Tilanne ja näkymät 1/2014. Eurooppa ja kehittyvät taloudet jarruttavat maailmantalouden kasvua s. 3

Transkriptio

1 Tilanne ja näkymät 1/214 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Eurooppa ja kehittyvät taloudet jarruttavat maailmantalouden kasvua s. 3 Teknologiateollisuus Suomessa Tilaukset edellisvuotista alemmalla tasolla, tarjouspyynnöissä tammikuussa piristymistä s. 5

2 Sisällysluettelo Maailman ja Suomen talouden näkymät... 3 Teknologiateollisuus Suomessa... 5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa... 6 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa... 7 Metallien jalostus Suomessa... 8 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa... 9 Tietotekniikka-ala Suomessa Tilanne ja näkymät 1/214

3 Maailman ja Suomen talouden näkymät Eurooppa ja kehittyvät taloudet jarruttavat maailman talouden kasvua Odotukset maailmantalouden kasvun nopeutumisesta ovat jonkin verran parantuneet viime kuukausina. Merkittävästä paranemisesta ei kuitenkaan ole kyse. Rahoituksen saatavuuden ehtojen tiukentuminen aiheuttaa edelleenkin pullonkaulan investointien ja kasvun voimistumiselle. Yritysrahoitusmarkkinat ovat voimakkaasti polarisoituneet menestyvien yritysten ja heikompien yritysten välillä. Tämä koskee erityisesti Eurooppaa, mutta kasvavasti myös monia kehittyviä maita. Yhdysvalloissa talouden myönteinen perusvire on jatkunut teollisuudessa sekä palvelualoilla ja asuntomarkkinoilla. Teollisuustuotanto on ollut kasvusuunnassa jo neljän ja puolen vuoden ajan. Tuotanto on nyt määrältään jo korkeammalla tasolla kuin ennen talouskriisiä. Teollisuuden ostopäälliköt ennakoivat joulu- ja tammikuussa samansuuntaisen kehityksen jatkumista. Vastaavasti palvelualoilla kasvu myötäilee teollisuuden paranevaa kehitystä. Aktiivinen rahapolitiikka sekä edullinen energian hinta ovat myötävaikuttaneet teollisuuden myönteiseen kehitykseen. Kasvun vakautta ovat tukeneet myös myytyjen asuntojen ja rakentamisen määrän lisääntyminen sekä asuntojen hintojen kohoaminen. Asuntomarkkinat ovat kuitenkin kaukana siitä tilanteesta, missä ne olivat 2-luvun alkuvuosina. Yhdysvaltain myönteisestä kehityksestä huolimatta maailmantalouden kasvu jää tänäkin vuonna maltilliseksi. Tähän on kaksi syytä. Kehittyvien maiden, kuten Kiinan, Intian, Venäjän ja Brasilian, talouskasvu ei yllä sellaiseen vauhtiin, mihin totuttiin viime vuosina. Tämän lisäksi Eurooppa on kroonisen heikon talouskasvun kierteessä. Globaali rakennemuutos haastaa jokaisen Länsi-Euroopan maan parantamaan kilpailukykyään ja yritysten toimintaympäristöä. Enää ei ole itsestään selvää, että talouskasvun moottorina toiminut teollisuus ja sen korkea jalostusarvo pystyisi enää ylläpitämään hyvää työllisyys- ja verotulokehitystä. Vaikka Euroopassakin teollisuuden odotukset kasvun nopeutumisesta ovat parantuneet viime kuukausina, teollisuuden saamien uusien tilausten kehitys on jäänyt vaatimattomaksi. Saksan koneteollisuuden analyysi maailmantalouden tilanteesta on kuvaava: tilaukset ulkomailta odottavat edelleen selkeitä merkkejä elpymisestä. Saksa vie tunnetusti paljon investointihyödykkeitä myös kehittyviin maihin. 3 Tilanne ja näkymät 1/214

