Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 1 (43) Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 Opiskelijan ohjauksen käsikirja
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 2 (43) Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja organisaation välinen yhteistyö...4 3. Tiedonkulku...6 4. Harjoitteluyksikkö oppimisympäristönä...7 4.1 Harjoitteluyksikkö...7 4.2 Harjoitteluyksikön ilmapiiri...7 4.3 Ohjauksen lähtökohdat ja toteutustavat...8 5. Ohjaussuhde...9 6. Opiskelija...10 6.1 Puhelimeen vastaaminen ja puhelun siirto...11 6.2 Harjoittelujakson päättyessä opiskelija...11 6.3 Työ- ja suojavaate...11 6.4 Lääkehoito harjoittelun aikana...14 6.5 Opiskelijat sijaisina...14 6.6 Turvallisuus...14 7. Ohjaaja...15 8. Harjoittelua ohjaava opettaja...16 9. Lähteet...18 10. Keuhko- ja infektio-osaston toiminta-ajatus...20 11. Hoidon lähtökohdat osastolla...21 11.1 Potilaat...22 11.2 Työskentely osastolla...23 11.3 Päiväjärjestys osastolla...24 11.4 Hoitotyön periaatteita...26 11.5 Lääkkeiden jako potilaille keuhko- ja infektiosairauksien osastolla...27 12. Hoitoisuusluokitus...31 13. Hyvän hoidon periaatteet...32 14. Inhaloitavat lääkkeet ja niiden ottovälineet...35 15. Lyhennesanastoa...37
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 3 (43) 1. Johdanto Tässä käsikirjassa kuvataan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden ohjatun harjoittelun ja toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden työssä oppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit Etelä - Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuosille 2011-2018. Tavoitteena on varmistaa laadukas ja turvallinen oppimisympäristö opiskelijalle sekä yhtenäistää opiskelijaohjausta koulutuksen ja työelämän välisessä yhteistyössä. Ohjattu harjoittelu muodostaa merkittävän osan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden ohjatun harjoittelun ja toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden koulutuksesta. Harjoittelu toteutuu opettajan, opiskelijan ja ohjaajan vastuulla. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta vastavuoroisuutta sekä sitoutumista ohjaukseen ja oppimiseen. Harjoittelun avulla varmistetaan opiskelijan osaaminen ja vahvistetaan työelämässä tarvittavia valmiuksia. Harjoittelussa ollessaan opiskelija samaistuu ammattialansa edustajiin ja sitoutuu toimimaan tulevassa ammatissaan. Opiskelijaohjauksen käsikirja on toteutettu opiskelijaohjauksen kehittämisprojektin tuloksena ja on laadittu yhteistyössä TtM-opiskelija Jaana Luokkakallion kanssa. Käsikirja on otettu käyttöön syksyllä 2011 ja sitä päivitetään vuosittain. Viimeisin päivitys on tehty 26.10.12. Opiskelijaohjauksen käsikirja toimii yhdessä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin harjoittelun- ja työssäoppimisen ohjauksen laatuvaatimusten mukaisesti. Opiskelijoiden ohjattu harjoittelu ja työssä oppiminen perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun, koulutuskeskus SEDU:n ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin välisiin sopimuksiin. Opetusvelvollisuus sisältyy Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jokaisen henkilökuntaan kuuluvan tehtävänkuvaan. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kaikki työpaikat ovat savuttomia ja savuttomuus koskee myös opiskelijoita ja opettajia harjoittelujakson aikana. Savuttomuus tukee potilaiden sekä henkilökunnan hyvinvointia ja lisää työturvallisuutta. Savuttomuus tarkoittaa sitä, että tupakkaa tai nuuskaa ei käytetä harjoittelupäivänä eikä siihen kuuluvien ruoka- ja kahvitaukojen aikana.
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 4 (43) 2. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja organisaation välinen yhteistyö Laatuvaatimus Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja organisaatioiden välinen yhteistyö on säännöllistä ja joustavaa. Sovituilla resursseilla mahdollistetaan opiskelijan harjoittelu sekä luodaan edellytykset laadukkaalle ohjaukselle. Harjoitteluorganisaatio sopii ja tarkastaa yhdessä oppilaitoksen kanssa harjoittelupaikkojen riittävyyden sekä opiskelijoiden määrän suhteessa harjoitteluyksikön toimintaan ja ohjaajaresursseihin huolehtii, että harjoittelu perustuu voimassa oleviin EPSHP:n ja oppilaitosten välisiin sopimuksiin harjoittelun järjestämisestä vastaa harjoittelujakson aikana opiskelijoiden työturvallisuudesta työturvallisuuslainsäädännön edellyttämällä tavalla sekä huolehtii, että toiminnassa otetaan huomioon EPSHP:n työsuojelutoimintaohjelma nimeää opiskelijavastaavan, jolla on riittävät valmiudet tämän tehtävän hoitamiseen ja joka toimii EPSHP:n edustajana harjoittelun suunnittelussa, järjestämisessä ja valvonnassa varmistaa, että harjoitteluyksikössä on riittävästi ammattitaitoisia opiskelijaohjaajia Harjoitteluyksikkö allekirjoittaa harjoittelun alkaessa kunkin oppilaitoksen mukaisen opiskelijakohtaisen ohjaussopimuksen (Sedu) päättää opiskelijamäärän suhteessa harjoitteluyksikön toimintaan ja ohjaajaresursseihin nimeää 1 2 opiskelijavastaavaa, jotka osallistuvat aktiivisesti heille suunnattuihin koulutuspäiviin, joista osa voidaan toteuttaa verkko-opintoina resursoi riittävästi aikaa opiskelijan ohjaukseen sekä tavoite- että arviointikeskusteluihin Oppilaitos harjoittelukoordinaattori (Seamk), koulutuspäällikkö sekä työssäoppimiskoordinaattori (Sedu) toimivat oppilaitosten edustajina harjoitteluorganisaatiossa tapahtuvan harjoittelun suunnittelussa, järjestämisessä ja valvonnassa harjoittelukoordinaattoria (Seamk) ja työssäoppimiskoordinaattoria (Sedu) koskee yleisen virkasäännön ja työlainsäädännön määräysten mukainen vaitiolo- ja salassapito-velvollisuus
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 5 (43) oppilaitosten vastuu- ja vakuuttamisvelvollisuus harjoittelun yhteydessä tapahtuvan tapaturman varalta määräytyy tapaturmavakuutuslain ja opiskelijatapaturman korvaamisesta annetun asetuksen mukaan mahdollisen työtaistelun ajaksi oppilaitokset keskeyttävät opiskelijan harjoittelun harjoitteluyksikössä oppilaitokset valmentavat opiskelijaa harjoitteluun sekä huolehtivat osaltaan siitä, että opiskelija on tietoinen velvollisuudestaan noudattaa sekä työstä että työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä oppilaitokset järjestävät yhteistyössä työelämän kanssa säännöllisesti ohjaajakoulutusta (Seamk) sekä työpaikkaohjaajakoulutusta (Sedu)
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 6 (43) 3. Tiedonkulku Keuhko- ja infektiosairauksien osastolla sairaanhoitaja Hannele Kivelä, sairaanhoitaja Jaana Pelander ja osastonhoitaja Anne Heinonen ovat opiskelijavastaavia. Opiskelijavastaavan tehtävät osallistuu aktiivisesti opiskelijanohjauksesta vastaaville henkilöille suunnattuihin koulutuspäiviin/palavereihin, joita järjestetään vähintään lukuvuosittain oppilaitoksen harjoittelukoordinaattorin (Seamk) ja ylihoitajan kanssa. tulevien opiskelijoiden harjoitteluun liittyvästä asioista tiedottaminen ohjaajien nimeäminen, tavoitteena on, että jokaiselle opiskelijalle nimetään oma ohjaaja (1-2) toimittaa opiskelijoiden henkilökohtaisten ohjaajien nimet ja työvuorot mahdollisuuksien mukaan harjoittelusta vastaavalle opettajalle ohjeistaa opiskelijoita laatimaan työvuorot harjoittelujaksolle. Työvuorosuunnitelma ja siihen tehdyt muutokset tulee olla selkeästi luettavissa ja tulee olla riittävästi yhteisiä työvuoroja ohjaajien kanssa ottavat opiskelijat vastaan, jakaa tarvittavia hoitotyöhön liittyviä materiaaleja ja esittelee yksikköä Osastonhoitajan tehtävät huolehtii, että Job-stepissä oleva yksikön esittely on ajan tasalla huolehtii, että perehdytyskansiot /-sivut ovat ajan tasalla sopii ja tarkistaa yhdessä oppilaitoksen kanssa opiskelijoiden harjoittelupaikkojen riittävyyden sekä opiskelijoiden määrän suhteessa toimintayksikön toimintaan. mahdollistaa yksikössä laadukkaan ohjauksen riittävällä resursoinnilla antaa opiskelijoille effica käyttäjä tunnukset (tämän voi tehdä myös opiskelijavastaava) Keuhko- ja infektio-osaston perehdytyksessä sovelletaan osaston uuden työntekijän perehdytysmallia. Perehdytyslomake liitteenä.( Liite 1.) Yksikössä on toimintayksikön kotisivut sekä pieni käsikirjasto, jotka ovat opiskelijoiden käytössä.
