Vapaa-aika- ja harrastuspalveluiden yhdistyskysely 2013

Vapaa-aika- ja harrastuspalveluiden yhdistyskysely 2013

Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Yhteistoiminnan kehittäminen... 3 3 Kysely... 5 4 Tulokset... 7 4.1 Taustatiedot... 7 4. 2 Yhteistyö Järvenpään kaupungin kanssa... 11 4.3 Yhteistyö toisten yhdistysten kanssa... 21 4.4 Yhteistyön koordinointi... 26 4.5 Vapaa sana... 29 5 Kolmannen sektorin yhteistoiminnan kehittäminen - käytännön toimet... 30 Lähteet... 32 Liitteet... 32 Liite 1. Yhdistyskysely... 32 Liite 2. Kaupungin kanssa tehty yhteistyö: toiminta-alueet ja yhteistyömuodot... 45 Liite 3. Kaupungin kanssa toivottu yhteistyö: toiminta-alueet ja yhteistyömuodot... 46 Liite 4. Yhdistysten kanssa tehty yhteistyö: toimialat ja yhteistyömuodot... 47 Liite 5. Yhdistysten kanssa toivottu yhteistyö: toimialat ja yhteistyömuodot... 48 Liite 6. Yhteistyöfoorumi pähkinänkuoressa... 49 2

1 Johdanto Järvenpään kaupungin Vapaa-aika- ja harrastuspalveluissa tehtiin keväällä 2013 Järvenpäässä toimiville yhdistyksille kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää yhdistysten näkemyksiä yhteistyöstä toisten yhdistysten ja kaupungin kanssa. Kyselyn avulla haluttiin kartoittaa tämänhetkistä yhteistyötilannetta ja kerätä ehdotuksia sen kehittämisestä ja koordinoimisesta. Tässä raportissa esitellään kyselyn tuloksia. Raportin laatija työskenteli yliopistoharjoittelijana Vapaa-aika- ja harrastuspalveluiden Vapaa-aikaja osaamiskeskuksessa kolmen kuukauden ajan keväällä 2013. Harjoittelijan tehtävä oli avustaa kansalaistoiminnan tuki -palveluprosessin käynnistämis- ja kehittämistyössä. Tähän työhön sisältyi muun muassa yhdistyskentän kartoitus sekä yhdistyskyselyn laadinta, lähetys ja vastausten kokoaminen tähän raporttiin. Järvenpäässä 7.6.2013. Mikaela Helin 2 Yhteistoiminnan kehittäminen Vuoden 2012 alusta aloitti Järvenpään kaupungilla organisaatiomuutoksen seurauksena uusi sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue ja sen yhtenä avainalueena vapaa-aika- ja harrastuspalvelut, jonka tehtäväaloja ovat liikunta ja terveellinen elämäntapa, kirjasto ja kirjallisuus, omaehtoinen itsenä kehittäminen, taiteen perusopetus ja kansalaistoiminnan tuen edistäminen. Kuva 1. Järvenpään kaupungin organisaatio 1.4.2013 alkaen. 3

Kansalaistoiminnan tukeen sisältyy paikallisen yhteistoiminnan ja yhdistyskoordinaatioon kehittäminen. Yhdistykset haluttiin kyselyn avulla ottaa mukaan ideoimaan tätä kehittämistyötä. Kuva 2. Kansalaistoiminnan tuen palveluprosessi. Kuva 3. Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen organisaatio 2013. 4

Vapaa-aika- ja osaamiskeskus tulee toimimaan yhteistoiminnan koordinoijana. Keskuksen tarkempi rooli ja tehtävät hakevat vielä muotoaan, mutta sen vastuulla on jo yhteistoiminnan kehittämiseen liittyen yhdistysinfo, johon kootaan rekisterimuotoon paikallisten yhdistysten yhteystiedot ja toimintakuvaukset. Yhdistysinfo tulee olemaan kaikille avoin internet-sivusto. Infon on tarkoitus palvella niin kaupungin henkilöstöä, yhdistyksiä kuin asukkaitakin. Järvenpään kaupungin eri toimintayksiköissä tehdään tällä hetkellä ja on tehty ennenkin yhteistyötä yhdistysten kanssa. Yhteistyön kehittämisellä tavoitellaan aiempaa koordinoidumpaa toimintaa sekä mahdollisesti uusia yhteistyömuotoja. Yhdistysrekisterin lisäksi tärkeiksi koetaan muun muassa selkeästi määritellyt toimijat ja vastuut sekä kaupungin organisaatiossa että yhdistyksissä ja yhteistoiminnan mallien luominen, yhdenmukaistaminen ja/tai selkeyttäminen. Tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen edistämällä kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä sekä kaupungin ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Keski-Uudellamaalla, jossa Järvenpää sijaitsee, yhteistyön kehittäminen on ollut esillä muun muassa vuosien 2008 2009 Kuka vaikuttaa - Kumppanuudesta hyvinvointia Keski-Uudellamaalla - hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää uusia yhteistyön tapoja seudun kuntien ja sosiaalija terveysjärjestöjen välille. 1 Keväällä 2011 Järvenpäässä tehtiin valtuustoaloite koskien yhdistysparlamentin tarpeellisuuden selvittämistä. Aloitteessa todettiin Järvenpäästä löytyvän vireää yhdistystoimintaa ja yhdistysten olevan merkittävä voimavara kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Aloitteen mukaan joidenkin yhdistysten mielestä yhdistysten voimavarojen ja yhdistysten ja kaupungin yhteistyö kaipaisi mm. nykyistä parempaa koordinointia. 2 Kyselyllä pyrittiinkin saamaan selville, miten yhdistysten mielestä yhteistyötä voisi paremmin koordinoida. 3 Kysely Sähköinen, Webropol-ohjelmalla toteutettu kysely laadittiin ja lähetettiin yhdistyksille huhti - toukokuussa 2013. Kysely lähetettiin rekisteröityneille, toiminnassa oleville yhdistyksille, joiden kotipaikka on Järvenpää tai jotka olivat saaneet kahden edellisen vuoden aikana Järvenpäästä kulttuuri-, liikunta- tai nuorisotoimen avustuksia ja joille oli löydettävissä yhteystiedot. Yhdistysten kartoitustyössä käytettiin Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysnettiä ja Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän tietopalvelua. Yhteystietojen etsinnässä hyödynnettiin lisäksi yhdistysten omia internet-sivuja, valtakunnallisten tai muiden kattojärjestöjen sivuja ja Järvenpään 1 Mustonen 2009, 3. 2 Uusikumpu, 2011. 5

liikuntapalveluiden asiakasrekisteriä. Kyselystä tiedotettiin Keski-Uusimaa -lehdessä, liikuntapalveluiden Facebook-sivulla ja kaupungin internet-sivuilla. Lisäksi yhdistyksiä tiedotettiin sähköpostitse. Yhdistykset pääsivät vastaamaan kyselyyn sähköpostitse lähetetyn henkilökohtaisen kyselylinkin kautta. Linkkejä lähetettiin 296 yhdistykselle. Lisäksi yksi kyselylomake lähetettiin postitse. Vastauksia saatiin 91, jolloin vastausprosentiksi muodostui noin 30. Korkeampi vastausprosentti olisi ollut toivottava, mutta tälläkin vastausmäärällä saatiin paljon tietoa yhteistyöstä ja ehdotuksia ja ajatuksia sen kehittämisestä. On tosin huomautettava, että yhdistyksiä per toimiala on paikoitellen vähän ja että etenkin osa paikallisessa yhdistyskentässä tunnetuista ja aktiivista yhdistyksistä ei vastannut kyselyyn. Kyselyprosessiin sisältyi myös muita haasteita. On mahdollista, ettei tieto kyselystä saavuttanut kaikkia kohderyhmän yhdistyksiä esimerkiksi yhteystietojen puuttumisen vuoksi. Kyselylinkin jakaminen toteutettiin henkilökohtaisella vastauslinkillä, joka lähetettiin yhdistykselle yhteen sähköpostisoitteeseen. Näin toimittiin, koska haluttiin varmistaa yksi vastaus per yhdistys. Henkilökohtainen linkki valittiin julkisen linkin sijasta myös muun muassa siksi, koska se mahdollisti muistutusviestin lähetyksen, mikä koettiin erittäin tarpeellisena toimintona. Saattaa olla, että linkin lähettäminen vain yhteen osoitteeseen vaikutti vastausmäärään, sillä vastaaminen saattoi riippua esimerkiksi yhden henkilön mahdollisuudesta käyttää aikaansa kyselyyn. Kysely oli myös varsin pitkä, mikä on voinut vähentää vastausinnokkuutta. Kyselyn ensimmäisessä osiossa tiedusteltiin yhdistyksen taustatietoja. Osa näistä tiedoista on tarkoitus julkaista yhdistysrekisterissä. Taustatietojen jälkeen kysyttiin tehdystä ja tulevaisuudessa toivotusta yhteistyöstä sekä Järvenpään kaupungin että toisten yhdistysten kanssa. Yhteistyöstä kaupungin kanssa rajattiin rahalliset avustukset pois, koska yhteistyötä haluttiin lähestyä enemmän yhteisen toiminnan näkökulmasta. Lopuksi kysyttiin yhteistyön koordinoimisen tarpeellisuudesta ja tavoista. Kyselylomake löytyy liitteenä (liite 1). Tähdellä merkityt kysymykset olivat pakollisia vastata, muut kohdat vastaaja pystyi jättämään tyhjiksi. Mikaela Helin teki kyselylomakkeen työpaikkaohjaajansa, Vapaa-aika- ja osaamiskeskuksen palveluesimies Tiina Inkisen ohjauksessa. Koulutus- ja markkinointiassistentti Minna Luosujärvi auttoi lomakkeen teon aloittamisessa. Kyselyyn kerättiin tekovaiheessa kommentteja Järvenpään kaupungin kolmannen sektorin yhteistyöryhmän jäseniltä. Työryhmä on aloittanut toimintansa alkuvuodesta 2013 ja sen puheenjohtajana toimii vapaa-aikajohtaja Marko Enberg. 6

