Talousnäkymät. Teknologiateollisuus. Maailman ja Suomen talouden näkymät Maailmantalous kasvaa laaja-alaisesti s. 3

Transkriptio

1 Talousnäkymät Teknologiateollisuus Maailman ja Suomen talouden näkymät Maailmantalous kasvaa laaja-alaisesti s. 3 Teknologiateollisuus Suomessa Liikevaihto ja tilaukset kasvusuunnassa s. 5

2 Sisällysluettelo Maailman ja Suomen talouden näkymät... 3 Teknologiateollisuus Suomessa... 5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa... 6 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa... 7 Metallien jalostus Suomessa... 8 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa... 9 Tietotekniikka-ala Suomessa... 1 Henkilöstön kehitys Suomessa ja ulkomailla Talousnäkymät 2/217

3 Maailmantalous kasvaa laaja-alaisesti Uusimmat tiedot eri puolilta maailmaa vahvistavat käsitystä siitä, että talouskasvu on nyt aiempaa vahvempaa ja laaja-alaisempaa. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF nosti huhtikuussa arviotaan maailmantalouden kasvuvauhdista. Uuden ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,6 prosenttia. Vuonna 216 maailmantalous kasvoi 3,1 prosenttia. Bruttokansantuotteen kasvu Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on jatkunut tammi-huhtikuun aikana. Euromaissa kasvu on ollut alkuvuonna jopa viimevuotista nopeampaa. Brexit-kansanäänestys sekä muu poliittinen epävarmuus Euroopassa eivät ole ainakaan toistaiseksi heikentäneet talouden kehitystä. Myös kuluttajien luottamusta mittaavat kyselyt kertovat aiempaa positiivisemmista odotuksista. Myös teollisuustuotanto on ollut eri puolilla maailmaa viime kuukausina kasvussa. Kasvu on ollut erityisen vahvaa kehittyvissä maissa, mutta nousujohteinen myös kehittyneissä maissa, kuten Länsi-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Tällaisessa tilanteessa myös teollisuuden investoinnit lisääntyvät. Useiden raaka-aineiden hintojen nousu hyödyttää erityisesti kehittyviä maita, joiden viennissä raaka-aineilla on suuri osuus. Venäjä ja Brasilia hyötyvät tämän suuntaisesta kehityksestä. Ruplan ja realin vahvistuminen taas tukee näiden maiden ostovoimaa. Kummassakin maassa bruttokansantuotteen ennustetaankin pääsevän tänä vuonna kasvuun kahden vuoden pituisen supistumisen jälkeen. Maailmankauppa ei kasvanut lainkaan viime vuoden alkupuoliskolla, mutta alkoi uudelleen piristyä vuoden lopulla. Viime kuukausina kaupankäynti on elpynyt erityisesti Aasiassa. Useiden maiden vienti esimerkiksi Kiinaan on lisääntynyt selvästi. Myös EU-maat ja Yhdysvallat ovat päässeet osallisiksi viennin kasvusta. Vastaavasti EU-maiden vienti Venäjälle on kääntynyt loivaan kasvuun. Maailmankaupan elpyminen on merkinnyt myös kansainvälisten rahtihintojen nousua. Maailman ja Suomen talouden näkymät Suomi on jäänyt jälkeen Suomen talous on reaalisesti kehittynyt talouskriisin jälkeen selvästi heikommin kuin muissa EU-maissa. Kasvuvauhdissa Suomi on raskaasti takamatkalla verrattuna tärkeimpiin kilpailijamaihin. Bruttokansantuote on määrällisesti 4-5 prosenttia pienempi kuin vuoden 28 alussa. Muissa EU-maissa bruttokansantuote on kasvanut tuon vertailukohdan yläpuolelle, toisissa maissa jo selvästi korkeammalle tasolle. Vuonna 216 Suomen bkt oli arvoltaan 214 miljardia euroa. Ruotsi on yksi EU-maiden vahvimmin kasvaneista talouksista vuoden 28 jälkeen. Kasvunopeudessa Saksa taas lukeutuu hieman hitaampaan maaryhmään. Teknologiateollisuuden laskelma osoittaa, että Ruotsissa vuosina toteutuneella kasvuvauhdilla Suomen bruttokansantuote olisi vuositasolla 4 miljardia euroa nykyistä suurempi. Laskennallinen ero toteutuneeseen vuoden 216 bkt:n arvoon on peräti 19 prosenttia. Vastaavasti Saksan kasvuvauhdilla Suomen bruttokansantuote olisi 23 miljardia euroa nykyistä suurempi. Laskennallinen ero vuoden 216 bkt:n arvoon on 11 prosenttia. EU-maiden keskimääräisellä kasvuvauhdilla Suomen bkt olisi yltänyt noin kuusi miljardia euroa korkeammalle tasolle kuin vuonna 216. EU-maiden kasvu on jäänyt esimerkiksi Saksaa ja Ruotsia heikommaksi erityisesti Espanjan ja Italian vaisun talouskasvun takia. Suomen viimeaikainen lievä talouskasvu on ollut erityisesti yksityisen kulutuksen ja rakentamisen ansiota. Viennin positiivinen vaikutus on jäänyt ainakin toistaiseksi marginaaliseksi. Näköpiirissä on kuitenkin asteittain nouseva viennin arvo. Turun laivatilaukset, Uudenkaupungin kasvava autontuotanto sekä Äänekosken uusi sellutehdas lisäävät Suomen viennin arvoa noin 1,5 prosenttia vuodessa vuosina Nämä kolme suurinvestointia ovat esimerkkejä siitä, millaisia hankkeita Suomi tarvitsee lisää. Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Bruttokansantuotteen kasvu euromaissa on voimistunut viime kuukausina Indeksi 28= Ruotsi Iso-Britannia Viro Espanja Lähde: Macrobond Viimeisin tieto: 217 Q USA Saksa Ranska Suomi Ostopäällikköindeksi euromaissa BKT, neljännesvuosimuutos, % Bruttokansantuote Ostopäällikköindeksi Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 5 = ei muutosta edelliskuukaudesta Lähde: Markit, viimeisin tieto huhtikuu 217. Talousnäkymät 2/217 3

