Tilanne ja näkymät 1/2013. Taantuma Euroopassa jatkuu s. 3. Tilaukset vähentyneet vuodentakaisesta, lomautukset lisääntyneet s. 5

Transkriptio

1 Tilanne ja näkymät 1/213 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Taantuma Euroopassa jatkuu s. 3 Teknologiateollisuus Suomessa Tilaukset vähentyneet vuodentakaisesta, lomautukset lisääntyneet s. 5

2 Sisällysluettelo Maailman ja Suomen talouden näkymät... 3 Teknologiateollisuus Suomessa... 5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa... 6 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa... 7 Metallien jalostus Suomessa... 8 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa... 9 Tietotekniikka-ala Suomessa Tilanne ja näkymät 1/213

3 Maailman ja Suomen talouden näkymät Taantuma Euroopassa jatkuu Myös vuosi 213 alkoi Euroopassa epävarmoissa tunnelmissa. Talouden kehitys jatkuu odotetun heikkona, vaikka turbulenssi rahoitusmarkkinoilla on ainakin toistaiseksi vähentynyt. Vuotta aiempaan ajanjaksoon verrattua EU-maiden bruttokansantuote on supistunut jo kolmen vuosineljänneksen ajan ja vastaavasti euromaiden neljän vuosineljänneksen ajan. EU-maiden teollisuustuotanto ja rakentaminen ovat supistuneet kuluneen vuoden aikana noin neljä prosenttia. Vuoden 28 alun tilanteeseen verrattuna pudotusta on huomattavasti enemmän. Teollisuustuotannon määrä on tällä hetkellä runsaat 1 prosenttia ja rakentamisen määrä vajaat 2 prosenttia alemmalla tasolla. Taloustilanteen yleisen heikkenemisen seurauksena EU-maiden yhteenlaskettu työttömyysaste on kivunnut jo lähes 12 prosenttiin. Näin suurta työttömyyttä ei ole aiemmin koettu Euroopan unionin historian aikana. Teollisuuden ja palvelualojen ostopäälliköiltä kerätyt tiedot kertovat siitä, että taantuma Euroopassa jatkuu lähikuukausina. Myös itäinen Eurooppa on kohdannut kysynnän heikentymisen aiempaa voimakkaammin. Länsi-Euroopassa teollisuuden tilanteen heikentyminen koskee kaikkia maita. Isossa-Britanniassa ja Italiassa teollisuustuotanto on pudonnut takaisin vuoden tasolle. Espanjassa, Irlannissa ja Kreikassa tuotanto on supistunut siitäkin tasosta. Ei ole yllättävää, että monissa Euroopan maissa kasvaa huoli teollisuuden tuotannon pysyvästä vähenemisestä ja heikosta kilpailukyvystä, kun edellytykset saada julkisen sektorin velkaantumiskierre katkaistua heikkenevät. Poikkeuksellista on kuitenkin ollut Saksan teollisuuden hyvän kilpailu kyvyn turvaama etulyöntiasema, vaikka Saksassakin maailmantalouden heikko kysyntä on toki vaikuttanut. Yhdysvaltain talous on toteutuneesta noin kahden prosentin kasvuvauhdista huolimatta altis uudelle heikentymiselle, jos maassa ei löydy valmiutta päästä kompromissiin liittovaltion vakavan budjettialijäämän korjaamisessa. Japanin talouden akuutti ongelma on vientikysynnän väheneminen ja teollisuustuotannon supistuminen sekä krooninen kuluttajahintojen aleneminen. Maailmantalouden valopilkut löytyvät tänäkin vuonna kehittyvistä maista ja siellä erityisesti palvelualoilta. Palvelualojen myönteinen kehitys on pitänyt yllä kasvua muun muassa Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä. Sen sijaan teollisuudessa kysynnän vaimeus on ollut globaalia ja vaikuttanut laaja-alaisesti myös useimpiin kehittyviin maihin. 3 Tilanne ja näkymät 1/213