4 Tulokset Vastausaineistoa esitellään kyselylomakkeen teemojen, muttei aina suoraan kysymysten, mukaisessa järjestyksessä. Vastauksia kuvaavat kaaviot ja taulukot ovat poimittu Webropolohjelman antamasta vastausraportista, ellei toisin ole mainittu. Taulukon tai kaavion yläpuolella näkyy tummennettuna siihen liittyvä kysymys samassa muodossa kuin se on ollut vastaajan saamassa kyselylomakkeessa. Kysymyksen edellä oleva numero viittaa kysymyksen numeroon lomakkeessa. Vastausaineisto sisältää runsaasti avovastauksia. Niistä esitetään esimerkkejä sekä sisällön mukaan muodostettuja luokitteluja ja ryhmittelyjä, joilla on pyritty etsimään vastauksista esimerkiksi usein toistuvia aiheita. Myös suoria lainauksia käytetään havainnollistamisen apua. Niitä on joissakin kohdissa pilkottu osiin, jolloin vastauksen edestä tai lopusta puuttuva osa on merkitty kahdella viivalla (- -). 4.1 Taustatiedot Lomakkeen ensimmäisessä osiossa kysyttiin pakollisina kysymyksinä yhdistyksen nimi, vastuuhenkilöt ja yhteystiedot. Vastaajia pyydettiin myös kuvaamaan yhdistyksen toimintaa. Kysymys ei ollut pakollinen, mutta lähes kaikki, 89 vastaajaa, vastasivat siihen. Toimintakuvaukset olivat yleisesti ottaen kattavia ja tarkasti toimintaa kuvaavia. Niitä eikä yhteystietoja julkaista tässä raportissa, vaan niitä hyödynnetään yhdistysrekisterin kokoamisessa. Yhdistyksiltä pyydettiin lupaa tietojen julkaisemiseen, mihin vastaajat muutamaa lukuun ottamatta antoivat suostumuksen. Kaikkien vastaajien tuli ilmoittaa yhdistyksensä toimiala. 2. Yhdistyksenne on ensisijaisesti * Valitkaa vain yksi. Vastaajien määrä: 91 7

Suurimmaksi toimialaluokaksi muodostui "muu", johon yhdistyksensä sijoitti noin 33 % vastaajista. Seuraavaksi eniten vastaajia oli liikuntayhdistyksistä (noin 18 % ) ja kulttuuriyhdistyksistä (11 %). Luokkaan "muu" kuuluvat kuvasivat yhdistyksensä toimialaa seuraavasti: Valokuvaus, kalaseura, järjestöjen yhteistyöjärjestö sote-toimiala, kuluttajien etuja ajava, lasten ja nuorten hyvinvointi, päiväkotitoimintaa pyörittävä yhdistys, keilailuseura, harrasteyhdistys, talotekniikan yhdistys, aatteellinen yhdistys, autotekniikan ammattilaisten verkosto, sosiaali- ja terveysalan järjestö, hyväntekeväisyysjärjestö, siirtolapuutarhatoimintaa edistävä yhdistys, naiskuoro, koiraurheiluseura, ympäristöjärjestö, veteraaniyhdistys, koirakerho, käsityökulttuuriyhdistys, päivähoito ja peruskoulutus, kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys, perinneyhdistys, harrastusyhdistys (poliittisesti sitoutumaton), lions -yhdistys, hevostaitoja ja ihmisen itsetuntemusta lisäävä yhdistys, avustusyhdistys. 8

Yhdistyksiltä tiedusteltiin myöskin pakollisina kysymyksinä jäsenmäärä, alle 18-vuotiaiden jäsenten ja palkatun henkilöstön määrä. Palkattua henkilöstöä löytyi 17 yhdistyksestä (noin 19 % vastaajista). Näistä neljällä oli yli kymmenen palkattua henkilöä, lopuilla alle kymmenen tai määrä vaihteli tilanteen mukaan. Kaksi kolmasosaa (noin 66 %) yhdistyksistä ilmoitti, että toimintaan osallistuminen edellyttää yhdistyksen jäsenyyttä. 5. Onko yhdistyksenne toimintaan mahdollista osallistua olematta yhdistyksen jäsen? * Vastaajien määrä: 91 Noin puolella (50,5%) vastaajayhdistyksistä toimintakulut olivat vuonna 2012 enintään 5000. Toimintakuluikseen yli 25 000 ilmoittaneita yhdistyksiä oli 17 (noin 19%). 6. Yhdistyksen toimintakulut vuonna 2012 * Vastaajien määrä: 91 Avoimet vastaukset: Muu, tarkenna. - n. 1,6 miljoonaa 9

Kyselyn avulla haluttiin kartoittaa paikallisista, eri toimialojen yhdistyksistä löytyvää erityisosaamista ja asiantuntemusta. Tätä kysyttäessä vastauksia saatiinkin melko runsaasti, 79 vastaajalta. Suurin osa osaamis- tai asiantuntemuskuvauksista painottui yhdistyksen ydintoimintoihin, esimerkiksi urheiluseuralla tietyn lajin erityisosaamiseen, kansanterveysyhdistyksellä sairaustietouteen ja vertaistukeen, poliittisella yhdistyksellä kunnallispolitiikkaan tai ammattiyhdistyksellä oman ammattialan tuntemukseen. Jotkut vastaajat nostivat esille myös sellaista jäsenistönsä osaamista, joka ei suoraan liity oman yhdistyksen ydintoimintoihin. Tällaisia olivat esimerkiksi retkien ja tapahtuminen organisoiminen, sosiaalinen arviointi, yhteisötyö, työllistäminen, kansalaistoiminnan kehittäminen, nettisivujen ja mainosjulisteiden tekeminen, historiatyön ohjaaminen, johtaminen, ryhmätyöskentely, keskusteluryhmien vetäminen sekä koulutus- ja ohjaustaidot, joita on joissakin yhdistyksissä räätälöity kohderyhmän mukaan (esimerkiksi lapsille, ikäihmisille, kaupungin työntekijöille). Muutamissa vastauksissa yleisesti todettiin yhdistyksen jäsenistöstä löytyvän monenlaista osaamista esimerkiksi erilaisten koulutus- ja työtaustojen vuoksi, mutta osaamista ei kuvattu tarkemmin. Noin 30 % yhdistyksistä tuottaa maksullisia palveluja. 8. Tuottaako yhdistyksenne maksullisia palveluja? * Pois lukien jäsenmaksut. Vastaajien määrä: 90 Näitä olivat - kurssit, retket, kilpailut, leirit - konsertit ja tapahtumat - kerhot, leikkikoulut ja päivähoito - tuotteiden myynti - muu myynti, kuten yhdistyksen toiminnan esittelyä yrityksille, telttojen kasausta tapahtumiin, terveyteen liittyvien arvojen mittausta, talonmies-palveluja, joulupukkipalvelu ja kirpputori. 10

4. 2 Yhteistyö Järvenpään kaupungin kanssa Kyselyn toisessa osiossa tiedusteltiin tehdystä ja tulevaisuudessa toivotusta yhteistyöstä Järvenpään kaupungin kanssa. 67 % vastaajayhdistyksistä oli tehnyt yhteistyötä Järvenpään kaupungin kanssa. 10. Onko yhdistyksenne tehnyt yhteistyötä Järvenpään kaupungin kanssa?* Tässä kyselyssä kaupungin myöntämät rahalliset avustukset ovat rajattu yhteistyön ulkopuolelle. Jos vastasitte ei, voitte siirtyä seuraavalle sivulle. Vastaajien määrä: 91 Yli puolet (noin 55%) vastaajista koki yhteistyön sujuneen hyvin ja noin kolmannes (32%) erinomaisesti. 13. Miten yhteistyö Järvenpään kaupungin kanssa on toiminut (kokonaisarvio)? Vastaajien määrä: 62 3 3 Huom. yhteistyötä kaupungin kanssa tehneitä yhdistyksiä 61. 11

Vastaajia pyydettiin antamaan lisätietoja yhteistyön sujuvuudesta. Niitä antoi 21 yhdistystä. Alle on listattu yhteistyössä positiiviksi ja negatiivisiksi koettuja seikkoja. Kehuttiin: - Päiväkotien kanssa tehty yhteistyö lastenkonserttien tiimoilta. - Yhteistyön vastavuoroisuus, esimerkiksi siivoustalkoita yhdessä kaupungin kanssa ja teknisen toimen osallistuminen teemailtoihin. - Kaupungin edustajat osallistuneet yhdistyksen tilaisuuksiin. - Mahdollisuutta käyttää kaupungin tiloja. - Yhteistyö sujunut hyvin verrattuna kuultuihin kokemuksiin muista kaupungeista. - Kaupunki tullut vastaan tilavuokrissa. - Kolmannen sektorin toimijoiden mukaan ottaminen maahanmuuttajatyöhön ja kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen. - Yhteistyö antaa näkyvyyttä yhdistykselle. Kritisoitiin: - Seurojentalon käyttövuorojen väheneminen. - Ei tietoa oikeasta tahosta, johon ottaa yhteyttä yhteistyömahdollisuuksien esittämiseksi. - Tilojen hankala saanti. - Henkilöiden vaihtuvuus ja tiukat aikataulut tuovat katkoksia yhteystyöhön (mutta kun yhteys on saatu, on yhteistyön koettu toimineen hyvin). - Kaupungilta ei tarpeeksi informaatiota yhdistykselle. - Tiedottamisesta huolimatta ei tiedosteta yhdistyksen tarjoamia palveluita. - Kaupungin vähäinen kiinnostus jäteasioita kohtaan, joutuvat itse maksamaan kartonkilaatikoiden tyhjentämisen. - Vaikeus saada hoitajia ja/tai lääkäreitä osallistumaan tai luennoimaan tilaisuuksiin. Yhteistyötä kommentoitiin myös näin: "- - Toistaiseksi yhteistyö on ollut enemmän tai vähemmän lyhytkatseista, tilanne- ja/tai tapahtumakohtaista. Jatkossa siihen tarvitaan lisää pitkäjänteisyyttä, jolloin toiminta saa lisää ulottuvuutta - -". 12

