Ruuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi"

Transkriptio

1 Ruuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi

2 2 (21) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Kokonaisyksikkösaalis ja kalaston rakenne... 4 Ruuhijärvi... 4 Salajärvi... 5 Kuvaajat ja taulukot... 6 Lajikohtaiset saaliit... 8 Ruuhijärvi... 8 Salajärvi... 8 Ekologinen tila Ruuhijärvi Salajärvi Kuhan ikä- ja kasvu Aineisto ja menetelmät Tulokset, Ruuhijärvi Tulokset, Salajärvi Tulosten tarkastelu ja päätelmät Tulosten tarkastelu Ruuhijärvi Salajärvi Viitteet... 19

3 3 (21) Johdanto on asettanut strategiseksi tavoitteeksi ympäristön tilasta huolehtimisen, ja tavoitteen yhtenä seurantamittarina on vesistöjen tila. Vuoden 2013 pintavesien ekologisen luokittelun mukaan Ruuhi- ja Salajärvi ovat tyydyttävässä ekologisessa tilassa, mutta luokitteluissa ei ollut kalastotietoa käytettävissä. Lahden ympäristöpalvelut (LYP) koekalasti Ruuhi- ja Salajärven kesällä Verkkokoekalastuksen tarkoituksena oli selvittää järven kalayhteisön rakenne, sekä kalalajien väliset runsaussuhteet. Koekalastuksen tuloksia on tarkoitus käyttää EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) mukaisen ekologisen tilan arvioinnissa. Uuden vesienhoidon käytännön mukaisesti vesistöjen tilaa arvioidaan veden laadun lisäksi myös biologisten tekijöiden (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) perusteella. VPD:n tavoitteena on pintavesien hyvä ekologinen tila. Molemmat järvet ovat pintavesityyppiä Vh (Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet). Saaliiksi saaduille kuhille tehtiin takautuva kasvun- ja iänmääritys, jota on mahdollista hyödyntää esimerkiksi kalastuksensäätelyn suunnittelussa. Verkkokoekalastukset Aineisto ja menetelmät Lahden ympäristöpalveluiden työntekijät koekalastivat Ruuhijärven (573 ha) Salajärven (809 ha) koekalastus tehtiin välisenä aikana. Pyydyksenä käytettiin NORDIC-yleiskatsausverkkoa 1,5 x 30 m, joka koostuu 12 eri solmuvälistä kunkin hapaan pituuden ollessa 2,5 m (kuva 1). Koekalastukset perustuivat ositettuun satunnaisotantaan, jossa verkkomäärät ovat suhteessa syvyysvyöhykkeiden pintaaloihin (Kurkilahti & Rask 1999). Tätä varten järvet jaettiin kolmeen eri syvyysvyöhykkeeseen (0 3 m, 3 10 m ja m). Pyyntipaikkojen satunnaistamista varten järvi jaettiin ruutuihin ja pyyntipaikat arvottiin etukäteen (Liitteet 1. ja 2.). Myös verkkojen suunta rantaviivaan nähden satunnaistettiin. Syvyysvyöhykkeellä 0 3 m käytettiin ainoastaan pohjaverkkoja. Syvyysvyöhykkeellä 3 10 m kalastettiin pohjaverkkojen lisäksi myös pintaverkoilla (1 m tapsit) ja m syvyysvyöhykkeellä lisäksi välivesiverkoilla (6 m tapsit) (taulukko 1). Verkot laskettiin pyyntiin illalla ja nostettiin aamulla, jolloin pyyntiaikaa kertyi 13,5 14 tuntia. Pyyntikertoja oli kummallakin järvellä viisi ja verkkovuorokausia kertyi yhteensä 48, joten pyynnissä oli 9 10 verkkoa/yö. Jakamalla kalastus useammalle eri päivälle voitiin vähentää ympäristötekijöistä kuten säästä johtuvaa vaihtelua saaliissa. Jokaisen verkon saaliista laskettiin eri kalalajien yksilömäärät ja punnittiin yhteispainot gramman tarkkuudella solmuvälikohtaisesti. Lajikohtaisten kokonaissaaliiden perusteella laskettiin yksikkösaaliit (kpl/verkko ja g/verkko). Myös kalojen pituus mitattiin yhden cm tarkkuudella lajikohtaisten kokojakaumien laskemista varten. Lisäksi laskettiin erikseen petoahventen ( 15 cm) yksilömäärä ja yhteispaino petokalojen osuuden selvittämistä varten.

4 4 (21) Taulukko 1. Koekalastusten pyyntiponnistuksen jakautuminen. Ruuhijärvi Salajärvi Syvyysvyöhyke Pyyntisyvyys Verkkomäärä Verkkomäärä 0-3 m pohja m pinta m pohja m pinta m välivesi (6 m) m pohja 3 2 yhteensä Kuva 1. NORDIC-yleiskatsausverkon rakenne ja solmuvälit. Ekologisen tilan luokittelu Osana vesienhoidon käytäntöä järvien ekologista tilaa arvioitiin kalayhteisön rakenteen perusteella. Ekologisen tilan arvioinnissa käytetään muuttujina yksikkösaaliin painoa (g/verkko), kalojen lukumäärää (kpl/verkko), rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen osuutta saaliin painosta ja rehevöitymisestä kärsivien indikaattorilajien esiintymistä (Tammi ym. 2006). Ekologinen laatusuhde (ELS) saadaan kunkin muuttujan havaitun arvon ja kyseisen järvityypin vertailuarvon suhteesta. Muuttujien ekologisen laatusuhteen arvoista lasketaan keskiarvo, joka kuvaa kalaston perusteella arvioitua järven ekologista tilaa. Ekologinen tila luokitellaan viisiportaisella asteikolla: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Tulokset Kokonaisyksikkösaalis ja kalaston rakenne Ruuhijärvi Ruuhijärven kokonaisyksikkösaaliit olivat kesän 2018 koekalastuksissa 1059 g/verkko ja 35,4 kpl/verkko (kuva 4, taulukko 2). Koekalastussaalis koostui 11 eri kalalajista: ahven, hauki, kiiski, kuha, kuore, lahna, made, muikku, pasuri, salakka, ja särki. Ahven oli painosaaliin perusteella runsain laji ja seuraavaksi runsaimpia olivat särki ja kuha (kuva 4 ja taulukko 2). Kappalemääräisessä saaliissa ahven oli ylivoimaisesti runsain laji ja seuraavaksi runsaimpia olivat kiiski, särki ja salakka. Painosaaliin osalta ahvenkalat (ahven, kuha ja kiiski) olivat vallitseva lajiryhmä 66 % osuudella saaliista, särkikalojen osuuden jäädessä 30,5 % (taulukko 2).

