Kaupunginhallitus Sivu 1 / 36. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 1 / 36 Kokoustiedot Aika 06.06.2016 maanantai klo 13:00-14:55 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Katarina Hellsten-Palomäki Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Pia Kauma Laura Kiijärvi Liisa Kivekäs Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Maria Guzenina Sirpa Hertell Marika Niemi Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Jouni Majuri Ari Konttas Päivi Sutinen Mari Immonen Satu Tyry-Salo Titta Tossavainen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja kaupunginsihteeri rahoitusjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri viestintäjohtaja varhaiskasvatuksen johtaja, poistui klo 13.54 Tuula Antola elinkeinojohtaja, saapui klo 14.30 Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 2 / 36 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 13.6.2016 13.6.2016 Pia Kauma Katarina Hellsten-Palomäki Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 17.6.2016 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 3 / 36 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 182 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 183 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 184 1 Valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta Espoossa (Kvasia) 6 185 2 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaiset 10 asiakasmaksut 1.8.2016 alkaen 186 3-5 Raide-Jokerin hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) 18 (Pöydälle 30.5.2016) 187 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 30 188 Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat 32 selostukset 189 Suurpelto I, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 330407, 21. kaupunginosa Henttaa 33

Espoon kaupunki Pöytäkirja 182 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 4 / 36 182 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 2.6.2016 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 183 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 5 / 36 183 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pia Kauma ja Katarina Hellsten-Palomäki.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 6 / 36 759/2016 12.01.00.00 184 Valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta Espoossa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Outi Saloranta-Eriksson, puh. 09 816 52345 Virpi Leino, puh. 046 877 1846 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Teemu Lahtisen ja 11 muun valtuutetun 15.2.2016 jättämään valtuustoaloitteeseen alueellisesta kielikokeilusta Espoossa ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Lahtinen Bymanin kannattamana ehdotti, että asia palautetaan. Lahtinen Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Poistetaan vastauksesta kolmanneksi ja toiseksi viimeiset kappaleet. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 2 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää ja 1 ollessa poissa hylänneen Lahtisen palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu muutosehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 1 Äänestyslistat 184 - Valtuustoaloite 15.2.2016

Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 7 / 36 Selostus Valtuustoaloite Valtuutettu Teemu Lahtinen ja 11 muuta allekirjoittajaa ovat esittäneet valtuustoaloitteen alueellisesta kielikokeilusta Espoossa. Aloitteessa esitetään, että Espoon kaupunki hakee lupaa alueelliseen kielikokeiluun hallitusohjelman mukaisesti, ja että Espoo selvittää toisen kotimaisen kielen tilalle valittavaksi parhaiten tarpeita vastaavat valintamahdollisuudet. Lautakuntien lausunnot Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 18.5.2016 82 ja Svenska rum -lautakunta 26.5.2016 50 ovat antaneet lausunnon valtuustoaloitteeseen. Lausunnot ovat muutoin samansisältöiset, mutta Svenska rum -lautakunta hyväksyi lisäyksen lausunnon loppuun. Lausunnoissa todetaan seuraavaa: Hallitusohjelma Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on kielten opiskelun lisääminen ja monipuolistaminen. Tarkoituksena on käynnistää alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. Varhennetun kieltenopetuksen tavoitteena on kieltenoppimisen tukeminen, oppilaiden motivoiminen sekä kielivalintojen monipuolistaminen. Toimenpide mahdollistetaan myöntämällä erityisavustuksia koulutuksen järjestäjille alueellisten kokeiluiden järjestämiseen kieltenopiskelun aloittamiseksi 1. vuosiluokalla. Hallitusohjelman mukainen toimenpide sisältää kaksi kohtaa: 1. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla. Erityisavustusta voidaan myöntää niille opetuksen järjestäjille, jotka järjestävät vähimmäisviikkotuntimäärän ylittävää kieltenopetusta siten, että opetus alkaa jo 1. vuosiluokalla ja voi jatkua tämän jälkeen A2-kielen opetuksena perusopetuksen loppuun. Kokeilukouluja valittaessa kiinnitetään huomiota monipuoliseen kielivarantoon, ja harvinaisten kielten tarjonta voi olla yksi avustuksen myöntöperuste. Etusijalle asetetaan usean koulutuksen järjestäjän alueelliset yhteishankkeet, joille on määritelty koordinoiva taho. Kokeilu ei edellytä säädösmuutoksia. 2. Mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. Selvitetään lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) osalta on selvitetty, mitä lainsäädäntömuutoksia toimintalainsäädäntöön tarvitaan. Lisäksi asiaan liittyy perusoikeuksien toteutumiseen liittyviä selvitettäviä asioita, joita OKM selvittää yhteistyössä oikeusministeriön kanssa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 8 / 36 Perusopetuslain muutoksen valmistelu Edellä mainituista hallitusohjelman mukaisista toimenpiteistä kohta 1. ei edellytä perusopetuslain muuttamista, mutta kohta 2. edellyttää. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmistelussa hallituksen esitys laiksi perusopetuslain väliaikaisesta muuttamisesta toimenpiteen 2. mahdollistamiseksi. Tarkoituksena on, että perusopetuslakiin säädetään määräajan voimassa olevat kokeilupykälät, joiden nojalla voidaan järjestää alueellinen kokeilu, johon osallistuvat kunnat voivat järjestää perusopetusta ilman, että oppilaan tulee opiskella toista kotimaista kieltä. Osallistuminen on oppilaille vapaaehtoista. Lain tarkoitus on ollut tulla voimaan 1.8.2016, mutta opetus- ja kulttuuriministeriöstä 11.5.2016 saadun tiedon mukaan lain muutokseen liittyvä selvitystyö on vielä kesken eikä laki voi tulla voimaan 1.8.2016. Tarkkaa aikataulua ei ole tiedossa. Kun hallituksen esitystä ei vielä ole annettu, kokeilun käytännön toteuttamisen ehdoista, rahoituksesta jne. ei ole tässä vaiheessa todellista tietoa. Tämän vuoksi esimerkiksi kokeilun aiheuttamien kustannusvaikutusten laskeminen ei ole mahdollista. Kielen opiskelun aloittaminen 1. vuosiluokalla Suomenkielisten koulujen elokuussa 2016 voimaan tulevaa tuntijakoa tulee täydentää mahdollisen kokeilun mukaiseksi, jolloin 1.-3. luokkien oppilaiden tuntimäärä kasvaa niillä oppilailla, jotka osallistuisivat kokeiluun. 4.-9. luokilla kielikokeiluun osallistuvien vieraan kielen opiskelu jatkuu A2- kielen opetuksena. Myös ruotsinkielisten koulujen tuntijakoa tulee täydentää, mutta tuntimäärästä riippuen se kasvaa mahdollisesti vain vuosiluokilla 1 ja 2, sillä A2-kielen opetus alkaa ruotsinkielisissä kouluissa vuosiluokalla 3 yhdellä vuosiviikkotunnilla. Mikäli kokeilussa päädytään antamaan opetusta 2 vuosiviikkotuntia / vuosiluokka, tulee ruotsinkielisten koulujen tuntijakoa täydentää 3. vuosiluokalla myös yhdellä tunnilla. Yhden vuosiviikkotunnin hinta koko ikäluokalle on Espoo-tasoisesti noin 330 000 euroa. Hallitusohjelmassa mainittujen hakukriteereiden mukaan kokeilukouluja valittaessa kiinnitetään huomiota monipuoliseen kielivarantoon, ja harvinaisten kielten tarjonta voi olla yksi avustuksen myöntöperuste. Espoon kaupungin tulee varmistaa, että harvinaisten kielten opiskeluun vaadittavat opettajan palkkamäärärahat osoitetaan kokeilukouluille myös valtionavustuksen loputtua. Hallitusohjelman mukaan etusijalle asetetaan usean koulutuksen järjestäjän alueelliset yhteishankkeet, joille on määritelty koordinoiva taho. Espoon kaupungin oppilasmäärät ovat itsessään jo niin suuret, että kokeiluun vaadittavat oppilasryhmät voidaan halutessa rakentaa usean koulun yhteistyönä. Tällöin tulisi kuitenkin varautua tämän rakenteen tuottamaan kuljetuskustannusten kasvuun. Toisen kotimaisen kielen vaihtoehdot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 