Noin 75 % kyselyyn vastanneista yhdistyksistä on kiinnostunut aloittamaan tai lisäämään yhteistyötä kaupungin kanssa. 15. Onko yhdistyksellänne kiinnostusta aloittaa tai lisätä/kehittää yhteistyötä Järvenpään kaupungin kanssa? Tässä kyselyssä kaupungin myöntämät rahalliset avustukset ovat rajattu yhteistyön ulkopuolelle. Jos vastasitte ei, voitte siirtyä seuraavalle sivulle. Vastaajien määrä: 91 Yhteistyötä tehneitä yhdistyksiä pyydettiin ilmoittamaan, minkä toiminta-alueiden kanssa ovat toimineet ja millä tavoin. Myös yhteistyön aloittamista tai lisäämistä toivoneilta kysyttiin, kenen kanssa ja millä tavoin haluaisivat tehdä yhteistyötä. Vastaajat valitsivat yhteistyökumppanit ja - muodot tarjotuista vaihtoehdoista. Koko taulukot vastausmäärineen löytyvät liitteinä (liitteet 2 ja 3). Eniten vastauksia keränneet yhteistyökumppanit ja -muodot olivat: Tehty yhteistyö, 58 vastausta Toiminta-alue: Kulttuuripalvelut, teknisen toimialan palvelut, muu Yhteistyömuoto: Tapahtumat, muu, ohjaaja-/asiantuntijavaihto Toiminta-alue + yhteistyömuoto: Kulttuuripalvelut + tapahtumat, teknisen toimialan palvelut + tapahtumat, liikuntapalvelut + tapahtumat ja kulttuuripalvelut + tilat Toivottu yhteystyö, 61 vastausta Toiminta-alue: Kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, ikääntyneiden palvelut Yhteistyömuoto: Tapahtumat, ohjaaja-/asiantuntijavaihto, tiedottaminen Toiminta-alue + yhteistyömuoto: Kulttuuripalvelut + tapahtumat, ikääntyneiden palvelut + tapahtumat, liikuntapalvelut + tapahtumat ja nuorisopalvelut + tapahtumat Vastaajia pyydettiin antamaan vielä tarkempia esimerkkejä siitä, mitä tehdystä ja toivotusta yhteistyöstä. Alle on koottu esimerkkejä vastauksista. 13

Tehty yhteistyö, 62 vastaajaa 4 Ohjaaja-/asiantuntijavaihto, minkälaista? 25 vastausta: - Näyttelyavustaminen ja tilat. - Luennot ja keskustelutilaisuudet. Yhdistysten edustajia esiintynyt kaupungin tilaisuuksissa ja päinvastoin. - Kokoukset, joissa kaupungin edustaja kertomassa kaupungin organisaation näkökulmaa. - Kerhot: yhdistyksen muistiohjaajat ohjanneet kaupungin kerhoissa. - Yhdistyksen kurssi, jossa kaupungin fysioterapeutti vetäjänä. - Yhteiset työryhmät (esim. liikenneturvallisuus) ja hankkeet (esim. Pareto). - Avoin keskustelu ja ajatustenvaihto. - Liikuntapaikkasuunnitteluun/latuverkostoon liittyvää. - Palvelujen tuottamista. - Syrjäytyneiden ja syrjäytymässä olevien nuorten kamppailu-urheilun valmennusta. - Ikäihmisten ulkoiluttamista ja kirkkoon viemistä. - Yhdistys saanut asiantuntija-apua tekniseltä toimelta alueen ylläpitoon. - Yhdistys antaa lausuntoja ja esityksiä, yhteistyötä veteraaniyhdyshenkilön kanssa. - Yhdistys esittelee kaupungin hallinnoimaa tilaa ja sen historiaa. - Yhdistyksellä kouluterveydenhoitajan, -psykologin ja hammashoidon palvelut kaupungilta 5. - Kävelykadulle teknistä apua kaupungin tekniseltä toimelta. - Yhdistys rekrytoinut harjoittelijoita kaupungin työllisyysyksikön kanssa ja kehittäneet yhteistyössä kuntouttavaa työtoimintaa. - Yhdistyksellä mm. erilaisia kunnan luottamusmiehiä, hallitustyöskentely 6. - Kaupungin edustajia käynyt kertomassa kaupungin eri palveluista monikulttuurisesta kielikahvilassa. Koulutustilaisuudet, minkälaisia? 20 vastausta - Vapaaehtoistoiminnan koulutus. - Yrittäjyyspaneeli. - Yhdistys osallistunut kaupungin järjestämiin koulutuksiin, esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja erityisryhmien ohjaamisen tiimoilta. Kaupunki räätälöinyt vertaisliikuttajakoulutusta yhdistyksen tarpeiden pohjalta. 4 Vastaajien määrä hämmentävä, sillä vain 61 yhdistystä vastasi tehneensä yhteistyötä Järvenpään kaupungin kanssa ja 58 vastasi, minkä toiminta-alueiden kanssa ja millä tavoin on toimittu yhteistyössä. 5 Huom. yhdistyksen toimiala "muu: päivähoito ja peruskoulutus". 6 Huom. yhdistyksen toimiala "poliittinen yhdistys". 14

- Yhdistyksen ohjaajat käyneet vetämässä tunteja esimerkiksi virkistys- ja tyky-tapahtumissa. - Kaupunki järjestänyt erityisryhmien ohjaajien koulutusta. - Lennokin rakentamista. - Kaupungin työntekijät (esimerkiksi jalkahoitaja, sairaanhoitaja, lääkäri, liikunnanohjaaja) käyneet luennoimassa ja keskustelemassa yhdistysten tilaisuuksissa. Maahanmuuttajatyön kohdalla vastavuoroisuutta: yhdistyksen edustajat osallistuneet kaupungin järjestämiin keskustelutilaisuuksiin ja yhdistys puolestaan on kutsunut kaupungin edustajia itse järjestämiinsä maahanmuuttajatyön koulutuksiin. - Osana liikuntakasvatusta yhdistys järjestänyt koululaisille mahdollisuuden kokeilla ja tutustua yhdistyksen edustamaan lajiin. - Jätehuoltoon ja viheralueisiin liittyviä avoimia, maksuttomia luentoja. - Työhyvinvoinnista, päihteiden käytön vaaroista. - Yhteistyötä nuorisopalveluiden kanssa nuorten itsenäisyyspäiväjuhlaa varten. Tapahtumat, millaisia? 47 vastausta - Esiintymisiä ja konsertteja, esimerkiksi lastenkonsertteja päiväkodeissa ja lastenkodissa, ikärajaton musiikkitapahtuma yhteistyössä nuorisotoimen kanssa. - Yleisötilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. - Toritapahtumat. - Luentoja arjesta eläkkeellä ja asunto-osakelaista. - Harrastusmessut. - Perhekeskus Maahisen tapahtumat, varhaiskasvatustapahtumat. - Kilpailut. - Lajiesittelyt. - Siivoustalkoot, esimerkiksi Seurojentalon ympäristönsiivous. - Tuomarointi Nuorisotoimen urheiluturnauksissa. - Postimerkkinäyttelyt. - Liikenneturvallisuuden teemaillat. - Katujen ja viemäristöjen kuntojen katselmukset. - Hiekkakenttien ja liikuteltavan katsomon vuokraus yhdistyksen toimesta. - Vappubrunssi kulttuuritoimen kanssa. - Terveysmittauksilla osallistuminen, esim. Liikuntatoimen ja Järvenpään Opiston "Virkeä mieli liikunnalla"- tapahtumaan. - Puistokävelyitä, joissa mukana asiantuntija kaupungilta. - Avoimet ovet. 15

- Kaupungin museo-oppaita mukana tapahtumissa. - Päihdevalistusta 8. ja 9. luokkalaisille. - Varainkeruutapahtumat, esimerkiksi vanhusten liikuntapalveluiden kehittämiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyen. - Uudenvuoden tapahtumien tarjoilutehtävät. - Muistotilaisuudet Kaatuneitten muistopäivänä ja Pyhäinpäivänä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä. - Kaupungin pienten lasten palveluyksikön kehittämispäivä yhdistyksen tiloissa, jolloin yhdistys kertoi toiminnastaan. - Avoimia perhetapahtumia. - Kierrätystori. - Nimeltä mainittuja tapahtumia: Järvenpää-päivä, Liikuta Minua, Maailmanparantajan kahvilat, Mää elää, Vennystartti, Välittämisen viikko, Vanhusten viikon seminaarit, Perinnepörinät, Puisto Blues, Välittämisen keikat, Nuorten itsenäisyyspäiväjuhla Tiedottaminen, minkälaista? 24 vastausta - Yhteiset tiedotustilaisuudet. - Kaupunki tiedottaa yhdistysten tapahtumista, kursseista ja toiminnasta, esimerkiksi internetsivuilla, kulttuuripalvelujen uutiskirjeessä ja esitteissä/oppaisssa. Yhdistyksen materiaalia jaossa kaupungin tiloissa. - Yhdistykset tiedottavat myös kaupungin palveluista ja tapahtumista, esimerkiksi opastetuista luontoretkistä Lemmenlaaksoon. - Yhdistyksen hallituksessa kaupungin työntekijä, joka hoitaa yhteydenpitoa esimerkiksi kollegoihinsa. Tilat, mitä? 34 vastausta - Nimettiin tiloja: Järvenpää-talo, Tyyni Tuulio -sali, Seurojentalo, uimahallin terapia-allas, Piirosen kuntosali, Villa Cooper, Cooperin kulma, Jampan nuorisotila, Myllytien työ- ja toimintakeskus, Veljesmaja, lukio, Vihtakadun koulu, Maahinen, Vanhankylänniemi, Harjulan kenttä, Satusaunan päiväkoti, Kinnarin koulu. - Käyttötarkoituksia: yleisötilaisuudet, harrastetilat, kokous-, luento- ja koulutustilat, viikonloppukurssitilat, kilpailut, lajiin tutustumiset, ikäihmisten hyvinvointitreenit, mittaukset, pesäpallo, talviuinti, sählyryhmä, vakiotreenit, kesäkerho. - Monet mainitsivat tilojen olevan ilmaisia tai edullisia. 16