5 5 (21) Petokalojen (kuha, 15 cm ahven, made ja hauki) osuus koekalastussaaliin biomassasta oli 48 % (taulukko 2). Lohikalasaalis muodostui 4 muikusta. Kuva 2. Ruuhijärven ahvenvaltaista saalista. Salajärvi Salajärven kokonaisyksikkösaaliit olivat kesän 2018 koekalastuksissa 1774 g/verkko ja 63,6 kpl/verkko (kuva 4, taulukko 3). Koekalastussaalis koostui 11 eri kalalajista: ahven, hauki, kiiski, kuha, kuore, lahna, muikku, pasuri, salakka, särki ja säyne. Särki oli painosaaliin perusteella runsain laji ja seuraavaksi runsaimpia olivat ahven ja kuha (kuva 4 ja taulukko 3). Kappalemääräisessä saaliissa ahven oli runsain laji ja seuraavaksi runsain laji oli särki. Painosaaliin osalta ahvenkalat (ahven, kuha ja kiiski) olivat vallitseva lajiryhmä 55 % osuudella saaliista, särkikalojen osuuden ollessa 43,1 % (taulukko 3). Petokalojen (kuha, 15 cm ahven ja hauki) osuus koekalastussaaliin biomassasta oli jopa 53,3 % (taulukko 3). Lohikaloista saaliiksi saatiin yksi muikku.

6 6 (21) Kuva 3. Salajärven saalista. Kuvaajat ja taulukot Kuva 4. Eri kalalajien yksikkösaaliit Ruuhi- ja Salajärvessä vuonna 2018.

7 7 (21) Taulukko 2. Ruuhijärven kokonaissaaliit, yksikkösaaliit ja prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna Kokonaissaalis (g) Yksikkösaalis g/verkko Biomassaosuus % Kokonaissaalis (kpl) Yksikkösaalis kpl/verkko Lukumääräosuus % Laji Ahven ,1 43, ,5 52,3 Hauki 414 8,6 0,8 1 0,0 0,1 Kiiski ,9 1, ,0 14,2 Kuha ,4 20,6 61 1,3 3,6 Kuore 451 9,4 0,9 91 1,9 5,4 Lahna ,3 1,4 9 0,2 0,5 Made ,8 1,3 2 0,0 0,1 Muikku 389 8,1 0,8 4 0,1 0,2 Pasuri 192 4,0 0,4 2 0,0 0,1 Salakka ,2 6, ,9 11,1 Särki ,5 22, ,4 12,4 Yhteensä ,4 100, ,4 100,0 Ahvenkalat ,5 65, ,8 70,0 Särkikalat ,0 30, ,6 24,2 Petoahvenet (>15 cm) ,0 25,4 95 2,0 5,6 Petokalat yht ,8 48, ,3 9,4 Taulukko 3. Salajärven kokonaissaaliit, yksikkösaaliit ja prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna Kokonaissaalis (g) Yksikkösaalis g/verkko Biomassaosuus % Kokonaissaalis (kpl) Yksikkösaalis kpl/verkko Lukumääräosuus % Laji Ahven ,8 28, ,2 39,5 Hauki ,3 1,8 3 0,1 0,1 Kiiski ,9 1, ,1 9,6 Kuha ,0 25,7 81 1,7 2,7 Kuore 21 0,4 0,0 4 0,1 0,1 Lahna ,4 3,6 85 1,8 2,8 Muikku 18 0,4 0,0 1 0,0 0,0 Pasuri ,2 2,3 21 0,4 0,7 Salakka ,8 2, ,7 8,9 Särki ,1 34, ,6 35,5 Säyne 151 3,2 0,2 1 0,0 0,0 Yhteensä ,5 100, ,6 100,0 Ahvenkalat ,7 55, ,0 51,8 Särkikalat ,7 43, ,5 47,9 Petoahvenet (>15 cm) ,0 25, ,4 5,4 Petokalat yht ,3 53, ,2 8,1

8 8 (21) Lajikohtaiset saaliit Ruuhijärvi Ahvensaalis (460 g/verkko ja 18,5 kpl/verkko) koostui 4 35 cm yksilöistä. Runsain pituusluokka oli 12 cm (kuva 5). Petokalaksi luokiteltujen ahventen (>15 cm) yksikkösaalis oli 269 g ja 2 kpl/verkko. Kuhia saatiin saaliiksi 61 kpl. Kuhan yksikkösaalis oli 218 g ja 1,3 kpl/verkko. Saaliiksi saadut kuhat olivat 8 51 cm pituisia. Runsaimmat pituusluokat olivat välillä cm. Kiisken Yksikkösaalis oli 17,9 g ja 5 kpl/verkko (taulukko 2). Kiiskisaalis koostui 4 11 cm pituisista yksilöistä (kuva 7). Kuoreen yksikkösaalis oli 9,4 g ja 1,9 kpl/verkko. Kuoreet olivat pituudeltaan 8 12 cm (kuva 6). Särkisaalis (241,5 g/verkko ja 4,4 kpl/verkko) koostui 6-31 cm yksilöistä (taulukko 2, kuva 6). Runsaimmat pituusluokat olivat välillä cm. Ruuhijärven pasurisaalis koostui kahdesta 20 cm pituisesta pasurista (kuva 6). Lahnasaalis (14 g ja 0,2 kpl/ verkko koostui cm pituisista yksilöistä (kuva 6, taulukko 2). Salakan yksikkösaalis oli 63 g ja 3,9 kpl/ verkko (taulukko 2). Salakkasaalis koostui 7 16 cm pituisista yksilöistä (kuva 6). Koekalastuksessa saatiin yksi 41 cm hauki, kaksi madetta (26 ja 41 cm) sekä neljä muikkua (2 x 21 cm ja 2 x 24 cm). Salajärvi Ahvensaalis (501 g/verkko ja 25,2 kpl/verkko) koostui 3 34 cm yksilöistä. Runsain pituusluokka oli 5 cm (kuva 5). Petokalaksi luokiteltujen ahventen (>15 cm) yksikkösaalis oli 456 g ja 3,4 kpl/verkko. Kuhia saatiin saaliiksi 81 kpl. Kuhan yksikkösaalis oli 456 g ja 1,7 kpl/verkko. Saaliiksi saadut kuhat olivat 5-51 cm pituisia. Runsaimpia olivat 42 cm kuhat, mutta muuten pituusjakauma oli melko tasainen. Kiisken Yksikkösaalis oli 19,9 g ja 6,1 kpl/ verkko (taulukko 3). Kiiskisaalis koostui 4 10 cm pituisista yksilöistä (kuva 7). Salajärven kuoresaalis koostui neljästä 9 10 cm (kuva 6) kuoreesta. Särkisaalis (609 g/verkko ja 22,6 kpl/verkko) koostui 5 26 cm yksilöistä (taulukko 3, kuva 6). Runsaimmat pituusluokat olivat 9 ja 10 cm. Lahnasaalis (63 g ja 1,8 kpl/ verkko koostui 5 32 cm pituisista yksilöistä (kuva 6, taulukko 3). Pasurin yksikkösaalis (41 g ja 0,4 kpl/verkko) koostui cm pituisista pasureista (kuva 6). Salakan yksikkösaalis oli 47 g ja 5,7 kpl/ verkko (taulukko 3). Salakkasaalis koostui 6 15 cm pituisista yksilöistä (kuva 6). Koekalastuksessa saatiin kolme cm haukea, 4 kpl 9 10 cm kuoreita, yksi 13 cm muikku ja yksi 23 cm säyne.

