Yritystoiminta. Uusi teollinen vallankumous VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA

Samankaltaiset tiedostot
Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00)

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta

Ed. asiak. nro: 8944/17 COMPET 305 IND 103 Ehdotus neuvoston päätelmiksi EU:n tulevasta teollisuuspolitiikan strategiasta Hyväksyminen

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2044(BUD) Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE604.

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Briefing 3: Euroopan sisämarkkinat

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2320(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE580.

LIITE. asiakirjaan. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi. InvestEU-ohjelman perustamisesta

6922/08 vpy,elv,js/el,mmy/sp 1 DG C 1

Euroopan investointipankki lyhyesti

SUOMEN YRITTÄJIEN EUROVAALIOHJELMA KITEYTETTYNÄ

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602.

1995 Schengen Sisämarkkinat

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Direktiivin 98/34/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen välinen suhde

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

EU ja julkiset hankinnat

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

TULEEKO SINUN KOTIKAUPUNGISTASI SEURAAVA EUROOPAN ÄLYKKÄÄN MATKAILUN PÄÄKAUPUNKI?

TULEEKO SINUN KOTIKAUPUNGISTASI ENSIMMÄINEN EUROOPAN ÄLYKKÄÄN MATKAILUN PÄÄKAUPUNKI?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. kesäkuuta 2019 (OR. en)

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en)

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Komission tiedonanto: Tekoälyn koordinoitu toimintasuunnitelma. Maikki Sipinen Työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO (Kilpailukyky (sisämarkkinat, teollisuus, tutkimus ja avaruus)) 27. ja 28.

Älykkäitä tekoja Suomelle

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Ideasta innovaatioksi - Euroopan yhteinen haaste

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

B8-0311/2014 } B8-0312/2014 } B8-0313/2014 } B8-0315/2014 } B8-0316/2014 } RC1/Am. 4

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

14246/16 ess/elv/ts 1 DG G 3 A

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. helmikuuta 2015 (OR. en)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

EUROOPAN PARLAMENTTI Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Luovan talouden kehittämishaasteet

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI)

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Elinkeino-ohjelman painoalat

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Ajankohtaiset asiat EU:ssa Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Matchmaking-tapahtumia, EU-rahoituksia ja Horisontti 2020 partnerihakuja

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Projektien rahoitus.

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku,

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus ] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

10062/19 team/as/mh 1 JAI.1

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

MAANANTAI 28. MARRASKUUTA 2016 (klo 9.30)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpano. asiakirjaan

Botnia-Atlantica

Yrittäjyysohjelma Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Euroopan investointipankki lyhyesti

Transkriptio:

VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Yritystoiminta Uusi teollinen vallankumous Euroopan on palautettava luottamus kykyynsä luoda uutta, perustaa uusia yrityksiä, innovoida ja kasvaa. Siksi Euroopan on keskityttävä reaalitalouteen ja teollisuuteen, omiin vahvuusalueisiinsa.

SISÄLLYS Miksi Euroopassa tarvitaan teollisuuspolitiikkaa?... 3 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Julkaisu kuuluu sarjaan, jossa esitellään EU:n toimia sekä niiden taustoja ja tuloksia eri politiikan aloilla. Julkaisuja voi ladata verkosta: http://europa.eu/pol/index_en.htm http://europa.eu/!xc36vk Miten EU laatii ja toteuttaa teollisuuspolitiikkaa?... 5 Miten EU tukee pienyrityksiä?.... 8 Miten EU tukee tärkeimpiä teollisuudenaloja?.... 10 Tulevat toimet EU uuden teollisen vallankumouksen edelläkävijänä. 16 Lisätietoa.... 16 Tietoa EU:n toiminnasta 12 oppituntia Euroopasta Eurooppa 2020 -strategia: Euroopan kasvustrategia EU:n perustajat Aluepolitiikka Digitaalistrategia Elintarvikkeiden turvallisuus Energia Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Ilmastonmuutos Kansainvälinen yhteistyö ja kehitysasiat Kansanterveys Kauppa Kilpailu Koulutus, nuoriso ja urheilu Kulttuuri ja audiovisuaaliala Kuluttajat Laajentuminen Liikenne Maatalous Meri- ja kalastusasiat Muuttoliike ja turvapaikka-asiat Oikeusasiat, perusoikeudet ja tasa-arvo Pankki- ja rahoitustoiminta Petostentorjunta Rajavalvonta ja turvallisuus Sisämarkkinat Talous- ja rahaliitto ja euro Talousarvio Tulli Tutkimus ja innovointi Työllisyys- ja sosiaaliasiat Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Verotus Ympäristö Yritystoiminta Valokeilassa Euroopan unionin politiikka Yritystoiminta Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Kansalaistiedotus 1049 Bryssel BELGIA Käsikirjoitus on valmistunut maaliskuussa 2013 Kansi ja sivun 2 kuva: Dynamic Graphics / Jupiterimages 16 s. 21 29,7 cm ISBN 978-92-79-42051-1 doi:10.2775/5079 Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 Euroopan unioni, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittua. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

Y R I T Y S T O I M I N T A 3 Miksi Euroopassa tarvitaan teollisuuspolitiikkaa? Euroopan toipuminen talouskriisistä on ollut melko hidasta ja epävakaata. Alusta asti on keskitytty julkisen talouden kohentamiseen ja Euroopan rahoitusjärjestelmän vahvistamiseen. Nämä seikat ovat yhä keskeisiä, mutta tärkeintä talouden elpymisen kannalta on tukea reaalitaloutta eli konkreettisia tavaroita ja palveluita tuottavia teollisuus- ja muita yrityksiä. Globalisaation ja nousevan talouden maiden synnyttämän yhä kovemman kilpailun vuoksi Euroopan taloudellinen hyvinvointi riippuu pitkällä aikavälillä sen teollisesta perustasta taloutemme ei voi perustua vain palveluihin ja pankkeihin. EU on maailman kärkeä energiatehokkuudessa ja ulkomaisissa investoinneissa, mutta teollisuuden suorituskyky vaihtelee EU-maasta toiseen. Onneksi EU:n teollisuudella on kuitenkin monilla aloilla teknologinen johtoasema, ja teollisuus voi kääntää Euroopan talouden jälleen kasvuun. Se on Euroopan teollisuuspolitiikan tavoite. Teollisuus on Euroopan kasvun moottori. Eurooppa 2020 -strategia ja teollisuuspolitiikka Eurooppaan on luotava uusia työpaikkoja ja sen kilpailukykyä on parannettava. Euroopan väestö ikääntyy ja maailman väestö kasvaa, mikä lisää raaka-aineiden ja energian saantiin liittyviä paineita. Meidän on myös panostettava ilmastonmuutoksen torjuntaan, suojeltava ekosysteemejä ja siirryttävä vähähiiliseen talouteen. Kaikkiin näihin haasteisiin voidaan vastata uudella teknologialla, joka voi merkitä jopa uutta teollista vallankumousta. Uuden teollisen vallankumouksen aikaansaaminen on yksi keskeisistä tavoitteista Eurooppa 2020 -strategiassa eli älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevassa EU:n strategiassa. Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeista kaksi koskee teollisuutta: Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka: hankkeella parannetaan etenkin pk-yritysten liiketoimintaympäristöä ja tuetaan vahvan ja kestävän, maailmanlaajuiseen kilpailuun pystyvän teollisen perustan kehittymistä. Innovaatiounioni: hankkeella parannetaan tutkimuksen ja innovoinnin reunaehtoja ja rahoituksensaantia, jotta voidaan varmistaa, että innovatiiviset ajatukset voidaan jalostaa kasvua ja työllisyyttä luoviksi tuotteiksi ja palveluiksi. istockphoto.com/tate Carlson Vuonna 2012 Euroopan komissio uudisti teollisuuspolitiikkaa koskevaa lippulaivahanketta tiedonannollaan Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten. Uudistetussa politiikassa keskitytään siihen, miten uutta teollista vallankumousta voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on tukea teollista innovointia ja reaalitaloutta. EU pyrkii EU:n ulkopuolisten yritysten kanssa molempia osapuolia hyödyttävään vuorovaikutukseen. Tämä on keskeinen osa EU:n politiikkaa, jolla pyritään auttamaan EU-maiden yrityksiä löytämään uusia markkinoita ja parantamaan kilpailukykyään eli mahdollisuuksiaan menestyä kilpailussa maailmanlaajuisilla markkinoilla.