4 Suomen talous junnaa paikallaan Vuodet 28 ja 29 jäävät Suomen taloushistoriaan merkittävänä käännekohtana. Teollisuuden tuotanto sekä vienti kokivat suuren pudotuksen. Viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta putosi seitsemän prosenttiyksikköä noin 4 prosenttiin. Suomen kilpailukyky ei enää riittänyt ylläpitämään teollisuudessa sellaista volyymituotantoa, mikä aiempina vuosina oli Suomen talouskasvun ja hyvän tuottavuuskehityksen takana. Metsäteollisuuden rinnalla merkittävää tuotantokapasiteettia poistui Suomesta elektroniikkateollisuudesta sekä osittain myös kone-, teräs- ja kulkuneuvoteollisuudesta. Tällainen kehitys uhkaa jatkua myös tulevina vuosina. Myös korkean jalostusarvon teollisia työpaikkoja katoaa Suomesta entisestään, ellei yhteiskunta kykene palauttamaan toimintaympäristön kilpailukykyä. Suomen teollisuustuotanto on pudonnut vuoden 28 jälkeen neljänneksi eniten EU-maista. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on vähentynyt 19 prosenttiin. Tätä heikompi tilanne oli edellisen kerran Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäisinä vuosina. 199-luvun alun laman aikaan osuus oli alimmillaan 22 prosenttia. Suomen elinkeinoelämän nykyisellä tuotantokapasiteetilla ei ole enää mahdollista rahoittaa nykyisenlaajuista julkista sektoria. Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on palautettava vuoden 28 tasolle. Oikea strategia Suomelle on se, että valtion ja kuntien menoja on leikattava pysyvästi noin 1 miljardia euroa, mikä vastaa kaikista julkisista menoista 1 prosenttia. Tämän toteuttamisessa vastuu on poliittisilla päättäjillä. Väärä strategia Suomelle on hallitusohjelman mukaisesti korottaa edelleen jo nykyisellään kireää verotusta. Tällainen politiikka murentaa entisestään talouskasvun edellytyksiä. Yritysten toimintaympäristön suurimmat uudistustarpeet koskevat työmarkkinoita ja verojärjestelmää. Työmarkkinajärjestelmä on uudistettava niin, että se mahdollistaa kustannusten paremman hallinnan sekä yrityskohtaisen joustavuuden ja kannustavuuden tarpeet. Yritysverojärjestelmän on nykyistä paremmin kannustettava yritysten investointeja ja omistamista sekä työn tekemistä Suomessa. Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti 5 = ei muutosta edelliskuukaudesta 7 Kehittyvissä maissa kasvu jatkuu, mutta viime vuosia hitaampana 5 = ei muutosta edelliskuukaudesta 6 BKT, % v/v Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi Saksa Ranska Muut euromaat BKT Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi -2 Viimeisin tieto tammikuu 214. Lähde: Markit Viimeisin tieto joulukuu. Lähde: Markit, HSBC Teollisuuden osuus bkt:sta on Suomessa historiallisen matalalla tasolla 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % % Teollisuus Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat Lähde: Tilastokeskus Suomi ei houkuttele yritysten investointeja 25= Saksa Ruotsi USA 28 Yritysten kiinteät investoinnit 29 Sveitsi Suomi Lähde: OECD, Economic Outlook, November e 214e 215e 4 Tilanne ja näkymät 1/214

5 Teknologiateollisuus Suomessa Tilaukset edellisvuotista alemmalla tasolla, tarjouspyynnöissä tammikuussa piristymistä Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli noin 64 miljardia euroa vuonna. Liikevaihto supistui edellisvuotisesta kuusi prosenttia. Liikevaihto väheni muilla päätoimialoilla paitsi tietotekniikka-alalla sekä suunnittelu- ja konsultointialalla. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 teknologiateollisuuden liikevaihtoa Suomessa kertyi kaikkiaan 82 miljardia euroa. Teknologiateollisuudessa liikevaihdon laskusuunta loiveni syksyllä. Yritysten saamat uudet tilaukset sekä tilauskanta jäivät kuitenkin myös loka-joulukuussa alemmalle tasolle kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Toimialojen ja erityisesti yritysten välillä tilanteet poikkesivat huomattavasti toisistaan. Markkinatilanteen lievästä paranemisesta tammikuussa kertoo se, että alan yritysten saamien tarjouspyyntöjen määrässä on tapahtunut viime kuukausina lisääntymistä. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 12 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 212, mutta 15 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Yrityksistä 59 prosenttia raportoi uusien tilausten lisääntyneen syyskuun jälkeen, 31 prosenttia vähentyneen ja 1 prosenttia pysyneen ennallaan. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 11 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 212 ja kaksi prosenttia pienempi kuin syyskuun lopussa. Yrityksistä 49 prosenttia raportoi tilauskannan vähentyneen syyskuun jälkeen, 4 prosenttia kasvaneen ja 11 prosenttia pysyneen ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Teknologiateollisuuden yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä viime vuonna noin 296. Henkilöstö väheni edellisvuotisesta noin 7 3:lla eli 2,5 prosenttia. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 teknologiateollisuuden yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 327 ihmistä. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Teknologiateollisuuden henkilöstö 25 = Muutos: 1-1, / 1-1,212-6% Henkilöstöstä noin 18 lomautusjärjestelyjen piirissä Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 1/ Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: IV, / IV,212 IV, / III, Vientiin: -15 % +15 % Kotimaahan: -3 % +13 % Yhteensä: -12 % +15 % *) Pl. metallien jalostus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto loka-joulukuu Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos / / 3.9. Vientiin: -12 % -2 % Kotimaahan: -7 % -5 % *) Pl. metallien jalostus Yhteensä: -11 % -2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto Tilanne ja näkymät 1/214