9 9 (21) 13,71 Kuva 5. Ahvenen ja kuhan kokojakaumat Ruuhi- ja Salajärven koekalastussaaliissa vuonna Ahvenen 5 cm pylväs Salajärven pituusjakaumassa ei mahtunut kokonaan kuvaan.

10 10 (21) Kuva 6. Runsaimpien särkikalojen pituusjakaumat Ruuhi- ja Salajärven koekalastussaaliissa vuonna 2018.

11 11 (21) Kuva 7. Kuoreen ja kiisken kokojakaumat koekalastussaaliissa. Ekologinen tila Ruuhijärvi Ruuhijärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi laajan ekologisen aineiston perusteella. Vedenlaadun, kasviplanktonaineiston, piilevien ja syvännepohjaeläinten luokitus oli tyydyttävä, joten vesimuodostuman tila on tyydyttävä. Nyt saatujen koekalastustulosten perusteella kalaston ekologinen tila on hyvä, eli yhtä tilaluokkaa parempi kuin suppeaan ekologisen aineiston perusteella määritelty järven ekologinen tila (taulukko 4). Kalaston tila oli hyvä painossa mitatun yksikkösaaliin, kappalemääräisen saaliin ja indikaattorilajien osalta. Särkikalojen biomassaosuuden osalta tila oli erinomainen. Kalastoluokituksessa käytettävä ekologisen laatusuhteen lukuarvo oli 0,77, mikä on lähellä erinomaisen ekologisen tilan raja-arvoa (0,8). Nyt saatua tietoa kalaston ekologisesta tilasta voidaan hyödyntää seuraavassa luokittelussa. Salajärvi Salajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi suppean ekologisen aineiston perusteella. Vedenlaadun, kasviplanktonaineiston ja syvännepohjaeläinten luokitus oli tyydyttävä, joten vesimuodostuman tila on tyydyttävä. Nyt saatujen koekalastustulosten perusteella kalaston ekologinen tila on tyydyttävä, mikä tukee aiempaa ekologisen tilan arviota (taulukko 4). Kalaston tila oli välttävä painossa mitatun yksikkösaaliin ja kappalemääräisen saaliin osalta. Särkikalojen biomassaosuuden ja indikaattorilajien osalta tila oli hyvä. Kalastoluokituksessa käytettävä ekologisen laatusuhteen lukuarvo oli 0,52, mikä kuvaa selkeästi tyydyttävää tilaa. Nyt saatua tietoa kalaston ekologisesta tilasta voidaan hyödyntää seuraavassa luokittelussa. Taulukko 4. Ruuhi- ja Salajärven kalaston ekologinen tila. Järvi Biomassa (g/verkkoyö) Yksilömäärä (kpl/verkkoyö) Särkikalojen Indikaattorilajit biomassaosuus (%) Kalastoluokitus (suluissa ELS4 lukuarvo ) Ekologinen tila Ruuhijärvi Hy Hy E Hy Hy (0,77) T (luokiteltu v. 2013) Salajärvi V V Hy Hy T (0,52) T (luokiteltu v. 2013)

12 12 (21) Kuhan ikä- ja kasvu Aineisto ja menetelmät Koekalastuksissa saaduilta kuhilta otettiin suomunäytteet ikä- ja kasvumäärityksiä varten. Ruuhijärven aineistoon saatiin kaikkiaan 60 ja Salajärven aineistoon 72 suomunäytettä. Kuhayksilöistä otettiin suomun näyte taaemman selkäevän ja kylkiviivan välistä (Raitaniemi ym. 2000). Tutkimuskaloista mitattiin pituus ja suomuista valikoitiin 7-9 kooltaan yhtenevää suomua, jotka jäljennettiin polykarbonaattilevyille. Mittauslinja valikoitiin suomun etulohkolta, minkä jälkeen suomuista mitattiin säde sekä vuosikasvurenkaiden lukumäärä iänmäärityksiä varten. Vuosirenkaiden etäisyys suomun keskustasta mitattiin mikrofilminlukulaitteen näytöltä. Kuhayksilöiden kasvu määritettiin taannehtivasti Fraser-Leen kaavalla vakiolla 4,4 (Ruuhijärvi ym. 1996). Kasvunmääritykset teki koulutuskeskus Salpauksen opiskelija Wilma-Lotta Tallgren ja määritykset tarkisti Matti Kotakorpi. Tulokset, Ruuhijärvi Vanhimmat kuhayksilöt elivät kahdeksatta elinvuottaan pyyntihetkellä, ja niiden pituudet olivat 37,9, 45,2 ja 49,4 cm. Ensimmäisen kasvukauden aikana kuhat kasvavat Ruuhijärvessä keskimäärin 7,8 cm mittaisiksi (kuva 8). Koekalastuksessa saatiin saaliiksi yksi vuonna 2018 syntynyt kuha, joka oli 8,8 cm pituinen. Todennäköisesti aikainen pyyntiajankohta ( ) saattoi vaikuttaa nollikkaiden vähäiseen määrään, koska pienikokoiset poikaset tarttuvat verkkoihin huonosti. Kuha saavuttaa Ruuhijärvessä lakisääteisen 42 cm alamitan keskimäärin seitsemännen kasvukauden aikana (Kuva 8), mitä voidaan pitää keskimääräistä hitaampana kasvuna (Kuva 14.). Kuva 8. Kuhan ikäryhmäkohtainen kasvu ja niiden keskihajonnat Ruuhijärvessä 2018.

