Tilanne ja näkymät 1/2006

Transkriptio

1 Tilanne ja näkymät 1/26 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS MAAILMANTALOUDEN NÄKYMÄT Länsi-Euroopan ja Japanin kasvunäkymät hieman toiveikkaammat Vuosi 26 on alkanut Länsi-Euroopassa ja Japanissa aiempaa myönteisemmissä merkeissä. Luottamus talouskasvun voimistumiselle on parantunut viime kuukausina. Sen sijaan Yhdysvalloissa talouskasvu on voimakkaasti hidastunut viime kuukausina. Aasiassa talouden arvioidaan kehittyvän vahvasti myös tänä vuonna. Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna Länsi-Euroopassa noin 1,5 prosenttia. Kasvua pitivät yllä erityisesti tavara- ja palveluvienti sekä aineelliset investoinnit. Yksityinen kulutus lisääntyi vaisummin. Vuoden lopulla sekä kuluttajien, teollisuuden että rakennusalan odotukset talouden kehityksestä paranivat. Tämä antaa aiempaa paremman pohjan alkaneen vuoden näkymille. Saksan talous on kuitenkin edelleen hyvin kaksijakoisessa tilanteessa. Myönteistä on työttömyyden hienoinen pieneneminen aivan viime kuukausina sekä yksikkötyökustannusten aleneminen. Teollisuustuotannon jo kaksi vuotta jatkunut vientivetoinen kasvu on saanut teollisuuden investoinnit merkittävään, 5 6 prosentin vuositason kasvuvauhtiin. Koko talouden pullonkaulana on kuitenkin edelleen yksityisen kulutuksen heikko kehitys. Nähtäväksi jää, missä määrin kuluttajien viime kuukausina parantuneet odotukset realisoituvat vähittäiskaupassa ja palvelualoilla. Kulutusaikomuksia voi tänä vuonna aientaa maan hallituksen suunnitelmat korottaa arvonlisäveroa nykyisestä 16 prosentista 19 prosenttiin vuonna 27. Japanin jo pitkään jatkunut talousahdinko on johtunut niin ikään yksityisen kulutuksen vaisusta kehityksestä. Samalla kuluttajahinnat ovat alentuneet yhtäjaksoisesti lähes kahdeksan vuoden ajan. Tilanteen arvioidaan ainakin jonkin verran kohenevan tänä vuonna, sillä yritysten odotuksissa on tapahtunut käänne parempaan viime kuukausina. Erityisesti suuret yritykset arvioivat lisäävänsä tänä vuonna investointejaan Japanissa 1 prosentilla viimevuotisesta. Myös teollisuustuotannon kasvun ennakoidaan samalla nopeutuvan noin 3 prosenttiin. Yhdysvaltain taloudesta viime kuukausien tiedot antavat osin epäyhtenäisen kuvan. Teollisuudessa tuotanto ja uudet tilaukset ovat jatkaneet kasvuaan syyskuun notkahduksen jälkeen. Ennätystasolla olevat tilauskannat pitävät tuotannon hyvällä tasolla myös alkuvuonna. Sen sijaan yksityisessä kulutuksessa näyttää, että nopein kasvuvauhti on takanapäin, sillä asuntomarkkinoilla on tapahtunut hiljenemistä viime viikkoina. Myös kestokulutushyödykkeiden, erityisesti autojen, hankinta on vähentynyt huomattavasti viime kuukausina. Asuntomarkkinoiden kehityksellä ja polttoaineiden hinnannousulla on suuri vaikutus kotitalouksien kulutushalukkuuteen ja samalla koko maan talouskehitykseen. Kiinassa talouskasvun moottorina ovat jo useamman vuoden olleet aineelliset investoinnit sekä vienti. Investoinnit lisääntyivät viime vuonna runsaan viidenneksen ja kasvuvauhdin arvioidaan jatkuvan lähes samansuuruisena myös tänä vuonna. Vastaavasti teollisuustuotannossa on ollut jo useamman vuoden runsaan 15 prosentin kasvuvauhti eikä tässä ennakoida tapahtuvan muutosta myöskään vuonna 26. Kokonaisuudessaan bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan tänäkin vuonna lähes 1 prosenttia viimevuotisesta. Intiassa ja Etelä-Koreassa sekä useissa muissakin Aasian maissa talouskasvu on ollut viime kuukausina odotettuakin nopeampaa. Intiassa kasvua ovat vauhdittaneet kulutuskysyntä, ulkomaiset investoinnit sekä teollisuustuotanto. Bkt:n kasvun arvioidaan nopeutuvan tänä vuonna lähes 8 prosenttiin