6 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa Copyright Planmeca Liikevaihto ja henkilöstömäärä supistuneet Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa oli noin 14,2 miljardia euroa vuonna. Liikevaihto supistui edellisvuotisesta 13 prosenttia. Tästä huolimatta muun muassa terveysteknologiaalan myönteinen kehitys Suomessa jatkui. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihtoa kertyi Suomessa kaikkiaan 27 miljardia euroa. Tietoliikennelaiteteollisuuden toimialalla tilanne jatkui haastavana myös loppuvuonna. Vaikka elektroniikka- ja sähköteollisuuden saamat uudet tilaukset ja tilauskanta olivat loka-joulukuussa edellisvuotista alemmalla tasolla, ne kuitenkin kasvoivat alkusyksyn tilanteesta. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 15 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 212, mutta 23 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinäsyyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 16 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 212, mutta niin ikään 16 prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna pienempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä viime vuonna noin Henkilöstö väheni edellisvuotisesta 3 5:lla eli seitsemän prosenttia. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 61 5 ihmistä. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: IV, / IV,212 IV, / III, Vientiin: -13 % +25 % Kotimaahan: -34 % -3 % Yhteensä: -15 % +23 % Kotimaahan Vientiin Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto loka-joulukuu Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa Yhteensä Muutos / / 3.9. Vientiin: -15 % +18 % Kotimaahan: -33 % -4 % Yhteensä: -16 % +16 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto Tilanne ja näkymät 1/214

7 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa Copyright Wärtsilä Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan 29 Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: IV, / IV,212 IV, / III, Vientiin: -19 % +2 % Kotimaahan: -4 % +13 % Yhteensä: -16 % +4 % Vientiin Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto loka-joulukuu Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa Yhteensä Muutos: / / 3.9. Vientiin: -11 % -11 % Kotimaahan: -17 % -12 % Yhteensä: -12 % -11 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto Tilaukset edellisvuotista alemmalla tasolla, henkilöstömäärä vähentynyt Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa oli noin 26,3 miljardia euroa vuonna. Liikevaihto supistui edellisvuotisesta kuusi prosenttia. Liikevaihto väheni koneiden ja metallituotteiden valmistuksessa, mutta kasvoi kulkuneuvojen tuotannossa. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihtoa kertyi Suomessa kaikkiaan 32 miljardia euroa. Kone- ja metallituoteteollisuuden toimialalla sekä uudet tilaukset että tilauskanta olivat loka-joulukuussa alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Vaikka uudet tilaukset lisääntyivät hieman alkusyksyn tilanteesta, kysynnän paranemisesta ei ole vielä varmoja merkkejä. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 16 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 212, mutta neljä prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 12 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 212 ja 11 prosenttia pienempi kuin syyskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä viime vuonna noin Henkilöstö väheni edellisvuotisesta 4 2:lla eli kolme prosenttia. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 152 ihmistä. 7 Tilanne ja näkymät 1/214