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 7 (43) 4. Harjoitteluyksikkö oppimisympäristönä 4.1 Harjoitteluyksikkö hoitotyön toimintafilosofia, arvot ja periaatteet on määritelty ja ne näkyvät opiskelijaohjauskansiossa/käsikirjassa sekä työskentelyssä potilaan oikeudet ja potilasturvallisuuteen liittyvät tekijät tunnistetaan ja ne näkyvät hoitotyössä harjoittelun tavoitteilla on yhteys harjoitteluyksikön toimintaperiaatteisiin ja lähtökohtiin harjoittelu toteutuu työsuojeluohjeiden ja määräysten mukaisesti ja yksiköstä löytyy päivitetyt työ-, toiminta- ja turvallisuusohjeet tiedottaa ja opettaa opiskelijalle tietosuojan ja salassapidon merkityksen ja sisällön opiskelijat saavat potilastietojärjestelmään opiskelijaoikeudet ja hoidon kirjaaminen täyttää hyvän kirjaamisen kriteerit potilaan/asiakkaan hoitotyöhön liittyvä tiedonkulku on toimivaa 4.2 Harjoitteluyksikön ilmapiiri Laatuvaatimus Harjoitteluyksikön ilmapiiri tukee oppimista. ilmapiiri on opiskelijamyönteinen osastonhoitaja mahdollistaa yksikössä laadukkaan ohjauksen riittävällä resursoinnilla henkilökunta arvostaa työssään hyvää ammattitaitoa, sitoutuneisuutta sekä yhteistyökykyä työntekijät nähdään keskeisenä voimavarana, esille tulevat ongelmat ratkaistaan avoimesti ja toiminta on kollegiaalista sekä työhyvinvointia edistävää henkilökunta on kiinnostunut ja sitoutunut opiskelijan ohjaukseen hoitotyössä ja opiskelijaohjauksessa korostuu inhimillinen kohtelu, hyvä vuorovaikutus ja rehellisyys opiskelija otetaan hyvin vastaan ja perehdytetään harjoitteluyksikön toimintaan
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 8 (43) opiskelijaa kannustetaan osallistumaan harjoitteluyksikön jokapäiväiseen toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön ja tuetaan käyttämään oppimiaan tietoja ja taitoja opiskelijalle annetaan opiskelu- ja työrauha 4.3 Ohjauksen lähtökohdat ja toteutustavat Laatuvaatimus Ohjauksen lähtökohdat ja toteutustavat ovat yhtenevät koulutuksen tavoitteiden ja arviointikriteereiden kanssa sekä tukevat opiskelijan ammatillista kasvua. Koulutusorganisaatio lähettää opiskeluvastaavalle ja osastonhoitajalle lukukauden harjoittelujaksoja koskevan yleissuunnitelman. Opettaja sopii osastonhoitajan kanssa opiskelijoiden määristä ja ajankohdista toimittaa yksikköön harjoitteluun liittyvän materiaalin mm. työyksikön kannalta keskeisimmät opetussuunnitelmat ja opintojaksokuvaukset harjoittelujakson tavoitteet, sisältö ja arviointi seuraa opiskelijoiden valmiuksia koulutuksen eri vaiheissa opettaja resursoi riittävästi aikaa opiskelijan käytännön harjoitusjaksolle olemalla fyysisesti läsnä vähintään päivä / harjoittelujakso. Opiskelijavastaava / osastonhoitaja osallistuvat opiskelijaohjauspalavereihin, joita järjestetään vähintään lukuvuosittain oppilaitoksen vastuuopettajan ja ylihoitajan kanssa tiedottaa ohjaajille ja muulle henkilökunnalle harjoitteluun liittyviä asioita osastonhoitaja käsittelee opiskelijoiden antaman palautteen toimintayksikön osasto-tunneilla Ylihoitaja välittää osastonhoitajalle opiskelijoiden antaman palautteen (CLES) Opiskelijalla on oikeus saada hyvä perehdytys ja ohjaus työyksikön moniammatilliseen työskentelyyn. Ohjaussuhde on vastavuoroinen, joten toivomme yhteistyösuhteen olevan keskusteleva.
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 9 (43) 5. Ohjaussuhde Laatuvaatimus Opiskelijan, ohjaajan ja opettajan välinen yhteistyösuhde on tasa-arvoinen ja vastuullinen vuorovaikutussuhde, jossa vallitsee toisten kunnioittaminen ja hyväksyntä. Ohjaussuhde on vastavuoroinen, keskusteleva, avoin sekä turvallinen yhteistyösuhde, jossa opettaja ja työyhteisö tukevat opiskelijan oppimista jaetaan harjoitteluun liittyviä ajatuksia ja kokemuksia vallitsee molemminpuolinen kunnioitus ja hyväksyntä opiskelijan, opettajan ja ohjaajien välisissä tapaamisissa painopiste on opiskelijan oppimisessa ja ilmapiiri on kollegiaalinen
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 10 (43) 6. Opiskelija Laatuvaatimus Opiskelija tiedostaa oman vastuunsa oppimisessa, oppimisen ja ohjauksen arvioinnissa sekä sitoutuu opiskeluun ja toimii aktiivisesti oppimistavoitteidensa saavuttamiseksi Ennen harjoittelua on suorittanut hyväksytysti harjoittelun aloittamiseen vaaditut opinnot AMK-opiskelijat varaavat harjoittelupaikan Jobstepin kautta. Jobstepissa on näkyvillä, millä ajanjaksolla ja kuinka monta opiskelijaa voi tulla käy halutessaan tutustumassa harjoittelu paikkaansa ennen harjoittelun alkua sopii osastonhoitajan / opiskelija vastaavan kanssa osastolle tuloajan tekee / päivittää Job-steppiin CV:nsä ja toimittaa harjoittelujaksonsa alustavat tavoitteet ohjaajalleen jo ennen osastolla tuloaan Harjoittelujakson aikana opiskelija on aktiivinen ja oma-aloitteinen, sitoutunut opiskeluun tiedostaen oman vastuunsa oppimisessa ja toimii aktiivisesti oppimistavoitteidensa saavuttamiseksi esim. soittaa itse toimenpidehoitajalle ja sopii päivän, koska pääsee tmp :n mukaan. käyttäytyy ammatillisesti ja asiallisesti potilaita, omaisia, henkilökuntaa sekä muita opiskelijoita kohtaan pukeutuu asiallisesti hygieniasyistä kello, sormukset, rannerenkaat, kasvolävistykset, isot korut, rakenne-kynnet jne. ovat ehdottomasti kiellettyjä, oman puhelimen käyttöä vältettävä. välttää voimakkaita hajusteita potilaiden ja henkilökunnan allergiaoireiden vuoksi noudattaa sovittuja työaikoja sekä kahvi- ja ruokataukoja on yhteistyöhaluinen ja vastuuntuntoinen noudattaa vaitiolovelvollisuutta ilmoittaa ajoissa työvuoromuutokset ja poissaolot osastonhoitajalle, omalle ohjaajalle sekä ohjaavalle opettajalle.