4 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A istockphoto.com/acilo Autoteollisuuden johtoasema on keskeinen osa EU:n vaurautta. Pk-yritykset ja yrittäjyys talouskasvun avaimina Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tarpeisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Pk-yritysten tukeminen ja yrittäjyyden edistäminen ovat avaimia talouden elpymiseen. Euroopan 23 miljoonan pk-yrityksen osuus kaikista yrityksistä on 98 prosenttia, ja niissä on 67 prosenttia työpaikoista. Kaikista uusista työpaikoista 85 prosenttia syntyy pk-yrityksiin. Pk-yrityksiä autetaan useilla eri tukivälineillä selviämään hallinnollisista ja sääntelyyn perustuvista vaatimuksista ja muodollisuuksista, toimimaan yli maiden rajojen ja saamaan rahoitusta ja muita liiketoimintamahdollisuuksia. EU:n teollisuus- ja innovaatiotavoitteet vuodelle 2020: lujittaa Euroopan teollista perustaa parantamalla sen kilpailukykyä edistää vähähiiliseen talouteen siirtymistä edistää innovointia keinona luoda uusia kasvun lähteitä ja vastata yhteiskunnan tarpeisiin kannustaa pk-yritysten perustamista ja kasvua ja edistää yrittäjyyskulttuuria varmistaa tavaroiden sisämarkkinoiden avoimuus. PK-YRITYKSILLÄ ON TALOUSKASVUN AVAIMET Erikokoisten yritysten määrä (tuhatta) Keskisuuri 219 Pieni 1 378 Suuri 43 Mikro 19 199 Suuri enemmistö pienyrityksistä on mikroyrityksiä, joissa työskentelee alle 10 henkilöä ja joiden vuotuinen liikevaihto ja/tai vuotuinen taseen loppusumma on alle 2 miljoonaa euroa. Miksi tarvitaan EU:n tason toimia? Työntekijöitä (miljoonaa) Teollisuuspolitiikassa tarvitaan EU:n tason toimia sen varmistamiseksi, että tavaroiden ja palveluiden sisämarkkinat pysyvät avoimina ja tasapuolisina. Komissio ajaa Euroopan etuja kansainvälisissä yhteyksissä. Avaamalla markkinoita ja jatkamalla kaupan vapauttamista se varmistaa, että EU-alueen yritykset voivat kilpailla tasapuolisesti maailmanlaajuisilla markkinoilla. Komissio myös tarkkailee 40 teollisuudenalan ja koko EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja julkaisee havaintonsa vuosittaisessa kilpailukykyraportissa ja kaksi kertaa vuodessa antamassaan teollisuuden rakennetta koskevassa raportissa. Jotta työpaikat ja kasvumahdollisuudet voidaan turvata myös tulevaisuudessa, on erittäin tärkeää jatkaa yritysten toimintaolosuhteiden parantamista. Se vaatii koordinoituja toimia sekä EU:n tasolla että jäsenmaissa. Suuri 43.3 Keskisuuri 22.0 Arvonlisäys (miljardia euroa) Suuri 2 486 Keskisuuri 1 067 Lähde: Euroopan komissio Pieni 26.6 Mikro 38.9 Mikro 1 293 Pieni 1 132 Työpaikkojen määrä jakautuu tasaisesti erikokoisten yritysten välillä. Kaksi kolmasosaa kaikista työpaikoista EU:ssa on kuitenkin pk-yrityksissä. Pk-yritysten osuus EU:n talouden luomasta arvosta on yli puolet.

