RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISTÄ JA SAARISTO- MEREN TILAN PARANTAMISTA KOSKEVAT HANKKEET Menettelytapaehtoja hanketoimijoille 13.1.2017
Sisällysluettelo 1 Yleiset kelpoisuusehdot...3 2 Yhteisesti rahoitettavaksi hankkeeksi hakeminen...3 3 Hankkeiden valinta...4 4 Hyväksyttävät kustannukset...4 5 Hankkeen toteuttaminen, seuranta ja raportointi...5 6 Hankkeen viestintä...6 7 Laskutus...6 8 Hankkeen valvonta...7 9 Tulosten julkisuus ja immateriaalioikeudet...7 10 Rahoituksen keskeyttäminen ja rahoituksen takaisinperintä...7 Liitteet 1. Hankesuunnitelmamalli 2. Kustannus- ja rahoitusarviomalli 3. Väliraporttimalli 4. Loppuraporttimalli 5. Sopimusmalli ja määrärahapäätösmalli
1 YLEISET KELPOISUUSEHDOT Ympäristöministeriö on laatinut ohjelman ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi. Ohjelman kautta ympäristöministeriö osallistuu kehittämishankkeisiin, jotka palvelevat ohjelman mukaisia ympäristöministeriön tavoitteita ja tietotarpeita. Hankkeet ovat ympäristöministeriön kokeilu- ja kehittämistoimintaa, jolla tuotetaan julkista ja yleishyödyllistä tietoa laajaan käyttöön myös ympäristöhallinnon ulkopuolisille tahoille. Lisäksi kehittämistoiminnan tuottamilla tuloksilla vahvistetaan ympäristöhallinnon perustoimintojen ja strategisesti tärkeiden ydintoimintojen tietopohjaa ja tuotetaan hallintoa palvelevaa tietoa toiminnan ennakointia, päätöksentekoa ja kansallisen ja kansainvälisen ympäristöpolitiikan ja - lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa varten. Hakijoina voivat toimia yritykset, valtion virastot ja laitokset, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut, kunnat, järjestöt, säätiöt ja muut oikeushenkilöt. Hakiessaan rahoitusta hakijat sitoutuvat mahdollista rahoitusta saadessaan Raki-ohjelman hankkeiden menettelytapaehtoihin ja tekemään sopimuksen ympäristöministeriön kanssa ehtojen liitteenä olevan mallin mukaisesti. Osalle hanketoimijoista tehdään määrärahapäätös myös liitteenä olevan mallin mukaisesti. Pääsääntöisesti hakijat eivät voi asettaa omia ehtojaan sopimukseen tai määrärahapäätökseen. Jossain tapauksissa, kuten tulosten julkaisu, yhdessä ministeriön kanssa neuvotellen voidaan lisäehtoja kirjata. Kunkin hankehaun teemat on ilmoitettu hakuilmoituksessa. Rahoitusta suunnataan enintään 3 vuotta kestäviin yhteisesti rahoitettaviin hankkeisiin. Ministeriö ei rahoita hankkeita, jotka ovat pysyvää toimintaa, vaan hankkeiden tulee olla kestoltaan rajattuja. Myöskään pelkkiin tutkimushankkeisiin ei suunnata rahoitusta. Tämä rahoitus ei ole valtiontukea. Ministeriön määrärahojen käytössä on noudatettava valtion taloutta koskevia lakeja, niiden nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, hyvää hallintotapaa ja taloudenhoitoa sekä näitä ohjeita. 2 RAHOITUKSEN HAKEMINEN Ympäristöministeriön rahoitusta haetaan hakuilmoituksessa mainitulla lomakkeella. Lomakkeen liitteeksi laaditaan hankesuunnitelma sekä kustannus- ja rahoitusarvio liitteiden 1 ja 2 mallien mukaisesti. Hakemus tulee olemaan sopimuksen tai valtion kirjanpitoyksiköille tehtävän määrärahapäätöksen liite. Hankkeen tulee liittyä Raki-ohjelmassa kulloinkin auki olevan haun teemoihin, jotka on ilmoitettu hakuilmoituksessa ja muissa hakudokumenteissa. Haku voidaan myös toteuttaa ns. ideahakuna, jolloin haetaan mainittujen teemojen pohjalta hankeideoita kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa hakija laatii lyhyen (noin 1-2 sivun mittaisen) hankekuvauksen. Hyväksyttyjä hankeideoita kehitetään edelleen ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Toiseen vaiheeseen hyväksytyt hakevat rahoitusta em. lomakkeella ja liitteillä. Koska hankkeet ovat yhteisesti rahoitettavia, hakijan tulee osallistua hankkeen toteutukseen myös omalla rahoituksellaan. Omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 20 % kokonaiskustannuksista, yleishyödyllisillä yhteisöillä osuus voi olla pienempi, muttei koskaan kuitenkaan 0 %. Hankkeen toteuttaja voi olla konsortio, jos konsortion osapuolten välillä on yhteistyösopimus, ja kaikki osapuolet osallistuvat hankkeen rahoitukseen ja hyötyvät hankkeen tuloksista. Lisäksi tulokset ovat julkisia ja hyödyttävät myös muita hankkeiden ulkopuolisia tahoja. Yhden konsortion osapuolista tulee olla hankkeen tulosvastuullinen vetäjä. Ympäristöministeriö tekee sopimuksen koko hankkeesta vastaavan vetäjän kanssa tai rahoituspäätöksen koko hankkeesta vastaa-
valle taholle. Konsortiot huolehtivat keskinäisistä sopimuksistaan ja sisäisestä laskutuksestaan itse. Alihankinnassa/ostopalveluissa rahoituksen saaja hankkii osan hankkeeseen sisältyvästä työstä tai tarvike/materiaalitoimituksista ulkopuoliselta. Tällaisia palvelujen ostoja voivat olla mm. ulkopuoliselta alihankintana ostettavaa hankkeeseen liittyvää suunnittelua, laboratoriopalveluja jne. joissa alihankkija ei itse osallistu rahoitukseen. Mikäli alihankinnan kustannuksista maksetaan yli 50 % ympäristöministeriön rahoituksesta, on rahoituksen saajan noudatettava alihankinnoissa lakia julkisista hankinnoista (348/2007). Hankesuunnitelmassa tulee selkeästi kuvata hankkeen tavoitteet, tehtävät, tulokset ja niiden hyödyt ja hyödyntämismahdollisuudet/jalkauttamismahdollisuudet laajemminkin sekä hankkeen arvioidut vaikutukset ravinnekierrätykseen ja vesistöihin. Suunnitelmassa myös esitetään, miten hankkeen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista seurataan ja raportoidaan ympäristöministeriölle sekä miten viestintä hoidetaan hankkeen aikana. Tässä voi käyttää ministeriön viestintäohjeistoa, joka on hakudokumenttien mukana. Edelleen hankesuunnitelmassa eritellään kustannukset ja rahoitus kustannuserittelylomakkeessa esitetyllä erittelyllä. Hankkeen toteutuneita kustannuksia ja rahoitusta seurataan samalla erittelyllä. Jos hankehakemus tai hankesuunnitelma on puutteellinen, hakemus ei vastaa haun teemaa tai muuten poikkeaa oleellisesti hakuohjeista tai jokin hakuun vaadittava dokumentti puuttuu kokonaan, hakemus hylätään. 