viimevuotisesta noin 7 prosentista. Maan talouden varjopuolena on kasvava kauppataseen alijäämä. Etelä-Koreassa bkt:n kasvun ennakoidaan nopeutuvan tänä vuonna 5 prosenttiin viimevuotisesta. Teollisuuden vahvimpia kasvualoja ovat edelleenkin autojen ja tietokoneiden piirilevyjen valmistus. Teollisuustuotannon määrän kehitys kuukausittain Teollisuuden kehitystä ennakoivia indikaattoreita ssa ja Euroalueella 12 Suomi EU15-maat Japani 12 Euroalueen teollisuuden luottamusindeksi, vas.ast. :n ostopäälliköiden indeksi, oik.ast Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 11/25 tai 12/ Kasvun raja :ssa Viimeinen havainto 12/ Lähde: Tilastokeskus, Eurostat, Federal Reserve (), Statistics Bureau and Statistics Center (Japan) Lähde: ISM ja EU:n komissio: Business and Consumers Surveys

2 TEKNOLOGIATEOLLISUUS SUOMESSA Liikevaihto alkuvuonna viimevuotista korkeammalla tasolla Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto oli Suomessa viime vuonna euromääräisesti noin 1 prosenttia suurempi kuin vuonna 24. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden, kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostuksen tuotteiden viennin arvo oli lähes viidenneksen suurempi kuin edellisvuonna. Eniten lisääntyi euromääräisesti vienti Länsi-Eurooppaan sekä Keski- ja Itä- Eurooppaan, mutta prosentuaalisesti eniten Lähi-itään. Vienti Pohjois- Amerikkaan lisääntyi vain hieman, mutta jos otetaan huomioon vuodelle 24 ajoittunut suuri laivatoimitus, viennissä oli muun teknologiateollisuuden osalta selvää kasvua. Vähennystä oli viennissä Kaukoitään, mikä kertoo suomalaisyritysten kasvavasta tuotannosta alueen maissa. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia lokajoulukuussa euromääräisesti 1 prosenttia enemmän kuin vuonna 24 vastaavalla ajanjaksolla ja 12 prosenttia enemmän kuin viime vuoden heinä syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 22 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan ja 2 prosenttia suurempi kuin viime vuoden syyskuun lopussa. Tilauskannoissa oli joulukuun lopussa lisäystä syyskuun loppuun verrattuna lukumääräisesti 56 prosentissa yrityksistä, vähennystä 38 prosentissa yrityksistä ja 6 prosentissa yrityksistä ne pysyivät ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna 26 suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Suomalaiset teknologiateollisuuden yritykset arvioivat lisäävänsä aineellisia investointejaan Suomessa tänä vuonna 1 prosentilla vuodesta 25. Näistä investoinneista 23 prosenttia kohdistuu tuotantokapasiteetin laajentamiseen, 53 prosenttia tuotantokapasiteetin korvaamiseen, 16 prosenttia tuotannon rationalisointiin sekä loput 8 prosenttia muihin käyttötarkoituksiin kuten ympäristönsuojeluhankkeisiin. Vuosina aineellisista investoinneista lähes puolet kohdistui tuotantokapasiteetin laajentamiseen. Raju muutos kertoo siitä, että alan suomalaisyritykset kasvattavat tuotantokapasiteettiaan ja samalla tuotantoaan nyt ensisijassa nopeasti kehittyvillä talousalueilla, erityisesti Aasiassa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Suomessa uusilla kone- ja laitehankinnoilla tavoitellaan vanhan konekannan uusimisen ohella myös tuottavuuden parantamista. Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin Teknologiateollisuuden* tilauskanta, vuosineljänneksen lopussa Vientiin Kotimaahan 75 Milj. euroa, nimellisin hinnoin *) Pl. metallien jalostus ja telakat IV,25/IV,24 IV,25/III,25 Muutos (vientiin): +14 % +9 % Muutos (kotimaahan): 8 % +34 % Muutos (yhteensä): +1 % +12 % 1 Milj. euroa, nimellisin hinnoin *) Pl. metallien jalostus ja telakat Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus / / Muutos (vientiin): +25 % +1 % Muutos (kotimaahan): +13 % +9 % Muutos (yhteensä): +22 % +2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/25 Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu Teknologiateollisuuden aineellisten investointien käyttötarkoituksen jakauma Suomessa Mrd. euroa, käyvin hinnoin Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus e *) Yritysten liikevaihdosta on vähennetty kaupallisen liikevaihdon osuus. % Lähde: Tilastokeskus (yritysrekisteri), Teknologiateollisuus ry Lähde: EK, tammikuu Tuotantokapasiteetin korvaaminen Tuotantokapasiteetin lisääminen Rationalisointi Muut tarkoitukset e

3 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS Tilauskanta suurempi kuin vuotta aiemmin, mutta selvästi pienempi kuin syyskuussa Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihto oli Suomessa viime vuonna euromääräisesti noin 1 prosenttia suurempi kuin vuonna 24. Tietoliikennelaitteiden, sähkökoneiden ja instrumenttien viennin arvo oli noin viidenneksen suurempi kuin edellisvuonna. Vienti lisääntyi eniten Keski- ja Itä-Eurooppaan, Länsi-Eurooppaan sekä Lähi-itään. Vienti Pohjois-Amerikkaan oli ennallaan, vienti Kaukoitään supistui. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka joulukuussa euromääräisesti saman verran kuin vuonna 24 vastaavalla ajanjaksolla, mutta 9 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden heinä syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan, mutta 15 prosenttia pienempi kuin viime vuoden syyskuun lopussa. Tilauskannoissa oli joulukuun lopussa lisäystä syyskuun loppuun verrattuna lukumääräisesti 61 prosentissa yrityksistä, vähennystä 36 prosentissa yrityksistä ja 3 prosentissa yrityksistä ne pysyivät ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna 26 suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset vuosineljänneksittäin Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta vuosineljänneksen lopussa Vientiin Kotimaahan Milj. euroa, nimellisin hinnoin Milj. euroa, nimellisin hinnoin Vientiin Kotimaahan IV,25/IV,24 IV,25/III,25 Muutos (vientiin): % 9 % Muutos (kotimaahan): 22 % 14 % Muutos (yhteensä): 1 % 9 % / / Muutos (vientiin): +7 % 17 % Muutos (kotimaahan): +23 % +18 % Muutos (yhteensä): +8 % 15 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/25 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Tilauskanta vahvistunut tuntuvasti Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihto oli Suomessa viime vuonna euromääräisesti noin 1 prosenttia suurempi kuin vuonna 24. Koneiden, metallituotteiden ja kulkuneuvojen viennin arvo oli lähes 15 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Vienti lisääntyi Keski- ja Itä- Eurooppaan, Länsi-Eurooppaan sekä Etelä- ja Keski-Amerikkaan. Vienti Kaukoitään ja Pohjois-Amerikkaan väheni. Vientiä Pohjois-Amerikkaan alensi vertailuvuodelle 24 ajoittunut suuri laivatoimitus. Sekä koneiden että metallituotteiden vienti alueelle lisääntyi. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka joulukuussa euromääräisesti 28 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 24 ja prosenttia enemmän kuin viime vuoden heinä syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa euromääräisesti 33 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan ja 17 prosenttia suurempi kuin viime vuoden syyskuun lopussa. Tilauskannoissa oli joulukuun lopussa lisäystä syyskuun loppuun verrattuna lukumääräisesti prosentissa yrityksistä, vähennystä 39 prosentissa yrityksistä ja 6 prosentissa yrityksistä ne pysyivät ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna 26 suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan.

