Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten tarkoituksena oli selvittää järven kalayhteisön rakenne, sekä kalalajien väliset runsaussuhteet. Tutkimus liittyy EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin (VPD), jonka mukaisesti järvien ekologista tilaa arvioidaan veden laadun lisäksi myös biologisten tekijöiden (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) perusteella. VPD:n tavoitteena on pintavesien hyvä ekologinen tila vuoteen mennessä. en seuranta-aineistojen perusteella tehty pintavesien uusi ekologinen luokitus valmistui vuonna. Hiidenvesi on maa- ja metsätalouden hajakuormituksen seurantaohjelman kohdejärvi ja edustaa pintavesityyppiä Rr (Runsasravinteiset järvet). Hiidenveden seurannan syynä on järven rehevöitymiskehitys. Rehevöitymisestä kärsivää Hiidenvettä on kunnostettu vuodesta 99 lähtien Hiidenveden kunnostushankkeessa (esim. Helttunen ). Hiidenveden kalayhteisön rakennetta on aikaisemmin tutkittu verkkokoekalastuksin vuosina 997 HOKA-hankkeessa (Olin ym. 99, Olin & Ruuhijärvi 999,, ja ), sekä vuosina 7 ja VPD:n mukaisessa seurannassa (Vesala ym., Sairanen ). Verkkokoekalastusten lisäksi mm. Hiidenveden ulappa-alueen kalastoa on viime vuosia tutkittu kaikuluotausten ja koetroolausten perustella (Malinen ym., Malinen & Vinni ). Tässä raportissa esitetään kesän verkkokoekalastusten tulokset, sekä verrataan niitä aikaisempien verkkokoekalastusten tuloksiin. Aineisto ja menetelmät Verkkokoekalastukset Hiidenveden verkkokoekalastukset toteutettiin.7. 9.. välisenä aikana. Koekalastukset toteutettiin kahdella eri pyyntialueella, jotka olivat Kiihkelyksenselkä (97 ha) ja Mustionselkä ( ha). Pyydyksenä käytettiin m pitkää ja, m korkeaa NORDIC-yleiskatsausverkkoa. Verkko koostuu eri solmuvälistä (, 9.,.,,,,.,,.,, ja 9 mm), siten että jokaista solmuväliä on verkossa, m pituudelta (kuva ). Koekalastukset perustuivat ositettuun satunnaisotantaan, jossa verkkomäärät ovat suhteessa syvyysvyöhykkeiden pinta-aloihin (Kurkilahti & Rask 999). Pyyntipaikkojen satunnaistamista varten pyyntialueet jaettiin ruutuihin ja pyyntipaikat arvottiin etukäteen. Verkot laskettiin pyyntiin illalla ja nostettiin aamulla, jolloin pyyntiaikaa kertyi noin tuntia. Kesän koekalastuksissa Hiidenveden pyyntijärjestelyt olivat samat kuin vuosina 7 ja. Kiihkelyksenselkä oli jaettu neljään eri syvyysvyöhykkeeseen ( m, m, m ja yli m). m syvyysvyöhykkeellä käytettiin ainoastaan pohjaverkkoja. m syvyysvyöhykkeellä kalastettiin pohjaverkkojen lisäksi myös pintaverkoilla ( m tapsit). m syvyysvyöhykkeellä käytettiin pinta- ja pohjaverkkojen lisäksi myös välivesiverkkoja ( m tapsit). Yli m vyöhykkeellä käytettiin pinta- ja pohjaverkkojen lisäksi kahta eri välivesiverkkoa ( m ja m tapsit). Mustionselällä syvyysvyöhykejakoa ei tehty pyyntialueen mataluudesta johtuen ja kalastuksissa käytettiin vain pohjaverkkoja. Kiihkelyksenselällä koekalastukset tehtiin neljänä eri pyyntikertana ja verkkovuorokausia kertyi yhteensä, joten pyynnissä oli verkkoa/yö. Mustionselällä pyyntikertoja oli kaksi ja verkkovuorokausia kertyi yhteensä, joten pyynnissä oli verkkoa/yö. Jakamalla kalastus useammalle eri päivälle voitiin vähentää ympäristötekijöistä esim. säästä johtuvaa vaihtelua saaliissa.