3 HANKKEIDEN VALINTA Ympäristöministeriö arvioi ja valitsee hankkeet seuraavilla kriteereillä: Välittömät vaikutukset vesiensuojeluun ja ravinteidenkierrättämiseen Potentiaali vähentää ravinnepäästöjä vesiin ja tehostaa ravinteiden kierrätystä Hankkeen kestävyys, tulosten hyödyntäminen, jalkauttaminen ja monistettavuus Innovatiivisuus ja uudet avaukset Työsuunnitelman laatu Kustannus- ja resurssitehokkuus Hankkeen viestintä (sisältö, laatu ja määrä) Hakijan asiantuntemus ja kokemus ao. tehtävässä, työn organisointi ja siihen osallistuva tiimi sekä yhteistyöverkosto Oman ja muun rahoituksen osuus Ympäristöministeriö voi myös esittää kullakin hakukierroksella hakuteemoihin liittyviä lisäkriteereitä. Hankkeet arvioidaan kokonaisarviona ympäristöministeriön asiantuntijoiden toimesta. Lisäksi arvioinnissa käytetään tarpeen mukaan Raki-ohjelman seuranryhmää tai ulkopuolisia asiantuntijoita. Ympäristöministeriö voi pyytää hakijalta täydentäviä tietoja hankkeesta tai neuvotella hankkeiden sisällöstä, toteuttamistavasta, henkilöstöstä, kustannuksista ja rahoituksesta. Mm. muiden rahoittajien (ehdollinen) sitoutuminen tulee varmistaa ennen ympäristöministeriön rahoituspäätöstä. Kaikille Raki-hankehakuun osallistuneille ilmoitetaan yhteisesti rahoitettaviksi valituista kehittämishankkeista, kun päätös on tehty. Ilmoitus tehdään sähköpostitse. 4 HYVÄKSYTTÄVÄT KUSTANNUKSET Hyväksyttäviä kustannuksia ovat ainoastaan hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset. Hankkeelle voi syntyä kustannuksia vain hankeaikana siitä lähtien,
kun hankekohtainen rahoituspäätös on allekirjoitettu tai sopimus on molempien osapuolten allekirjoittama. Aikaisemmin syntyneitä kustannuksia ei voi laskuttaa hankkeelta. Henkilöstökustannukset Projektin välittömänä palkkakustannuksena hyväksytään henkilön projektille tekemää tehollista työaikaa vastaava osuus henkilön ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. Henkilösivukustannukset muodostuvat välillisistä työvoimakustannuksista (sotu-, eläke- ja tapaturmamaksut sekä lomarahat, vuosilomakorvaukset ja poissaolojen palkat). Henkilösivukulut ilmoitetaan organisaatiossa käytössä olevan periaatteen mukaisesti. Yleiskustannukset Yleiskustannukset ovat laskennallisia kustannuksia, jotka kattavat hallinto- ja pääomakustannukset. Yleiskustannukset lasketaan prosentteina tai kertoimilla hankkeen palkkakustannuksista (= välittömät palkat + henkilösivukulut). Yleiskustannuksiksi hyväksytään vain hankkeesta aiheutuneet ja rahoituksen saajan hankkeelle osoitettavissa oleva osuus hallintomenoista (esimerkiksi puhelin-, posti-, sihteeri- ja vastaavat toimisto- ja tekniset palvelut sekä johtotehtävät), osuus toimitilakustannuksista (vuokra, energia jne.), osuus omien koneiden ja laitteiden sekä rakennusten arvon vähenemisestä eli poistoista. Yleiskustannusten tulee olla kohtuullisia, enintään 100% välittömistä palkka- ja henkilösivukustannuksista. Muita hyväksyttäviä kustannuksia: Matkakustannukset valtion matkustussäännön mukaisina. Ostopalvelut/alihankinnat, materiaalit ja tarvikkeet, jotka ovat välttämättömiä hankkeen toteuttamisen kannalta ja joiden hankinnassa tarvittaessa noudatettu lakia julkisissa hankinnoista (ks. sivu 2). Pyydettäessä hankinnoista tulee toimittaa selvitys valintatavasta, laskuerittely sekä laskutusperusteet. Hankkeen tulosten julkaisemisesta ja tiedottamisesta aiheutuvat kustannukset Muut mahdolliset kustannukset (erityisen perustelluista, etukäteen hyväksytyistä syistä). Etukäteen hyvin perustellut pienimuotoiset laitehankinnat, jotka ovat välttämättömiä hankkeen toteuttamiseksi. Hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole esim. edustuskulut, stipendit, apurahat, mainos- ja markkinointikustannukset, kokouspalkkiot, palkinnot, lahjoitukset ja rahoituskulut. Myöskään hakijan käyttöön hankkeen jälkeen jäävien laitteiden ml. suurehkot it-laitteet tai vastaavat, hankintakustannuksia ei hyväksytä. Arvonlisävero Hankkeeseen sisältyvien hankintojen arvonlisäverot huomioidaan hankkeissa seuraavasti: Hakija, jolla on mahdollisuus vähentää maksamansa arvonlisäverot verotuksessa, ilmoittaa hankkeen arvioidut kustannukset ilman arvonlisäveroja. Hakija, jolla ei ole maksamiensa arvonlisäverojen vähentämisoikeutta ja jolle arvonlisäverot jäävät lopullisiksi kustannuksiksi, laskuttaa hankkeen arvioidut kustannukset arvonlisäveroineen. Kun hakijana on valtion kirjanpitoyksikkö, arvioidut kustannukset ilmoitetaan ilman arvonlisäveroja. Rahoitettavien valtion kirjanpitoyksiköiden hankkeiden tulee kirjata projektin hankintoihin sisältyvät arvonlisäverot ympäristöministeriön arvonlisäveromomentille. Kustannuserittelytaulukko täytetään ilman arvonlisäveroa, kuten lomakkeessa ohjeistetaan. 5 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN, SEURANTA JA RAPORTOINTI
Hakijan kanssa tehdyssä, kehittämishanketta koskevassa sopimuksessa tai määrärahapäätöksessä mainitaan hankkeen valvoja tai ympäristöministeriön yhteyshenkilö ja valvoja, mikäli valvontaa tekee ministeriön ulkopuolinen taho. Hankkeen käynnistyessä hanketoimija toimittaa valvojalle ja ympäristöministeriölle yksityiskohtaisen aikataulutetun työsuunnitelman hankkeen toteuttamiseksi. Lisäksi toimijan on laadittava hankeen ajalle viestintäsuunnitelma. Suunnitelmia päivitetään tarpeen mukaan hankkeen edetessä. Mikäli hanketta ei voida toteuttaa suunnitelmassa (ml. rahoitussuunnitelma) esitetyllä tavalla, rahoituksen saajan tulee viipymättä ilmoittaa kirjallisesti vähäistä suuremmasta muutoksesta tai muusta rahoituksen käyttöön vaikuttavasta seikasta ympäristöministeriölle sekä hankkeen mahdolliselle ministeriön ulkopuoliselle valvojalle. Laajoille tai monen sidosryhmän asiantuntemuksesta hyötyville hankkeille voidaan nimetä ohjausryhmä. Ympäristöministeriön valvoja tai