4 Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta* vuosineljänneksen lopussa Vientiin Kotimaahan 34 Milj. euroa, nimellisin hinnoin Milj. euroa, nimellisin hinnoin Vientiin Kotimaahan *) Pl. telakat IV,25/IV,24 IV,25/III,25 Muutos (vientiin): +46 % + % Muutos (kotimaahan): 3 % +56 % Muutos (yhteensä): +28 % + % *) Pl. telakat / / Muutos (vientiin): +43 % +21 % Muutos (kotimaahan): +11 % +7 % Muutos (yhteensä): +33 % +17 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/25 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto METALLIEN JALOSTUS Liikevaihto kasvoi ja tuotantomäärät laskivat viime vuonna Metallien jalostajayritysten liikevaihto oli Suomessa viime vuonna tammi syyskuussa euromääräisesti runsaat 1 prosenttia suurempi kuin vuonna 24. Liikevaihtoa kasvatti edellisvuotista korkeampi hintataso. Vienti lisääntyi määrällisesti Keski- ja Itä- Eurooppaan, mutta väheni muille markkina-alueille. Terästuotteiden ja värimetallien tuotanto oli viime vuonna Suomessa määrältään lähes 1 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan valujen tuotanto oli 6 7 prosenttia korkeammalla tasolla. Maailman terästuotanto kasvoi viime vuonna 6 prosenttia vuodesta 24. Kiinassa tuotanto lisääntyi 25 prosenttia ja Intiassa 17 prosenttia. Tuotanto väheni Pohjois-Amerikassa sekä useissa Länsi-Euroopan maissa tuottajien sopeuttaessa tarjontaansa vastaamaan vallitsevaa kysyntää. Metallien jalostuksen viennin arvo kuukausittain Metallien jalostuksen tavaravienti maittain tammi lokakuu Terästuotteet Värimetallit Muutos 1 1,25/1 1,24, % Milj. euroa, nimellisin hinnoin % % Lähde: Tullihallitus (tavaravienti), Teknologiateollisuus ry, viimeinen havainto 1/ Milj. euroa Arvon muutos, % Ruotsi +9 Iso- Kiina+ Brinannia Hongkong Alankomaat +21 Saksa 11 Lähde: Tullihallitus, Teknologiateollisuus ry Italia Tanska +21 Vienti yhteensä: 24: 4,24 mrd. euroa 25: 4,67 mrd. euroa Arvon muutos: +1 % Ranska Belgia 34

5 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TUOTTAVUUDEN KANSAINVÄLINEN VERTAILU Tuottavuuden parantaminen haaste kaikilla toimialoilla Teollisuuden tuottavuutta voidaan mitata monin eri tavoin. Vertailut eri toimialojen ja maiden välillä ovat siten aina suuntaa-antavia. Teknologiateollisuus ry:n laatiman tuottavuusvertailun aineisto perustuu Groningenin yliopiston keräämiin kansallisiin tilastoihin ja yliopiston ekonomistien laatimiin laskelmiin*). Teknologiateollisuuteen lukeutuvien toimialojen kansainvälisessä vertailussa esille nousevat lähinnä kolme päähavaintoa: Tuottavuuden taso on nykyisellään muutamilla teknologiateollisuuden toimialoilla Suomessa korkeampi kuin kilpailijamaissa. Näitä aloja ovat lähinnä tietoliikennelaitteiden valmistus ja metallien jalostus. Näilläkin toimialoilla tuottavuuden edelleen parantaminen on todellinen haaste Suomessa myös tulevaisuudessa. Osassa teknologiateollisuutta, kuten koneiden ja metallituotteiden valmistuksessa, Suomi sijoittuu hieman EU15-alueen keskitason alapuolelle. Tuottavuus on parantunut viime vuosina nopeammin kehittyvissä maissa, kuten Keski- ja Itä- Euroopassa sekä Aasiassa, kuin perinteisissä teollisuusmaissa, Suomi mukaan lukien. Tuottavuuden parantamisen tarve koskee siis Suomessa yhtälailla kaikkia teknologiateollisuuden toimialoja. Yritykset voivat parantaa tuottavuuttaan lähinnä kolmella tavalla: teknologisen kehityksen, henkisen pääoman kasvattamisen ja