Talousnäkymät. Teknologiateollisuus. Maailman ja Suomen talouden näkymät Maailmantaloudessa hyvät näkymät s. 3

Transkriptio

1 Talousnäkymät Teknologiateollisuus Maailman ja Suomen talouden näkymät Maailmantaloudessa hyvät näkymät s. 3 Teknologiateollisuus Suomessa Tilausten arvossa merkittävää kasvua erityisesti laivatilausten ansiosta s. 5

2 Sisällysluettelo Maailman ja Suomen talouden näkymät... 3 Teknologiateollisuus Suomessa... 5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa... 6 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa... 7 Metallien jalostus Suomessa... 8 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa... 9 Tietotekniikka-ala Suomessa Talousnäkymät 1/218

3 Maailmantaloudessa hyvät näkymät Maailman ja Suomen talouden näkymät Maailmantalous kasvaa vahvasti. Kasvu jatkuu myönteisenä kaikilla maantieteellisillä alueilla ja eri toimialoilla. Sekä teollisuuden että palvelualojen näkymät ovat edelleen hyvät. Viimevuotista paremman talousnäkymän takana ovat tuoreimmat tiedot toteutuneesta kasvusta sekä joulu-tammikuussa kerätyt tiedot teollisuuden ja palvelualojen ostopäälliköiden näkemyksistä. Bruttokansantuotteen ja maailmankaupan kasvu ovat jatkuneet suotuisina kaikkialla maailmassa muutamia maita lukuun ottamatta. Ostopäällikköindeksejä kerätään kaikissa keskeisissä maissa ja ne koskevat erikseen teollisuutta ja palvelualoja. Näiden tietojen perusteella kasvu on pikemminkin vahvistunut entisestään viime kuukausien aikana. Myös yksityistä kulutusta kuvaavat luottamusindikaattorit ovat pysyneet korkealla tasolla. Kilpailu maailmantalouden kasvun jakaantumisessa lisääntyy Yhdysvaltain verouudistuksen seurauksena. Yhteisöveroasteen aleneminen 21 prosenttiin, kiinteiden investointien vapaat poistooikeudet sekä ulkomailta kotiutettavien voittojen verotuksen keveneminen aikaansaavat USA:n taloudessa positiivisen kokonaisvaikutuksen. Verotuksen keveneminen mahdollistaa keskuspankin ohjauskorkojen ripeämmän nostamisen kohti suhdanteeseen sopivampaa rahapolitiikkaa. Tämä on toivottavaa, jotta korkojen alentamista voitaisiin käyttää kasvun tukena tulevien taantumien aikana. Euromaissa edessä on niin ikään korkojen nouseminen, mutta ilman sellaista veropolitiikkaa, joka kompensoisi korkojen noususta aiheutuvan negatiivisen kasvuvaikutuksen. EU:n komission yritysverotusta koskevat harmonisointihankkeet pikemminkin uhkaavat heikentää eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Kasvun paradoksi Suomessa Suomen talous kasvoi vahvasti vuonna 217. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi vuoden aikana 3-3,5 prosenttia. Tästä huolimatta bkt ei vielä yltänyt vuoden 28 tasolle. Kokonaistuotanto oli Suomessa syksyllä 217 vajaat kaksi prosenttia pienempi kuin vuoden 28 alussa. Suomen takamatka muihin euromaihin verrattuna on revennyt suureksi. Muissa euromaissa bkt oli syksyllä 6,5 prosenttia suurempi kuin vuoden 28 alussa. Suomen ja muiden euromaiden ero on jopa kahdeksan prosenttia. Myös Suomen vienti kasvoi viime vuonna, ennakkotietojen perusteella noin kahdeksan prosenttia. Tarkemmin sanottuna viennin hyppäys korkeammalle tasolle toteutui jo tammi-maaliskuussa 217, jonka jälkeen vienti ei ole enää kasvanut. Vuoden 28 jälkeinen Suomen viennin kehitys suhteessa kilpailijamaihin on karua seurattavaa. Takamatkaa muihin euromaihin verrattuna on kertynyt jopa 4 prosenttia. Kasvun takamatkan umpeen kurominen on Suomelle miltei ylivoimainen haaste, koska talous kasvaa edelleen vahvasti myös muissa euromaissa. Bkt:n ja viennin kasvueron keskeisenä syynä on teollisuuden suuryritysten vähentynyt tuotanto ja liikevaihto Suomessa. Kyse on historiallisesta muutoksesta, jossa puheet luovasta tuhosta ja sen luonnollisesta kehityskulusta ovat harhaanjohtavia. Suomalaiset teollisuuden suuryritykset ovat kasvaneet Suomen sijaan muualla maailmassa. Yritysten innovaatiot ovat samat, mutta niiden tuottamisen painopistettä on siirretty Suomesta ulkomaille. Suomen taloudessa on kasvun paradoksi. Nykyisessä laajuudessaan toimivat yritykset ovat kyllä onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoaan ja vientiään jonkin verran viimeisen puolentoista vuoden aikana, mutta vuoden 28 jälkeen hävinnyt yritystoiminta jarruttaa olennaisesti koko kansantalouden kasvumahdollisuuksia. Talouden kasvupotentiaali on supistunut merkittävästi ja on ollut keskeinen syy julkisen sektorin velkaantumiseen. Viime vuosien kehitys vahvistaa sen tosiasian, että myös suuryritysten menestyminen on välttämätöntä, jotta pk-yritykset ja koko kansantalous kasvaisivat. Ongelma ei ratkea itsestään, vaan vaatii merkittäviä lisätoimia sekä pk-yritysten että suuryritysten toimintaympäristön parantamiseksi. Tosiasia on, että Suomen nykyisellä talous- ja veropolitiikalla ei kyetä palauttamaan menetettyä takamatkaa suhteessa muihin euromaihin. Kasvun paradoksi paljastuu vertaamalla vähintään 5 työntekijää työllistävien teollisuuden suuryritysten ja koko teollisuuden liikevaihdon ja viennin sekä työpaikkojen määrän kehitystä Suomessa vuoden 28 jälkeen. Tilastokeskuksen ja Tullin laskelmien mukaan teollisuuden suuryritysten liikevaihto ja vienti olivat alimmillaan vuonna 216. Liikevaihto oli tuolloin 22 miljardia euroa alemmalla tasolla kuin vuonna 28. Vastaavasti tavaravienti oli pudonnut 14 miljardia euroa. Bruttokansantuote kasvaa myös Suomessa, mutta takamatkaa muihin euromaihin on 8 prosenttia Suomen vienti ponnahti alkuvuonna 217, mutta takamatkaa muihin euromaihin on 4 prosenttia Indeksi 28= Suomi Euromaat Tavara- ja palveluviennin arvo neljänneksittäin (euroina), kiintein hinnoin, indeksi, 28=1 28 Suomi Q4: arvio loka-marraskuun tavaraviennin perusteella 214 Euromaat Lähde: Macrobond Viimeisin tieto: 217 Q3 Lähde: Macrobond, Eurostat Viimeisin tieto: 217 Q3 Talousnäkymät 1/218 3

