Tilanne ja näkymät 3/28 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA MAAILMANTALOUDEN NÄKYMÄT Kasvu hidastunut, epävarmuus lisääntynyt Maailmantalouden kasvu on odotetusti hidastunut alkuvuoden aikana. Kasvua ovat heikentäneet erityisesti Yhdysvaltain talousvaikeudet, niiden aiheuttama epävarmuus raha- ja rahoitusmarkkinoilla sekä markkinakorkojen nousu useissa maissa. Öljyn ja muiden raaka-aineiden hintapiikit sekä inflaation kiihtyminen ovat niin ikään synkentäneet kasvunäkymiä erityisesti Yhdysvalloissa, Länsi-Euroopassa ja ssa. Aasiassa sekä osassa Itä-Eurooppaa kasvu on jatkunut vahvana, joskin aiempaa hitaampana. Kiinan, Intian ja Venäjän vaikutus maailmantalouden kasvulle on nyt korostetun suuri. Suomessa sijaitsevan teknologiateollisuuden tilanne riippuu pitkälti siitä, miten asiakasyritysten investoinnit kehittyvät. Investoinnit Euroopassa ovat avainasemassa, koska yritysten liikevaihdosta kolme neljäsosaa tulee tältä alueelta. Tämänkertaisessa matalasuhdanteessa vaikutukset alan yrityksiin tulevat viiveellä ja korostetusti yksityisen kulutuksen sekä asuntomarkkinoiden heikkenevän kehityksen seurauksena. Nyt kyse ei ole 2-luvun alun kaltaisesta investointivetoisesta taantumasta, vaan kuluttajavetoisesta kasvun hidastumisesta. Pitkittyessään vaarana on kuitenkin myös asiakasyritysten investointien väheneminen. Toistaiseksi on epäselvää, missä määrin kuluttajien mielialojen heikentyminen tulee hidastamaan yksityisen kulutuksen, rakentamisen sekä yritysten investointien kasvua Euroopassa. Tähän mennessä kehitys on ollut epäyhtenäistä eri maissa ja taantuman todennäköisyys on kasvanut suurimmaksi niissä maissa, joissa asuntojen hinnat ovat laskeneet nopeimmin. Merkillepantavaa on teollisuuden näkymien nopea heikentyminen viime kuukausina Länsi-Euroopassa ja osassa itäistä Eurooppaa. Muutos on tapahtunut myös n teollisuudessa. Esimerkiksi n koneteollisuudessa tilaukset vähenivät toukokesäkuussa verrattuna vuotta aiempaan ajankohtaan. Teollisuuden kehitystä ennakoivia indikaattoreita ssa ja lueella Kulutuskysynnän kehitystä ennakoivia indikaattoreita ssa ja lueella 12 5-2 -9-16 -23 2 lueen teollisuuden luottamusindeksi, vas.ast. :n ostopäälliköiden indeksi, oik.ast. 21 22 23 24 25 26 27 28 7 65 6 55 5 45 4 35 5= Kasvun raja :ssa 5-5 -1-15 -2-25 -3 2 lue, vas.ast., oik.ast. 21 22 23 24 25 26 27 28 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 Viimeinen havainto 6/28. Viimeinen havainto 6/28 Lähde: ISM ja EU:n komissio: Business and Consumer Surveys Lähde: Conference Board ja EU:n komissio: Business and Consumer Surveys
TEKNOLOGIATEOLLISUUS SUOMESSA Vahva tilauskanta turvaa liikevaihdon kasvua, mutta uusien tilausten saaminen vaikeutunut Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli viime vuonna 74 miljardia euroa, jossa oli kasvua edellisvuotisesta 1 prosenttia. Liikevaihto kasvoi kaikilla päätoimialoilla, eniten kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä tietotekniikka-alalla. Kasvu on jatkunut myös tänä vuonna. Alan liikevaihto oli tammi-huhtikuussa runsaat 1 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tavaraviennin arvo oli vastaavaan aikaan 5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Viime kuukausien tilauskantakehityksen perusteella kasvu jatkuu myös kesällä ja syksyllä. Uusien tilausten saaminen on kuitenkin vaikeutunut kevään ja kesän aikana. Aiempaa useampi yritys raportoi heinäkuussa myös tarjouspyyntöjen vähenemisestä. Teknologiateollisuuden yritysten kiinteät investoinnit Suomessa ovat kääntyneet kasvuun usean vuoden heikon kehityksen jälkeen. Investoinnit ovat lähinnä korvaavia kone- ja laitehankintoja. Kiinteät investoinnit olivat viime vuonna 1,8 miljardia euroa sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit 3,1 miljardia euroa. Kiinteät investoinnit lisääntyivät vuoden aikana 9 prosentilla ja t&k-investoinnit 2 prosentilla. Tänä vuonna yritykset arvioivat lisäävänsä investointejaan saman verran kuin vuonna 27. Alan yrityksissä oli henkilöstöä Suomessa viime vuonna 272. Henkilöstö lisääntyi vuoden aikana 2,5 prosentilla. Tänä vuonna henkilöstöä on lisätty edelleen, joskin kesää kohden aiempaa hitaammin. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa runsaat 275, sekä lisäksi kesätyöntekijöitä ja vuokratyövoimaa Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Tarjouspyyntöjen kehitys teknologiateollisuudessa* 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Mrd. euroa, käyvin hinnoin 2 21 22 23 24 25 26 27 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Tietotekniikka-ala Prosenttia yrityksistä 1 8 6 4 2 98(1) 99(1) 99(4) 99(7) 99(1) (1) (4) (7) (1) 1(1) 1(4) 1(7) 1(1) 2(1) 2(4) 2(7) 2(1) 3(1) 3(4) 3(7) Lisääntyneet Ei oleellista muutosta Vähentyneet Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-alan yritykset mukana heinäkuusta 27 alkaen 3(1) 4(1) 4(4) 4(7) 4(1) 5(1) 5(4) 5(7) 5(1) 6(1) 6(4) 6(7) 6(1) 7 (1) 7(4) 7(7) 7(1) 8(1) 8(4) 8(7) Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu Teknologiateollisuuden investoinnit Suomessa Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstö 32 Kiinteät investoinnit Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1991 1992 Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu: kesäkuu 28 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28e 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 (3.6) Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry
ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS Tilaukset lisääntyneet maaliskuun jälkeen Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa oli viime vuonna 26 miljardia euroa, jossa oli kasvua edellisvuotisesta 7 prosenttia. Liikevaihto on kasvanut myös tänä vuonna. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 6 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 27, mutta 1 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden tammi-maaliskuussa. Toimittamattomien tilausten eli tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 3 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta 5 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suunnilleen samansuuruinen kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta 55 Yhteensä Vientiin 5 Kotimaahan 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 II,28/II,27 II,28/I,28 Muutos (vientiin) - 8 % + 8 % Muutos (kotimaahan) + 21 % + 28 % Muutos (yhteensä) - 6 % + 1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/28 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Vientiin Kotimaahan Yhteensä 2 21 22 23 24 25 26 27 28 3.6.28/3.6.27 3.6.28/31.3.28 Muutos (vientiin) - 5 % + 2 % Muutos (kotimaahan) + 26 % + 46 % Muutos (yhteensä) - 3 % + 5 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 3.6.28 KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Tilausten kasvu pysähtynyt Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa oli viime vuonna 3 miljardia euroa, jossa oli kasvua edellisvuotisesta 14 prosenttia. Liikevaihto on kasvanut myös tänä vuonna. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 28 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 27 ja 17 prosenttia vähemmän kuin tämän vuoden tammi-maaliskuussa. Tilausten merkittävä väheneminen vuotta aiempaan ajanjaksoon verrattuna johtuu telakoiden saamasta suuresta laivatilauksesta vuosi sitten. Tilausten pitkään jatkunut voimakas kasvu on kuitenkin pysähtynyt myös muussa kone- ja metallituoteteollisuudessa huhti-kesäkuun aikana. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa samalla tasolla kuin viime vuonna Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta 4 Yhteensä Vientiin 35 Kotimaahan 3 25 12 Vientiin Kotimaahan 1 8 Yhteensä 2 15 1 5 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 II,28/II,27 II,28/I,28 Muutos (vientiin): - 33 % - 21 % Muutos (kotimaahan): + 5 % + 2 % Muutos (yhteensä): - 28 % - 17 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/28 2 21 22 23 24 25 26 27 28 3.6.28/3.6.27 3.6.28/31.3.28 Muutos (vientiin): + 3 % - 4 % Muutos (kotimaahan): -25 % -17 % Muutos (yhteensä): % - 5 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 3.6.28
samaan aikaan, mutta 5 prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa. Koneja metallituoteteollisuuden tilauskannan supistuminen on seurausta erityisesti telakoiden tilauskannan vähenemisestä kuluneen vuoden aikana. Vahvan tilauskannan ansiosta kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. METALLIEN JALOSTUS Liikevaihto Suomessa viimevuotista pienempi Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa oli viime vuonna 12 miljardia euroa, jossa oli kasvua edellisvuotisesta 6 prosenttia. Liikevaihto on ollut tänä vuonna jonkin verran pienempi kuin viime vuonna. Metallien jalostuksessa Suomessa tuotanto oli tämän vuoden tammitoukokuussa samalla tasolla kuin vuosi sitten samaan aikaan. Terästuotteiden ja värimetallien tuotannossa jäätiin hieman alemmalle tasolle, sen sijaan valujen tuotannossa oli kasvua lähes 1 prosenttia. Maailman terästuotanto kasvoi tämän vuoden tammi-kesäkuussa 6 prosenttia verrattuna samaan aikaan vuonna 27. Aasiassa tuotanto lisääntyi 8 prosenttia, Pohjois-Amerikassa 5 prosenttia, Länsi-Euroopassa 5 prosenttia sekä Keski- ja Itä-Euroopassa 4 prosenttia. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli alkuvuonna 38 prosenttia. Viime vuonna terästuotanto kasvoi maailmassa lähes 8 prosenttia verrattuna vuoteen 26. Metallien jalostusyritysten liikevaihto Suomessa Metallien jalostusyritysten tuotanto Suomessa 27 26 Muutos 1-4,28/1-4,27,% 25 24-5% 23 22 21 2 19 (kuvat 11-12) 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 2 21 22 23 24 25 26 27 28 2,1=1 Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 4/28 Lähde: Tilastokeskus 2,1=1 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto II/28 (huhti-toukokuun tietojen perusteella). Työpäiväkorjatun volyymi-indeksin kumulatiivinen vuosimuutos: I-II,28/I-II,27. Lähde: Tilastokeskus Valut Terästuotteet Värimetallit Muutos I-II,28/I-II,27, % +9% -2% -1% TIETOTEKNIIKKA-ALA Tilaukset lisääntyneet edelleen Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa oli viime vuonna 6 miljardia euroa, jossa oli kasvua edellisvuotisesta 12 prosenttia. Liikevaihto on kasvanut myös tänä vuonna. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevien tietotekniikka-alan yritysten Suomes- 2,1=1 Tietotekniikka-alan yritysten liikevaihto Suomessa 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 Lähde: Tilastokeskus Muutos 1-4,28/1-4,27,% (kuvat 13-14) +16% 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 4/28 Tietotekniikka-alan uudet tilaukset 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 27, II 27, III 27, IV 28, I 28, II II,28/II,27 II,28/I,28 Muutos: + 94 % + 17 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/28