Jokaisen verkon saaliista laskettiin eri kalalajien yksilömäärät ja punnittiin yhteispainot gramman tarkkuudella solmuvälikohtaisesti. Lajikohtaisten kokonaissaaliiden perusteella laskettiin yksikkösaaliit ( ja ). Myös kalojen pituus mitattiin yhden cm tarkkuudella lajikohtaisten kokojakaumien laskemista varten. Lisäksi laskettiin erikseen petoahventen ( cm) yksilömäärä ja yhteispaino petokalojen osuuden selvittämistä varten. Kuva. NORDIC-yleiskatsausverkon rakenne ja solmuvälit. Ekologisen tilan luokittelu Hiidenveden ekologista tilaa arvioitiin kalayhteisön rakenteen perusteella. Ekologinen tila laskettiin Kiihkelyksenselälle ja Mustionselälle erikseen sekä koko Hiidenveden osalta. Ekologisen tilan arvioinnissa käytetyt kalayhteisömuuttujat ovat: biomassa (), lukumäärä (), rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen biomassaosuus ja indikaattorilajien esiintyminen (Tammi ym. ). Ekologinen laatusuhde (ELS) saadaan kunkin muuttujan havaitun arvon ja kyseisen järvityypin vertailuarvon suhteesta. Muuttujien ekologisen laatusuhteen arvoista lasketaan keskiarvo, joka kuvaa kalaston perusteella arvioitua järven ekologista tilaa. Ekologisen tilan luokittelu tapahtuu viisiportaisella asteikolla: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokittelussa käytetyt vertailuarvot ja luokkarajat on päivitetty vuonna (Aroviita ym. ). Muutosten vaikutuksena kalastoperusteinen luokittelu on hieman tiukempi kuin aikaisemmin. Tulokset Kiihkelyksenselän kokonaisyksikkösaalis ja kalaston rakenne Kiihkelyksenselän kokonaisyksikkösaaliit olivat kesän koekalastuksissa ja (kuva ja taulukko ). Kokonaissaaliin paino oli keskimääräisiä HOKA-hankkeen (997 ) aikaisia selvästi korkeampi, mutta kasvoi vain hieman vuoden tasosta (kuva ). Sen sijaan kokonaissaaliin lukumäärä oli hienoisesta kasvusta huolimatta samaa suuruusluokkaa kuin koko tutkimusjaksolla keskimäärin. Kiihkelyksenselän kesän koekalastussaalis koostui eri kalalajista. Tärkeimmät lajit painosaaliissa olivat särki, pasuri, ahven ja kuha (kuva ja taulukko ). Sen sijaan lukumäärältään runsaimmat lajit olivat ahven, pasuri, särki ja kuore. Särkikalat (särki, salakka, pasuri, lahna, ja sulkava) olivat vallitsevia % osuudella painosaaliista, ahvenkalojen (ahven, kuha ja kiiski) osuuden jäädessä % (kuva ). Sen sijaan lukumääräsaaliissa tilanne oli tasaväkisempi särkikalojen osuuden ollessa 7 % ja ahvenkalojen osuuden jäädessä %. Painosaaliissa ahvenkalojen osuus kasvoi merkittävästi vuoden tasosta ja särkikalojen osuus vastaavasti aleni. Särkikalojen osuus painosaaliista on edellisen kerran ollut yhtä alhainen vuosina 997 999. Myös
lukumääräsaaliissa ahvenkalojen osuus kasvoi hieman vuoden tasosta ja vastaavasti särkikalojen osuus aleni. Petokalojen ( cm ahven, kuha, hauki ja made) osuutta Kiihkelyksenselällä voidaan pitää kohtalaisena, sillä petokalojen osuus painosaaliista oli % ja lukumäärästä % (kuva ). Petokalojen osuudet myös kasvoivat merkittävästi vuoden tasosta. Petokalojen osuus painosaaliista oli tutkimusjakson toiseksi korkein ja lukumääräsaalis oli koko koekalastushistorian suurin. 997 99 999 7 Kuva. Kiihkelyksenselän kokonaisyksikkösaaliit vuosina 997, 7, ja. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (SE). Taulukko. Kiihkelyksenselän kokonaissaaliit, yksikkösaaliit ja prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna. Laji Kokonais- Yksikkösaalis Biomassa- Kokonais- Yksikkösaalis Lukumääräsaalis (g) osuus % saalis (kpl) osuus % Ahven 7,9,,,9 Kuha 9,,, 9, Kiiski,,, 7, Hauki,7,,, Kuore 7,,7,, Muikku,9,,, Made,,,, Särki,,, 7, Salakka 7,,,, Pasuri 9 7,, 7 9,, Lahna 9,9,,, Sulkava 9,,,, Yhteensä,, Ahvenkalat 9 79,, 9,9, Särkikalat 79,,,, Ahven cm 997 7,, 7,, Petokalat 7, 7,9,7,
Kuva. Eri kalalajien yksikkösaaliit Kiihkelyksenselällä vuonna. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (SE). Ahvenkalat Särkikalat Muut Ahvenkalat Särkikalat Muut Paino % Lukumäärä % 997 99 999 7 997 99 999 7 Kuva. Ahven- ja särkikalojen prosenttiosuudet yksikkösaaliin painosta ja lukumäärästä Kiihkelyksenselällä vuosina 997, 7, ja. Paino % Lukumäärä % 997 99 999 7 997 99 999 7 Kuva. Petokalojen prosenttiosuudet yksikkösaaliin painosta ja lukumäärästä Kiihkelyksenselällä vuosina 997, 7, ja.