13 13 (21) Kuva 9. Kuhan vuosiluokkakohtainen kasvu Ruuhijärvessä Kuva 10. Näytekuhien vuosiluokkajakauma Ruuhijärven aineistossa. Suluissa näytekalan ikä. Tulokset, Salajärvi Vanhin yksilö eli yhdeksättä elinvuottaan pyyntihetkellä, ja se oli 51,2 cm pituinen. Ensimmäisen kasvukauden aikana kuhat kasvavat Salajärvessä keskimäärin 8,0 cm pituisiksi (kuva 11). Vuoden 2018 poikasiksi varmistettuja kuhia saatiin koekalastuksissa 15 kpl, joiden pituudet olivat 5,4 12,1 cm. Nollikkaat saatiin elokuun pyynneissä ( ). Kuha saavuttaa Salajärvessä lakisääteisen 42 cm alamitan keskimäärin seitsemännen kasvukauden aikana (Kuva 11), mitä voidaan pitää keskimääräistä hitaampana kasvuna (Kuva 14.).

14 14 (21) Kuva 11. Kuhan ikäryhmäkohtainen kasvu ja niiden keskihajonnat Salajärvessä Kuva 12. Kuhan vuosiluokkakohtainen kasvu Salajärvessä 2018.

15 15 (21) Kuva 13. Näytekuhien vuosiluokkajakauma Salajärven aineistossa. Suluissa näytekalan ikä. Tulosten tarkastelu ja päätelmät Koekalastuksen perusteella molempien järvien kuhakanta vaikuttaa vahvalta. Salajärvessä kuhan yksikkösaalis oli kuitenkin painossa mitattuna yli kaksinkertainen Ruuhijärveen verrattuna. Kuhan yksikkösaaliit olivat runsaita ja saaliiksi saatiin 0-8-vuotiaita kuhia, vaikka kuhaa ei ole viime vuosina istutettu kumpaankaan järveen. Kuha lisääntyy Sala- ja Ruuhijärvessä säännöllisesti, mutta saaliin ikäjakaumien perusteella vuosiluokkien vahvuus vaihtelee runsaasti (kuvat 10 ja 13). Kuhan kasvu on hidasta Sala- ja Ruuhijärvessä (kuva 14). Salajärvessä pienet kuhat kasvavat paremmin kuin Ruuhijärvessä, mutta ero tasoittuu n. 42 cm pituuteen tultaessa ja molemmissa järvissä kuhat saavuttavat lakisääteisen alamitan seitsemännen kasvukauden aikana. Yksi alamittasäätelyn tarkoituksista on turvata kuhille vähintään yksi kutukerta ennen saaliiksi jäämistään. Naaraskuhat tulevat yleensä sukukypsiksi 5 6-vuotiaina, mutta hidaskasvuisissa kuhakannoissa naaraskuhat voivat saavuttaa sukukypsyyden vasta keskimäärin 7-vuotiaina (Salminen & Böhling 2018). Kuhien sukukypsymiskoosta Sala- ja Ruuhijärvessä ei ole tietoa, joten alamitan soveltuvuutta yhden kutukerran turvaamiseen täytyy arvioida iän perusteella. Alamitan täyttävä kuha on Sala- ja Ruuhijärvessä tämän aineiston perusteella keskimäärin vähintään 6-vuotias. Todennäköisesti nykyinen 42 cm alamitta turvaa vähintään yhden kutukerran kuhille ja osalle naaraskuhista myös useamman kutukerran. Kuhan ikä- ja kasvutuloksia tarkasteltaessa täytyy muistaa, että tulokset perustuvat ainoastaan vuoden 2018 koekalastuksesta kerättyyn aineistoon. Vuonna 2017 oli erittäin kylmä kesä ja vuodet 2014, 2015 ja 2016 olivat tavanomaisia (ilmatieteenlaitos, 2018). Vuoden 2018 erittäin lämpimän kesän kasvua ei näy tuloksissa, koska heinä- ja elokuussa kasvukausi on vielä täysin kesken. Esimerkiksi Salajärven verkkokoekalastuksessa saadut kuhat olivat kasvaneet vuonna 2018 pyyntihetkeen mennessä jo keskimäärin 6,2 cm, kun koko aineiston keskiarvo vuosikasvulle oli alle 6 cm. Tämä vertailu osoittaa kuinka suuri merkitys kesän lämpötilalla on kuhan kasvunopeudelle. Saatuihin tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella, koska ne kuvaavat kasvunopeutta näytteenottohetkeä edeltävinä vuosina, lähivuosiin painottuen. Kasvunopeus olisi varmasti selkeästi parempaa, mikäli ikänäytteisiin olisi saatu kesän 2018 kaltaisissa olosuhteissa kasvaneita kuhia.