Muu, mikä? 16 vastausta - Stipendi. - Aiempi vuosina Retu-liikkumisohjelmaan tilat ja asiantuntijat. - Lukion ulkomaalaisten vieraiden majoittaminen. - Koululaisuinnit. - Lahjoituksia, esimerkiksi huomioliivejä ja kirjoja päiväkoteihin. - Poliittinen vaikuttaminen ja päätöksenteko. - Erilaisia kaupungille osoitettuja lausuntoja, aloitteita ja esityksiä, esimerkiksi Rantapuiston rauhallisuuden edistämiseen liittyen. - Liikuntatoimi avustanut hiihtolatujen kunnossapidossa kun yhdistys pitänyt hiihtokilpailuja. - Palvelujen tuottamiseen, esimerkiksi kotihoitoon, liittyvää yhteistyötä. - Suur- Tuusula kokoelman mm. kehittäminen, alueen rakennuksia kuvaavien mm. postikorttien julkaiseminen. Toivottu yhteistyö, 54 vastausta Ohjaaja- ja/tai asiantuntijavaihto, minkälaista? 42 vastausta - Työryhmät. - Toiminnallisten tapahtumien suunnittelu ja toteuttaminen. - Tapahtuma Kiinan kielestä ja kulttuurista ja yhdistyksen edustamista lajeista. - Yhdistys tarjoaa kokeneita karateohjaajia. - Avointa ja tuloksellista päätöksentekoa. - Asiantuntijan tietoa, esimerkiksi diabeetikoille tarjottavasta hoidoista ja palveluista. - Tukea liikunnan edistämiseen. - Yhdistys tarjoaa osaamistaan kansalais- ja asukastoiminnan kehittämiseen ja paikallisen historiatyön ohjaamiseen. - Koulukäynnit ja koripallokerhot. - Liikunnan ohjausta ja luennointia sydänsairaille. - Veteraanien osaamisen hyödyntämistä päätöksenteon valmistelussa ikäihmisten osalta. - Liikuntapalveluista tilaisuuteen koulutettu vetäjä, esim. zumbasta. - Kaupungin työntekijät kertomaan senioripiirille arjenhallinnan taidoista, yhdistys voisi koordinoida tapaamisen. 17

Koulutustilaisuudet, millaisia? 23 vastausta - Musiikkikasvatuskoulutusta varhaiskasvattajille. - Kulttuuriluotsi. - Vapaaehtoistoiminta. - Uskonnottoman kulttuurin ja globaalin etiikan esittely. - Reumahoidosta. - Vanhuspalvelulain merkityksen selostaminen esimerkkien kautta, yhdistys voi antaa apua ikäihmisten olojen selvittämisessä. - Ohjaajakoulutus. - EA-koulutukselle tarvetta. - Yhdistys voi kouluttaa erä- ja retkitaitoja. - Pientalorakentamisen opastus. - Karateopetus. - Ympäristöasiat. - Luentoja, esimerkiksi diabetes- ja jalkahoitajalta, terveys- ja sosiaalipalveluista, yhdistystoiminnasta. - Liikennekäyttäytyminen. - Paneelit, esim. kestävyysliikunnasta. - Koripallokerhoja esikoululaisille ja koululaisille. - Yhdistys haluaa lisää tietoa Järvenpään kotouttamistoiminnasta ja syrjäytymistä ehkäisevästä perhetyöstä ja mahdollisuudesta olla toiminnasta mukana. - Yhdistys järjestää valtakunnallisia koulutuspäiviä, joihin kaupungin edustajat voisivat tulle kertomaan kokemuksista Järvenpään eri toimialueilla. - Vastavuoroisuus päivähoidon henkilöstön koulutuksissa: yhdistyksen henkilöstö kaupungin koulutuksiin ja päinvastoin. Tapahtumat, millaisia? 36 vastausta - Konsertit lapsille ja ikäihmisille. - Esiintymiset kaupungin juhlissa/tilaisuuksissa, vanhainkodeissa, sairaaloissa, nuorisotapahtumissa. - Yhdistyksen pitämät luennot. - Asiantuntijavierailuja kaupungilta. - Kilpailuja, esimerkiksi juoksu-, hiihtokisat. - Lajiesittelyjä. - Matalan kynnyksen liikuntaa aktivoivat. 18

- Ikäihmisten ja toimintarajoitteisten lautakunnan ja kaupungin eläkeläisjärjestöjen yhteiset seminaarit. - Retket. - Talkoot. - Ulkoilmatapahtumat. - Koululaisuinnit. - Yhdistystä voi pyytää jakamaan mainoksia tapahtumissa, auttamaan lipunmyynnissä tai telttojen kasaamisessa pientä korvausta vastaan. - Lasten teatteritapahtumat, esim. päiväkotien lapsille. - Muistelopuutarhat vanhusten palvelukeskuksiin. - Hevostaitodemot. - Nuorille kursseja esim. lukiossa. - Varainkeruutapahtumia yhdessä sovittavien kohteiden tukemiseen. - Koululaisten tutustumia seuran harjoituksiin. - Isänpäiväkonsertin kehittäminen. - Rantapuistoon ulkoilma- ja liikuntatapahtumia sekä kulttuuritarjontaa, esimerkiksi yhteislauluillat kesällä. - Isoihin tapahtumiin tiiviimpää yhteistyötä kaupungin kanssa, esimerkiksi työntekijöitä auttamaan järjestelyissä. - Jo toteutuneet tapahtumat toimineet hyvin ja ovat riittäviä. - Yhdistys osallistuisi mielellään, mutta haasteena tietää, mitkä ovat sen tyylisiä, että juuri ko. yhdistys voisi siihen osallistua. - Nimeltä mainittiin: Liikuta Minua, uimataitoviikko, Välittämisen keikat. Tiedottaminen, minkälaista? 19 vastausta - Yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen kaupungin työntekijöille ja asiakkaille. - Yhdistysten mahdollisuus hyödyntää kaupungin tiedotuskanavia, kuten internet-sivuja ja paperijulkaisuja. Yhdistyksen esitteitä esille kaupungin tiloihin. - Vuorovaikutteisempaa tiedotusta lautakunnan, kaupungin virkamiesten ja järjestöjen kesken. - Yhdistykselle lisää tietoja kaupungin liikuntaharrastusmahdollisuuksista. - Tiedotus- ja markkinointiyhteistyö kulttuuritarjonnasta ja lasten kesäkursseista. - Koululaisten vanhemmille mainos yhdistyksen junioritoiminnasta, jossa on tilaa uusille jäsenille. - Yhdistys jakaisi toimijoilleen ja asiakkailleen mahdollisimman tarkkaa tietoa kaupungin palveluista. - Paikallislehtien hyödyntäminen. 19

Tilat, mitä? 23 vastausta - Liikunta-/harrastetiloja, esim. hevosurheilutila, lisää vakiovuoroja tiloja viikonloppukursseille myös pienille seuroille. - Kokoontumis-/kokoustiloja, esim. hallituksen kokouksiin tai teemakahviloihin. Tilaa toivottiin viikoittain tai kuukausittain. Tavaroiden/papereiden säilytysmahdollisuus. - Tapahtumatiloja, esimerkiksi isoihin (yli 150 hengen) yleisötilaisuuksiin. - Edullisia/maksuttomia tiloja. - Toivottiin Villa Cooperin korjausten kiirehtimistä. - Muutama yhdistys voi tarjota voi myös omia tilojaan toisten käyttöön. Muu, mikä? 11 vastausta - Jotain etuja edullisesti yhdistyksen hoitajille. - Kotiseutukokoelman digitoiminen ja mahdollisesti julkaiseminen kirjana. - Yhdistyksen jäsenistöstä apua kaupungin tilaisuuksiin, esimerkiksi toimitsijoiksi. - Palvelujen tuottamisessa yhteistyötä varhaiskasvatuksen, ikääntyneiden, toimintarajoitteisten, monikulttuurisuus- ja työllistämistyön osalta. - Mahdollisuus käyttää kaupungin metsäalueita harjoitteluun. - Paikoitusalueita matkailuajoneuvoille. - Kaupunki voisi auttaa löytämään ehdokkaita (pitkäaikaistyöttömiä) yhdistyksen omakotitalkkarin työhön. Talkkarin palveluita voisivat ikäihmiset hyödyntää. Yhteistyötä Järvenpään kaupungin kanssa koskevan osion viimeisessä kohdassa oli mahdollisuus antaa vapaita kehittämisideoita. Vastaajien määrä oli 22, mutta varsinaisia kehitysehdotuksia sisältäviä vastauksia kertyi vajaa parikymmentä. 7 Esimerkkejä kehittämisideoista: - Kulttuuriyhdistyksille koulutustilaisuuksia/mestarikursseja. - Tietoa yhdistyksen toimialaan liittyvistä yhteistyötahoista ja yhteyshenkilöistä. - Kaupungilta tietoa ulkoliikuntapaikkasuunnittelusta. - Tukea lisämateriaalin hankintaan, historiatietojen kokoamiseen, julkaisun tiedottamiseen ja kuluihin. - Järvenpään Opiston kanssa luentoja, esimerkiksi saksalaisista aiheista. - Nuorille, esimerkiksi pajakoululaisille luontoretkiä. 7 Osa vastaajista kirjasi vastaukseksi X,, pyysivät palaamaan edellisiin vastauksiin tai kirjoittivat, etteivät tällä hetkellä osaa ehdottaa mitään erikoista. 20

