: alueita, taloutta ja ympäristöä kehittävät rajan ylittävät ratkaisut, matkailuyhteistyö, metsä ja energia, kulttuuri, hyvinvointi sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Teemahakukierrosten avulla on saatu liikkeelle useita toisiaan tukevia hankkeita yhtä aikaa, parannettu hankkeiden ohjattavuutta ja on voitu välttää päällekkäisyyksiä hankkeiden valinnassa. Tulostavoitteet Toimitaan ohjelman seuranta- ja valintakomiteassa. Järjestetään käynnissä oleville hankkeille tapaamisia teemojen ja hankkeiden toteutumisen ohjaamiseksi ja seuraamiseksi. ENI-ohjelma Ohjelmakaudella 2014 2020 Suomen ja Venäjän rajalla toteutetaan ENI-ohjelmia alueiden rajan ylittävän yhteistyön edistämiseen. Komissio vahvistaa uusien ohjelmien rahoituksen, ohjelma-alueet sekä toimeenpanosäännöt vuoden 2012 aikana. Tämän jälkeen voidaan aloittaa ohjelmien valmistelu ohjelma-alueilla. Tulostavoitteet Valmistellaan ENI-ohjelmaa yhteistyössä Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan kanssa. TOURAGE Seniorimatkailun kehittäminen reuna- ja raja-alueilla Tourage-hanke on INTERREG IVC -ohjelman rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kehittää matkailusektoria kääntämällä ikääntymisen ja väestönmuutoksen tuomat haasteet myös hyödyksi kansainvälisen tiedon ja osaamisen vaihdoin keinoin. Hankkeen aikana perehdytään ikääntyville matkailijoille suunniteltuihin tuotteisiin ja palveluihin ja esimerkiksi ikäosaamisen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hankkeessa etsitään uusia avauksia ja kehittämisideoita eri toimialojen rajapinnoilta. Ulkorajasijainti ja syrjäisyys ovat läpileikkaavia teemoja. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on hankkeen pääpartneri ja ainoa suomalainen osapuoli. Hankkeessa on mukana yhteensä 12 partneria, joista 10 on myös NEEBOR-verkoston jäseniä. Hanke käynnistyi 1.1.2012 ja se päättyy 31.12.2014. Tulostavoitteet Toimitaan hankkeen pääpartnerina. Laaditaan koko hankkeen edistymisraportti kahdesti vuodessa ja varmistetaan hankkeen sujuva toteutus. 24

Tunnistetaan alueellisia hyviä käytäntöjä, joilla voidaan kehittää senioreiden matkailumahdollisuuksia yhteistyössä alueen sidosryhmien kanssa. Tiedotetaan maakunnan toimijoita, erityisesti matkailu- ja hyvinvointialoilta, hankeen tapahtumista ja tuloksista sekä tiedotetaan hankkeesta muissa eurooppalaisissa tapahtumissa. Osallistutaan hankkeen vuosikokoukseen, opintomatkoihin sekä työ-, hallinto- ja ohjausryhmän kokouksiin. Lisäksi valmistellaan kokouksien sisältöä ja toimitaan puheenjohtajana. Kytketään hanke muuhn rajayhteistyötiimin ja NEEBOR-verkoston toimintaan. Strateginen Venäjäryhmä ja muu toiminta Pohjois-Karjalan strategisen Venäjä-ryhmän tehtävänä on koordinoida, aktivoida ja seurata maakunnallista Venäjä-yhteistyötä. Ryhmä tukee maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman linjausten mukaista maakunnan kehittämistä. Keski-Karjalan kuntien, Joensuun kaupungin ja Sortavalan hallinnon välisen yhteistyösopimuksen mukaan rajayhteistyöfoorumeja järjestetään kerran vuodessa. Rajafoorumeissa nostetaan esille ja etsitään ratkaisuja erityisesti alue-/paikallistason rajanylittävän yhteistyön ongelmiin. EU:n vaatiman eriyttämisen vuoksi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamien EAKR- ja ESRhankkeiden paikan päällä tehtävät tarkastukset hoitaa rajatiimi yhteistyössä talous- ja hallintotiimin kanssa. Itä-Suomen alueellisen etnisten suhteiden neuvottelukunta on nimetty vuosille 2011 2015. Sen tehtävät on määritelty Valtioneuvoston asetuksen 298/2011 2 :ssä. Neuvottelukunta edistää mm. hyviä etnisiä suhteita ja toimii asiantuntijaelimenä maahanmuuttopolitiikan eri osa-alueiden kehittämisessä. Itä-Suomen maahanmuuttostrategia valmistui syksyllä 2012. Asiakirjassa on määritelty kolme toimintalinjaa: 1) kunnat ja kotouttaminen, 3) elinkeinoelämän kansainvälistyminen ja ulkomaalaistaustaisten työllistyminen, 3) asenteet ja osallistuminen. Toimintalinjojen tavoitteet konkretisoituvat 22 toimenpiteissä. Kullekin toimintalinjalle on määritelty vastuutahot. Maakuntaliitto on vastuutahoina kirjattu niissä toimenpiteissä, jotka kuuluvat lain mukaan maakuntaliiton tehtäviin (esim. ennakointi) ja joiden toteutumista voidaan edistää hankerahoituksen ja/tai edunvalvonnan kautta. Maakuntiin tulee perustaa ELY -keskusten johdolla maahanmuuttoasiain toimikunnat, jotka seuraavat mm. strategian toimenpiteiden toteutumista. Pohjois-Karjalan maakunnan ja maakuntaliiton asemaa rajanylittävän yhteistyön kysymyksissä viestitetään erilaisten vierailujen/tilaisuuksien järjestämisen ja niihin osallistumisen kautta. Tulostavoitteet Koordinoidaan maakunnan Venäjä-yhteistyötä järjestämällä Venäjäryhmän kokouksia ja siten tarjoamalla maakunnan toimijoille foorumi tiedonvaihdolle, informaation lisäämiselle sekä yhteisten rajapintojen etsimiselle. Ryhmässä kartoitetaan myös rajanylittävään yhteistyöhön liittyviä edunvalvonnallisia tarpeita. Osallistutaan Rajafoorumin toteuttamiseen. Järjestetään/osallistutaan Venäjä-yhteistyöteemaisia vierailuja/tilaisuuksia. Tehdään Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamien EAKR- ja ESR-hankkeiden varmennuksia. Toimitaan Itä-Suomen alueellisessa etnisten suhteiden neuvottelukunnassa. Edistetään Itä-Suomen maahanmuuttostrategian toteuttamista asiakirjassa määritellyillä vastuualueilla sekä toimitaan maakunnallisessa maahanmuuttoasiain toimikunnassa. 25