yhteyshenkilö on ohjausryhmän jäsen ja ministeriö hyväksyy ohjausryhmän kokoonpanon. Ohjausryhmä seuraa hankkeen etenemistä, tukee hankkeen tavoitteiden täyttymistä ja sen tulosten siirtämistä hyödyntäville tahoille. Hankkeesta raportoidaan (valvojan kautta) ympäristöministeriölle väli- ja loppuraporteilla sopimuksessa tai päätöksessä sovitun laskutus- ja raportointiaikataulun mukaan. Ohjeelliset raporttimallit ovat liitteinä 3 ja 4. Mallit raporttien sisällöstä ovat suosituksia ja niistä voi poiketa ja raportoida yksityiskohdat siinä järjestyksessä, kun on hankkeen etenemisen myötä järkevää. Jos raportti sisältää liikesalaisuuksia, ne tulee esittää erillisessä, ei julkaistavassa liitteessä. Koska hankkeen loppuraportti on julkinen hankkeen päättymisen jälkeen, siihen ei tule sisältyä liikesalaisuuksia. Myöskään yksityiskohtaista talousraportointia ei sisällytetä verkossa julkaistavaan loppuraporttiin. 6 HANKKEEN VIESTINTÄ Hanketoimijan tulee huolehtia siitä, että hankkeesta tiedotetaan riittävän laajasti ja näkyvästi koko ajan hankkeen aikana. Erityisesti tuloksista tiedottaminen on tärkeää. Lisäksi hankkeelta edellytetään aktiivista viestinällistä vuorovaikutusta toimintakentässään (esimerkiksi tiedotustilaisuudet, työpajat, seminaarit, foorumit, sosiaalisen median käyttö). Hankkeesta tiedotettaessa ympäristöministeriö on mainittava hankkeen rahoittajana, mutta YM:n logon käytöstä viestinnässä on sovittava etukäteen. Viestinnän suunnittelussa ja toteuttamisessa voi käyttää erillistä hanketoimijalle toimitettua viestintäohjeistoa, mutta myös muun vastaavan esimerkiksi hanketoimijatahon oman viestinnän ohjeiston ja linjausten mukaan voi viestiä. Hankeviestinnän on oltava laajaa, hyvin kohdennettua, sisällöltään laadukasta ja sitä on tehtävä riittävän usein. Viestinnän ammattilaisten käyttö on suositeltavaa. Tärkeimpiä viestintätoimia, mm. hankkeen alkaessa ja tuloksista viestittäessä erityisesti hankkeen päättyessä, koordinoidaan yhdessä etukäteen ympäristöministeriön kanssa. Myös viestintämateriaalia tehtäessä ollaan yhteydessä ministeriöön. Hankkeelle perustetaan oma nettisivusto, jossa tiedotetaan hankkeesta sen aikana ja jossa julkaistaan sen tulokset. Verkkosivuille edellytetään tehtävän päivityksiä hankkeen ajankohtaisista tapahtumista. Sivulla tulee olla maininta, että hanke on osa ympäristöministeriön ohjelmaa ja ympäristöministeriö tulee mainita hankkeen rahoittajana. Sivu linkitetään ympäristöministeriön ohjelmasivuille www.ym.fi/ravinteidenkierratys. 7 LASKUTUS Hanketoimija laskuttaa toteutuneet menot todennettua työsuoritusta, sovittua raporttia, vastaan. Koska menot kirjataan sen vuoden kirjanpitoon, milloin ne ovat asiallisesti kertyneet, on ne laskutettava viimeistään vuoden vaihteessa rahoituspäätöksessä esitetyn aikataulun mukaisesti. Hanketoteuttaja voi laskuttaa sekä varsinaiset kertyneet menot että sellaiset, jotka voidaan luo-
tettavasti ennakoida (kuten joulukuun henkilöstökulut tai laskutusajankohdan jälkeen realisoituva kulu, josta on hyväksytty tarjous). Välilaskutuksen yhteydessä ministeriölle toimitetaan sovitun mukainen väliraportti hankkeen etenemisestä. Väliraportin tulee sisältää erittely toteutuneista kustannuksista ja rahoituksesta hakemuksessa esitetyllä erittelyllä. Lisäksi toteutuneet kustannukset on ympäristöministeriön pyytäessä todennettava sovitulla tavalla (kirjanpito-ote, työaikadokumentit tms.). Erittelystä tulee ilmetä myös muiden osallistujien toteutunut rahoitus. Kirjanpitotositteet toimitetaan vain erikseen pyydettäessä. Viimeisen erän maksaminen edellyttää, että työ on hyväksytysti vastaanotettu ja ympäristöministeriö on hyväksynyt loppuraportin. Laskut lähetetään sopimuksessa tai määrärahapäätöksessä mainittuun ministeriön verkkolaskuosoitteeseen. Lasku ja väli/loppuraportti lähetetään valvojan kautta hyväksyttäväksi ennen laskun toimittamista verkkolaskutukseen. 8 HANKKEEN VALVONTA Hankkeiden valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että hankkeet toteutetaan rahoituspäätöksen ja sopimusten sekä ministeriön muiden ohjeiden mukaisesti. Ministeriö nimittää sopimuksessa tai määrärahapäätöksessä hankkeelle valvojan tai valvojan ja ministeriön yhteyshenkilön, jos hankkeen valvonta tehdään ministeriön ulkopuolella. Hankkeen valvoja toimii ensisijaisena yhteyshenkilönä hanketoteuttajan ja ministeriön välillä. Hankkeen valvoja seuraa hankkeen toteutusta ja ympäristöministeriön rahoituksen käyttöä. Valvojan tehtäviä ovat: hankkeen etenemisen, työsuunnitelman ja tehtävänsuoritusten seuranta väli- ja loppuraporttien tarkastus ja kommentointi yhdessä ympäristöministeriön kanssa hankkeeseen sisältyvien hankintojen ja niissä käytettävien menettelyjen valvonta ja hyväksyminen ympäristöministeriölle osoitettujen laskujen tarkastus osapuolten neuvonta Hanketoteuttajan tulee aktiivisesti informoida hankkeen valvojaa hankkeen edistymisestä ja mahdollisista muutostarpeista hankkeen toteuttamiseen. Hankkeeseen liittyvän tiedonvaihdon on kuljettava valvojan kautta, joka ottaa tarpeen vaatiessa yhteyttä ministeriöön. Kaikista hankesuunnitelman muutoksista on sovittava etukäteen valvojan kanssa. Hanketoimija on pyydettäessä velvollinen korvauksetta esittämään kaikki tarvittavat tili- ja muut asiakirjat rahoituksen käytön selvittämiseksi hankkeen valvojalle. 9 TULOSTEN JULKISUUS JA IMMATERIAALIOIKEUDET Tulosten julkisuus Ympäristöministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on hankkeiden tulosten tehokas ja laaja-alainen hyödyntäminen. Rahoitettavaa hanketta koskevat perustiedot (sopimus/päätös yhteisrahoitukseen valittavista hankkeista liitteineen) ovat julkisia sopimuksen/päätöksen teon jälkeen. Hankkeen tulokset ja loppuraportti ovat julkisia ja myös muiden tahojen hyödynnettävissä hankkeen päättymisen jälkeen. Tarvittaessa sopimuksessa tai päätöksessä määritellään luottamuksellinen tulosaineisto erikseen.