- Koululaisuinteja yhdessä Tuusulan ja Keravan kuntien ja uimaseurojen kanssa. - Toritapahtumien ja Rantapuiston tilaisuuksien monipuolistaminen. - Yhteinen asukasyhdistysilta. - Harjoitusvuorojen lisäämistä. - Järkevä-ohjelman päivitys ja aktiivinen huomioiminen. 4.3 Yhteistyö toisten yhdistysten kanssa Kyselyn kolmannessa osiossa käsiteltiin yhteistyötä toisten yhdistysten kanssa. Hieman yli puolet, noin 60 % yhdistyksistä, oli tehnyt yhteistyötä toisten yhdistysten kanssa. 19. Onko yhdistyksenne tehnyt yhteistyötä toisten Järvenpäässä toimivien yhdistysten kanssa? Jos vastasitte ei, voitte siirtyä seuraavalle sivulle. Vastaajien määrä: 91 Yli puolet (noin 57%) arvioi yhteistyön sujuneen hyvin toisten yhdistysten kanssa. 22. Miten yhteistyö toisten yhdistyksen kanssa on sujunut (kokonaisarvio)? Vastaajien määrä: 53 14 vastaajaa antoi lisätietoja yhteistyön sujuvuudesta. Osa vastauksista oli lyhyitä, joissa saatettiin todeta esimerkiksi tapahtumien sujuneen hyvin. Eräs yhdistys kuvasi yhteistyötään sosiaalisessa verkossa toimivan verkkoyhteisön kanssa. Muita asioita käsittelevistä vastauksista seuraavaksi muutamia suoria lainauksia: 21

- "Haasteellista, koska yhdistykset ovat niin erilaisia. toisaalta juuri se tekee sen kovin mielenkiintoiseksi. Valitettavasti monet yhdistykset ovat vielä kovin sisään päin lämpiäviä ja se hieman haittaa yhteistyötä. Joskus myös työnjakojen epäselvyys ja siihen liittyvät ristiriidat ja kilpailutilanteet voivat nousta esiin." - "Asukasyhdistystoiminta yleisesti on alamaissa, joka estää todellisen kansalaisyhteiskunnallisen kulttuurivallankumouksen." - " Tätä yhteistyömuotoa ei saada säännölliseksi, koska asukasyhdistysten toiminnoissa vireyseroja ja tavoite-eroja. Puuttuu puhtia ja ehkä hieman yhteistä näkemystä/ yhteisiä intressejä." - "Säästämme voimavaroja, aikaa ja rahaa toimimalla muutaman kerran vuodessa yhdessä. Tapahtumamme saavat lisää näkyvyyttä. Asiantuntijuus laajenee, kun yhdistämme osaamisemme. Yhteistyötä on tehty useiden vuosien ajan." - "Kaikki harrastukset vaatii rahaa ja siinä tuleekin vaikeus yhteistoiminnalle." -"- - Yleisesti meidän tahtotilamme on, että teemme yhteistyötä kaikkien mahdollisten toimijoiden kanssa, jotka ovat valmiita toimimaan meidän kanssamme." Melkein kaksi kolmasosaa, noin 64%, yhdistyksistä oli kiinnostuneita aloittamaan tai lisäämään yhteistyötä toisten yhdistysten kanssa. 24. Onko yhdistyksellänne kiinnostusta aloittaa tai lisätä/kehittää yhteistyötä toisten yhdistysten kanssa? Jos vastasitte ei, voitte siirtyä seuraavalle sivulle. Vastaajien määrä: 91 Yhteistyötä tehneitä yhdistyksiä pyydettiin ilmoittamaan, minkälaisten yhdistysten kanssa ovat toimineet ja millä tavoin. Myös yhteistyön aloittamista tai lisäämistä toivoneilta kysyttiin, kenen kanssa ja millä tavoin haluaisivat tehdä yhteistyötä. Vastaajat valitsivat yhteistyökumppaneiden toimialat ja yhteistyön muodot tarjotuista vaihtoehdoista. Koko taulukot vastausmäärineen löytyvät liitteinä (liitteet 4 ja 5). Eniten vastauksia keränneet yhteistyökumppanit ja -muodot olivat: 22

Tehty yhteistyö, 52 vastausta Yhdistyksen toimiala: Muu, kulttuuri-, asukasyhdistys Yhteistyömuoto: Tapahtumat, muu, tiedottaminen Toimiala + yhteistyömuoto: Muu + tapahtumat, kulttuuri- + tapahtumat, asukas- + tiedottaminen, nuoriso- + tapahtumat ja vanhempain- + tapahtumat Toivottu yhteistyö, 52 vastausta Yhdistyksen toimiala: Kulttuuri-, eläkeläis-, kansanterveys-, liikuntayhdistys Yhteistyömuoto: Tapahtumat, ohjaaja-/asiantuntijavaihto, tiedottaminen Toimiala + yhteistyömuoto: Eläkeläis- + tapahtumat, kulttuuri- + tapahtumat, nuoriso- + tapahtumat ja asukasyhdistys + tapahtumat Vastaajia pyydettiin antamaan vielä tarkempia esimerkkejä siitä, mitä tehdystä ja toivotusta yhteistyöstä. Alle on koottu esimerkkejä vastauksista. Tehty yhteistyö, 46 vastausta Hankinnat, mitä? 3 vastausta - Kokoontumistilat. - Toimistovälineet ja -koneet. Ohjaaja- ja/tai asiantuntijavaihto, minkälaista? 9 vastausta - Liikunnanohjaajien kiertäminen toisissa yhdistyksissä. - Toisen yhdistyksen kanssa yhteistyötä Maailmanparantajan kahvilassa. - Kilpailujen, koulutusten, tapahtumien ja kokouksien yhteydessä. Koulutustilaisuudet, millaisia? 15 vastausta - Vapaaehtoistoiminta. - Kulttuuriluotsi - Yhdistys antanut asiantuntija-apua tapahtumaturvallisuudesta ja siihen liittyvien asiakirjojen laadinnasta. - Yhdistysverkoston koulutustilaisuudet. - Asukasyhdistykselle tunteja ja lajiesittelyjä. 23

- Yleisöluentojen järjestäminen saman toimialan yhdistysten kesken. - Yhteiset johtajakoulutukset ja taitokilpailut saman toimialan yhdistysten kesken. Tapahtumat, millaisia? 34 vastausta - Esiintymiset ja konsertit, esimerkiksi yhdistys järjestänyt joulukonsertin toisen yhdistyksen tilauksesta. - Retket. - Harrastusmessut. - Näyttelyt. - Kilpailut. - Toritapahtumat. - Hyväntekeväisyystapahtumat. - Pikkujoulut saman toimialan yhdistysten kesken. - Talkoot. - Yhteiskokoukset. - Seurakunnan tilaisuudet. - Väline-esittelytilaisuuksia. - Tanssiaisia. - Asukasyhdistystapaamiset. - Ulkoilmatapahtumat, esimerkiksi torilla. - Varainkeruutapahtumat. - Taaperopajat. - Luontopolut. - Terveysmittaukset esimerkiksi urheilukaupassa ja asukasyhdistyksen kevättapahtumassa. - Nimettyjä tapahtumia: Liikuta minua, Venny Startti, Välittämisen viikko, Järvenpää-päivä, Meidän Festivaali, Maa elää, Elomarkkinat, Värinää, Saunakallion joulu, Tuusula Brass 2012, Hyvää Jäken nuorille -konsertti, Hanki ja sydän, Välittämisen keikat. Tiedottaminen, minkälaista? 17 vastausta - Yhdistykset tiedottavat toisiaan ja toistensa tapahtumista. - Yhteisiä internet-palveluja ja ristiintiedotusta internet-sivuilla. - Yhteisiä ilmoituksia ja tiedotteita. Muu, mitä? 12 vastausta - Suojatiepäivystys. - Joulukoju kävelykadulla. 24

- Yhdistysten yhdessä järjestämä vesijumppa. - Retkisuunnittelu. - Tilojen vuokraaminen tai antaminen toiselle yhdistykselle, kokoustilojen yhteiskäyttö. - Hallitusten kokouksissa vierailua puolin ja toisin. - Poliittiseen päätöksentekoon liittyvää. Toivottu yhteistyö, 42 vastausta Hankinnat, mitä? 5 vastausta - Liikuntapalveluita yhdistyksen asiakkaille ja työntekijöille. - Laitehankintoja. - Uimahallitarvikkeita. - Pelivälineet ja -tarvikkeet, yhdessä ostaminen tai kierrättäminen. - Eräs vastaaja toi esille skaalaedun. Ohjaaja- ja/tai asiantuntijavaihto, minkälaista? 12 vastausta - Teatteri- tai ilmaisutaidon ohjaaja kouluttamaan lavaesiintymistä. - Valmentajavaihtoa, oman lajin esittelyä toisille seuroille, urheilupassi nuorille/lapsille, johon kerätään leimoja liikuntakerroista. - Apua järjestöjen välisen yhteistyön kehittämiseen. - Kansanterveysyhdistykset keskenään tekemään enemmän yhteistyötä. - Asukasyhdistykset keskenään tekemään enemmän yhteistyötä. - Geokätkeilyn opetusta kaivataan. - Yhdistys tarjoaa apua tapahtumien järjestelyyn liittyvissä turvallisuusasioissa. Koulutustilaisuudet, minkälaisia? 17 vastausta - Järjestörajat ylittävää koulutusta. - Lajitutustumiset. - ATK-tiedot. - Yhteiset ohjaajakurssit. - Asiantuntijaluennot, jotka kokoaisivat useampia kohderyhmiä - Yhdistystoiminnan pyörittämisestä. - Terveyteen, hyvinvointiin, ravintoon ja monikulttuurisuuteen liittyviä. 25