Toimitaan maahanmuuttohankkeiden ohjauksessa ja seurannassa. 4.2.2 Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Tiimin tehtävänä on paikallinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen taustavaikuttaminen sekä Pohjois-Karjalan imagon kehittäminen. Tiimi valvoo maakunnan etua edistämällä maakunnan kannalta keskeisiä hankkeita sekä luomalla maakunnasta menestyvää ja vetovoimaista kuvaa, joka houkuttelee henkisiä ja taloudellisia voimavaroja. Yritysten toimintaympäristöä parantamalla edistetään maakunnan työllisyyttä. Tiimi vastaa maakuntaliiton ennakointityöstä, graafisista palveluista ja ylläpitää yhteystietorekistereitä. Klusterityössä vastuualueina on elintarvike, metsä sekä luovat alat ja matkailu. Toiminnalliset tavoitteet 2013 2015 Edunvalvonnalla vaikutetaan valtion määrärahojen ja hankkeiden kohdentumiseen Pohjois-Karjalaan siten, että maakunnan elinvoimaisuus ja edellytykset menestyä rakenteellisten ja toimintaympäristömuutosten oloissa säilyvät. Parannetaan Pohjois-Karjalan kilpailukykyä edistämällä alueen vetovoimaa ja tunnettavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti investoijien, asukaspotentiaalin, matkailijoiden ja rekrytoinnin kohderyhmissä. Viestitään yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa maakunnan tulevaisuuden visiosta, joka perustuu maakuntasuunnitelman painotuksiin. Vahvistetaan maakunnan itsetuntoa, tulevaisuuden uskoa ja kehittämismyönteisyyttä yhdessä eri toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Lisätään maakuntaliiton toiminnan tunnettavuutta tiedotuksella ja järjestämällä tapahtumia. Toteutetaan vaikuttavaa ennakointitoimintaa ja seurataan maakunnan tilan kehitystä. Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Edunvalvonta Maakuntaliiton edunvalvontatyöllä vaikutetaan Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kannalta keskeisten hankkeiden etenemiseen ja siihen, että maakunnan näkemykset huomioidaan valtion talousarviovalmistelussa, määrärahojen alueellisessa kohdentamisessa, lainsäädäntötyössä ja muussa valtakunnallisessa päätöksenteossa. Tavoitteiden toteutumista ja tiedonkulkua edistetään aktiivisella ja tiiviillä kaikki voimavarat kokoavalla sidosryhmäyhteistyöllä. Edunvalvonnan menettelytapoja kehitetään vastaamaan uudistetun aluekehityslain lähtökohtia, valtionhallinnon rakenteellisia uudistuksia sekä toimintaympäristön yleisiä vaatimuksia. Tulostavoitteet Varmistetaan, että Pohjois-Karjalan tavoitteet huomioidaan mahdollisimman hyvin hallitusohjelman ministeriökohtaisessa toimeenpanossa. Osallistutaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman kokoamiseen. Varmistetaan maakunnan tarpeiden huomioiminen ELY-keskusten ja Itä-Suomen aluehallintoviraston suunnittelussa. Osallistutaan ELY-keskusten ja ministeriöiden välisiin strategisiin tulosneuvotteluihin sekä maakunnille järjestettäviin TOTSU-tilaisuuksiin. Laaditaan Pohjois-Karjalan hankeluettelo kärkihankepriorisointeineen, joiden pohjalta käydään neuvottelukierros ministeriöissä ja valtion laitoksissa. Edistetään tavoitteiden toteu- 26