Ympäristöministeriö teettää Raki-ohjelmasta ja sen hankkeista sekä niiden tuloksista ja vaikuttavuudesta sekä hankkeiden onnistumisesta tarvittaessa analyysejä, jotka julkaistaan verkkosivuilla. Analyysit ja arvioinnit tekee ministeriön ulkopuolinen taho. Immateriaalioikeudet Hankkeen tulosten omistus- ja immateriaalioikeudet, kuten tekijänoikeus, jäävät hanketoteuttajalle. Ympäristöministeriöllä on kuitenkin pysyvä oikeus käyttää, saattaa yleisön saataviin ja valmistaa kappaleita tuloksista sekä tehdä tai teettää muutoksia hankkeen tuloksiin. 10 RAHOITUKSEN KESKEYTTÄMINEN JA TAKAISINPERINTÄ Ministeriö voi keskeyttää osallistumisensa projektin rahoittamisen, mikäli sen tavoitteissa, edistymisessä, kokonaisrahoituksessa, olosuhteissa tai hanketoteuttajan henkilöstössä on tapahtunut sellaisia muutoksia, ettei projektin rahoittamista voida enää pitää tarkoituksenmukaisena. Keskeyttäessään projektin em. perusteella ministeriö maksaa sopimuksen tai päätöksen mukaisen osuuden projektin toteutuneista kustannuksista projektin keskeyttämishetkeen saakka. Ministeriö lakkauttaa rahoituksen välittömästi, jos hanketoimija rikkoo olennaisesti tämän sopimuksen ehtoja, tai jos hankehaussa on esitetty virheellisiä seikkoja, tai salattu seikkoja, jotka olisivat voineet vaikuttaa hankkeen valintaan tai sopimus- tai päätösehtoihin. Jos ministeriö lakkauttaa rahoituksen edellä mainituin perustein, rahoituksen saaja on velvollinen ministeriön vaatimuksesta palauttamaan päätöksen perusteella saamansa määrärahan osittain tai kokonaan. Lisätietoja: Hankkeiden valvojat
HANKKEEN NIMI: Liite 1 HANKESUUNNITELMA AJALLE: HANKKEEN KESTO: SUUNNITELMAN LAATIJA: 1. Yhteenveto tiivistelmä hankkeesta ja hankkeen perustiedot 2. Hankkeen tausta ja tarve tausta- ja lähtökohtatilanteen kuvaus, ml. aiheeseen liittyvä lainsäädäntö kehitystarpeiden kuvaus hankkeen liittyminen RAKI-ohjelman tavoitteisiin ja laajempiin alueellisiin tai toimialakohtaisiin kehitysohjelmiin 3. Hyödynsaajat ja sidosryhmät hankkeen lopulliset hyödynsaajat hankkeen välittömät hyödynsaajat muut sidosryhmät 4. Tavoitteet, tulokset, niiden seuranta ja hankkeen toteutus hankkeen kehitystavoitteet ja tavoitteiden seurantamenettely hankkeen välitön tavoite ja miten sen saavuttamista seurataan tärkeimmät konkreettiset tulokset, jotka hankkeella pyritään saamaan aikaan käytännön sovellettavuus monistettavuus ja innovatiivisuus jalkauttamismahdollisuudet kuvaus siitä, miten hanke toteutetaan toimenpiteet ja aikataulutettu työsuunnitelma 5. Hankkeen ympäristö- ja muut vaikutukset sekä vaikuttavuuden arviointi 6. Hankkeen teknis-taloudellinen toteuttavuussuunnitelma/arvio 7. Resurssit, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma henkilötyö, työryhmän kokoonpano, materiaalit, matkat jne. avainhenkilöiden toimenkuvaukset kustannusarvioerittely eri yhteistyötahojen rahoitusosuudet määrittelevä rahoitussuunnitelma 8. Organisaatio kuvaus hankkeen organisaatiosta ja yhteistyökumppaneista 9. Viestintäsuunnitelma viestinnän tavoitteet ydinviestit, tärkeimmät viestintätoimet kohderyhmät viestintävälineet vastuut Liitteet avainhenkilöiden henkilöreferenssit selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta
Liite 2 RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN EDISTÄMINEN JA SAARISTOMEREN TILAN PARANTAMINEN KUSTANNUSERITTELY Ohje 1) Lue taulukon kommenttilaput ennen täyttämistä 2) Arviotu kustannus - sarakkeisiin B,C,D ja E täytetään hankkeen kustannusarvion eritellyt tiedot (yksiköt ja niiden määrät ja yksikkökustannukset) ja niiden rahoitus 3) Toteutunut kustannus -sarakkeisiin I,J,K; L, M,N; jne. täytetään maksuerittäin toteutuneet kokonaiskustannukset ja niiden rahoitus. Maksueriä (sarakkeita) voi tarvittaessa lisätä. 4) Kumuloituneet kustannukset lasketaan automaattisesti sarakkeissa R-W ja jäljellä oleva budjetti sarakkeissa X-Y HUOM! KELTAISELLA POHJALLA OLEVAT SOLUT SISÄLTÄVÄT KAAVAN! ÄLÄ KIRJOITA NIIHIN. HANKKEEN NIMI: Ravinne esimerkki HANKETOTEUTTAJA: Esimerkkiyritys Oy Budjetin päiväys Päiväys (yhteenveto) Päiväys (yhteenveto) Päiväys (yhteenveto) Kustannuserittely xx.xx.201x xx.xx.201x xx.xx.201x xx.xx.201x HUOM! Kustannukset ilmoitetaan ilman ALV:a. Kustannukset A. Henkilöstökulut Yksikkö Määrä Yksikkökustannukset/ euroa BUDJ.KOK. KUST. YM:n rahoitus Budjetoitu kustannus rahoituslähteittäin Oma rahoitus Muut TOT.KOK. rahoittajat KUST. Toteutunut, maksatus 1 (jakso x.x.-y.y.201x) Tot. YM:n rahoitus Oma + muut Toteutunut, maksatus 2 (jakso x.x.-y.y.201x) A.1 Hanketoteutt. henkilöstön palkkakulut henkilö1 /kk 1 0 0,00 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,00 henkilö2 /kk 1 0 0,00 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,00 henkilö3 /kk 1 0 0,00 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,00 A.2. Henkilösivukulut henkilö1 /kk 1 0 0,00 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,00 henkilö2 /kk 1 0 0,00 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,00 henkilö3 /kk 1 0 0,00 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,00 A.3 Ulkopuolisten palveluiden tuottajat ja alihankinnat tehtävä / yritys 1 1 0 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,00 tehtävä / yritys 2 1 0 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,00 A.4 Matkustuskulut kokonaissumma 1 0 