Y R I T Y S T O I M I N T A 5 Miten EU laatii ja toteuttaa teollisuuspolitiikkaa? Valmistusteollisuuden vahva, kilpailukykyinen ja monipuolinen arvoketju on elintärkeä Euroopan taloudellisen hyvinvoinnin kannalta. Valmistusteollisuuden ja siihen liittyvien liike-elämän palveluiden osuus yksityisen sektorin työpaikoista EU:ssa on yli 50 prosenttia. Niiden osuus EU:n viennistä on 75 prosenttia ja yksityisestä tutkimuksesta ja tuotekehityksestä 80 prosenttia. EU:n alueen yritykset ovat myös yhä enemmän nivoutuneet osaksi maailmanlaajuisia arvoketjuja. Viennin kotimaisuusasteen kasvattamisen mahdollisimman suureksi voidaankin katsoa lisäävän teollisuuden kilpailukykyä. Vuoden 2009 tilastojen mukaan noin 87 prosenttia EU:n viennin arvosta oli peräisin kotimaisesta tuotannosta. Teollisuuspolitiikan toimilla tuetaan innovointia, edistetään yritysten kansainvälistymistä ja vahvistetaan tavaroiden ja palveluiden sisämarkkinoita. EU tukee innovointia Euroopan komissio laatii, kehittää ja tarvittaessa panee täytäntöön politiikkoja ja ohjelmia, joilla parannetaan Euroopan innovatiivisuutta. Näihin lukeutuu muun muassa tutkimuksen ja innovoinnin tulostaulu, jossa vertaillaan EU:n 27 jäsenmaan innovaatiosuorituskykyä ja niiden tutkimus- ja innovointijärjestelmiä sosiaalisen innovoinnin Social Innovation Europe -verkosto, jolla tuetaan uusia ideoita, jotka vastaavat sosiaalisia tarpeita ja luovat uusia sosiaalisia suhteita tai yhteistyömuotoja eurooppalaisen muotoilujohtamisen komitea, joka neuvoo, miten älykästä muotoilua voitaisiin hyödyntää laajemmin ja siten kehittää arvokkaita tuotteita ja parantaa resurssitehokkuutta alueellisen innovoinnin seurantaväline (Regional Innovation Monitor, RIM), jolla tuotetaan tietoa 20 EU-maan alueellisista innovaatiopolitiikoista esimerkiksi jätehuollossa, kierrätyksessä ja uusiutuvan energian saralla tehtävä ekoinnovointi, joka työllistää Euroopassa noin 3,4 miljoonaa henkeä ja tuottaa 227 miljardin euron liikevaihdon. Komissio on muiden aloitteiden lisäksi myös perustanut biopohjaisia tuotteita käsittelevän tilapäisen neuvoa-antavan ryhmän edistääkseen teollisuustuotteita ja kulutustavaroita, jotka perustuvat uusiutuviin biologisiin raaka-aineisiin, kuten kasveihin ja puihin. Lisäksi komissio vastaa useista tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä tukevista ohjelmista, jotka selvästi luovat lisäarvoa EU:n innovaatiosyklille, yrityksille ja tutkijoille. Parhaillaan toteutetaan myös kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa (CIP) sekä tutkimuksen ja kehityksen seitsemättä puiteohjelmaa, jonka kokonaisbudjetti on yli 50 miljardia euroa. Tutkimuksen ja kehityksen seitsemäs puiteohjelma jatkuu vuodesta 2014 alkaen tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmana. EU helpottaa yritysten kansainvälistymistä Varmistaakseen, että EU-alueen yritykset voivat kilpailla maailmanmarkkinoilla tasapuolisesti, komissio helpottaa niiden pääsyä markkinoille sekä valvoo ja tukee monenväliseen ja kahdenväliseen kauppaan perustuvaa kansainvälistä kauppajärjestelmää. Esimerkiksi Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimukseen kaupan teknisistä esteistä sisältyvän ilmoitusmenettelyn avulla komissio voi seurata kauppakumppanien ehdottamia eri tuotteita koskevia vaatimuksia ja tarvittaessa puuttua asiaan, jos ne muodostavat kaupalle perusteettomia esteitä. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Komissio tekee yhteistyötä eri maiden hallitusten kanssa. Yhteistyön tavoitteena on parantaa liiketoimintaympäristöä, poistaa kaupan ja investointien esteitä ja edistää eri tuotteita koskevaa yhteistä sääntelyä. Komissio pyrkii lujittamaan taloudellisia siteitä lähiympäristönsä maiden kanssa Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) avulla. Komissio myös neuvottelee vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevia sopimuksia, joilla helpotetaan teollisuustuotteiden vapaata liikkuvuutta yhdenmukaistamalla EU:n ja sen ulkopuolisten kumppanien teknisiä määräyksiä ja standardeja. Teknisellä sääntelyllä on suuri merkitys EU:n ulkopuolelle vietävien tuotteiden markkinoillepääsyyn. EU edistää sääntely-yhteistyötä tärkeiden ulkoisten kauppakumppaniensa kanssa. Yhteistyön tavoitteena on yhdenmukaistaa teknisiä määräyksiä tai varmistaa niiden yhteensopivuus ja tunnustaa vastavuoroisesti testituloksia ja vaatimustenmukaisuuden arviointeja. Kaikki nämä toimet helpottavat tuotteiden vientiä.

6 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A immateriaalioikeuksista ja arvioi oikeuksien käytön vaikutuksia ja tehokkuutta. Pk-yrityksille on myös perustettu neuvontapalvelu immateriaalioikeuksista EU:n ulkopuolisissa maissa, kuten Kiinassa. Räätälöity neuvonta on luottamuksellista. Tavaroiden sisämarkkinat Tavaroiden sisämarkkinat ovat yksi EU:n tärkeimmistä painopistealueista. Sisämarkkinat luovat yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset, lisäävät kilpailua ja parantavat avoimuutta kuluttajien suuntaan. Sisämarkkinoiden ansiosta tuotteita voidaan EU:n alueella ostaa ja myydä missä ja mihin tahansa. Siten sisämarkkinat myös parantavat tehokkuutta ja vauhdittavat talouskasvua. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaate on kirjattu EU:n perussopimuksiin, jotta EU-maiden välillä ei olisi perusteettomia kaupan esteitä. European Union Tavaroiden sisämarkkinoilla on suuri merkitys EU:n vaurauteen. SIDOSRYHMIEN KUULEMINEN KANSAINVÄLISELLÄ TASOLLA Vaihtaakseen tietoja ja näkemyksiä tärkeimmistä kauppakumppanuuksista komissio tekee yhteistyötä teollisuusliittojen ja eri elinten kanssa. Tärkeitä foorumeita ovat esimerkiksi transatlanttinen liikeelämän vuoropuhelu, transatlanttinen kuluttaja-asioita koskeva vuoropuhelu, EU:n ja Japanin liike-elämää käsittelevä pyöreän pöydän ryhmä ja EU:n ja Venäjän teollisuusjohtajien pyöreän pöydän ryhmä. PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISEN EDISTÄMINEN Globalisoituvassa maailmassa pk-yritysten on kyettävä kilpailemaan teollisuusmaiden ja kehittyvän talouden maiden yritysten kanssa. Myös pk-yritysten kasvu kytkeytyy kansainvälistymiseen. Komission Pieni yritys, suuri maailma -strategian tavoitteena on tehdä Euroopan taloudesta dynaamisempi auttamalla pkyrityksiä laajentamaan toimintaansa EU:n ulkopuolelle. TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUDET Teollis- ja tekijänoikeuksia eli immateriaalioikeuksia säädellään myös EU:n lainsäädännöllä. Sen lisäksi komissio tiedottaa eurooppalaisille yrityksille KOMISSION ROOLI SISÄMARKKINOIDEN TURVAAMISESSA Komission päätavoite on parantaa sisämarkkinoiden toimivuutta poistamalla kaupan esteitä ja estämällä uusien syntyminen. Komissio varmistaa, että yrityksillä on tasapuoliset toimintaedellytykset ja että kansalliset säännökset ja määräykset antavat yrityksille niiden tarvitsemat tiedot ja tekevät sääntelystä selkeää. Komissio voi käynnistää oikeustoimia EU-maita vastaan, jos ne hyväksyvät tai pitävät voimassa sellaisia sääntöjä tai hallinnollisia käytäntöjä, jotka rikkovat EU:n lainsäädäntöä. Komissio voi myös ehdottaa sääntöjen yhdenmukaistamista koko EU:n alueella. Kaupan esteiden ehkäiseminen on erityisen tärkeää pk-yritysten kannalta, sillä ne myyvät usein eri markkinasektoreille suunnattuja erikoistuotteita. TUOTTEIDEN TURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN Tavaroiden sisämarkkinoita ohjaavat yhtenäiset säännöt, joiden ansiosta tuotteita voidaan myydä ja ostaa kaikkialla EU:ssa. Eurooppalaiset säännöt koskevat pääasiassa tuoteturvallisuutta ja edellyttävät usein tuotteiden testaamista luotettavuuden varmistamiseksi. Esimerkiksi CE-merkintä osoittaa, että tuote on EU:n lainsäädännön mukainen. CE-merkintä on pakollinen muun muassa lääkinnällisissä laitteissa, elektroniikassa ja leluissa. Euroopan tuotevastuulainsäädäntö suojaa kuluttajia viallisilta tuotteilta antamalla heille tarvittaessa mahdollisuuden vaatia vahingonkorvausta.

