Jatkuvasti sairasteleva työntekijä H.E.Kivimäki
Päivän aiheet - Sairauslomamaratonit milloin irtisanomissuoja murtuu? - Missä huolellinenkin työnantaja voi mokata jatkuvaan sairasteluun puuttuessaan? - Pitääkö sairauden olla elinikäinen ja parantumaton, jotta voidaan irtisanoa? - Lääkärin valta millaisin perustein lääkäri arvioi sairauden vakavuutta? - Lääkäri puoltaa irtisanomista voiko viimeistään silloin irtisanoa? - Missä määrin työnantaja voi vaikuttaa lääkärin arvioon? - Vuoden nyrkkisääntö voiko irtisanoa, koska saikutusta on kestänyt yli vuoden? - Pitkäaikaissairaus on ehkä hoidettavissa eli ei voi irtisanoa onko näin? - Voiko pitkäaikaissairaan irtisanoa ilman työkyvyttömyyseläkepäätöstä? - Flunssaa, vatsatautia, masennusta ja selkäkipua voiko eri syistä poissaolevan irtisanoa? - Entä jos tämä on välillä terve ja välillä sairas? - Uskaltaako jatkuvasti sairastelevan työntekijän irtisanoa muulla perusteella? - Työntekijä kieltäytyy tehtävistä sairauteensa vedoten onko oikeus? - Muun työn tarjoaminen irtisanomisen edellytyksenä? - Pitääkö työntekijälle tarvittaessa vaikka keksiä uusi työ? - Milloin työnantaja voi kieltäytyä muiden tehtävien tarjoamisesta? - Sinun kysymykseksi?
Suosikkiainesta?
Kirjoittaa sairaaksi Työntekijälle myönnetään sairausloma tervehtymistä varten, kysymys kuuluu - kuka sen määrää?
luotettava selvitys työkyvyttömyydestä
Selvitys Työsopimuslain (2:11.2) mukaan työntekijän on pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään esim. yrityksen vakiintunut käytäntö voiko tämä olla yrityksessänne sopimus? joissakin työehtosopimuksissa asiasta on määrätty milloin ja miten selvitys tulee toimittaa perustuu sopimukseen/käytäntöön
Luotettava selvitys Luotettavaa selvitystä ei ole tarkemmin määritelty työsopimuslaissa HE: myös muu kuin lääkärintodistus voi olla riittävä tämä muu on poikkeus
Lääkärintodistus - diagnoosi
Lääkäri tekee valistuneen arvauksen Lääkäri on lääketieteen edustaja, ei oikeustieteen Lääkärin pitää tehdä valistunut arvaus, millainen potilaan toimintakyky on suhteessa työn vaatimuksiin. Ongelmia syntyy siitä, että lääkäreillä ei välttämättä ole aina tuntumaa, millaisia työn vaatimukset ja edellytykset ovat. Työelämän tuntemus on jossain määrin sokea piste terveydenhuollossa. Osittain se johtuu siitä, että lääkärien peruskoulutukseen ei työelämätuntemusta juurikaan kuulu. - asiantuntijalääkäri K. Haring
Lääkäri tekee valistuneen arvauksen Lääkärit käyvät kuitenkin varsin vähän keskusteluja potilaan kanssa siitä, miten potilaat itse arvioivat omaa työkuntoaan. Tuntuu välillä siltä, että hoitavilla lääkäreillä on käsitys, että potilas toivoo sairauslomaa, vaikka hän toivoo hoitoa - Työterveyslaitoksen ylilääkäri Juha Liira