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 11 (43) 6.1 Puhelimeen vastaaminen ja puhelun siirto Puhelimeen vastataan: keuhko- ja infektio-osasto A31 + opiskelija + nimi Potilaspuhelu siirretään: "recal" sekä potilaspuhelimen neljä viimeistä numeroa (puhelinnumerolistoja löytyy toimiston pöydiltä) Omaiselle annetaan suora numero potilaspuhelimeen sekä huoneen numero. Tietoja annetaan potilaan luvalla vain lähiomaisille. On toivottavaa, että omaiset sopivat keskenään, kuka tiedustelee potilaan vointia. Potilastietoja kysyttäessä pyydetään ensisijaisesti kyseisen moduulin ryhmänjohtajaa puhelimeen. Tutkimusten vastauksista tiedon antaa vain hoitava lääkäri! 6.2 Harjoittelujakson päättyessä opiskelija tekee kirjallisen itsearvioinnin (Seamk) tai näyttösuunnitelman itsearvioinnin (Sedu) ennen loppuarviointitilaisuutta, arvioiden omaa toimintaansa, osaamistaan ja oppimistaan osallistuu loppuarviointi- (Seamk) ja näytönarviointi- (Sedu) keskusteluun antaa suullista palautetta harjoittelun ohjauksesta antaa palautetta harjoitteluyksikön hoitotyöstä ja ohjauksesta, täyttäen sähköisen arviointilomakkeen (CLES) 6.3 Työ- ja suojavaate Työasun tulee olla työnteon ja sairaalahygienian kannalta tarkoituksenmukainen. Opiskelija käyttää sairaalan antamaa työasua suojavaatteena. Yleisperiaatteita ovat: Työasun tulee peittää alla olevat omat vaatteet Työasun tulee olla puhdas Potilasvaatteet eivät kuulu työasuun Työjalkineiden tulee olla tukevat, turvalliset ja helposti puhdistettavat Pitkät hiukset tulee olla sidottuna Korut eivät kuulu työasuun Hyvä käsihygienia Tavanomaiset varotoimet hoitotyössä Suojainten oikea käyttö Ympäristön puhtaus ja siisteys Elintarvikehygienia
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 12 (43) Hyvä käsihygienia - Kädet desinfioidaan sekä ennen ja jälkeen potilaskontaktin - Huomioi oikea desinfektiotekniikka opetetaan myös potilaille ja omaisille - Käsien pesu aina, kun ne näkyvästi likaantuvat - Sormuksia, rannekoruja ja kelloja ei saa käyttää - pitkät lakatut kynnet sekä rakennekynnet ovat turvallisuusriski ja estävät käsihygienian toteutumisen - Kasvojen alueen lävistykset ovat kiellettyjä Tavanomaiset varotoimet - oikea käsihygienia, - oikea suojainten käyttö - oikeat työskentelytavat - pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen - Useimmiten riittävät kaikkien potilaiden hoidossa - Varotoimi- ja eristyssuositukset löytyvät hygieniayksikön kotisivuilta Intranetistä - Pistotapaturmien sattuessa, katso ohje hygieniayksikön kotisivuilta Intranetistä Suojainten oikea käyttö - Suojaimia käytetään suojaamaan sekä potilasta että hoitajaa - Suojainkäsineiden käyttö suotavaa lääkkeitä jakaessa, valmistettaessa sekä potilaille annettaessa (iv, i,m ja s.c ) - Käsien desinfektio ennen suojakäsineiden / -vaatteiden pukemista sekä niiden riisumisen jälkeen - Suojavälineet ovat kertakäyttöisiä, eikä niitä säilytetä seuraavaa kertaa varten - Suojakäsineitä ei saa pestä eikä desinfioida - Suojakäsineet ovat toimenpidekohtaisia (Kts. suojakäsineiden käyttösuositus Hygieniayksikön kotisivuilta)
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 13 (43) - Infektio ja keuhkosairauksien vuodeosastolla käytetään kertakäyttöistä, muovista suojaesiliinaa jokaisen potilaan hoitotyössä ja varsinkin erittävän infektiopotilaan hoidossa sekä estämään märkiä roiskeita toimenpiteissä. Suojaesiliina riisutaan siten, että vältetään koskemasta sen ulkopintaa. Kädet desinfioidaan riisumisen jälkeen. Ympäristön puhtaus ja siisteys - Jokainen huolehtii osaltaan ympäristön siisteydestä ja siivoaa jälkensä - Potilaita kannustetaan omatoimisuuteen vointinsa mukaan - Eritetahrat poistetaan välittömästi - Vastuu on jokaisella - Pinta- ja eritetahradesinfektio-ohjeet löytyvät hygieniayksikön kotisivuilta intranetistä - Hoitovälineiden puhdistus ns. rullaavan huollon periaatteen mukaisesti - Jokainen moduuli huoltaa käyttämänsä välineet heti kun mahdollista - Viedään suoraan Decoon - Pistävä ja viiltävä jäte viedään saman tien niille varattuun astiaan Elintarvikehygienia - Potilasruoka tarjoillaan lämpimänä kahden tunnin kuluessa kuljetus mukaan lukien - Lämpötila + 60 astetta - Säilytyslämpötila jääkaapissa + 8 astetta - Ruokaan ei kosketa käsin - Leipätuotteet tarjoillaan otinta käyttäen - Kädet desinfektioidaan tarjoilun välillä, mikäli potilasta autetaan esim. istumaan Aseptinen omatunto on tärkein työväline hyvän hygienian noudattamisessa
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 14 (43) 6.4 Lääkehoito harjoittelun aikana Opiskelijat voivat osallistua yksikön lääkehoitoon noudattaen sairaanhoitopiirin lääkehoito-suunnitelman mukaisesti: Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa (lähihoitaja) suorittavat opiskelijat harjoittelevat koulutuksensa mukaista lääkehoitoa työssäoppimisjaksojen aikana työpaikkaohjaajan välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa. Opiskelijat toimivat ohjaajiensa vastuulla. Ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat sairaanhoitaja-, ensihoitaja-, kätilöja terveydenhoitajaopiskelijat osallistuvat lisäksi ohjaajan vastuulla ja välittömässä valvonnassa ja ohjauksessa vaativan lääkehoidon kuten suonensisäiseen lääkehoitoon. Ammattikorkeakoulun opiskelija osoittaa lääkehoidon osaamisensa lääkehoidon passilla, johon kootaan tiedot lääkehoidon teoriaopintojen ja harjoittelun sekä lääkelaskujen suorittamisesta. 6.5 Opiskelijat sijaisina Terveysalan opiskelija voi toimia laillistetun ammattihenkilön sijaisena, kun opinnoista 2/3 on suoritettu. Opintojen laajuus: - sairaanhoitaja 210 op, - terveydenhoitaja 240 op, - kätilö 270 op ja - röntgenhoitaja 210 op. Sairaanhoidon opiskelija voi toimia sairaanhoitajan sijaisena kun hän on suorittanut vähintään 140 op ja opinnot ovat kestäneet 2 v ja 3 kk. On huomattava, että työnantajan velvollisuus on tarkistaa opiskelijan opintosuoritukset, arvioitava hänen soveltuvuutensa sekä määriteltävä valmiuksia vastaava tehtävänkuva. Työnantajan on seurattava, ohjattava, valvottava sekä viivytyksettä puututtava epäkohtiin jos sellaisia ilmenee. Opiskelijoille on nimettävä ohjaaja. Valtioneuvoston asetus löytyy alla olevasta linkistä. http://www.stm.fi 6.6 Turvallisuus Tutustu: Intranetin asiakirjahaku: EPSHP turvallisuus alkusammutus.pdf
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 15 (43) Sisältö 1. Työpaikan turvallisuuskulttuuri 2. Tulipalojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy 3. Toiminta tulipalo- ja hätätilanteessa - ensitoimet, alkusammutus - poistumisturvallisuus - suuronnettomuudet 4. Käytännön harjoitukset 7. Ohjaaja Laatuvaatimus Ohjaaja sitoutuu opetusvelvollisuuteensa, suhtautuu myönteisesti ohjaustehtäväänsä sekä tukee ja arvioi opiskelijan osaamista ja ammatillista kehittymistä Nimetty opiskelijan ohjaaja - perehtyy saamaansa ennakkomateriaaliin. Infektio- ja keuhkosairauksien vuodeosaston koko henkilökunta on kiinnostunut ja sitoutunut opiskelijanohjauksesta ja ilmapiiri on opiskelijamyönteinen. - hoitotyössämme ja opiskelijaohjauksessa korostuu inhimillinen kohtelu, hyvä vuoro-vaikutus ja rehellisyys. - henkilökunta on sitoutunut työhönsä arvostaen työssään hyvää ammattitaitoa ja yhteistyökykyä. - huomioi opiskelijan aikaisemmat käytännönharjoitukset ja opiskeluajan. - Arvioi opiskelijan harjoittelujakson yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa. - Pyrkii antamaan palautetta opiskelijalle myös harjoittelujakson aikana ei pelkästään arviointitilanteessa. - Toimii myönteisenä roolimallina opiskelijalle. - Hakee tarvittaessa tukea ohjaukseen osastonhoitajalta ja opiskelijan opettajalta.