Y R I T Y S T O I M I N T A 7 Järkevä sääntely Vaikka nykyiset sääntelypuitteet tukevat sisämarkkinoiden toimivuutta, komission mielestä sääntelyä on jatkuvasti parannettava. Sisämarkkinoita koskevilla järkevämmillä säännöillä pyritään arvioimaan nykyisen lainsäädännön hyötyjä ja kustannuksia aiempaa järjestelmällisemmin ( kuntotarkastukset ) parantamaan sidosryhmien kuulemista parantamaan vaikutustenarviointien laatua yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja keventämään hallinnollista rasitusta parantamaan EU:n lainsäädännön sisällyttämistä kansallisiin säädöksiin ja sen soveltamista ja täytäntöönpanoa. Kaupan esteiden ehkäiseminen sisämarkkinoilla jo ennen niiden muodostumista Joissakin tapauksissa yritysten voi olla vaikea myydä tuotteitaan muissa EU-maissa kansallisten määräysten vuoksi. Tämän vuoksi EU-lainsäädännön mukainen UUSIEN SÄÄNTÖJEN TARKISTAMINEN ERI TEOLLISUUDENALOILLA 2 500 2 250 2 000 1 750 1 500 1 250 1 000 750 500 250 0 114 Terveys / lääketieteen ala 255 258 Internetpalvelut Kotitalous- ja vapaa-ajantuotteet Lähde: Euroopan komissio 401 438 Lääke- ja kosmetiikkavalmisteet Energia, mineraalit ja puu 515 Tavarat ja tuotteet 626 Ympäristö 712 Kemikaalit 1 599 1 482 1 524 Rakentaminen Mekaniikka Liikenne 2 085 1 876 Televiestintä Maatalous, kalastus ja elintarvikkeet ilmoitusmenettely velvoittaa jokaisen EU-maan ilmoittamaan Euroopan komissiolle ja muille jäsenmaille tuotteiden teknisiä määräyksiä koskevista ehdotuksistaan ennen kuin ne hyväksytään osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kyseisen jäsenmaan on keskeytettävä toimenpiteensä kolmeksi kuukaudeksi, jolloin muilla jäsenmailla ja komissiolla on aikaa varmistaa, että ehdotetut määräykset eivät luo uusia esteitä kaupalle. Vuodesta 1984 lähtien on tutkittu yli 12 000 määräysehdotusta sen varmistamiseksi, etteivät ne haittaa sisämarkkinoiden toimintaa. Standardoinnin edut Matkapuhelin- ja ohjelmistoyritykset pyrkivät jatkuvasti saamaan omille standardeilleen alallaan johtoaseman. Se osoittaa, miten tärkeitä standardit ovat kansainvälisessä kilpailussa. On selvää, että hyvä standardi voi helpottaa kuluttajien elämää, edistää kestävyyttä ja vahvistaa Euroopan asemaa teknisenä edelläkävijänä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Standardit ovat tuotteita, palveluita ja tuotantoprosesseja koskevia teknisiä ja laatuvaatimuksia. Niiden noudattaminen on vapaaehtoista, mutta siitä on monenlaista hyötyä. Standardit helpottavat yritysten yhteistyötä ja kuluttajien arkea ja auttavat kuluttajia säästämään rahaa. EU:ssa yhteisiä standardeja laativat Euroopan standardointielimet, ja standardit ovat tärkeitä EU:n sisämarkkinoiden kannalta. Eurooppalaiset standardit korvaavat kansalliset standardit, jotka ovat usein keskenään ristiriidassa ja saattavat luoda teknisiä esteitä markkinoillepääsylle. Euroopan komissio antaa eurooppalaisille standardointielimille säännöllisesti toimeksiantoja uusien standardien kehittämiseksi. Eurooppalaisten standardien laatiminen on usein vienyt vuosia, ja osa standardeista ei ole pysynyt nopeasti kehittyvän teknologian vauhdissa. Eräillä aloilla ei myöskään ole ollut halua osallistua standardointiin. Komissio pyrkii saamaan aikaan lisää koko maailmassa käytettäviä kansainvälisiä standardeja niillä talouden aloilla, joilla Eurooppa on maailmanlaajuinen edelläkävijä. Komissio aikoo jatkossakin edistää eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien lähentämistä ja vapaaehtoisten standardien käyttämistä sääntelykeinona. Komissio pyrkii myös nopeuttamaan standardien hyväksymistä siten, että laatimisessa käytetään apuna kuluttajia, pienyrityksiä sekä ympäristö- ja yhteiskunnallisia näkökohtia edustavia organisaatioita. EU:n ilmoitusmenettely on auttanut vähentämään kaupan esteitä. EU-maiden on ilmoitettava Euroopan komissiolle, jos ne laativat tuotteille uusia sääntöjä. Vuodesta 1984 lähtien on tarkistettu noin 12 000 määräysluonnosta sen varmistamiseksi, että ne noudattavat sisämarkkinoiden sääntöjä.