16 16 (21) Nykyinen 42 cm alamitta todennäköisesti mahdollistaa vähintään yhden kutukerran myös naaraskuhille. Myös kuhasaaliin kannalta 42 cm alamitta vaikuttaa sopivalta, koska kuhien kasvupotentiaali saadaan hyvin hyödynnettyä, mutta luontainen kuolevuus ei nouse liian suureksi (Salminen & Böhling 2018). 42 cm alamittaa vastaava solmuväli verkkokalastuksessa on 50 mm, joka alkaa pyytämään n. 41 cm kuhia ja on tehokkaimmillaan 45 cm kuhille. Hitaan kasvunopeuden vuoksi kuhat tulevat pyyntikokoon Sala- ja Ruuhijärvessä suhteellisen vanhoina. Korkean pyynti-iän vuoksi Sala- ja Ruuhijärven kuhakannoissa on kerrallaan useita vuosiluokkia kutemassa, mikä vahvistaa kuhakantaa sekä tasaa vuosien välistä vaihtelua. Vahva kuhakanta lisää saalisvarmuutta, mikä voi lisätä järven houkuttelevuutta kalastuskohteena. Runsas kuhakanta myös saalistaa tehokkaasti pientä kalaa, mikä voi vähentää särkikalan ja muiden ravintokalojen määrää järvessä. Järvissä on vahva luontaiseen lisääntymiseen perustuva kuhakanta, jonka kasvunopeus on suhteellisen hidas. Näistä syistä kuhan istuttaminen Sala- tai Ruuhijärveen ei ole tällä hetkellä suositeltavaa. Istutusten positiivinen vaikutus jäisi todennäköisesti hyvin pieneksi ja istutukset voisivat entisestään lisätä ahvenkannassa havaittavissa olevaa taantumista ainakin Salajärvessä ja yksipuolistaa järven kalastoa. Kuva 14. Kuhan kasvunopeus kuudessa Hämeen- ja Päijät-Hämeen järvessä (Aineistot: RKTL, LYP). Tulosten tarkastelu Ruuhijärvi Ruuhijärven pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut 2010-luvulla keskimäärin 18 µg/l, mikä vastaa pintavesityypin hyvän tilan raja-arvoa (Ketola 2016). Nyt saadut koekalastustulokset kuvaavat hyvää ekologista tilaa. Ruuhijärven kalasto on ahvenkalavaltainen, ahvenkalojen (ahven, kuha ja kiiski) biomassaosuuden ollessa 66 %. Ruuhijärven yksikkösaalis oli melko niukka esimerkiksi Salajärveen verrattuna. Kokonaissaalis muodostui valtaosalta ahvenesta, särjestä ja kuhasta. Kappalemääräinen saalis oli myös suhteellisen alhainen ja kuvasi hyvää ekologista tilaa. Kappalemääräisessä saaliissa ei ollut mitään erityisen hyvin erottuvia kokoluokkia. Ruuhijärven vähäisempi kappalemääräinen saalis Salajärveen verrattuna saattaa johtua hieman

17 17 (21) myös ajankohdasta, koska heinäkuussa ahvenenpoikaset eivät vielä tarttuneet kovin hyvin verkkoihin, mutta elokuussa niitä tuli melko paljon. Petokalojen osuus Ruuhijärven koekalastussaaliissa oli jopa 48 %. Runsain petokalalaji näyttäisi olevan petoahven ( 15 cm), jonka osuus kokonaissaaliin biomassasta oli 25 %. Kuhan osuus kokonaissaaliin biomassasta oli 20,6 %. Mateen ja hauen osuus oli vähäinen. Koekalastusmenetelmä ei yleensä anna luotettavaa kuvaa haukikannan runsaudesta, sillä hauen pyydystettävyys loppukesästä koeverkoilla on yleensä heikko ja satunnainen. Ahvensaalis koostui 4-35 cm kaloista. Ahvensaaliin painosta 58 % muodostui petoahventa (yli 15 cm). Tämän kesän ahvenia (4 cm) saatiin suhteellisen vähän, mikä johtuu todennäköisesti aikaisesta ajankohdasta. Ahvenen kokojakauma oli hyvin normaali, ja runsaimpia olivat 8-13 cm ahvenet. Monissa lähialueen järvissä tämän kokoluokan ahvenet ovat vähentyneet kuhakannan runsastumisen myötä, mutta Ruuhijärvessä kuhakanta ei ole aivan yhtä runsas kuin vaikkapa Salajärvessä. Koekalastuksessa saatiin saaliiksi 61 kuhaa. Kuhasaalis koostui kahdeksaa vuosiluokkaa edustavista yksilöistä, joten kuha lisääntyy Ruuhijärvessä tehokkaasti luontaisesti. Särkikalasaalis oli suhteellisen alhainen, vain 242 g. Särkisaalis painottui suuriin kokoluokkiin. Särkisaalis kertoo osaltaan järven hyvästä tilasta, koska särki hyötyy rehevöitymisestä ja varsinkin pienikokoiset särjet ovat usein runsaslukuisia rehevöityneissä järvissä. Viileää ja hapekasta vettä vaativista indikaattorilajeista saatiin saaliiksi madetta ja muikkua. Etenkin mateen esiintyminen koekalastussaaliissa kertoo syvänteiden hyvästä happitilanteesta, joka on viileässä vedessä viihtyvälle mateelle tärkeää. Tämän koekalastuksen perusteella arvioituna Ruuhijärven kalaston ekologinen tila on hyvä. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) tavoitteena on pintavesien hyvä ekologinen tila. Ruuhijärven tila on luokiteltu laajan ekologisen aineiston perusteella (Ympäristöhallinnon hertta-tietojärjestelmä), mutta kalastotietoa ei ole ollut käytettävissä. Tämä koekalastus viittaa parempaan ekologiseen tilaan, kuin muu Ruuhijärveltä kerätty aineisto. Kalasto on kuitenkin vain yksi neljästä biologisesta muuttujasta, jotka vaikuttavat luokittelupäätökseen, joten pelkkä kalastoluokituksen muuttuminen ei välttämättä vaikuta ekologisen tilan luokitukseen. Kalaston osalta Ruuhijärven tilanne vaikuttaa hyvältä. Kalasto on tasapainoinen, mikä tarkoittaa alhaista särkikalojen määrää ja runsasta petokalojen osuutta. Indikaattorilajien esiintymisen perusteella järvessä on myös elintilaa vaativammille kalalajeille. Kuha ei näytä dominoivan järven ravintoverkkoa yhtä vahvasti kuin esimerkiksi hieman rehevämmissä Salajärvessä ja Kymijärvessä. Salajärvi Salajärven pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut 2010-luvulla keskimäärin 21 µg/l, mikä vastaa tyydyttävää tilaa (Ketola 2016). Nyt saadut koekalastustulokset kuvaavat myös tyydyttävää ekologista tilaa. Salajärven kalasto on ahvenkalavaltainen, ahvenkalojen (ahven, kuha ja kiiski) biomassaosuuden ollessa 55 %. Salajärven yksikkösaalis oli selvästi runsaampi kuin Ruuhijärvessä. Kokonaissaalis muodostui valtaosalta särjestä, ahvenesta ja kuhasta. Kappalemääräinen saalis oli myös suhteellisen korkea ja molemmat yksikkösaaliit kuvasivat välttävää ekologista tilaa. Kappalemääräisestä saaliista nostivat eniten saman kesän ahvenenpoikaset (5 cm pituusluokka) sekä 9 ja 10 cm särjet. Ajankohta vaikuttaa tähän hieman, koska lämpimän kesän vuoksi ahvenenpoikasten määrä oli todennäköisesti keskimääräistä korkeampi elokuussa. Salajärven koekalastus toteutettiin muutamaa viikkoa myöhemmin kuin Ruuhijärven koekalastus ja vedenlämpö oli hieman korkeampi Salajärven koekalastuksessa. Korkeampi vedenlämpö lisää särjen ja