4 Viennin romahtaminen Suomessa tulee ottaa vakavasti Suomen hallitus on vakuuttanut ottavansa vakavasti vientiteollisuuden kilpailukyvyn rapautumisen. Hallituksen toimet yritysten toimintaympäristön parantamiseksi ovat kuitenkin jääneet vaatimattomiksi. Hallitusohjelman noudattaminen merkitsee pikemminkin lisää veronkiristyksiä ja kustannusnousua, joista osa lankeaa vientiteollisuuden maksettavaksi. Hallitus on ohjelmansa vanki. Valtion ja kuntien päätöksenteossa huoli Suomesta on voitu jättää vähemmälle, kun velkarahaa maailmalta on saatu helposti ja alhaisella korolla. Tässä suhteessa Suomelle myönnetty korkein luottoluokitus toimii maamme etua vastaan. Valtion ja kuntien velkamäärän kasvu on pitkäaikainen haitta myös vientiteollisuudelle, koska se uhkaa merkitä huippukireän verotuksen säilymistä Suomessa pitkälle tulevaisuuteen. Valtion ja kuntien yhteenlaskettu velkamäärä on kasvanut vuoden 28 jälkeen jo runsaalla 5 prosentilla eli 34 miljardilla eurolla. Velkamäärän kasvulle ei ole näköpiirissä käännettä parempaan. Julkisen sektorin velkaantumisen perimmäinen syy ei ole väestön vanheneminen, vaan Suomen tavara- ja palveluviennin romahtaminen vuoden 28 jälkeen. Vientituloja puuttuu tällä hetkellä jopa 3 miljardia euroa vuodessa, jotta yritykset kykenisivät rahoittamaan nykyisen laajuisen julkisen sektorin ilman lisävelkaantumista. Tämän kokoluokan rahoitusongelmaa ei ole mitenkään mahdollista ratkaista ilman merkittäviä toimia vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi sekä valtion ja kuntien rakenteiden uudistamiseksi ja menojen leikkaamiseksi. Muiden uudistusten lisäksi valtion tulisi Saksan tapaan ottaa merkittävästi enemmän takuu- ja rahoitusriskiä vientiteollisuuden tilausten mahdollistamiseksi. Tämä koskee myös meriteollisuuden osana toimivaa telakkateollisuutta, joka on tuonut Suomelle jo 13 miljardin euron vientitulot 2-luvulla. Suomella ei ole enää varaa päästää yhtään korkean osaamisen ja teknologian toimialaa rapistumaan. Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi 65 Kehittyvissä maissa* palvelualat ovat kasvaneet, teollisuudessa on ollut heikompaa Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit Kasvaa Heikkenee Kasvaa Heikkenee Kaikki sektorit Palvelut Teollisuus Viimeisin tieto 12/. Lähde: Markit *) Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Korea, Taiwan, Hong Kong, Etelä-Afrikka, Singapore, Israel, Turkki, Puola, Tšekki, Meksiko, Indonesia, Vietnam, UAE, Saudi Arabia Viimeisin tieto loka-joulukuu. Lähde: Markit Viennin romahtamisen seurauksena valtionvelka* Suomessa kasvaa nopeasti Mrd. euroa, kuukausisaldo Yritysten kilpailukyky ja talouskasvu eivät riitä yhteiskunnan rahoittamiseen. *) Vastaavasti kuntien velkamäärä oli vuoden 25 lopussa yhteensä 7,1 miljardia euroa ja vuoden lopussa noin 12 miljardia euroa. Viimeisin tieto marraskuu. Lähde: Valtiokonttori Teollisuus tuo 8 prosenttia Suomen viennistä, mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista sektoria Työpaikkojen määrä Suomessa e Teollisuus Julkinen sektori Lähde: Tilastokeskus 4 Tilanne ja näkymät 1/213

5 Teknologiateollisuus Suomessa Tilaukset vähentyneet vuodentakaisesta, lomautukset lisääntyneet Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli viime vuonna edellisvuotisella tasolla ja oli 67,6 miljardia euroa. Vuonna 28 liikevaihtoa kertyi 81,4 miljardia euroa. Teknologiateollisuudessa liikevaihto oli loppuvuonna laskusuunnassa. Yritysten saamat uudet tilaukset sekä tilauskanta jäivät lokajoulukuussa edellisvuotista alemmalle tasolle. Alkusyksystä tilaukset kuitenkin lisääntyivät yksittäisten suurehkojen tilausten, kuten laivatilauksen ansiosta. Yritysten saamien tarjouspyyntöjen kehitys on jatkunut heikkona myös tammikuussa, mikä ei lupaa parempaa tilauskehitystä myöskään alkuvuonna. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 5 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna, mutta 17 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 4 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna, mutta 3 prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa. Yrityksistä 56 prosenttia raportoi tilauskannan supistumisesta verrattuna syyskuuhun ja 34 prosenttia tilausten kasvusta. Yritysten saamat tarjouspyynnöt vähenivät tammikuussa verrattuna lokakuun tilanteeseen 26 prosentissa yrityksistä, kun niiden lisääntymisestä kertoi 15 prosenttia yrityksistä. Viime kuukausien tilaus- ja tarjouspyyntökehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna hieman alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Liikevaihto on niin ikään merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28. Kysynnän heikon kehityksen lisäksi monien teknologiateollisuuden pk-yritysten haasteena on myös kannattavuuden heikko kehitys ja taso. Joulukuussa kerättyjen tietojen mukaan alihankkijayrityksistä lähes 37 prosenttia kertoo kannattavuutensa heikosta tasosta, 17 prosenttia hyvästä tasosta ja vajaa puolet sen tyydyttävästä tasosta. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstön määrä Suomessa väheni viime vuonna hieman ja oli 289. Joulukuun lopussa henkilöstöstä noin 2 oli lomautusjärjestelyjen piirissä. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 teknologiateollisuuden yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 321 ihmistä. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa = , / 1-1, Muutos: + 1 % 28 Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Henkilöstöstä noin 2 lomautusjärjestelyjen piirissä Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto lokakuu. Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä IV, / IV, IV, / III, *) Pl. metallien jalostus Muutos (vientiin): - 2 % + 17 % Muutos (kotimaahan): - 17 % + 18 % Muutos (yhteensä): - 5 % + 17 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto loka-joulukuu Kotimaahan Vientiin Yhteensä / / 3.9. Muutos (vientiin): - 5 % + 4 % Muutos (kotimaahan): - 3 % - 1 % Muutos (yhteensä): - 4 % + 3 % *) Pl. metallien jalostus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto Tilanne ja näkymät 1/213