Kiihkelyksenselän lajikohtaiset saaliit Ahvenen yksikkösaaliit kasvoivat kesän koekalastuksissa merkittävästi ja olivat lähes kaksinkertaisia vuoteen verrattuna (kuva ). Saalis painottui aikaisempien vuosien tapaan nuoriin yksilöihin. Ahvenen vallitsevina kokoluokkina olivat 7 cm pituiset kesän poikaset, sekä cm pituiset yksilöt (kuva 7). Erityisesti ahvenen kesänvanhoja poikasia esiintyi saaliissa runsaammin kuin vuosina 7 ja. Kuhan kohdalla yksikkösaaliit kasvoivat niin ikään merkittävästi vuoden tasosta ja olivat koko tutkimusjakson korkeimmat. Painosaalis oli nelinkertainen ja lukumääräsaalis kaksinkertainen vuoteen verrattuna. Erityisesti cm pituisia kesänvanhoja kuhan poikasia esiintyi saaliissa huomattavasti runsaammin kuin vuosina 7 ja. Myös cm pituisia kuhia tuli saaliiksi edellisvuosia runsaammin. Kiisken kohdalla yksikkösaaliissa ei tapahtunut kovinkaan suuria muutoksia vuoteen verrattuna ja saaliit olivat koko tutkimusjakson keskimääräisellä tasolla. Kiisken kokojakauma oli kaksihuippuinen ja kokojakauman huiput osuivat cm ja cm pituisten kalojen kohdalle. Hauen kohdalla yksikkösaaliit olivat hieman suurempia kuin keskimäärin vuosina 997 7. Saalis koostui neljästä 7 cm pituisesta hauesta. Vuoden koekalastussaaliissa haukea ei esiintynyt lainkaan. Kuoreen painosaalis aleni hieman vuoden tasosta, sen sijaan lukumääräsaaliissa ei tapahtunut muutoksia vuoteen verrattuna. Kuoreen yksikkösaaliit olivat koko tutkimusjakson keskimääräisellä tasolla. Saalis koostui yksinomaan 7 cm pituisista -vuotiaista ja sitä vanhemmista kuoreista (kuva ). Muikun kohdalla yksikkösaaliit alenivat merkittävästi vuoden tasosta. Sekä paino- että lukumääräsaalis jäivät murto-osaan edellisvuosista ja saalis koostui vain kahdesta kookkaasta cm ja 9 cm pituisesta yksilöstä. Madesaalis aleni niin ikään merkittävästi vuosien 7 ja tasosta. Saalis koostui vain yhdestä cm pituisesta mateesta. HOKA-hankkeen aikana madetta saatiin saaliiksi vain vuonna 997. Särjen yksikkösaaliit jäivät kesän koekalastuksissa lähes puolet pienemmiksi kuin vuonna. Sen sijaan särkikannan kokorakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Saalis painottui aiempien vuosien tapaan keskikokoisiin yksilöihin ja valtaosan saaliista muodostivat 9 cm pituiset yksilöt. Salakan painosaalis puolestaan aleni kolmanneksen vuoden tasosta. Sen sijaan lukumääräsaaliissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Salakat olivat hieman aiempaa pienikokoisempia, sillä vallitsevana kokoluokkana olivat cm pituiset yksilöt. Pasurin kohdalla yksikkösaaliit kasvoivat merkittävästi vuoden tasosta ja olivat koko tutkimusjakson korkeimmat. Myös pasurikannan kokorakenteessa oli havaittavissa selkeitä muutoksia vuoteen verrattuna. Pasurit olivat aiempaa pienikokoisempia, sillä erityisesti cm pituiset yksilöt olivat runsastuneet. Lahnan yksikkösaaliit kasvoivat niin ikään merkittävästi vuoden tasosta. Sekä paino- että lukumääräsaalis olivat lähes kaksinkertaisia vuoteen verrattuna. Lahnasaalis painottui edellisvuosien tapaan melko pienikokoisiin yksilöihin, sillä valtaosan saaliista muodostivat 7 cm pituiset yksilöt (kuva 9). Sulkavan saaliit alenivat merkittävästi vuoden tasosta ja olivat vuosien 997 keskimääräisellä tasolla. Niukaksi jäänyt saalis koostui cm pituisista sulkavista. en 997 7 koekalastuksissa Kiihkelyksenselältä saaduista lajeista vuoden saaliista jäi puuttumaan sorva, toutain ja kivisimppu.