pääomaintensiteetin kasvattamisen avulla. Näistä teknologinen kehitys ilmenee uusina tuotteina ja palveluina tai uusina tuotantotapoina. Teknologia kattaa siis tuotannon koko arvoketjun raakaaineista lopputuotteisiin. Henkistä pääomaa voidaan kasvattaa paremmin koulutetun henkilöstön avulla ja pääomaintensiteettiä investoimalla enemmän koneisiin ja laitteisiin. Empiiristen tutkimusten mukaan teknologinen kehitys on tuottavuuden kasvun tärkein osatekijä. Määrältään riittävät ja oikein kohdennetut investoinnit tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat siis avainasemassa tuottavuuden parantamisessa. Investoinnit aineelliseen ja henkiseen pääomaan tukevat kokonaistuottavuuden parantamista. Siksi näihinkin investointeihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. *) Teollisuuden tuottavuuden mittaamisessa yksi käytetyimpiä tapoja on seurata eri toimialojen tuottavuuden muutosta kansantalouden tilinpidon mukaisen kiinteähintaisen jalostusarvon (=arvonlisäys) eli tuotannon määrän ja tehtyjen työtuntien välisenä suhteena. Näiden tietojen saaminen mahdollistaa tuottavuuden muutoksen, paranemisen tai heikkenemisen, seuraamisen vuodesta toiseen. Vaikeampaa on mitata tuottavuuden määrällisiä tasoja eri toimialoilla ja maiden välillä. Näissä vertailuissa on otettava huomioon valuuttojen arvojen väliset muutokset ja myyntihintojen erilainen kehitys eri maissa ja toimialoilla. Alankomaissa sijaitsevan Groningenin yliopiston ekonomistit ovat ansioituneet tuottavuuden määrällisten tasojen mittaamisessa. Menetelmänä on määrittää toimialojen mahdollisimman vertailukelpoiset tuotantomäärien tasot ns. yksikköarvojen avulla. Näin lasketut suhteelliset tuottavuustasot mahdollistavat vertailut toimialojen ja maiden välillä. Tällä hetkellä teollisuuden alatoimialoja koskeva tuottavuustasojen välinen vertailu kattaa valmista tilastotietoa erityisesti Länsi-Euroopasta ja Yhdysvalloista, mutta tutkijoiden tarkoituksena on laajentaa vertailut myöhemmin myös Keski- ja Itä-Euroopan sekä Aasian maihin. Elektroniikka- ja sähköteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuuden jalostusarvosta Suomessa tietoliikennelaitteiden valmistus muodostaa noin 85 prosenttia, sähkökoneiden ja -laitteiden sekä instrumenttien valmistus jakavat loppuosan samansuuruisesti. Tietoliikennelaitteiden valmistuksessa Suomi sijoittuu kärkisijoille tuottavuuden kansainvälisessä tasovertailussa. Suomi piti kärkisijaa vuoteen 22 asti, jonka jälkeen Yhdysvaltojen tuottavuus tietoliikennelaitteissa ohitti Suomen. Suomen takana ovat Irlanti ja Saksa, joiden tuottavuuden taso on noin kolmanneksen matalampi verrattuna Suomeen. Keskimääräinen tuottavuus EU15-alueella on yli puolet pienempi kuin Suomella. Viimeisten tilastojen valossa tietoliikennelaitteiden valmistuksen tuottavuuden vuosimuutos on ollut vuosina Suomessa nopeampaa kuin muualla. Suomessa vuosikasvu on ollut keskimäärin noin 23 prosenttia. Samalla ajanjaksolla Koreassa tuottavuus on kasvanut keskimäärin 19 prosenttia, mikä on selvästi nopeampaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Tietoliikennelaitteiden valmistuksessa voimakkaana erityispiirteenä on myyntihintojen trendinomainen aleneminen. Jos tuotantopanosten hinnat eivät alene samassa suhteessa kuin lopputuotteiden hinnat, tarve tuottavuuden parantamiseen on sitäkin ilmeisempi nopeasti kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa.