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 16 (43) 8. Harjoittelua ohjaava opettaja Laatuvaatimus Ohjaava opettaja vastaa opiskelijan harjoittelun kokonaisuudesta sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnista. Ennen harjoittelujaksoa opettaja osallistuu tarvittaessa harjoittelupaikan hankintaan ja hyväksyy sen varmistaa opiskelijan harjoittelupaikan ja ajanjakson on tietoinen harjoitteluyksikön toiminnasta ja hoitotyön sisällöstä tekee yhteistyötä osastonhoitajan tai opiskelijavastaavan kanssa harjoittelun ohjauksen suunnittelussa tiedottaa opiskelijan opetussuunnitelmasta, opintojen vaiheesta ja opintojaksosta harjoittelupaikassa vähintään 1-2 viikkoa ennen harjoittelun alkua varmistaa, että opiskelija on hyväksytysti suorittanut harjoittelun aloittamiseen vaaditut opinnot varmistaa, että harjoittelunohjaus on näyttöön perustuvaa sisällöllisesti ja menetelmällisesti Harjoittelujakson aikana opettaja toimii harjoitteluyksikössä ohjausprosessin pedagogisena asiantuntijana ja ohjaa opiskelijaa ja ohjaajaa näyttöön perustuvaan hoitotyöhön ohjaa ja tukee opiskelijaa harjoitteluun liittyvissä tavoitteiden asettelussa rohkaisee opiskelijaa itsearviointiin ja kriittiseen ajatteluun tukee opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä arvioi ja hyväksyy yhteistyössä harjoittelupaikan henkilökunnan kanssa opiskelijan kehittämis- ja oppimistehtävät sekä näyttösuunnitelman (Sedu) toimii oppimisen/ohjauksen ongelmatilanteiden tukihenkilönä järjestää tarvittaessa väliarviointikeskustelun (Seamk) tai ohjauskeskustelun (Sedu) opiskelijan ja ohjaajan kanssa
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 17 (43) Harjoittelujakson päättyessä opettaja sopii ja pitää arviointi-, ohjaus- (Seamk) sekä näyttöarviointikeskustelut (Sedu) vastaa harjoittelun hyväksymisestä tai täydentämisestä (Seamk) tai ammattiosaamisen näytön arvioinnista (Sedu) yhdessä ohjaajan kanssa.
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 18 (43) 9. Lähteet Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto, http://www.vete.fi/, Rouvala C. 2011. Hoitotyön toimintaohjelma vuosille 2011 2018 Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. http://www.epshp.fi/1/ammattilaiset_ja_opiskelijat/hoitotyo/hoitotyon_toimi ntaohjelma Oheismateriaali ja kirjallisuus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin www-sivut opiskelijoille. http://www.epshp.fi/1/ammattilaiset_ja_opiskelijat/opiskelijat Harjoittelun ja työssä oppimisen ohjauksen laatuvaatimukset ja kriteerit sosiaali- ja terve-ysalalla.2011. Pohjois-Karjalan alueellinen työryhmä (PKSSK, P- K Ammattikorkeakoulu, PKKY Ammatti ja Aikuisopisto, Joensuun kaupunki perusterveydenhuolto ja vanhuspalve-lut) Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. http://www.vete.fi/julkaisut.html Koulutuskeskus Sedu 2011. Opetussuunnitelma 2011. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja. Koulutuskeskus Sedu:n koulutusohjelmien kuvaukset. www.sedu.fi Luojus K. 2011. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen toimintamalli. Ohjaajien näkökulma. Tampereen yliopisto. Väitöskirja. Meretoja R. & Saarikoski M. 2009. CLES-mittari mahdollistaa vertaiskehittämisen. Pro Ter-veys 2, 7. Meretoja R., Höggman-Laitila A., Lankinen I., Sillanpää K., Rekola L. & Eriksson E. 2006. Lähiohjaaja sairaanhoitaja-opiskelijoiden ohjatussa harjoittelussa. Tutkiva Hoitotyö Vol. 4 (2), 2006. Opiskelijaohjauksen laatusuositukset. 2010. Kuopion yliopistollinen sairaala. Pohjois- Savon alueellinen opiskelijaohjauksen yhteistyöverkosto. Pohjois- Savon sairaanhoitopiiri. http://www.vete.fi/julkaisut.html Saarikoski M., Meretoja R. & Leino Kilpi H. 2008. Arviointimittari kuvaa käytännön oppimisympäristön ohjauksen laatua. Suomen Lääkärilehti vol. 63 no. 24 s. 2257 2259 Saarikoski M. & Leino-Kilpi H. 2004. Millainen on hyvä hoitotyön kliininen oppimisympäristö ja millaista laadukas opiskelijaohjaus? Teoksessa: Salminen L. & Hupli M. (toim.) Terveys-alan opettajan 2000-luvulla, osa 1. Turun yliopisto. Hoitotieteenlaitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja. A:44/2004. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. 2011. Opetussuunnitelmat 2011 2012. Luettavissa internetissä osoitteessa: http://ops.seamk.fi/fi/index.php?category=2011-2012&page=koulutusohjelmat Sosiaali- ja terveysministeriö 2009. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma vuosille 2009-2011. STM:n julkaisu 2009:18.
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 19 (43) Sosiaali- ja terveysministeriö 2004. Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu. Monisteita 2003:22.