Ahven Kuha 7 997 99 999 7 Kiiski 7 997 99 999 7 Kuore 997 99 999 7 997 99 999 7 Särki Salakka 7 997 99 999 7 997 99 999 7 Pasuri 7 Lahna 997 99 999 7 997 99 999 7 Sulkava,,,,, 997 99 999 7, Kuva. Kiihkelyksenselän verkkokoekalastusten tärkeimpien saalislajien lajikohtaiset yksikkösaaliit vuosina 997, 7, ja. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (SE).
7 Kpl/verkko,,,,,,,,,,,,,,,, 9, 9, Ahven 7 9 7 9 7 9 > Ahven Kuha,,,,,,, Kiiski 7 9 7 9 7 9 7 9 7 9 > 7 7 9 7 9 7 9 > Ahven 7 9 7 9 7 9 > Kuha,,,,,,,,,,,,,, Kiiski 7 9 Kiiski 7 9 7 9 7 9 7 9 7 9 > 7 7,,,,,,,,,, Kuha 7 9 7 9 7 9 7 9 > Pituusluokka (cm) Kuva 7. Ahvenkalojen kokojakaumat Kiihkelyksenselän koekalastussaaliissa vuosina 7, ja. Katkaistujen pylväiden arvo on osoitettu nuolella.
Kpl/verkko,,,,,,,,,,,,,,, Kuore 7 7 9 7 9 Kuore 7 9 7 9 Kuore, 7 9 7 9 Särki 7 7 9 7 9 > Särki 7 9 7 9 > Särki 7 9 7 9 > Salakka 7 Pasuri 7 7 9 7 9 7 9 7 9 > Salakka Pasuri 7 9 7 9 7 9 7 9 > Salakka Pasuri 7 9 7 9 7 9 7 9 > Pituusluokka (cm) Kuva. Kuoreen ja yksilömäärältään runsaimpien särkikalojen kokojakaumat Kiihkelyksenselän koekalastussaaliissa vuosina 7, ja. Katkaistujen pylväiden arvo on osoitettu nuolella.
9,,,, Lahna 7,,, 7 9 7 9 7 9 7 9 > Lahna,,,,, 7 9 7 9 7 9 7 9 > Lahna,, Kpl/verkko,,,, 7 9 7 9 7 9 7 9 > Sulkava 7,,,, 7 9 7 9 7 9 7 9 > Sulkava,,,,, 7 9 7 9 7 9 7 9 > Sulkava,,, 7 9 7 9 7 9 7 9 > Pituusluokka (cm) Kuva 9. Lahnan ja sulkavan kokojakaumat Kiihkelyksenselän koekalastussaaliissa vuosina 7, ja.
Mustionselän kokonaisyksikkösaalis ja kalaston rakenne Mustionselän kokonaisyksikkösaaliit olivat kesän koekalastuksissa ja (kuva ja taulukko ). Kokonaisyksikkösaaliit kasvoivat edelleen vuoden tasosta ja olivat selvästi korkeampia kuin HOKA-hankkeen (997 ) aikana (kuva ). Kokonaisyksikkösaaliit olivat myös koko tutkimusjakson korkeimmat. Mustionselän kesän koekalastussaalis koostui eri kalalajista sekä särkikalaristeymästä (särkilahna). Tärkeimmät lajit painosaaliissa olivat kuha, sulkava, pasuri ja ahven (kuva ja taulukko ). Lukumäärältään runsaimmat lajit olivat puolestaan pasuri, ahven, kuha ja lahna. 7 997 99 999 7 Kuva. Mustionselän kokonaisyksikkösaaliit vuosina 997, 7, ja. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (SE). Taulukko. Mustionselän kokonaissaaliit, yksikkösaaliit ja prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna. Laji Kokonais- Yksikkösaalis Biomassa- Kokonais- Yksikkösaalis Lukumääräsaalis (g) osuus % saalis (kpl) osuus % Ahven 7 979,, 77,,7 Kuha 9 7,9, 7,9 7, Kiiski 79 9,,,,7 Hauki 9,,,, Kuore,,,, Särki 9,, 7,,9 Salakka 9 99,7,,, Pasuri 7,, 9,, Lahna 97 7,, 7,, Sorva,,,, Sulkava 9, 9, 7,, Särkilahna,,,, Yhteensä 977 79,9 7, Ahvenkalat, 9, 7 9,, Särkikalat,, 7 9,9, Ahven cm 77, 7, 9,7,7 Petokalat 97,, 7,7,
Kuva. Eri kalalajien yksikkösaaliit Mustionselällä vuonna. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (SE). Särkikalat (särki, salakka, pasuri, lahna, sorva, sulkava ja särkilahna) olivat vallitsevia % osuudella painosaaliista, ahvenkalojen (ahven, kuha ja kiiski) osuuden jäädessä % (kuva ). Myös lukumääräsaaliissa särkikalat olivat vallitsevia % osuudella, ahvenkalojen osuuden jäädessä %. Lukumääräsaaliissa ahven- ja särkikalojen osuuksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosiin 7 ja verrattuna. Sen sijaan painosaaliissa ahvenkalojen osuus kasvoi edelleen vuoden tasosta ja oli koko tutkimusjakson suurin. Vastaavasti särkikalojen osuus painosaaliista oli koko tutkimusjakson alhaisin. Petokalojen ( cm ahven, kuha ja hauki) osuutta Mustionselällä voidaan pitää kohtalaisena, sillä petokalojen osuus painosaaliista oli % ja lukumäärästä 9 % (kuva ). Petokalojen osuus painosaaliista kasvoi merkittävästi vuosien 7 ja tasosta ja oli koko tutkimusjakson korkein. Sen sijaan petokalojen osuus lukumääräsaaliista pysyi vuoden tasolla. Ahvenkalat Särkikalat Muut Ahvenkalat Särkikalat Muut Paino % Lukumäärä % 997 99 999 7 997 99 999 7 Kuva. Ahven- ja särkikalojen prosenttiosuudet yksikkösaaliin painosta ja lukumäärästä Mustionselällä vuosina 997, 7, ja.