4 Pudotuksen seurauksena Suomessa toimivan koko teollisuuden liikevaihto oli vuonna 216 kaikkiaan 29 miljardia euroa pienempi kuin vertailuvuonna 28. Liikevaihto väheni siten myös pkyrityksissä. Koko teollisuuden ja Suomen koko tavaravienti putosivat jonkin verran vähemmän kuin teollisuuden suuryrityksissä. Teollisuuden kokonaisvienti väheni arvoltaan 11 miljardia euroa ja Suomen koko tavaravienti 1 miljardia euroa. Vuosi 217 toi kuitenkin pienen käänteen teollisuuden liikevaihtoon ja vientiin. Ennakkotietojen perusteella koko teollisuuden liikevaihto oli viime vuonna kuitenkin edelleen 24 miljardia euroa pienempi kuin vuonna 28 ja koko teollisuuden tavaravienti seitsemän miljardia euroa pienempi. Myös teollisuuden suuryritysten liikevaihto ja vienti lisääntyivät jonkin verran. Liikevaihdon ja viennin putoaminen ovat aiheuttaneet teollisuudessa raskaan jäljen myös työpaikkojen määrässä. Suuryritykset työllistivät Suomessa vuonna 216 yhteensä 52 ihmistä vähemmän kuin vuonna 28. Teollisuuden työpaikat vähenivät kaikkiaan 93 :lla, mikä kertoo suuryritysten vaikutuksesta alihankkijoihin. Viime vuosien muutoksen seurauksena teollisuuden suuryritysten osuus teollisuuden liikevaihdosta, viennistä ja työpaikoista on pienentynyt niin ikään. Osuus liikevaihdosta on pudonnut vajaaseen 5 prosenttiin, tavaraviennistä vajaaseen 6 prosenttiin ja työpaikoista noin 25 prosenttiin. Tilastokeskuksen ja Tullin laskelmat teollisuuden suuryritysten kehityksestä Suomessa Teknologiateollisuus tilasi Tilastokeskukselta ja Tullilta laskelman vähintään 5 työntekijää Suomessa työllistävien teollisuusyritysten liikevaihdosta ja tavaraviennistä sekä työpaikkakehityksestä vuosina (tietoa viennistä myös vuodelta 217). Tilastokeskuksen tiedot koskevat teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden suuryrityksiä, joissa oli vähintään 5 työntekijää vertailuvuonna 28. Näitä yrityksiä oli tuolloin kaikkiaan 74 ja vuonna 216 kaikkiaan 67. Tiedot ulottuvat vuoteen 216 asti. Vastaavasti Tullin tiedot koskevat teollisuuden kaikkia toimialoja ja vuosia sekä tammi-syyskuuta vuonna 217. Tietojen perusteella saadaan selville, miten paljon teollisuuden suuryritysten liikevaihto, vienti ja työpaikat ovat vähentyneet vuoden 28 jälkeen. Yhtä lailla saadaan selville, kuinka paljon suuryritysten osuus koko teollisuuden liikevaihdosta ja työpaikoista sekä koko teollisuuden ja Suomen koko tavaraviennistä ovat vähentyneet taloustaantuman seurauksena. Kasvun paradoksi: teollisuuden suuryritysten* menetettyä liikevaihtoa on vaikea korvata Liikevaihto Suomessa, miljardia euroa, kiintein 216 hinnoin Koko teollisuuden liikevaihto yhteensä mrd. -29 mrd Teollisuuden suuryritysten* liikevaihto -22 mrd ** *) Mukana ovat teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden suuryritykset, joiden henkilöstömäärä oli vähintään 5 vuonna 28. **) Arvio vuoden 217 liikevaihdoksi perustuu tammi-lokakuun 217 liikevaihtoindeksin sekä tammi-marraskuun 217 tuottajahintojen kehitykseen. Lähde: Tilastokeskus / yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, liikevaihdon arvoindeksi, tuottajahintaindeksit, kansantalouden tilinpito Kasvun paradoksi: teollisuuden suuryritysten* ja alihankkijoiden menetettyjä työpaikkoja on vaikea korvata Liikevaihto Suomessa, miljardia euroa, kiintein 216 hinnoin ** Koko teollisuuden henkilöstö yhteensä Teollisuuden suuryritysten* henkilöstö *) Mukana ovat teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden suuryritykset, joiden henkilöstömäärä oli vähintään 5 vuonna 28. **) Arvio koko teollisuuden vuoden 217 henkilöstömääräksi perustuu kansantalouden tilinpidon tammi-syyskuun henkilöstökehitykseen. Lähde: Tilastokeskus / yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, kansantalouden tilinpito Kasvun paradoksi: teollisuuden suuryritysten* pudonnutta vientiä on vaikea korvata Tavaravienti Suomesta, miljardia euroa, kiintein 216 hinnoin 7-4 mrd mrd mrd mrd mrd mrd ** Tavaravienti yhteensä (sisältää myös ulkomailla valmistettuja tuotteita) Teollisuuden tavaravienti yhteensä Teollisuuden suuryritysten tavaravienti *) Mukana ovat teollisuuden suuryritykset, joiden henkilöstömäärä on vähintään 5. **) Arvio vuoden 217 koko vienniksi perustuu tammi-marraskuun viennin ja vientihintaindeksien kehitykseen, teollisuuden yrityskoon mukainen vientijakauma tammi-syyskuun viennin kehitykseen. Lähde: Tulli, Tilastokeskus / vientihintaindeksit Kilpailijamaista poiketen yritysten investoinnit ovat Suomessa edelleen alemmalla tasolla kuin vuonna Yritysten kiinteät investoinnit, kiintein hinnoin, indeksi 28= e 218e USA Ruotsi Saksa Lähde: OECD, Economic Outlook (December 217) Sveitsi Alankomaat Suomi 4 Talousnäkymät 1/218