4 Maailmantalouden myönteinen kehitys on elintärkeää Suomelle, jotta vienti ja koko kansantalous voisivat kasvaa nykyistä vahvemmin. Valtiovallan tehtävänä on tukea tätä muutosta kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla, joilla parannetaan yritysten toimintaympäristöä. Yritysten tehtävänä on viime kädessä huolehtia omasta kilpailukyvystään. Useissa tilanteissa tämä edellyttää tuotannon ja muun liiketoiminnan sijoittumista myös ulkomaille. Maailmankauppa on piristynyt uudelleen Tuonnin määrän kehitys EU-maiden vienti Venäjälle on elpynyt hieman Indeksi 28= Kehittyvä Aasia Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Indeksi 28=1 Viennin arvo kunkin maan omassa valuutassa, 3 kuukauden liukuva summa Viro Belgia Saksa Italia Ruotsi Suomi Ranska Itävalta Norja 217 Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis Viimeisin tieto: helmikuu 217 Lähde: Macrobond Viimeisin tieto: maaliskuu 217 Ruotsin kasvuvauhdilla Suomen bkt olisi 4 miljardia euroa nykyistä suurempi, Saksan kasvuvauhdilla 23 miljardia euroa suurempi Suomen viimeaikainen kasvu on ollut erityisesti yksityisen kulutuksen ja rakentamisen ansiota Suomen bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa Ruotsin bkt-kasvulla EU-maiden bkt-kasvulla Saksan bkt-kasvulla Suomen toteutunut kehitys Bkt:n kasvun kysyntäeriä, vuosineljänneksittäin, miljardia euroa, kiintein hinnoin, 28= Yksityinen kulutus Bruttokansantuote Rakentaminen Tavara- ja palveluvienti 216 Lähde: Eorostat (kansantalouden tilinpito) Lähde: Macrobond, Tilastokeskus Viimeinen havainto: 216 Q4 4 Talousnäkymät 2/217

