Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset

Transkriptio

1 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro Mikko Olin ja Jukka Ruuhijärvi (toim.) Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset Vuosiraportti Helsinki

2 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Syyskuu Tekijä(t) Toimittajat: Mikko Olin ja Jukka Ruuhijärvi Kirjoittajat: Erika Alajärvi, Jukka Horppila, Jorma Keskitalo, Anja Lehtovaara, Tommi Malinen, Mikko Olin, Mauri Pekkarinen, Martti Rask, Jukka Ruuhijärvi, Ilkka Sammalkorpi, Petri Savola, Petra Tallberg, Tero Taponen ja Leena Villa Julkaisun nimi Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset Vuosiraportti Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Toimeksiantopäivämäärä Projektin nimi ja numero Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset () Tiivistelmä Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset (7-) on yhteistutkimus, jonka osapuolina ovat Hämeen ja Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukset ja ympäristökeskukset, sekä Pirkanmaan ympäristökeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry. ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä. Tutkimusten suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat kaikki osapuolet. Hoitokalastusten toteuttamisessa on paikallisilla kunnilla, kalastuskunnilla ja suojeluyhdistyksillä keskeinen osuus. Tutkimuksen tavoitteena on saada lisätietoa hoitokalastuksen vaikutuksista vesiekosysteemiin, sekä selvittää hoitokalastuksen soveltuvuutta eri tyyppisten järvien kunnostuskeinoksi. Tutkimuksen kymmenen kohdejärveä sijaitsevat Uudellamaalla ja Hämeessä. Järvet ovat kooltaan ja muodoltaan hyvin erilaisia. Vuonna hoitokalastukset olivat useimmilla järvillä jo loppumassa. Tehostettua veden laadun, planktonin sekä sisäisen ja ulkoisen kuormituksen seurantaa jatkettiin. Kalastotutkimuksissa keskeisenä menetelmänä oli pohjoismaisilla yleiskatsausverkoilla tehtävä verkkokoekalastus, jossa käytetään ositettua satunnaisotantaa. Tässä raportissa esitetään hankkeen neljännen tutkimusvuoden tulokset hoitokalastusten, verkkokoekalastusten, vesistötutkimusten ja kasviplanktontutkimusten osalta ja vertaillaan niitä aikaisempiin vuosiin. Mukana on myös eläinplanktontulokset vuosilta 7 ja kaikilta järviltä, sekä verkko- ja troolikoekalastusten vertailututkimus. Johdantokappaleessa vedetään yhteen hankkeen tähänastiset tulokset. Vuosien - aikana hoitokalastussaalis alkoi useimmilla järvillä kääntyä laskuun, eikä vaikutuksia veden laatuun tällä aikavälillä havaittu. Sen sijaan veden laatu oli edelleen yleensä parempi ja erityisesti sinilevien määrä pienempi kuin aloitusvuonna 7, ja hoitokalastusten sinileviä vähentävä vaikutus näyttää selvältä. Asiasanat Rehevöityminen, ravintoketjukunnostus, hoitokalastus, verkkokoekalastus, veden laatu, kasviplankton, eläinplankton Sarjan nimi ja numero ISBN ISSN Kala- ja riistaraportteja Sivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus s. Suomi Jakelu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon kalantutkimusasema Rahtijärventie 9 Evo Puh. 7 Faksi 7 9 Kustantaja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pukinmäenaukio, PL 7 Helsinki Puh. 7 Faksi 7

3 Sisällys. HOITOKALASTUSTUTKIMUS LOPPUSUORALLA SINILEVÄT PYSYNEET TOISTAISEKSI NUHTEESSA..... HOKA-hanke..... Hoitokalastuksen vaikutukset... Kirjallisuus.... HOITOKALASTUKSET VUONNA.... Johdanto..... Yhteenveto vuoden tuloksista..... Taka- ja Etujärvi..... Otalampi..... Rusutjärvi Pusulanjärvi Enäjärvi Tuusulanjärvi Lehijärvi..... Äimäjärvi..... Hiidenvesi... Kirjallisuus.... VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA..... Menetelmät..... Yhteenveto vuoden tuloksista..... Taka- ja Etujärvi Kokonaissaalis Saaliit lajeittain Tulosten tarkastelu..... Otalampi Kokonaissaalis Saaliit lajeittain Tulosten tarkastelu..... Rusutjärvi Kokonaisyksikkösaalis Lajikohtaiset saaliit Tulosten tarkastelu..... Pusulanjärvi Kokonaisyksikkösaalis Lajikohtaiset saaliit Tulosten tarkastelu Enäjärvi Kokonaissaalis Lajikohtaiset saaliit Tulosten tarkastelu..... Tuusulanjärvi Kokonaisyksikkösaalis Lajikohtaiset saaliit Tulosten tarkastelu Lehijärvi Kokonaisyksikkösaalis Lajikohtaiset saaliit Tulosten tarkastelu..... Äimäjärvi...

4 ... Kokonaisyksikkösaalis Lajikohtaiset saaliit Tulosten tarkastelu..... Hiidenvesi Kokonaisyksikkösaalis Lajikohtaiset saaliit Tulosten tarkastelu... 7 Kirjallisuus VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA Johdanto Menetelmät Yhteenveto vuoden sääoloista ja vedenlaadusta Takajärvi Etujärvi..... Otalampi Rusutjärvi..... Pusulanjärvi Enäjärvi..... Tuusulanjärvi Lehijärvi Äimäjärvi Hiidenvesi... Kirjallisuus.... KASVIPLANKTONTUTKIMUKSET VUONNA..... Johdanto..... Aineisto ja menetelmät..... Yhteenveto ja hoitokalastuksen vaikutukset Vuosi ja vertailu aiempiin vuosiin Hoitokalastuksen vaikutus leväbiomassaan ja sinilevien määrään..... Takajärvi Etujärvi Otalampi Rusutjärvi..... Pusulanjärvi Enäjärvi..... Tuusulanjärvi..... Lehijärvi..... Äimäjärvi Alue Alue..... Hiidenvesi... Kirjallisuus.... HOKA-JÄRVIEN ÄYRIÄISPLANKTON VUOSINA 7 JA Johdanto Aineisto ja menetelmät..... Tulokset Äyriäisplanktonin biomassat Vesikirppujen koko Chydorusten ja calanoidien osuudet Esimerkkitapaus Äimäjärvi..... Päätelmät... Kirjallisuus...

5 7. VERKKOKOEKALASTUS JA TROOLAUS KOEKALASTUSMENETELMINÄ VERTAILU ERI VUOROKAUDEN AIKOINA Johdanto Menetelmät Tulokset Kokonaissaaliit, lajilukumäärä ja lajijakaumat Vuorokaudenajan vaikutus lukumääräsaaliisiin Pituusjakaumat Tulosten tarkastelu... Kirjallisuus...