Diagnoosi Suomessa ei ole yleisohjeita siihen, millaisia sairauslomia mistäkin vaivoista pitäisi antaa Ruotsissa on tehty lista 90 yleisimmästä työkyvyttömyyden aiheuttajasta ja ohjeet sairauslomien määräämiseen käännetty suomeksi ja löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta
Diagnoosi vai ei Ilman diagnoositietoa lääkärintodistus työkyvyttömyydestä oikeuttanee työntekijän olemaan poissa työstä Diagnoosilla onkin lähinnä vaikutusta siihen onko työntekijällä oikeus sairausajan palkkaan 1. diagnoositiedon perusteella työnantaja voi arvioida sairauden -> syntyykö palkanmaksuvelvollisuus 2. onko kyseessä saman sairauden uusiutuminen (30 päivää) -> edellinen sairauspäiväraha 3. lääkäri ei tunne työolosuhteita -> diagnoosista työnantaja voi arvioida työntekijän (jäljellä olevaa) työkykyä Useinhan työntekijän työkyky on vähentynyt, mutta ei ole työkyvytön -> kykenee tekemään esim. osan töistään
Työntekijä ja lääkärintodistus Toisinaan työnantajalla herää (perusteltu) epäilys työntekijän vilpistä lääkärintodistusta hankkiessa (esim. HE) esim. väärennetty, vilpillä hankittu -> pelkkä epäilys ei oikeuta työnantajaa pidättäytyä sairausajan palkanmaksusta työnantajan tulee määrätä työntekijä toisen lääkärin arvioitavaksi jos työntekijä kieltäytyy työnantajan määräyksestä (ko. uusi lääkärikäynti) voi työnantaja pidättäytyä sairausajan palkanmaksusta työnantajalla tulee olla tällöin(kin) perusteltu syy epäillä väärinkäytöstä
KKO:1993:150 Työntekijä oli toimittanut työnantajalle lääkärintodistuksen vatsakatarrista aiheutuneesta työkyvyttömyydestään. Työnantaja ei kuitenkaan ollut hyväksynyt lääkärintodistusta, vaan oli ilmoittanut työntekijälle, että tämän tulee välittömästi hakeutua erikoislääkärille tarkempiin tutkimuksiin. Työntekijä ei ollut noudattanut työnantajan kehotusta. Ensimmäiseen lääkärintodistukseen merkityn työkyvyttömyysajan päättyessä työntekijä oli hakeutunut uudelleen lääkäriin, joka oli kirjoittanut uuden lääkärintodistuksen. Tällä kertaa työkyvyttömyyden syyksi oli lääkärintodistukseen merkitty depressio. Työnantaja ei ollut hyväksynyt tätäkään todistusta. Ensimmäinen lääkärintodistus oli kirjoitettu sellaisissa olosuhteissa, että työnantaja oli ilmoittanut kieltäytyvänsä määräämästä työntekijän vuosilomaa ajankohdaksi, jolle työntekijä oli lomansa toivonut. Työntekijä oli hakeutunut samana päivänä lääkäriin. Toisen työkyvyttömyysjakson aikana työntekijä oli matkustanut Kanadaan aikana, jolle oli alun perin toivonut lomaa. Korkein oikeus katsoi, että työnantajalla oli näissä olosuhteissa perusteltu syy epäillä esitetyn selvityksen luotettavuutta ja näin ollen poikkeuksellisesti osoittaa työntekijä kustannuksellaan toisen lääkärin tutkittavaksi. Kun työntekijä oli laiminlyönyt noudattaa kehotusta, ei työnantajalla ollut velvollisuutta suorittaa työntekijälle palkkaa sairausajalta.
