Tilanne ja. näkymät 1/2012. Länsi-Eurooppa on lievässä taantumassa s. 3. Uudet tilaukset alemmalle tasolle, näkymät hyvin epävarmat s.

Transkriptio

1 Tilanne ja näkymät 1/212 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Länsi-Eurooppa on lievässä taantumassa s. 3 Teknologiateollisuus Suomessa Uudet tilaukset alemmalle tasolle, näkymät hyvin epävarmat s. 5

2 Maailman ja Suomen talouden näkymät Länsi-Eurooppa on lievässä taantumassa Sisällysluettelo Maailman ja Suomen talouden näkymät... 3 Teknologiateollisuus Suomessa... 5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa... 6 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa... 7 Metallien jalostus Suomessa... 8 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa... 9 Tietotekniikka-ala Suomessa Tilanne ja näkymät 1/212 Vuosi 212 on alkanut maailmantaloudessa epävarmoissa tunnelmissa. Länsi-Eurooppa on lievässä taantumassa, ja velkakriisi jatkuu. Euroopan epäselvä tilanne heijastuu monin tavoin myös muualle maailmantaloudessa. Aasiassa kasvu jatkuu, mutta aiempaa hitaampana. Yhdysvalloissa talouden kehityksestä on raportoitu yksittäisiä positiivia muutoksia, mutta talouden aktiviteetti on pysynyt heikolla tasolla. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi tammikuun lopulla maailmantalouden kasvavan tänä vuonna runsaat kolme prosenttia. Suomessa sijaitsevan teknologiateollisuuden vientiosuuksilla painotettuna kasvuennuste on vajaat kaksi prosenttia. Maailmantalouden maltillista kasvuarviota varjostaa pelko siitä, että Euroopan velka- ja kasvuongelmaa ei kyetä ratkaisemaan ja epäluottamus leviää entisestään muualle maailmaan. Länsi-Euroopan talouden ennakoidaan kokonaisuudessaan supistuvan hieman tänä vuonna. Maiden välillä kehitys vaihtelee jo nyt suuresti. Eteläisen Euroopan maissa teollisuustuotanto ja bruttokansantuote ovat supistuneet viime kuukausina. Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa pudotus on ollut vahvinta. Sen sijaan erityisesti Saksassa talouden kehitys on jatkunut melko vakaana. Investointien viimeaikainen väheneminen eri puolilla maailmaa on kuitenkin vaikuttanut myös Saksan teollisuuden saamiin tilauksiin. Saksan koneteollisuudessa uudet tilaukset olivat marraskuussa noin 15 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuoden 21 lopussa. Vastaavasti Saksan elektroniikka- ja sähköteollisuudessa tilaukset vähenivät noin 1 prosenttia. Toisaalta Saksan teollisuudessa tulevaisuuden odotukset ovat pikemminkin parantuneet uudelleen viime viikkoina. Länsi-Euroopasta poiketen teollisuustuotanto ja palvelualat ovat kasvaneet Yhdysvalloissa viime kuukausina. Myös kuluttajien luottamus maan taloutta kohtaan on parantunut jonkin verran. Työttömyys on niin ikään lievästi hellittänyt, vaikka onkin edelleen historiallisen korkealla tasolla. IMF ennustaa Yhdysvaltain talouden kasvuksi tänä vuonna vajaata kahta prosenttia, mikä vastaa viimevuotista kasvuvauhtia. Talouden aktiviteetti asuntomarkkinoilla ja rakentamisessa on kuitenkin edelleen erittäin matalalla tasolla. Julkisen sektorin ylivelkaantuminen pysyy pitkään suurena rakenteellisena ongelmana. Maailmantalouden kasvu on tänäkin vuonna merkittävässä määrin Aasian kehittyvien talouksien varassa. Euroopan tilanne vaikuttaa jo muun muassa Kiinan, Intian, Etelä-Korean ja Taiwanin kehitykseen. Kasvunäkymä tälle vuodelle onkin viimevuotista vaimeampi. Kiinassa bkt:n arvioidaan kasvavan runsaat kahdeksan prosenttia ja Intiassa seitsemän prosenttia. Kasvu jatkuu myös muualla Aasiassa. 3 Tilanne ja näkymät 1/212

