Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus Kuoriainen haastaa kyytön seminaari, Turun linna 10.11.2010 Kuva: Teija Tiitinen
Perinnebiotooppien luokittelu kasvillisuuden ja maankäytön mukaan 12 ryhmää, 43 arvioitua luontotyyppiä, 4 DD tyyppiä Ryhmä Tyyppien määrä Pinta-ala Keskikoko Nummet: 3 (eteläisiä) 1000 ha 0,1 100 ha Kalliokedot: 2 (eteläisiä) 400 ha 0,3 ha Kedot: 5 (2 eteläistä) 800 ha 0,5 ha Tuoreet niityt: 3 4000 ha 1 ha Kosteat niityt: 3 (1 eteläinen) 200 ha 0,5 ha Järven- ja joenrantaniityt: 3, 2 DD 800 ha 2 ha Merenrantaniityt: 4 (eteläisiä), 2 DD 4200 ha 5,5 ha Tulvaniityt: 7 1200 ha 3 ha Suoniityt: 1 2400 ha 5 ha Lehtoniityt: 3 (eteläisiä) 170 ha 2 ha Hakamaat: 4 (1 eteläinen) 2600 ha 2 ha Metsälaitumet: 3 7000 ha 4,5 ha Pohjois-Suomessa näistä 8 ryhmää, 25 arvioitua luontotyyppiä, 5 DD -tyyppiä
Laaja-alaisimmat luontotyypit Metsälaitumet Merenrantaniityt Tuoreet niityt Kuva: Juha Pykälä Kuva: Katja Raatikainen Kuva: Aulikki Alanen
Alueeltaan tai alaltaan niukemmat luontotyypit Kedot Nummet Järven- ja Tulvaniityt joenrantaniityt Kuva: Katja Raatikainen Kuva: Unto Tapio Kuva: Anne Raunio Kuva: Ari-Pekka Huhta
Perinnebiotooppien määrän romahdus Niittyjen häviäminen ja peltoalan kasvu 1880 luvulta alkaen maataloustilastojen ja Soinisen (1974) mukaan
Perinnebiotoopit uhanalaisimpia luontotyyppejä Suomessa
Perinnebiotooppien uhanalaisuus Yksikään luontotyyppi ei ole säilyvä (LC), kaksi silmälläpidettävää (NT) ja yksi vaarantunut (VU) Yli 90 % luontotyypeistä luokiteltu CR ja EN luokkiin Suurin osa on 1950-luvun jälkeen vähentynyt yli 90 % Laadullinen heikkeneminen ilmenee myös lajien uhanalaisuudessa Kokonaiset ryhmät äärimmäisen uhanalaisia (CR) Kaikki kedot, kosteat niityt, suoniityt, lehtoniityt ja hakamaat CR Suoniityt ja lehtoniityt säilyvät vain suojelualueilla hoidossa Lepikkoniityt jo hävinneet Suomesta CR luontotyypit muissa ryhmissä Kalkkikalliokedot, sisävesien matalakasvuiset rantaniityt, kuivat pienruohotulvaniityt, lehti- ja sekametsälaitumet Pienialaisimmat luontotyypit (alle 100 ha koko ala) Pienruoho-varpunummet, heinä-varpunummet, kangaskedot, kalkkivaikutteiset kosteat niityt, suolamaalaikut, vesaniityt
Uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät Keskeiset syyt suurelta osin uhkana jatkossakin Umpeenkasvu (Nu) laidunnuksen tai niiton loputtua tärkein syy ja uhka Pelloksi raivaus (Pr) toiseksi tärkein taantumisen syy, ei uhka enää Rantatyyppien syy ja uhka vesirakentaminen (Vra) + rehevöityminen (Vre) Metsittämällä (M) muutettu ketoja ja niittyjä, metsänkäsittelyllä hakoja Nousevia uhkia rakentaminen (R), rehevöityminen (Vre) ja ilmaston muutos (I)
Toimenpide-ehdotukset Tavoitteena tuplata hoitoala aluksi, apuna alueelliset hoito-ohjelmat, prioriteetit ja työnjako! Keskeistä maatalouden tukijärjestelmien laajentaminen, kehittäminen ja kohdentaminen uhanalaisimpiin! Kuva: Juha Jantunen Suojelualueilla kunnostus ja hoito kattavaksi! Hoidon tehostamiseksi keinovalikoiman laajentaminen, eri toimijoiden yhteistyö, järjestötoimet ja yrittäjyys tarpeen! Tutkimus, seuranta, tiedon hallinta ja sen yhteiskäyttö! Kuvat: Katja Raatikainen
Toimenpide-ehdotukset Luontotyyppien uhanalaistyön jatko: ehdotuksista tärkeimpinä hoidon koordinointi, tuen avaaminen ei-vilj., koulutuksen ja neuvonnan lisääminen Etsintäkuulutetut luontotyypit: uhanalaisimpien ja huonosti tunnettujen perinnebiotooppien löytäminen Kuva:Mikael Lindblom Kuvat: Ritva Kemppainen ja Mikael Lindblom
Mutta entäs ne lajit?? Nuijakuukunen Laukkaneilikka Kuvat: Ritva Kemppainen
Mutta entäs ne lajit?? Pikkunoidanlukko Kuvat: Seppo Kotiranta
Mutta entäs ne lajit?? Etelänsuosirri Kuvat: Kokemäenjoki LIFE
Mutta entäs ne lajit?? Tummaverkkoperhonen Kuvat: Iiro Ikonen
Kiitos mielenkiinnosta! Kuva: Katja Raatikainen