LAUSUNTO Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö Siviilikriisinhallinnan vastuualue Nvm Antti Häikiö 6.10.2016 Hallintovaliokunta Päivitys 4.10. kuulemisen jälkeen; lisätty liite "10 käytäntöä: ulkoinen ympäristö - sisäinen turvallisuus KRIISINHALLINTA ON SISÄISEN TURVALLISUUDEN TYÖTÄ ULKOISESSA YMPÄRISTÖSSÄ Siviilikriisinhallinta on ulkoisessa ympäristössä tapahtuvaa sisäisen turvallisuuden työtä yhtä paljon kuin ulkopolitiikkaa tai vaikuttamista konfliktimaan tilanteeseen ja ihmiselämän suojelemiseen. Voidaan sanoa, että suurin osa utp-toimijoista on sisäisen turvallisuuden henkilöstöä - siviilikriisinhallinnassa oikeus- ja sisäasioiden henkilöstöä. Keskeistä on, että kriisinhallinnan operaatiot toteutetaan siellä, missä ongelmat ovat ja mistä ne voivat kasvaa ja levitä. Operaatiot työskentelevät juurisyihin vaikuttamiseksi maahanmuuton, ihmissalakuljetuksen, rajat ylittävän huume-, ase- ja öljykaupan, terrorismin, terrorismin rahoituksen, väkivaltaisen ekstremismin ja muun vakavan liikkuvan rikollisuuden lähtö- ja kauttakulkumaissa. Kehitettäessä kohdemaiden hallintoa ja yhteiskuntaa turvallisuussektorilla, lainvalvonnassa, rajaturvallisuudessa ja oikeushallinnossa tuetaan kaiken muun kehityksen edellytyksiä - kestävää rauhaa ja kestävää kehitystä. Nämä ovat samalla välittömiä tekijöitä edistämään maasta lähteneiden paluuta samoihin maihin. EU:n uusi toimintamalli, CBSD (Capacitybuilding for Security and Development) on juuri turvallisuuden ja kehitysyhteistyön hankkeistamista kriittisissä kohteissa ja kriittisissä puutteissa ja ongelmissa. CBSD-hankkeet tuleekin nähdä kaksinkertaisena lisäarvona: vaikuttaa maista lähtemiseen vähentävästi - ja lisätä ihmisten edellytyksiä palata kotimaihinsa. Kriisinhallinta on yhä kokonaisvaltaisempaa. Pakolaiset Irakista, Somaliasta ja Afganistanista osoittavat, että maat, joissa on toteutettu maailmanhistorian kalleimmat sotilaallisen kriisinhallinnan operaatiot, eivät ole kehittyneet kestävällä tavalla edes turvallisuussektorilla
(SSR, Security sector reform). Tarvitaan siviilikriisinhallintaa, kehitysyhteistyötä, kauppaa ja taloutta lisäämään kansainvälisen työn vaikuttavuutta ja kestävyyttä. Kokonaisvaltaisuutta edistetään kotimaista lähtien; kokonaisvaltaisuus on käsitys, jolla pääkaupungista vaikutetaan kriisinhallinnan strategiseen suunnitteluun ja päätöksiin ennen operaatioita. Suomella on ainutlaatuinen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan strategia vuodelta 2009, joka nyt tulee kansallisten selontekojen, strategiatyön ja EU:n globaalistrategian toimeenpanon edistyessä päivittää - ja silloin olemme taas Euroopan kärkimaa kokonaisvaltaisessa mallissamme muille. Kokonaisvaltaisuus turvallisuuden ja kehityksen edistämisessä merkitsee sekä inhimillistä että taloudellista säästöä, kun olemassa olevia voimavaroja kohdentamalla päästään parempaan tulokseen ja vaikuttavuuteen nopeammassa ajassa. Ihmisiä ja kansanryhmiä autetaan ensin heidän kotiseuduillaan. Kokonaisvaltaisuus tulee järjestää kansallisesti siten, että kokonaiskäsitys, tilannekuva ja yhteistoiminta, myös yhteiset resurssit, vahvistavat osallistumista ulkoiseen toimintaan. Nykyisten kompleksien kriisien aikana kansainvälinen valmius, varautuminen ja osallistuminen tukevat suoraan kansallisen valmiuden ja varautumisen järjestelmää, kriisinsietokykyä ja kansallista resilienssiä. Sisäministeriö vastaa ulko- ja turvallisuuspoliittisten päätösten mukaisesti siviilikriisinhallinnan toimeenpanosta. Käytännössä kriisinhallintaoperaatioihin asetetaan henkilöstöä, jotka ensin koulutetaan, valitaan, varustetaan ja lähetetään eli toimitaan heidän työnantajanaan. Käytännössä työn tekee ja valtiotyönantajana toimii sisäministeriön tulosohjauksessa Kriisinhallintakeskus, CMC Finland. Kokonaisvaltaisen käsityksen mukaisia toimijoita on kansallisesti useita ja niiden yhteistä hyötyä ja järjestelyitä tulisi selvittää kokonaisvaltaisuuden vahvistamiseksi. Suomella on eri EU:n, YK:n, Etyjin, Naton ja Euroopan neuvoston operaatioissa noin 100 asiantuntijaa, joista