18 18 (21) muiden lämpöistä vettä suosivien kalalajien aktiivisuutta ja voi osaltaan hieman lisätä mm. särkisaalista sekä saalistasoa yleisesti. Petokalojen osuus Ruuhijärven koekalastussaaliissa oli jopa 53 %, mikä on erittäin korkea lievästi rehevälle järvelle. Runsaimmat petokalalajit olivat petoahven ( 15 cm) ja kuha, joiden osuudet olivat identtisesti 25,7 %. Hauen osuus oli vähäinen. Koekalastusmenetelmä ei yleensä anna luotettavaa kuvaa haukikannan runsaudesta, sillä hauen pyydystettävyys loppukesästä koeverkoilla on yleensä heikko ja satunnainen. Ahvensaalis koostui 3 34 cm kaloista. Ahvensaaliin koostumus oli erikoinen. Jopa 91 % ahvensaaliista oli petoahventa (yli 15 cm). Normaalisti vastaavissa järvissä 8 13 cm ahvenet ovat hyvin runsaita, mutta Salajärvessä tuolla pituusvälillä ei ollut runsaita pituusluokkia. Yksi mahdollinen selitys havainnolle on kuhakannan runsaus. Kuhaa oli verkkokalastuksen saaliista 25,7 %, millä on varmasti vaikutusta ahveneen. Kuha suosii ravintona usein ahventa, vaikka sopivan kokoista särkikalaa olisi myös runsaasti (Keskinen & Marjomäki 2004, Kotakorpi 2017). Tällä hetkellä tilanne näyttää erittäin hyvältä, koska järvessä on runsaasti sekä petoahventa että kuhaa. On kuitenkin mahdollista että tehokas ahveneen kohdistuva saalistus alkaa jatkossa vähentämään myös petokokoon kasvavan ahvenen määrää. Kalastuksen kannalta nykytilanne on varmasti hyvä ja toivottavaa on, että nykytilanne jatkuisi. On myös mahdollista että tehokas pieniin ahveniin kohdistuva saalistus edesauttaa petoahventen runsastumista, mikäli pienten ahventen harvalukuisuuden ansiosta ravintokilpailu on pienempää ja entistä useampi ahven pystyy kasvamaan petokokoon. Varmaa selitystä erikoiselle ahvenen kokojakaumalle ei pysty tämän koekalastuksen perusteella sanomaan. Koekalastuksessa saatiin saaliiksi 81 kuhaa. Kuhasaalis koostui yhdeksästä eri vuosiluokasta, joten kuha lisääntyy Salajärvessä tehokkaasti luontaisesti. Kuhan osuus koekalastussaaliista on korkea (25,7 %) ja se saattaa osittain näkyä jo muiden lajien runsaudessa. Rehevämmissä Kärk- ja Kymijärvessä kuhan osuus on noussut jo yli 40 %:iin, mikä kaventaa kalastusmahdollisuuksien monipuolisuutta. Vuonna 2004 Nordic-verkoilla Salajärvessä toteutetussa koekalastuksessa biomassaosuudet olivat ahven 43 %, särki 28,7 % ja kuha 9,7 % (Toivonen, julkaisematon). Kuha näyttäisi siis vahvistaneen osuutta järven kalastosta merkittävästi 14 vuoden aikana, koska kuhan biomassaosuus oli koekalastussaaliissa kohonnut 26 %:iin. Tulosten yksityiskohtaisempi vertailu ei ole mahdollista raportointierojen vuoksi. Särkikalasaalis oli melko korkea (609 g/verkko). Särjen biomassaosuus jäi kuitenkin melko alhaiseksi runsaan ahven- ja kuhasaaliin vuoksi. Kappalemääräisesti tarkasteltuna särkisaalista kertyi monen kokoisista särjistä 9 10 cm pituusluokkien ollessa runsaimpia, mutta myös suurikokoista särkeä tuli melko paljon. Salajärven 2,5-kertainen särkisaalis Ruuhijärveen verrattuna saattaa ainakin osittain johtua rehevöitymiskehityksestä. Särkisaaliin painoa tarkasteltaessa elintarvikekäyttöön soveltuvan kokoisten (väh g) särkien osuus oli suuri. Särjen keskikoon puolesta Salajärvessä on hyvät edellytykset särjen hyötykäyttöön ja määrä saattaisi olla riittävä satunnaiseen ammattimaiseen pyyntiin esimerkiksi nuotalla. Pasuria ja lahnaa saatiin Sala- ja Ruuhijärvestä. Salajärvestä saatiin myös yksi säyne. Järviketjun yläosista (Alasen-, Kymi- ja Kärkjärvi) pasuri ja säyne puuttuvat, joten Kumiankosken pato vaikuttaisi estäneen niiden leviämisen järviketjun yläosiin. Viileää ja hapekasta vettä vaativista indikaattorilajeista saatiin saaliiksi yksi muikku. Muikun määrä on saattanut vähentyä kuhan runsastumisen myötä, mutta koeverkoilla ei saa luotettavaa kuvaa muikkukannan runsaudesta. Tämän koekalastuksen perusteella arvioituna Salajärven ekologinen tila on tyydyttävä. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) tavoitteena on pintavesien hyvä ekologinen tila. Salajärven tila on luokiteltu suppean ekologisen aineiston perusteella (Ympäristöhallinnon hertta-tietojärjestelmä), mutta kalastotietoa ei ole ollut