Tapahtumat, millaisia? 26 vastausta - Konsertteja ja esiintymisiä, esimerkiksi toisten yhdistysten tilaisuuksissa. - Keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista poliittista tai lähidemokraattisista aiheista. - Ulkoilmatapahtumia. - Tanssityöpajat. - Perinnetapahtumat. - Retket. - Asukastapahtumat, asukasyhdistysten yhteiset alueiden kehittämisillat. - Talkoot. - Nuorten liikennevalistus. - Liikunnallista yhteistyötä maahanmuuttajien kotouttamisen osana. - Isojen turnausten järjestäminen seurojen yhteistyönä. - Messut, joissa seurat voivat esitellä toimintaansa toisilleen ja järvenpääläisille. - Nimeltä mainittiin Järvenpää-päivä ja Välittämisen keikat. Tiedottaminen, minkälaista? 14 vastausta - Yhteisten tiedotusväylien kehittäminen. - Keskinäinen hanketiedottaminen. - Yhteiset keskustelutilaisuudet. Muu, mikä? 5 vastausta - Vanhempainyhdistysten kanssa koululaisten turvallisuuteen (esimerkiksi liikenne, netin käyttö) liittyvää yhteistoimintaa. - Muutamia mainintoja aiemmin käsitellyistä aiheista, esimerkiksi yhteiset tapahtumat ja vuokratilat. Kysymykseen yhdistysten välisen yhteistyön kehittämisestä vastasi 10 henkilöä. Suurin osa vastauksista oli melko lyhyitä, joissa todettiin esimerkiksi, ettei yhdistyksellä ole tarkkoja suunnitelmia yhteistyön kehittämiseen tai tuotiin esille yhdistyksen yleistä yhteistyöhalukkuutta. Osassa vastauksista palattiin aiempiin aiheisiin, kuten tapahtumien järjestämiseen ja tilojen hankkimiseen. 4.4 Yhteistyön koordinointi Selkeä enemmistö (lähes 90%) vastaajista koki koordinoinnin tarpeelliseksi. 28. Pidättekö paikallisen yhteistoiminnan koordinoimista tarpeellisena? 26

Yhteistoiminnalla tarkoitetaan sekä yhdistysten välistä että kaupungin ja yhdistysten välistä yhteistyötä. Vastaajien määrä: 91. Kysymykseen, miten yhteistoimintaa tulisi koordinoida, saatiin 52 vastausta. Vastauksissa eniten esille nousseista aiheista on raportin laatija muodostanut alla olevan taulukon. Koordinointimuoto Kuinka monessa Esimerkkivastauksia vastauksessa mainittiin Tiedottaminen, tiedon saanti 24 "- - Keskitetty tiedottaminen eri yhdistyksistä ja niiden toiminnasta." "Siten, että eri toimijat löytävät helposti tietoa toisistansa ja toistensa toiminnoista." "- - Järjestää esim. sähköinen ilmoituspaikka yhdistyksille, jossa voi ottaa kontaktia/tehdä ilmoituksia/laittaa viestiä oikeaan paikkaan - - "- - Yhdistysjulkaisu Keski-Uusimaan välissä - - " Koulutuksista ja tapahtumista tiedottaminen: "- - Tiedottamalla yhdistyksille mahdollisista heitä koskevista koulutuksista ja - - tapahtumista." Yhdistysluettelo- tai rekisteri 9 "Ensisijaista olisi Järvenpäässä toimivien yhdistysten luettelo netissä, yhteystietoineen, jossa kuvataan yhdistysten toiminta - -" Mainittiin myös kaupungin yhteyshenkilöiden saatavuus: "Olisi selkeästi yhteyshenkilöt saatavilla yhdistysten ja kaupungin osalta - -" Esillä myös rekisterin päivittämisen merkitys: "Yhdistysrekisteri sähköisessä muodossa ja yhteystietojen ajan tasalla pitäminen - -" Korostettiin yhdistysten vastuuta: " - - On tärkeää, että kaupungilla on käytettävissä ja annettavissa ajantasoiset tiedot kaupungissa toimivista yhdistyksistä. Ajantasalla pitäminen on kylläkin haastava juttu, koska sen oikeellisuus riippuu nimenomaan yhdistysten halusta pitää ne ajan tasalla!!! Kerran vuodessa kysely yhteystiedoista ja kaupungin nettisivuille niiden tiedot, jotka ovat ne antaneet - -" 27

Tila-asiat 6 "Kaupungin tarjotessa tilat seurat pystyvät tarjoamaan harrastusmahdollisuuksia kaupunkilaisille. Tilat ovat ykkösresurssi, johon toiminta joko tyrehtyy tai kukoistaa - -" "- - Suurin osa yhdistyksiä kaipaa edullisia tai peräti maksuttomia kokoontumis- ja säilytystiloja. Koordinointi voisi auttaa tässäkin." Koordinoiva henkilö/taho 6 - - Mikäli suurempia yhteistyöprojekteja eri yhdistysten kesken syntyisi, niin ehkä olisi hyvä jos kaupungin edustaja toimisi koordinaattorina, varsinkin jos kaupunki toimii projektien rahoittajana tai tukijana. - - Alue- ja kaupunginosatoiminnalla tulisi olla omat koordinaattorit - - Yhden luukun periaatteella ei toimintaa koordinoiva henkilö kehiin - - Kokoontuminen 4 " Yhteinen neuvottelu ja tutustuminen. olisi varmaankin hyvä, jos joskus yhdistysten edustajat olisivat yhdessä koolla ja toisivat omia toivomuksiaan esille, sieltä voisi löytyä malleja ja tarpeita. - - Tapaamiset pari kertaa vuodessa ja mukaan kaupungin edustajat kuuntelemaan ongelmista. Muita vastauksissa esille tulleita aiheita olivat esimerkiksi: - Yhdistysten toimintojen päällekkäisyyksien läpikäynti. - Yhdistysverkoston isompi rooli. - Luotettavien toiminta- ja jäsenmäärätietojen kerääminen avustusten jakamisen pohjaksi. - Koordinoinnin mallin kepeys: ei liian byrokraattista järjestelmää. - Koordinoinnin tulee hyödyttää yhdistyksiä ja niiden toimintaedellytyksiä. - Innovatiivista ajattelua kaupungin työntekijöiltä, rohkeasti käännytään kolmannen sektorin puoleen ja pohditaan sen hyödyntämistä esim. hankkeissa. - Todettiin, että koordinointi ei liene koko yhdistyskentän osalta mahdollista esimerkiksi sen vuoksi, että yhdistysten toimintakenttä ja tehtävät ovat niin erilaisia. - Kommentoitiin kaupungin organisoiman yhteistyön luisuvan helposti seura-/yhdistyskohtaisten etujen tavoitteluksi yleisesti hyvän liikuntakulttuurin edistämisen sijaa, koska suurseurat kamppailevat mm. omien resurssiensa kasvattamisen parissa. 28

4.5 Vapaa sana Kyselylomakkeen viimeisessä kohdassa oli mahdollisuus vielä kommentoida vapaasti (29 vastausta). Vastauksissa käsiteltiin hyvin erilaisia aiheita. Palautetta annettiin jonkin verran itse kyselystä: sitä kommentoitiin pitkäksi ja osittain vaikeaksi vastata, mutta myös hyväksi ajatukseksi ja yhteydenotoksi. Lisäksi esitettiin toive, että jokainen vastaaja saisi tietoa kyselyn tuloksista. Osa vastaajista antoi lisätietoja tai tarkennuksia aiemmin kyselyssä tiedusteltuihin teemoihin, kuten tiloihin. Näistä muutamia esimerkkejä: - Toivottiin tasapuolisuutta tilojen jakoon ja pienille seuroille mahdollisuutta saada äänensä kuuluvin. - Haluttiin tietoja koulujen maksuttomasta käytöstä, mitä kouluja ja millaisin ehdoin. - Muistutettiin, että jäsenten osallistuminen tilaisuuksiin helpottuisi, mikäli yhdistyksellä olisi käytössään oma tila keskeisellä paikalla esimerkiksi kerran viikossa. - Liikuntaharrastuksille todettiin löytyvän runsaasti tiloja, mutta ongelma on, että asiakkaiden ja ohjaajien mahdollisuus hyödyntää tiloja harrastamiseen painottuu muutaman iltatunnin sisään. Muutamat vastaajat tarkensivat tietoja yhdistyksestään, korostivat halukkuuttaan yhteistyöhön ja/tai kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Tästä esimerkkinä seuraavat kaksi lainausta: " - - Yhteistyö ja ns. litteän yhteiskunnan toimintamallit ovat tulevaisuudessa avainasemassa, kun Järvenpään kaupunki kehittää omien toimintansa palveluja ja tässä yhteistyössä haluamme järjestönä olla vilpittömästä mukana. Toisin sanoen haluamme olla antamassa oman pienen panoksemme, että Järvenpäässä ihmisten olisi turvallista ja viihtyisää asua ja elää. ja "[yhdistyksemme] haluaa jatkossakin kantaa oman kortensa kekoon kaupunkilaisten lisääntyvän yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden vähentämiseksi - -". Yhdistysten välisen yhteistyön osalta kommentoitiin mm. eläkeläisjärjestöjen ajavan liiaksi vain oman järjestönsä etuja, vastaajan mielestä edellytyksiä laajemmalle yhteistyölle pitäisi kuitenkin löytyä. Eräs vastaaja korosti yhdistysten omatoimisuutta. Hänen mukaansa yhdistyksissä pitää olla sen verran energiaa, että esimerkiksi tapahtumien järjestäminen onnistuu. Kaupunki voisi olla edullisten tai ilmaisten tilojen tarjoaja, mutta sen ei kannattaisi itselleen enää lisää tehtäviä. Myös toinen vastaaja kommentoi, että perinteisesti kaupungin tehtävänä ei ole koordinoida kolmannen sektorin toimintaa. Hänen mukaansa koordinointi on hankalaa, sillä yhdistykset eivät kokemuksen mukaan tahdo tulla koordinoiduiksi. 29