tumista painopisteinä liikennejärjestelmä, osaamisen ja yritystoiminnan kehittäminen sekä kuntauudistus ja valtionosuusjärjestelmä. Osallistutaan uuden EU-ohjelmakauden 2014+ valmisteluun. Osallistutaan Itä-Suomi-yhteistyöhön yhteistoiminta-alueen ja Itä-Suomen neuvottelukunnan puitteissa. Osallistutaan tarvittaessa muiden ylimaakunnallisten liittoutumien työskentelyyn. Järjestetään edunvalvontatyötä tukevia vierailuja maakuntaan. Toteutetaan kansanedustajille yhteisiä tilaisuuksia ajankohtaisista asioista sekä lähetekeskustelutilaisuus aina syys- ja kevätistuntokauden alkaessa. Markkinointiviestintää ja edunvalvontatyötä toteutetaan rinnakkain yhteisiä tavoitteita tukien. Tiedotetaan sidosryhmille edunvalvonnan ajankohtaisista asioista sähköisellä kirjeellä. Koordinoidaan osaamis- ja koulutustarpeiden tulevaisuusennakointityötä maakunnassa. Tuotetaan ajantasaista seuranta- ja ennakointitietoa. Osallistutaan Itämeri-ohjelmasta rahoitetun lentoliikennettä kehittävän Baltic Bird -hankkeen toteutukseen. Markkinointi ja viestintä Imago (tunnettuus, maine) on alueen tärkeä kilpailukykytekijä. Aktiivisella markkinoinnilla ja viestinnällä lisätään maakunnan tunnettavuutta sekä luodaan todenmukaista ja myönteistä mielikuvaa alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Markkinointiin panostetaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Tulostavoitteet Toteutetaan Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelmaa puitesuunnitelman mukaisesti. Varaudutaan toteuttamaan uudella osaamis- ja yrityslähtöisellä konseptilla maakunnan esittäytyminen Helsingin Senaatintorilla kesäkuussa 2013 yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Toteuttamistapa täsmentyy loppuvuoden 2012 aikana ja tulee erikseen maakuntahallituksen päätettäväksi. Tuodaan esille maakunnan uutisia ja maakuntaliiton toimintaa eri keinoin mm. mediassa ja erilaisissa tapahtumissa. Toteutetaan maakunnan kannalta merkittäviä tapahtumia kuten maakuntaliiton uudenvuoden vastaanotto ja ulkopohjoiskarjalaisten tapaaminen. Pidetään viestintämateriaali ajan tasalla ja isännöidään vierailuja Pielisjoen linnassa. Järjestetään viestinnällisten kohderyhmien Pohjois-Karjala -vierailuja. Tavoitteena on järjestää kaksi valtakunnantason mediavierailua maakunnassa ja yksi toimittajatapaaminen Helsingissä. Lisäksi järjestetään paikallinen päätoimittajatapaaminen. Valmistellaan Pohjois-Karjalan Trendit -katsauksen sisältö. Laaditaan maakuntaliitolle viestintästrategia ja julkaistaan organisaation tiedotuslehti. Toteutetaan maakuntaliiton nettisivujen uudistus kuntapalvelutiimin kanssa. Osallistutaan Interreg IVC -ohjelmasta rahoitetun kansainvälisen ruokahankkeen, i4foodin, toteutukseen. Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelma 2011 2013 EAKR-rahoitteisen Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelman 2011 2013 toimenpiteet perustuvat hyväksyttyyn puitesuunnitelmaan ja laajapohjaisen yhteistyöhön, jossa ovat mukana 27

seutukunnalliset kehittämisyhtiöt, yritykset ja muut elinkeinoelämän keskeiset toimijat sekä maakunnan kaikki kaupungit ja kunnat. Joensuun profiilia kirkastetaan maakunnan keskus- ja yliopistokaupunkina. Maakuntaliiton vastuualueena vetovoimaohjelman toteuttamisessa ovat erityisesti: 1) osaajien rekrytoinnin ja imagomarkkinoinnin yhdistäminen 2) kansainvälisen markkinoinnin valmiudet ja perusmateriaalit 3) vetovoimaohjelman hallinnointi, koordinointi ja osatoteutusten synergiahyötyjen lisääminen Tulostavoitteet Tavoitteena on Pohjois-Karjalan kilpailukyvyn parantaminen lisäämällä vetovoimaisuutta ja tunnettuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti alueiden välisessä kilpailussa. Osaajien rekrytointi nivelletään maakunnan imagomarkkinointiin viestinä Pohjois- Karjalassa on töitä ja elämisen makua. Keinoina ovat imago- ja rekrykampanjat, suorapostitukset ja sähköpostit asumisen ja elämän laadun teemoilla sekä sosiaalinen media. Joensuun profiilia kirkastetaan maakunnan keulakuvana ja yliopistokaupunkina. Välineinä VisitKarelia-brändi, VisitKarelia-julkaisut, sosiaalinen media ja imago-/rekry-toimenpiteet. VisitKarelia-brändiä vahvistetaan sisältötuotannolla ja hakemalla sille strategisia yhteistyökumppaneita. Maakunnan kansainvälisen markkinoinnin valmiuksia parannetaan markkinointi- ja viestintämateriaaleilla sekä luodaan edellytyksiä toimijoiden kansainvälisille toimenpiteille. Välineinä VisitKarelia-brändi ja sähköinen media. Vahvistetaan maakunnan markkinoinnin ja viestinnän kytkentää muuhun kehittämistyöhön. Sisäisellä viestinnällä tehostetaan yhteistyötä ja kohotetaan itsetuntoa lisäämällä tietoisuutta omista vahvuuksista. Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelman uutiskirje ilmestyy noin kahden kuukauden välein. POKETTI Pohjois-Karjalan ennakointityön yhteinen toimintamalli ESR-rahoitteisen POKETTI Pohjois-Karjalan ennakointityön yhteinen toimintamalli -hankkeen keskeisenä tavoitteena on eri organisaatioissa tehtävän ennakointityön nykyistä systemaattisempi koordinointi. Ennakointityön koordinointi tapahtuu luomalla alueellinen toimintamalli, joka tukee ennakointitoimijoiden yhteistyötä, toistensa palvelujen tuntemusta ja verkostoitumista. Lisäksi tavoitteena on ennakointitiedon kokoaminen ja jalostaminen aluetasolle, tiedon toimittaminen säännöllisesti maakunnan toimijoille ja ennakointitietoisuuden vahvistaminen. Tulostavoitteet Jatketaan uuden maakunnallisen ennakointityön toimintamallin rakentamista: Hanke ylläpitää maakunnan ennakointiverkoston toimintaa järjestämällä ennakointityön teemakohtaisia työpajoja. Tuotetaan vaihtoehtoisia skenaarioita pitkän aikavälin muutoksista ja yhteinen näkemys Pohjois-Karjalan tulevaisuudennäkymistä Jalkautetaan hyviä ennakointikäytäntöjä maakuntaan ja tarjotaan hankkeessa tuotettava toimintamalli muiden alueiden käyttöön. Luodaan perusta maakunnallisesti koordinoidun ennakointityön jatkuvuudelle. Ennakointitiedon kokoaminen ja jalostaminen aluetasolle: Hanke toimittaa kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Pohjois-Karjalan TRENDIT -julkaisun. 28