Paino % Lukumäärä % 997 99 999 7 997 99 999 7 Kuva. Petokalojen prosenttiosuudet yksikkösaaliin painosta ja lukumäärästä Mustionselällä vuosina 997, 7, ja. Mustionselän lajikohtaiset saaliit Ahvenen painosaaliissa ei tapahtunut kovinkaan suuria muutoksia vuoteen verrattuna (kuva ). Ahvenen lukumääräsaalis sen sijaan kasvoi hieman vuoden tasosta. Saalis painottui aikaisempien vuosien tapaan nuoriin yksilöihin ja valtaosan ahvensaaliista muodostivat 9 cm pituiset yksilöt (kuva ). Myös ahvenen kesänvanhoja poikasia ( 7 cm) esiintyi saaliissa runsaammin kuin vuosina 7. Kuhan kohdalla painosaalis kasvoi merkittävästi ja oli lähes kolminkertainen vuoteen verrattuna. Sen sijaan lukumääräsaalis kasvoi vain hieman vuoden tasosta. Kuhan vallitsevana kokoluokkana olivat edellisvuosien tapaan cm pituiset kesän poikaset. Toisaalta myös cm pituisia kuhia esiintyi saaliissa huomattavasti runsaammin kuin vuonna. Kiisken painosaalis aleni kolmanneksen vuoden tasosta. Sen sijaan lukumääräsaalis jäi puolet pienemmäksi kuin vuonna. Kiiskisaalis koostui pääosin cm pituisista kaloista. Hauen kohdalla niukaksi jäänyt saalis koostui vain kahdesta 7 cm pituisesta yksilöstä. Haukea on tullut Mustionselän koekalastuksissa aikaisemmin saaliiksi vain vuonna. Kuoreita on esiintynyt Mustionselän koekalastussaaliissa satunnaisesti, edellisen kerran vuonna. Erittäin niukaksi jäänyt kesän kuoresaalis koostui vain kolmesta cm pituisesta yksilöstä. Särkisaaliissa ei tapahtunut kovinkaan suuria muutoksia vuoteen verrattuna. Painosaalis kasvoi kolmanneksen ja lukumääräsaalis aleni hieman vuoteen verrattuna. Sen sijaan särkikannan kokorakenteessa oli tapahtunut muutoksia. Saalis painottui aiempaa kookkaampiin yksilöihin, sillä muita kokoluokkia runsaammin saaliissa esiintyi cm pituisia yksilöitä (kuva ). Salakan kohdalla yksikkösaaliit kasvoivat vain hieman vuoden tasosta. Salakat olivat aiempaa pienikokoisempia, sillä saalis koostui pääosin cm pituisista yksilöistä. Pasurin painosaaliissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen verrattuna. Sen sijaan lukumääräsaalis kasvoi hieman vuoden tasosta. Myös pasurikannan kokorakenteessa oli havaittavissa selkeitä muutoksia vuoteen verrattuna. Saalis koostui pääosin cm pituisista pasureista ja ylivoimaisesti vallitsevana kokoluokkana olivat 9 cm pituiset yksilöt. Lahnan kohdalla painosaalis kasvoi vain hieman vuoden tasosta. Sen sijaan lukumääräsaalis oli kaksinkertainen vuoteen verrattuna. Lahnasaalis painottui nuoriin yksilöihin ja viime vuosina näyttääkin syntyneen useita voimakkaita vuosiluokkia, jotka erottuvat kokojakauman huippuina cm, cm ja cm pituisten yksilöiden kohdalla.
