SPEK-strategia ja SPEK-ryhmän toiminta- ja taloussuunnitelma SPEK Valtuusto

Samankaltaiset tiedostot
LUONNOS. SPEK-ryhmän. toiminta- ja taloussuunnitelma SPEK hallitus Turvallinen yhteiskunta syntyy yhteistyöllä

Toiminta- ja taloussuunnitelma Järjestöpalvelut-yksikkö Palokuntaosasto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry 19.8.

SPEK2020. strategia

SPEK Strategiapäivitys kysely valtuutetuille. Valtuuston seminaari Karim Peltonen

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025

Toiminnan suunnittelu

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

JTK 2/ /SPEK Vte

Palokuntien toimintaohjelma

24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa

Palokuntien toimintaohjelma

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle

SAKU-strategia

AMEO-strategia

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Keliakialiiton strategia

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

Arjen turvaa kunnissa

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Pelastusalan naisverkoston toimintasuunnitelma vuosille

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

KUNTASTRATEGIA

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

HESETA RY STRATEGIA

TEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT VAHVUUTEMME.

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia

Valoisamman tulevaisuuden tekijät

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Löydämme tiet huomiseen

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä

Maakuntastrategiatyöpaja. Helena Liimatainen Projektipäällikkö, järjestöagentti p

Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke

Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Murrosaikana kenelläkään ei ole valmista pelikarttaa tulevaan, mutta yhteisellä ajatustyöllä pääsemme pitkällä. Tärkeintä ei ole kiirehtiä

Kansalaisten ja yhteisöjen arjen turvallisuutta parannetaan alkusammutuskoulutuksella As1- konseptin avulla.

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli

Pelastustoimen tilinpäätöshanke - havaintoja, ajatuksia

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Lausuntopyyntö STM 2015

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Osallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä

Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin!

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana

Transkriptio:

SPEK-strategia ja SPEK-ryhmän toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2020 SPEK Valtuusto 8.5.2015 Turvallinen yhteiskunta syntyy yhteistyöllä Turvalliseen huomiseen 8.5.2015

SPEK on turvallisuuden kehittäjä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry (SPEK) on turvallisuuden yleishyödyllinen ja riippumaton asiantuntija, joka tuottaa tietoa, kehittää ja kouluttaa sekä vaikuttaa. SPEK edistää yhteistyössä jäsentensä kanssa ihmisten ja yhteisöjen turvallisuutta sekä turvallisuusalan vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä. SPEK toimii ja vaikuttaa laajasti sekä kansallisissa että kansainvälisissä sidosryhmäverkostoissa. SPEK kokoaa yhteen turvallisuuden puolesta toimivat järjestöt sekä muut sidosryhmät. Turvallisuudella tarkoitamme ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan kykyä turvata ihmisten henkeä ja terveyttä, omaisuutta ja ympäristöä erilaisilta riskeiltä ja uhkilta. Työmme kattaa onnettomuuksien ehkäisyn sekä varautumisen ja väestönsuojelun. Turvallisuuden tunteella tarkoitamme sitä, että jokainen voi luottaa siihen, että uhkaa tai vaaraa ei ole ja että apua saa tarvittaessa. Arvot SPEK on ihmislähtöinen, asiantunteva, avoin, aloitteellinen ja yhteistyöhakuinen. Toiminnassa huomioidaan myös pelastustoimen arvot, jotka ovat inhimillisesti, tasapuolisesti ja luotettavasti. Näitä toteutamme asettamalla ihmiset toimintamme keskiöön, seuraamalla aikaamme, tuottamalla ja välittämällä uutta tietoa, saattamalla yhteen eri toimijat sekä kehittämällä uudenlaisia toimintatapoja ja -malleja. 2 8.5.2015