Ylläpidetään ja kehitetään hankkeessa luotua POKETTI.fi -ennakointiportaalia, johon kootaan tai linkitetään jäsenneltyä ennakointitietoa (eri toimijoiden tuottamia tilastoja, valmiita kuvaajia ja julkaisuja). Tuotetaan ja välitetään laadukasta, keskeiset tietotarpeet kattavaa, helposti saavutettavissa ja hyödynnettävissä olevaa ennakointitietoa, jota käytetään koulutussuunnittelussa, strategisessa suunnittelussa, julkisen rahoituksen ohjaamisessa ja muussa päätöksenteossa. Loppuraportointiin liittyvät toiminnot. 4.3 Palvelujen vastuualue 4.3.1 Hallinto ja talous Tiimi vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinto-, talous- ja henkilöstöasioista. Lisäksi tiimi hoitaa toimistopalvelut ja toimitiloihin liittyvät asiat sekä valmistelee sopimukset. Tiimin tehtäviin kuuluu myös EU:n rakennerahastojen sekä Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston ja maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätösten valmistelu ja maksatuspäätösten tekeminen. Tiimi vastaa myös osaltaan Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistoon liittyvistä hallinnollisista tehtävistä ja talousasioista. Toiminnalliset tavoitteet 2013 2015 Maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus Maakuntavaltuusto varautuu pitämään kolme kokousta vuodessa. Perussopimuksen mukaisen kahden varsinaisen kokouksen lisäksi järjestetään tarpeen mukaan yksi seminaaripainotteinen kokous. Valtuustokauden vaihtuminen (kunnallisvaalit syksyllä 2012) edellyttää jäsenkuntien edustajain kokouksen järjestämistä alkuvuodesta 2013. Vuosittain maakuntahallitus pitää 12 15 kokousta ja puheenjohtajien neuvottelua sekä 1 2 hallituksen iltakoulua. Lisäksi osallistutaan Itä-Suomen maakuntaliittojen yhteiskokoukseen. Varaudutaan myös luottamushenkilöiden koulutukseen/seminaareihin /opintomatkaan sekä osallistumiseen eri työ- ja klusteriryhmien työskentelyyn. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnalla on vuodessa 5 6 kokousta. Osallistutaan Itä-Suomen maakuntaliittojen yhteiskokoukseen, koulutukseen ja tarkastuslautakuntien yhteiselle opintomatkalle. Hanke- ja tilintarkastukset Tiimin jäsenet osallistuvat Euroopan komission, ministeriöiden, Audiator Oy:n ym. tahojen tekemiin tarkastuksiin. Hallinto- ja talousjohtaja laatii vuosittain EU:n rakennerahastojen hankkeita koskevan tarkastussuunnitelman, joka koskee maakuntaliiton itse suorittamia hanketarkastuksia (Komission asetus (EY) N:o 1828/2006 artiklan 13 edellyttämät, paikan päällä tehtävät tarkastukset). Tiimistä osallistutaan myös paikan päällä tehtävien tarkastusten valmisteluun ja suorittamiseen. Henkilöstö Henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaan henkilöstö on maakuntaliiton tärkein voimavara. Henkilöstön ja työolosuhteiden kehittämisen tavoitteena on ylläpitää ja parantaa henkilöstön valmiuksia nykyisten ja tulevien tehtävien hoitamisessa. Tavoitteena on tuottaa sellaista osaamista, joka tukee maakuntaliiton päämäärien saavuttamista ja toiminnan kehittämistä. 29

Henkilöstöpolitiikan osa-alueet ovat henkilöstösuunnittelu, henkilöstön hankinta ja valinta sekä palvelusuhteen ehdot. Osa-alueiden keskeiset asiat on määritelty henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että kaikissa tilanteissa maakuntaliitossa on tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellinen määrä henkilöstöä ja että henkilöstörakenne on iän, palveluajan, koulutuksen ja työkokemuksen suhteen mahdollisimman monipuolinen. Maakuntaliitto reagoi hyvissä ajoin tiedossa oleviin henkilöstömuutoksiin (esim. eläköitymiset) ja toisaalta myös nopeasti esille tuleviin henkilöstötarpeisiin (esim. uudet tehtävät). Pyritään myös siihen, että maakuntaliiton sisällä voidaan joustavasti siirtyä tehtävistä toisiin. Työolosuhteiden kehittämisen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää työolojen turvallisuutta sekä henkilöstön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Maakuntaliitto edistää toiminnallaan ja esimerkillään sitä, että Pohjois-Karjala on tulevaisuudessa terveysmaakunta. Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Tiimi vastaa vuositasolla niistä tehtävistä, jotka on kerrottu edellisen otsikon alapuolella. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen muokkaaminen siten, että se vastaa uudistetun toimintaja taloussuunnitelman sisältöä. Maakuntaliiton sääntöjen ja ohjeiden päivitystä jatketaan myös vuonna 2013. Tulostavoitteet Kehitetään organisaation toimivuutta mm. järjestämällä koko henkilökunnalle koulutusta. Järjestetään tarvittavaa atk-, kieli- ja muuta täydennyskoulutusta. Tuetaan henkilöstön omaehtoista opiskelua. Kehitetään henkilöstön palkkausjärjestelmää työn vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin pohjalta. Kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvien tilaisuuksien järjestäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa, tapahtumiin osallistuminen, työkykyä ylläpitävän toiminnan jatkaminen sekä kahden virkistys-/tutustumismatkan järjestäminen. Toteutetaan syksyllä työhyvinvointikysely, jonka tulokset puretaan alkutalven aikana ja samalla sovitaan kehittämis- ja jatkotoimista. Kannustetaan henkilöstöä ja tiimejä tutustumaan yritysten ja muiden julkishallinnon organisaatioiden toimintaan ja työskentelytapoihin. 4.3.2 Kuntapalvelu Tiimi vastaa maakunnan kehittämiseen liittyvän tiedon tuottamisesta, välittämisestä ja jalostamisesta erityisesti kunnille ja sidosryhmille sekä yleisemmin. Tehtäviin kuuluvat tietotekniikkapalveluiden toimivuudesta ja saatavuudesta huolehtiminen (mm. verkko- ja tietoliikennepalvelut, tietojärjestelmät, tietoturva- ja kehityspalvelut). Tiimi vastaa tieto- ja asiakirjahallinnosta, arkistotoimesta ja asiakaspalvelusta. Tiimi hallinnoi Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastoa ja hankkeiden käsittelyä. Tehtäviin kuuluu kunnanjohtaja- ja kuntataloustyöryhmän sekä hyvinvointityöryhmän asioiden valmistelu, vetovastuu sosiaali- ja terveysjohtaja- ja eläkeläistyöryhmässä sekä järjestöasiain neuvottelukunnassa. Lisäksi tiimillä on vetovastuut ICT ja tietoyhteiskunta- ja hyvinvointialojen toiminnasta toimialastrategioiden mukaisin tavoittein. 30