Mihin lääkäriin? Työnantaja voi lähtökohtaisesti vaatia sairauspoissaoloista lääkärintodistusta työterveyshuoltolaki ei aseta työnantajalle velvollisuutta tarjota työntekijöille ns. laajaa työterveyshuoltoa monilla työpaikoilla työntekijöillä mahdollisuus saada lääkäripalveluita esim. yksityiseltä lääkäriasemalta työntekijä voi kuitenkin käyttää julkisia terveyskeskuksia tai muuta yksityistä lääkäriä kuin työterveyslääkäriä Pitääkö työnantajan hyväksyä näiden muiden lääkäreiden kirjoittamat lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestä? asianmukaisesti kirjoitetut - kyllä entäpä oikeus sairausajan palkkaan? ->
Mihin lääkäriin? Työehtosopimuksissa määräyksiä asiasta usein määrätään työterveyshuollon ensisijaisuudesta tapauskohtainen harkinta (esim. sairauden/vamman pahentuminen -> perusteltu syy) Jos asiasta ei ole työehtosopimuksessa määräystä ei työnantaja voi sairausajan palkan perusteeksi määritellä tiettyä lääkäriä poikkeustapauksissa työnantaja voi rajata tietyn lääkärin -> pidättyä tällöin maksamasta työntekijälle sairausajan palkkaa
Ilmoitus poissaolosta TSL ei siis säätele työntekijän velvollisuudesta ilmoittaa poissaolostaan työnantajalle sopimus/-> työntekovelvollisuus työsuhteen päättäminen Työnantaja voi direktiovaltansa nojalla antaa sitovia ohjeita/määräyksiä työntekijöille -> miten/milloin/kenelle poissaolot tulee ilmoittaa tapana voi olla esim., puhelin/tekstiviesti/sähköposti esim. TT:2010-3 Työnantaja oli etukäteen antamissaan ohjeissa edellyttänyt henkilökohtaista ilmoittamista esimiehelle puhelimitse. Työntekijä oli ilmoittanut poissaolostaan ainoastaan lähettämällä työkaverilleen tekstiviestin, jossa oli pyytänyt kertomaan poissaolosta esimiehelle, ei työnantajalla ollut velvollisuutta suorittaa työntekijälle palkkaa sairausajalta -> rikottu annettuja ohjeita (direktio-oikeus)
Työntekijän toiminta poissaolon aina
Työntekijän toiminta poissaolon aina Vuodelepo? Mistä syystä sairausloma johtuu? Mistä tehtävistä työntekijä on vapautettu? Lomailu? Harrastukset? SOME?
Työntekijän toiminta poissaolon aina Lähtökohtaisesti työntekijä voi tehdä sairauslomallaan mitä haluaa, kuitenkin: 1. työntekijän toiminta saattaa muodostaa perustellun epäilyksen työntekijän työkyvyttömyydestä -> työnantajalla oikeus määrätä työnantajan nimeämän lääkärin tutkittavaksi 2. työntekijän toiminta saattaa olla sellaista, että työkyvyttömyyden pitkittymisen katsotaan aiheutuneen työntekijän tahallisesta tai törkeän huolimattomasta menettelystä, jonka perusteella työnantajalla olisi seuraavan sairausloman ajalta oikeus pidättäytyä palkanmaksusta 3. työskenteleminen toiselle työnantajalle sairausloman aikana saattaa täyttää petoksen tunnusmerkistön, mikäli työntekijä samalla saa sairausajan palkkaa työnantajaltaan (esim. KKO:1987:56). 4. lojaalisuus, luvaton poissaolo työstä?
Mihin poissaolo perustuu? Lääkäri - potilas - työnantaja Mitä työntekijä on kertonut työkyvystään? Miten tämä työkyvyttömyys korreloi vapaa-aikaa/ toimintaa?
Työnantajan oikeus osoittaa muuta työtä
Työnantajan oikeus osoittaa muuta työtä Kokonaan vai osittain työkyvytön? Kuume, vatsatauti, varvas murtunut... Kykenevä tekemään muuta tarjolla olevaa työtä? Lääkäri toteaa työntekijän olevan työkyvytön, voiko työnantaja edellyttää työntekijän tekevän jotakin työtä?