6 . Hoitokalastustutkimus loppusuoralla sinilevät pysyneet toistaiseksi nuhteessa Mikko Olin, ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, PL, 7 Helsinki Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos, PL 7, Helsingin yliopisto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema, Evo.. HOKA-hanke Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset (HOKA-hanke, 7-) on yhteistutkimus, jonka osapuolina ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Hämeen ja Uudenmaan TE -keskusten kalatalousyksiköt, Hämeen, Uudenmaan ja Pirkanmaan ympäristökeskukset, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto (limnologian ja ympäristönsuojelun laitos ja Lammin biologinen asema), Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry. ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä. Tutkimusten suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat kaikki osapuolet. Hoitokalastusten toteuttamisessa on paikallisilla kunnilla, kalastuskunnilla ja suojeluyhdistyksillä keskeinen osuus. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää hoitokalastuksen soveltuvuutta rehevöityneiden järvien kunnostuskeinoksi, sekä saada lisätietoa hoitokalastuksen vaikutuksista vesiekosysteemiin. Tutkimuksen kymmenen kohdejärveä (Olin ym. ) sijaitsevat Uudellamaalla ja Hämeessä. Järvet ovat kooltaan ja muodoltaan hyvin erilaisia. Vuonna hoitokalastukset olivat useimmilla järvillä jo loppumassa. Tehostettua veden laadun, planktonin sekä sisäisen ja ulkoisen kuormituksen seurantaa jatkettiin. Kalastotutkimuksissa keskeisenä menetelmänä oli pohjoismaisilla yleiskatsausverkoilla tehtävä verkkokoekalastus, jossa käytetään ositettua satunnaisotantaa. Tässä raportissa esitetään, hoitokalastusten, verkkokoekalastusten, veden laadun ja kasviplanktonin osalta, hankkeen viidennen vuoden tutkimustulokset ja verrataan niitä aikaisempiin vuosiin (Olin ym., Olin & Ruuhijärvi 9, ja ). Mukana on myös kaikilta kohdejärviltä eläinplanktontutkimusten tulokset vuodelta verrattuna vuoteen 7; Äimäjärven osalta eläinplanktontuloksia on viideltä vuodelta 7-. Lisäksi viimeisessä luvussa esitetään tulokset tutkimuksesta, jossa selvitettiin NORDIC -yleiskatsausverkon ja troolin ominaisuuksia koekalastusvälineinä ympärivuorokautisessa seurannassa. Tässä luvussa esitetään lyhyt katsaus hoitokalastuksen mahdollisista vaikutuksista tutkimusjärvissä. Hankkeen loppuraportin on tarkoitus ilmestyä vuodenvaihteessa -... Hoitokalastuksen vaikutukset Vuosien - aikana hoitokalastussaalis alkoi useimmilla järvillä kääntyä laskuun. Osaksi tämä voi johtua kalamäärän vähenemisestä, vaikka verkkokoekalastusten saaliit eivät ole juuri pienentyneet, vaan lämpimät kesät ovat useimmilla järvillä tuottaneet runsaita särkikalavuosiluokkia (ks. luku ). Toisaalta Uudenmaan nuottaryhmä on jonkin verran vähentänyt toimintaansa, joillain järvillä rahat kalastukseen ovat loppuneet (Lehi- ja Äimäjärvi) tai kalastus on osittain tai kokonaan kielletty (Tuusulan- ja Rusutjärvi). Muita mahdollisia syitä ovat hoitokalastusten vaikeutuminen kalojen koon pienetessä tai parveutumisen vähetessä, joko ympäristömuutosten (litoraaliolojen parantuminen) tai kalaston rakenteen muutosten (pasurin runsastuminen) takia; sekä kalastusväsymys.

7 Saaliiden pieneneminen ja edellistä lämpimämpi kesä vaikuttivat siihen, ettei hoitokalastuksella havaittu vaikutusta kalamäärään tai veden laatuun aikavälillä - (ks. luvut, ja ). Sen sijaan veden laatu on edelleen yleensä parempi ja erityisesti sinilevien määrä pienempi kuin aloitusvuonna 7, ja hoitokalastusten vaikutus tässä suhteessa näyttää selvältä. Tulosten perusteella hoitokalastusten myönteinen vaikutus jää kuitenkin lyhytaikaiseksi, jos kalastusta jyrkästi vähennetään (esim. Rusutjärvi). Osittain tämä johtuu siitä, ettei viidenkään vuoden hoitokalastus saa rehevimmissä järvissä riittävästi aikaan sellaisia muutoksia (veden kirkastuminen, uposkasvien levittäytyminen, hauen ja ison ahvenen runsastuminen), jotka pitäisivät uutta, vähemmän rehevää tilannetta yllä. Toisaalta toimenpiteet valuma-alueilla ovat lähes poikkeuksetta jääneet riittämättömiksi, ja kohdejärviin valuu edelleen liikaa ravinteita. Eniten toimenpiteitä ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi on toteutettu Enäjärvellä ja Tuusulanjärvellä. Hoitokalastuksella ei voida saavuttaa lainkaan pysyviä vaikutuksia, ellei järveen tulevaa ulkoista kuormaa saada riittävän alhaiseksi. Kirjallisuus Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.) 9: Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset - vuosiraportti. Kala- ja riistaraportteja : -9. Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.). Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset. Vuosiraportti 9. Kala- ja riistaraportteja 9: -. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.). Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset. Vuosiraportti. Kala- ja riistaraportteja 7: -. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Olin, M., Ruuhijärvi, J., Rask, M., Villa, L., Savola, P., Sammalkorpi, I. & Poikonen, K.,. Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset - vuosiraportti 7. Kala- ja riistaraportteja. s.

8 . Hoitokalastukset vuonna Mikko Olin,, Jukka Ruuhijärvi, Ilkka Sammalkorpi ja Petri Savola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, PL, 7 Helsinki Helsingin yliopisto, limnologian ja ympäristönsuojelun laitos, PL, HY Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema, Evo Suomen ympäristökeskus, PL,, Helsinki Uudenmaan ympäristökeskus, PL, Helsinki. Johdanto HOKA -hankkeen hoitokalastusten (n. kg/ha/ vuotta) tavoitteena on aiheuttaa tuntuva vähennys kohdejärvien särkikalatiheyteen, jotta saataisiin aikaan parannuksia veden laadussa ja kalaston rakenteessa. Tämän luvun tarkoituksena on esitellä HOKA hankkeen järviltä vuonna saatu hoitokalastussaalis eri kalastusajankohtina ja pyyntivälineillä, ja verrata sitä aikaisempien vuosien saaliisiin. Osalla järvistä (Enäjärvi, Etu- ja Takajärvi) hoitokalastus on jatkunut jo useita vuosia. Otalammella ja Lehijärvellä oli neljäs hoitokalastusvuosi käynnissä. Pusulanjärvellä, Tuusulanjärvellä ja Äimäjärvellä hoitokalastukset aloitettiin vuonna 7. Hiidenvedellä hoitokalastusta on tehty pienellä teholla vuodesta, mutta varsinainen, tehokkaampi hoitokalastus aloitettiin vuonna 7. Rusutjärvellä hoitokalastettiin vuosina -, jonka jälkeen kalastukseen ei ole saatu lupaa. Vuosiraportin tämän luvun tarkoitus on esitellä kohdejärvien hoitokalastussaalis vuodelta ja verrata sitä aikaisempien vuosien saaliisiin (Olin ym., Olin & Ruuhijärvi 9,, )... Yhteenveto vuoden tuloksista Suurimmat hehtaarisaaliit saatiin Takajärveltä (9 kg/ha) ja Etujärveltä (7 kg/ha). Näiltä järviltä poistettiin pääasiassa vuosien 9- särkivuosiluokkia. Tuusulanjärvellä saalis oli kg/ha, mutta lukumääräsaalis oli toiseksi suurin. Enäjärveltä kalaa poistettiin kg/ha. Muilla järvillä saalis jäi melko pieneksi. Lehijärveltä saatiin kg/ha, Otalammelta kg/ha ja Äimäjärven alueelta kg/ha. Äimäjärven alueella ei kalastettu. Pusulanjärveltä saatiin 9 kg/ha ja Hiidenvedeltä kg/ha. Kaiken kaikkiaan saalis jäi, pääasiassa aikaisempaa vähäisemmästä pyyntiponnistuksesta johtuen, melko vaatimattomaksi, eikä yhdelläkään järvellä päästy yli sadan kilon hehtaarisaaliiseen. Mahdollisuuksia suurempiin saaliisiin olisi ollut ainakin Otalammella, Tuusulanjärvellä, Äimäjärven alueella ja Hiidenvedellä, joissa saalis rysävuorokautta kohti ja / tai nuottausten apajakohtaiset saaliit olivat hyviä. Hoitokalastustuloksia Uudenmaan järviltä on esitelty myös raportissa Uudenmaan järvien tehokalastusprojekti (Penttilä ).