184 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 9 / 36 Svenska rum -lautakunnan vahvistaman kieliohjelman mukaan toisen kotimaisen kielen opiskelu (fi) alkaa elokuusta 2016 alkaen kaikille oppilaille pakollisena vuosiluokalta 2. Oppilaat voivat valita joko ns. A1- oppimäärän tai mofi-oppimäärän. Mikäli oppilas jostain syystä on vapautettu toisen kotimaisen kielen opetuksesta toiselta vuosiluokalta, opiskelee oppilas sitä B1-oppimäärän mukaan 6. vuosiluokalta alkaen. Mikäli toisen kotimaisen kielen opiskelu tehdään Espoossa kokeilun myötä vapaaehtoiseksi tarkoittaa se käytännössä, ettei osa ruotsinkielisten koulujen oppilaista opiskele lainkaan suomenkieltä. Suomenkielisen opetuksen osalta lautakunnan hyväksymän kieliohjelman mukaan toinen kotimainen kieli aloitetaan joko kolmannella tai neljännellä luokalla A-kielenä tai sitten B1-oppimäärän mukaisena kuudennelta luokalta. Mikäli toisen kotimaisen opiskelu muuttuu vapaaehtoiseksi, syntyy todennäköisesti sama vaikutus kuin ruotsinkielisellä puolella, eli osa oppilaista ei opiskele ollenkaan ruotsia perusopetuksen aikana. Jos toinen kotimainen kieli jää pois pakollisista kielistä, antaa se luonnollisesti valinnanvaraa opiskeltavien kielten osalta ja ns. B1-kielenä voi lukea jonkin muun eurooppalaisen tai globaalin kielen. On epäselvää, mikä tämän kokonaisuuden vaikutus olisi jatko-opintoihin tähtäävien valmiuksien kannalta, sillä siitä ei ole olemassa yksiselitteisiä selvityksiä. Lisäksi Svenska rum -lautakunta lisäsi, että Espoo on kaksikielinen kaupunki kaupungin strategia-asiakirja Espoo-tarinan mukaan. Aloitteentekijän ehdotus Espoon kaupungin osallistumisesta kielikokeiluun sopii huonosti yhteen strategian tavoitteeseen elävästä kaksikielisyydestä. Kokeilun kohteeksi joutuville lapsille ja nuorille tämä tarkoittaisi räikeästi rajoitettuja valintamahdollisuuksia tulevissa opinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Osallistuminen kokeiluun loisi myös vaikeuksia toiseen kuntaan muuttaville perheille, jotka seuraavat normaalia opetussuunnitelmaa. Jokaiselle oppilaalle, joka käy koulua, joka mahdollisesti osallistuisi kokeiluun, täytyy joka tapauksessa taata mahdollisuus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen toisessa kotimaisessa kielessä. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 10 / 36 2086/2016 02.05.00 185 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaiset asiakasmaksut 1.8.2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Arja Puronen, puh. 046 877 3807 Greta Hämäläinen, puh. 043 826 8011 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus päättää lasten varhaiskasvatuksesta perittävät maksut liitteen mukaisesti. Kaupunginhallitus päättää lisäksi, että varhaiskasvatuksesta perittävät uudet maksut tulevat voimaan 1.8.2016 alkaen edellyttäen, että eduskunta hyväksyy varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain. Kuitenkin, jos eduskunta päättää, että korkein maksu perheen nuorimmasta kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta on pienempi kuin 295 euroa kuukaudessa, kaupunginhallitus päättää varhaiskasvatuksesta perittävän korkeimman maksun eduskunnan päätöksen mukaisena. Käsittely Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Lasten varhaiskasvatuksesta perittävät maksut. Voimassa 1.8.2016 alkaen - Päätös Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 18.5.2016 73 - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan äänestyslista - Beslut Nämnden Svenska rum 26.5.2016 48 - Ennakkoarviointi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuehdotus 2016 - HE 60/2016 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain 13 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 26-kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää lakiin tai asetuksiin perustuvien taksojen ja maksujen suuruudesta valtuuston antamien yleisten perusteiden mukaan ja lakien sallimissa rajoissa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 11 / 36 Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n 10-kohdan mukaan lautakuntien tehtävänä on tehdä esitys kaupunginhallitukselle toimialansa osalta lakiin tai asetukseen perustuvien maksujen suuruudesta