suurin yksittäinen ammattiryhmä ovat poliisit. Suomen siviilikriisinhallinnan henkilöstöstä 40 prosenttia tulee oikeus- ja sisäasioiden ammattialoilta - käytännössä lainvalvonnan ja oikeushallinnon tehtävistä. EU:ssa luku on jopa 70 prosenttia, ja Suomen lukua laskee tällä hetkellä korkea osallistuminen Etyjin tarkkailutehtävään Ukrainassa, jossa tarkkailijoiden taustat ovat laajemmat. Suomalainen siviilikriisinhallinta on kansainvälisessä työssä myös tehokasta tasa-arvotyötä: naisten osuus Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta on yli 40 prosenttia, kun EUmaiden keskiarvo on 21 prosenttia. LIITTEET 10 KÄYTÄNTÖÄ: Ulkoinen ympäristö - sisäinen turvallisuus Kokonaisvaltaisuus = ulkoinen ja sisäinen, selontekoviittaukset Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden taustaorganisaatiot 12.9.2016
LIITE 10 KÄYTÄNTÖÄ: ULKOINEN YMPÄRISTÖ - SISÄINEN TURVALLISUUS (kehysbudjetissa tai EU- rahoituksella) 1. Siviilikriisinhallintaoperaatiot, joissa työskentelee Suomesta 100-120 asiantuntijaa (100-120 htv) maahanmuuton, ihmissalakuljetuksen, terrorismin, terrorismin rahoituksen, laittoman ase-, huume- ja öljykaupan sekä muun järjestäytyneen rikollisuuden lähtö- ja kauttakulkumaissa. Suomalaisista asiantuntijoista 40-50 prosenttia on sisä- ja oikeusasioiden henkilöstöä. (EU:ssa 70 prosenttia) - eli ulkoinen toiminta tapahtuu pääasiassa sisäisen turvallisuuden henkilöstöllä. 2. Alueelliset yhteistoimintahankkeet (EU Regionalization Sahel): uusi yhteistoimintamekanismi Sahelin alueella koordinoida EU-delegaatioiden, sotilaallisen operaation ja kahden siviilikriisinhallintaoperaation yhteistyötä alueen ongelmissa. Vastaavaa kehitetään Afrikan sarven alueella (EU:n 3 operaatiota ja delegaatio Somaliassa). 3. CBSD-hankkeet (Capacity-building for Security and Development), kriittiset turvallisuuden tai muun kehityksen kohteet, jotka vähentävät lähtösyitä - mutta edistävät myös paluun tai palauttamisen edellytyksiä (esim. poliisireformi, rajahallinnon opetus- ja kalustohankkeet, kyläkehitys, talo- ja kouluhankkeet, SMEliiketoiminnan ja työllisyyden hankkeet). 4. Twinning- ja TAIEX-hankkeet (ENP-maat ja IPA-maat), yhden tai kahden EU-maan asiantuntijahankkeita komission rahoituksella, turvallisuuskehityshankkeet kuten poliisireformi, raja- ja vankilahallinnon kehityshankkeet, turvallisuusoppilaitosten perustaminen. 5. EU-vaikuttaminen: Sisäisen turvallisuuden komitean (COSI) ja Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PSC) sekä niiden alaisten työryhmien (COSI Support Group, CIVCOM, PMG) yhteistyön vahvistaminen - yhteisten strategia- ja konseptiasiakirjojen laadinta (mm. Merellisen turvallisuuden strategia/välimeri, Maahanmuutto/Länsi-Balkan, Afrikansarven strategia, Sahelin strategia). 6. EU-vaikuttaminen: OSA-sektorin asiantuntijuuden lisääminen YTPP-kriisinhallinnan (a) strategisessa suunnittelussa, (b) operaatiosuunnittelussa, (c) kriisinhallinnan arvioinnissa ja uudelleenohjauksessa (raportit, Strategic review) sekä (d) asiantuntijatyössä EU:n rakenteissa. 7. EU-vaikuttaminen: aktiivinen osallistuminen EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisten sekä sisäisen turvallisuuden strategisten painopisteiden määrittämiseen (tehty v. 2000, Feira Priorities), jatkotyönä aktiivinen osallistuminen Voimavarakehityksen päivittämiseen (tehty v. 2008, Civilian Headline Goal 2008). 8. Strategisen kumppanuuden (mm. EU-Nato-, EU-YK- ja EU-AU-yhteistyö) sekä kolmasmaayhteistyön (Länsi- Balkan, itäiset ja eteläiset kumppanit) vahvistaminen ja hyödyntäminen kansainvälisessä turvallisuustyössä (esim. 500 bosnialaista ja 200 kosovolaista poliisia tulevaan Libyan operaatioon). 9. Kouluttajakoulutuksen ja koulutusyhteistyön lisääminen, turvallisuuskoulutus kohdemaissa, suomalainen koulutus- ja turvallisuusalan osaamisen vienti, oppilaitosyhteistyö. 10. TKI, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kriisi- ja kehitysliiketoiminnan vahvistaminen yhteistyössä, ovenavaushankkeet kohdemaissa (esim. Nokia Saving Lives -konsepti Lähi-idässä ja Afrikassa).