3 Teknologiateollisuus Suomessa Suomen viennissä merkittävä tasopudotus Suomen viennin tasopudotus finanssi- ja talouskriisin seurauksena on paljastumassa pelätyn suureksi. Kyse ei ole tilapäisestä pudotuksesta, vaan suurena riskinä on sen jääminen pysyväksi. Vastaavaa ei ole tapahtunut aiemmin Suomessa. Talouden taantumien jälkeen vienti on aina ennen palautunut pudotusta edeltävälle tasolle varsin nopeasti ja lähtenyt siitä uudelleen kasvuun. Tavara- ja palveluvienti on tällä hetkellä koko vuoden tasolle korotettuna vajaat 2 miljardia euroa pienempi kuin mitä se oli enimmillään ennen talouskriisiä vuonna 28. Jos otamme huomioon vuoden 28 jälkeen toteutuneen kustannusten nousun, tarvittavia vientituloja puuttuu tällä hetkellä lähes 3 miljardia euroa. Viennin tasopudotuksesta suunnilleen puolet on toteutunut elektroniikkateollisuudessa ja kolmannes kone- ja metallituoteteollisuudessa. Loppuosa vähennyksestä on toteutunut erityisesti muilla teollisuuden toimialoilla. Kilpailijamaat ovat selvästi edellä Suomen tilanteen tekee epäedulliseksi se, että tärkeissä kilpailijamaissa, kuten Saksassa, Ruotsissa ja Alankomaissa, vienti oli jo viime syksynä ylittänyt talouskriisiä edeltävän tason. Heinä-syyskuussa 211 tavara- ja palveluvienti oli Saksassa 7 prosenttia, Alankomaissa 8 prosenttia ja Ruotsissa hieman suurempi kuin vuoden 28 alussa. Suomen vienti on jäänyt jälkeen myös useiden muiden EU-maiden kehityksestä. Talouden uusi alavireisyys tulee toki koskemaan kaikkien Euroopan maiden vientiä, mutta Suomen asemaa ei jo toteutunut kehitys ainakaan helpota. Päinvastoin vaarana on nyt Suomen viennin putoaminen entistäkin alemmalle tasolle ja pysyvästi. Teollisuuden kilpailukyky Suomessa ei enää näytä riittävän siihen, että sen liikevaihto ja vienti voisivat palautua entiselleen, puhumattakaan kasvaa vuoden 28 tasosta. Jos tällainen kehitys ja jopa viennin edelleen putoaminen pääsee toteutumaan, hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen tulee ylivoimaiseksi. Tästä saadaan jo esimakua, kun valtio velkaantuu tänäkin vuonna useita miljardeja euroa. Myös kuntien talous on tiukoilla. On syytä ottaa vakavasti vientikilpailukykymme heikkeneminen. Vain kilpailukykyiset yritykset Suomessa voivat menestyä, investoida ja työllistää. Tulevien julkisten menojen leikkausten ja mahdollisten veronkiristysten yhteydessä yritysten kilpailukykyä on parannettava myös verotuksellisen keinoin. Esimerkiksi yritysten tutkimus- ja kehittämisinvestointien verokannustimen käyttöönotolle on välitön tarve ja hyvät perustelut. Uudet tilaukset alemmalle tasolle, näkymät hyvin epävarmat Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna 6-7 prosenttia ja oli noin 68 miljardia euroa. Vuonna 28 liikevaihto oli 82 miljardia euroa. Teknologiateollisuudessa viime vuoden alkupuolisko kehittyi vielä noususuuntaan niin uusissa tilauksissa kuin tilauskannassa. Loppuvuonna uudet tilaukset jäivät alemmalle tasolle ja tilauskanta supistui hieman. Yritysten välillä tilanne jatkui hyvin epäyhtenäisenä. alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 6 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21, mutta 4 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Kun verrataan tilannetta talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 28, uudet tilaukset olivat loka-joulukuussa noin kolmanneksen alemmalla tasolla. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 11 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 21, mutta 4 prosenttia pienempi kuin syyskuun lopussa. Verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan tilauskanta oli joulukuun lopussa 4 prosenttia alemmalla tasolla. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna suunnilleen samansuuruinen kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta edelleen merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28. Liikevaihdon kasvusta huolimatta teknologiateollisuuden henkilöstön määrä Suomessa kasvoi vain hieman viime vuoden aikana. Henkilöstöä oli vuoden lopussa kaikkiaan 288. Vuotta 28 seuranneen talouskriisin seurauksena teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa on vähentynyt kaikkiaan noin 4 :lla. Tämä kertoo globaalista rakennemuutoksesta, yritysten epäyhtenäisestä kehityksestä sekä talouden kehityksen suuresta epävarmuudesta. Maailmantalouden kasvun jakautuminen 212e teknologiateollisuuden vientiosuuksin 1 BTK:n kasvu 212, % Kasvu keskimäärin: +1,8 % Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 21, % Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Japani Intia Muu Aasia Venäjä Brasilia Muu Latin. Amerikka Lähi-itä ja Afrikka Kiina Muu itäinen Eurooppa Lähde: IMF (Tammikuu 212), Tullihallitus 25=1 Teollisuustuotannon määrä kuukausittain EU-maissa Suomi EU27-maat Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 11/211. Lähde: Eurostat, Tilastokeskus 27 Saksa Ruotsi Iso-Britannia Ranska Italia Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Mrd. euroa, käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry 28 Metallien jalostus Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tietotekniikka-ala Suunnittelu- ja konsultointiala 211e Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin IV,211 / IV,21 IV,211 / III,211 *) Pl. metallien jalostus. Muutos (vientiin): - 4 % - 2 % Muutos (kotimaahan): - 12 % + 24 % Muutos (yhteensä): - 6 % + 4 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/211 Teollisuuden uudet tilaukset Euroopassa Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaista Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Teknologiateollisuuden henkilöstö 25,1= EU27-maat Saksa Viimeinen havainto 11/211. Lähde: Eurostat Ranska Suomi Ruotsi ,I =1 25 Suomi Ruotsi Viimeinen havainto heinä-syyskuu 211. Lähde: Eurostat Saksa Alankomaat Kotimaahan Vientiin / / Muutos (vientiin): + 8 % - 4 % Muutos (kotimaahan): + 19 % - 2 % Muutos (yhteensä): + 11 % - 4 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 4 Tilanne ja näkymät 1/212 5 Tilanne ja näkymät 1/212