valtuuston antamien yleisten perusteiden ja lakien sallimissa rajoissa. Hallitus on 14.4.2016 antanut eduskunnalle esityksen laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain 13 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta (HE 60/2016 vp). Hallituksen esitys noudattaa pääosin 15.1.2016 päivättyä luonnosta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi sekä laeiksi varhaiskasvatuslain 13 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta. Espoon kaupunki antoi luonnoksesta lausunnon 29.2.2016 (Kaupunginhallitus 78). Luonnosta sekä lausuntoa käsiteltiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 17.2.2016 19 ja Svenska rum -lautakunnassa 18.2.2016 23. Esitys varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi on osa hallituksen strategista hallitusohjelmaa. Siinä kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuloihin tavoitellaan 54 miljoonan euron kasvua vuodesta 2017 alkaen. Hallituksen esityksessä esitetään, että enimmäismaksua korotetaan 22 prosenttia. Ylin varhaiskasvatuksesta perittävä kuukausimaksu olisi hallituksen esityksen mukaan 354 euroa 290 euron sijasta. Hallituksen esityksen mukaan ylin perittävä maksu nousisi 64 euroa. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2016. Kaupunginhallitukselle esitetään, että se hyväksyy lasten varhaiskasvatuksesta perittävät maksut 1.8.2016 alkaen liitteen mukaisesti. Kaupunginhallitukselle esitetään lisäksi, että varhaiskasvatuksesta perittävät uudet maksut tulevat voimaan 1.8.2016 alkaen edellyttäen, että eduskunta hyväksyy varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain. Kuitenkin, jos eduskunta päättää, että korkein maksu perheen nuorimmasta kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta on pienempi kuin 295 euroa kuukaudessa, kaupunginhallitukselle esitetään, että se hyväksyy varhaiskasvatuksesta perittävän korkeimman maksun eduskunnan päätöksen mukaisena. Uusien varhaiskasvatuksesta perittävien asiakasmaksujen keskeinen sisältö Varhaiskasvatuksen maksujärjestelmän perusrakenteet säilyvät ennallaan. Maksu määräytyy edelleen perheen koon ja tulojen sekä varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan perusteella. Tulot, jotka maksun määräytymisessä otetaan huomioon, säilyvät ennallaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 12 / 36 Kaupunginhallitukselle esitetään, että se päättää asiakasmaksujen korotukset seuraavasti: Enimmäismaksua korotetaan 1,72 prosenttia 290 eurosta 295 euroon kuukaudessa (tällä hetkellä enimmäismaksu on 283 euroa ja jo päätetyn indeksikorotuksen jälkeen se olisi 1.8.2016 alkaen 290 euroa kuukaudessa). Enimmäismaksun alle jääviä maksuja korotetaan hieman. Maksun määräämisen perusteena olevia tulorajoja korotetaan siten, että pienituloisten yhden ja kahden lapsen yksihuoltajien asiakasmaksut pienenevät jonkin verran. Pienin perittävä maksu on 27 euroa kuukaudessa. Sitä pienempää maksua ei pääsääntöisesti peritä. Perheen koko otetaan huomioon tulorajojen laskennan lisäksi siten, että toisesta lapsesta perittävä maksu on aina enintään 90 prosenttia ensimmäisen lapsen kokoaikaisesta maksusta. Seuraavien lasten maksu on edelleen 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta. Lapsen varhaiskasvatusaika vaikuttaa maksuun siten, että keskimäärin vähintään 35 tuntia viikossa kestävästä kokoaikaisesta varhaiskasvatuksesta peritään perheen koon mukaan määräytyvän maksuprosentin osoittama euromäärä vähimmäistulorajan ylittävästä kuukausitulosta (= 100 % maksu). 35 tunnin raja perustuu lakiesitykseen. Siinä kokoaikaisella varhaiskasvatuksella tarkoitetaan vähintään 35 tuntia viikossa annettavaa varhaiskasvatusta. Lakiesityksessä ehdotetaan, että kuukausimaksu saisi olla enintään 60 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksusta, kun lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin 20 tuntia viikossa. Lisäksi lakiesityksessä edellytetään, että jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enemmän kuin 20 tuntia viikoittain, mutta alle 35 tuntia, tulee kunnan periä maksu, joka on suhteutettu varhaiskasvatusaikaan. Kaupunginhallitukselle esitetään, että Espoossa 60 prosentin maksu peritään keskimäärin enintään 25 tuntia viikossa kestävästä