9 Saalis (kg/ha) Painosaalis (kg/ha) Muut Kiiski Ahven Kuore Lahna Pasuri Salakka Särki Saalis ( kpl/ha) Taka Etu Ota Rus Pus Enä Tuu Lehi Ä Ä Hii Lukumääräsaalis ( kpl/ha) Taka Etu Ota Rus Pus Enä Tuu Lehi Ä Ä Hii Kuva. Vuoden hoitokalastussaalis lajeittain kohdejärvillä. Yläkuvassa lukumäärä- ja alakuvassa painosaalis. Muut ryhmään kuuluu pääasiassa muita särkikaloja (esim. sulkava Hiidenvedellä, sorva, ruutana) ja särkikalojen risteymiä, sekä vähäisessä määrin arvokaloja (kuhanpoikaset, muikku, siika). Järvien lyhenteet: Taka = Takajärvi, Etu = Etujärvi, Ota = Otalampi, Rus = Rusutjärvi, Pus = Pusulanjärvi, Enä = Enäjärvi, Tuu = Tuusulanjärvi, Lehi = Lehijärvi, Ä- = Äimäjärven osa-alueet - ja Hii = Hiidenvesi. Hiidenveden lajijakauma on vain suuntaa-antava. Pusulanjärven saaliissa ei ole mukana katiskapyyntiä (, kg/ha)... Taka- ja Etujärvi Hoitokalastusten kokonaissaalis vuonna oli Takajärvellä kg (9 kg ja kpl/ha) ja Etujärvellä 9 kg (7 kg ja 9 kpl/ha) (taulukko ). Järvillä ei harjoitettu rysäkalastusta. Nuottaukset tehtiin Takajärvellä kolmessa ja Etujärvellä kahdessa jaksossa (taulukko ). Takajärvellä ensimmäisen jakson saalis oli kg neljästä apajasta, toisen kg neljästä apajasta ja kolmannen kg kuudesta apajasta. Etujärvellä ensimmäisen jakson saalis oli 9 kg neljällä vedolla ja toisen jakson saalis kg viidellä vedolla. Pyyntiponnistus oli Takajärvellä hieman suurempi, mutta Etujärvellä pienempi verrattuna vuoteen. Vetokohtainen saalis kummallakin järvellä edellisvuotta suurempi ja hehtaarisaalis kohosi melko korkeaksi (taulukko ). Etujärven vetokohtainen saalis oli edelleen suurempi kuin Takajärvellä. Takajärvellä särki oli runsain saalislaji; lahna oli painoltaan ja ahven lukumäärältään seuraavaksi tärkein laji (kuva ). Etujärvellä särkeä oli saaliista kaksi kolmasosaa, lahnan ollessa toiseksi runsain laji; ahvenen saalisosuus oli vähäinen. Etujärvellä + särki karkasi heinäkuun pyynnissä nuotan perän läpi ja lukumääräsaalis jäi selvästi edellisvuotta pienemmäksi (kuva ). Takajärven saaliista vapautettiin yhteensä peräti 7 haukea ja isoa ahventa, ja järven petokalakanta vaikuttaa vahvalta, vaikka osa kaloista olisikin vapautettu useampaan kertaan. Etujärveltä vapautettiin haukia ja isoja ahvenia kappaletta.

10 Taulukko. Avovesinuottausten lajikohtaiset saaliit Taka- ja Etujärvellä vuonna. Takajärvi Etujärvi Laji Kg Kpl Kg % Kpl % Kg/ha Kpl/ha Kg Kpl Kg % Kpl % Kg/ha Kpl/ha Särki Lahna Ruutana Ahven Kiiski Yhteensä Taulukko. Hoitokalastuksen pyyntiponnistus ja tehokkuus Taka- ja Etujärvellä vuosina 7-. KvR = kevätrysäpyynti, SN = syys- ja KsN = kesänuottaus. Vetokohtaisissa saaliissa ei ole huomioitu < kg vetojen (+kursiivilla) saalista. Takajärvi KvR- SN- KvR- KsN- KsN- KsN- KsN- Aika Saalis (kg) 9 7 Rysien/vetojen lkm Saalis (kg) /veto tai /rysävrk ~toukokuu Etujärvi KvR- SN- KvR- KsN- KsN- KsN- KsN- Ajankohta ~toukokuu Saalis (kg) Rysien/vetojen lkm + 7+ Saalis (kg) /veto tai /rysävrk Saalis (kg/ha) Kiiski Ahven Ruutana Lahna Särki Kertymä Takajärvi Painosaalis Kertymä (kg/ha) Saalis (kg/ha) Etujärvi Painosaalis Kertymä (kg/ha) KvR- SN- KvR-KsN-KsN-KsN-KvN-KsN- SN- KvR- SN- KvR- KsN- KsN- KsN- KsN- SN- Saalis ( kpl/ha) Takajärvi Lukumääräsaalis KvR- SN- KvR-KsN-KsN-KsN-KvN- KsN- SN- 9 7 Kertymä ( kpl/ha) Saalis ( kpl/ha) Etujärvi Lukumääräsaalis KvR- SN- KvR- KsN- KsN- KsN- KsN- SN- 9 7 Kertymä ( kpl/ha) Kuva. Etu- ja Takajärven hoitokalastusten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit sekä kokonaissaaliin kertymä vuosina 7-. Vuonna Etujärven rysäsaaliista ei tehty lajijakaumia. Lyhenteet ks. taulukko.

11 Vuosina 7- saaliskertymä oli Takajärvellä kg ja kpl/ha ja Etujärvellä kg ja 9 kpl/ha (kuva ). Saaliista yli puolet oli kummallakin järvellä särkeä. Vetokohtainen saalis oli kummallakin järvellä nousussa, eikä voimakas kalanpoisto näytä koekalastuksenkaan perusteella (ks. luku.) pysyvästi alentaneen järven kalatiheyttä... Otalampi Otalammella vuosi oli neljäs hoitokalastusvuosi ja kokonaissaalis oli yhteensä kg ( kg ja kpl/ha) (taulukko ). Pyyntiponnistus oli edellisvuotta pienempi ja järvellä käytiin vain kahtena päivänä syyskuussa. Vetokohtainen saalis oli selvästi edellisvuotta suurempi (taulukko ). Saalis oli enimmäkseen särkeä. Lahnaa oli saaliin painosta noin viidennes; ahven oli lukumääräisesti runsas saalislaji. Saaliista vapautettiin haukia noin, siikoja noin, sekä isoja ahvenia yksilöä. Vuosien - saaliskertymä oli kg ja kpl/ha (kuva ). Saaliista n. 7 % oli särkeä. Vetokohtaisen saaliin nousu (taulukko ) voi viitata siihen, että hoitokalastus on vain väliaikaisesti alentanut Otalammen särkikantaa. Myös verkkokoekalastusten särkisaaliissa oli havaittavissa lievää kasvua (ks. luku.). Taulukko. Avovedennuottausten lajikohtaiset saaliit Otalammella vuonna. Laji Kg Kpl Kg% Kpl% Kg/ha Kpl/ha Särki Lahna Ahven Kiiski... Yhteensä... 7 Taulukko. Hoitokalastuksen pyyntiponnistus ja tehokkuus Otalammella vuosina -. Muut selitykset ks. taulukko. Otalampi Nuottaus Nuottaus 9 Ajankohta Nuottaus Nuottaus.-.9. Saalis (kg) 7 Vetojen lkm 9+ + Saalis (kg) /veto 7 7

12 Saalis (kg/ha) Saalis (kpl/ha) Painosaalis Kiiski Ahven Lahna Särki Saaliskertymä Elo- Heinä- Elo- Kesä- Heinä- Elo- Syys- Lukumääräsaalis Elo- Heinä- Elo- Kesä- Heinä- Elo- Syys Kertymä (kg/ha) Kertymä ( kpl/ha) Kuva. Otalammen nuottausten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit sekä kokonaissaaliin kertymä vuosina -... Rusutjärvi Rusutjärvelle ei vuosina - saatu lupaa hoitokalastusten jatkamiseen, vaikka sekä koekalastukset, että hoitokalastusten yksikkösaaliit osoittivat, ettei järven kalatiheyttä oltu vielä onnistuttu riittävästi vähentämään, eikä kalakannan rakennetta muuttamaan vähemmän särkikalavaltaiseksi... Pusulanjärvi Vuoden saalis Pusulanjärvellä oli, katiskapyynti mukaan lukien, yhteensä n. kg eli 9 kg/ha (taulukko ). Rysäpyyntiä järvellä ei tehty. Vähäisemmästä pyyntiponnistuksesta johtuen saalis oli selvästi pienempi kuin aikaisempina vuosina (taulukko ). Katiskoita oli pyynnissä keväällä 7, ja kesällä ja syksyllä 7. Saaliista ei tehty lajijakaumaa, mutta silmämääräisen arvion mukaan se oli enimmäkseen sorvaa, särkeä ja pasuria. Syysnuottaukset tehtiin yhdessä jaksossa syyskuun puolivälistä alkaen ja saalis oli kuudesta apajasta yhteensä kg (taulukko ). Syysnuottauksen saaliin painosta suurin osa oli lahnaa (taulukko ). Pasurin saalis oli poikkeuksellisen suuri ja salakan ja särjen pieni. Saaliista vapautettiin tuhansia kesänvanhoja kuhanpoikasia, sekä isoa kuhaa, haukea ja isoa ahventa. Vetokohtainen saalis oli melko hyvä, mutta järvellä ei syyskuun rupeaman jälkeen enää kaikuluotaimella havaittu nuotattavia parvia, joten nuottausta ei jatkettu. 7