6 Tuottavuuden taso* tietoliikennelaitteiden valmistuksessa Tuottavuuden kehitys* tietoliikennelaitteiden valmistuksessa Suomi EU15-maat Irlanti Saksa Iso-Britannia Vuoden 1997 n $ Muutos keskimäärin vuodessa , % Kiintein vuoden 1995 hinnoin 1993=1 Suomi +22,5% +13,9% Iso-Britannia +8,9% Saksa +7,6% Korea +18,8%** *) Jalostusarvo tehtyä työtuntia kohti, kiintein hinnoin ja samassa valuutassa *) Jalostusarvo tehtyä työtuntia kohti, kiintein hinnoin. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), tuotannon määrä lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. **) Tieto vuodelta Kone- ja metallituoteteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuuden jalostusarvosta Suomessa koneiden valmistus muodostaa hieman yli puolet, metallituotteiden valmistus noin 3 prosenttia ja kulkuneuvojen valmistus 15 prosenttia. Sekä koneiden että metallituotteiden valmistuksen tuottavuudessa Suomen sijoitus on vaatimaton, sillä se on alle EU-15 keskiarvon. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen edellä on merkittäviä kilpailijamaita. Koneiden valmistuksen tuottavuuden tasossa Suomen taakse jäävät vain Itävalta, Irlanti, Iso-Britannia ja joukko välimeren maita. Lisäksi on huomattava, että tuottavuusero Suomen epäeduksi on pikemminkin kasvanut osassa läntisiä kilpailijamaita 199-luvun puolivälin jälkeen. Koneiden valmistuksessa tuottavuus on parantunut viime vuosina nopeimmin Keski- ja Itä-Euroopassa. Puolassa alan tuottavuus on parantunut vuosina keskimäärin 14 prosenttia vuodessa ja Unkarissa vastaavasti 13 prosenttia. Koreassa tuottavuus on kohentunut keskimäärin 5 prosenttia vuodessa, kun Suomessa kasvua on ollut vastaavasti 3 prosenttia. Saksassa ja Ruotsissa tuottavuuden kasvu on ollut samanlaista kuin Suomessa, 3 prosentin luokkaa, kun taas Yhdysvalloissa kasvu on ollut reilun prosenttiyksikön verran hitaampaa vuosien aikana. Metallituotteiden valmistuksessa Suomen edellä tuottavuuden tasossa ovat Belgia, Ranska, Alankomaat ja Italia. Suunnilleen samalla tasolla ovat sekä Saksa että Yhdysvallat. Koneiden valmistuksen ohella sama tuottavuuseron kasvaminen Suomen epäeduksi moniin läntisiin kilpailijamaihin verrattuna pätee myös metallituotteiden valmistukseen. Unkari ja Puola ovat parantaneet tuottavuuttaan myös metallituotteiden valmistuksessa selvästi nopeammin kuin Länsi-Euroopan maat. Molemmissa maissa alan tuottavuus on parantunut vuosina keskimäärin 4 prosenttia vuodessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa 3 prosenttia. Suomessa alan tuottavuudessa ei ole tapahtunut juurikaan muutosta kuluneen 1 vuoden aikana. Suomen kohdalla 199- luvun puolivälissä oli hienoista tuottavuuden paranemista, mutta se suli pois seuraavien vuosien aikana. Tämän johdosta Suomi on palannut samaan tasoon kuin vuonna 1993, kun taas tärkeimmät