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 20 (43) 10. Keuhko- ja infektio-osaston toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksemme on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin väestön terveyden edistäminen ja sairauksien hoito keuhko- ja infektiosairauksien erikoisaloilla. Osasto A31 on keuhko- ja infektiosairauksien osasto, joka vastaa keuhko- ja infektiosairauksia sairastavien tutkimuksista ja hoidoista. Osastolla on yhteensä 23 potilaspaikkaa, joista 13 on tarkoitettu keuhkopotilaille ja 10 infektiopotilaille. Tämän lisäksi osastolla on toimenpidehuone. Osastollamme tutkitaan ja hoidetaan potilaita, joilla on mm. keuhkoahtaumatauti (KAT), hengitystieinfektio, astma, tuberkuloosi, keuhkosyöpä. Infektiosairauksista mm. virtsatieinfektio, sepsis, erysipelas (ruusu) ja tulehtuneet haavat sekä Multiresistentit bakteerit (MRSA; ESBL) ovat yleisempiä. Toiminnasta vastaa monipuolinen keuhko- ja infektiosairauksien hoitoon perehtynyt henkilökunta. Hoitotyömme perustuu ihmisarvon kunnioittamiseen ja vastuullisuuteen. Ihmisarvon kunnioittaminen ja vastuullisuus arvoina tarkoittaa, että jokaiselle hoidon tarpeessa olevalle ihmiselle on oikeus saada laadultaan samanarvoista hoitoa ja kohtelua. Infektio- ja keuhkosairauksien hoitotyössä korostuu inhimillinen kohtelu, hyvä vuorovaikutus ja rehellisyys. Henkilökunta sitoutuu työhönsä arvostaen työssään hyvää ammattitaitoa ja yhteistyökykyä. Tavoitteena, että potilas kokisi hoitohenkilöstön kohtelun ystävällisenä ja hänen arvomaailmaansa kunnioittavana. Ihmisen terveyden tähden!
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 21 (43) 11. Hoidon lähtökohdat osastolla Ylilääkäri LT, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri sisätautien erikoislääkäri, kardiologi Ylihoitaja Hannu Kankaanranta Matti Kotila Liisa Panula Henkilökunta Osaston ylilääkärit Keuhkosairauksien osastonylilääkäri Leena Tuomisto Geriatrian erikoislääkäri 1-2 erikoistuvan vaiheen lääkäriä Osastonhoitaja apulaisosastonhoitaja 16 sairaanhoitajaa 5 perushoitajaa 3 osastonsihteeriä 2 varahenkilöä Timo Kuoppala Anne Heinonen Markus Välimaa
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 22 (43) 11.1 Potilaat Tulevat osastollemme ensiavusta osastosiirtona toisilta osastoilta mm. päivystysosastolta ja keuhkopoliklinikalta, kotoa kutsuttuina, toisista hoitolaitoksista esim. Tays:sta (ja Vaasan keskussairaalasta). sairastavat erilaisia infektio- ja keuhkosairauksia mm.: septisiä infektioita iho- ja pehmytkudosinfektioita virtsatieinfektioita suolistoinfektioita syöpäpotilaiden infektioita eristystä vaativia potilaita mm. gastroenteriitti clostridium-difficile vesirokko syyhyepäilyt influenssa keuhkokuume tuberkuloosi pleuraeffuusio hengityksen vajaatoiminta keuhkotutkimus obstruktiiviset keuhkosairaudet keuhkosyöpä
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 23 (43) odottavat toimenpiteisiin pääsyä tai toipuvat niistä: bronkoskopia pleuroskopia 11.2 Työskentely osastolla Työvuorot Seuraava työvuorolista laaditaan edellisen listan keskimmäisen viikon loppuun mennessä. Osastolla on käytössä autonominen työvuorosuunnittelu, jossa jokainen työntekijä suunnittelee itse työvuoronsa. Listan vastuuhenkilöitä ovat osastonhoitaja Anne Heinonen ja apulaisosastonhoitaja Markus Välimaa. Työvuorot merkitään Excel-pohjaiseen suunnittelutaulukkoon ensin yövuorot ja Max. 3 ehdotonta toivetta. Kun yöt ovat vahvistettu, voi laittaa loput työvuorot taulukkoon. Osastonhoitaja tai apulaisosastonhoitaja tekee lopullisen suunnitteluna ja hienosäädön ennen listan vahvistamista. Työvuorosymbolit A 07:00-15:00 L VIIKKOLEPO E 07:00 14:00 V VAPAAPÄIVÄ C 07:00 13:00 T TYÖNTASAUSPÄIVÄ F 07:30 15:30 K KOULUTUS J 07:00-21:00 S SAIRAUSLOMA P 12:00-21:00 Z ÄKILLINEN SAIRAUS LOMA I 13:00 21:00 H VUOSILOMA O 13:30 21:00 G ÄITIYSLOMA R 14:00 21:00 N/M VIRKAVAPAA (palkallinen/ palkaton) Y 20:15-07:10 U ulkona miehityksestä P 10:00-18:00
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 24 (43) Moduulityö Moduuli (sairaanhoitaja-sairaanhoitaja / sairaanhoitaja-perushoitaja -työparit) aamuisin ja iltaisin 2 moduulia yöllä 2 hoitajaa (sh-sh / sh-ph) lääkehoitaja jakaa arkiaamuisin lääkkeet tarjottimille Moduulijako G01:ssä ( väistötilat 23.11.12-9.12.13 ) - I-MODUULI huoneet 001 005 II-MODUULI huoneet 006-011 11.3 Päiväjärjestys osastolla Klo 7:00-7:10 Yöhoitajien raportti aamuvuoroon tuleville hoitajille 7:10 8:00 Sairaanhoitaja jakaa aamun lääkkeet oman moduulinsa potilaille. Lääkehoitaja vie iv-, im ja sc- lääkkeet potilaille, insuliinit hoitavat mo-duulin sh. tai potilaat itse 8:00-8:15 Hoitajien aamukahvi I ja II- Moduulin kenttähoitaja mittaa potilaiden painot, verenpaineet,pulssit, saturaatiot, hudsonit ym. lääkärin määräämien ohjeiden mukaan ja osallistuu sen jälkeen potilaiden aamupalan jakoon. Oman moduulin hoitaja merkitsee potilastiedot kuumekurvaan. Tehdään tarvittavat hoitotoimenpiteet ja avustetaan ruokailussa tarpeen mukaan. 8:15-9:00 Aamupalan jälkeen alkavat aamutoimet ja valmistautumiset toimenpiteisiin ja tutkimuksiin. Molemmat moduulin hoitajat avustavat potilaita aamupesuissa. Toinen moduuli auttaa toista moduulia tarvittaessa. 9:00-11:00 Lääkärien kierto potilashuoneissa moduuleittain. Hoitajan tehtävänä on osallistua lääkärin kanssa hoidon suunnitteluun, toimia potilaan edustajana ja kertoa potilaan asioista, ellei hän itse pysty tai halua. Lääkäri kirjaa määräyksensä effican määräysosioon, josta sairaan-hoitaja siirtää ne hoitosuunnitelmalehdelle ja kuittaa ne valmiiksi merkinnällä. Moduulin vastaava hoitaja virkistää paikkakartan säännöllisesti päivän mittaan nähdäkseen uudet määräykset. Lääkärin kierrolla määrätyt toimenpiteet huomioidaan potilaiden hoitosuunnitelmassa.