13 Taulukko. Vuoden syysnuottauksen saalis Pusulanjärvellä. Lisäksi järvellä kalastettiin katiskoilla n. kg. Laji Kg Kpl Kg % Kpl % Kg/ha Kpl/ha Särki Salakka... Pasuri... 9 Lahna Kuore..7. Ahven Kiiski... Kuha 9... Yhteensä... Pyydys Taulukko. Hoitokalastuksen pyyntiponnistus ja tehokkuus Pusulanjärvellä vuosina 7-. KR = kevätrysäpyynti, SN = syysnuottaus, AN = avoveden nuottaus, AK = avoveden katiskapyynti jne. Vetokohtaisissa saaliissa ei ole huomioitu epäonnistuneiden vetojen (+kursiivilla) saalista. Ajankohta Saalis (kg) Rysä Nuotta Rysien lkm Vetojen lkm Yksikkösaalis kg/rysävrk kg/veto KR SR SN TN KR SN TN KR-.-.. SR SN ja.-.. KR AK- Avovesiaika AN-.-.7.,.-9.9., AK- Avovesiaika 7-7 SN Vuosina 7- Pusulanjärven hoitokalastuksen yhteissaalis oli yhteensä kg ja kpl/ha (kuva ). Särki, salakka, lahna ja ahven olivat tärkeimmät saalislajit. Syksyn apajakohtaisen saaliin perusteella kalaa Pusulanjärvellä olisi edelleen melko paljon, mutta hoitokalastajien kaikuluotausten perusteella ulappa-alue oli nuotattu lähes tyhjäksi suhteellisen pienen pyyntiponnistuksen tuloksena. Vesi oli syyskuussa tavallista sameampaa (ks. luku.., kuva ), mikä saattaa vähentää parvien muodostumista (Sammalkorpi ). Koska särjen ja pasurin koekalastussaaliit ovat kasvaneet (ks. luku.), ja pasurin osuus on selvästi runsastunut hoitokalastussaaliissa, Pusulanjärven kalastoa olisi tarkkailtava, ylläpitävää hoitokalastusta harjoitettava ja varauduttava tehokkaampaan pyyntiin jos särkikalat näyttävät vielä runsastuvan. Toisaalta kuha on selvästi runsastunut, sekä koekalastus- että hoitokalastussaaliin perusteella.

14 Saalis (kg/ha) Muut Kiiski Ahven Sorva Lahna Pasuri Salakka Särki Kertymä Painosaalis Kertymä (kg/ha) KR- SN- SR- TN- KR- SN- TN- KR- SN- SR- KR- AK- AN- AK- SN- Saalis ( kpl/ha) Lukumääräsaalis 9 Kertymä ( kpl/ha) KR- SN- SR- TN- KR- SN- TN- KR- SN- SR- KR- AK- AN- AK- SN- Kuva. Pusulanjärven hoitokalastusten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit sekä kokonaissaaliin kertymä vuosina 7-. Kokonaan harmaat pylväät: saaliista ei ole lajijakaumanäytteitä. Muut selitykset ks. taulukko..7. Enäjärvi Enäjärven hoitokalastussaalis oli vuonna 9 kg eli kg/ha (taulukko 7). Saalis oli samaa luokkaa kuin edellisvuotena. Talvinuottaukset ( kg) tehtiin viiden päivän aikana maaliskuun puolivälissä. Särki ja lahna olivat tärkeimmät saalislajit (taulukko 7). Vetokohtainen saalis oli selvästi suurempi kuin kolmena edellisenä talvena (taulukko ). Talvella järjestettiin myös "kaiken kalan" pilkkikilpailut, joiden yhteissaalis oli kg: särki, ahven, kiiski ja lahna olivat tärkeimmät saalislajit. Kevätnuottaus oli pääasiassa apajapaikkojen raivaamista ja saalis jäi pieneksi ( kg). Syysnuottaukset tehtiin kolmessa jaksossa loka-marraskuussa ( kg). Särki oli selvästi runsain saalislaji ennen lahnaa ja ahventa. Apajakohtainen saalis oli hyvä, mutta jäi jälkeen vuoden 9 huippusaaliista. Koko vuoden saaliista vapautettiin n. isoa ahventa, 9 isoa kuhaa ja tuhansia kuhan poikasia, haukea, 9 suurikokoista lahnaa, 9 siikaa ja kolme madetta. Vuodesta Enäjärveltä on hoitokalastuksissa pyydetty kalaa (pääasiassa särkeä, salakkaa ja lahnaa) yhteensä kg ja kpl/ha, ja vuodesta 7 9 kg ja 9 kpl/ha (kuva ). Apajakohtaiset saaliit olivat nousussa sekä talvi-, että syysnuottauksissa, ja Enäjärven kalantuotantopotentiaali vaikuttaa edelleen suurelta. Myös verkkokoekalastusten (ks. luku.7) perusteella särki on Enäjärvellä selvästi runsastunut. 9

15 Taulukko 7. Vuoden pyydys- ja lajikohtaiset saaliit Enäjärvellä. YHTEENSÄ SYYSNUOTTAUS KEVÄTNUOTTA TALVINUOTTAUS Laji Kg Kpl Kg % Kpl % Kg/ha Kpl/ha Särki Salakka Pasuri 7... Lahna... 7 Ahven Kiiski 7... Kuha Hauki... Siika... Made... Yhteensä... Särki Salakka Lahna Ahven 9... Kiiski... Yhteensä... Särki Salakka... 9 Pasuri Lahna Ahven... Kiiski... Kuha Yhteensä Särki Salakka Pasuri Lahna... 7 Ahven Kiiski Kuha Hauki... Siika... Made... Yhteensä

16 Pyydys Taulukko. Hoitokalastuksen pyyntiponnistus ja tehokkuus Enäjärvellä vuosina -. TN = talvinuottaus, KR = kevätrysäpyynti, KN = kevätnuottaus, SN = syysnuottaus ja SR = syysrysäpyynti. Vetokohtaisissa saaliissa ei ole huomioitu epäonnistuneiden vetojen (+kursiivilla) saalista. Ajankohta Saalis (kg) Rysä Nuotta Rysien lkm Vetojen lkm Yksikkösaalis kg/rysävrk kg/veto TN KR SN-9.-.., TN KR SR SN TN KR KN SR SN TN KR SN , TN , KR KN SN TN- 7.-., KN SN ,.-., TN KN-.-.., SN , TN SN-.-..,.-.. TN KN SN-.-..,..,