Toiminnan painopisteet 2016-2020 Nämä tavoitteet ohjaavat SPEK-ryhmän yhteistä toimintaa sekä asettavat sille valtakunnalliset tavoitteet, joita sovelletaan alueellisten erityispiirteiden ja tarpeiden mukaan. Nämä tavoitteet ohjaavat myös valtakunnallisten avustusten kohdentamista. 1. Asumisen ja arjen turvallisuuden kehittäminen Tavoite 1: Seuraamme ja ennakoimme turvallisuuskehitystä ja vaikutamme sen tekijöihin Vaikutamme turvallisen yhteiskuntakehityksen puolesta. Kokoamme ja välitämme aktiivisesti tietoa arjen ja asumisen turvallisuudesta ja sen kehittymisestä, vaikutamme lainsäädäntötyöhön ja politiikkoihin sekä osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Seuraamme aktiivisesti ihmisten kokeman turvallisuuden tilassa tapahtuvia muutoksia. Onnettomuuksien, riskien ja uhkien kehitys sekä yhteiskuntaan liittyvät muutostekijät vaikuttavat turvallisuuteen ja edellyttävät jatkuvaa seurantaa ja ennakointia. Turvallisuus on paitsi fyysistä suojaa myös tunnetta siitä, että uhkaa tai vaaraa ei ole ja että apua saa tarvittaessa. Verkostoituneessa ja nopeaan viestintään perustuvassa yhteiskunnassa turvallisuuden tunne on olennainen tekijä, paikallisesti ja yksilötasolla turvallisuuden tunteella on suuri hyvinvointivaikutus. Tiedontuotanto on asiantuntija- ja vaikuttamistoimintamme kivijalka. Sovellamme tiedontuotantoa myös uusien palveluiden ja toimintojen kehittämiseen. Painotamme tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ilmiöiden tunnistamista, onnettomuuksien ja tapaturmien seurantaa, häiriötilanneuhkia, alueiden eriytymistä sekä erityisryhmien asumisturvallisuutta. Kehitämme ohjelmallisesti onnettomuuksien ja uhkien kehitystä koskevaa tiedon tuotantoa. Seuraamme kansalaisten turvallisuuskäsitysten ja turvallisuuden tunteen kehitystä. Kehitämme yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä omatoimista varautumista tukevan tiedon välittämistä. Vaikutamme yhteiskunnallisella viestinnällä sekä edustamalla eri työryhmissä ja yhteistyöverkostoissa. Toimimme yhteistyössä ministeriöiden kanssa ja vaikutamme lainsäädäntöön sekä politiikkatyöhön. 3 8.5.2015

Valmistellut ja toteutuneet tiedontuotanto- ja kehittämishankkeet. Asiantuntijaviestintä ja perustiedontuotanto (julkaisut ja tietopalvelut). Edustukset työryhmissä, lausunnot ja muu vaikuttamistyö. Jäsen- ja sidosryhmätyytyväisyys (mainetutkimus). Tavoite 2: Tuotamme ja välitämme turvallisuutta edistäviä suosituksia ja ohjeita Tuotamme turvallisuutta edistäviä kansallisia suosituksia sekä sovellamme kansainvälisiä suosituksia ja hyviä käytäntöjä. Kokoamme eri toimijat yhteen ja valmistelemme suositukset ja ohjeet laajapohjaisesti eri intressiryhmien kanssa yhteistyössä. Hyödynnämme kansainväliset verkostomme suositusten kehittämisessä. Suositukset toimivat alan yhteisinä ohjeina, jotka tarjoavat käyttäjälähtöisiä turvallisuutta edistäviä ratkaisuja sekä yhdenmukaistavat käytäntöjä. Laajaan, eri intressiryhmät kokoavaan valmisteluun ja kansainvälisiin verkostoihin perustuvat yhteiset suositukset ovat keino vapaaehtoisesti yhdenmukaistaa käytäntöjä ja edistää arjen turvallisuutta sekä häiriötilannevalmiuden ylläpitoa. Käynnistämme ja ohjelmoimme turvallisuutta koskevien suositusten ja ohjeiden sekä hyvien käytäntöjen tuottamisen yhteistyössä pelastuslaitosten ja muiden viranomaisten kanssa. Suositusten ja ohjeiden määrä ja käyttöaste. Jäsen- ja sidosryhmätyytyväisyys (mainetutkimus). Tavoite 3: Edistämme ihmisten ja yhteisöjen turvallisuusosaamista Vaikutamme onnettomuuksien määrän vähenemiseen, toteutuneiden vaaratilanteiden vaikutuksiin sekä edistämme katastrofi- ja häiriötilannevalmiutta ihmisten ja yhteisöjen osaamista ja omatoimisuutta sekä vastuunottoa kehittämällä. Tuotamme ihmisten ja yhteisöjen valmiuksia kehittävää koulutusta ja viestintää. Toimimme ihmisten ja yhteisöjen tarpeista ja ehdoista lähtien. 4 8.5.2015