Toiminnalliset tavoitteet 2013 2015 Varmistetaan aluekehityksen seurannassa ja maakunnan kehittämistoiminnassa tarvittavien ja riittävien tietojen ajantasaisuus, monipuolisuus, saatavuus ja käytettävyys. Ylläpidetään ja otetaan käyttöön toimintaan soveltuvaa tietotekniikkaa sekä edistetään tehokkaampaa ja joustavampaa tiedonhallintaa kehittämällä sähköistä asianhallintaa ja valmistautumalla sähköiseen arkistointiin. Vaikutetaan maakuntaohjelman hyvinvointi- ja ICT-alaan toteuttamalla - hyvinvointialan hankkeita ja hyvinvointiohjelman toteuttamissuunnitelmaa - maakunnallisen laajakaistan hankeohjelmaan liittyviä lakisääteisiä hankekilpailutuksia ja valtion tuen hakuun liittyviä tehtäviä (Laajakaista kaikille Itä- ja Pohjois- Suomessa -hanke) - laajakaistainvestointien suunnittelua, markkinointia ja kysyntäpotentiaalin lisäämistä (Sadan Megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hanke) - EU:n Pohjoisen periferian ohjelman TG4NP - Tourist Guide for Northern Periphery - hankkeen Pohjois-Karjalan maakuntaliiton osuutta uusien toimintamallien luomisessa ja käyttöönotossa yhteistyökumppaneiden kanssa matkailu-, retkeily- yms. kohteiden mobiilipalvelujen kehittämiseksi Vaikutetaan sidos- ja intressiryhmien toiminnalla ajankohtaisiin ja edunvalvonnan kannalta tärkeisiin asioihin. Lisätään myönteistä maakunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta rahoitettavilla hankkeilla. Arvioidaan vuoden 2013 loppuun mennessä hyvinvointitoiminnan rooli maakuntaliiton toiminnassa. Seurataan ja ollaan aktiivisesti vaikuttamassa Pohjois-Karjalan kuntien kannalta tärkeän valtionosuusuudistuksen eri vaiheissa. Koordinoidaan valtion ja kuntien yhteispalveluhanketta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen seuraaminen ja siihen liittyvät mahdolliset tehtävät. Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Hyvinvointiala Vastataan hyvinvointialan toiminnasta ja kehittämisestä toimialastrategian mukaisesti. Koordinoidaan hyvinvointiasioita ja hanketoimintaa. Toiminnan merkitys on korostunut aluehallinnon uudistamisen myötä, kun lääninhallitukset lakkautettiin. Tulostavoitteet Vakiinnutetaan hyvinvointiala osana maakunnallista aluekehitystyötä. Toteutetaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita, tuetaan kansallisten tavoitteiden toteutumista, osallistutaan kansalliseen ja kansainväliseen kehittämistyöhön. Edistetään hyvinvointialan kehittymistä Pohjois-Karjalassa yhteistyössä kuntien, hyvinvointiyritysten, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Koordinoidaan, ohjataan ja arvioidaan hyvinvointiohjelmatyötä. Laaditaan hyvinvointiohjelman toteuttamissuunnitelma vuodelle 2013. 31

Kehitetään hyvinvointialan palveluja ja palvelurakenteita yhteistyössä kuntien ja eri palvelutuottajien kanssa. Tuotetaan maakunnallista indikaattoritietoa hyvinvointiohjelman mukaisesti kuntiin ja muille toimijoille strategisen johtamisen, päätöksenteon ja kehittämistyön tueksi. Toteutetaan maakunnallinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ja hyvinvointikertomus. Tuetaan kuntia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja ikälain tuomien muutosten toteuttamisessa. Edistetään hanketoiminnalla hyvinvointialan ja -yrittäjyyden kehittymistä ja kansainvälistymistä. ICT-/tietoyhteiskunta-ala Lisätään ICT-alan toimintamahdollisuuksia toimialojen välisissä rajapinnoissa sekä toimijoiden verkostoitumista. Parannetaan laajakaistan saatavuutta erityisesti maaseudulla. Tuetaan toimenpiteitä, joilla lisätään tietoyhteiskunnan palveluja, sisältöä ja osaamista. Tulostavoitteet Tuetaan tietoyhteiskuntakehitystä edistämällä hanketoimintaa ja osallistumalla toimialaa koskevien selvitysten ja toimenpide-esitysten laadintaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Sadan Megan Itä- ja Pohjois-Suomi -markkinointihankkeessa edistetään eri toimenpitein nopeiden 100 Mb/s -yhteyksien aikaansaamista haja-asutusalueille yhteistyössä hankkeessa mukana olevien maakuntien kanssa; Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois- Pohjanmaa sekä yhteistyössä Pohjois-Savon vastaavan oman hankkeen kanssa. Laajakaista kaikille Itä- ja Pohjois-Suomessa -hallinnointihankkeessa tuotetaan laajakaistarakentamisen valtiontuesta (1186/2009) annetun lain mukaiset maakuntaliiton tehtävät; valmistelu sekä tarvittava tekninen asiantuntemus ja mm. valtion tuen hakuun liittyvät tehtävät. TG4NP-hankkeessa kehitetään, testataan ja valmistellaan mobiiliopastuspalveluiden pilottikohteena hankkeen päätuotannon; Kolin mobiilisovellus sekä maakunnallista palvelujen käyttöönoton toteutusmallia. Kuntakehitystoiminta Kuntien kehittämistoiminta on sekä lakisääteistä tehtävää, että jäsenkuntien osoittamaa ns. vapaaehtoista toimintaa. Toiminta käsittää laaja-alaisesti kunta-asioiden seurannan ja edunvalvontaan vaikuttamisen. Tulostavoitteet Käsitellään kuntajohdon kannalta ajankohtaisia kunta- ja aluekehitysasioita. Tuotetaan aineistoa kunnille kuntatalousseurantaa varten. Seurataan valtion toimenpiteiden vaikutuksia kuntien talouteen ja edunvalvontaan. Aluekehityksen seuranta Kuntapalvelu tuottaa alueellisen kehityksen seurantaan tarvittavaa tietoa. Tulostavoitteet Osallistutaan Pohjois-Karjalan talouskatsauksen toimittamiseen. Tuotetaan aineistoa työvoimatarpeiden ja koulutustarjonnan ennakointia varten. Ylläpidetään ja julkaistaan Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteriä. 32