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,00 Henkilöstökulut yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,00 B. Koulutustapahtumat kokonaissumma 1 0 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,00 Koulutuskulut yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,00 C.Hankinnat C.1 Materiaalit ja tarvikkeet kokonaissumma 1 0 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,00 C.2 Tietoaineistojen hankinta kokonaissumma 1 0 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,00 Hankintakulut yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,00 D. Muut kulut D.1 Yleiskustannukset kokonaissumma 1 0 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,0 % 0,00 0,00 D.2 Julkaisukustannukset kokonaissumma 1 0 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,0 % 0,00 0,00 D.3 Muut kustannukset kokonaissumma 1 0 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,0 % 0,00 0,00 D.4 Varaus ennakoimattomiin kuluihin kokonaissumma 1 0 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,0 % 0,00 0,00 M uut kulut yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 #JAKO/0! 0,00 0,00 A+B+C+D yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 ####### 0,00 ####### 0,00 ####### 0,00 0,00 TOT.KOK. KUST. ARVIOITUJEN KOKONAISKUSTANNUSTEN RAHOITUSOSUUDET #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! TOTEUTUNEIDEN KOKONAISKUSTANNUSTEN RAHOITUSOSUUDET #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! Tot. YM:n rahoitus Oma + muut Toteutunut, maksatus 3 (jakso x.x.-y.y.201x) TOT.KOK. KUST. Tot. YM:n rahoitus Oma + muut KUSTANNUKSET YHTEENSÄ TOTEUTUNUT KOK.KUSTANNUS (kumuloitunut) Kokonaiskustannukset rahoituslähteittäin Toteutunut YM rahoitus (kumuloitunut) Toteutunut Oma + muut rahoitus (kumuloitunut) Budjettia jäljellä YM Oma + muut Henkilösivukulu #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! - #JAKO/0! - #JAKO/0! - #JAKO/0! #JAKO/0! Yleiskustannus #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! - #JAKO/0! - #JAKO/0! - #JAKO/0! #JAKO/0!
Liite 3 11/20 VÄLIRAPORTTIMALLI 1. Johdanto 2. Hankkeen edistyminen Tavoitteet ja niiden toteutuminen (mahdollisten seurantamittareiden perusteella) Toteutetut toimenpiteet Saavutetut konkreettiset tulokset Johtopäätökset (positiiviset ja negatiiviset) 3. Riskit ja muutostarpeet Toteutuksen aikana esiin nousseet riskit ja vaikeudet Muutostarpeet ja ehdotukset seuraavaa jaksoa varten 4. Tarkennettu työsuunnitelma Aikataulutettu työsuunnitelma seuraavalle raportointijaksolle 5. Viestinnän toteutuminen ja jatkotoimenpiteet Miten on viestitty tähän mennessä, viestintäsuunnitelman toteutuminen, viestinnän sisältö, laatu, määrä ml. ilmestyneet julkaisut ja seminaariesittelyt Viestintäsuunnitelma, esille nousseet muutostarpeet Seuraavat viestintätoimet 6. Talousraportti Toteutuneiden kustannusten ja toteuman vertailu kustannusarvioon (kustannusarviolomake)
12/20 Liite 4 LOPPURAPORTTIMALLI Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 2. Hankkeen tausta ja tavoitteet 3. Hankkeen osapuolet ja menetelmät 4. Hankkeen tulokset Hankkeen tavoitteiden ja suunniteltujen tulosten toteutuminen (mahdolliset mittarit) Poikkeamat verrattuna suunnitelmiin Poikkeamien syyt 5. Hankkeen vaikuttavuus/vaikutukset Hankkeen positiivinen ja negatiivinen vaikuttavuus/vaikutukset ravinteiden kiertoon ja Itämeren kuormitukseen (mahdollinen vertailu mittareihin) Muut vaikutukset (positiiviset ja negatiiviset) 6. Viestinnän toteutuminen ja tulokset Viestinnän pääasiallinen sisältö, määrä, laatu, kohderyhmät Arvio viestinnän onnistumisesta, viestintäsuunnitelman toetutumisesta 7. Tulosten kestävyys ja hyödyntäminen Arvio tulosten kestävyydestä ja konkreettisuudesta ja siihen liittyvistä riskeistä (poliittinen tuki, institutionaalinen/lainsäädännöllinen tuki, taloudelliset ja rahoitukselliset mahdollisuudet, teknologian soveltuvuus, sidosryhmien kiinnostus ja sitoutuminen) Ehdotukset hankkeen tulosten hyödyntämiseksi, ml liiketaloudelliset ja lainsäädännölliset näkökohdat (teknis-taloudellisen toteutettavuuden arviointi)? 8. Talousraportti (kustannuserittelylomake) Budjetin ja rahoitussuunnitelman toteutuminen ja esiin nousseet ongelmat 9. Suositukset tulevia hankkeita ja ohjelmia varten Esiin nousseet jatkohankkeita koskevat ideat ja tarpeet Mitä vastaavissa hankkeissa tulisi välttää, mitä suositellaan 10. Johtopäätökset /Yhteenveto hankkeesta ja päätuloksista
13/20 SOPIMUSMALLI JA MÄÄRÄRAHAPÄÄTÖSMALLI LIITE 5 Sopijapuolet SOPIMUS KEHITTÄMISPROJEKTISTA Hanke/Projekti Dnro Ympäristöministeriö (jäljempänä Ministeriö ), Y-tunnus 0519456-1, osoite Aleksanterinkatu 7, 00023 Valtioneuvosto ja (jäljempänä sopijapuolen lyhennys ), Y-tunnus, osoite. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella (jäljempänä Sopimus ) sovitaan sopijapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista alla kuvatun yhteistyöprojektin (jäljempänä Projekti ) toteuttamisessa sekä tämän yhteistyöprojektin rahoittamisesta. 1 Sopimusasiakirjat Tämä sopimus koostuu tästä sopimusasiakirjasta sekä seuraavista liitteistä: Rahoitusesitys liitteineen, xx.xx.20xx (Liite 1) Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevat hankkeet. Menettelytapaehdot hanketoimijoille 13.1.2017(Liite 2) Mikäli sopimusasiakirjojen välillä ilmenee ristiriitoja, sovelletaan ensisijaisesti tätä sopimusta ja liitteitä numerojärjestyksessä. 2 Projekti Lyhyt kuvaus projektista:.. Projektin tarkempi kuvaus ilmenee liitteestä 1. Projekti toteutetaan kehittämisprojektina. Projektia koordinoi xxxx ja projektin rahoittamiseen osallistuvat Ministeriön lisäksi xxxx ja xxx. Projektin tulokset ovat julkisia ja sopijapuolet voivat ne julkaista jäljempänä kuvatulla tavalla. 3 Sopijapuolten tehtävät