8 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Miten EU tukee pienyrityksiä? EU:n kaikista yrityksistä 98 prosenttia on pk-yrityksiä, ja niissä on 67 prosenttia EU-alueen työpaikoista. Pkyritykset ovat siis keskeisiä talouskasvun, innovoinnin, työllisyyden ja sosiaalisen integraation vauhdittajia EU:ssa. Siksi Euroopan komissio pyrkii tukemaan yrittäjien ja yritysten menestymistä ja parantamaan pk-yritysten liiketoimintaympäristöä. Small Business Act eurooppalaisten pk-yritysten tukena Pk-yrityksiä koskeva EU-politiikka on esitetty eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa Small Business Act -aloitteessa. Aloite perustuu pienet ensin -periaatteeseen. Siinä asetetaan pk-yritykset etusijalle politiikan suunnittelussa ja pyritään varmistamaan, ettei lainsäädäntö vaikeuta niiden toimintaa. Siksi kaikkia EU:n uusia politiikkoja ja säädöksiä arvioidaan pakollisella pk-yritystestillä, jotta saadaan käsitys niiden vaikutuksista pk-yrityksiin. Toukokuussa 2011 perustettiin EU-maiden pk-yritysedustajien verkosto, joka varmistaa, että kansalliset, alueelliset ja paikalliset politiikat ovat pk-yrityksille suotuisia. Pk-yrityksille paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta Yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista on parantaa pkyritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta. EU tarjoaa pk-yrityksille monipuolisen rahoitusvalikoiman, joka perustuu rakennerahastoihin, tutkimus- ja innovaatioohjelmiin, Progress-mikrorahoitusjärjestelyyn ja Euroopan investointipankin lainoihin. Vuoden 2012 puoliväliin mennessä yli 175 000 pk-yritystä oli hyödyntänyt kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP) rahoitusvälineitä. Vuosina 2008 2011 Euroopan investointipankki myönsi noin 40 miljardin euron edestä lainoja, joista hyötyi yli 210 000 pk-yritystä. Vuodesta 2014 lähtien pk-yrityksiä tuetaan myös yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan COSME-ohjelman avulla. Liiketoiminta EU:n ulkopuolella: Missions for growth -käynnit Globalisoituvassa maailmassa pk-yritysten on kyettävä kilpailemaan teollisuusmaiden ja kehittyvän talouden maiden yritysten kanssa. Myös pk-yritysten kasvu kytkeytyy kansainvälistymiseen. Komission Pieni yritys, suuri maailma -strategian tavoitteena on tehdä Euroopan taloudesta dynaamisempi auttamalla pkyrityksiä laajentamaan toimintaansa EU:n ulkopuolelle. Komissio tukee pk-yritysten kansainvälistymistä järjestämällä Missions for growth -käyntejä. Niillä pyritään edistämään yritysten välisiä sopimuksia ja järjestämään yhteisiä tilaisuuksia eurooppalaiselle klusteriyhteistyöfoorumille (European Cluster Collaboration Platform) ja sen kumppanijärjestöille esimerkiksi Japanissa, Brasiliassa, Intiassa ja Tunisiassa. MITÄ ESTEITÄ EU:SSA ON YRITTÄJÄKSI RYHTYMISELLE? EU:n 27 jäsenmaassa tehdyn mielipidekyselyn vastauksia kysymykseen Oletko täysin samaa mieltä, samaa mieltä, eri mieltä vai täysin eri mieltä seuraavan väittämän kanssa? Oman yrityksen perustaminen on vaikeaa rahoitustuen puutteen vuoksi. Oman yrityksen perustaminen on vaikeaa hallinnollisten menettelyjen monimutkaisuuden vuoksi. On vaikeaa saada riittävästi tietoa yrityksen perustamisesta. 35 29 17 46 10 2 7 42 16 4 9 34 29 9 12 Ne, jotka ovat perustaneet oman yrityksen ja epäonnistuneet, ansaitsevat toisen mahdollisuuden. 28 53 10 3 7 Yritystä ei pidä perustaa, jos on olemassa epäonnistumisen riski. 19 31 33 13 5 Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä En tiedä /Ei koske minua Rahoituksen puute ja monimutkaiset hallinnolliset menettelyt ovat suurimmat esteet yrityksen perustamiselle EU:ssa. Lähde: Flash-Eurobarometri 283

Y R I T Y S T O I M I N T A 9 Komissio on myös perustanut pk-yrityksille liiketoiminnan ja innovoinnin tueksi Enterprise Europe Network -verkoston. Verkosto perustettiin ensin Eurooppaan, mutta se on laajentunut Aasiaan, Pohjois- Afrikkaan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. Verkosto auttaa pk-yrityksiä ymmärtämään EU:n lainsäädäntöä ja tarjoaa tukiohjelmia ja kansainvälistymispalveluita 54 maassa 600 alueellisen kumppaninsa avulla. Verkosto auttaa pk-yrityksiä saamaan rahoitusta, arvioi liiketoimintaa ja teknologiaa sekä neuvoo immateriaalioikeusasioissa. Yrittäjyyden edistäminen Eurooppa tarvitsee lisää yrittäjiä EU:n politiikka keskittyy kannustamaan yrittäjyyttä. Vaikka tällä hetkellä vain 10 prosenttia EU:n kansalaisista on yrittäjiä, 45 prosenttia kansalaisista haluaisi työllistää itse itsensä. Hyödyntääkseen tätä valtavaa potentiaalia uusien työpaikkojen ja kasvun luomiseen, komissio on käynnistänyt erilaisia hankkeita ja aloitteita. Klusterit ja yritysverkostot: Klusterit ovat johonkin alaan erikoistuneiden yritysten ja niiden toimintaa tukevien toimijoiden ryhmittymiä. Klusterin toimijat ovat keskittyneet tiettyyn paikkaan, jossa ne tekevät tiivistä yhteistyötä. Klustereita ovat esimerkiksi erilaiset organisaatiot, alueelliset hankkeet ja muut Naisten yrittäjäpotentiaalia voitaisiin hyödyntää paremmin Euroopassa. yritysverkostot. Esimerkiksi Ranskan Toulousessa on ilmailu- ja avaruustekniikan klusteri Aerospace Valley, joka tunnetaan ennen kaikkea Airbus-lentokoneiden suunnittelusta, kehittämisestä ja tuotannosta. Klusterit ovat usein mukana käynnistämässä uusien teollisuudenalojen nousua. EU osallistuu moniin toimiin, joilla parannetaan klusterien laatua ja avoimuutta. Tällaisia toimia ovat etenkin klusterien yhteistyöfoorumi European Cluster Collaboration Platform, klusterien laatuun keskittyvä European Cluster Excellence Initiative ja palveluinnovaatiokeskus European Service Innovation Centre. Yrittäjyyskoulutus: Yrittäjyyskoulutusta tuetaan yhä enemmän useimmissa Euroopan maissa. Lisäkannustimena komissio on käynnistänyt Euroopan pk-yritysviikon, jolla pyritään edistämään yrittäjyyttä Euroopassa ja antamaan yrittäjille tietoa tarjolla olevasta tuesta. Toinen käytännön toimi on Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelma. Vaihto-ohjelmassa yrittäjät matkaavat muihin EU-maihin oppimaan kokeneilta pienyrittäjiltä. Enemmän naisyrittäjiä: Euroopassa on pulaa yrittäjistä ylipäätään, mutta naisyrittäjät ovat vieläkin harvemmassa. Vuonna 2012 vain 30 prosenttia eurooppalaisista yrittäjistä oli naisia. Kannustaakseen naisia ryhtymään yrittäjiksi komissio on perustanut naisyrittäjien lähettiläiden eurooppalaisen verkoston. Ryhmään kuuluu 270 yrittäjää, jotka toimivat esikuvina ja innostavat muita naisia ryhtymään yrittäjiksi. istockphoto.com/jacob Wackerhausen