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 25 (43) Kenttähoitaja tekee kierron aikana pieniä toimenpiteitä (soittaa terveyskeskuspaikat, poistaa kotiin lähtevien kanyylit, avustaa kotiutuvia potilaita jne.) 11:00-11:30 Potilaiden lounas. Kenttähoitaja osallistuu ruoanjakoon ja avustaa potilaita tarvittaessa. Sairaanhoitaja toteuttaa lääkemääräykset kirjaamalla määräykset LÄÄKEO:lle, tarkistaa potilaan lääkkeet sekä tulostaa lääkekortit. (Huom. lääkehoidosta omat määräykset mm. lääkeluvat oltava kunnossa ennen lääkehoitoa). Sairaanhoitaja soittaa itse tai delegoi toisen hoitajan kysymään jatkohoitopaikkaa ja toteuttaa muut kierrolla määrätyt asiat. 11:30-12:00 Hoitajien lounastauko. 12:00 Nestevuorokausi vaihtuu, nestelista ja iv nestelistan ja virtsamäärän sekä imunesteiden merkitseminen kuumekurvaan. Lääkärin ohjeiden mukaan suunnitellaan seuraavan vuorokauden nesteohjelma. 12:00-13:30 Sairaanhoitaja laatii potilaiden hoitosuunnitelman ja kirjaa tiedot KEUHOI :lle näkymään. Hän tekee hoitajanlähetteen muihin hoitolaitoksiin siirtyvistä potilaista. Moduulin hoitajat antavat potilaille ohjausta mm. laiteohjaukset, marevan, uudet lääkkeet ja haavanhoito. Moduulin hoitajat ohjaavat myös kotiin lähteviä potilaita. Moduulin vastaava sairaanhoitaja tarkistaa laboratoriovastaukset ja konsultoi tarvittaessa lääkäriä. Moduulien kenttähoitajat avustavat tarvittaessa toisiaan. Lääkehoitaja jakaa potilaiden seuraavan vuorokauden lääkkeet tarjottimille (viikon-loppuisin kenttähoitajat jakavat tai klo 12 saapuva iltahoitaja ) 13:30 14:00 Raportin tulostaminen ja pitäminen iltavuorolaisille. Työvuorot vaihtuvat arkisin kello 13:30 14:00 ja viikonloppuisin kello 14:00. 14:00 14:15 Iltapäivän kahvitauko. 14:15-15:00 Hoitoisuusluokitus. 15:00-16:00 Hoitajien iltapäiväkierto. Hoitotoimenpiteitä ja lääkkeiden jako potilaille, sekä iv. im. ja sc- lääkkeiden anto. 16:00-16:30 Päivällinen. Kenttähoitaja osallistuu ruoanjakoon ja avustaa potilaita. 16:30-17:00 Hoitajien ruokatauko. 17:00-18:30 Hoitosuunnitelman kirjaamista ja raporttilomakkeen päivittämistä. Sairaanhoitaja tarkistaa laboratoriotulokset, tutustuu potilasasiakirjoihin. Sisätautien iltapäivystäjälle ilmoitetaan potilaan tilassa tapahtuneet äkilliset muutokset ja poikkeavia laboratoriotuloksia. Kenttähoitaja kiertää potilashuoneet, tarkistaa nestelistat. Antaa lääkesumut ja mittaa potilaan elintoimintoja lääkärin määräämien ohjeiden mukaan. Nämä merkitään sitten kuumekurvaan osaston käytännön mukaan. 18:30-18:45 Hoitajien iltakahvi. 18:45-20:30 Potilaiden iltapala. Iltalääkkeiden jako, injektioiden ja infuusioiden anto. Potilaiden ohjaus ja tutkimuksiin valmistelu sekä hoitotoimenpiteitä potilaan tarpeiden mukaan yöksi. Raporttilomakkeen tulostus yöhoitajille.
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 26 (43) 20:30-21:00 Raportti yöhoitajille. 21:00-7:10 Yöhoitajat työskentelevät yöllä työparina auttaen toisiaan. Kaikki potilashuoneet kierretään 1-2 h:n välein sekä tarpeen mukaan. Yöaika pitäisi olla potilaiden lepoaikaa. Hengitettäviä lääkkeitä annetaan 4-6 tunnin välein lääkärin ohjeiden mukaan. 11.4 Hoitotyön periaatteita Vaitiolovelvollisuus ja salassapito Vaitiolovelvollisuus koskee sairaalan henkilökuntaa ja sitoo sairaalan palveluksesta poistumisen jälkeenkin. Luottamuksellisista asioista ei saa puhua myöskään niille sairaalan henkilökuntaan kuuluville tai opiskelijoille, jotka eivät kyseisen tapauksen kanssa joudu tekemisiin. Lain ja virkasäännön mukaan henkilökunnan on pidettävä salassa potilaiden henkilöllisyys sairauden laatu Salassa on pidettävä viran tai tehtävän hoitamisessa tietoon saadut yksityiset asiat Salassapito koskee asiakirjasalaisuutta ja vaitiolovelvollisuutta Potilastiedot ovat salassa pidettäviä. Potilaiden terveydentilatietojen lisäksi mm. arkaluontoiset henkilötiedot sekä liike- ja ammattisalaisuudet. palvelussuhteen tai muun työtehtävän aikana tai sen päätyttyä sivulliselle ei saa ilmaista työn vuoksi tietoon saatuja sairaanhoitopiiriä tai sen asiakkaita, sopimuskumppaneita tai muita yhteistyötahoja koskevia salassa pidettäviä tietoja sivullisella hoitosuhteessa tarkoitetaan muita kuin potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä (PotL 13 ) rekisterien, esim. potilastietojen, katselu- tai käyttöoikeutta ei ole muihin kuin työtehtävien edellyttämiin tietoihin ilman rekisteristä vastaavan kirjallista lupaa ei saa luovuttaa tai siirtää salassa pidettäviä asia-kastietoja tai muuta salassa pidettävää tietoa, eikä tallentaa niitä toisiin rekistereihin, työaseman kiintolevylle, levykkeelle tai muille tallennuslaitteille
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 27 (43) potilastietojen luovuttamisesta on annettu erilliset ohjeet (johtajaylilääkärin tiedote 10/1999) Salassapito- ja tietosuojaohjeet löytyvät intranetistä Miksi vaitiolovelvollisuus? potilaan etu potilas uskaltaa hakeutua hoitoon ja kertoa sairauden hoidon kannalta tärkeät asiat totuuden mukaisesti turvataan potilaan yksityisyys ja tietosuoja henkilökunnan ja sairaalan edut säilytetään potilaan luottamus vältytään riita- ja oikeusasioilta Lääkkeidenjako 11.5 Lääkkeiden jako potilaille keuhko- ja infektiosairauksien osastolla Potilaan tullessa osastolle sairaanhoitaja tarkistaa kotilääkityksen tulohaastattelun yhteydessä: potilaan käyttämät lääkkeet tarkistetaan potilaalta itseltään / omaisilta / kotihoitokansiosta / tk:n tai muun lähettävän yksikön tekemästä lääkelistasta potilaan käyttämät lääkkeet tarkistetaan myös vertaamalla niitä resepteihin ja päivitetään ne Effican-lääkelistalle, josta ne siirretään osastolääkitykseksi LÄÄKEO:lle tarkistaen vahvuuksien ja annosten vastaavuus avolääkitykseen tarkistetaan uudet lääkemääräykset (päiv.pkl, muu siirtävä yksikkö / osasto) ja päivitetään muutokset LÄÄKEO:lle Sairaanhoitaja tulostaa potilaan lääkekortin Lääkekorttiin ja kuumekurvaan merkitään ensisijaisesti osastolla säännöllisesti potilaalle annettavan lääkevalmisteen nimi ja annos. (Esim. Lääkevalmisteen nimi, vahvuus mg:na, tbl-määrä x annoksia/vrk = Lääke YYY 10 mg 1 x 2) lääkekortit säilytetään lääketarjottimella vuodepaikan mukaisessa järjestyksessä kaapissa LÄÄKEO:lle ja potilasasiakirjoihin (hoitokertomus ja kuumekurva) tehdään päivittäin tarvittavat muutokset lääkärin määräysten mukaan heti kierron / määräyksen antamisen jälkeen ja tulostetaan uusi lääkekortti
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 28 (43) kaikkien potilaiden lääkekorttien vastaavuus potilasasiakirjoihin pyritään tarkistamaan päivittäin mikäli vuodepaikka muuttuu, tehdään muutos potilaspaikkakartalle sekä lääkekorttiin ja lääkekortti sijoitetaan oikeaan paikkaan lääketarjottimella Potilaalle tarvittaessa annettavat muut lääkkeet merkitään hoitokertomukseen lääkehoito-otsikon alle (Lääkevalmisteen nimi, vahvuus mg:na, tblmäärä, antotapa. = Lääke YYY 500 mg 1/2 tbl po. klo 14.) Lääkkeen antajan käyntirivi ja kellonaika kirjataan lääkkeen perään. Lääkkeiden jako tarjottimelle lääkekuppeihin Osastolle on nimetty yksi lääkehoitaja (sh), joka arkipäivisin jakaa lääkkeet potilaille valmiiksi lääkekuppeihin tarjottimelle ja laimentaa antibiootit. Viikonloppuna lääkkeet jakaa klo 12 iltavuoroon tuleva hoitaja (ph/sh). Osastolla käytetään talon peruslääkevalikoimaan hyväksyttyjä lääkkeitä. Muista lääkkeistä lääkärin tulee tehdä apteekille perusteltu hankintapyyntö apteekin ohjeen mukaisesti (kts apteekin kotisivuilta lisäohjeita). Potilaan siirtyessä osastolta toiselle voimassa oleva lääkelista löytyy Efficasta. Viimeisin lääkekortti seuraa potilasasiakirjojen mukana. Osastolta kotiutuneiden potilaiden lääkekortit säilytetään muutaman päivän ajan mahdollista jälkeenpäin tarvittavaa tarkistusta varten. Tiedot löytyvät myös LÄÄKEO:n historiatiedoista. Osastoille on annettu erikseen ohjeita niistä lääkkeistä, joita sairaanhoitajalla on lupa potilaalle antaa (mm. iv-lääkehoito). Sairaanhoitajalla on oltava ylilääkärin lupa lääkehoidon toteuttamiseen ja lisäksi hänen on 5 vuoden välein suoritettava hyväksytysti lääkehoitotentit (LOP, IV, verensiirto) ja näyttökokeet voidakseen antaa lääkkeitä potilaalle tai suorittaa iv-nestehoitoa ja veren-siirtoja. Perushoitajien tulee myös suorittaa lääkehoidon tentti (LOP) hyväksytysti ennen virallista lääkkeenjako lupaa ylilääkäriltä. Lääkehoidosta on lisäksi omat apteekin antamat ohjeet intranetissä apteekin kotisivuilla sekä lääkehuoneessa. Apteekin ohjeita on ehdottomasti noudatettava. Lääkehoidossa on noudatettava tarkkaa aseptista työtapaa. Sairaanhoitajien on suoritettava lääkehoidon osaaminen (LOVE) hyväksytysti viiden vuoden välein. Jokaisen moduulin sairaanhoitaja vie lääkkeet omille potilailleen ja varmistuu siitä, että lääkkeet vastaavat lääkekorttiin merkittyjä.