14/20 Toteuttajataho X1 toimii Projektin päävastuullisena vetäjänä. X1 sitoutuu suorittamaan liitteessä 1 kuvatut tehtävät ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä hyviä tieteellisiä ja muita ammattikäytäntöjä noudattaen. X1 sitoutuu raportoimaan Projektin tuloksista seuraavasti. X1 sitoutuu toimittamaan loppuraportinministeriölle viimeistään xx.xx.201x mennessä (tai muu sovittu määräaika) Sopijapuolet sitoutuvat toimimaan yhteistyössä projektin toteuttamiseksi ja tiedottamaan toisilleen viipymättä kaikista hankkeen toteuttamisen kannalta merkittävistä asioista. Sopimuksen toteutumista valvoo Ministeriön puolesta virkamies xy tai ministeriön toimeksiannosta konsultti xyz. Ministeriön yhteyshenkilönä toimii silloin virkamies xy. Valvojalla, valvojakonsultilla ja ministeriön yhteyshenkilöllä on oikeus saada tietoja työn edistymisestä sekä antaa sen suorittamista koskevia ohjeita. X1 puolesta Projektista vastaa xx xx (Projektityöntekijöinä toimivat xx xx ja nn nn ). Projektin päävastuullisella taholla X1 on oikeus perustellusta syystä Ministeriötä kuultuaan oikeus vaihtaa henkilö toiseen. Uudella henkilöllä tulee olla riittävä osaaminen tälle osoitettujen tehtävien suorittamiseen. Projektin ohjausryhmän asettamisesta sovitaan valvojan, yhteyshenkilön ja X1 vastuullisen johtajan kesken. /Projektia ohjaamaan perustetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluvat : nimi ja organisaatio jne.. 4 Aikataulu Projekti käynnistyy x.x.20xx ja päättyy x.x.20xx. Projektin yksityiskohtaisemmasta aikataulusta on sovittu liitteenä 1 olevassa projektisuunnitelmassa. 5 Projektin kustannukset ja rahoitus Projektin kokonaiskustannukset ovat.euroa. Kustannukset on eritelty liitteessä 1. Ministeriö osallistuu projektin rahoitukseen..eurolla, kuitenkin enintään prosentilla rahoitusesitykseen perustuvista, projektin toteutuneista kustannuksista. Ministeriön rahoituksen osalta kyseessä on asiantuntijapalvelun hankinta. Projektin toteutuneet kustannukset rahoitetaan seuraavasti: Ympäristöministeriö ( %) X1 ( %) Rahoittaja 3 ( %) Rahoittaja 4 ( %) jne. 6 Maksujen suorittaminen Ministeriö maksaa Projektin menot vuoden 20xx talousarvion tilin 4xx3501022/ 3501022 (Eräät ympäristömenot 3 v.) määrärahasta.
15/20 X1 laskuttaa projektin toteutuneet kustannukset Ministeriöltä kohdassa 5 mainitun prosenttiosuuden mukaisena. Projektin toteutuneet kustannukset laskutetaan seuraavissa erissä: 1. erässä laskutetaan x.x.201x saakka toteutuneet menot x.12.201x mennessä 2. erässä laskutetaan x.x.201x-x.x.201x toteutuneet menot x.12.201x mennessä 3. erässä laskutetaan x.x.201x-x.x.201x toteutuneet menot x.12.201x mennessä jne. Laskuttaminen edellyttää, että X1 on täyttänyt kohdan 3 mukaisen velvoitteensa Projektin kustannusten ja tulosten raportoinnista. Laskutuksen yhteydessä Ministeriölle tulee toimittaa erittely projektin tähän asti toteutuneista menoista sekä tuntikirjanpito käytetystä työajasta. Laskusta tulee lisäksi käydä ilmi laskua koskevat toteutuneet kokonaiskustannukset ja Ministeriön kohdan 5 mukainen osuus kokonaiskustannuksista. Ennen viimeisen erän laskutusta loppuraportti ja kirjanpitoraportin yhteenveto tai erittely toteutuneista menoista (Projektin kustannuserittely -lomake) tulee olla lähetettyinä valvojalle sähköisessä muodossa YM:n kirjaamon (kirjaamo.ym@ymparisto.fi) kautta. Ministeriön rahoitusosuus ei sisällä arvonlisäveroa. X1voi tarvittaessa lisätä laskuun arvonlisäveron. Laskut lähetetään Ministeriön verkkolaskutusosoitteeseen Y-tunnus 0519456-1 OVT-tunnus 003705194561 Välittäjätunnus (OpusCapita Group Oy) 003710948874 ALV-tunnus FI05194561 Laskujen viitetietoihin tulee merkitä projektin nimi, tunnus Ministeriössä (7000T-YT ) sekä laskujen käsittelijät Ministeriössä (valvoja/yhteyshenkilö xy /maksatusyhdyshenkilö nn). Laskusta tulee käydä ilmi toteutuneet kokonaiskustannukset ja Ministeriön kohdan 5 mukainen osuus kokonaiskustannuksista. Laskujen maksuaika on 30 vuorokautta. Maksuajan laskeminen alkaa, kun Ministeriö on hyväksynyt työn ja lasku on vastaanotettu. 7 Tausta-aineisto ja tulosaineisto Tausta-aineistolla tarkoitetaan sopijapuolten tuottamia tai omistamia sellaisia tietoja, kuvia, karttoja, asiakirjoja, tietokantoja, tietokoneohjelmia tai mitä tahansa muuta aineistoa, joka on syntynyt hankkeen ulkopuolella riippumatta siitä, onko se suojattu tai suojattavissa immateriaalioikeuksin. Tämä sopimus ei vaikuta tausta-aineiston ja siihen liittyvien immateriaalioikeuksien omistusoikeuteen. Sopijapuolet voivat luovuttaa tausta-aineistoa toistensa käyttöön seuraavasti: Tulosaineisto tarkoittaa sellaista tietoa, kuvia, karttoja, asiakirjoja, tietokantoja, tietokoneohjelmia tai mitä tahansa muuta aineistoa, joka on syntynyt tämän sopimuksen velvoitteiden täyttämisestä riippumatta siitä, onko tulosaineisto suojattu tai suojattavissa immateriaalioikeuksin.