6 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa Copyright ABB Uudet tilaukset ja tilauskanta pysyneet matalalla tasolla Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa väheni viime vuonna viisi prosenttia ja oli 17,3 miljardia euroa. Vuonna 28 liikevaihtoa kertyi 27 miljardia euroa. Tietoliikennelaiteteollisuuden toimialalla tilanne jatkui haastavana loka-joulukuussa. Erityisesti tämän toimialan painamana myös koko elektroniikka- ja sähköteollisuuden saamat uudet tilaukset ja tilauskanta jäivät matalalle tasolle. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 11 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna, mutta 11 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 7 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna, mutta 8 prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna hieman alemmalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön määrä Suomessa väheni edelleen viime vuonna ja oli Joulukuun lopussa henkilöstöstä noin 4 oli lomautusjärjestelyjen piirissä. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 61 5 ihmistä. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä IV, / IV, IV, / III, Muutos (vientiin): - 6 % + 1 % Muutos (kotimaahan): - 45 % + 29 % Muutos (yhteensä): - 11 % + 11 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto loka-joulukuu Kotimaahan Vientiin Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa Yhteensä / / 3.9. Muutos (vientiin): - 4 % + 7 % Muutos (kotimaahan): - 34 % + 12 % Muutos (yhteensä): - 7 % + 8 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto Tilanne ja näkymät 1/213

7 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa Copyright Wärtsilä Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa IV, / IV, IV, / III, Muutos (vientiin): + 4 % + 27 % Muutos (kotimaahan): - 7 % + 9 % Muutos (yhteensä): + 2 % + 23 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto loka-joulukuu Kotimaahan Vientiin Yhteensä 28 Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa Yhteensä Kotimaahan Vientiin / / 3.9. Muutos (vientiin): - 6 % + 3 % Muutos (kotimaahan): - 4 % + 1 % Muutos (yhteensä): - 5 % + 2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto Tilausten kasvun takana yksittäiset suurehkot tilaukset, kuten laivatilaus Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna kaksi prosenttia ja oli 28,3 miljardia euroa. Vuonna 28 liikevaihtoa kertyi 32 miljardia euroa. Kone- ja metallituoteteollisuuden toimialalla uudet tilaukset lisääntyivät loka-joulukuussa erityisesti muutamien arvoltaan suurten yksittäisten tilausten ansiosta. Näiden seurauksena myös tilauskanta vahvistui hieman edeltävään vuosineljännekseen verrattuna, vaikka jäikin alemmalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 2 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna ja 23 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 5 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna, mutta 2 prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten henkilöstön määrä Suomessa oli viime vuonna suunnilleen samansuuruinen kuin vuonna ja oli 131. Vuoden lopulla henkilöstöä kuitenkin vähennettiin jonkin verran. Joulukuun lopussa henkilöstöstä noin 14 oli lomautusjärjestelyjen piirissä. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 149 ihmistä. 7 Tilanne ja näkymät 1/213