4 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa Copyright NOKIA Copyright Metso Uudet tilaukset ja tilauskanta supistuneet edelleen Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa väheni viime vuonna noin 1 prosenttia ja oli 17 miljardia euroa. Tietoliikennelaiteteollisuuden toimialalla tilanne jatkui haastavana myös vuoden lopulla. Tämän seurauksena myös koko elektroniikkaja sähköteollisuuden saamat uudet tilaukset ja tilauskanta vähenivät edelleen. elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 4 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21 ja 29 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 25 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 21 ja 21 prosenttia pienempi kuin syyskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan pysyvän alkuvuonna matalalla tasolla. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön määrä Suomessa väheni viime vuonna runsaat 4 prosenttia eli 2 5:lla. Henkilöstöä oli vuoden lopussa kaikkiaan 53. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin IV,211 / IV,21 IV,211 / III,211 Muutos (vientiin): - 41 % - 3 % Muutos (kotimaahan): - 36 % - 18 % Muutos (yhteensä): - 4 % - 29 % Kotimaahan Vientiin Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/ Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa 211 Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa IV,211 / IV,21 IV,211 / III,211 Muutos (vientiin): + 26 % + 15 % Muutos (kotimaahan): -9 % + 25 % Muutos (yhteensä): + 17 % + 17 % Kotimaahan Vientiin 29 Kotimaahan Vientiin Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/ Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa 211 Laivatilaukset uusien tilausten kasvun takana Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna noin 15 prosenttia ja oli 28 miljardia euroa. Kone- ja metallituoteteollisuuden toimialalla uudet tilaukset lisääntyivät vuoden lopulla. Kasvun takana olivat erityisesti telakoiden saamat laivatilaukset. Muussa kone- ja metallituoteteollisuudessa uudet tilaukset pysyivät loppuvuonna suunnilleen entisellään, mutta tilauskanta supistui jonkin verran syyskuun lopun tilanteesta. kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 17 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21 ja 17 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 21 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 21 ja samalla tasolla kuin syyskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstön määrä Suomessa lisääntyi viime vuonna 2 prosenttia eli 2 5:lla. Henkilöstöä oli vuoden lopussa kaikkiaan 127. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli / / Muutos (vientiin): - 28 % - 23 % Muutos (kotimaahan): % - 6 % Muutos (yhteensä): - 25 % - 21 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto / / Muutos (vientiin): + 2 % + 1 % Muutos (kotimaahan): + 27 % - 5 % Muutos (yhteensä): + 21 % % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Tilanne ja näkymät 1/212 7 Tilanne ja näkymät 1/212