Turvallisuusosaamisen kehittäminen edellyttää perinteiset rajat ylittävää yhteistyötä järjestöjen, julkisen sektorin sekä yritysten välillä. Järjestömäinen toiminta tuo lisäarvoa ja voi vastata ihmisten tarpeeseen kokonaisvaltaisemmin kuin julkiset palvelut. Vuosittain tapahtuu lukuisia erilaisia onnettomuuksia, jotka vaikuttavat ihmisiin, omaisuuteen sekä ympäristöön. Lisäksi yhteiskunnan haavoittuvuus sekä uhkat ja niiden aiheuttamat yhteiskunnan toimintojen häiriöt edellyttävät hyvää valmiutta. Aluekehitys ja asuinalueiden sekä eri asumismuotojen erot edellyttävät yksilöllisempiä koulutuspalveluita ja uudenlaisia toimintamalleja. Tiivistämme turvallisuusviestinnän yhteistyötä pelastuslaitosten ja muiden viranomaisten kanssa vaikuttavuuden parantamiseksi. Edistämme turvakorttikoulutusten saamista osaksi ammatillista koulutusta. Kehitämme ja ylläpidämme koulutuskonsepteihin perustuvaa koulutustoimintaa kansalaisille ja yrityksille. Kehitämme kansalaisille ja yhteisöille suunnattua opastusta sekä riskitiedon välittämistä. Turvallisuusviestinnän tavoittavuus, kampanjoiden määrä. Koulutustoiminnan laadulliset ja määrälliset tunnusluvut. Tietopalveluiden saavutettavuus ja käyttöaste. 5 8.5.2015

2. Elinvoimainen vapaaehtoistoiminta Tavoite 1: Tuemme palokuntia sekä muita, pelastus- ja turvallisuusalalla toimivia vapaaehtoisia Luomme edellytyksiä paikallisen vapaaehtoistoiminnan elinvoimaisuudelle ja jatkuvuudelle. Seuraamme vapaaehtoistoiminnan kehitystä, teemme tunnetuksi palokuntien ja muiden pelastus- ja turvallisuusalan vapaaehtoisten toimintaa, tuotamme vapaaehtoisten ja viranomaisten yhteistoimintaa kehittäviä toimintamalleja sekä tuemme paikallisen vapaaehtoistoiminnan osaamista ja valmiuksia. Pelastusalalla on pitkä vapaaehtoistoiminnan perinne, jonka elinvoimaisuuden ja jatkuvuuden turvaaminen on tavoitteemme. Vapaaehtoisuus lähtee aina toimijoista itsestään, ei rakenteista tai ylhäältä annettuna. Vapaaehtoistoiminta tarvitsee kuitenkin tukea ja valtakunnallista vaikuttamista, millä turvataan toiminnan edellytykset. Jatkamme vapaaehtoisresurssihankkeen toimenpidesuositusten jalkauttamista sekä käynnistämme vapaaehtoistoiminnan seurannan. Valmistelemme vapaaehtoistoimintaa edistäviä kehittämishankkeita. Ylläpidämme ja kehitämme valtakunnallista ja alueellista järjestöyhteistyötä. Teemme vapaaehtoistoimintaa edistävää yhteiskunnallista viestintää. Toteutettujen hankkeiden määrä, hankkeisiin osallistuneiden määrä. Verkostot ja yhteistyöryhmät. Tavoite 2: Vapaaehtoispalokunnat ovat osaavia ja elinvoimaisia oman vaikutusalueensa turvallisuuskulttuurin edistäjiä Vahvistamme palokuntalaisten oma-aloitteisuutta ja osaamista. Edistämme yhteistyössä palokuntien kanssa palokuntalaisten identiteetin muodostumista ja palokuntatoiminnan tunnettuutta. Huolehdimme pelastustoiminaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön osaamisen kehittämisestä ylläpitämällä palokuntakoulutusjärjestelmää. Palokuntien toiminta tukee paikallisen turvallisuuskulttuurin kehittymistä ja tarjoaa jokaiselle Suomessa asuvalle henkilölle mahdollisuuden kehittää omia turvallisuustietoja ja taitoja. 6 8.5.2015