Työnantajan oikeus osoittaa muuta työtä Lääkärintodistus: kokonaan työkyvytön terveydentilan aiheuttama rajoitus -> ei kokonaan työkyvytön voi olla esim. lista rajoituksista joskus ainoastaan työkyvyttömyysaika
Työnantajan oikeus osoittaa muuta työtä Jos ei kokonaan työkyvytön -> työnantaja voi edellyttää työntekijältä jäljellä olevan työkyvyn mahdollistamien työntehtävien suorittamista huom. työsopimus -> työtehtävät sellaisia työtehtäviä, joiden tekemiseen työntekijän työkyky riittää ja joiden tekeminen ei vaaranna parantumista Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että sairauslomatodistus ei estä työnantajaa teettämästä [työntekijällä] väliaikaisesti muuta, korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää kuitenkin täyttää laeissa ja työehtosopimuksissa asetetut ehdot. Kannanotto on ongelmallinen -> direktio-oikeuden rajat/työsopimus => suositus määrätä vain työsopimuksessa sovittuja tehtäviä Varsin monessa työehtosopimuksessa on nimenomaisesti sovittu korvaavasta työstä työkyvyttömyyden aikana Tällöin työnantaja voi yksipuolisesti määrätä työntekijän tekemään muutakin työtä -> oltava vastaavaa kuin työntekijän oma työ on
Työkyvyn palautuminen ennakoitua aikaisemmin
Työkyvyn palautuminen ennakoitua aikaisemmin Työkyky palautuu ennen lääkärintodistukseen merkityn työkyvyttömyysajan päättymistä työntekijällä velvollisuus ilmoittaa asiasta työnantajalle -> palata työhön? Asiasta vakiintunut oikeuskäytäntö
Työkyvyn palautuminen ennakoitua aikaisemmin Vakiintuneena voidaan pitää sitä, että työntekijä voi luottaa lääkärintodistukseen merkittyyn arvioon työkyvyttömyyden kestosta eräänlainen poikkeus on se, että työntekijä työskentelee sairauslomansa aikana toisaalla -> työkyvyn palautuminen on tällöin objektiivisesti näytty (kts. esim. KKO:1987:56) Työnantajalla on kuitenkin oikeus/mahdollisuus osoittaa työntekijä toisen lääkärin vastaanotolle (perusteltu syy epäillä lääkärintodistuksen luotettavuutta) Työntekijä voi palata työhön niin halutessaan Yleinen harhaluulo on se, että tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaiset vakuutukset eivät olisi voimassa sairausloman aikana -> tapaturmavakuutuslaissa ei ole tällaisia rajoituksia -> voi palata töihin ilman haitallisia seuraamuksia (työnantajan suostumus)
Työkyvyn palautuminen ennakoitua aikaisemmin (TT:1982 10) Työntekijä on ollut pohjukaissuolen haavan johdosta sairauslomalla (n. 3 viikkoa). Sairausloman loppupuolella työntekijä oli tuntenut itsensä niin hyväkuntoiseksi, että oli katsonut voivansa lähteä turistimatkalle Leningradiin. Työnantaja oli jättänyt maksamatta työntekijälle sairausajan palkan, perusteena ettei työntekijä ollut työkyvytön (matka). TT kuitenkin katsoi työehtosopimuksen mukaiseen sairasloman palkkaa koskevaan järjestelmään kuitenkin kuuluvan, että edellä mainittuun toisen työn ottamiseen verrattavia tapauksia lukuun ottamatta työntekijä saa pitää lääkärin määräämän sairaslomansa loppuun sen estämättä, että jälkeenpäin voitaisiin osoittaa hänen parantuneen työkykyiseksi jo aikaisemmin. Näin ollen työtuomioistuin katsoi yksimielisesti, että työntekijällä oli oikeus sairausajan palkkaansa myös ulkomaanmatkan ajalta.
Työkyvyn palautuminen ennakoitua aikaisemmin (TT:2001 37) Työnantajan näkemyksen mukaan työnantajalla oli oikeus päättää työsopimus sillä perusteella, että työntekijä oli työnantajan näkemyksen mukaan väärinkäyttänyt sairauslomaoikeuttaan. Tapauksessa työntekijä oli ollut sairauslomalla selkäkipujensa vuoksi. Sairasloman aikana hän työskenteli omakotitalaonsa rakennustyömaalla. Työnantaja oli pitänyt tätä sellaisena sairauslomaoikeuden väärinkäyttönä, että työsopimuksen purkamisperusteet olivat täyttyneet. Työnantajan mukaan työntekijän toiminta oli osoittanut tämän työkyvyn palanneen siinä määrin, että työntekijällä olisi ollut velvollisuus palata töihin kesken lääkärin määräämän sairausloman. Lisäksi työntekijä oli menettelyllään työnantajan mukaan vaarantanut parantumisensa. Työtuomioistuin on viitannut aiempaan tuomioonsa TT:1982 10, ja todennut, että työntekijällä oli oikeus luottaa lääkärin määrittämään työkyvyttömyysaikaan, eikä hänellä siis ollut velvollisuutta palata töihin lääkärintodistukseen merkittyä aiemmin.