Muutama vastaaja korosti yhdistyskentän parempaa huomioimista päätöksenteossa. Toivottiin esimerkiksi laajempaa yhteistyötä lautakuntien kanssa ja järjestöedustuksen lisäämistä kaupungin eri elimissä. Tilanteen mukaan tulisi pyytää esimerkiksi kannanottoja aiheeseen liittyviltä järjestöiltä. Myös seuraavanlainen pyyntö esitettiin virkamiehille: Rohkeutta lisää Jpään virkamiehiltä. Ottakaa kansalaistoiminta haasteena. Tehdään yhdessä." 5 Kolmannen sektorin yhteistoiminnan kehittäminen - käytännön toimet Lopuksi esitellään Järvenpään kaupungilla lähitulevaisuudessa toteutettavia käytännön toimia yhteistoiminnan kehittämiseksi. 1. Yhdistysrekisteri ja -tiedotus Esiin on selkeästi noussut tarve yhdistysten yhteystietojen helposta saatavuudesta ja yhteistoimintaan liittyvän tiedottamisen lisäämisestä. Vapaa-aika- ja osaamiskeskuksessa on tekeillä yhdistysinfo, johon kootaan yhdelle sivustolle tiedot mahdollisimman monesta paikallisesta yhdistyksestä. Infoon on suunnitteilla rekisterin lisäksi aluksi ainakin tapahtumatiedotusta ja keskustelupalsta. Tarkoitus on, että yhdistykset itse voisivat päivittää tietojaan, lisätä tapahtumia ja tiedottaa/kommentoida keskustelupalstalla. Infon teknistä toteuttamista selvitetään parhaillaan. Infon rekisteriosuudesta tehdään tarvittavat rekisteri- ja tietosuojailmoitukset. 2. Harrastemessut Järvenpäässä järjestetään joka toinen vuosi harrastemessut. Seuraavan kerran ne järjestetään kesällä 2014. Kyselyssä monet vastaajista toivoivat lisää tapahtumia, jonne voisivat saada yhdistyksensä esille. Seuraaviin messuihin toivotaan mahdollisimman monta yhdistystä eri toimialoilta esittelemään toimintaansa. Näin olisi mahdollisuus lisätä tietoutta yhdistysten toiminnasta sekä toisten yhdistysten että asukkaiden keskuudessa. 30

3. Yhteistyöfoorumi Kyselyssä esitettiin toiveita yhteisistä kokoontumista kaupungin ja/tai yhdistysten kanssa. Tähän tarpeeseen toivotaan voivan vastata Yhteistyöfoorumilla, joka järjestetään 5.11.2013 17.30-20.00 Järvenpää-talon Juhani Aho -salissa. Yhteistyöfoorumi on yksi malli kunnan ja yhdistysten väliselle dialogille. Siellä on mahdollisuus pohtia, miten voidaan parhaalla mahdollisella tavalla toimia yhdessä. Keskeistä on yhteisen ymmärryksen rakentaminen. 8 Tilaisuuteen toivotaan osallistujia mahdollisimman monesta paikallisesta yhdistyksestä eri toimialoilta. Foorumissa käsitellään yhdistyskyselyssä esiinnousseita yhteistyön toteuttamisen ja kehittämisen tapoja, kuten esimerkiksi tapahtumia, tiedottamista ja asiantuntija-apua. Foorumin käytännön järjestelyistä vastaa Vapaaaika- ja osaamiskeskus, joka tulee tiedottamaan tapahtumasta tarkemmin alkusyksystä 2013. 4. Tila-asiat Kyselyllä saatu palaute tila-asioista huomioidaan Järvenpään kaupungin tilakäytäntöjä kehitettäessä. Ensisijaisesti selvitetään mahdollisuudet lisätä koulutilojen käyttöä. 5. Yhteyshenkilöt kaupungin organisaatiossa. Kolmannen sektorin yhteistyöstä vastaavien henkilöiden ja tahojen osalta on organisoituminen Järvenpään kaupungilla käynnissä. Vapaa-aika- ja osaamiskeskus toimii yhteistyön koordinoijana aluksi ainakin Yhteistyöfoorumin käytännön järjestelyjen ja yhdistysrekisterin osalta. Se tulee myös tiedottamaan kaupungin yhteyshenkilöistä niiden tarkennuttua. Vapaa-aika- ja osaamiskeskukseen voi osoittaa kommentit ja palautteet yhdistyskyselystä, tästä raportista tai yleisesti yhdistysyhteistyöstä sähköpostitse vapaa-aikakeskus@jarvenpaa.fi tai puhelimitse asiakaspalvelun (09) 2719 2498 asiakaspalvelun aukiolojen mukaisesti. 8 Yhteistyöfoorumi pähkinänkuoressa -esite. Liite 6. 31

Lähteet Yhdistyskysely. Järvenpään kaupunki, Vapaa-aika- ja harrastuspalvelut, 2013. Yhteistyöfoorumi pähkinänkuoressa -esitteen sivu 1 (liite 6). Vastaanotettu sähköpostitse Arsi Veikkolaiselta <arsi.veikkolainen@alli.fi>, 7.6.2013. Mustonen, Outi: Kuka vaikuttaa - Kumppanuudesta hyvinvointia Keski-Uudellamaalla 2008-2009 -hanke. Loppuraportti. Uudenmaan Sosiaaliturvayhdistys ry, 2009. http://sosiaalitaito.fi/ep/tiedostot/kukavaikuttaa_loppuraportti.pdf, www.sosiaalitaito, katsottu 30.5.2013. Uusikumpu, Maarit: Valtuustoaloite 11.4.2011, Yhdistysparlamentin tarpeellisuuden selvittäminen. Järvenpään kaupunki, valtuustoaloite 3/2011. Liitteet Liite 1. Yhdistyskysely 1. Yhdistyksen * nimi puheenjohtaja sihteeri yhteyshenkilö osoite 32

puhelinnumero sähköpostiosoite www-osoite 2. Yhdistyksenne on ensisijaisesti * Valitkaa vain yksi. Ammattiyhdistys Asukasyhdistys Eläkeläisyhdistys Kansanterveysyhdistys Kieltä ja kulttuuria edistävä yhdistys Kulttuuriyhdistys Liikuntayhdistys/Urheiluseura Monikulttuurisuutta ja/tai kotoutumista edistävä yhdistys Nuorisoyhdistys Poliittinen yhdistys Uskonnollinen yhdistys Vammaisyhdistys Vanhempainyhdistys Muu, mikä? 3. Yhdistyksen toiminta Kuvatkaa toiminnan tarkoitus siten kuin se on yhdistysrekisteriin kirjattu. 33

Kuvatkaa vapaamuotoisesti yhdistyksen toimintaa. Listatkaa myös hankkeet, joissa yhdistyksenne on mukana. 4. Yhdistyksen * jäsenmäärä alle 18-vuotiaiden jäsenten määrä palkatun henkilöstön määrä 5. Onko yhdistyksenne toimintaan mahdollista osallistua olematta yhdistyksen jäsen? * Kyllä Ei 6. Yhdistyksen toimintakulut vuonna 2012 * 0-5000 5000-10 000 10 000-25 000 25 000-50 000 50 000-150 000 34

150 000-300 000 300 000 - Muu, tarkenna. 7. Minkälaista erityisosaamista/asiantuntemusta/asiantuntijuutta yhdistyksestänne löytyy? 8. Tuottaako yhdistyksenne maksullisia palveluja? Pois lukien jäsenmaksut. Kyllä, millaisia? Ei 9. Yhdistyksen yhteystiedot (kohta 1) ja toimintakuvauksen (kohta 3) saa julkaista Järvenpään kaupungin internet-sivuille tulevaan yhdistysrekisteriin? * Kyllä Ei Järvenpään kaupunki ja yhteistyö 10. Onko yhdistyksenne tehnyt yhteistyötä Järvenpään kaupungin kanssa? * Tässä kyselyssä kaupungin myöntämät rahalliset avustukset ovat rajattu yhteistyön ulkopuolelle. Jos vastasitte ei, voitte siirtyä seuraavalle sivulle. Kyllä Ei 35

11. Minkä toiminta-alueiden kanssa olette tehneet yhteistyötä ja mitä yhteistyö on ollut? Ohjaaja- ja/tai asiantuntijavaihto Koulutustilaisuudet Tapahtumat Tiedottaminen Tilat Muu Ikääntyneiden palvelut Maahanmuuttajien palvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Lukio Nuorisokeskus Nuorisopalvelut Perusopetus Sosiaalipalvelut Teknisen toimialan palvelut Terveyspalvelut Työllisyyspalvelut Varhaiskasvatus Vammaistyö Muu 12. Mainitkaa esimerkkejä tehdystä yhteistyöstä. Ohjaaja- ja/tai asiantuntijavaihto, minkälaista? 36

Koulutustilaisuudet, minkälaisia? Tapahtumat, millaisia? Tiedottaminen, minkälaista? Tilat, mitä? Muu, mikä? 13. Miten yhteistyö Järvenpään kaupungin kanssa on toiminut (kokonaisarvio)? Erinomaisesti Hyvin Kohtalaisesti Huonosti 14. Lisätietoja yhteistyön sujuvuudesta. 15. Onko yhdistyksellänne kiinnostusta aloittaa tai lisätä/kehittää yhteistyötä Järvenpään kaupungin kanssa? * Tässä kyselyssä kaupungin myöntämät rahalliset avustukset ovat rajattu yhteistyön ulkopuolelle. Jos vastasitte ei, voitte 37

siirtyä seuraavalle sivulle. Kyllä Ei 16. Minkä toiminta-alueiden kanssa haluaisitte tehdä yhteistyötä ja mitä se voisi olla? Ohjaaja- ja/tai asiantuntijavaihto Koulutustilaisuudet Tapahtumat Tiedottaminen Tilat Muu Ikääntyneiden palvelut Maahanmuuttajien palvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Lukio Nuorisokeskus Nuorisopalvelut Perusopetus Teknisen toimialan palvelut Terveyspalvelut Työllisyyspalvelut Sosiaalipalvelut Varhaiskasvatus Vammaistyö Muu 17. Mainitkaa esimerkkejä toivomastanne yhteistyöstä. 38