5 Liikevaihto ja tilaukset kasvusuunnassa Teknologiateollisuus Suomessa Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 68,7 miljardia euroa vuonna 216. Kasvua edellisvuotisesta oli noin puoli prosenttia. Vuoden loppua kohden liikevaihto oli noususuunnassa ja nousu koski kaikkia päätoimialoja. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli kaikkiaan 14 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Myös viennin liikevaihto oli nousussa. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa oli yhteensä 86 miljardia euroa. Teknologiateollisuuden yritysten tilaukset kasvoivat tammimaaliskuussa. Uudet tilaukset olivat korkeammalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, vaikka vähenivät hieman lokajoulukuusta. Tilauskanta vahvistui joulukuusta. Alan yritysten saamien tarjouspyyntöjen määrä jatkoi nousuaan. Kilpailukyky ratkaisee, missä määrin nämä johtavat tilauksiksi. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammimaaliskuussa euromääräisesti neljä prosenttia vähemmän kuin loka-joulukuussa, mutta 13 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 216. Yrityksistä 57 prosenttia raportoi uusien tilaustensa lisääntyneen loka-joulukuun jälkeen, 36 prosenttia vähentyneen ja seitsemän prosenttia pysyneen ennallaan. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa kolme prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa ja hieman suurempi kuin vuoden 216 maaliskuussa. Yrityksistä 59 prosenttia raportoi tilauskantansa kasvaneen joulukuun jälkeen, 31 prosenttia vähentyneen ja 1 prosenttia pysyneen ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi hieman tammi-maaliskuussa ja oli maaliskuun lopussa noin 288. Henkilöstöä oli vajaa prosentti eli runsaat 2 enemmän kuin keskimäärin vuonna 216. Lomautusjärjestelyjen piirissä oli 7 henkilöä. Verrattuna vuoden 216 lopun tilanteeseen alan yrityksistä 53 prosenttia lisäsi henkilöstöään, 27 vähensi ja 2 prosenttia piti määrän ennallaan. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstörekrytoinnit kasvoivat selvästi alkuvuoden aikana. Tammi-maaliskuussa rekrytointeja oli 11, kun koko viime vuonna niitä oli yhteensä Yrityksestä riippuen henkilöstöä on joko lisätty tai korvattu eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Käyvin hinnoin, indeksi 28= Liikevaihto kotimaahan Liikevaihto vientiin Lähde: Tilastokeskus (liikevaihdon arvoindeksit) Viimeisin tieto: tammikuu 217 Liikevaihto yhteensä Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: I,217 / I,216 I,217 / IV,216 *) Pl. metallien Vientiin: +18 % % jalostus ja pelialan Kotimaahan: -1 % -18 % ohjelmistoyritykset Yhteensä: +13 % -4 % viimeisin tieto tammi-maaliskuu 217. Teknologiateollisuuden saamat tarjouspyynnöt* Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta huhtikuu Saldoluku *) Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt Kotimaahan Vientiin 213 Muutos: / / Vientiin: +3 % +4 % Kotimaahan: -6 % % Yhteensä: +1 % +3 % 214 viimeisin tieto Yhteensä *) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset 217 Talousnäkymät 2/217 5