10 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Miten EU tukee tärkeimpiä teollisuudenaloja? Innovointi kasvun ja työllisyyden edistäjänä EU antaa rahoitusohjelmiensa kautta suoraa rahoitustukea innovaatioiden kehittäjille, kuten yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Käytettäviä rahoitusohjelmia ovat kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (CIP), joka korvataan pian COSME-ohjelmalla, ja Euroopan rakennerahastojen toimenpideohjelmat. Innovointi edellyttää vuorovaikutusta ja yhteistyötä, joihin osallistuu useita eri toimijoita, kuten innovaatioiden kehittäjiä, yrityksiä, tutkimuskeskuksia, innovointi- ja kehittämiskeskuksia, teknologiansiirtokeskuksia, koulutuslaitoksia ja sijoittajia. EU edistää vuorovaikutusta alueiden sisällä ja klusterihankkeissa. Komissio tukee EU-maiden ja EU:n sisäisten alueiden keskinäistä oppimista ja yhteistyötä rahoittamalla aloitteita, kuten Europe Innova -hanketta, jossa kehitetään ja testataan uusia välineitä innovoinnin tukemiseksi, ja PRO INNO Europe -hanketta, jossa pyritään oppimaan parhaista käytännöistä ja edistämään uusien ja entistä parempien innovaatiopolitiikkojen laatimista. Raaka-aineet ovat Euroopan teollisuuden elinehto Raaka-aineiden jatkuvasta saannista riippuu jopa 1 324 miljardin euron liikevaihto ja 30 miljoonaa työpaikkaa. Raaka-aineet ovat Euroopan teollisuuden elinehto. Ne ovat elintärkeitä myös nykyaikaisen ja ympäristöystävällisen tekniikan, kuten sähköautojen ja aurinkokennojen, kehittämisessä. Euroopan komission menettelytapa perustuu kolmeen pilariin: varmistetaan raaka-aineiden tasavertainen ja vakaa saanti kansainvälisiltä markkinoilta, tuetaan kestävää tarjontaa EU:ssa ja parannetaan resurssitehokkuutta ja kierrättämistä. OVATKO EUROOPPALAISET INNOVATIIVISIA? Yhdysvallat Japani Kehitystä vauhdittava keskeinen teknologia Talouden ja teknologian kehityksen moottoreina toimivat kehitystä vauhdittavat keskeiset teknologiat (Key Enabling Technology, KET), kuten nanoteknologia, mikro- ja nanoelektroniikka, puolijohteet, kehittyneet materiaalit, biotekniikka ja fotoniikka. Euroopan komissio on laatinut strategian, jolla pyritään lisäämään tällaiseen teknologiaan perustuvien tuotteiden tuotantoa Euroopassa. Tavoitteena on varmistaa Euroopan pysyminen tärkeimpien kansainvälisten kilpailijoidensa vauhdissa, elvyttää kasvua Euroopassa ja luoda teollisuuteen uusia työpaikkoja. Samalla pyritään vastaamaan myös nyky-yhteiskunnan haasteisiin. Etelä-Korea Euroopan unioni Kanada Australia Venäjä Kiina Intia Brasilia Etelä-Afrikka 0.0 0.2 0.4 0.6 0.8 Lähde: Euroopan komissio Viiden vuoden jaksoon ja eri mittareihin perustuva indeksi kuvastaa, kuinka innovatiivisia eri maat ovat. Mittareina käytettiin esimerkiksi tutkimuksen tasoa, koulutusta, uusia patentteja ja innovatiivisten pk-yritysten määrää. Mitä korkeampi indeksiluku maalla on, sitä innovatiivisempi se on.

Y R I T Y S T O I M I N T A 11 istockphoto.com/alexander Raths Innovointi luo kasvua ja työpaikkoja. Uuden tekniikan avulla voidaan hyödyntää myös esiintymiä, jotka sijaitsevat aiempaa syvemmällä tai syrjäisemmillä alueilla, ja työskennellä vaikeissakin olosuhteissa. Komissio tukee kohdennettua innovointia ja tutkimusta, läpimurtotekniikoita, monialaisia toimintatapoja ja kysyntää koskevia toimenpiteitä esimerkiksi standardien, julkisten hankintojen ja sääntelytoimien avulla. Esimerkiksi raaka-aineita koskevalla eurooppalaisella innovaatiokumppanuudella saatetaan yhteen pääomaa ja henkilöstövoimavaroja, ja sen tavoitteena on parantaa raaka-aineiden etsintää, talteenottoa ja jalostusta. Yksi esimerkki tällaisesta kumppanuudesta on EU:n ja Grönlannin aiesopimus raaka-aineiden etsinnästä ja hyödyntämisestä. EU:n strategiset tarpeet ja Grönlannin raaka-ainepotentiaali Grönlannissa on huomattavat mahdollisuudet tuottaa kuutta 14:stä EU:n kriittisten raaka-aineiden luetteloon kuuluvasta aineesta (niobium, platinametallit, harvinaiset maametallit ja tantaali) ja kohtuulliset mahdollisuudet tuottaa kolmea näistä aineista merkittävät mahdollisuudet harvinaisten maametallien esiintymiseen 3,4 9,2 prosenttia (noin 4,89 12 miljoonaa tonnia) kaikista maailman harvinaisten maametallien varannoista.

12 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A istockphoto.com/ivan Rubanov Euroopan teollisuuden menestys riippuu raaka-aineiden ja harvinaisten maametallien saannista. Maailman kunnianhimoisin kemikaalilainsäädäntö Kemian-, muovi- ja kumiteollisuus ovat EU:n suurimpia ja dynaamisimpia teollisuudenaloja. Yhteensä aloilla on noin 3,2 miljoonaa työpaikkaa ja yli 60 000 yritystä. Alojen osuus maailmassa myydyistä kemikaaleista on noin 30 prosenttia. Vuodesta 2007 lähtien kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoituksia on säännelty REACH-lainsäädännöllä. REACH-järjestelmässä kemikaalien valmistajien ja maahantuojien on arvioitava ja hallittava tiettyihin kemikaaleihin liittyvät riskit ja annettava ohjeita kemikaalien turvallisesta käytöstä. REACH-luokituksessa nimetään kemikaalit, jotka ovat vaaraksi terveydelle ja ympäristölle, ja määritellään tiedot, jotka on annettava työntekijöiden ja kuluttajien käyttämien kemikaalien pakkausmerkinnöissä. EU:n luokitusjärjestelmää on vuodesta 2011 lähtien muutettu uudella kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista (CLP) koskevalla lainsäädännöllä, jotta se vastaisi maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettua YK:n järjestelmää. Täten varmistetaan, että vaaratekijät kuvataan ja merkitään samalla tavalla kaikkialla maailmassa. Vuonna 2007 perustettu Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) hoitaa REACH- ja CLP-lainsäädäntöön liittyviä asioita ja antaa tieteellistä neuvontaa kemikaalien käyttöön liittyvistä turvallisuusseikoista ja sosioekonomisista näkökohdista. Kemianteollisuus on keskeisessä asemassa, sillä se tuottaa innovatiivisia materiaaleja ja teknisiä ratkaisuja, jotka vaikuttavat Euroopan koko teollisuuden kilpailukykyyn. Siksi EU pyrkii tukemaan kemikaaliteollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä ja tekemään siitä kestävämpää. Avaruus mahdollistaa nykymaailman toiminnan Nykyiset itsestäänselvyyksinä pitämämme keskeiset palvelut televiestinnästä televisioon ja sääennusteista maailmanlaajuisiin rahoitusjärjestelmiin ovat riippuvaisia avaruusteknologiasta. Avaruudesta voi myös löytyä keinoja monien maailmanlaajuisten haasteiden selättämiseen. Siksi EU tarvitsee tehokasta avaruuspolitiikkaa ja avaruustutkimusta sekä avaruusohjelman, jotta se pääsisi näillä erittäin kilpailluilla markkinoilla samalle viivalle globaalien edelläkävijöiden kanssa.