Ohjaaja- ja/tai asiantuntijavaihto, minkälaista? Koulutustilaisuudet, millaisia? Tapahtumat, millaisia? Tiedottaminen, minkälaista? Tilat, mitä? Muu, mikä? 18. Voitte vielä halutessanne esittää ehdotuksia yhteistyön kehittämisestä. Yhdistykset ja yhteistyö 19. Onko yhdistyksenne tehnyt yhteistyötä toisten Järvenpäässä toimivien yhdistysten kanssa? * Jos vastasitte ei, voitte siirtyä seuraavalle sivulle. Kyllä Ei 39

20. Minkälaisten yhdistysten kanssa olette tehneet yhteistyötä ja mitä se on ollut? Hankinn at Ohjaaja- ja/tai asiantuntijavai hto Koulutustilaisuu Tapahtu det mat Tiedottamin en Mu u Ammattiyhdistys Asukasyhdistys Eläkeläisyhdistys Kansanterveysyhdistys Kieltä ja kulttuuria edistävä yhdistys Kulttuuriyhdistys Liikuntayhdistys/Urheilu seura Monikulttuurisuutta ja/tai kotoumista edistävä yhdistys Nuorisoyhdistys Poliittinen yhdistys Uskonnollinen yhdistys Vammaisyhdistys Vanhempainyhdistys Muu 21. Mainitkaa esimerkkejä tehdystä yhteistyöstä. Hankinnat, mitä? 40

Ohjaaja- ja/tai asiantuntijavaihto, minkälaista? Koulutustilaisuudet, millaisia? Tapahtumat, millaisia? Tiedottaminen, minkälaista? Muu, mitä? 22. Miten yhteistyö toisten yhdistyksen kanssa on sujunut (kokonaisarvio)? Erinomaisesti Hyvin Kohtalaisesti Huonosti 23. Lisätietoja yhteistyön sujuvuudesta. 24. Onko yhdistyksellänne kiinnostusta aloittaa tai lisätä/kehittää yhteistyötä toisten yhdistysten kanssa? * Jos vastasitte ei, voitte siirtyä seuraavalle sivulle. 41

Kyllä Ei 25. Minkälaisten yhdistysten kanssa haluaisitte tehdä yhteistyötä ja mitä se voisi olla? Hankinn at Ohjaaja- ja/tai asiantuntijavai hto Koulutustilaisuu Tapahtu det mat Tiedottamin en Mu u Ammattiyhdistys Asukasyhdistys Eläkeläisyhdistys Kansanterveysyhdistys Kieltä ja kulttuuria edistävä yhdistys Kulttuuriyhdistys Liikuntayhdistys/Urheilu seura Monikulttuurisuutta ja/tai kotoutumista edistävä Nuorisoyhdistys Poliittinen yhdistys Uskonnollinen yhdistys Vammaisyhdistys Vanhempainyhdistys Muu 26. Mainitkaa esimerkkejä toivomastanne yhteistyöstä. Valittuasi sopivan vaihtoehdon, voit tarkentaa. 42

Hankinnat, mitä? Ohjaaja- ja/tai asiantuntijavaihto, minkälaista? Koulutustilaisuudet, minkälaisia? Tapahtumat, millaisia? Tiedottaminen, minkälaista? Muu, mikä? 27. Voitte vielä halutessanne esittää ehdotuksia yhteistyön kehittämisestä. 28. Pidättekö paikallisen yhteistoiminnan koordinoimista tarpeellisena? * Yhteistoiminnalla tarkoitetaan sekä yhdistysten välistä että kaupungin ja yhdistysten välistä yhteistyötä. Kyllä Ei 29. Miten yhteistoimintaa tulisi mielestänne koordinoida? 43

30. Vapaa sana. 44

Liite 2. Kaupungin kanssa tehty yhteistyö: toiminta-alueet ja yhteistyömuodot 11. Minkä toiminta-alueiden kanssa olette tehneet yhteistyötä ja mitä yhteistyö on ollut? 9 Vastaajien määrä: 58 Ohjaaja- ja/tai asiantuntijavaihto Koulutustilaisuudet Tapahtumat Tiedottaminen Tilat Muu Yhteensä Ikääntyneiden palvelut Maahanmuuttajien palvelut 7 0 7 2 3 5 24 2 1 4 2 0 4 13 Kulttuuripalvelut 4 1 17 4 8 3 37 Liikuntapalvelut 5 2 8 3 5 4 27 Lukio 2 3 3 1 1 5 15 Nuorisokeskus 4 2 3 2 1 5 17 Nuorisopalvelut 2 4 7 4 3 5 25 Perusopetus 5 3 5 2 5 6 26 Sosiaalipalvelut 7 3 2 2 1 5 20 Teknisen toimialan palvelut 7 3 9 3 5 5 32 Terveyspalvelut 4 5 4 4 1 6 24 Työllisyyspalvelut 5 1 3 3 1 3 16 Varhaiskasvatus 3 4 3 3 3 6 22 Vammaistyö 5 0 1 1 0 2 9 Muu 6 2 7 5 6 6 32 Yhteensä 68 34 83 41 43 70 339 9 Lukumäärät kaikissa taulukoissa kertovat, kuinka moni yhdistys on tietyn vaihtoehdon valinnut. Esimerkiksi yllä oleva taulukko kertoo, että seitsemän yhdistystä on tehnyt yhteistyötä ikääntyneiden palveluiden kanssa ohjaaja- ja/tai asiantuntijavaihdon tiimoilta. Taulukko ei kerro, kuinka monta kertaa yksi yhdistys on tehnyt yhteistyötä tietyn yhteistyökumppanin ja yhteistyömuodon tiimoilta. 45

Liite 3. Kaupungin kanssa toivottu yhteistyö: toiminta-alueet ja yhteistyömuodot 16. Minkä toiminta-alueiden kanssa haluaisitte tehdä yhteistyötä ja mitä se voisi olla? Vastaajien määrä: 61 Ohjaaja- ja/tai asiantuntijavaihto Koulutustilaisuudet Tapahtumat Tiedottaminen Tilat Muu Yhteensä Ikääntyneiden palvelut Maahanmuuttajien palvelut 9 7 18 9 7 3 53 3 5 8 5 1 3 25 Kulttuuripalvelut 9 5 25 8 8 1 56 Liikuntapalvelut 13 9 18 8 5 3 56 Lukio 1 2 6 3 1 2 15 Nuorisokeskus 8 6 9 5 2 2 32 Nuorisopalvelut 11 6 17 6 4 1 45 Perusopetus 2 1 3 4 2 1 13 Teknisen toimialan palvelut 3 1 3 2 6 1 16 Terveyspalvelut 9 9 9 8 2 2 39 Työllisyyspalvelut 3 3 5 3 0 2 16 Sosiaalipalvelut 6 6 8 5 2 2 29 Varhaiskasvatus 7 4 9 5 2 3 30 Vammaistyö 4 3 6 4 1 1 19 Muu 4 3 8 5 5 6 31 Yhteensä 92 70 152 80 48 33 475 46

Liite 4. Yhdistysten kanssa tehty yhteistyö: toimialat ja yhteistyömuodot 20. Minkälaisten yhdistysten kanssa olette tehneet yhteistyötä ja mitä se on ollut? Vastaajien määrä: 52 Hankinnat Ohjaaja- ja/tai asiantuntijavaihto Koulutustilaisuudet Tapahtumat Tiedottaminen Muu Yhteensä Ammattiyhdistys 1 0 1 2 0 2 6 Asukasyhdistys 0 2 3 6 7 5 23 Eläkeläisyhdistys 1 2 3 4 4 4 18 Kansanterveysyhdistys 1 2 2 5 1 3 14 Kieltä ja kulttuuria edistävä yhdistys 1 0 0 0 0 2 3 Kulttuuriyhdistys 2 1 5 10 5 1 24 Liikuntayhdistys/ Urheiluseura Monikulttuurisuutta ja/tai kotoumista edistävä yhdistys 3 2 1 5 5 6 22 1 2 2 3 1 3 12 Nuorisoyhdistys 0 2 3 7 2 3 17 Poliittinen yhdistys 1 2 3 4 3 4 17 Uskonnollinen yhdistys 3 3 1 5 3 3 18 Vammaisyhdistys 1 2 0 3 1 2 9 Vanhempainyhdistys 0 3 2 7 5 3 20 Muu 0 2 6 11 5 6 30 Yhteensä 15 25 32 72 42 47 233 47

Liite 5. Yhdistysten kanssa toivottu yhteistyö: toimialat ja yhteistyömuodot 25. Minkälaisten yhdistysten kanssa haluaisitte tehdä yhteistyötä ja mitä se voisi olla? Vastaajien määrä: 52 Hankinnat Ohjaaja- ja/tai asiantuntijavaihto Koulutustil aisuudet Tapahtumat Tiedottaminen Muu Yhteensä Ammattiyhdistys 0 3 2 4 3 2 14 Asukasyhdistys 1 5 2 12 6 4 30 Eläkeläisyhdistys 1 8 6 15 8 3 41 Kansanterveysyhdistys 1 10 7 10 6 3 37 Kieltä ja kulttuuria edistävä yhdistys 0 3 2 9 3 1 18 Kulttuuriyhdistys 1 10 6 14 7 4 42 Liikuntayhdistys/ Urheiluseura Monikulttuurisuutta ja/tai kotoutumista edistävä 2 11 5 11 5 3 37 0 4 4 9 8 2 27 Nuorisoyhdistys 1 5 3 12 6 1 28 Poliittinen yhdistys 1 3 0 6 3 2 15 Uskonnollinen yhdistys 0 4 1 3 2 2 12 Vammaisyhdistys 1 6 4 8 6 1 26 Vanhempainyhdistys 2 4 1 6 4 1 18 Muu 0 2 1 4 4 1 12 Yhteensä 11 78 44 123 71 30 357 48

Liite 6. Yhteistyöfoorumi pähkinänkuoressa 49