5 Teknologiateollisuus Suomessa Tilausten arvossa merkittävää kasvua erityisesti laivatilausten ansiosta Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi 1 prosenttia vuonna 217 verrattuna edellisvuotiseen. Liikevaihdon kasvusta noin puolet oli volyymikasvua, puolet raaka-aineiden ja komponenttien maailmanmarkkinahintojen noususta aiheutunutta myynnin arvon nousua. Vuonna 217 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 74,1 miljardia euroa. Taloustaantumaa edeltävänä vuonna 28 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 85,7 miljardia euroa. Teknologiateollisuuden yritysten saamat uudet tilaukset ja tilauskanta kasvoivat arvoltaan vahvasti loka-joulukuussa. Loppuvuoden kasvu johtui erityisesti kahdesta suuresta laivatilauksesta. Ilman laivatilauksia uudet tilaukset ja tilauskanta eivät kuitenkaan kasvaneet kevään 217 jälkeen. Uusimmat laivatilaukset näkyvät Suomen viennissä vasta vuoden 221 jälkeen. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 54 prosenttia enemmän kuin heinä-syyskuussa ja 4 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 216. Yrityksistä 65 prosenttia raportoi uusien tilaustensa lisääntyneen heinä-syyskuun jälkeen, 29 prosenttia vähentyneen ja kuusi prosenttia pysyneen ennallaan. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 11 prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa ja 25 prosenttia suurempi kuin vuoden 216 joulukuussa. Yrityksistä 47 prosenttia raportoi tilauskantansa supistuneen syyskuun jälkeen, 41 prosenttia kasvaneen ja 12 prosenttia pysyneen ennallaan. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi viime vuonna runsaat kaksi prosenttia verrattuna vuoteen 216. Henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 297 eli 6 4 enemmän kuin edellisvuonna. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstörekrytoinnit lisääntyivät selvästi vuonna 217. Rekrytointeja oli kaikkiaan 42 5, kun edellisvuonna niitä oli yhteensä Yrityksestä riippuen henkilöstöä on joko lisätty tai korvattu eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Miljardia euroa, käyvin hinnoin Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Suunnittelu ja konsultointi Tietotekniikka-ala Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Teknologiateollisuus ry Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: IV,217 / IV,216 IV,217 / III,217 *) Pl. metallien jalostus, Vientiin: +49 % +61 % pelialan ohjelmistoyritykset Kotimaahan: +16 % +34 % ja datakeskukset Yhteensä: +4 % +54 % viimeisin tieto loka-joulukuu 217. Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Henkilöstö Suomessa Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Kotimaahan Vientiin 214 Muutos: / / Vientiin: +32 % +12 % Kotimaahan: +4 % +5 % Yhteensä: +25 % +11 % viimeisin tieto Yhteensä *) Pl. metallien jalostus, pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset Talousnäkymät 1/218 5