kilpailijamaat ovat pystyneet parantamaan tuottavuutta viimeisen 1 vuoden aikana. Tuottavuuden taso* koneiden valmistuksessa Tuottavuuden kehitys* koneiden valmistuksessa Vuoden 1997 n $ Suomi EU15-maat Ruotsi Saksa Belgia Alankomaat *) Jalostusarvo tehtyä työtuntia kohti, kiintein hinnoin ja samassa valuutassa. Muutos keskimäärin Suomi +2,9% +1,7% vuodessa Unkari +12,7% Ruotsi +3,2% , % 36 Kiintein vuoden 1995 hinnoin = Saksa +2,8% Puola +13,6% Korea +4,5%** *) Jalostusarvo tehtyä työtuntia kohti, kiintein hinnoin. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), tuotannon määrä lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. **) Tieto vuodelta

7 Tuottavuuden taso* metallituotteiden valmistuksessa Tuottavuuden kehitys* metallituotteiden valmistuksessa Vuoden 1997 n $ Suomi EU15-maat Ruotsi Saksa Belgia Alankomaat Muutos keskimäärin vuodessa Unkari +3,7% Ruotsi +2,1% Suomi +1,% +2,9% , % 16 Kiintein vuoden 1995 hinnoin Saksa +2,9% Puola +3,7% Korea +1,6%** = *) Jalostusarvo tehtyä työtuntia kohti, kiintein hinnoin ja samassa valuutassa *) Jalostusarvo tehtyä työtuntia kohti, kiintein hinnoin. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), tuotannon määrä lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. **) Tieto vuodelta Metallien jalostus Metallien jalostuksessa Suomi on kärkisijalla tuottavuuden kansainvälisessä vertailussa. Lähes samalla tasolla ovat EU-maista Alankomaat ja Belgia. Näiden kolmen maan tuottavuustaso on selvästi erottunut omaksi joukokseen 2-luvulla. Tuottavuusvertailussa paremmuusjärjestyksessä seuraavana ovat lähinnä Ranska, Saksa ja Yhdysvallat. Suomessa tuottavuus on tasoltaan näitä maita noin kolmanneksen korkeampi. Metallien jalostuksessa tuottavuuden muutos on ollut viime vuosina Suomeakin nopeampaa erityisesti Koreassa, jossa tuottavuus on parantunut kuluneen vuosikymmenen aikana keskimäärin 1 prosenttia vuodessa. Espanjassa, Saksassa ja Taiwanissa alan tuottavuus on kohentunut keskimäärin 6 prosenttia ja Suomessa 5 prosenttia vuodessa. Tuottavuuden taso* metallien jalostuksessa Tuottavuuden kehitys* metallien jalostuksessa Vuoden 1997 n $ Suomi EU15-maat Ruotsi Saksa Belgia Alankomaat *) Jalostusarvo tehtyä työtuntia kohti, kiintein hinnoin ja samassa valuutassa. Muutos keskimäärin vuodessa , % Kiintein vuoden 1995 hinnoin 1993= Suomi +4,9% +3,6% Taiwan +5,7%** Espanja +5,9% Saksa +5,8% Korea +1,%** *) Jalostusarvo tehtyä työtuntia kohti, kiintein hinnoin. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), tuotannon määrä lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. **) Tieto vuodelta