pitkittyneet sairaudet ja Mielenterveys
Voidaanko työntekijän työsuhde päättää sairauden vuoksi - muukin kun mielenterveys TSL 7:2: Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Sairaus, vamma tai tapaturma ei ole asiallisen ja painava peruste -> ellei työkyky ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti + pitkäaikaisesti Olennaisesti + pitkäaikaisesti => työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamisesta Mielenterveydelliset ongelmat voivat olla sairauksia Mielenterveys esiintyy päättämisperusteena harvoin itsenäisesti, usein liitännäisenä muuhun päättämisperusteeseen
Voidaanko työntekijän työsuhde päättää sairauden vuoksi - muukin kun mielenterveys Mikäli työhönottotilanteessa työnantaja on tietoinen työntekijän sairaudesta tai hänen olisi pitänyt saada sairaus selville järjestämässään työhöntulotarkastuksessa, tämä sairaus ei yleensä riitä irtisanomisperusteeksi myöhemmässä vaiheessa huom. ei saa harhauttaa huom. muodostuu pysyväksi esteeksi - työntekoedellytykset työkyvyn alenemisen pysyvyys ei tarkoita, että sairauden tai vamman tulisi olla elinikäinen tai täysin parantumaton
Oikeus irtisanoa - työkyvyn heikentyminen Työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen Työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkumista varoitus- ja muun työn tarjoamisvelvollisuus on täytetty Mielenterveysasioissa kyse voi olla yksittäisestä sairaudesta tai näihin ongelmiin liittyvistä eripituisista sairauspoissaoloista
Oikeus irtisanoa - työkyvyn heikentyminen Päättämisessä on kyse kokonaisharkinnasta, jonka taustalla on lääketieteellinen arvio työkyvyn alentumisen olennaisuudesta ja pitkäaikaisuudesta Työantajan tulee osoittaa sairauden vakavuus, ennuste ja sen vaikutus työntekijän työkykyyn Työnantajalla on ennen työsuhteen päättämistä muun työn tarjoamisvelvollisuus eli velvollisuus selvittää, onko työntekijälle mahdollista tarjota muuta työtä, josta työntekijä todennäköisesti selviäisi ammattitaitonsa, kokemuksensa ja jäljellä olevan työkykynsä perusteella
Työkyvyn heikentyminen mielenterveysasioissa Yksittäinen sairaus Mielenterveyteen liittyvät eripituiset sairauspoissaolot Muu päättämisperuste
Mielenterveys ja työsuhde Huomionarvoista: Lääketieteen ja oikeustieteen tehtävät erilaisia Lääkäri tunnistaa ja määrittelee vaikutukset työntekijään, toisaalta lääkäri ei voi ratkaista sitä, miten päättämisperustetta oikeudellisesti tulkitaan
Ratkaisuja
TT:1996-85 Joskus työntekijän sairaus voi aiheuttaa sellaista vaaraa hänen työturvallisuudelleen, että häntä ei voida enää pitää työssä Työntekijää ei voitu saamiensa sairauskohtausten vuoksi enää sijoittaa hänen entisiin työtehtäviinsä, joissa hänen työturvallisuutensa ja terveytensä saattoivat sairauskohtauksen sattuessa vakavasti vaarantua Työnantajalla ei ollut mahdollisuutta järjestää työntekijälle muuta sellaista työtä, joissa hänen työturvallisuutensa ja terveytensä eivät vaarantuisi, työnantajalla oli peruste irtisanoa työsopimus
TT:2012-153 Työntekijän sairauspoissaolot olivat useita vuosia vaihdelleet 32 ja 70 prosentin välillä. Sairauspoissaolojen syyt olivat vaihdelleet koko työhistorian ajan. Työterveyslääkärin mukaan hoitotoimenpiteillä ei ollut ollut työkykyä parantavaa vaikutusta, koska työntekijä oli kärsinyt monista erilaisista vaivoista. Työntekijän työtehtäviä oli usean vuoden ajan järjestelty työkyvyn vaatimalla tavalla, eikä yhtiöllä ollut tarjota aiempaa kevyempiä tehtäviä. Työnantajalla oli työntekijän työhistorian, yleisen terveydentilan ja lääketieteellisen ennusteen perusteella ollut syytä olettaa, ettei työntekijä leikkauksista huolimatta selviytynyt työtehtävistään ilman sairauspoissaoloja. Työntekijän työkyky oli vähentynyt niin olennaisesti ja pitkäaikaisesti, ettei työnantajalta voitu kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista.