6 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa Tilauksissa pientä kasvua Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, terveysteknologia) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi 1 prosenttia vuonna 217 verrattuna edellisvuotiseen. Vuonna 217 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 14,7 miljardia euroa. Taloustaantumaa edeltävänä vuonna 28 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 3,4 miljardia euroa. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä uusien tilausten että tilauskannan arvo kasvoivat loka-joulukuussa. Verrattuna edeltävään neljännekseen tilaukset lisääntyivät useammassa yrityksessä kuin vähenivät. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 14 prosenttia enemmän kuin heinä-syyskuussa ja yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuonna 216 vastaavalla vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa kahdeksan prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa ja viisi prosenttia suurempi kuin vuoden 216 joulukuussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä samalla tai hieman korkeammalla tasolla kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa väheni viime vuonna runsaan prosentin verrattuna vuoteen 216. Henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 39 eli 5 vähemmän kuin edellisvuonna. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: IV,217 / IV,216 IV,217 / III,217 Vientiin: -3 % +17 % Kotimaahan: +73 % +7 % Yhteensä: +9 % +14 % viimeisin tieto loka-joulukuu Kotimaahan Vientiin Muutos: / / Vientiin: -4 % +8 % Kotimaahan: +48 % +6 % Yhteensä: +5 % +8 % viimeisin tieto Yhteensä Talousnäkymät 1/218