Ylläpidetään uusiutuvan energian klusterin toimipaikkarekisterin työpaikka- ja liikevaihtotilastoa. Tietohallinto ja -tekniikka ja asiakaspalvelu Tiimi huolehtii tietojärjestelmien ja tietoturvallisuuden ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy:n kanssa. Tulostavoitteet Hyödynnetään PTTK Oy:n palveluvalikoimasta käyttöön otettavia palveluita. Maakunnallisen puheviestintä- ja tavoitettavuuspalvelun käyttöönotto. Tiedonohjausjärjestelmän tehokas käyttöönotto. 4.4 Ydinprosessit 4.4.1 Hankehallintoryhmä Ryhmän tehtävänä on vaihtaa tietoa ja kokemuksia maakuntaliiton eri rahoitusvälineiden kesken sekä edistää sisäisten hankehallinnoinnin prosessien yhtenäistämistä koskien erityisesti maksatusta, arviointia, ohjeistusta sekä tarkastuksia. Lisäksi ryhmän tehtäviin kuuluu aihealueen lainsäädännön seuranta ja yleensä hankehallinnoinnin ajankohtaisten asioiden käsittely. Toiminnalliset tavoitteet 2013 2015 Hankehallinto on kiinteä osa maakuntaliiton kehittämistoimintaa ja tukee muita maakuntaliiton tehtäviä. Hankehallinnon sisäisten käytäntöjen yhtenäistäminen. Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Yhdenmukaistetaan ja yhtenäistetään hankevalmistelutyötä ja siihen liittyviä menettelytapoja. Edistetään hankkeiden vaikuttavuutta ja tuloksellista toteuttamista. Varmistetaan maksatuksissa ja tarkastuksissa esille tulleiden asioiden siirtyminen hankehallinnon käytäntöihin. 4.4.2 Liikenne Ryhmän tehtävänä on koordinoida liikennejärjestelmää koskevien asioiden käsittelyä maakuntaliitossa alue- ja maakuntasuunnittelun, ohjelmatyön, edunvalvonnan sekä hankkeiden/projektien osalta. Ryhmä toimii tiedonvälityskanavana tiimien välillä ja käsittelee ajankohtaisia asioita ja yhteisiä kannanottoja. Toiminnalliset tavoitteet 2013 2015 Liikennejärjestelmäsuunnittelu tukee maakunnan kehittämistyötä ja muuta maakunnallista ja seudullista suunnittelua sekä edunvalvontaa. Maakunnan kehittämistavoitteet välittyvät liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja edistävät niiden tavoitteiden toteumista. Vaikutetaan aktiivisesti valtakunnalliseen ja itäsuomalaiseen liikennejärjestelmätyöhön ja liikennehankkeisiin maankunnallisten tavoitteiden toteutumiseksi. 33

Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Liikennejärjestelmää koskevat asiat tulevat esille läpileikkaavana koko maakuntaliiton toiminnassa. Maakuntaliitto on mukana itäsuomalaisessa ja seudullisessa liikennejärjestelmäyhteistyössä sekä yli maakunnallisissa eri liikennemuotoja koskevissa kehittämishankkeissa. Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2010. Liikennejärjestelmäsuunnitelmasta on solmittu aiesopimus, jossa sovitaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvien tärkeimpien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisesta. Maakuntaliitto on ollut mukana valmistelemassa Itä-Suomen liikennestrategiaa, jonka pohjalta on solmittu erillinen yhteistyösopimus. Maakuntaliitto on mukana myös Nopeat itäradat -hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää nopeiden rautatieyhteyksien kehittämistä Itä-Suomeen ja Venäjälle. Maakuntaliitto on koordinoinut kansainvälistä maaseutualueiden joukkoliikenteen kehittämishanketta, jonka tarkoituksena oli luoda uusia toimintamalleja joukkoliikenteen kehittämiseksi. Hankkeen päätyttyä on tarpeen turvata hankkeen tulosten hyödyntäminen Pohjois-Karjalassa. Liikenneverkkojen ja muun liikennejärjestelmän kehittäminen on noussut entistä tärkeämpään osaan maakunnallisessa ja itäsuomalaisessa edunvalvonnassa valtion niukentuneiden määrärahojen johdosta. Entistä tärkeämmäksi muodostuu eri kehittämishankkeiden ja toimenpiteiden priorisointi. Varmistetaan liikennejärjestelmä- ja maakuntasuunnitelman sekä maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman yhdenmukaisuus liikennejärjestelmän osalta. Edistetään liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Vaikutetaan itäsuomalaisessa ja muussa yhteistyössä Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta tärkeiden hankkeiden ja muiden toimenpiteiden priorisointiin ja toteuttamiseen. Vaikutetaan valtakunnallisessa edunvalvonnassa Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta tärkeiden hankkeiden rahoitukseen. Toimitaan aktiivisesti joukkoliikenteen palveluiden ja uusien toimintamallien kehittämiseksi ja niiden käynnistämiseksi. Edistetään Onkamo Niirala (valtatie 9) tien parantamista ja Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittämistä. 4.4.3 Ohjelmatyö Ohjelmatyöprosessi Ohjelmatyöprosessissa hallitaan ja ohjataan eri aluekehitykseen vaikuttavien ohjelmien ja niiden toteuttamisstrategioiden kokonaisuutta. Ohjelmatyössä laaditaan ohjelmia, vaikutetaan niiden sisältöihin ja toteutukseen ja hoidetaan koordinaatiota eri ohjelmien välillä, siten että ne muodostavat maakunnan kehittämisen kannalta mahdollisimman tehokkaan ja vaikuttavan kokonaisuuden. Maakuntaliiton vastuun näkökulmasta ohjelmat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1 Ohjelmat, joiden laadinta ja toteutus ovat maakuntaliiton vastuulla - Maakuntasuunnitelma - Maakuntaohjelma - Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma - Karelia ENPI CBC -ohjelma - Tulevan ohjelmakauden 2014 2020 EU:n rakennerahastojen Investointi kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen toimenpideohjelma yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa. 2 Ohjelmat, joiden koordinointi ja yhteensovittaminen muihin ohjelmiin ovat maakuntaliiton vastuulla - Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen alueellinen osio 34