16/20 Tulosaineiston omistusoikeus ja siihen liittyvät immateriaalioikeudet kuuluvat sille sopijataholle, joka on sen saanut aikaiseksi. Tutkimuksen tulokset ovat Projektin päättymisen jälkeen julkisia. Molemmilla osapuolilla on oikeus julkistaa tulokset niiden julkiseksi tulemisen jälkeen. Molemmilla sopimuspuolilla on korvaukseton ja rajoittamaton käyttöoikeus kaikkeen tutkimuksen tuloksena syntyvään materiaaliin. Käyttöoikeutta ei ole ajallisesti tai maantieteellisesti rajattu. Käyttöoikeus sisältää oikeuden luovuttaa käyttöoikeus edelleen kolmannelle sekä tehdä muutoksia tutkimuksen tuloksena syntyviin tuloksiin. Projektin toteuttaja vastaa siitä, ettei projektin tuloksena syntyvä aineisto tämän sopimuksen mukaisesti käytettynä loukkaa Suomessa voimassa olevia kolmannen osapuolen patentti-, tekijän- tai muita immateriaalioikeuksia. Projektin toteuttaja vastaa tulosaineistoon ja sen käyttöön kohdistuvista kolmannen osapuolen esittämistä immateriaalioikeuteen perustuvista vahingonkorvaus-, oikeudenkäynti- ja muista vaatimuksista kustannuksellaan. 8 Muut ehdot ja lisätiedot Rahoituksen saaja on velvollinen korvauksetta esittämään kaikki tarvittavat tili- ja muut asiakirjat rahoituksen käytön selvittämiseksi. Rahoituksen saajan tulee pyydettäessä antaa Ministeriölle kaikki projektia ja sen hyödyntämistä koskevat tiedot. Sopijapuolella on oikeus saada vahingonkorvausta toisen sopijapuolen sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta välittömästä vahingosta. Sopijakumppani ei vastaa välillisistä tai epäsuorista vahingoista, ellei vahinkoja ole aiheutettu tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella. Vahingonkorvauksen enimmäismäärä rajautuu projektin kokonaiskustannusten määrään, ellei vahinkoa ole aiheutettu tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella. Vahingonkorvausta vaativan sopijapuolen tulee esittää vaatimuksensa kuuden kuukauden kuluessa siitä hetkestä, jolloin vahinko tuli sopijapuolen tietoon tai tämän olisi tullut se huomata. Vahingonkorvausvaade on kuitenkin esitettävä viimeistään yhden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen. Ministeriö voi keskeyttää projektin rahoittamisen, mikäli sen tavoitteissa, edistymisessä, kokonaisrahoituksessa, olosuhteissa tai rahoituksen saajan henkilöstössä on tapahtunut sellaisia muutoksia, ettei projektin rahoittamista voida enää pitää tarkoituksenmukaisena. Keskeyttäessään projektin em. perusteella Ministeriö maksaa päätöksen mukaisen osuuden projektin toteutuneista kustannuksista projektin keskeyttämishetkeen saakka. Ministeriö lakkauttaa rahoituksen välittömästi, jos rahoituksen saaja rikkoo olennaisesti tämän sopimuksen ehtoja, tai jos rahoituksen saamiseksi on esitetty virheellisiä seikkoja, tai salattu seikkoja, jotka olisivat voineet vaikuttaa rahoituksen myöntämiseen tai sen ehtoihin. Jos Ministeriö lakkauttaa rahoituksen edellä mainituin perustein, rahoituksen saaja on velvollinen Ministeriön vaatimuksesta palauttamaan päätöksen perusteella saamansa määrärahan osittain tai kokonaan. Sopimusosapuolella on oikeus irtisanoa sopimus päättymään välittömästi, jos sopimusosapuolen tai muun tässä sopimuksessa mainitun projektin rahoittamiseen osallistuvan tahon taloudellisten tai muiden olosuhteiden havaitaan muuttuneen olennaisesti niin, ettei tässä sopimuksessa sovitun projektin voida olettaa toteutuvan sopimuksessa määritellyllä tavalla. Sopijapuolella on myös oikeus irtisanoa tämä sopimus päättymään välittömästi sopimusrikkomustilanteessa. Irtisanominen on tehtävä kohtuullisessa ajassa siitä, kun sopimusosapuoli sai tiedon irtisanomisperusteen olemassaolosta.