Käynnistämme palokuntien yhdistystoiminnallisen osaamisen ja palokuntanuorisotoiminnan osallisuuden kehittämisohjelmat. Kehitämme palokuntakoulutukselle laatujärjestelmän. Toteutamme työvuoro- ja viikkoharjoitustoiminnan kehittämisohjelman, sekä palokuntanuoriso- ja naistoiminnan koulutusjärjestelmien kehittämisohjelman, tukemaan kokonaisvaltaisemmin osaamisen kehittämistä. Toteutamme pelastusalan vapaaehtoistoiminnan turvallisuusviestinnän kehittämisohjelman. Palokuntien jäsenten osallistumisaste ja rekrytointitoiminta. Palokuntatoiminnassa mukana olevien osaamistilien määrä. Tavoite 3: Turvaamme jokaiselle mahdollisuuden osallistua ennalta ehkäisevään turvallisuustyöhön sekä auttamistoimintaan Edistämme jokaisen mahdollisuutta osallistua onnettomuuksien ennaltaehkäisytyöhön sekä auttamistoimintaan. Ihmisten halu auttaa on vahva. Auttamishalun kanavoimiseksi yhteiseksi hyväksi edellyttää yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. Lisäksi on kyettävä vastaamaan spontaaniin, järjestäytymättömään kansalaistoimintaan ja luotava paikkoja kanavoida se yhteiseksi hyväksi. Jokaisella tulee olla mahdollisuus ja oikeus osallistua ennaltaehkäisevään työhön, auttamis- ja pelastustehtäviin ja siten edistää omaa ja muiden turvallisuutta. Tuemme näin osaltamme suomalaisen yhteiskunnan demokratiakehitystä sekä osallisuutta ja hyvinvointia. Osallisuudella tarkoitamme yhteisöön kuulumista ja siinä osallisena olemista sekä yhteisiin päämääriin ja hyvään sitoutumista. Osallisuus lisää hyvinvointia ja elämän mielekkyyttä sekä yksilö- että yhteisötasolla. Näin tuemme toiminnallamme paikallista turvallisuustyötä. Seuraamme järjestäytymätöntä vapaaehtoistoimintaa. Toteutamme hankkeita, jotka mahdollistavat osallistumisen turvallisuustyöhön. Aktiivisuus (aktiivit, kertaosallistujat, kertakävijät). Toteutettujen hankkeiden määrä, hankkeisiin osallistuneiden määrä. 7 8.5.2015