6 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa Tilauskehitys ennakoi liikevaihdon kasvua Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, terveysteknologia) yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 14,3 miljardia euroa vuonna 216. Liikevaihto väheni kaksi prosenttia edellisvuotisesta. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli kuitenkin 21 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihto Suomessa oli yhteensä 3,4 miljardia euroa. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä uudet tilaukset että tilauskanta olivat alkuvuonna korkeammalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Tilausten arvo ei kuitenkaan yltänyt loppuvuoden 216 tasolle. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti kahdeksan prosenttia vähemmän kuin loka-joulukuussa, mutta viisi prosenttia enemmän kuin vuonna 216 vastaavalla vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa neljä prosenttia pienempi kuin joulukuun lopussa, mutta viisi prosenttia suurempi kuin vuoden 216 maaliskuussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa väheni jonkin verran tammi-maaliskuussa ja oli maaliskuun lopussa noin Henkilöstöä oli runsaat kaksi prosenttia eli noin 8 vähemmän kuin keskimäärin vuonna 216. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Elektroniikka-ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: I,217 / I,216 I,217 / IV,216 Vientiin: +5 % -1 % Kotimaahan: +6 % +4 % Yhteensä: +5 % -8 % viimeisin tieto tammi-maaliskuu Kotimaahan Vientiin Muutos: / / Vientiin: +6 % -3 % Kotimaahan: -1 % +1 % Yhteensä: +5 % -4 % 214 viimeisin tieto Yhteensä Talousnäkymät 2/217

7 Cargotec Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa Tilausten kasvu jatkunut Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 28,2 miljardia euroa vuonna 216. Liikevaihto kasvoi puoli prosenttia edellisvuotisesta. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli kuitenkin 19 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihto Suomessa oli yhteensä 33,3 miljardia euroa. Kone- ja metallituoteteollisuudessa uudet tilaukset olivat alkuvuonna selvästi korkeammalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Tilauskanta vahvistui joulukuusta. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti hieman enemmän kuin loka-joulukuussa ja 21 prosenttia enemmän kuin vuonna 216 vastaavalla ajanjaksolla. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa kuusi prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa, mutta hieman pienempi kuin vuoden 216 maaliskuussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi hieman tammi-maaliskuussa ja oli maaliskuun lopussa noin Henkilöstöä oli runsas prosentti eli noin 1 8 enemmän kuin keskimäärin vuonna 216. Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: I,217 / I,216 I,217 / IV,216 Vientiin: +32 % +11 % Kotimaahan: -14 % -28 % Yhteensä: +21 % +2 % viimeisin tieto tammi-maaliskuu Kotimaahan Vientiin Muutos: / / Vientiin: +2 % +8 % Kotimaahan: -13 % -1 % Yhteensä: -1 % +6 % 214 viimeisin tieto Yhteensä Talousnäkymät 2/217 7

8 Ovako Metallien jalostus Suomessa Hintojen ja tuotantomäärien nousu kasvattavat liikevaihtoa Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmit) liikevaihto Suomessa oli yhteensä 8,7 miljardia euroa vuonna 216. Liikevaihto väheni lähes neljä prosenttia edellisvuotisesta. Liikevaihdon vähenemisen syynä oli edellisvuotista alempi hintataso. Myyntihinnat ovat kuitenkin nousseet merkittävästi kesän 216 jälkeen, minkä takia alan liikevaihto oli tammikuussa 22 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 27 metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa oli yhteensä 11,2 miljardia euroa. Terästuotteiden, värimetallien, valujen ja metallimalmien yhteenlaskettu tuotannon määrä Suomessa oli tammi-helmikuussa viisi prosenttia suurempi kuin vuonna 216 samaan aikaan. Kasvua oli erityisesti värimetallien, metallimalmien ja valujen tuotantomäärissä. Terästuotanto oli maailmanlaajuisesti tammi-maaliskuussa kuusi prosenttia suurempi kuin vuonna 216 vastaavaan aikaan. Tuotanto lisääntyi EU-maissa neljä, Pohjois-Amerikassa seitsemän ja Aasiassa viisi prosenttia. Kapasiteetin käyttöaste maailmanlaajuisesti oli maaliskuussa 72,7 prosenttia, mikä on korkeampi kuin kertaakaan viimeisen kahden vuoden aikana. Suurimmat tuotantomaat maaliskuussa olivat Kiina, Intia, Japani, Yhdysvallat, Venäjä ja Etelä-Korea. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli 5 prosenttia. Metallien jalostusyritysten liikevaihdon Suomessa arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Metallien jalostusyritysten henkilöstö Suomessa väheni jonkin verran tammi-maaliskuussa ja oli maaliskuun lopussa noin 15. Henkilöstöä oli runsaat kaksi prosenttia eli noin 35 vähemmän kuin keskimäärin vuonna 216. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa 13 Indeksi 28 = 1 Muutos: 1-1,217 / 1-1,216, % % 1 9 Muutos: 1-2,217 / 1-2,216, % 5% Indeksi 28 = Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi Lähde: Macrobond, Tilastokeskus Viimeisin tieto: tammikuu Talousnäkymät 2/ Kausipuhdistettu teollisuustuotannon volyymi-indeksi Lähde: Macrobond, Tilastokeskus Viimeisin tieto: helmikuu 217