17 Saalis (kg/ha) 7 TN- 9 Muut Kiiski Ahven Lahna Pasuri Salakka Särki Kertymä - Kertymä -9 KR- SN- TN KR- SR- SN TN- KN- KR Painosaalis KK- SR- SN TN- KR- SN TN- KN- KR- SN- TN- KN- SN- TN- KN- SN- TN- SN- TN- KN- SN- Kertymä (kg/ha) Saalis ( kpl/ha)..... Lukumääräsaalis Kertymä ( kpl/ha). TN- 9 KR- SN- TN KR- SR- SN TN- KN- KR KK- SR- SN TN- KR- SN TN- KN- KR- SN- TN- KN- SN- TN- KN- SN- TN- SN- TN- KN- SN- Kuva. Enäjärven hoitokalastusten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit, sekä kokonaissaaliin kertymä vuosina - ( o ) ja vuosina 7- ( ). Vuonna ei selvitetty lajijakaumia... Tuusulanjärvi Tuusulanjärven kokonaissaalis vuonna oli 9 kg ja hehtaarisaalis kg. Lukumääräsaalis oli noin 7 miljoonaa kalaa, kpl/ha (Taulukko 9). Saalis oli hieman edellisvuotta korkeampi, mutta jäi selvästi jälkeen vuosien 7-9 saaliista, vaikka koekalastuksen saalis oli edelleen korkea (kuva ). Talvi- ja kevätnuottausta ei tehty. Kevään rysäpyynti onnistui hyvin: kokonaissaalis ja varsinkin saalis rysävuorokautta kohti olivat lämpimänä ja vähätuulisena keväänä suurempia kuin aiempina vuosina (taulukko ). Särki ja kuore olivat tärkeimmät saalislajit, muita lajeja saatiin vähän. Myös kesällä ja alkusyksyllä tehty rysäpyynti tuotti melko hyvän saaliin, ja kohdistui valikoivasti särkeen. Syysnuottauksen pyyntiponnistus jäi pyyntirajoitusten takia vaatimattomaksi ja saalis oli vähäinen ( kg). Koekalastussaalis (kg/verkko) Nuottaus Koeverkot Nuottasaalis (t) Kuva. Tuusulanjärven verkkokoekalastuksen yksikkösaaliit vuosina ja - (vinoneliöt) sekä syksyn nuottasaaliit vuosina 7- (pylväät).

18 Verkkokoekalastusten perusteella karkeasti arvioitu nuottaustarve olisi ollut noin kiloa (kuva ). Myös kaikuluotauksen ja koetroolauksen perusteella syvännealueen kalatiheys oli syksyllä melko suuri varsinkin + kuoreen osalta (Malinen & Tuomaala ). Syysnuottauksen vetokohtainen saalis olikin vuosien - tasolla ja mahdollisuudet suurempiin saaliisiin olisivat olleet hyvät. Särki ja kuore olivat runsaimmat saalislajit, muiden lajien osuus oli pieni. Taulukko 9. Vuoden pyydys- ja lajikohtaiset saaliit Tuusulanjärvellä. LAPA ryhmään kuuluvat pienet (- cm) lahnat ja pasurit. YHTEENSÄ SYYSNUOTTA KESÄRYSÄPYYNTI KEVÄTRYSÄPYYNTI Laji Kg Kpl Kg % Kpl % Kg/ha Kpl/ha Särki Salakka... 9 Pasuri Lahna LAPA Sorva Kuore Ahven Kiiski..9. Kuha... Yhteensä Särki Salakka.7.7. Pasuri Lahna LAPA Sorva Kuore Ahven Kiiski... 9 Kuha... Yhteensä Särki Salakka... Pasuri Lahna LAPA 9... Sorva... Kuore 9... Ahven 7... Kiiski Kuha... Yhteensä Särki Salakka Pasuri Lahna LAPA 7... Sorva Kuore Ahven Kiiski Kuha Yhteensä

19 Pyydys Taulukko. Hoitokalastuksen pyyntiponnistus ja tehokkuus Tuusulanjärvellä vuosina 7-. TN = talvinuottaus, KvR = kevätrysäpyynti, KvN = kevätnuottaus, KsR = kesärysäpyynti ja SN = syysnuottaus. Muut selitykset ks. taulukko. Ajankohta Saalis (kg) Rysä Nuotta Rysien lkm Vetojen Lkm Yksikkösaalis kg/rysävrk kg/veto KvR SN-.-.9., TN-.-.., KvN KvR SN-.-.., TN KvN KvR KsR SN , , KvR SN , ,.-., SR KvR KsR SN Saalis (kg/ha) 7 Kuha Kiiski Ahven Siika Kuore Sorva L+P Lahna Pasuri Salakka Särki Kertymä Painosaalis Kertymä (kg/ha) KvR- KsK- SN- TN- KvN- KvR- KsK- SN- TN- KvN- KvR- KsR- KsK- SN- KvR- SN- SR- KvR- KsR- SN- Saalis ( kpl/ha) Lukumääräsaalis 9 7 Kertymä ( kpl/ha) KvR- KsK- SN- TN- KvN- KvR- KsK- SN- TN- KvN- KvR- KsR- KsK- SN- KvR- SN- SR- KvR- KsR- SN- Kuva 7. Tuusulanjärven hoitokalastusten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit sekä kokonaissaaliin kertymä vuosina 7-.

20 Nuottauksessa vapautettujen kuhien määrä oli ajoittain korkea, vaikka apajapaikat eivät olleet keskisyvänteellä. Haukien määrä oli korkeampi kuin minään aikaisempana vuotena (luvut katsottava kenttälomakkeista). Vuodesta 7 on Tuusulanjärven ravintoketjukunnostuksessa kalastettu yhteensä kg ja kpl/ha (kuva 7). Saalis on ollut pääasiassa särkeä, lahnaa, salakkaa ja kuoretta. Apajakohtaiset saaliit eivät ole laskeneet vuoden jälkeen (kuva ), mikä viittaisi siihen, että viime vuosien saaliit ovat jääneet alle Tuusulanjärven suuren kalantuotantopotentiaalin. Vuoden 9 voimakas särki-ikäluokka, joka on saavuttamassa lisääntymisiän, on edelleen runsas. Pasuria hoitokalastussaaliissa on ollut hyvin vähän, vaikka pasuri on verkkokoekalastusten runsaimpia saalislajeja, ja sen saaliit ovat olleet kasvussa (ks. kuva, luku.). Tuusulanjärven hoitokalastuksia on jatkettava ja tehostettava, jotta saavutettuja hyviä tuloksia veden laadussa ja kalakannan rakenteessa ei menetettäisi. Pyyntiä olisi kohdennettava särjen lisäksi erityisesti pasuriin. kg/apaja Särki Salakka Lahna Pasuri Kuore S7 T K S T9 K9 S9 S S Kuva. Särkikalojen yksikkösaalis (kiloa/nuotta-apaja) Tuusulanjärven nuottauksissa vuosina 7-. S=syysnuottaus, T=talvinuottaus ja K=kevätnuottaus. Huom! Määrät on kuvattu logaritmisella asteikolla (viivat ovat, ja kg/apaja)..9. Lehijärvi Lehijärvellä vuosi oli neljäs hoitokalastusvuosi. Vuonna kalastus rajoittui syksyn nuottauksiin, joissa kalaa poistettiin yhteensä kg ja kpl/ha (taulukko ). Särkeä saaliin painosta oli 7 %, mutta lukumäärästä vain kolmasosa. Ahven oli lukumäärältään tärkein saalislaji. Salakan saalis romahti edellisestä syksystä. Vetokohtainen saalis jäi pienemmäksi kuin kahtena edellisenä syksynä (taulukko ). Vuodesta saaliskertymä on kg ja kpl/ha, pääasiassa särkeä, salakkaa ja pientä ahventa (kuva 9). Hoitokalastuksia tulisi vielä jatkaa, sillä saaliskertymä on vielä pieni, eikä särkikantaa verkkokoekalastusten (ks. luku.9) perusteella ole saatu harvennettua. Taulukko. Syysnuottauksen lajikohtaiset saaliit Lehijärvellä vuonna. Laji Kg Kpl Kg % Kpl % Kg/ha Kpl/ha Särki Salakka Pasuri Lahna Ahven Kiiski Muikku Yhteensä

21 Saalis (kg/ha) Muut Kiiski Ahven Lahna Pasuri Salakka Särki Kertymä Painosaalis Kertymä (kg/ha) KR- KR- SN- SN- SN- Saalis ( kpl/ha) Lukumääräsaalis KR- KR- SN- SN- SN Kertymä ( kpl/ha) Lehijärvi Kuva 9. Lehijärven hoitokalastusten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit sekä kokonaissaaliin kertymä vuosina -. Taulukko. Hoitokalastuksen pyyntiponnistus ja tehokkuus Lehijärvellä vuosina -. KR = kevätrysäpyynti ja SN = syysnuottaus. Ajankohta Saalis (kg) Rysä Nuotta Rysien lkm Vetojen lkm Yksikkösaalis kg/rysävrk kg/veto KR KR SN SN-.-9.9,.-.. SN-.-.9, Äimäjärvi Äimäjärvellä ei vuonna enää nuotattu ja ainoat hoitokalastukset olivat kevään rysäpyynnit alueella. Vuosisaalis oli kg ja kpl/ha alueella, mikä on kg ja 7 kpl/ha koko järven alueelle laskettuna (taulukko ). Noin puolet saaliista oli särkeä, seuraavaksi eniten saatiin salakkaa ja ahventa. Rysäkalastus tapahtui aikaisempaa pienemmällä pyyntiponnistuksella: viiden rysän lisäksi pyynnissä oli kolme katiskaa. Saalis pyydysvuorokautta kohti oli kuitenkin suurempi kuin aiempina vuosina (taulukko ), vaikka osa pyydyksistä oli katiskoita, joten kokonaissaalis kohosi melko korkeaksi.