sa saamien uusien tilausten arvo oli huhti-kesäkuussa lähes kaksinkertainen verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 27 ja 17 prosenttia suurempi kuin tämän vuoden tammimaaliskuussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TUOTTAVUUS KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA Tuottavuuden parantaminen haaste kaikilla toimialoilla Tuottavuutta voidaan mitata monin eri tavoin. Vertailut toimialojen ja maiden välillä ovat aina suuntaaantavia. Teknologiateollisuus ry:n yhteistyössä ETLAn kanssa laatima tuottavuusvertailu perustuu EU KLEMS -hankkeessa kerättyihin kansallisiin tilastoihin *. Käytettävissä olevat toimialakohtaiset tiedot ulottuvat vuoteen 25 asti. Teknologiateollisuuteen lukeutuvien toimialojen kansainvälisessä vertailussa esille nousevat lähinnä kolme päähavaintoa: Tuottavuuden taso on muutamalla teknologiateollisuuden toimialalla Suomessa maailman kärkeä. Tähän lukeutuvat elektroniikkateollisuus sekä metallien jalostus. Korkeasta tuottavuudesta huolimatta näilläkin toimialoilla tuottavuuden parantaminen on todellinen haaste Suomessa myös tulevaisuudessa. Keskeiset kilpailijamaat ovat samassa tilanteessa. Osassa teknologiateollisuutta sijoittuu maavertailussa - alueen keskiarvon tuntumaan tai jonkin verran sen alapuolelle. Sähkökoneteollisuudessa sijoitus on jonkin verran parempi, kone- sekä metallituoteteollisuudessa heikompi. Itäisen Keski-Euroopan maat ovat viime vuosina lähentyneet tuottavuudessa Länsi-Eurooppaa, Yhdysvaltoja sekä a. Tuottavuuden tasoero on kaventunut erityisesti kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä sähkökoneteollisuudessa. Tuottavuuden parantamisen tarve Suomessa koskee aivan yhtälailla kaikkia teknologiateollisuuden toimialoja. Yritykset voivat parantaa tuottavuuttaan lähinnä kolmella tavalla: teknologisen kehityksen, työpanoksen laadun parantamisen sekä pääomaintensiteetin kasvattamisen avulla. Teknologinen kehitys ilmenee uusina tuotteina ja palveluina tai uusina tuotantotapoina. Teknologia kattaa tuotannon ja palveluiden toimivuuden ja tehokkuuden koko arvoketjun raaka-aineista lopputuotteisiin. Työpanoksen laatua voidaan kasvattaa henkilöstön osaamisja koulutustasoa nostamalla ja pääomaintensiteettiä investoimalla enemmän koneisiin ja laitteisiin. Empiiristen tutkimusten mukaan teknologinen kehitys on tuottavuuden kasvun tärkein osatekijä. Määrältään riittävät ja oikein kohdennetut investoinnit tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat siis avainasemassa tuottavuuden parantamisessa. Investoinnit aineelliseen ja henkiseen pääomaan tukevat kokonaistuottavuuden parantamista. Siksi näihinkin investointeihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. *Toimialojen tuottavuuden mittaamisessa yksi käytetyimpiä menetelmiä on laskea tuottavuus kansantalouden tilinpidon mukaisen kiinteähintaisen jalostusarvon (=arvonlisäys) ja tehtyjen työtuntien välisenä suhteena. Näiden tietojen avulla on mahdollista seurata tuottavuuden muutosta, paranemista tai heikkenemistä, vuodesta toiseen. Tuottavuuden kehitystä haasteellisempaa on verrata eri maiden välisiä tuottavuuden tasoeroja. Näissä vertailuissa on otettava huomioon valuuttojen arvojen väliset muutokset sekä myyntihintojen erilainen kehitys eri toimialoilla kussakin maassa. EU:n KLEMS-tuottavuustietokannan avulla on mahdollista laskea toimialojen vertailukelpoiset tuotantomäärien tasot ostovoimakorjausten avulla. Näin lasketut tuottavuustasot mahdollistavat vertailut toimialojen ja maiden välillä. Tällä hetkellä tietokanta kattaa tilastotietoa toimialoittain erityisesti Länsi-Euroopasta, Yhdysvalloista, sta sekä itäisen Keski-Euroopan maista. Tietokantaa on tarkoitus laajentaa myöhemmin koskemaan myös Aasian maita.
ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS Elektroniikka- ja sähköteollisuuden jalostusarvosta Suomessa elektroniikkateollisuus muodostaa 75 prosenttia, sähkökoneteollisuus 15 prosenttia sekä instrumenttiteollisuus 1 prosenttia. Elektroniikkateollisuudessa sijoittuu kärkisijalle tuottavuuden kansainvälisessä tasovertailussa. Suomen jälkeen tulevat paremmuusjärjestyksessä Yhdysvallat,,, ja. Alan tuottavuus Suomessa on kolminkertainen -maiden keskiarvoon verrattuna. Itäisen Keski-Euroopan maissa tuottavuuden taso elektroniikkateollisuudessa ei ole viime vuosina kohentunut suhteessa Suomeen ja in. Sen sijaan muihin -maihin verrattuna tuottavuuden tasoerot ovat kaventuneet. Tuottavuuden taso on parantunut nopeimmin ssa. Sähkökoneteollisuudessa sijoittuu tuottavuudessa hieman -maiden keskiarvon yläpuolelle. Suomen edellä ovat Yhdysvallat,,,, ja. Itäisen Keski-Euroopan maissa sähkökoneteollisuuden tuottavuus on lähentynyt viime vuosina tuntuvasti -maiden keskitasoa. ssa tuottavuuden taso on viisinkertaistunut vuoden 1995 jälkeen, ssa lähes kolminkertaistunut. ssa alan tuottavuus on jo parempi kuin Isossa- Britanniassa, ssa ja ssa. Tuottavuuden taso elektroniikkateollisuudessa 25 Slovakia Latvia Viro Kiinteähintainen jalostusarvo/tehdyt työtunnit, ostovoimakorjattuna, Suomen hintatasolla 25 5,9 73,3 67,3 36,6 33,4 31,2 3,3 27,2 22,1 18,5 16,8 14,5, 11,4 9,8 9,1 7,7 7,1 4,9 3,6 3,3 2,2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 92,9 Tuottavuuden taso elektroniikkateollisuudessa 1995-25 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Kiinteähintainen jalostusarvo/tehdyt työtunnit, ostovoimakorjattuna, Suomen hintatasolla 25 Tuottavuuden taso sähkökoneteollisuudessa 25 9,8 6,6 51,3 48,1 44,1 41,3 41, 33,8 33,4 33,1 28,6 28,3 25,4 24,4 23,2 19,8 18,6 12,9 11,1 Slovakia 8, Viro 5, Latvia 3,9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Kiinteähintainen jalostusarvo/tehdyt työtunnit, ostovoimakorjattuna, Suomen hintatasolla 25 Tuottavuuden taso sähkökoneteollisuudessa 1995-25 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Kiinteähintainen jalostusarvo/tehdyt työtunnit, ostovoimakorjattuna, Suomen hintatasolla 25
KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Kone- ja metallituoteteollisuuden jalostusarvosta Suomessa koneteollisuus muodostaa hieman yli puolet, metallituoteteollisuus kolmanneksen ja kulkuneuvojen valmistus 15 prosenttia. Sekä koneteollisuudessa että metallituoteteollisuudessa sijoittuu tuottavuudessa jonkin verran - maiden keskiarvon alapuolelle. Suomen edellä on useita merkittäviä kilpailijamaita. Koneteollisuudessa tuottavuus on Suomea parempi Yhdysvalloissa, ssa, ssa, ssa, ssa, Isossa- Britanniassa ja Itävallassa. Metallituoteteollisuudessa Suomen edellä ovat Yhdysvallat,,,, ja. Itäisen