19 19 (21) käytettävissä. Tämä koekalastus tukee aiemmin tehtyä ekologisen tilan arviota. Olemassa olevien tietojen pohjalta vaikuttaa selvältä, että Salajärvi ei ole vesipuitedirektiivin mukaisessa tavoitetilassa ja hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan vesiensuojelutoimenpiteitä. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen on lähtökohta järven kunnostamisessa ja ulkoiseen kuormitukseen tulee kiinnittää huomiota jatkossa. Salajärvellä on keskusteltu vedenpinnan nostohankkeesta, mikä voisi osaltaan hieman vähentää sisäistä kuormitusta ja rehevöitymistä. Vedenpinnan nosto lisää vesitilavuutta ja vähentää mm. tuulen aiheuttamalle turbulenssille alttiin pohjan pinta-alaa järvessä. Todennäköisesti Salajärven kalaston ja vedenlaadun hieman heikompi tila Ruuhijärveen verrattuna johtuu ainakin osittain Salajärven keskisyvyydestä, joka on 1,9 m pienempi kuin Ruuhijärvessä. Järven mataluus yleensä lisää rehevöitymisherkkyyttä ja erot valuma-alueiden ominaisuuksissa Sala- ja Ruuhijärven välillä ovat todennäköisesti suhteellisen vähäisiä. Kalaston osalta Salajärven tilanne vaikuttaa suhteellisen hyvältä, vaikka rehevöitymisen vaikutuksia onkin havaittavissa. Runsas petoahvenen ja kuhan määrä mahdollistaa monipuolisen kalastuksen järvellä ja Salajärvi vaikuttaakin suositulta kalastuskohteelta. Viitteet Aroviita J.M, Hellsten S., Jyväsjärvi J., Järvenpää L., Järvinen M., Karjalainen S.M., Kauppila P., Keto A., Kuoppala M., Manni K., Mannio J., Mitikka S., Olin M., Pilke A., Rask M., Riihimäki J., Sutela T., Vehanen T ja Vuori K-M Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, moniste 53 s. ilmatieteenlaitos.fi kasvukausitilastot Haettu Keskinen T. & Marjomäki T Diet and prey size spectrum of pikeperch in lakes in central Finland J. Fish Biol. 65: Ketola M Yhteenveto Nastolan järvien tilasta. Vesijärvisäätiö. Moniste 21 s. Kurkilahti, M. & Rask, M Verkkokoekalastukset. Teoksessa: Böhling, P. ja Rahikainen, M. (toim.). Kalataloustarkkailu. Periaatteet ja menetelmät. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. s Kotakorpi Kymijärven kalasto Lahden ympäristöpalvelut. Raitaniemi J, Nyberg K, Torvi I, Kalojen iän ja kasvun määritys. Riistan- ja kalantutkimus, Helsinki. Ruuhijärvi J., Salminen M. & Nurmio T Releases of pikeperch (Stizostedion lucioperca (L.)) fingerlings in lakes with no established pikeperch stock. Ann. Zool. Fennici 33: Salminen M, & Böhling P. (toim.) 2018 Kalavarojen käyttö ja hoito. Luonnonvarakeskus. Sarvilinna A. & Sammalkorpi I Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito. Suomen ympäristökeskus. Tammi, J., Rask, M. & Olin, M Kalayhteisöt järvien ekologisen tilan arvioinnissa ja seurannassa. Alustavan luokittelujärjestelmän perusteet. Kala- ja riistaraportteja s. Ympäristöopas s. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä, haettu

20 20 (21) Liite 1.

21 21 (21) Liite 2.

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä

Lisätiedot

Kärkjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi

Kärkjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi Kärkjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (12) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Kärkjärven

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

Sylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi

Sylvöjärven verkkokoekalastus Matti Kotakorpi Sylvöjärven verkkokoekalastus 2017 20.12.2017 Matti Kotakorpi 2 (13) Sisällys Johdanto... 3 Verkkokoekalastukset... 3 Aineisto ja menetelmät... 3 Ekologisen tilan luokittelu... 4 Tulokset... 4 Sylvöjärven

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Karhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010

KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010 KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

Lisätiedot

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010 HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Alasenjärven verkkokoekalastus 2016

Alasenjärven verkkokoekalastus 2016 Tekninen ja ympäristötoimiala Alasenjärven verkkokoekalastus 2016 Matti Kotakorpi LYP Johdanto Lahden kaupunki on asettanut strategiseksi tavoitteeksi ympäristön tilasta huolehtimisen, ja tavoitteen yhtenä

Lisätiedot

Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017

Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Someron Painion verkkokoekalastukset vuonna 2017 Samuli Sairanen, Luonnonvarakeskus, Marraskuu 2017 Johdanto Vuonna 2005 voimaan tulleen vesienhoitolain mukaan kalataloushallinto ja Luonnonvarakeskus (aikaisemmin

Lisätiedot

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Liesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Liesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Simpelejärven verkkokoekalastukset Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven

Lisätiedot

Rutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Rutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin

Lisätiedot

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018 LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 Karels Oy Kalatalous ja ympäristö Aarno Karels tutkija / FT Lappeenranta 14.12.18 - - LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 1. JOHDANTO.. 2

Lisätiedot

Saarijärven koekalastus 2014

Saarijärven koekalastus 2014 Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013

Lisätiedot

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2011 RKTL:n työraportteja 45/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 211 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset RKTL:n työraportteja 47/214 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 213 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 214 Julkaisija: Riista-

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Kylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta

Kylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Kylänjärven verkkokoekalastus 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...

Lisätiedot

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset RKTL:n työraportteja 48/2014 Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuonna 2014 Tekijät: Samuli Sairanen ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista-

Lisätiedot

Lehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Lehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Lehijärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009

Lisätiedot

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto

Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto 30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012

Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kymijärven koekalastus ja hoitokalastus vuonna 2012 Matti Kotakorpi, Teemu Lakka ja Jukka Ruuhijärvi

Kymijärven koekalastus ja hoitokalastus vuonna 2012 Matti Kotakorpi, Teemu Lakka ja Jukka Ruuhijärvi Kymijärven koekalastus ja hoitokalastus vuonna 2012 Matti Kotakorpi, Teemu Lakka ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ka kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Lahden seudun ympäristöpalvelut (LSYP) tilasi selvityksen

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Freshabit Puruvesi LIFE14/IPE/FI/023 Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä Irma Kolari, Esa Hirvonen ja Tapio Keskinen Puruvesi-seminaari 29.7.2017, Ruokkeen lomakylä Luken osahankkeet Freshabit

Lisätiedot

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen

Lisätiedot

Salmenjärven koekalastus 2016

Salmenjärven koekalastus 2016 Salmenjärven koekalastus 2016 Johdanto Salmenjärvi on pieni, vesialaltaan 84 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa että

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.

Lisätiedot

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004 1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin

Lisätiedot

Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015

Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Pohjois-Virmasjärven koekalastus vuonna 2015 Johdanto Pohjois-Virmas on keskikokoinen, vesialaltaan (ilman Etelä-Virmasta) 767 hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään

Lisätiedot

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014 Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Monninjärven koekalastus 2016

Monninjärven koekalastus 2016 Monninjärven koekalastus 2016 Johdanto Monninjärvi on pieni, vesialaltaan sadan hehtaarin järvi Pieksämäellä entisen Virtasalmen kunnan alueella. Se on tyypiltään Lyhytviipymäinen järvi, mikä tarkoittaa

Lisätiedot

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ? Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016

Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016 Kyyveden Hirviselän koekalastus 2016 Johdanto Hirviselkä on Kyyveden pohjoisosaan salmiyhteydessä oleva, 209 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on erittäin matala, Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi

Lisätiedot

Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta

Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Salmijärvi...