9 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa Tilausten kasvu jatkunut vahvana Suunnittelu- ja konsultointialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa oli yhteensä kuusi miljardia euroa vuonna 216. Liikevaihto kasvoi yhdeksän prosenttia edellisvuotisesta. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli 13 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihto Suomessa oli yhteensä 5,5 miljardia euroa. Suunnittelu- ja konsultointialalla sekä uusien tilausten että tilauskannan kasvu jatkui alkuvuonna vahvana. Toimialalle ovat tyypillisiä suuret vaihtelut erityisesti uusien tilausten kehityksessä vuosineljännesten välillä. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsultointialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti seitsemän prosenttia enemmän kuin loka-joulukuussa ja kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 216 vastaavalla ajanjaksolla. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa neljä prosenttia suurempi kuin joulukuun lopussa ja 12 prosenttia suurempi kuin vuoden 216 maaliskuussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella suunnittelu- ja konsultointialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Suunnittelu- ja konsultointialan yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi jonkin verran tammi-maaliskuussa ja oli maaliskuun lopussa noin 5 8. Henkilöstöä oli noin kaksi prosenttia eli lähes 1 enemmän kuin keskimäärin vuonna 216. Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: I,217 / I,216 I,217 / IV,216 Vientiin: % +1 % Kotimaahan: +1 % +2 % Yhteensä: +8 % +7 % viimeisin tieto tammi-maaliskuu Yhteensä Kotimaahan Vientiin Muutos: / / Vientiin: +69 % +11 % Kotimaahan: +1 % +2 % Yhteensä: +12 % +4 % viimeisin tieto Talousnäkymät 2/217 9

10 Tietotekniikka-ala Suomessa Uudet tilaukset elpyneet viime vuoden notkahduksesta Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 11,4 miljardia euroa vuonna 216. Liikevaihto kasvoi lähes neljä prosenttia edellisvuotisesta. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli 1 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihto Suomessa oli yhteensä 6,7 miljardia euroa. Tietotekniikka-alalla uudet tilaukset olivat alkuvuonna korkeammalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Ne jäivät kuitenkin alemmalle tasolle kuin loka-joulukuussa. Tilauskanta pysyi ennallaan. Toimialalle ovat tyypillisiä suuret vaihtelut erityisesti uusien tilausten kehityksessä vuosineljännesten välillä. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 22 prosenttia vähemmän kuin loka-joulukuussa, mutta 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 216 vastaavalla ajanjaksolla. Peliteollisuuden yritykset eivät ole mukana tässä tiedustelussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa saman suuruinen kuin joulukuun lopussa. Kasvua ei ollut myöskään verrattuna vuoden 216 maaliskuuhun. Viime kuukausien tilauskehityksen ja peliteollisuuden myönteisen kehityksen seurauksena tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tietotekniikka-alan yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi hieman tammi-maaliskuussa ja oli maaliskuun lopussa noin 6 9. Henkilöstöä oli lähes prosentin eli noin 5 enemmän kuin keskimäärin vuonna 216. Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa Tietotekniikka-alan* tilauskanta Suomessa Muutos: I,217 / I,216 I,217 / IV,216 Yhteensä: +11 % -22 % Muutos: / / Yhteensä: % % 217 *) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset *) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset viimeisin tieto tammi-maaliskuu 217. viimeisin tieto Talousnäkymät 2/217

