Mitä yhteistyö sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osalta voisi tarkoittaa? VAPAAEHTOISPOHJAINEN JÄRJESTÖ VALMISTELUN AIKANA Vammaisjärjestöjen ja vammaisten henkilöiden mukaan ottaminen heitä koskevien asioiden päätöksentekoon (YK:n vammaissopimus määrää!) Asukkaiden äänen esiin tuominen Massaliikuttajien fyysisten edellytysten turvaaminen kunnassa ja maakuntatasoilla 3. sektorin tarjoamien palvelujen kartoitus -> niiden merkitysten arvioiminen Konkretiaa valmisteluun -> yksittäisen jäsenen merkitys UUDESSA MAAKUNNASSA Vammaisjärjestöjen ja vammaisten henkilöiden mukaan ottaminen heitä koskevien asioiden päätöksentekoon (YK:n vammaissopimus määrää!) Vapaaehtoistoiminnan merkityksen tunnistaminen -> kunnan ja maakunnan palveluohjaus myös takaisin ennaltaehkäisevän vapaaeht.toiminnan suuntaan Mutta on myös huomioitava Huoli: Palveluissa ohjaus vapaaehtoisten varaan Asiakasneuvonnan siirtämisessä järjestöille huomioitava se, ettei järjestöillä ole vakituista, palkattua henkilöstöä ko. tehtäviin. toiminta tapahtuu rajallisin resurssein niin talouden kuin henkilöresurssien suhteen ja mm. vap.eht. liikuntayhdistysten avustusrahoituksen turvaaminen Rooli???? -> käytännön toimet Osallisuus on mahdollisuus Järjestö osaksi asiakkaan hoito/palveluketjua heti ensi kontaktista lähtien vertaistukihenkilöt osaksi hoitopolkua
Palveluntuottajajärjestö VALMISTELUN AIKANA Asiakasnäkökulma: tietoa, mitä palveluntarpeita asiakkailla on järjestöiltä -> yhteiset käsitteet ja taustaperiaatteet tietoperusteisesti Huomioidaan palvelutuottajajärjestöjen erityisyys palveluita määriteltäessä mm. ei voittoa tavoitteleva Miten palveluja tuottavassa yksikössä on linkitetty järjestöjen työ? Järjestön jäsenistön osaamisen profiloiminen (VALVIRA) UUDESSA MAAKUNNASSA Asiantuntijaedustajisto palveluita suunniteltaessa/tuotettaessa Paikallinen palvelun tuottaja Järjestölähtöinen palveluohjaus osaksi sotekeskuksen toimintaa Järjestöt palveluntuottajina mahdollistavat: 1. palveluihin liittyvän osallisuuden 2. muuhun toimintaan liittyvän osallisuuden Kumppanuussopimukset järjestöjen kanssa Pitääkö suuri osa liikuntapalveluista yhtiöittää rahoituksen turvaamiseksi vai jääkö kunnille budjetit niiden turvaamiseksi? Verkostoituminen: public-private-people: tuotetaan yhdessä Tasaveroinen korvausjärjestelmä
VALMISTELUN AIKANA Tarvitaan yhteisten käsitteiden ja taustaperiaatteiden laatimista Kumppanuussopimukset (kunta-järjestö, maakunta-järjestö): näiden mallintaminen Yhteisten intressien löytäminen Tarvitaan vapaaehtoisuuden ja vapaaehtoisten määrittelyä suhteessa sote-tuottajiin Yhdistysten jatkuvuuden turvaaminen, toimintaedellytysten selvittely Vähemmistöt Tasa-arvo JÄRJESTÖLÄHTÖINEN AUTTAMISTYÖ UUDESSA MAAKUNNASSA Palkattu järjestöjen/yhdistysten palveluneuvoja, joka auttaa jäsenistöä palvelujen haussa Rakenteet maakuntatasolla Sote-keskuksissa järjestöjen/kokemusasiantuntijuuden/vertaistuen edustus (voitaisiinko esim. sote-keskusten palveluntarjoajan kriteerinä olla jotain tähän liittyvää?) Pitääkö esim. sydänpotilaiden nykyinen auttamistyö strukturoida, että voidaan liittää palvelutuottajien kylkeen?
KANSALAISTOIMINTA VALMISTELUN AIKANA Asiakasfoorumit Järjestöjen verkostot yli sektorirajojen Asiakkaiden kokemusten hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UUDESSA MAAKUNNASSA Asiakasfoorumit Vaikuttamiskanavat Palaute Kumppanuussopimukset Osallisuuden edistäminen muutenkin kuin palvelunkäyttäjinä. Esim. nykyisten/entisten asiakkaiden kokemusasiantuntijuus, ryhmätoiminnot, kummiasiakkuudet jne. Luottamus järjestöihin Kokemusasiantuntijuus: Myös asiakkaiden kokemukset, niiden hyödyntäminen, ei vain koulutuetut kokemusasiantuntijat Järjestöille tila/kokoontumispaikka Sote-keskusten yhteyteen - tulee kiinteämmin kumppaniksi - ratkaisee osaltaan esim. pienempien paikkakuntien ongelmaa järjestöjen kokoontumistilasta