- Manner-Suomen maaseutuohjelma 2007 2013 - Tulevan ohjelmakauden EU:n maaseuturahaston alueellinen strategia ja ohjelma - Kansallinen osaamiskeskusohjelma OSKE - Muut kansalliset ohjelmat 3 Ohjelmat, joihin osallistuminen perustuu maakuntaliiton aktiiviseen toimintaan ja niihin osallistuminen tuo lisäarvoa ohjelmatyön kokonaisuuteen - Alueiden välisen yhteistyön tavoitteeseen (tavoite 3) kuuluvat ohjelmat - Tulevan ohjelmakauden EU:n alueellisen yhteistyön ohjelmat - EU:n erillisohjelmat Ohjelmatyön kokonaisuutta koordinoi aluekehitystiimi. Ohjelmatyössä on useita erillisiä ao. ohjelmaa valmistelevia ad hoc -ryhmiä (ks. kuva): ISKU (maakuntaliiton hankkeiden valmistelu, Hankehallintoryhmä (hankehallinnointi ja yhteensovitus), Itä-Suomen maakuntien ohjelmatyöryhmä (Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma, yhteistoiminta-alueen totsu-hankkeet), MYR sihteeristö (maakunnan yhteistyöryhmän valmistelu); Totsu-ryhmä (maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja hankeluettelon yhteensovitus), POKAT-ryhmät ja strategiset teemaryhmät (maakuntasuunnitelman ja -ohjelman painoalat), maakunnallinen SOVA-ryhmä (lakisääteiset maakunnallisten ohjelmien SOVA-arvioinnit); ENPI-ohjelman koordinaatioryhmä (maakuntien välinen); KV-ryhmä (erillisohjelmat); sekä EU 2014 2020 -ryhmä (EU:n tulevan ohjelmakauden valmistelu). Lisäksi tulevan ohjelmakauden valmistelussa on useita ylimaakunnallisia ryhmiä ja valtakunnallisia ryhmiä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vetää Itä-Suomen tason valmistelua. Toiminnalliset tavoitteet 2013 2015 Ohjataan maakunnan kehittämistä maakuntasuunnitelman Pohjois-Karjalan strategia 2030 ja maakuntaohjelman POKAT 2014 linjausten mukaisesti. Laaditaan uusi maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma vuosille 2015 2018. Toteutetaan Karelia ENPI CBC-ohjelmaa tehokkaasti. Laaditaan uusi Karelia ENIohjelma. Hyödynnetään tehokkaasti EU-rakennerahasto-ohjelmia ja kansallisia ohjelmia aluekehityksessä. Valmistaudutaan aktiivisesti EU:n 2014 alkavaan ohjelmakauteen. Valmistellaan EU:n rakennerahastojen Investointi kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen toimenpideohjelma 2014 2020 yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa. Toimitaan aktiivisesti EU:n erillisohjelmien hyödyntämisessä lisäresurssien tuomiseksi aluekehittämiseen. Tehtävät ja tulostavoitteet vuonna 2013 Esitetty aluekehitystiimin 4.1.2 ja rajayhteistyön 4.2.1 sekä kv-toiminnan ydinprosessin yhteydessä. 4.4.4 Itä-Suomi-yhteistyö Itä-Suomi-yhteistyön ydinprosessi koordinoi ja valmistelee maakuntien yhteistyöasiat. Muodollisesti yhteistyötä toteutetaan Itä-Suomen neuvottelukunnan ja maakuntien yhteistoiminta-alueen sekä yhteisen EU-ohjelman ja EU-toimiston puitteissa. 35