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 29 (43) - Lääkkeen antaja tarkistaa potilaan nimen ja henkilötunnuksen lääkekortista sekä potilaalta itseltään ennen lääkkeen antamista potilaalle. - Jokaisella potilaalla tulee olla potilasranneke, josta tunnistus tehdään. Potilasrannekkeessa on potilaan nimi ja henkilötunnus. Muistamattomien / huonokuntoisten potilaiden lääkkeiden otto valvotaan niin, että nähdään potilaan nielleen lääkkeensä.
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 30 (43) Lääkehoidon käytännön toteutus Sininen lääkekuppi klo 07:00-07:30 Punainen lääkekuppi klo 10:00 Punainen lääkekuppi klo 11:00 kerran päivässä otettavat lääkkeet tuberkuloosilääkkeet lounaan aikana otettavat lääkkeet Punainen lääkekuppi, kello 14 -merkinnällä klo 14:00 Keltainen lääkekuppi klo 16:00 Vihreä lääkekuppi klo 19:00-20:00 päivällisen aikana otettavat lääkkeet iltalääkkeet Vihreä lääkekuppi, kello 21 -merkinnällä klo 21 Tavalliset lääkkeet x 1 klo 7:00 x 2 klo 7:00 ja 16:00 x 3 klo 7:00, 11:00 ja 16:00 x 4 klo 7:00, 11:00, 16:00 ja 20:00 Säännöllisin väliajoin annettavat antibiootit: x 3/vrk klo 8:00, 16:00 ja 22:00 x 4/vrk klo 4:00, 10:00, 16:00 ja 22:00 x 6/vrk klo 4:00, 8:00, 12:00, 16:00, 20:00 ja 24:00
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 31 (43) 12. Hoitoisuusluokitus Hoitoisuusluokitusjärjestelmä perustuu Rafael-järjestelmään, jossa käytetään mittareina OPC-mittaria, henkilöstöresursseja sekä optimaalista hoitoisuutta eli PAONCIL-mittaria. Rafael-järjestelmästä saatuja tuloksia ja niiden luotettavuutta voidaan vertailla myös valtakunnallisesti. PAONCIL-mittarissa hoitohenkilökunta arvioi, onko potilaiden hoidon tarpeeseen pystytty vastaamaan, mikä on optimaalinen hoitoisuus ja onko hoitotyö laadukasta. Hoitoisuusluokitus perustuu OPC-mittariin, joka sisältää kuusi hoitotyön osaaluetta: hoidon suunnittelu ja koordinointi, hengitys verenkierto ja sairauden oireet ravitsemus ja lääkehoito hygienia ja eritystoiminta aktiviteetti, nukkuminen ja lepo hoidon ja jatkohoidon opetus ja ohjaus, emotionaalinen tuki. Hoitoisuusluokitus tehdään osastolla kerran vuorokaudessa aamuvuoron aikana. Sairaanhoitaja ja perushoitaja luokittelevat oman moduulinsa potilaat yhdessä mahdollisimman lähellä työvuoronsa päättymistä. Hoitoisuusluokitus perustuu hoitosuunnitelman merkintöihin ja tehtyyn hoitotyöhön. Osa-alueet luokitellaan A / B / C / D -luokkiin sen mukaan onko potilaan hoito ollut niissä esim. ajoittaista vai jatkuvaa. Osastonhoitaja vie hoitoisuusluokituksen resurssitietoihin osaston henkilökuntamäärän. Hoitoisuusluokituksesta saadaan kerran kuukaudessa raportti, jota pyritään käyttämään henkilöstöresursoinnin apuvälineenä.
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 32 (43) 13. Hyvän hoidon periaatteet Infektio- ja keuhkosairauksien vuodeosasto A31:n hyvän hoidon periaatteet ohjaavat toimintaamme. Tavoitteenamme on, että Hoidon suunnittelussa ja koordinoinnissa Potilaan vastaanotto osastolle on rauhallinen ja miellyttävä. Kartoitetaan potilaan tilanteen vaatima välitön huonesijoittelu, huomioitava rajoitukset esim. eristystarve, infektiot. Hoidon kiireellisyys arvioidaan ja kartoitetaan, hoidot aloitetaan lääkärin ohjeen mukaisesti Laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma hoitojen ja tai tutkimusten pohjaksi. Potilas ja läheiset ovat mukana oman hoitosuunnitelmansa laadinnassa, potilas ymmärtää osastolla olonsa tarkoituksen sekä tuntee olonsa turvalliseksi ja suhtautuu hoitoyksikköömme luottamuksellisesi. Hoitosuunnitelmaan tarvittavat tiedot kerätään ja siirretään potilaalta, läheisiltä, lähettävältä yksiköltä, esitietolomaketta tai tulohaastattelua apuna käyttäen. Potilaan aiemmat hoitokokemukset huomioidaan ja häntä ohjataan osaston käytännöistä, ympäristöstä, tutkimuksista sekä toimenpiteistä. Tarkistetaan ja kirjataan potilaan lääkitys, hengitystä tukevien laitteiden käyttö, huollot, laite-hoidon vaikutus potilaan tilaan sekä kokonaisarviointi laitehoidosta. Hengittäminen, verenkierto ja sairauden oireet Toimitaan ja työskennellään ammatillisesti sekä rauhallisesti. Lisäksi avoin vuorovaikutus luo turvallisuuden tunteen hengityksen seurannassa potilaan hengenahdistuksesta huolimatta. Hengityksen, hengittämisen arviointia, seurantaa ja hengityksen tukemista toteutetaan mittausten ja havaintojen avulla. Arvioinnissa huomioidaan ovatko potilaan oireet pahentuneet, ennallaan tai helpottaneet. Huomioidaan säännöllisesti listalla menevien lääkkeiden ja laitehoitojen toteuttaminen sekä potilaan avustaminen ja ohjaaminen lääke - ja laitehoidossa. potilaan verenkierron tarkkailu sekä seuranta erilaisia mittausmenetelmiä apuna käyttäen. Arvioinnissa huomioidaan ovatko potilaan oireet pahentuneet, ennallaan tai poistuneet. Potilasta tuetaan ja kannustetaan huomioimaan verenkierron merkitys hoitoprosessissa ja vuodelevossa. Potilasta motivoidaan verenkierron omahoitoon ja riskitekijöiden tunnistamiseen.