17/20 9 Voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan, kun molemmat sopijapuolet ovat sen allekirjoittaneet ja on voimassa, kunnes sopijapuolet ovat täyttäneet kaikki sopimuksesta johtuvat velvoitteensa, kuitenkin enintään x.x.20xx asti. 10 Erimielisyydet Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan sopijapuolten välisin neuvotteluin. Sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joita ei kyetä ratkaisemaan neuvotteluin, ratkaisee ensiasteena Helsingin käräjäoikeus, lukuun ottamatta sellaisia teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita, jotka on säädetty kuuluvaksi markkinaoikeuden toimivaltaan. Allekirjoitukset Tätä sopimusta on tehty kaksi samansanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Ministeriö Paikka ja aika Hankkeen päävastuullinen taho Paikka ja aika Nimi Virkanimike Nimi Asema Nimi Virkanimike Nimi Asema LIITTEET Rahoitusesitys liitteineen, 15.9.2xx.xx.20xx (Liite 1) Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevat hankkeet. Menettelytapaehdot hanketoimijoille 13.1.20176 (Liite 2)
18/20 MÄÄRÄRAHAPÄÄTÖSMALLI pvm Diaarinro Saaja (Valtion laitos) Viite Rahoitusesitys xx.xx.xxxx Hänvisning Asia Hankenimi määrärahanmyöntäminen Ärende Ympäristöministeriö myöntää vuosien 20xx ja 20xx talousarvion momenteilta 41x351022 ja 351022 (Eräät ympäristömenot) seuraavan määrärahan: Saaja Summa euroa Määrärahan talousarviotili ja seurantakohde -tili 41x351022 ja 351022 (Eräät ympäristömenot, 3v), seurantakohde 1 70022003 Määrärahan maksaminen Määräraha maksetaan (30 pv netto) laskua vastaan x erässä seuraavasti: 1. erässä laskutetaan xx.xx.xxxx mennessä toteutuneet menot viimeistään xx.xx.xxxx, kun ympäristöministeriö on hyväksynyt hankkeen väliraportin ja erittelyn toteutuneista menoista. 2.. 3.. 4.. x. erässä laskutetaan xx.xx.xxxx - xx.xx.xxxx toteutuneet menot viimeistään xx.xx.xxxx, kun ympäristöministeriö on hyväksynyt hankkeen loppuraportin ja erittelyn toteutuneista menoista. Ennen viimeisen erän laskutusta loppuraportti ja kirjanpitoraportin yhteenveto tai erittely toteutuneista menoista (kustannuserittely -lomake) tulee olla lähetettyinä valvojalle sähköisessä muodossa YM:n kirjaamon (kirjaamo@ym.fi) kautta. ALV-käsittely
19/20 Myönnettyyn määrärahaan sisältyvät hankkeesta aiheutuvat menot arvonlisäveroa lukuun ottamatta. Mahdollisten verollisten hankintojen arvonlisäverot kirjataan ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenomomentille 35.01.29. Määrärahan käyttötarkoitus Määrärahaa saa käyttää hankkeesta.. " aiheutuviin rahoitusesityksen mukaisiin palkkamenoihin, ostopalveluihin, yleiskustannuksiin sekä muihin kulutusmenoluonteisiin menoihin. Lyhyt kuvaus hankkeesta.. Muut ehdot ja lisätiedot Hanke toteutetaan XXXX:n ja mahdollisen muun/muiden tahojen yhteistyönä. Lisäksi siihen osallistuvat xxxxx. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset rahoitetaan seuraavasti: Rahoittaja Rahoitus % Ympäristöministeriö XXXXX Rahoittaj a3 Rahoittaj 4 jne. Yhteensä Ympäristöministeriö rahoittaa hankkeesta XXX:lle aiheutuvia kustannuksia eurolla, kuitenkin enintään..prosenttia toteutuneista XXXX:lle aiheutuneista kokonaiskustannuksista. Määräraha on myönnetty yhteisesti rahoitettavaan toimintaan. Saajan tulee kirjata laskut tilille *39780000 (Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtion virastoilta ja laitoksilta). Hankkeen menoiksi hyväksytään rahoitusesityksen mukaiset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet tämän rahoituspäätöksen tultua voimaan. Rahoituksen saaja on velvollinen korvauksetta esittämään kaikki tarvittavat tili- ja muut asiakirjat rahoituksen käytön selvittämiseksi. Rahoituksen saajan tulee pyydettäessä antaa ministeriölle kaikki projektia ja sen hyödyntämistä koskevat tiedot. Hankkeeseen liittyvissä alihankinnoissa/ostopalveluissa on rahoituksen saajan noudatettava lakia julkisista hankinnoista (348/2007) mikäli alihankinnan kustannuksista maksetaan yli 50 % ympäristöministeriön rahoituksesta. Ympäristöministeriön puolesta hanketta valvoo xxxx/ympäristöministeriön toimeksiannolla konsultti xxx ja ministeriön yhteyshenkilönä toimii xxxx. Hankkeen valvojalla on oikeus seurata hankkeen toteutusta ja tällä rahoituspäätöksellä myönnetyn rahoituksen käyttöä. Hankkeen etenemisestä tulee raportoida hankkeen valvojalle hankesuunnitelman sekä edellä esitetyn, määrärahan maksua koskevan aikataulun mukaisesti. Hanke tulee toteuttaa liitteenä olevan rahoitusesityksen mukaisesti 31.12.2017 mennessä. Yhteyshenkilön tulee viipymättä ilmoittaa kirjallisesti vähäistä suuremmasta muutoksesta tai muusta rahoituksen käyttöön vaikuttavasta seikasta hankkeen valvojalle. Hankkeen tulosten omistus- ja immateriaalioikeudet, kuten tekijänoikeus, jäävät rahoituksen saajalle. Ympäristöministeriöllä on kuitenkin pysyvä oikeus käyttää, saattaa yleisön saataviin ja valmistaa kappaleita tuloksista sekä tehdä tai teettää muutoksia hankkeen tuloksiin.
20/20 Ympäristöministeriö voi keskeyttää hankkeen rahoittamisen, mikäli sen tavoitteissa, edistymisessä, olosuhteissa tai rahoituksen saajan henkilöstössä on tapahtunut sellaisia muutoksia, ettei hankkeen rahoittamista voida enää pitää tarkoituksenmukaisena. Keskeyttäessään hankkeen em. perusteella ministeriö maksaa päätöksen mukaisen osuuden hankkeen toteutuneista kustannuksista sen keskeyttämishetkeen saakka. Ympäristöministeriö voi lakkauttaa hankkeen rahoittamisen, jos rahoituksen saaja rikkoo olennaisesti rahoituspäätöksen ehtoja, tai jos rahoituksen saamiseksi on esitetty virheellisiä seikkoja, tai salattu seikkoja, jotka olisivat voineet vaikuttaa rahoituksen myöntämiseen tai sen ehtoihin. Jos ministeriö lakkauttaa rahoituksen, rahoituksen saaja on velvollinen ministeriön vaatimuksesta palauttamaan päätöksen perusteella saamansa määrärahan osittain tai kokonaan. Hanketta toteutettaessa rahoituksen saajan tulee noudattaa liitteenä olevia ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevat hankkeet Menettelytapaehdot hanketoimijoille 13.1.20176. Laskutus Laskut lähetetään ympäristöministeriön verkkolaskuosoitteeseen OVT-tunnus 003705194561 Y-tunnus 0519456-1 Välittäjätunnus (OpusCapita Group Oy) 003710948874 Laskujen viitetiedoksi tulee merkitä hankkeen nimi,, ympäristöministeriön projektinumero 7000V- YIRxxx, sekä laskujen käsittelijät ympäristöministeriössä (valvoja/yhteyshenkilö xxx/maksatusyhdyshenkilö Jaana Nuorteva). Virkanimike Ratkaisija Virkanimike Esittelijä LIITE Rahoitusesitys liitteineen, 15.9.2xx.xx.20xx (Liite 1) Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevat hankkeet. Menettelytapaehdot hanketoimijoille 13.1.20176 (Liite 2) TOIMENPITEITÄ VARTEN Valvoja/Yhteyshenkilö TIEDOKSI YM Kirjaamo