11 Henkilöstömäärä kasvoi ulkomailla, mutta väheni niukasti Suomessa 216 Henkilöstön kehitys Suomessa ja ulkomailla Suomalaisten teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla kasvoi vuonna 216 kaksitoista prosenttia. Samaan aikaan kotimaassa henkilöstö väheni noin prosentin. Suomalaisilla teknologiateollisuuden yrityksillä oli vuonna 216 henkilöstöä kaikkiaan 571, josta kotimaassa 286 ja ulkomailla 285. Henkilöstön määrä ulkomaisissa tytäryrityksissä kasvoi elektroniikka- ja sähköteollisuudessa (+25 %), kone- ja metallituoteteollisuudessa (+6 %) ja tietotekniikka-alalla (+6 %). Henkilöstömäärä ulkomailla laski metallien jalostuksessa (-18 %) ja suunnittelu- ja konsultointialalla (-2 %). Maantieteellisesti tarkasteltuna teknologiateollisuuden henkilöstö kasvoi niin kehittyneillä markkinoilla (+22 %) kuin kehittyvillä markkinoilla (+5 %). Länsi-Euroopassa henkilöstömäärä kasvoi noin 14 prosenttia. Pohjois-Amerikassa henkilöstömäärä kasvoi 45 %. Henkilöstömäärien muutoksiin vaikutti myös viime vuonna muutama suurempi yritysjärjestely. Suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä 6 prosenttia sijaitsee matalan kustannustason maissa kehittyvillä talousalueilla: Aasiassa, Afrikassa, Lähi-idässä, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Latinalaisessa Amerikassa. Tytäryritysten henkilöstömäärältään kymmenen suurinta sijaintimaata olivat vuonna 216: Kiina (4 7), Intia (31 6), Yhdysvallat (29 4), Saksa (18 6), Ruotsi (14 9), Puola (14 8), Meksiko (14 ), Ranska (9 6), Brasilia (8 1) ja Iso-Britannia (7 5). Alan yritysten henkilöstö Suomessa väheni noin 2 5:lla vuonna 216. Vuoden 28 tasosta henkilöstömäärä on vähentynyt 4 :lla. Teknologiateollisuuden neljännesvuosikyselyn mukaan henkilöstön määrä oli Suomessa nousussa tämän vuoden tammimaaliskuussa. Kaikkiaan henkilöstömäärä nousi vajaan prosentin verrattuna vuoden 216 keskimääräiseen tilanteeseen. Alan yritykset työllistivät maaliskuun lopussa Suomessa 288 henkilöä. Teknologiateollisuuden yritykset kohtaavat globaalin kilpailun niin Suomessa kuin ulkomaisissa tytäryrityksissä. Turvatakseen oman kilpailukykynsä yritykset ovat sijoittaneet tuotantoa ja palveluja erityisesti kasvaville markkina-alueille ja alemman kustannustason maihin. Globaalin talouden haasteiden arvioidaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Teknologiateollisuuden henkilöstö Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Henkilöstö Suomessa Henkilöstöstä noin 7 lomautusjärjestelyjen piirissä (31.3) Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Länsi-Eurooppa Keski- ja Itä-Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Oseania Lähi-itä ja Afrikka Latinalainen Amerikka Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Kysely ulkomailla olevasta henkilöstöstä Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka Aasia, Oseania, Keski- ja Itä-Eurooppa sekä Latinalainen Amerikka Afrikka ja Lähi-itä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Teknologiateollisuus keräsi jäsenyrityksiltään maalis-huhtikuussa 217 tietoa Suomessa toimivien konserniyritysten/ yritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryritysten henkilöstön määrästä maittain vuoden 216 lopussa sekä liikevaihdosta vuoden 216 aikana. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset edustavat liikevaihdolla painotettuna 8 9 prosenttia Suomessa toimivista kaikista teknologiateollisuuden yrityksistä. Ulkomaisilla tytäryrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joista Suomessa sijaitseva yritys omistaa vähintään 5 prosenttia. Henkilöstömäärä voi kasvaa tai laskea ulkomailla yritysostojen/ myyntien, toiminnan laajenemisen/supistumisen tai omistusosuuden suurenemisen/pienenemisen seurauksena. Neljännesvuosiseurannan yhteydessä tiedusteltiin henkilöstön määrää Suomessa vuoden 217 maaliskuun lopun tilanteen mukaan. Erikseen kerättiin tietoa lomautettujen, vuokratyövoiman sekä rekrytoitujen määrästä. Talousnäkymät 2/217 11