Y R I T Y S T O I M I N T A 13 Euroopasta viedään muualle ensiluokkaisia avaruusjärjestelmiä, joita käytetään sekä kaupallisiin että tieteellisiin tarkoituksiin. EU:ssa ymmärretään, että Euroopan aseman säilyttämiseksi avaruusteollisuus tarvitsee jatkuvaa tutkimusta uusien teknologioiden ja niiden hyödyntämisen alalla. GALILEO EUROOPAN MAAILMANLAAJUINEN SATELLIITTINAVIGOINTIJÄRJESTELMÄ Galileo on EU:n maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä, joka toimii Euroopan siviiliviranomaisten valvonnassa. Galileon avulla käyttäjät saavat tarkan tiedon ajasta ja sijainnistaan. Galileojärjestelmä on kuin GPS-järjestelmä mutta tarkempi ja luotettavampi. Satelliittinavigointisovelluksiin käytetään jo arviolta 6 7 prosenttia Euroopan BKT:stä eli 800 miljardia euroa. Maailmanlaajuisten satelliittinavigointituotteiden ja -palveluiden maailmanmarkkinoiden nykyarvoksi arvioidaan 124 miljardia euroa vuodessa, ja arvon odotetaan kasvavan 244 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Kaiken kaikkiaan Galileon taloudellinen vaikutus on seuraavan 20 vuoden aikana noin 90 miljardia euroa. Avaruuteen on lähetetty jo useita Galileo-satelliitteja, ja järjestelmän odotetaan saavuttavan täyden toimintakykynsä vuonna 2014. Euroopassa satelliittinavigointi on jo tehnyt lentokoneiden laskeutumisesta turvallisempaa ja auttanut vähentämään lentojen viivästymisiä, reitinmuutoksia ja peruuntumisia. Satelliittinavigointipaikannus on vuodesta 2009 lähtien kehittynyt jatkuvasti, ja teknologian avulla saatua tietoa voi nykyään vastaanottaa omalla tietokoneellaan jopa silloin, kun ei voi vastaanottaa satelliittisignaalia. Vuonna 2012 otettiin käyttöön paranneltu navigointilisäjärjestelmä. Sillä pyritään tekemään satelliittinavigoinnista tarkempaa ja tukemaan satelliittinavigoinnista riippuvaisia ja suurta tarkkuutta vaativia sovelluksia korjaamalla ilmakehän häiriötekijöiden aiheuttamia virheitä. GMES TEKEE MAAILMASTA TURVALLISEMMAN HAVAINNOIMALLA MAAPALLOA Luonnonvarojen ja biologisen monimuotoisuuden hallinta, merien tilan havainnointi ja ilmakehän kemiallisen koostumuksen seuranta edellyttävät virheetöntä ja ajantasaista tietoa. Eurooppalainen ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seurantaohjelma (GMES) tuottaa tietoa, josta on apua monenlaisissa asioissa aina ilmastonmuutoksesta rajavalvontaan. Nopean seurannan ja kartoituksen ansiosta GMES-hankkeella voidaan myös tukea avun toimittamista kaikkialle maailmaan luonnonkatastrofien, teollisuusonnettomuuksien tai Euroopan maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä Galileo tukee useita tärkeitä sovelluksia. humanitaaristen kriisien yhteydessä. OECD:n mukaan maanhavainnointitietojen maailmanlaajuisten markkinoiden arvo voi vuoteen 2017 mennessä kasvaa 3 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuodessa. GMEShankkeesta saatavien hyötyjen odotetaan olevan kymmenkertaiset verrattuna sen alkuinvestointien kustannuksiin. Turvallisuustutkimusta yhteiskunnan turvaksi Turvallisuustutkimuksen tavoite on tehdä Euroopasta kansalaisille turvallisempi ja kestävämpi. EU kohdentaa voimavaroja infrastruktuurien suojelemiseen ja turvallisuusalan vahvistamiseen. Autoalalla vaalittava Euroopan johtoasemaa Euroopan autoteollisuus on maailmanlaajuisesti autonvalmistuksen huipulla ja on siksi keskeinen osa EU:n vaurautta. Autoteollisuus työllistää valtavan määrän ammattitaitoisia ja koulutettuja työntekijöitä ja istockphoto.com/rafal Olechowski

14 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A edistää osaamista ja innovointia. Ala on myös nettoviejä, muodostaa merkittävän osan EU:n BKT:stä ja on Euroopan suurin yksityinen sijoittaja tutkimus- ja kehitystoimien alalla. Tekninen yhdenmukaistaminen yksinkertaistaa markkinoillepääsyä ja vähentää liiketoiminnan kustannuksia, minkä vuoksi se on tärkeää Euroopan autoteollisuuden kilpailukyvyn parantamisen kannalta. EU:ssa valmistajat voivat hankkia ajoneuvotyypille hyväksynnän yhdessä jäsenmaassa ja saattaa sen markkinoille koko EU:ssa ilman lisätestejä. Komissio pyrkii vastaavaan tekniseen yhdenmukaistamiseen koko maailmassa YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) kautta. Komissio keskittyy ensisijassa 1) edistämään puhtaisiin ajoneuvoihin liittyvään kehittyneeseen teknologiaan ja innovointiin tehtäviä investointeja laatimalla laaja-alaisen toimenpidepaketin, joka koskee hiilidioksidi-, saaste- ja melupäästöjen vähentämistä 2) parantamaan markkinatilannetta vahvistamalla sisämarkkinoita esimerkiksi kehittämällä tyyppihyväksyntäjärjestelmää, selkeyttämällä puhtaita ajoneuvoja koskevia taloudellisia kannustimia ja soveltamalla järkevän sääntelyn periaatteita johdonmukaisesti 3) tukemaan teollisuutta maailmanmarkkinoilla tekemällä tasapuolisia kauppasopimuksia, edistämällä ja jatkamalla kahdenvälisiä vuoropuheluita merkittävien EU:n ulkopuolisten markkinoiden kanssa ja tehostamalla ajoneuvosäädösten kansainvälistä yhdenmukaistamista. Euroopan komission toimet ajoneuvoturvallisuuden saralla parantavat kaikkien tienkäyttäjien turvallisuutta. Lainsäädännöllä on hiljattain otettu käyttöön vakioituja turvallisuusominaisuuksia, kuten ajonvakautusjärjestelmät kaikkiin moottoriajoneuvoihin sekä kehittyneet hätäjarrutusjärjestelmät ja kaistavahtijärjestelmät raskaisiin ajoneuvoihin. Autoissa on nykyään oltava hätäjarrutehostinjärjestelmä, joka osaltaan ehkäisee törmäyksiä jalankulkijoiden tai pyöräilijöiden kanssa. Jos törmäystä ei voida välttää, hätäjarrutehostimen ansiosta vauhti ehtii hiljentyä merkittävästi ennen törmäystä. Kehittyneiden jarrutusjärjestelmien asentamista vakiona ehdotetaan myös mopoja ja moottoripyöriä koskevassa uudessa lainsäädännössä. Komissio on ehdottanut yksinkertaisempia autojen rekisteröintisääntöjä, joilla karsittaisiin auton rekisteröimiseen toisessa EU-maassa liittyviä menettelyitä. Sisämarkkinoiden tukemiseksi autojen tekniset vaatimukset on yhdenmukaistettu EU:ssa. istockphoto.com/chad Truemper