Keski-Euroopan maissa erityisesti koneteollisuuden tuottavuus on parantunut viime vuosina tuntuvasti suhteessa -maihin. ssa tuottavuuden taso on kolminkertaistunut vuoden 1995 jälkeen, Tsekin tasavallassa kaksinkertaistunut ja ssa lähes kaksinkertaistunut. -maissa tuottavuuden taso on parantunut samalla ajanjaksolla runsaat 3 prosenttia. ssa koneteollisuuden tuottavuus on jo ylittänyt Irlannin ja n tason. Tuottavuuden taso koneteollisuudessa 25 Tuottavuuden taso koneteollisuudessa 1995-25 Slovakia Viro Latvia Kiinteähintainen jalostusarvo/tehdyt työtunnit, ostovoimakorjattuna, Suomen hintatasolla 25 46,6 45,5 43,2 41,2 4,1 39,9 38,6 36,9 35,1 33, 32,6 3, 29,6 28,7 13, 12,4 11,3 1,6 8,3 5,1 3,1 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5 55 6 65 7 62,9 7 6 5 4 3 2 1 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Kiinteähintainen jalostusarvo/tehdyt työtunnit, ostovoimakorjattuna, Suomen hintatasolla 25 Tuottavuuden taso metallituoteteollisuudessa 25 Tuottavuuden taso metallituoteteollisuudessa 1995-25 Slovakia Viro Latvia 34,3 33, 32,5 32,5 32, 31,3 31,2 29,1 27,2 25,2 22,7 21,9 21,6 Kiinteähintainen jalostusarvo/tehdyt työtunnit, ostovoimakorjattuna, Suomen hintatasolla 25 42,2 5 12,4 12,2 9,8 9,5 1 9,3 7, 6,3 5,5 1995 5 1 15 2 25 3 35 4 45 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 4 3 2 Kiinteähintainen jalostusarvo/tehdyt työtunnit, ostovoimakorjattuna, Suomen hintatasolla 25
METALLIEN JALOSTUS Metallien jalostuksessa on kärkipäässä tuottavuuden kansainvälisessä vertailussa. Suomen edellä ovat ja. Lähellä Suomen tasoa ovat Yhdysvallat,, ja. Suomessa alan tuottavuus on kolmanneksen parempi kuin - maissa keskimäärin. Itäisen Keski-Euroopan merkittävissä terästuottajamaissa tuottavuuden taso on korkein Tsekin tasavallassa. Siellä tuottavuuden taso on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Slovakiassa tuottavuus on lähes kolminkertaistunut vuoden 1995 jälkeen, ssa kehitys on ollut jonkin verran hitaampaa. Tuottavuuden taso metallien jalostuksessa 25 Tuottavuuden taso metallien jalostuksessa 1995-25 Latvia Slovakia Viro 27,5 25,2 24,9 22,8 19, 15,7 63, 57,1 55,8 52,8 5,2 49,3 42, 39,9 39,3 37, 36,7 Kiinteähintainen jalostusarvo/tehdyt työtunnit, ostovoimakorjattuna, Suomen hintatasolla 25 75,4 8 9,3 8,4 1 4,7 4,1 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5 55 6 65 7 75 8 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 7 6 5 4 3 2 Kiinteähintainen jalostusarvo/tehdyt työtunnit, ostovoimakorjattuna, Suomen hintatasolla 25 Lisätietoja: Jukka Palokangas, puh. (9) 1923 358, 4 75 5469 Tiedot perustuvat tilanteeseen 31.7.28 Lisätietoa teknologiateollisuuden viennin, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: www.teknologiateollisuus.fi TILANNE JA NÄKYMÄT