8 TYÖVOIMATIEDUSTELUN ALUSTAVIA TULOKSIA Henkilöstön supistuminen jatkui Suomessa 25, lievää kasvua odotetaan 26 Vuoden 25 työvoimatiedustelun alustavat tulokset osoittavat, että työvoiman määrä väheni teknologiateollisuuden yrityksissä Suomessa vajaat kaksi prosenttia marraskuusta 24 marraskuuhun 25. Vuoden 25 marraskuusta vuoden 26 marraskuuhun odotetaan noin prosentin kasvua henkilöstömäärässä. Kokoluokittain marraskuusta 24 marraskuuhun 25 kaikissa ryhmissä henkilöstö väheni paitsi yli tuhannen henkilön toimipaikoissa. Sen sijaan odotukset tulevalle vuodelle marraskuuhun 26 ovat kaikissa ryhmissä lievästi positiiviset, suurimmat alle 5 henkilön toimipaikoissa. Henkilöstön kehitys Suomessa toimipaikan koon mukaan vuosina Toimipaikan Marraskuu Marraskuu Marraskuu Muutos %, marraskuu kokoluokka ,7 1, ,3 1, ,8, ,1, ,8,8 Suomalaisilla teknologiateollisuuden yrityksillä oli ulkomaisissa tytäryrityksissä henkilöstöä arviolta 17 vuoden 25 lopussa. Työvoimatiedustelun mukaan vuokratyövoimaa käytettiin vuonna 25 suunnilleen yhtä paljon kuin edellisvuonna eli noin 3,5 prosentin verran henkilöstön kokonaisvahvuudesta. Vuokratyövoimaa käytettiin kaiken kokoisissa toimipaikoissa, kuitenkin vähiten 2 1 henkilön ja 5 1 henkilön toimipaikoissa. Alan koko henkilöstömäärään suhteutettuna tämä merkitsee noin 7 vuokratyöntekijän käyttöä. Henkilöstön rekrytointivaikeudet ovat kasvaneet vuodesta 24. Kun vuonna 24 kaikkiaan 36 prosenttia toimipaikoista ilmoitti kärsivänsä rekrytointivaikeuksista, vuoden 25 lopulla jo 47 prosenttia koki vaikeuksia löytää uutta osaavaa henkilöstöä. Alustavien tulosten mukaan ongelmat kohdistuvat edellisvuosien tapaan hitsaajiin, koneistajiin, asentajiin ja insinööreihin. Itse asiassa samat ammatit ovat olleet listan kärjessä jo yli kymmenen vuoden ajan. Rekrytointiongelmien arvioidaan kuitenkin edelleen lisääntyvän lähivuosina, sillä erityisesti kyseisissä ammattikoulupohjaisissa ammateissa eläkkeelle siirtyminen on nopeutumassa. Tiedustelu suoritettiin yhdessä EK:n kanssa ja se kattoi kaikki EK:n alat. Tiedustelussa käytettiin otantaa siten, että kaikki yli 25 henkilöä käsittävät toimipaikat poimittiin mukaan, joka kolmas kokoluokasta 1 25 henkilöä ja joka kymmenes kokoluokasta alle kymmenen henkilöä. Kyselyn piirissä oli kaikkiaan noin 65 toimipaikkaa. Vastanneita oli vajaa 3, joka vastasi noin 91 henkilöä. Tämä henkilöstömäärä on vajaa puolet koko teknologiateollisuuden henkilöstöstä Suomessa. Suomalaisen teknologiateollisuuden henkilöstön kehitys Henkilöstö Suomessa (keskimäärin vuoden aikana) Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry 21 Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (vuoden lopussa) e 26e Lisätietoja: Suhdannetilanne ja näkymät: Jukka Palokangas, puhelin (9) , Tuottavuuden kv. vertailu: Timo Hirvonen, puhelin (9) , Työvoimatiedustelun tulokset: Timo Puustinen, puhelin (9) 1923, Tiedot perustuvat tilanteeseen Lisätietoa teknologiateollisuuden viennin, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: TILANNE JA NÄKYMÄT