Sorvan kohdalla saalis jäi erittäin niukaksi ja koostui vain kahdesta 7 cm pituisesta yksilöstä. Sorvaa on esiintynyt koekalastussaaliissa aikaisemmin vain vuosina 7 ja. Sulkavan painosaalis aleni merkittävästi vuoden tasosta. Sen sijaan lukumääräsaaliissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Sulkavasaalis koostui pääosin cm pituisista yksilöistä (kuva 7). Vuoden koekalastuksissa havaittiin ensimmäisen kerran särkikalaristeymä (särkilahna), tosin saalis koostui vain neljästä cm pituisesta särkilahnasta. en 997 koekalastuksissa Mustionselältä saaduista lajeista vuoden saaliista jäi puuttumaan toutain. Ahven 997 99 999 7 7 7 Kuha 997 99 999 7 7 Kiiski Särki 7 997 99 999 7 997 99 999 7 Salakka Pasuri 997 99 999 7 997 99 999 7 Lahna Sulkava 997 99 999 7 997 99 999 7 Kuva. Mustionselän verkkokoekalastusten tärkeimpien saalislajien lajikohtaiset yksikkösaaliit vuosina 997, 7, ja. Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä (SE).
Kpl/verkko Ahven 7 9 7 9 7 9 > Ahven Kuha Kiiski 7 9 7 9 7 9 7 9 7 9 > 7 7 9 7 9 7 9 > Ahven 7 9 7 9 7 9 >,, Kuha Kiiski 7 9 Kiiski 7 9 7 9 7 9 7 9 7 9 >, Kuha 7 9 7 9 7 9 7 9 > Pituusluokka (cm) 7 7 Kuva. Ahvenkalojen kokojakaumat Mustionselän koekalastussaaliissa vuosina 7, ja. Katkaistujen pylväiden arvo on osoitettu nuolella.
Kpl/verkko Pasuri 7 9 7 9 > Pasuri 7 9 7 9 > Pasuri,,, 7 9 7 9 > Lahna Lahna Särki 7 9 7 9 7 9 > Pituusluokka (cm) 7 9 7 9 > Särki 7 9 7 9 7 9 > Lahna 7 7 9 7 9 > Särki 7 9 7 9 > 7 7 9 7 9 7 9 > Salakka 7 9 Salakka 7 7 7 9 Salakka 7 9 Kuva. Yksilömäärältään runsaimpien särkikalojen kokojakaumat Mustionselän koekalastussaaliissa vuosina 7, ja. Katkaistujen pylväiden arvo on osoitettu nuolella.
Kpl/verkko,,,9,,,,,,9,,,,,,9,,, Sulkava 7 9 7 9 7 9 7 9 > Sulkava 7 9 7 9 7 9 7 9 > Sulkava 7 9 7 9 7 9 7 9 > Pituusluokka (cm) 7 Kuva 7. Sulkavan kokojakaumat Mustionselän koekalastussaaliissa vuosina 7, ja. Hiidenveden ekologinen tila Vuonna valmistuneen laajaan biologiseen aineistoon (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) perustuvan ekologisen tilan luokittelupäätöksen mukaan Hiidenveden ekologinen tila on tyydyttävä. Kokonaisluokittelun tulos on hyvin yksiselitteinen, sillä kaikkien biologisten muuttujien sekä veden laadun perusteella Hiidenveden ekologinen tila arvioitiin tyydyttäväksi. Aikaisempaan vuoden luokittelupäätökseen verrattuna Hiidenveden ekologisessa tilassa ei ole tapahtunut muutoksia. Kalaston osalta vuoden luokittelupäätös perustuu vuonna tehdyn koekalastuksen tuloksiin, joiden perusteella uusilla vertailuarvoilla laskettuna Kiihkelyksenselän ekologinen tila arvioitiin hyväksi, Mustionselän välttäväksi ja koko Hiidenveden tyydyttäväksi. Nyt saatujen vuoden koekalastustulosten perusteella Kiihkelyksenselän ekologinen tila näyttää hieman parantuneen vuoden jälkeen, mutta tilaluokka on kalaston perusteella arvioituna edelleen hyvä (kuva 7). Tämä johtuu Kiihkelyksenselän kohdalla järvityypin (Rr) vertailuarvoihin nähden melko maltilliseksi jääneistä kokonaisyksikkösaaliista ja särkikalojen biomassaosuudesta, sekä alusveden hyvää tilaa, pohjan laatua ja hyvää happipitoisuutta ilmentävien muikun ja mateen esiintymisestä alueella. Myös Mustionselän ekologinen tila näyttää viime vuosina hieman parantuneen, mutta tilaluokka on kalaston perusteella arvioituna edelleen välttävä. Vaikka särkikalojen biomassaosuus on Mustionselällä viime vuosina selvästi alentunut, ovat kokonaissaaliin biomassa ja lukumäärä edelleen järvityypin (Rr) vertailuarvoihin nähden erittäin suuria. Koko Hiidenvedelle laskettuna ekologinen tila näyttää myös hieman parantuneen vuoden jälkeen, mutta tilaluokka on kalaston perusteella arvioituna edelleen tyydyttävä, mikä johtuu lähinnä Mustionselän erittäin suurista kokonaisyksikkösaaliista. Nyt saadut tulokset tukevat myös luokittelupäätöstä Hiidenveden tyydyttävästä ekologisesta tilasta.