5 Metallien jalostus Suomessa Suunnittelu ja konsultointi Suomessa Liikevaihto kasvanut erityisesti hintojen nousun ansiosta Copyright Kuusakoski Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuona noin 14 prosenttia ja oli vajaat 11 miljardia euroa. Terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotantomäärä Suomessa lisääntyi viime vuonna 4 prosenttia verrattuna vuoteen 21. Maailman terästuotanto kasvoi viime vuonna 7 prosenttia. Tuotanto Aasiassa lisääntyi 8 prosenttia, Pohjois-Amerikassa 7 prosenttia ja EU-maissa 3 prosenttia. Vuoden lopussa Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli 45 prosenttia. Maailmantalouden epävarmuus ja investointien väheneminen merkitsivät maailman terästeollisuudessa kapasiteetin käyttöasteen alenemista vuoden 211 lopussa. Metallien jalostusyritysten henkilöstön määrä Suomessa lisääntyi viime vuonna hieman. Henkilöstöä oli vuoden lopussa kaikkiaan noin 17. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa 25=1 25= ,211 / 1-9,21 Muutos: +16 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 9/211. Lähde: Tilastokeskus Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa ,211 / 1-11,21 Muutos: +4 % Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 11/211. Lähde: Tilastokeskus Suunnittelu- ja konsulttialan uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin IV,211 / IV,21 IV,211 / III,211 Muutos (vientiin): + 3 % + 18 % Muutos (kotimaahan): + 7 % + 5 % Muutos (yhteensä): + 11 % + 7 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/211 Suunnittelu- ja konsulttialan tilauskanta Suomessa Kotimaahan Vientiin / / Muutos (vientiin): - 11 % - 4 % Muutos (kotimaahan): + 14 % - 5 % Muutos (yhteensä): + 7 % - 5 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto Uudet tilaukset kotimaasta hyvällä tasolla,tilauskanta supistui hieman syyskuusta Suunnittelu- ja konsulttialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna noin 1 prosenttia ja oli runsaat 5 miljardia euroa. Suunnittelu- ja konsulttialan toimialalla uudet tilaukset pysyivät hyvällä tasolla vuoden lopulla. Tilausten kasvu perustui ennen kaikkea kotimaan rakennusalan kysyntään, sen sijaan tilaukset ulkomailta olivat edelleen alhaisella tasolla. Tilauskannan kasvu taittui syksyn aikana ja väheni jonkin verran loka-joulukuussa. suunnittelu- ja konsulttialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 11 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21 ja 7 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 7 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 21, mutta 5 prosenttia pienempi kuin syyskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella suunnittelu- ja konsulttialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Suunnittelu- ja konsulttialan henkilöstön määrä Suomessa lisääntyi viime vuonna 2 prosenttia eli vajaalla 1 :lla. Henkilöstöä oli joulukuun lopussa kaikkiaan runsaat 43. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli Tilanne ja näkymät 1/212 9 Tilanne ja näkymät 1/212

6 Tietotekniikka-ala Suomessa Tilauskannan vahvistuminen jatkunut Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi viime vuonna noin 1 prosenttia ja oli 7 miljardia euroa. Tietotekniikka-alalla uudet tilaukset lisääntyivät loka-joulukuussa, mutta jäivät hieman alemmalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan tilauskanta vahvistui. Keskeinen syy tilausten lisääntymiseen erityisesti loppuvuonna on tietotekniikkapalvelujen ulkoistamiset muilta elinkeinoelämän toimialoilta sekä julkiselta sektorilta. tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 3 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21, mutta 48 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 19 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 21 ja 4 prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tietotekniikka-alan henkilöstön määrä Suomessa oli viime vuonna ennallaan verrattuna vuoteen 21. Henkilöstöä oli vuoden lopussa kaikkiaan 48. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli 52. Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa IV,211 / IV,21 IV,211 / III,211 Muutos: - 3 % + 48 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/211 Tietotekniikka-alan tilauskanta Suomessa / / Muutos: + 19 % + 4 % 211 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto TILANNE JA NÄKYMÄT 1/212 Tiedot perustuvat tilanteeseen Lisätietoja: Pääekonomisti Jukka Palokangas, puhelin (9) , , asiantuntija Matti Paavonen, puhelin (9) , Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: 1 Tilanne ja näkymät 1/212

7 Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki puhelin (9) 19231, faksi (9)