7 Copyright Kone Corporation Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa Tilausten arvossa vahvaa kasvua erityisesti laivatilausten ansiosta Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi kahdeksan prosenttia vuonna 217 verrattuna edellisvuotiseen. Vuonna 217 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 3 miljardia euroa. Taloustaantumaa edeltävänä vuonna 28 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 33,3 miljardia euroa. Kone- ja metallituoteteollisuudessa uusien tilausten ja tilauskannan arvo kasvoivat merkittävästi loka-joulukuussa. Kasvun takana olivat erityisesti kaksi suurta laivatilausta. Tästä huolimatta tilauskanta supistui joulukuussa verrattuna syyskuuhun useammassa yrityksessä kuin kasvoi. Uudet laivatilaukset näkyvät Suomen viennissä vasta vuoden 221 jälkeen. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 93 prosenttia enem- män kuin heinä-syyskuussa ja 8 prosenttia enemmän kuin vuonna 216 vastaavalla ajanjaksolla. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 13 prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa ja 38 prosenttia suurempi kuin vuoden 216 joulukuussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi viime vuonna runsaat kolme prosenttia verrattuna vuoteen 216. Henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 128 eli 4 2 enemmän kuin edellisvuonna. Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: IV,217 / IV,216 IV,217 / III,217 Vientiin: +12 % +97 % Kotimaahan: +9 % +67 % Yhteensä: +8 % +93 % viimeisin tieto loka-joulukuu Yhteensä Kotimaahan Vientiin Muutos: / / Vientiin: +46 % +14 % Kotimaahan: -3 % +7 % Yhteensä: +38 % +13 % viimeisin tieto Talousnäkymät 1/218 7

8 Copyright Ovako Metallien jalostus Suomessa Liikevaihdossa selvää kasvua, tuotantomäärissä vain hieman Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmit) liikevaihto Suomessa kasvoi noin 2 prosenttia vuonna 217 verrattuna edellisvuotiseen. Vuonna 217 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 1,9 miljardia euroa. Taloustaantumaa edeltävänä vuonna 27 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 11,1 miljardia euroa. Metallien jalostusyritysten viimevuotinen liikevaihdon kasvu johtui lähes yksinomaan edellisvuotista korkeammista myyntihinnoista. Tähän olivat syynä terästuotteiden ja värimetallien maailmanmarkkinahintojen vahvistuminen vuoden 216 alun jälkeen. Tuottajahinnat olivat Suomessa viime vuonna noin viidenneksen korkeammalla tasolla kuin vuonna 216. Terästuotteiden, värimetallien, valujen ja metallimalmien yhteenlaskettu tuotannon määrä Suomessa kasvoi viime vuonna hieman verrattuna vuoteen 216. Terästuotteiden tuotanto pysyi edellisvuotisella tasolla. Värimetallien, metallimalmien ja erityisesti valujen tuotantomäärät kasvoivat. Terästuotanto maailmanlaajuisesti kasvoi viime vuonna viisi prosenttia verrattuna vuoteen 216. Tuotanto lisääntyi sekä Aasiassa että Pohjois-Amerikassa viisi ja EU-maissa neljä prosenttia. Suurimmat tuotantomaat olivat Kiina, Japani, Intia, Yhdysvallat, Venäjä ja Etelä-Korea. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli 5 prosenttia. Metallien jalostusyritysten henkilöstö Suomessa väheni viime vuonna noin kaksi prosenttia verrattuna vuoteen 216. Henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 15 1 eli 3 vähemmän kuin edellisvuonna. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa Indeksi 28 = 1 Muutos: 1-1,217 / 1-1,216, % 23 % Indeksi 28 = Muutos: 1-11,217 / 1-11,216, % 2 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi Lähde: Macrobond, Tilastokeskus Viimeisin tieto: lokakuu 217 Kausipuhdistettu teollisuustuotannon volyymi-indeksi Lähde: Macrobond, Tilastokeskus Viimeisin tieto: marraskuu Talousnäkymät 1/218