Kiitos osallistumisesta
Lähteet Kahri, Tapani Vihma, Jyrki: Vuoden 1970 työsopimuslaki. Weilin+Göös. Helsinki. 1971. Kairinen, Martti: Työoikeus perusteineen. Työelämän tietopalvelu Oy. Masku. 2009 Koskinen, Seppo: Lääkärintodistusten merkityksestä sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden ja työsuhteen päättämisoikeuden kannalta. Edilex-asiantuntijakirjoitus. 2004. Koskinen, Seppo Alapuranen, Leena Heino, Anna- Maija Salli, Minna: Henkilötietojen käsittely työelämäsä. Edita. Helsinki. 2005. Koskinen, Seppo Markkula, Harri Virta, Lauri: Korvaavaa työtä vai sairauspoissaoloa? Edilexasiantuntijakirjoitus. 2009. Nyman, Matias: Oikeus sairausajan palkkaan. Helsinki 2012. Rautiainen, Hannu Äimälä, Markus: Työsopimuslaki. WSOY. Helsinki. 2007. Saraviita, Ilkka: Suomalainen perusoikeusjärjestelmä. Talentum. Helsinki. 2005. Saloheimo, Jorma: Työehtosopimusoikeuden perusteet. Talentum. Helsinki. 2008. Tiitinen, Kari-Pekka Kröger, Tarja: Työsopimusoikeus. Talentum. Helsinki. 2008.
Elomaa, Niklas: Vuokratyösuhteet muutoksessa KKO 2012:10 muuttaa käytäntöä. Edilex Nettivieraana 27.2.2012. Luettavissa osoitteesta http://www.edilex.fi/uutiset/nettivieras/31470.html. HE 205/1983 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle Työsuhdeturvan kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi. HE 157/2000 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle työsopimuslaiksi ja eräiksi siihen liitty- viksi laeiksi. HE 44/2003 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuden turvaamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. HE 239/2010 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun 3 :n muuttamisesta. HE 104/2011 vp: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 2 luvun 6 ja 9 :n sekä lähetetyistä työntekijöistä annetun lain muuttamisesta. Hietala, Harri Karhi, Tapani Kairinen, Martti Kaivanto, Keijo: Työsopimuslaki käytännössä. Talentum. Helsinki 2006. Jalanko, Risto:Määräaikainen työsopimus: tutkimus määräaikaisen työsopimuksen tekemisen edellytyksistä työntekijätyösuhdeturvan kannalta. Lakimiesliiton kustannus. Helsinki 1991. Kairinen, Martti: Työoikeus perusteineen. Työelämän Tietopalvelu. Masku Raisio 2009. Työoikeus. WSOYpro Oikeuden perusteokset. Juva 2006. Kemian perusteollisuuden työehtosopimus 2009 2013. Koskinen, Seppo: EY ja määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen. Työoikeudellisen Yhdistyksen vuosikirja (TYV) 1995, s. 53 75. Koskinen, Seppo: Määräaikaiset työsopimukset ketjutyösopimuksena. LM 1995, s. 193 214. Koskinen, Seppo: Ns. extraajien työsopimusten kestoajasta. Työoikeudellisen Yhdistyksen vuosikirja (TYV) 1998, s. 61 82. Koskinen, Seppo: Vuokrayrityksen oikeus käyttää määräaikaisia työsopimuksia. Edilex Asiantuntijakirjoitukset 22.10.2004, artikkeli. Saatavilla osoitteesta http://www.edilex.fi/lakikirjasto/2296.pdf. Rautiainen, Hannu Äimälä, Markus: Työsopimuslaki. Sanoma Pro. Helsinki 2008. Saarinen, Mauri: Työsuhdeasioiden käsikirja. Edita. Helsinki 2003