22 Taulukko. Vuoden rysäsaalis Äimäjärven alueella. Laji Kg Kpl Kg % Kpl % Kg/ha Kpl/ha Särki Salakka 7... Pasuri Lahna... Sorva.9.7. Toutain 7... Ahven Kiiski Yhteensä 9... Pyydys A/A Taulukko. Hoitokalastuksen pyyntiponnistus ja tehokkuus Äimäjärvellä vuosina 7-. A = alue (pohjoispää), A = alue (Rastinselkä). KR = kevätrysäpyynti, SN = syysnuottaus ja TN = talvinuottaus. Ajankohta Saalis (kg) Rysä Nuotta Rysien lkm Vetojen Lkm Yksikkösaalis kg/rysävrk kg/veto KR-, A SN-, A.-.9., TN-, A.-. KR-, A SN-, A.9. SN-, A.-.9., KR-, A SN-, A.-.9., SN-, A.-.9., KR-, A SN-, A.-.9, SN-, A.-.9, KR-, A Hoitokalastuksen kokonaissaalis vuosina 7- on koko Äimäjärven alueella ollut yhteensä 7 kg ja kpl/ha (kuva ). Alueelta on poistettu tähän mennessä 7 kg ja kpl/ha; alueen kokonaishehtaarisaalis säilyi edelleen kg:ssa ja kpl:ssa. Särki on kummallakin alueella ollut selvästi tärkein saalislaji, mutta alueella sen osuus kokonaissaaliista on ollut vielä suurempi. Alueella myös salakan, lahnan, ahvenen ja kiisken saalisosuus on ajoittain ollut melko suuri. Hyvä rysäsaalis, yhdessä edellisen kesän ja syksyn korkeiden verkko- (ks. luku.) ja nuottayksikkösaaliiden kanssa, viittaisi siihen, ettei Äimäjärven pohjoispäästä ole vielä pyydetty riittävästi kalaa. 7

23 Saalis (kg/ha) 9 7 Muut Kiiski Ahven Kuore Sorva Lahna Pasuri Salakka Särki Kertymä Alue Painosaalis KR- KR- SN- KR- SN- KR- SN- KR- Kertymä (kg/ha) Saalis (kg/ha) Alue Painosaalis SN- TN- SN- SN- SN- Kertymä (kg/ha) Saalis ( kpl/ha) Alue Lukumääräsaalis Kertymä ( kpl/ha) Saalis ( kpl/ha) Alue Lukum ääräsaalis Kertymä ( kpl/ha) KR- KR- SN- KR- SN- KR- SN- KR- SN- TN- SN- SN- SN- Kuva. Äimäjärven hoitokalastusten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit sekä kokonaissaaliin kertymä alueilla ja vuosina 7-. Huomaa eri mitta-asteikot painosaaliskuvissa... Hiidenvesi Hiidenveden kokonaissaalis vuonna oli kg ja hehtaarisaalis kg/ha (n. kpl/ha). Kokonaissaalis oli selvästi pienempi kuin vuosina 7-. Alueella (Kirkkojärvi ja Mustionselkä) hehtaarisaalis oli 9 kg, alueella (Nummelanselkä) kg, sekä alueella (Kiihkelyksenselkä) 9 kg. Talvinuottauksen kokonaissaalis oli 7 kg vedolla (taulukko ). Pyynti keskittyi lähinnä alueelle ( kg/ha). Saaliista ei tehty lajijakaumaa. Pyyntiponnistus ja myös vetokohtainen saalis jäivät pienemmäksi kuin aikaisempina vuosina. Kevätrysäpyynnin saalis kg jäi melko vaatimattomaksi johtuen aikaisempaa pienemmästä rysämäärästä. Saalis rysävuorokautta kohti sen sijaan oli suurempi kuin aiempina vuosina (taulukko ), mikä voi johtua kalojen suuremmasta määrästä, paremmasta pyydystettävyydestä tai siitä, että muutamat käytössä olleet rysät viritettiin parhaiksi todetuille pyyntipaikoille. Joka tapauksessa potentiaalia hyviin saaliisiin olisi todennäköisesti ollut. Alueen saalis ( kg/ha) koostui melko tasaisesti kuoreesta, lahnasta, pasurista, särjestä ja salakasta (taulukko ). Alueen saalis ( kg/ha) oli pääasiassa särkeä, kuoretta, lahnaa ja pasuria. Alueella (7 kg/ha) tärkeimmät saalis lajit olivat kuore (yli puolet saaliista), särki ja salakka. Vaatimattoman pyyntiponnistuksen ( apajaa) takia syysnuottauksen saalis jäi vähäiseksi ( 7 kg). Apajakohtaiset saaliit olivat kuitenkin samaa luokkaa kuin aikaisempina vuosina (taulukko ), joten isommalla pyyntiponnistuksella kokonaissaalis olisi voinut olla hyvä. Pääosa syksyn saaliista vedettiin pääaltaan eteläpuolisilta alueilta, joissa ei ole pahoja rehevyysongelmia. Pyyntiä olisi järkevämpää keskittää reheviin koillisaltaisiin, jotka kuormittavat pääallasta. Karkean silmämääräisen arvion perusteella saalis koostui pääasiassa salakasta, pienikokoisesta lahnasta ja pasurista sekä kuoreesta. Alueiden - saalis oli, ja kg/ha.

24 Pyydys Taulukko. Hoitokalastuksen pyyntiponnistus ja tehokkuus Hiidenvedellä vuosina 7-. Saaliin alueittainen jakautuminen on esitetty siltä osin kuin se on tiedossa. Muu = tutkimusalueen ulkopuolinen alue (Retlahti ja Turuntien eteläpuolinen alue). Ajankohta Alue Saalis (kg) Rysien Vetojen Yksikkösaalis Rysä Nuotta Lkm lkm kg/rysävrk kg/veto TN H 9 H 9 7 H Muu 9 Yht. 79 AR AN H H 9 H Muu 9 Yht TN H 9 9 H 7 H Muu 7 Yht. KvR KsR AN H 7 H H 7 Muu 9 7 Yht. 9 7 TN H H 9 H Muu Yht. KvR KsR KsT AN H H 9 9 H 7 7 Muu Yht TN H H + H + 7 Muu 9 9 Yht. + KvR H 7 9 H 7 H 7 Muu 7 Yht. - AN-.-.. H 7 9 H 7 H 7 Muu 7 Yht

25 Taulukko. jatkoa. Pyydys Ajankohta Alue Saalis (kg) Rysien Vetojen Yksikkösaalis Rysä Nuotta Lkm lkm kg/rysävrk kg/veto TN H 7 7 H 9 H Muu Yht. 7 9 KvR H 9 H H Muu Yht. - SN-.-.9., H.-.., H H 9 Muu Yht. 7 Taulukko. Vuoden kevätrysäpyynnin lajikohtainen saalis Hiidenvedellä ja sen eri osa-alueilla. Muut: sorva, ruutana, toutain, kuha, muikku ja hauki. Muista pyynneistä ei otettu lajijakaumanäytteitä. Suure Alue Särki Salakka Pasuri Lahna Sorva Sulkava Kuore Ahven Kiiski Muut Kg/ha H Kg/ha H Kg/ha H Kg/ha Yht Kpl/ha H Kpl/ha H 9 9 Kpl/ha H Kpl/ha Yht Kg % H Kg % H Kg % H Kg % Yht Kpl % H Kpl % H Kpl % H Kpl % Yht Yht. Vuosien 7- saaliskertymä koko järven alueelta oli 7 kg ja 9 kpl/ha (kuva ). Sulkava, kuore, salakka, lahna ja särki olivat tärkeimmät saalislajit. Alueittainen saaliskertymä oli, ja kg/ha alueilla -. Hiidenveden hoitokalastusta olisi vielä jatkettava ja keskitettävä erityisesti järven rehevimpään osaan Kirkkojärvelle, jossa kalaa on koeverkkokalastusten perusteella paljon (ks. luku..), mutta jolta kalaa on poistettu tähän mennessä hyvin vähän sopivien nuottauspaikkojen puutteessa. Valtaosa Hiidenveden ravinnekuormasta tulee kuitenkin Vihti- ja Vanjoen tuomana (Ranta ym. ), ja tätä ulkoista kuormitusta olisi saatava tehokkaasti vähennettyä, mikäli hoitokalastuksella toivotaan saavutettavan vähänkään pysyvämpää parannusta järven tilaan.