8 Metallien jalostus Suomessa Copyright Outokumpu Liikevaihto ja henkilöstömäärä vähentyneet selvästi Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmikaivokset) liikevaihto Suomessa oli noin 9,4 miljardia euroa vuonna. Liikevaihto supistui edellisvuotisesta kahdeksan prosenttia. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 27 liikevaihtoa kertyi Suomessa kaikkiaan 12,7 miljardia euroa. Terästuotteiden, värimetallien, valujen ja metallimalmien tuotannon määrä Suomessa oli viime vuonna hieman suurempi kuin vuonna 212. Terästuotteiden tuotanto lisääntyi, mutta värimetallien sekä valujen ja metallimalmien tuotanto supistui. Terästuotanto maailmanlaajuisesti kasvoi viime vuonna neljä prosenttia vuodesta 212. Joulukuussa tuotanto oli kuusi prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Terästuotanto Aasiassa kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia, mutta supistui EU-maissa kaksi prosenttia. Pohjois-Amerikassa tuotanto supistui niin ikään kaksi prosenttia. Ylivoimaisesti suurimman tuotantomaan Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli joulukuussa 48 prosenttia. Metallien jalostusyrityksissä Suomessa oli henkilöstöä viime vuonna noin Henkilöstö väheni edellisvuotisesta 1 4:lla eli kahdeksan prosenttia. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 18 1 ihmistä. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa = 1 Muutos: 1-1, / 1-1,212, % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 1/. Lähde: Tilastokeskus Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa 25 = 1 Muutos: 1-11, / 1-11,212, % % +1 % Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 11/. Lähde: Tilastokeskus 8 Tilanne ja näkymät 1/214

9 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa Copyright Pöyry Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: IV, / IV,212 IV, / III, Vientiin: +31 % +3 % Kotimaahan: +17 % +26 % Yhteensä: +19 % +27 % 212 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto loka-joulukuu Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta Suomessa Yhteensä Kotimaahan Vientiin Muutos: / / 3.9. Vientiin: +12 % +6 % Kotimaahan: +25 % +2 % Yhteensä: +22 % +3 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto Tilaukset ja henkilöstömäärä kasvaneet Suunnittelu- ja konsultointialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa oli noin 5,5 miljardia euroa vuonna. Liikevaihto kasvoi edellisvuotisesta kaksi prosenttia. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 liikevaihtoa kertyi Suomessa 5,4 miljardia euroa. Suunnittelu- ja konsultointialalla uusien tilausten saaminen on viime kuukausina piristynyt, mutta kehitys on jatkunut epäyhtenäisenä yritysten välillä. Tarjouspyyntöjen kehitys tammikuussa kertoo epävarmuuden jatkumisesta. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsultointialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 19 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 212 ja 27 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Uudet tilaukset lisääntyivät heinä-syyskuusta eniten teollisuussektorilla (+52 %), mutta merkittävästi myös talonrakennussektorilla (+15 %) ja yhdyskuntasektorilla (+8 %). Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 22 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 212 ja kolme prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa. Suunnittelu- ja konsultointialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Suunnittelu- ja konsultointialan yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä viime vuonna noin Henkilöstö lisääntyi edellisvuotisesta 1 8:lla eli neljä prosenttia. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 43 6 ihmistä. 9 Tilanne ja näkymät 1/214

10 Tietotekniikka-ala Suomessa Copyright F-Secure Liikevaihto edelleen kasvusuunnassa Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa oli noin 8,3 miljardia euroa vuonna. Liikevaihto lisääntyi edellisvuotisesta 1 prosenttia. Alan liikevaihtoa kasvatti erityisesti pelialan yritykset. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 tietotekniikka-alan liikevaihtoa kertyi Suomessa kaikkiaan 6,5 miljardia euroa. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia lokajoulukuussa euromääräisesti 23 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 212 ja 21 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa kolme prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 212 ja hieman suurempi kuin syyskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tietotekniikka-alan yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä viime vuonna noin 55. Henkilöstöä oli saman verran kuin edellisvuonna. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 51 9 ihmistä. Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa Muutos: IV, / IV,212 IV, / III, Yhteensä: +23 % +21 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto loka-joulukuu Tietotekniikka-alan tilauskanta Suomessa Muutos: / / 3.9. Yhteensä: +3 % +1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto Tilanne ja näkymät 1/214

11 TILANNE JA NÄKYMÄT 1/214 Tiedot perustuvat tilanteeseen Pääekonomisti Jukka Palokangas, p. (9) , Ekonomisti Petteri Rautaporras, p. (9) , Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta:

12 Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki puhelin (9) 19231, faksi (9) Kansikuvat: Copyright Planmeca