Lisätiedot

Iso-Syvän koekalastus 2015

Iso-Syvän koekalastus 2015 Iso-Syvän koekalastus 2015 Johdanto Iso-Syvän järvi on pienehkö, vesialaltaan 120 hehtaarin järvi Pieksämäen Naarajärvellä. Se on tyypiltään matala humusjärvi, mikä tarkoittaa keskisyvyydeltään alle 3

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015

Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Kyyveden Suovunselän koekalastus 2015 Johdanto Suovunselkä on Kyyveteen salmiyhteydessä oleva, matala 360 hehtaarin vesialue Haukivuorella. Se on huomattavasti Kyyveden pääallasta rehevämpi ja tummavetisempi,

Lisätiedot

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 213 Raportti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Eero Hiltunen 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti elokuussa 213 Pudasjärven Panumajärvellä verkkokoekalastuksen.

Lisätiedot

Harvanjärven kunnostus -hanke. Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012

Harvanjärven kunnostus -hanke. Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012 Harvanjärven kunnostus -hanke Harvanjärven verkkokoekalastusraportti 2012 Olli Saari 19.10.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Harvanjärvi... 3 2.2. Verkkokoekalastuksien

Lisätiedot

Littoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2017

Littoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2017 Tutkimusraportti 214/217 3.11.217 Littoistenjärven kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 217 Nab Labs Oy Heikki Alaja Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailuvesistö... 1 3 Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

Kymijärven kalasto vuonna 2016

Kymijärven kalasto vuonna 2016 Tekninen ja ympäristötoimiala Kymijärven kalasto vuonna 2016 Matti Kotakorpi LYP Johdanto Lahden kaupunki on asettanut strategiseksi tavoitteeksi ympäristön tilasta huolehtimisen, ja tavoitteen yhtenä

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä 28 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/28 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

RYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ Sami Ojala RAPORTTI nro 639/18

RYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ Sami Ojala RAPORTTI nro 639/18 RYSÄ- JA VERKKOKOEKALASTUS PIRKKALAN VÄHÄJÄRVELLÄ KEVÄÄLLÄ 2018 Sami Ojala RAPORTTI 2018 nro 639/18 Rysä- ja verkkokoekalastus Pirkkalan Vähäjärvellä keväällä 2018 Tutkimusraportti nro 639/18, 14.6.2018

Lisätiedot

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry Hiidenvedellä tehdyt ekologiset tutkimukset 2016-2017

Lisätiedot

Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015

Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015 Etelä-Virmasjärven koekalastus 2015 Johdanto Etelä-Virmaksen järvi on salmiyhteydellä Pohjois-Virmakseen oleva matala 423 hehtaarin järvi Pieksämäellä, entisen Virtasalmen kunnan alueella. Etelä-Virmas

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004

KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004 KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3

Lisätiedot

Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3 4.

Lisätiedot

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ Tapio Keskinen Etelä Kallaveden kalastusalue 25.5 26 1 1. Johdanto Kuhasta on tullut 199-luvun aikana kalataloudellisesti merkittävä kalalaji Etelä-Kallavedellä.

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan

Lisätiedot

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan

Lisätiedot

Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 8/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Heinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta Heinolan kalastusalue Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 7/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3

Lisätiedot

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 2009. Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009 TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA 29 Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 29 Olli Ylönen, Perttu Louhesto Lounais-Suomen kalastusalue 1. Johdanto Maarian allas sijaitsee Turussa. Se on

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven

Lisätiedot

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Rutajärvellä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Rutajärvellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Rutajärvellä 8 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro X/8 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset... 4.. Ikä ja kasvu...

Lisätiedot

Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu - koekalastukset vuodelta 2017

Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu - koekalastukset vuodelta 2017 Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu - koekalastukset vuodelta 17 Jukka Ruuhijärvi ja Pasi Ala-Opas Vesijärven kalataloudellinen tarkkailu sekä koekalastukset vuodelta 17 Jukka Ruuhijärvi ja Pasi Ala-Opas

Lisätiedot

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA TUUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 275/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA

Lisätiedot

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 156/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on koottuna

Lisätiedot

Iso-Perkai -järven koekalastus 2014

Iso-Perkai -järven koekalastus 2014 Iso-Perkai -järven koekalastus 2014 Johdanto Iso-Perkai on pienehkö 140 hehtaarin järvi Pieksämäen kunnassa. Iso-Perkai sijaitsee Kyyveteen laskevan Nykälänjoen yläosan valuma-alueella laskien vetensä

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 164. Ari Haikonen ja Jouni Kervinen

Kala- ja vesimonisteita nro 164. Ari Haikonen ja Jouni Kervinen Kala- ja vesimonisteita nro 164 Ari Haikonen ja Jouni Kervinen Kauniaisten Gallträsk-järven koekalastus vuonna 2014 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 28.2.2015 Tekijät: Ari

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta

Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus TIEDOTUS- ja KOULUTUSRISTEILY AMMATTIKALASTAJILLE 218 7-8.2. 218 Ammattikalastuksen

Lisätiedot

HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016

HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 1240.6 STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016 MIIKA SARPAKUNNAS KUOPIO 30.12.2016

Lisätiedot

Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen

Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen Vesienhoidon kalastoseurannat tietoa vesien tilan arviointiin, vesistökunnostuksiin, kalavesien hoitoon ja tutkimukseen Martti Rask, Teppo Vehanen, Mikko Olin, Jukka Ruuhijärvi, Tapio Sutela Limnologipäivät

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 285/2014 Markku Kuisma SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN ARVIOINTI 1 1.2 SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA 2 2 KANNUSJÄRVEN

Lisätiedot

Esitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille

Esitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille Esitys Karstulan jätevedenpuhdistamon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuosille 2019-2023 Eurofins Nab Labs Oy Heikki Alaja 6.11.2018 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Tarkkailualue... 1 2.1 Vesistö ja

Lisätiedot

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Lapin 13. kalatalouspäivät, Rovaniemi 1.11.216 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven

Lisätiedot

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely Oulun läänin kalastusaluepäivät, Vuokatti, 19.11.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema

Lisätiedot

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN HOITOKALASTUSSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 290/2014 Markku Kuisma Kymijoen vesi ja ympäristö ry 0 SISÄLLYS 1 TAUSTAA 1 1.1 TARPEEN

Lisätiedot