8 Metallien jalostus Suomessa Copyright Boliden Liikevaihto vähentynyt, terästuotteiden tuotannon määrä kasvanut Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa väheni viime vuonna kuusi prosenttia ja oli 9,8 miljardia euroa. Vuonna 28 liikevaihtoa kertyi 1,7 miljardia euroa. Terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotannon määrä Suomessa kasvoi viime vuonna kaikkiaan kaksi prosenttia verrattuna vuoteen. Terästuotteiden tuotanto lisääntyi, värimetallien ja valujen tuotanto supistui. Maailman terästuotanto kasvoi viime vuonna hieman edellisvuotisesta. Tuotanto Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa lisääntyi kolme prosenttia, mutta supistui EU-maissa viisi prosenttia. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli joulukuussa 48 prosenttia. Metallien jalostusyritysten henkilöstön määrä Suomessa väheni viime vuonna hieman ja oli 16. Joulukuun lopussa henkilöstöstä runsaat 1 oli lomautusjärjestelyjen piirissä. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 metallien jalostusyritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 17 ihmistä. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa = , / 1-1, Muutos: - 6 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 1/. Lähde: Tilastokeskus Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa 25 = , / 1-11, Muutos: + 2 % Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 11/. Lähde: Tilastokeskus 8 Tilanne ja näkymät 1/213

9 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa Suunnittelu- ja konsulttialan uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä IV, / IV, IV, / III, Muutos (vientiin): - 16 % - 15 % Muutos (kotimaahan): - 17 % + 17 % Muutos (yhteensä): - 17 % + 12 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto loka-joulukuu Suunnittelu- ja konsulttialan tilauskanta Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä / / 3.9. Muutos (vientiin): - 15 % - 1 % Muutos (kotimaahan): + 3 % - 2 % Muutos (yhteensä): - 1 % - 4 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto Uudet tilaukset ja tilauskanta pudonneet matalammalle tasolle Suunnittelu- ja konsulttialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna kahdeksan prosenttia ja oli 5,1 miljardia euroa. Vuonna 28 liikevaihtoa kertyi 5,2 miljardia euroa. Suunnittelu- ja konsulttialalla uudet tilaukset ja tilauskanta jäivät loka-joulukuussa edellisvuotta alemmalle tasolle. Uudet tilaukset kuitenkin lisääntyivät jonkin verran heinä-syyskuun tilanteesta. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsulttialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 17 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna, mutta 12 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa hieman pienempi kuin samaan aikaan vuonna ja 4 prosenttia pienempi kuin syyskuun lopussa. Näkymät eri suunnittelusektoreilla poikkeavat toisistaan. Talosektorin suunnittelussa tilauskanta kasvoi 4 prosenttia heinäsyyskuusta. Teollisuuden suunnittelussa tilauskanta väheni 9 prosenttia ja yhdyskuntasektorilla 2 prosenttia. Eniten pieneni teollisuussektorin vientitilauskanta, jossa vähennystä oli lähes 15 prosenttia. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella suunnittelu- ja konsulttialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Suunnittelu- ja konsulttialan yritysten henkilöstön määrä Suomessa lisääntyi viime vuonna vajaat seitsemän prosenttia ja oli Vuoden lopulla kasvu kuitenkin pysähtyi. Joulukuun lopussa henkilöstöstä vajaat 1 oli lomautusjärjestelyjen piirissä. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 suunnittelu- ja konsulttialan yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 4 ihmistä. 9 Tilanne ja näkymät 1/213

10 Tietotekniikka-ala Suomessa Tilausten myönteinen kehitys jatkunut Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia ja oli 7,2 miljardia euroa. Vuonna 28 liikevaihtoa kertyi 6,4 miljardia euroa. Tietotekniikka-alan myönteinen kehitys jatkui loka-joulukuussa. Verrattuna heinä-syyskuuhun yrityksistä suurempi osuus raportoi uusien tilausten ja tilauskannan kasvusta, vaikka kehitys uusissa tilauksissa ei ollutkaan yhtä vahvaa kuin vuotta aiemmin. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia lokajoulukuussa euromääräisesti 4 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna, mutta 27 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa1 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna, mutta 4 prosenttia pienempi kuin syyskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tietotekniikka-alan henkilöstön määrä Suomessa lisääntyi viime vuonna hieman ja oli 52. Joulukuun lopussa henkilöstöstä noin 6 oli lomautusjärjestelyjen piirissä. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 tietotekniikka-alan yritykset työllistivät Suomessa kaikkiaan 51 ihmistä. Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa IV, / IV, IV, / III, Muutos: - 4 % + 27 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto loka-joulukuu Tietotekniikka-alan tilauskanta Suomessa / / 3.9. Muutos: + 1 % - 4 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto Tilanne ja näkymät 1/213

11 TILANNE JA NÄKYMÄT 1/213 Tiedot perustuvat tilanteeseen Lisätietoja: Pääekonomisti Jukka Palokangas, puhelin (9) , Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta:

12 Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki puhelin (9) 19231, faksi (9) Kansikuvat: Copyright Boliden