12 Henkilöstön kehitys Suomessa ja ulkomailla Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Suomalaisilla elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksillä oli vuonna 216 henkilöstöä yhteensä 159. Ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstöä oli 121 ja Suomessa 38. Vuonna 216 henkilöstön määrä ulkomailla kasvoi 25 prosenttia. Vuonna 2 ulkomaiset tytäryritykset työllistivät maailmalla 55 henkilöä ja Suomessa sijaitsevat alan yritykset 63 henkilöä. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä noin 7 prosenttia sijaitsee kehittyvissä maissa: Aasiassa, Afrikassa, Lähi-idässä, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Latinalaisessa Amerikassa. Viime vuonna henkilöstömäärä nousi runsaasti erityisesti kehittyneissä maissa. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa runsaat kaksi prosenttia vuoden 216 keskiarvoon verrattuna ja oli 37 2 maaliskuun lopussa. Suomalaisilla kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksillä oli vuonna 216 henkilöstöä yhteensä 25. Suomessa henkilöstöä oli reilut 122 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä vajaat 128. Vuonna 2 yritykset työllistivät Suomessa 13 henkilöä ja ulkomaisissa tytäryrityksissä 63 henkilöä. Henkilöstö ulkomaisissa tytäryrityksissä kasvoi vuosina investointihankkeiden ja yritysjärjestelyjen seurauksena lähes 5 prosenttia eli 35 :lla, mutta supistui melkein kuusi prosenttia vuonna 29. Vuosina ulkomaan henkilöstön määrä kasvoi vajaa 2 prosenttia. Vuonna 216 alan henkilöstömäärä ulkomailla kasvoi kuudella prosentilla. Kotimaassa henkilöstö väheni noin kahdella prosentilla. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä edelleen vajaa puolet sijaitsee kehittyneissä maissa: Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä kasvoi tämän vuoden tammi-maaliskuussa noin 1,5 prosenttia verrattuna vuoden 216 keskiarvoon ja oli noin 124 maaliskuun lopussa. Elektroniikka-ja sähköteollisuuden henkilöstö Kone-ja metallituoteteollisuuden henkilöstö (31.3) (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Elektroniikka-ja sähköteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Kone-ja metallituoteteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Lähi-itä ja Afrikka 215 Keski- ja Itä-Eurooppa Aasia ja Oseania Latinalainen Amerikka Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Lähi-itä ja Afrikka 215 Keski- ja Itä-Eurooppa Aasia ja Oseania Latinalainen Amerikka 216 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 12 Talousnäkymät 2/217