7 Ekologinen laatusuhde (ELS),,,,,, Kiihkelyksenselkä Koko Hiidenvesi Mustionselkä 7 Tilaluokka Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Kuva. Kalaston perusteella Kiihkelyksenselälle, Mustionselälle ja koko Hiidenvedelle erikseen laskettu ekologinen laatusuhde (ELS) ja tilaluokka vuosina 7, ja. Tulosten tarkastelu Hiidenvesi on vedenlaatutietojen perusteella rehevä ja luontaisesti savisamea järvi, joka koostuu neljästä pääaltaasta: Kirkkojärvi, Mustionselkä, Nummelanselkä ja Kiihkelyksenselkä. Vedenlaatu ja rehevyysaste kuitenkin eroavat järven pääaltaiden välillä, mikä heijastuu myös koekalastustuloksiin. Rehevän ja matalan (suurin syvyys, m) Mustionselän kokonaisyksikkösaaliit olivat erittäin suuret, kun taas syvän (suurin syvyys 9 m) ja vedenlaadultaan paremmassa tilassa olevan Kiihkelyksenselän yksikkösaaliit jäivät melko maltillisiksi. Rehevöitymisestä kärsiville järville tyypilliseen tapaan Hiidenveden Kiihkelyksenselän ja Mustionselän kalayhteisöt olivat särkikalavaltaisia. Kiihkelyksenselän kokonaisyksikkösaaliit kasvoivat kesän koekalastuksissa vain hieman vuoden tasosta. Sen sijaan kalalajien välisissä runsaussuhteissa on tapahtunut selkeitä muutoksia viime vuosina. Ahven, kuha ja pasuri ovat runsastuneet merkittävästi viime vuosina kun taas särki on vähentynyt huomattavasti. Tämän seurauksena ahven ja pasuri ovat nykyään lukumääräsaaliissa runsaimmat lajit Kiihkelyksenselällä. Sen sijaan painosaaliissa särki on edelleen tärkein laji, vaikka lajien väliset runsaussuhteet ovat tasoittuneet. Ahvenen ja kuhan runsastumisesta sekä särjen vähentymisestä johtuen myös ahvenkalojen osuus Kiihkelyksenselän painosaaliista kasvoi merkittävästi. Kiihkelyksenselän ulappaalueen verkkosaaliissa esiintyi myös runsaasti kuoretta. Kuoreen osuus saaliissa jäi kuitenkin selvästi pienemmäksi kuin ulappa-alueen kaikuluotaustutkimuksessa, jossa kuore oli ylivoimainen valtalaji (Malinen & Vinni ). Erot tuloksissa johtuvat mm. eroista pyyntimenetelmissä sekä kuoreen heikosta pyydystettävyydestä koeverkoilla. Toisaalta esim. muikun kohdalla tulokset olivat hyvin samankaltaisia ja verkkokoekalastustenkin perusteella arvioituna Kiihkelyksenselän muikkukanta on heikentynyt voimakkaasti. Mustionselän kokonaisyksikkösaaliit kasvoivat niin ikään vuoden tasosta. Painosaaliin kasvu selittyy pääosin kuhan painosaaliin merkittävällä kasvulla. Lukumääräsaaliin kasvu puolestaan johtuu lähinnä ahvenen, pasurin ja lahnan runsastumisesta. Myös kalalajien välisissä runsaussuhteissa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Kuhan painosaaliin kasvusta ja sulkavan painosaaliin alenemisesta johtuen kuha on nykyään painosaaliissa tärkein laji Mustionselällä. Tämän seurauksena myös ahvenkalojen osuus painosaaliissa on kasvanut viime vuosina. Sen sijaan lukumääräsaaliissa pasuri, ahven ja kuha ovat edelleen runsaimmat lajit Mustionselällä.