26 Saalis (kg/ha) Muut Kiiski Ahven Kuore Sulkava Lahna Pasuri Salakka Särki Kertymä Painosaalis Kertymä (kg/ha) TN- AR- AN- TN- KvR- KsR- AN- TN- KvR- KsR- KsT- AN- TN- KvR- AN- TN- KvR- SN- Saalis ( kpl/ha) Lukumääräsaalis Kertymä ( kpl/ha). TN- AR- AN- TN- KvR- KsR- AN- TN- KvR- KsR- KsT- AN- TN- KvR- AN- TN- KvR- SN- Kuva. Hiidenveden hoitokalastusten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit sekä kokonaissaaliin kertymä vuosina 7-. Ylemmässä kuvassa painosaaliit ja alemmassa kuvassa lukumääräsaaliit. Lajijakauma on harvan näytteenoton vuoksi vain suuntaa-antava. Kokonaan harmaat pylväät = saalisnäytteitä ei otettu lainkaan. Kirjallisuus Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.) 9. Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset. Vuosiraportti. Kala- ja riistaraportteja : -. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.). Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset. Vuosiraportti 9. Kala- ja riistaraportteja 9: -. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Olin, M. & Ruuhijärvi, J. (toim.). Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset. Vuosiraportti. Kala- ja riistaraportteja 7: -. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Olin, M., Ruuhijärvi, J., Rask, M., Villa, L., Savola, P., Sammalkorpi, I. & Poikonen, K.. Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutukset - vuosiraportti 7. Kala- ja riistaraportteja : - s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Malinen, T. ja Tuomaala, A.. Tuusulanjärven kalatiheys ja -biomassa vuoden syksyllä kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna. Moniste, s. Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos, Helsingin yliopisto.

27 Penttilä, S. (toim.). Uudenmaan järvien tehokalastusprojekti. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja /: - s. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö. Sammalkorpi, I.. Särkikalojen tehokalastukset Tuusulanjärvellä vuosina 7-9. Raportissa: Olin, M. ja Rask, M. (toim.). Tuusulanjärven ja Rusutjärven ravintoketjukunnostuksen kalatutkimuksia vuosina -9, Kala- ja riistaraportteja : -. Ranta, E., Jokinen, O. ja Kuosa, H.. Hiidenveden ja eräiden siihen laskevien vesistönosien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu : -7 s.

28 . Verkkokoekalastukset vuonna Mikko Olin, ja Jukka Ruuhijärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, PL, 7 Helsinki Helsingin yliopisto, limnologian ja ympäristönsuojelun laitos, PL, HY Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema, Evo.. Menetelmät Pyyntivälineenä koekalastuksissa oli NORDIC yleiskatsausverkko (kuva ) ja otantamenetelmänä ositettu satunnaisotanta (kuva, taulukko ). Kukin kohdejärvi ositettiin syvyysvyöhykkeisiin ja pyyntipaikat arvottiin kullekin kalastuskerralle. Kalastuskertoja oli heinä-elokuussa - / allas. Koekalastusmenetelmät on kuvattu tarkemmin vuoden 7 vuosiraportissa (Olin ym. ). m,m 9,,,, 9,m Kuva. NORDIC -yleiskatsausverkossa on eri solmuväliä (- mm). Solmuvälit ovat verkossa, m:n kaistaleina. Verkon kokonaispituus on m ja korkeus, m. TL TL TL TL TL < m - m > m Syvyysvyöhykkeet < m - m Satunnaisesti valitut pyyntipaikat > m Kuva. Ositettu satunnaisotanta HOKA hankkeen verkkokoekalastuksissa. Taulukko. Kohdejärvien ja niiden osa-alueiden verkkomäärät eri syvyysvyöhykkeissä ja koko järven alueella vuosien 7- koekalastuksissa. Pi = pinta, Po = pohja, Vv = välivesi ( m), Vv = ylempi välivesi ( m) ja Vv alempi välivesi ( m). Yht. =

29 syvyysvyöhykkeen tai koko järven kokonaispyyntiponnistus. Pp / ha = pyyntiponnistus pinta-alaa kohti (verkkolukumäärä / ha). Hiidenveden syvyysvyöhykejako poikkeaa muista järvistä: alle m:n vyöhykettä vastaa alle m:n vyöhyke, - m:ä vastaa - m, - m:ä vastaa - m ja - m:ä vastaa yli m; lisäksi Vv ja Vv ovat m:ssä ja Vv on m:ssä. Syvyysvyöhyke Koko järvi < m - m - m - m Kohdejärvi Po Pi Po Yht. Pi Vv Po Yht. Pi Vv Vv Po Yht. Yht. Pp/ha Takajärvi , Etujärvi ,9 Otalampi , Rusutjärvi , Pusulanjärvi ,9 Enäjärvi , Tuusulanjärvi ,9 Lehijärvi ,9 Äimäjärvi ,7 Alue ,7 Alue , Hiidenvesi 9 9, Alue , Alue , Alue,.. Yhteenveto vuoden tuloksista Kokonaisyksikkösaaliin paino oli vuonna suurin Äimäjärven alueella, sitten Tuusulanjärvellä ja Hiidenveden alueella (kuva ). Lukumäärän osalta suurimmat saaliit saatiin Äimäjärven alueelta, Rusutjärveltä ja Tuusulanjärveltä. Kokonaisyksikkösaaliin paino pieneni edellisvuodesta Takajärvellä, Rusutjärvellä, Etujärvellä ja Äimäjärven alueella (kuva ). Kaikilla muilla altailla saalis oli edellisvuotta suurempi. Eniten painosaalis kasvoi Enäjärvellä sekä Hiidenveden ja Äimäjärven alueilla. Lukumääräsaalis pieneni Tuusulanjärvellä, Etujärvellä, Rusutjärvellä ja Äimäjärven alueella, sekä runsastui selvimmin Hiidenveden alueella, Äimäjärven alueella, sekä Otalammella. Särkikalojen saalisosuus oli vuonna, kuten aiemminkin, suurin Rusutjärvellä (kuva ). Tuusulanjärvellä, Äimäjärven alueella, Hiidenveden alueilla ja, sekä Pusulanjärvellä särkikalojen paino-osuus oli huomattava yli 7 %. Selvää laskua särkikalaosuudessa ei juuri ole tapahtunut. Sen sijaan Takajärvellä, Etujärvellä, Rusutjärvellä, Pusulanjärvellä, Äimäjärven kummallakin altaalla sekä Hiidenveden alueilla ja särkikalojen osuus oli vuonna suurempi kuin aikaisempina vuosina. Otalammella särkikalojen osuus on, sekä painon että lukumäärän osalta, laskenut vuodesta 9, ja oli vuonna oli pienempi kuin aiemmin. Myös Lehijärvellä särkikalojen lukumääräosuudessa on tapahtunut selvää laskua vuodesta 9.