9 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa Tilauksissa vahva loppuvuosi Suunnittelu- ja konsultointialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa kasvoi kahdeksan prosenttia vuonna 217 verrattuna edeltävään vuoteen. Vuonna 217 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 6,2 miljardia euroa. Taloustaantumaa edeltävänä vuonna 28 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 5,5 miljardia euroa. Suunnittelu- ja konsultointialalla sekä uudet tilaukset että tilauskanta lisääntyivät uudelleen loka-joulukuussa hiljaisemman syksyn jälkeen. Kasvua oli yrityksissä laaja-alaisesti. Alalle ovat tyypillisiä suuret vaihtelut vuosineljännesten välillä. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsultointialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 4 prosenttia enemmän kuin heinä-syyskuussa ja 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 216 vastaavalla ajanjaksolla. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa kahdeksan prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa ja 15 prosenttia suurempi kuin vuoden 216 joulukuussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella suunnittelu- ja konsultointialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Suunnittelu- ja konsultointialan yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi viime vuonna noin neljä prosenttia verrattuna vuoteen 216. Henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 52 5 eli runsaat 2 enemmän kuin edellisvuonna. Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä Muutos: IV,217 / IV,216 IV,217 / III,217 Vientiin: -38 % +17 % Kotimaahan: +27 % +42 % Yhteensä: +19 % +4 % viimeisin tieto loka-joulukuu Yhteensä Kotimaahan Vientiin Muutos: / / Vientiin: -2 % -9 % Kotimaahan: +19 % +13 % Yhteensä: +15 % +8 % viimeisin tieto Talousnäkymät 1/218 9

10 Tietotekniikka-ala Suomessa Kasvu jatkunut epäyhtenäisenä yritysten välillä Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi kahdeksan prosenttia vuonna 217 verrattuna edeltävään vuoteen. Vuonna 217 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 12,4 miljardia euroa. Taloustaantumaa edeltävänä vuonna 28 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 6,7 miljardia euroa. Tietotekniikka-alan kasvu on jakaantunut kovin epäyhtenäisesti viimeisen vuoden aikana. Kun ohjelmistojen ja tietojenkäsittelypalvelujen myynti kasvoi viime vuonna kaikkiaan kuusi prosenttia, palvelinkeskusten ja verkkoportaalien liikevaihto kasvoi yhteensä 18 prosenttia. Tietotekniikka-alalla uusien tilausten kehitys jatkui epäyhtenäisenä yritysten välillä loka-joulukuussa, joskin syksyä parempana. Tilauskannan kokonaisarvo ei kuitenkaan kääntynyt kasvuun. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 42 prosenttia enemmän kuin heinä-syyskuussa, mutta 13 prosenttia vähemmän kuin vuonna 216 vastaavalla ajanjaksolla. Peliteollisuuden ja datakeskusten yritykset eivät ole mukana tässä tiedustelussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa kaksi prosenttia pienempi kuin syyskuun lopussa. Tilauskanta supistui 12 prosenttia vuoden 216 joulukuuhun verrattuna. Viime kuukausien tilauskehityksen ja erityisesti datakeskusten kasvaneen liikevaihdon seurauksena tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tietotekniikka-alan yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi viime vuonna vajaat kaksi prosenttia verrattuna vuoteen 216. Henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 62 6 eli noin 1 enemmän kuin edellisvuonna. Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa Tietotekniikka-alan* tilauskanta Suomessa Muutos: IV,217 / IV,216 IV,217 / III,217 Yhteensä: -13 % +42 % Muutos: / / Yhteensä: -12 % -2 % *) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset *) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset viimeisin tieto loka-joulukuu 217. viimeisin tieto Talousnäkymät 1/218

11 TALOUSNÄKYMÄT Tiedot perustuvat tilanteeseen Pääekonomisti Jukka Palokangas, puh. (9) , Ekonomisti Petteri Rautaporras, puh. (9) , Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön ja tuottajahintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki puhelin (9) Talousnäkymät 1/218 11

12 12 Talousnäkymät 1/218