Toiminnalliset tavoitteet 2013 2014 Vaikutetaan aktiivisesti Itä-Suomen tavoitteiden huomioimiseen EU:n tulevan alue- ja ohjelmapolitiikan sisällössä sekä toimeenpanojärjestelmässä. Edistetään Itä-Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisten kärkihankkeiden toteuttamista ja valtionrahoituksen kohdentumista Itä-Suomeen. Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Kolme maakuntaa Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala muodostavat Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-aluetyöskentely, joka käynnistyi vuonna 2010, perustuu maakuntien sopimiin valmistelu- ja päätöksentekomenettelyihin. Vetovastuu vuonna 2013 on Pohjois-Savolla. Viisi maakuntaa kattavaan Itä-Suomen neuvottelukuntaan kuuluvat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Neuvottelukunnan jäseninä toimivat kunkin maakunnan valitsemat kolme luottamushenkilöä ja maakuntajohtajat. Myös alueen kansanedustajat osallistuvat neuvottelukunnan työhön. Kansallisessa edunvalvonnassa yhteisiä painopistealueita ovat etenkin liikennehankkeet, Venäjään liittyvät asiat, luonnonvarat sekä korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikka. Neuvottelukunnan vetovastuu kiertää maakunnittain ja on vuonna 2013 Pohjois- Savolla. EU:n suuntaan vaikuttamisessa keskeinen työkalu on Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen EUtoimisto. EU-toimiston työ painottuu 2014+ alue- ja ohjelmapolitiikan valmisteluun sekä Itä- Suomeen ohjautuvan hanke-rahoituksen edistämiseen. Tulostavoitteet Vaikutetaan aktiivisesti EU:n tulevan aluepolitiikan valmisteluun sekä EU:n suoran hankerahoituksen kohdentumiseen Itä-Suomeen ja Pohjois-Karjalaan. Valmistellaan Itä-Suomelle tärkeitä yhteisiä esityksiä mm. valtion vuoden 2014 talousarvioon ja mahdollisiin lisätalousarvioihin sekä vaikutetaan hallitusohjelman toimeenpanoon. Edistetään aktiivisesti vuoden 2012 kesällä valmistuneen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman toimeenpanoa. Toimeenpannaan Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnassa tehdyt päätökset ja edistetään maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien yhteishankkeita. 4.4.5 Kansainvälinen toiminta Alueiden kehittämisestä annetun lain mukaan maakuntaliitto hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä. Kansainvälistä toimintaa toteutetaan osana tiimien toimintaa ja sitä koordinoi kv-ryhmä. Kv-ryhmä seuraa ja edistää vuonna 2011 hyväksytyn kv-toimintaohjelman toteuttamista sekä tekee maakuntaliitolle aloitteita kv-toiminnan edistämiseksi maakunnassa. Toiminnalliset tavoitteet 2013 2015 Maakunnan myönteiseen kansainväliseen kuvaan vaikuttaminen. Maakunnan kehittämiseen vaikuttaminen aluekehityksen kannalta tärkeiden kvverkostojen kautta. Aktiivinen osallistuminen Brysselissä sijaitsevan Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston toimintaan sekä toimiston hallinnointi. 36

Erillisohjelmarahoitukseen ja muuhun kansainväliseen hankerahoitukseen liittyvien tukijärjestelmien vahvistaminen ja erillisohjelmarahoituksen hankkiminen aluekehitystä tukeviin hankkeisiin. Maakunnan myönteiseen monikulttuuriseen ilmapiiriin vaikuttaminen. Tehtävät ja tulostavoitteet 2013 Maakunnan kv-toimintaohjelma ohjaa maakuntaliiton kv-toimintaa. Kansainvälisten hankkeiden ja verkostojen merkitys kasvaa edelleen. Maakuntaliitto toimii maakunnan aluekehitystä tukevissa kansainvälisissä hankkeissa aktiivisena toimijana ja maakunnallisten hankkeiden kokoajana ja tukee hankkeiden toteutusta, painopistealueena Alueiden välisen yhteistyön tavoitteeseen kuuluvat ohjelmat (Interreg IV C, Pohjoinen Periferia 2007 2013 ja Itämeren alue 2007 2013). Osallistutaan aktiivisesti myös tulevan kauden ohjelmien Alueiden välisen yhteistyön ohjelmien valmisteluun. Maakuntaliitto tukee myös maakunnan toimijoiden osallistumista kansainvälisiin hankkeisiin. Vuonna 2011 päättyneen EUFUND-hankkeen toimien mukaisesti tehdään erillisohjelmatyöhön ja muuhun kansainväliseen hanketyöhön liittyvää hanke- ja hakemusneuvontaa, kehitetään ja ylläpidetään Projektiplaneetta-nettisivustoa sekä tehdään yhteistyötä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Brysselissä sijaitsevassa Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistossa ovat mukana Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Keski- Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Lapin liitto. Toimiston tehtävänä on Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien edunvalvonta sekä hanketoiminnan tuki ja tiedottaminen. Pohjois- Karjalan maakuntaliitto vastaa EU-toimiston taloushallinnosta. Maakuntaliitto toimii jäsenenä seuraavissa eurooppalaisissa organisaatioissa ja verkostoissa: Euroopan Raja-alueiden Liitto (AEBR), Euroopan Itäisten Ulkorajojen Verkosto (NEEBOR) ja Euroopan Alueiden Liitto (AER). Yhteistyön aktiivisuuden osoituksena maakuntaliitolla on edustaja AER:n, AEBR:n ja NEEBORin hallituksissa. Näiden lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on mukana Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun maakuntien sekä Karjalan Tasavallan kanssa perustetussa Euregio Kareliassa sekä tarkkailijajäsenenä Barentsin euroarktisessa yhteistyöalueessa. Rajayhteistyö-tiimin toimintasuunnitelmassa (luku 4.2.1) kuvataan yhteistyö Karjalan tasavallan kanssa, NEEBOR-verkoston toiminta sekä strategisen Venäjä-ryhmän toiminta. 37

Tulostavoitteet Edistetään kv-toimintaohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä sekä seurataan ohjelman toteuttamista. Tuetaan maakunnan toimijoiden sekä maakuntaliiton tiimien osallistumista EU:n erillisohjelmahankkeisiin ja muuhun kansainväliseen hankerahoitukseen maakuntaohjelman linjausten mukaisilla strategisilla painopistealueilla Osallistutaan aktiivisesti eurooppalaisten yhteistyöalueiden, järjestöjen ja verkostojen toimintaan (Barentsin euroarktisen yhteistyöalueen, Euregio Karelia, AER, AEBR, NEEBOR) mm. toimimalla järjestöjen hallituksissa, osallistumalla valiokuntien ja komiteoiden työskentelyyn sekä vuosikokouksiin. Parannetaan maakuntaliiton henkilöstön kv-valmiuksia. Osallistutaan aktiivisesti Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston toimintaan sekä vastataan EU-toimiston hallinnosta. 38

4.5 POKAT-ryhmät ja strategiset teemaryhmät Klusterityö POKAT-ryhmät ja strategiset teemaryhmät 39