30 Kg/verkko 7 9 Kokonaisyksikkösaaliin paino Kpl/verkko Taka Etu Ota Rus Pus Enä Tuu Lehi Äimä Ä Ä Hiisi H H H Kokonaisyksikkösaaliin lukumäärä Taka Etu Ota Rus Pus Enä Tuu Lehi Äimä Ä Ä Hiisi H H H % 9 7 % 9 7 Kuva. Kokonaisyksikkösaaliit kohdejärvillä vuosina 7-. Tuusulanjärven ensimmäinen koekalastus tehtiin vuonna, eikä vuonna 7 kalastettu. Yläkuvassa painoyksikkösaaliit (kg/verkko) ja alakuvassa lukumääräyksikkösaaliit (kpl/verkko). Hajontajanat kuvaavat keskiarvon keskivirhettä. Järvilyhenteiden selitykset ks. luku, kuva. 7 9 Paino-osuus Taka Etu Ota Rus Pus Enä Tuu Lehi Äimä Ä Ä Hiisi H H H Lukumäärä-osuus Taka Etu Ota Rus Pus Enä Tuu Lehi Äimä Ä Ä Hiisi H H H Kuva. Särkikalojen saalisosuudet kohdejärvillä vuosina 7-. Ylemmässä kuvassa osuudet saaliin kokonaispainosta ja alemmassa lukumäärästä. Järvilyhenteiden selitykset ks. luku, kuva.

31 Saalismuutos (kg/verkko) Saalismuutos (kpl/verkko) Ota Rus H H Ä Pus Enä Taka Lehi Paino - Ä Hoitokalastussaalis (kg/ha) Ota Rus Pus Ä Lehi H Enä H Hoitokalastussaalis ( kpl/ha) Tuu H Etu Lukumäärä - Tuu Ä H Kuva. Hoitokalastussaalis verrattuna koekalastusten särkikalayksikkösaaliissa tapahtuneeseen muutokseen. X-akselilla on hoitokalastussaalis vuosien - koekalastusten välillä, ja y-akselilla koekalastussaaliissa saman aikaan tapahtuneet muutokset. Yläkuvassa painosaaliit (kg/ha ja kg/verkko) ja alakuvassa lukumääräsaaliit ( kpl/ha ja kpl/verkko). Järvien lyhenteet ks. luku, kuva. Kasvukausien ja välillä hoitokalastussaalis jäi keskimäärin melko vaatimattomaksi, eikä hoitokalastussaaliin ja koekalastussaaliin muutoksen välillä havaittu yhteyttä (kuva ). Sen sijaan särkikalojen painosaalis kasvoi lähes jokaisella järvellä, mikä johtuu paitsi todellisesta biomassan noususta, myös pyydystettävyyden kasvusta, sillä kesä oli edellisvuotta lämpimämpi ja kalat ovat todennäköisesti liikkuneet aktiivisemmin. Joka tapauksessa voidaan sanoa, että särkikalojen poisto ei ole ollut riittävän tehokasta harventaakseen vuosien 7 ja 9 voimakkaita vuosiluokkia ja estääkseen niiden biomassan kasvun. Poistettu kalalukumäärä ja koekalastussaaliin lukumäärä eivät myöskään korreloineet keskenään. Etu Taka

32 .. Taka- ja Etujärvi... Kokonaissaalis Vuoden kokonaissaalis (kaikkien lajien yhteenlaskettu saalis) oli Takajärvellä, kg ja 7 kpl/verkko (taulukko ) ja Etujärvellä, kg ja kpl/verkko (taulukko ). Kummallakin järvellä vuoden kokonaisyksikkösaaliin paino oli tutkimusvuosina toiseksi pienin vuoden jälkeen (kuva ). Pienikokoisen kalan runsautta kuvaa se, että samaan aikaan lukumääräsaalis oli sekä Taka- että Etujärvellä tutkimusjakson toiseksi suurin. Muihin kohdejärviin verrattuna molempien järvien yksikkösaaliit olivat vuoden keskitason alapuolella. Särkikalojen osuus Takajärvellä pieneni vuodesta vuoteen, mutta vuonna osuus kääntyi jyrkkään nousuun ja oli suurempi kuin aiemmin (kuva ). Etujärvellä särkikalojen paino-osuus on kasvanut joka vuosi ja oli vuonna jo hieman suurempi kuin Takajärvellä. Taulukko. Takajärven koekalastussaalis vuonna. Saaliin kokonaispaino ja lukumäärä lajeittain, sekä saalisosuudet ja yksikkösaaliit (kg ja kpl/verkko) Laji Paino (g) Kpl Paino % Kpl % Kg/verkko Kpl/verkko Ahven 7,,7, 7, Kiiski,,,, Hauki 9,,,, Särki ,,,7 7, Lahna,,,, Ruutana,9,,, Yhteensä,,,, Särkikalat 7 7,,,,7 Ahvenkalat 77,,9, 7,7 Taulukko. Etujärven koekalastussaalis vuonna. Saaliin kokonaispaino ja lukumäärä lajeittain, sekä saalisosuudet ja yksikkösaaliit (kg ja kpl/verkko). Laji Paino (g) Kpl Paino % Kpl % Kg/verkko Kpl/verkko Ahven 9 9,,, 9, Kiiski Hauki,7,,, Särki 7,,7, 7, Lahna 9 7 7,,9, 7, Ruutana Yhteensä 9,,,, Särkikalat ,9 7,,,9 Ahvenkalat 9 9,,, 9, 7

33 Kg/verkko...., Takajärvi Paino Kg/verkko.... Etujärvi Paino 7 9. Ahven Kiiski Hauki Särki Lahna Ruut.. Ahven Kiiski Hauki Särki Lahna Ruut. Kpl/verkko, Takajärvi Lukumäärä Ahven Kiiski Hauki Särki Lahna Ruut. Kpl/verkko Etujärvi Lukumäärä Ahven Kiiski Hauki Särki Lahna Ruut. Kpl/verkko Kuva. Etu- ja Takajärven verkkokoekalastusten lajikohtaiset yksikkösaaliit vuosina 7-. Ruut. = ruutana. Katkaistun hajontajanan arvo on osoitettu nuolella. Muut selitykset ks. kuva. 9, Takajärvi Ahven 7 < > Takajärvi Ahven < > Takajärvi Ahven 9 < > Takajärvi Ahven < > Takajärvi Ahven Etujärvi Ahven 7 < > Etujärvi Ahven < > Etujärvi Ahven 9 < > Etujärvi Ahven < > < > < > Pituusluokat (cm) Etujärvi Ahven Kuva 7. Etu- ja Takajärven verkkokoekalastusten pituusjakaumat heinä-elokuussa 7-. Pylväät kuvaavat pituusluokkien yksikkösaaliita (kpl/verkko). Katkaistujen pylväiden arvo on osoitettu nuolella.

34 Kpl/verkko Takajärvi Särki 7 < > Takajärvi Särki < > Takajärvi Särki 9 < > Takajärvi Särki < > Takajärvi Särki Etujärvi Särki 7 < > Etujärvi Särki < > Etujärvi Särki 9 < >, Etujärvi Särki < > < > < > Pituusluokat (cm) Kuva 7. jatkoa Etujärvi Särki... Saaliit lajeittain Vuoden saaliissa särki oli selvästi runsaampi laji ennen ahventa kummallakin järvellä (taulukot ja, kuva ). Aikaisempina vuosina ahven on yleensä ollut painoltaan särkeä runsaampi saalislaji. Lahna oli edellisvuosien tapaan kolmanneksi tärkein laji. Ahvensaaliin paino Takajärvellä putosi puoleen edellisvuodesta, mutta lukumääräsaalis oli vuosien 9- tasolla (kuva ). Vuoden 9 vuosiluokkaa (n. cm) saatiin saaliiksi yllättävän vähän (kuva 7). Toinen syy painosaaliin alenemaan on isojen (> cm) ahventen aikaisempaa pienempi saalis. Vuosiluokkien (- cm) ja (7- cm) yksilöitä saaliissa oli paljon. Myös Etujärvellä ahvensaaliin paino pieneni voimakkaasti, mutta lukumääräsaalis kasvoi hieman. Kokorakenteen kehitys oli sama kuin Takajärvellä: isommat ahvenet vähenivät selvästi, mutta pieniä oli runsaasti. Kiiskisaalis oli kummallakin järvellä, kuten aikaisemminkin, hyvin vähäinen. Haukisaalis pieneni kummallakin järvellä, mutta syynä voivat todellisen kannan vaihtelun lisäksi olla myös säätekijät tai sattuma. Hoitokalastuksissa haukia saatiin ja laskettiin vapauteen erittäin runsaasti Takajärvellä (ks. luku.) 9