Y R I T Y S T O I M I N T A 15 Matkailu on Euroopan avainala EU:n matkailuala vastaa yli viittä prosenttia EU:n BKT:stä. Alalla toimii noin 1,8 miljoonaa yritystä, jotka työllistävät noin 5,2 prosenttia koko työvoimasta (noin 9,7 miljoonaa työpaikkaa). Jos mukaan luetaan myös matkailuun liittyvät alat, noin 12 prosenttia työpaikoista on matkailualalla. EU:n tavoite on pitää Eurooppa maailman suosituimpana matkakohteena edistämällä monipuolistumista ja parantamalla laatua. Innovointi ja kestävyys ovat tärkeitä, etenkin pk-yrityksissä. EU:n Calypso-hankkeella edistetään EU-maiden välistä matkailua hiljaisina matkailukausina. Hanke on suunnattu erityisille kohderyhmille (esim. eläkeläiset, jotka muodostavat suuret potentiaaliset markkinat). Crossroads of Europe on vuotuinen tapahtuma, joka keskittyy kulttuurimatkailuun ja korostaa kulttuurien välisiin kohtaamisiin liittyviä paikkoja ja reittejä Euroopassa. Tapahtuman tavoitteena on kannustaa uudenlaista matkailua. Eurooppalaisiin matkailun huippukohteisiin keskittyvä EDEN-hanke ( European destinations of excellence ) edistää matkailua epätavanomaisiin ja kestäviin kohteisiin. Hankkeessa järjestetään vuosittain kansallisia kilpailuja, joissa valitaan matkailun huippukohteita. Kilpailun teema vaihtuu joka vuosi. Komissio on luonut Etelä-Amerikan ja Euroopan välille innovatiivisen yhteistyömuodon, 50 000 matkailijaa -hankkeen. Hankkeella pyritään edistämään matkailua hiljaisina matkailukausina hyödyntämällä lentoliikenteen ja hotellimajoitusten käyttämättä jäävää tarjontaa. Euroopan komissio on myös ehdottanut yhteistä Euroopan matkailualan laatumerkkiä, jolla hyväksyttäisiin nykyiset laatumerkit yhteisten kriteerien perusteella. Laatumerkki korostaisi Euroopan matkailualan laatua ja auttaisi matkailijoita vertaamaan matkakohteita. Matkailu tuottaa välillisesti yli 10 prosenttia EU:n BKT:stä. Euroopan on pysyttävä maailman suosituimpana matkakohteena myös nopeasti muuttuvassa maailmantaloudessa. istockphoto.com/maridav

16 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Tulevat toimet EU uuden teollisen vallankumouksen edelläkävijänä NA-04-14-867-FI-C Teollisuudella on tärkeä rooli kestävän kasvun edistämisessä, laadukkaiden työpaikkojen luomisessa ja edessä olevien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Teollisuuden asema Euroopassa on heikentynyt 2000-luvulla, ja heikkenevän aseman kääntäminen nousuun on haasteellista. EU pyrkii kasvattamaan teollisuuden osuutta kasvusta. Nykyään teollisuuden osuus EU:n BKT:stä on 15,6 prosenttia, ja tavoitteena on kasvattaa sitä jopa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Siksi komissio on ehdottanut useita ensisijaisia toimia, joilla voidaan lisätä investointeja uuteen teknologiaan, parantaa liiketoimintaympäristöä, helpottaa markkinoillepääsyä ja rahoituksen saantia etenkin pk-yritysten osalta ja varmistaa, että työntekijöiden ammattitaito vastaa teollisuuden tarpeita. Euroopan teollisuus on hyvässä asemassa tavoitteiden saavuttamista varten: Eurooppa on maailmassa edelläkävijä monilla strategisilla aloilla, kuten autoteollisuudessa, ilmailuteollisuudessa, teknisessä suunnittelussa, kemianteollisuudessa ja lääketeollisuudessa. Teollisuuden osuus Euroopan viennistä on edelleen neljä viidesosaa, ja Euroopan viennistä ja yksityisen sektorin T&K-investoinneista 80 prosenttia on peräisin valmistusteollisuudesta. Jos luottamus saadaan palautettua ja tehdään uusia investointeja, Euroopan teollisuuden suorituskyky paranee ja se voi jälleen alkaa kasvaa. Vallankumouksen toteuttaminen EU pyrkii saamaan aikaan uuden teollisen vallankumouksen. Siksi se keskittyy kasvattamaan teollisuuttaan, helpottamaan rahoituksen saantia, tukemaan pk-yrityksiä ja parantamaan kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia. RAHOITUKSEN SAANNIN HELPOTTAMINEN JA PK-YRITYSTEN TUKEMINEN EU:n yrityksillä on edessään luottolama, joka todennäköisesti vain pahenee, kun pankkeja järjestellään uudelleen ja ne poistavat arvoltaan alentuneita omaisuuseriä taseistaan. Siksi komissio etsii uusia keinoja parantaa rahoitusehtoja, etenkin pk-yritysten osalta. Uutta rahoitusta on saatavilla Euroopan investointipankin (EIP) kautta. Lisäksi komissio on ehdottanut, että vuosina 2014 2020 pk-yrityksiä tuettaisiin COSME-ohjelman puitteissa vieraan ja oman pääoman ehtoisilla rahoitusvälineillä 1,4 miljardin euron edestä. KULUTTAJIEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSISTA VAUHTIA TEOLLISUUDEN INNOVOINTIIN Myös kuluttajat voivat antaa sysäyksen teollisille innovaatioille. Jos esimerkiksi linja-autoliikennöitsijät pyytäisivät ajoneuvovalmistajia asentamaan linjaautojen katoille aurinkopaneeleja, teollisuus voisi ryhtyä valmistamaan kyseisenlaisia linja-autoja suurempia määriä ja alhaisemmalla hinnalla. Lisätietoa XX Yleiskatsaus EU:n teollisuuspolitiikkaan: http://ec.europa.eu/enterprise/index_en.htm XX Eurooppa 2020 EU:n kasvustrategia: http://ec.europa.eu/europe2020/index_fi.htm XX EU:n rahoitustuki pk-yrityksille: http://www.access2finance.eu/ XX Enterprise Europe Network -verkosto: http://portal.enterprise-europe-network.ec.europa.eu/ XX Euroopan avaruusjärjestö: http://www.esa.int/esacp/index.html XX Euroopan kemikaalivirasto: http://echa.europa.eu/ XX Onko sinulla kysyttävää Euroopan unionista? Europe Direct vastaa: 00 800 6 7 8 9 10 11 http://europedirect.europa.eu ISBN 978-92-79-42051-1 doi:10.2775/5079