13 Henkilöstön kehitys Suomessa ja ulkomailla Metallien jalostus Suunnittelu ja konsultointi Suomalaisilla metallien jalostusyrityksillä oli vuonna 216 henkilöstöä yhteensä noin 31. Ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstöä oli noin 15 5 ja Suomessa samoin noin Vuonna 2 yritykset työllistivät ulkomaisissa tytäryrityksissä reilut 12 henkilöä ja Suomessa vajaat 18 henkilöä. Vuonna 216 kotimaan henkilöstön määrä väheni noin 35 henkilöllä eli 2,5 prosentilla. Ulkomailla henkilöstö pieneni melkein 2 prosenttia. Henkilöstömäärän vähenemisen syynä on myös suuria yritysjärjestelyjä. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä yli 7 prosenttia sijaitsee Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä väheni tämän vuoden tammi-maaliskuussa noin kaksi prosenttia verrattuna vuoden 216 keskiarvoon ja oli noin 15 maaliskuun lopussa. Suomalaisilla suunnittelu- ja konsultointialan yrityksillä oli vuonna 216 henkilöstöä yhteensä vajaat 56. Suomessa henkilöstöä oli vajaat 5 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä noin 6. Vuonna 2 yritykset työllistivät Suomessa 31 henkilöä ja ulkomailla vajaat 3 henkilöä. Vuoteen 215 verrattuna henkilöstömäärä ulkomailla laski viime vuonna kaksi prosenttia. Kotimaassa henkilöstömäärä sen sijaan kasvoi yli kolme prosenttia. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä reilu puolet sijaitsee Länsi-Euroopassa. Kehittyvien maiden osuus ulkomaanhenkilöstöstä on vajaa puolet. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä kasvoi tämän vuoden tammi-maaliskuussa noin kaksi prosenttia verrattuna vuoden 216 keskiarvoon ja oli lähes 51 maaliskuun lopussa. Metallien jalostuksen henkilöstö Suunnittelu-ja konsultointialan henkilöstö (31.3) (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Suunnittelu-ja konsultointialan henkilöstö ulkomailla Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Lähi-itä ja Afrikka 215 Keski- ja Itä-Eurooppa Aasia ja Oseania Latinalainen Amerikka Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Lähi-itä ja Afrikka 215 Keski- ja Itä-Eurooppa Aasia ja Oseania Latinalainen Amerikka 216 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Talousnäkymät 2/217 13

14 Henkilöstön kehitys Suomessa ja ulkomailla Tietotekniikka-ala Suomalaisilla tietotekniikka-alan yrityksillä oli vuonna 216 henkilöstöä yhteensä noin 75. Suomessa henkilöstöä oli reilut 6 ja ulkomaisissa tytäryrityksissä noin Vuonna 2 yritykset työllistivät Suomessa 37 henkilöä ja ulkomailla reilut 5 henkilöä. Vuonna 216 alan suomalaisomisteisten yritysten ulkomailla sijaitsevan henkilöstön määrä kasvoi kuudella prosentilla. Kotimaassa henkilöstömäärä kasvoi samaan aikaan noin kaksi prosenttia. Alan suomalaisyritysten ulkomaisesta henkilöstöstä noin 4 prosenttia sijaitsee Länsi-Euroopassa. Aasian osuus ulkomaisesta henkilöstöstä on vajaat 3 prosenttia. Suomessa alan yritysten henkilöstömäärä kasvoi tämän vuoden tammi-maaliskuussa noin prosentin verrattuna vuoden 216 keskiarvoon ja oli noin 61 maaliskuun lopussa. Tietotekniikka-alan henkilöstö (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Tietotekniikka-alan henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Lähi-itä ja Afrikka 215 Keski- ja Itä-Eurooppa Aasia ja Oseania Latinalainen Amerikka 216 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 14 Talousnäkymät 2/217

15 TALOUSNÄKYMÄT Tiedot perustuvat tilanteeseen Pääekonomisti Jukka Palokangas, puh. (9) , Ekonomisti Petteri Rautaporras, puh. (9) , Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki puhelin (9) Talousnäkymät 2/217 15

16 16 Talousnäkymät 2/217