Petokalojen osalta kuha oli merkittävin laji sekä Kiihkelyksenselällä että Mustionselällä, ja petokalojen osuutta painosaaliista voidaan pitää kohtalaisena molemmilla pyyntialueilla. Petokalojen osuus painosaaliista myös kasvoi merkittävästi molemmilla pyyntialueilla vuoden tasosta, johtuen lähinnä kuhan painosaaliiden kasvusta. Myös petomaisten ( cm) ahventen painosaaliin kasvu Kiihkelyksenselällä vaikutti petokalojen osuuksien kasvuun. Vaikka nyt saaliiksi tulikin haukia, ei koekalastusmenetelmä anna kuitenkaan luotettavaa kuvaa haukikannan runsaudesta, sillä hauen pyydystettävyys loppukesästä koeverkoilla on yleensä heikko ja satunnainen. Uudenmaan ELY-keskuksen tekemän vuonna valmistuneen virallisen pintavesien kokonaisluokittelun mukaan Hiidenveden ekologinen tila on tyydyttävä kuten aiemmassa vuoden luokittelupäätöksessäkin. Vuoden kalastoperusteisen luokittelun mukaan Hiidenveden ekologinen tila näyttää hieman parantuneen vuoden jälkeen, mutta tilaluokka on uusilla tiukentuneilla vertailuarvoilla laskettuna edelleen tyydyttävä. Tämä johtuu lähinnä Mustionselän suurista kokonaisyksikkösaaliista, sillä rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen biomassaosuus on viime vuosina alentunut selvästi molemmilla pyyntialueilla. Täytyy kuitenkin muistaa että kalasto on vain yksi neljästä biologisesta tekijästä veden laadun lisäksi, joiden perusteella järven ekologinen tila määritellään. Käynnissä olevan vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteena on että Hiidenvesi saavuttaa nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä hyvän ekologisen tilan vuoteen mennessä. Tehtyjen vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset näkyvät kuitenkin vesistöissä viiveellä. Vaikka Hiidenveden ekologinen tila näyttää nyt saatujen tulosten perusteella hieman parantuneen, ei toimenpideohjelman tilatavoitetta vuoteen mennessä välttämättä kalaston osalta saavuteta. Se edellyttäisi Hiidenveden matalien ja rehevimpien alueiden (Kirkkojärvi ja Mustionselkä) kalabiomassan ja -tiheyden merkittävää alenemista. Vaikka hoitokalastuksella voidaankin vaikuttaa kalaston koostumukseen, ei hoitokalastuksella saavuteta Hiidenveden matalien alueiden (Kirkkojärvi ja Mustionselkä) tilassa pysyviä muutoksia nykytilanteessa, koska alueille tuleva ulkoinen kuormitus on edelleen huomattavasti kriittistä kuormitusta suurempi (Helttunen ). Hiidenveden hyvän ekologisen tilan saavuttamisen kannalta onkin tärkeää kohdistaa toimenpiteet valuma-alueilta tulevan ulkoisen kuormituksen vähentämiseen, kuten Hiidenvesihankkeessa on viime vuosina tehty. Hiidenveden kalayhteisön rakennetta on vesienhoidon seurantaohjelman mukaan edelleen tarkoitus seurata noin kolmen vuoden välein tehtävillä verkkokoekalastuksilla. Seuraavan kerran koekalastuksia tehdään seurantaohjelman mukaan Hiidenvedellä vuonna. Viitteet Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M.. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. s. Moniste. Helttunen, S. (toim.). Hiidenveden kunnostus Loppuraportti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkasu /. s. Kurkilahti, M. & Rask, M. 999. Verkkokoekalastukset. Teoksessa: Böhling, P. ja Rahikainen, M. (toim.). Kalataloustarkkailu. Periaatteet ja menetelmät. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. s.. Malinen, T. & Vinni, M.. Hiidenveden ulappa-alueen kalatiheys, -biomassa ja lajijakauma elokuussa kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella arvioituna. Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos. s.
Malinen, T., Vinni, M., Tuomaala, A. & Antti-Poika, P.. Kalojen ja sulkasääsken toukkien runsaus Hiidenvedellä vuonna 7. Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. s. Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.) 999. Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset, vuosiraportti 99. Kala- ja riistaraportteja, s. Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.). Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset, vuosiraportti 999. Kala- ja riistaraportteja 9, s. Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.). Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset, vuosiraportti. Kala- ja riistaraportteja 7, s. Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.). Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset, vuosiraportti. Kala- ja riistaraportteja, s. Olin, M., Ruuhijärvi, J., Rask, M., Villa, L., Savola, P., Sammalkorpi, I. & Poikonen, K. 99. Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset, vuosiraportti 997. Kala- ja riistaraportteja, 99 s. Sairanen, S.. Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Moniste s. Tammi, J., Rask, M. & Olin, M.. Kalayhteisöt järvien ekologisen tilan arvioinnissa ja seurannassa. Alustavan luokittelujärjestelmän perusteet. Kala- ja riistaraportteja. s. Vesala S., Ruuhijärvi J. & Sairanen S.. Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Moniste s. 9