Keskusjärjestön kehittäminen Nämä tavoitteet koskevat keskusjärjestön toiminnan ja sen vaatimien voimavarojen kehittämistä. Tavoite 1: Rakennamme keskusjärjestöstämme taloudellisesti vahvan Toiminnan vaatiman ulkopuolisen rahoituspohjan vahvistaminen ja monipuolistaminen vähentävät toimintaamme kohdistuvia rahoituksellisia riskejä sekä turvaavat sen jatkuvuuden. Yleinen taloudellinen kehitys vaikuttaa toimintaympäristöömme voimakkaasti sekä omarahoitteisen toiminnan että julkisen rahoituksen kautta. Taantuvan tai paikallaan pysyvän kasvun vallitessa toiminnan resurssointi on turvattava uusilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla. Julkisen sektorin ja järjestötoiminnan muutokset sekä ennakkoluuloton ja avoin kumppanuuksien ja yhteistoimintamallien hyödyntäminen avaavat mahdollisuuksia toiminnan resurssointiin. Panostamme ulkopuolisen rahoituksen ja omarahoituksen lisäämiseen ja monipuolistamiseen.. Rahoituksen jakautuminen eri rahoittajien ja rahoituslähteiden kesken. Tavoite 2: Vaikuttavuutta voimavarojen tehokkaalla kohdentamisella ja ajanmukaisilla toimintamalleilla Kehitämme toimintaamme vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Tietoyhteiskuntakehitys, julkisten palveluiden rakenneuudistukset sekä alue- ja ikärakenteen muutokset muokkaavat voimallisesti toimintaympäristöämme ja vaikuttavat rooliimme sekä meiltä toivoittuihin palveluihin. SPEKin organisaation tulee tukea toimintaamme ja taata toiminnan jatkuvuus ja vaikuttavuus. Alueellisen toiminnan toteuttaminen ratkaistaan osana SPEK 2020 -keskusjärjestö toimintamallia. Toteutamme toimintaa koskevan ulkoisen arvioinnin ja sen perusteella SPEK 2020 keskusjärjestö toimintamallin. Kehitämme verkkopohjaisia toimintamalleja ja palveluita. Kehitämme tiedon ja tietämyksen hallintaa ja turvaamme keskeiset tietoresurssimme. 8 8.5.2015

Jäsen- ja sidosryhmätyytyväisyys (mainetutkimus). Verkkopalveluiden käyttöaste. Tietovarannot ja asianhallinnan taso. Tavoite 3: Oppiva ja älykäs organisaatio Varmistamme, että henkilökuntamme asiantuntemus on korkeatasoista ja kehittyvää. Ylläpidämme ja kehitämme asiantuntijaverkostojamme. Jäsenistömme sekä koti- ja ulkomaiset verkostot ovat meille keskeinen asiantuntijapääoma. Huolehdimme työyhteisömme hyvinvoinnista. Hyvinvoivassa työyhteisössä on tilaa ja mahdollisuuksia tiedon ja kokemuksen hyödyntämiselle, yhdessä tekemiselle ja uuden oppimiselle. Siirtyminen tietoyhteiskuntaan tarkoittaa, että tiedosta tulee keskeinen maailmaa jäsentävä tekijä. Tiedosta tulee myös keskeinen tuotannontekijä tavaroiden sijaan ja toiminta siirtyy yhä vahvemmin tietoverkkoihin. Muutoksen vastaaminen edellyttää panostusta oppivaan ja kehittyvään organisaatioon, jonka keskeisiä voimavaroja ovat asiantunteva ja osaava henkilöstö, tiedon ja tietämyksen hallinta sekä kattavat asiantuntijaverkostot. Laadimme henkilöstön kehittämissuunnitelman ja toteutamme osaamiskartoituksen. Seuraamme säännöllisesti sidosryhmien sekä jäsenistön odotuksia ja tyytyväisyyttä. Työtyytyväisyys (ParTy-kysely). Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut. Osaamistaso. Jäsen- ja sidosryhmätyytyväisyys (mainetutkimus). 9 8.5.2015

SPEK-ryhmä on Etelä-Savon Pelastusalan Liitto, Finlands Svenska Brand- och Räddningsförbund, Helsingin Pelastusliitto, Hämeen Pelastusliitto, Kaakkkois-Suomen Pelastusalanliitto, Keski-Suomen Pelastusalan liitto, Lapin Pelastusliitto, Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto, Pohjanmaan Pelastusalan Liitto, Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto, Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto, Pohjois-Suomen Pelastusliitto, Uudenmaan Pelastusliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. 10 8.5.2015