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 33 (43) Sairauden oireiden havaitseminen, arviointi, seuranta ja tukeminen ovat vuodeosastolla jatkuvaa. Hoitotyössä tulee huomioida myös potilaan omat ja lähimmäisten havainnot sekä huomiot. Potilasta ja läheistä ohjataan, opastetaan, kannustetaan ja motivoidaan terveellisiin elintapoihin, säännölliseen lääkehoitoon sekä tehokkaaseen laitehoitoon. Annetaan asianmukaista ja tilanteeseen sopivaa kirjallista materiaalia hyödyntäen terveyskasvatusmenetelmiä. Ravitsemus ja lääkehoito Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa huolehditaan ja turvataan riittävästä ravinnon saannista, tarvittaessa tehostetaan sitä huomioiden ongelmat sekä rajoitukset potilaan ravitsemuksessa. Riittävän ja oikean koostumuksen huomiointi ja seuranta käytetään tarvittaessa lisäravinteita. Rauhallisen ruokailuympäristön järjestäminen, ruokailuun avustaminen ja tukeminen sekä potilaan mielitekojen ja halujen huomioiminen Lääkehoidossa huomioidaan ammattitaidon ja osaamisen ylläpitäminen Varmistetaan lääkehoidon toteutuminen, lääkkeen sopivuuden tarkistaminen, lääkkeiden yhteisvaikutusten huomioiminen, allergiat yhteistyössä potilaan ja läheisten kanssa. Seurataan lääkehoidon vastetta ja mahdollisia sivuvaikutuksia. Tarkistetaan säännöllisesti listalla menevät lääkkeet. Lääkehoidon arviointi tapahtuu yhteis-työssä hoitavan lääkärin kanssa. Valvotaan valvotun lääkehoidon toteutumista sekä erilaisten pistotekniikkojen tarkistus, seuranta ja ohjaus. Potilaan huolehtiessa itse omasta lääkehoidostaan, sen varmistaminen. Hygienia ja eritystoiminta Huomioidaan henkilökohtaisen hygienian toteutuminen sekä kannustetaan, ohjataan ja tuetaan omatoimiseen hygieniasta huolehtimiseen. Potilaan tahdon ja toiveiden huomioiminen sekä toteutuminen henkilökohtaisessa hygieniassa. Tarvittaessa avustetaan ja tehdään potilaan puolesta huolehdittaessa henkilökohtaisesta hygieniasta yksityisyys huomioiden. Huolehditaan myös ympäristön siisteydestä. Eritystoiminnassa hikoilun, virtsaamisen ja ulostamisen tarkkailu, seuranta ja menetelmien valinta.
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 34 (43) Menetelminä muun muassa nestetasapainolista, virtsan väri, vaatteiden vaihto, painon, verenpaineen sekä pulssin seuranta. Erityisesti dreenieritteiden ja limaeritteiden tarkkailu, seuranta ja menetelmien valinta. Tarkkaillaan ysköspurkkien sisältöä erityisesti väriä, määrää ja laatua sekä tarvittaessa niiden mittaaminen. Huomioidaan aseptinen työskentely potilaan erityksen yhteydessä sekä aseptisten työmenetelmien huomioiminen. Aktiviteetti, toiminnallisuus, nukkuminen ja lepo Ylläpidetään, tuetaan ja kannustetaan liikkumiseen sekä toiminnallisuuteen sairaudesta huolimatta, sairauden tuomat rajoitteet sekä tottumukset ja aikaisempi toimintakyky huomioiden. Huomioidaan riittävä lepo ja uni sekä niitä estävien tekijöiden huomiointi ja korjaaminen. Luodaan turvallisuuden tunne levon ja nukkumisen aikana jolloin huomioidaan hyvän asennon löytyminen sekä rauhoitetaan huonetila ja ympäristö. Lisäksi huomioidaan sosiaalinen aktiivisuus, mieliala sekä sosiaaliset kontaktit hoitojakson aikana. Hoidon / jatkohoidon opetus ja ohjaus, emotionaalinen tuki Huomioidaan ohjaustilanne, ohjauspaikka ja ohjaukseen tarvittavat välineet sekä tukeminen. Huomioidaan yksilöllisyys ja sairauden rajoitukset ohjausta annettaessa ja kannustetaan potilasta avoimuuteen hoidon tai sairauden eri vaiheissa. Potilaalle ja läheiselle annetaan suullista sekä kirjallista ohjausta ja varmistetaan ohjattava asia. Jatkohoidon ohjaus ja suunnittelu suunnitellaan erikoislääkärin ohjeiden mukaisesti yhteis-työssä muiden toimijoiden kanssa. Huolehditaan jatkohoitopaikasta sekä asioiden ja hoidon jatkuvuudesta. Lisäksi varmistetaan potilaalle kuuluvat edut. Huomioidaan kuolevan potilaan sekä omaisten tukeminen kuolemaan liittyvissä asioissa. Tarvittaessa yhteys sairaalateologiin, HEA, sosiaalihoitajaan, muihin vertais ja tukiryhmiin.
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 35 (43) 14. Inhaloitavat lääkkeet ja niiden ottovälineet Keuhkoputkia avaavat lääkkeet Nopea- ja lyhytvaikutteiset Airomir Autohaler salbutamoli Ventilastin Atrovent caps ipratropiumbromidi Ingelheimin inhalaattori / M-Inha Atrovent Comp caps ipratropiumbromidi Ingelheimin M-inhalaattori Atrovent Comp Aerosol / Eco ipratropiumbromidi Volumatic Bricanyl Turbuhaler terbutaliini Buventol Easyhaler salbumatoli Ventoline Evohaler salbutamoli Babyhaler / Volumatic Ventoline Diskus salbutamoli Nopea- ja pitkävaikutteiset Formoterol Easyhaler formoteroli Oxis Turbuhaler formoteroli Pitkävaikutteiset Serevent Evohaler salmeteroli Babyhaler / Volumatic Serevent Diskus salmeteroli Spiriva tiotropium Handihaler Spiriva Respimat tiotropium Respimat Onbrez indakakaterolimaleaatti Breezhaler Keuhkoputkia hoitavat lääkkeet Aerobec Autohaler beklometasoni Beclomet Easyhaler beklometasoni Budesonid Easyhaler budesonid Flixotide Diskus flutikasoni Flixotide Evohaler flutikason Babyhaler/Volumatic Pulmicort Turbuhaler budesonidi Novopulmon Pulmicort Aerosol budesonidi Nebunette
Keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 36 (43) Avaavan ja hoitavan lääkkeen yhdistelmä Seretide Diskus salmeteroli / flutikasoni Seretide Evohaler salmeteroli / flutikasoni Babyhaler / Volumatic Symbicort Turbuhaler formoteroli /budesonidi Inhalaationesteet (Paineilmalla tai lääkenebulisaattorilla otettavat) Atrodual 2,5ml amp ipratropiumbromidi 0,5mg / salbutamoli 2,5mg Atrovent 2 ml amp ipratropiumbromidi 0,5mg Atrovent Comp 4 ml amp ipratropiumbromidi 0,5 mg / fenoterolihydrobromidi1,25mg Ventoline 2,5 ml amp salbutamoli 1mg/ml tai 2mg/ml Pulmicort 2 ml amp budesonidi 0.25mg/ml tai 0,5mg/ml