varhaiskasvatuksesta. Yli 25 tuntia ja alle 35 tuntia viikossa kestävästä varhaiskasvatuksesta peritään 80 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Nämä tuntirajat noudattavat Espoon nykyisiä asiakasmaksuperusteita. Lapsen esiopetuksen lisäksi tarvittavasta varhaiskasvatuksesta perittävien maksujen tuntirajat ja maksut ovat erilaiset, sillä esiopetuksen osuus on maksutonta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 13 / 36 Kaupunginhallitukselle esitetään, että esiopetuksen lisäksi tarvittavan varhaiskasvatuksen tuntirajat ja maksuprosentit ovat seuraavaa: Esiopetus (20 h) ja varhaiskasvatus yhteensä tuntia viikossa Varhaiskasvatusmaksu, kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta vähintään 45 h 80 % yli 35 alle 45 h 60 % enintään 35 h 35 % Viikoittaisen keskimääräisen varhaiskasvatusajan laskennassa otetaan huomioon lapsen päivittäisen varhaiskasvatusajan lisäksi lapsen säännölliset ennalta ilmoitetut poissaolopäivät kalenterikuukaudessa. Lapsen säännöllisestä päivittäisestä varhaiskasvatusajasta ja poissaoloista tehdään etukäteen kirjallinen sopimus varhaiskasvatuspaikan kanssa. Perheen loma-aikoja (esim. syys-, joulu- ja hiihtolomat) ja lapsen satunnaisia poissaoloja ei lasketa säännöllisiin poissaoloihin. Varhaiskasvatustoiminnan suunnittelun ja resurssien, esimerkiksi henkilöstön työaikojen, oikean kohdentamisen vuoksi perheiden kanssa on jatkossakin sovittava lasten päivittäisestä ja viikoittaisesta varhaiskasvatusajasta. Varhaiskasvatusajan toteutumista seurataan viikko- ja tarvittaessa kuukausitasolla. Kaupunginhallitukselle esitetään muuna muutoksena nykyisiin maksuperusteisiin verrattuna, että jos lapsen huoltajat varaavat lapselle varhaiskasvatuspaikan lomansa ajaksi eivätkä peruuta sitä etukäteen määräaikaan mennessä, peruuttamatta jätetystä varhaiskasvatuspaikasta peritään puolet lapsen varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaan määräytyvästä kuukausimaksusta, myös siinä tapauksessa, että kuukausimaksu varhaiskasvatuspaikasta peritään 11 kuukaudelta. Perheiltä, joille tulojen perusteella ei ole määrätty kuukausimaksua lainkaan, peritään puolet pienimmästä perittävästä maksusta. Kunnat voivat itse päättää tilapäishoidon hinnoista. Kaupunginhallitukselle esitetään, että tilapäishoidon hintoja korotetaan 22 % kuin hallituksen esityksessä esitetään korotettavan varhaiskasvatusmaksuja. Vaikutus asiakasmaksutuloihin Hallituksen esityksen mukaisten varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen arvioidaan lisäävän varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuloja noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2016 tulojen lisäys olisi noin 1 miljoonaa euroa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 14 / 36 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulot vuosina 2011-2015: 2011 2012 2013 2014 2015 Suomenkiel. 19,3 20,3 20,9 21,8 22,9 varhaiskasvatus Ruotsinkiel. 3,0 3,1 3,2 3,4 3,5 varhaiskasvatus Yhteensä M 22,3 23,4 24,1 25,2 26,4 Jos enimmäismaksua korotettaisiin vähemmän kuin lakiesityksen mukaan on mahdollista, asiakasmaksutulot pienenisivät. Seuraavassa on esimerkkejä vaikutuksista, mikäli enimmäismaksu olisi esimerkiksi 300 tai 320 euroa kuukaudessa. Jos kokoaikaisen varhaiskasvatuksen enimmäismaksuksi määriteltäisiin 300 euroksi kuukaudessa, kahden varhaiskasvatuksessa olevan lapsen perheen asiakasmaksut kasvaisivat enintään 19 euroa kuukaudessa. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuloja kertyisi noin 650 000 euroa/vuosi, mikä olisi 1,85 miljoonaa euroa vähemmän kuin lakiesityksen mukaisessa korotuksessa. Jos enimmäismaksuksi määriteltäisiin 320 euroksi kuukaudessa, kahden varhaiskasvatuksessa olevan lapsen perheen asiakasmaksut kasvaisivat enintään 57 euroa kuukaudessa. Tällöin varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuloja kertyisi noin 1,3 milj. euroa/vuosi, mikä on 1,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin lakiesityksen mukaisessa korotuksessa. Jos enimmäismaksuksi määriteltäisiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sekä Svenska rum -lautakunnan esityksen mukaisesti 295 euroa kuukaudessa, kahden varhaiskasvatuksessa olevan lapsen perheen asiakasmaksut kasvaisivat enintään 10 euroa kuukaudessa. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulojen kertymä olisi talousarvion 2016 mukainen. Asiakasmaksutulojen pitäminen nykytasolla edellyttää pientä korotusta enimmäismaksuun. Se kompensoi pienituloisten perheiden asiakasmaksujen pienenemisen sekä perheen toisesta varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta annettavan alennuksen kohdistamisen kaikille perheille. Aikataulu Hallitus esittää, että uusi laki tulee voimaan 1.8.2016. Lakiesityksen mukaan kunta voi soveltaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaan määräytyviä asiakasmaksuja vuoden 2016 loppuun asti. Kunnan on kuitenkin palautettava asiakkaalle liikaa peritty maksu, mikäli asiakkaan maksu on uuden lain mukaan pienempi kuin tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiesityksen voimaantulon aikataulu ja palautusehto on erittäin tiukka. Asiakasmaksujen jälkikäteen selvittäminen ja palauttaminen jouduttaisiin tekemään käsin ja vaatisi Espoon kokoisessa kaupungissa usean henkilön työpanosta. Tämän vuoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 15 / 36 päätöksenteossa tulee varmistaa, että Espoossa uuden lain mukaiset asiakasmaksut voidaan panna täytäntöön 1.8.2016 alkaen edellyttäen, että eduskunta hyväksyy varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain. Mikäli kaupunginhallitus hyväksyy varhaiskasvatuksen uudet asiakasmaksut ja niiden perusteet, tehdään kaikille perheille uudet päivähoidon asiakasmaksupäätökset 1.8.2016 alkaen. Vaikutusten arviointi Esityksestä varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaisiksi asiakasmaksuiksi tehtiin vaikutusten arviointi. Arviointiin osallistui yhteensä 26 suomenkielisen varhaiskasvatuksen, ruotsinkielisten opetuspalvelujen, asiakaslaskutuksen ja sivistystoimen hallinnon työntekijää. Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin lakiesityksen mukaista 354 euron enimmäismaksua sekä vaihtoehtona sille 320 euron ja 300 euron enimmäismaksuja. Asukkaiden näkökulmasta asiakasmaksujen muutokset ovat myönteisiä etenkin 2 ja 3 hengen pienperheille ja kannustavat osaltaan työn hakuun ja työllistymiseen. Asiakkaita kohdellaan nykyistä tasavertaisemmin esimerkiksi säännöllisten poissaolojen huomioon ottamisessa sekä perheen toisen lapsen maksun pienentämisessä kaikkien perheiden kohdalla. Resurssien ja johtamisen näkökulmasta lasten varhaiskasvatusaikojen sopimiskäytännöt on uudistettava, jotta esimerkiksi henkilöstöresurssit ja lasten varhaiskasvatusajat saadaan sovitettua yhteen. Menettelyt lapsen varhaiskasvatusajan toteutumisen seurannasta on myös uudistettava nykyisestä päivittäisen ajan sijasta viikon ja osin kuukauden jaksolle. Seurannan kirjaaminen käsin lisää henkilöstön ja esimiesten työmäärää ainakin alkuvaiheessa. Paineet sähköisen seurantajärjestelmän käyttöön ottoon lisääntyvät. Niiden hankintakustannukset ovat alkuvaiheessa vähintään 120 000 euroa ja ylläpitokustannukset arviolta 200 000 euroa/vuosi. Muutoksen toteuttaminen kiireisellä aikataululla tuo haasteita muun muassa asiakasmaksujen valmistelun aikatauluun ja varhaiskasvatusajan sopimusten uudistamiseen. Loma-ajan maksu peruuttamatta jätetystä varauksesta kannustaa perheitä ilmoittamaan tarkemmin lapsen varhaiskasvatustarpeen. Loma-aikojen henkilöstöresurssin suunnittelu paranee ja tuo sitä kautta mahdollisuuden kustannussäästöihin. Eri vaihtoehdoissa enimmäismaksun korotus 354 tai 320 euroon kuukaudessa voi lisätä yksityisen varhaiskasvatuksen kiinnostavuutta, mikäli palveluntuottajat eivät nosta hintoja samassa suhteessa. Myös kiinnostus kerhotoimintaan sekä lasten varhaiskasvatusaikojen lyhentäminen voi lisääntyä perheillä, joille se on mahdollista. Joissakin tapauksissa korkeat asiakasmaksut voivat pidentää hoitovapaan käyttöä, työhön lähtemistä siirretään. 300 euron vaihtoehdolla voi sen sijaan olla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 16 / 36 työllistävä vaikutus, kun kohtuulliset varhaiskasvatusmaksut kannustavat työn hakuun ja työhön paluuseen muita vaihtoehtoja paremmin. Jos päädytään hyväksymään lakiesityksen mukaista enimmäismaksua pienemmät enimmäismaksut, kuntien välinen kilpailu asukkaista voi kasvaa ja kansalaisten yhdenvertainen kohtelu heikkenee. Riskinä myös on, että tiukassa taloudellisessa tilanteessa päätökset eivät ole kestäviä, mikä vaikuttaa perheiden ja varhaiskasvatuspalvelujen tulevaisuuden suunnitteluun. Asian käsittely lautakunnissa Asiaa on käsitelty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 18.5.2016 ja Svenska rum -lautakunnassa 26.5.2016. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ja Svenska rum -lautakunnalle esitettiin, että korkein maksu on nuorimmasta kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta 354 euroa kuukaudessa hallituksen esityksen mukaisesti. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ja Svenska rum - lautakunta päättivät asiasta samalla tavalla seuraavasti: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ja Svenska rum -lautakunta esittävät kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättää lasten varhaiskasvatuksesta perittävät maksut liitteen mukaisesti kuitenkin siten, että korkein maksu perheen nuorimmasta kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta muutetaan 295 euroksi/kk. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ja Svenska rum- lautakunta esittävät kaupunginhallitukselle lisäksi, että varhaiskasvatuksesta perittävät uudet maksut tulevat voimaan 1.8.2016 alkaen edellyttäen, että eduskunta hyväksyy varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain hallituksen esityksen (HE 60/2016 vp) mukaisena. Kuitenkin, jos eduskunta päättää, että korkein maksu perheen nuorimmasta kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta on pienempi kuin 295 euroa kuukaudessa, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ja Svenska rum -lautakunta esittävät kaupunginhallitukselle, että se päättää varhaiskasvatuksesta perittävän korkeimman maksun eduskunnan päätöksen mukaisena. Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ja Svenska rum -lautakunta päättivät, että varhaiskasvatusmaksujen maksukorotuksesta toteutetaan sekä sukupuolivaikutusten arviointi että arviointi korotuksen vaikutuksista työllisyyteen. Arvioinnit tulee antaa tiedoksi varhaiskasvatusjaostolle, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle, Svenska rum -lautakunnalle sekä kaupunginhallitukselle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 17 / 36 Edellä mainittu päätös oli yksimielinen molemmissa lautakunnissa kolmen ensimmäisen kappaleen osalta. Svenska rum -lautakunnan päätös oli yksimielinen myös neljännen kappaleen osalta. Sen sijaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa lisäysehdotuksesta äänestettiin ja lisäys hyväksyttiin äänin 8-2, yksi tyhjä. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 18 / 36 126/2016 08.01.00 Kaupunginhallitus 170 30.5.2016 186 Raide-Jokerin hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle 30.5.2016) Valmistelijat / lisätiedot: Harri Tanska, puh. 050 383 3209 Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan Raide-Jokerin hankesuunnitelman, 2 kehottaa teknistä toimialaa jatkamaan Raide-Jokerin suunnittelua ja toteuttamaan hanke hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden pohjalta niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015) ja Espoon kaupungin osuus kustannuksista on 66,6 milj. euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015), kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty, 3 päättää, että hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheen Espoon osuus rahoitetaan kaupungin budjetista osoitettavin varoin. Toteutusedellytykset varmistetaan budjetin hyväksymisen yhteydessä. Käsittely Byman teki seuraavan lisäysehdotuksen: Jokeriradan linjaukseksi Laajalahden kohdalla valitaan asukkaiden esittämä vaihtoehto 2. Särkijärvi Hintsalan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus päättänee hylätä ehdotuksen. - hanke on tappiollinen ja heikentää Tapiolan ja Leppävaaran välisiä joukkoliikenneyhteyksiä, - hankkeesta aiheutuu kustannuksia, joita ei ole sisällytetty kh:lle esitettyihin asiakirjoihin, - kaupungin investointibudjettia ei pitäisi täyttää etukäteen hankkeilla, joiden tulisi antaa sijaa etenkin koulujen korjaamiseen, - bussiliikennettä on helppo lisätä kysyntää vastaavasti, kunhan vain säädetään vuoroväli jokaisella pysäkillä aikataulun mukaiseksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 19 / 36 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin edellisessä kokouksessa tekemän muutosehdotuksen kohdan 5 sekä tässä kokouksessa tehdyn lisäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja muutosehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään Bymanin edellisessä kokouksessa tekemän muutosehdotuksen kohtien 2-4 johdosta ja sitten Särkijärven asian hylkäämistä koskevan ehdotuksen johdosta. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 1 ääntä vastaan, 3 äänestäessä tyhjää ja 1 ollessa poissa hylänneen Bymanin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 3 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Särkijärven hylkäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 3 Raide-Jokerin hankesuunnitelma 2015 4 Raide-Jokerin hankesuunnitelma 2015 / Kustannukset ja suunnitelmat 5 Äänestyslistat 186 - Raide-Jokerin hankearviointi 12.2.2016 - Diasarja: Raide-Jokerin vaikutus HSL:n talouteen, lippujen hintoihin ja kustannusosuuksiin Hankkeen aiemmat päätökset Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen suunniteltu seudullinen poikittainen pikaraitiotielinja, joka korvaa nykyisen seudullisen bussirunkolinjan 550. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Raide-Jokerin alustavan yleissuunnitelman hankkeen jatkosuunnittelun pohjaksi vuonna 2009. Lautakunta esitti tällöin kaupunginhallitukselle Raide-Jokerin tarkentavan suunnittelun käynnistämistä mahdollisimman pikaisesti ja hankkeen ottamista mukaan HLJ2011 ensimmäisen kauden hankkeisiin sekä varaamaan hankkeelle tarvittava rahoitus. Alustava yleissuunnitelma hyväksyttiin myös Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 20 / 36 Vuonna 2011 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto teetti yhdessä HSL:n ja Espoon kaupungin kanssa päivitetyn hankearvioinnin ja selvityksen Raide- Jokerin kehityskäytävän maankäytön kehittämisperiaatteista. Espoo-tarinassa, joka on Espoon strategia vuoteen 2017 asti, todetaan, että kaupunkikeskusten välillä tulee olla toimivat joukkoliikenteen poikittaisyhteydet. Lisäksi tavoitteena on aidosti verkostomaiseen raideliikenteeseen perustuva kaupunkirakenne.. Raide-Jokeri toteuttaa tätä strategiaa luomalla yhteyden Rantaradan ja Länsimetron välille, jonka jälkeen kaikki Espoon kaupunkikeskukset liittyvät toisiinsa raideyhteydellä. Hanke parantaa erityisesti Leppävaaran, Otaniemen ja Keilaniemen saavutettavuutta ja lisää siten alueiden vetovoimaa myös työpaikkaalueina. Espoon kaupunki teetti vuonna 2013 selvityksen Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin. Selvityksessä vertailtiin erilaisia linjausvaihtoehtoja osuudella Leppävaara Otaniemi/Tapiola. Espoon kaupunginhallitus päätti 10.2.2014, että hankesuunnittelua jatketaan Leppävaarasta Otaniemeen/Keilaniemeen kulkevan ratalinjauksen pohjalta. Helsingin ja Espoon kaupungit, Liikennevirasto ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä teettivät yhteistyössä Raide-Jokerin hankesuunnitelman 2015. Hankesuunnitelma esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja tekniselle lautakunnalle 20.1.2016. Vuonna 2015 laadittu hankesuunnitelma on liitteenä. Raide-Jokerin ennustettuja matkustajamääriä ja yhteiskuntataloudellista kannattavuutta on arvioitu erillisessä hankearvioinnissa, joka on oheismateriaalina. Hankkeen käyttötalousvaikutukset ja vaikutukset lipun hintoihin on esitetty HSL:n oheismateriaalina olevassa diasarjassa. Vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö Hankesuunnittelun aikaista vuorovaikutusta on esitelty hankesuunnitelmaraportissa. Hankesuunnitelma on laadittu yhteistyössä Helsingin kaupungin asianomaisten virastojen sekä Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Hankkeen kuvaus Yleistä Raide-Jokeri on lähivuosien keskeinen seudullinen maankäytöllinen ja liikenteellinen investointihanke. Maankäytön kannalta Raide-Jokeri mahdollistaa merkittävän tiivistämis- ja täydennysrakentamispotentiaalin radan ympäristössä. Helsingin seudun yhteisesti laatimassa maankäyttösuunnitelmassa (MASU) koko Raide-Jokerin vyöhyke on merkitty seudun ensisijaisesti kehitettäväksi vyöhykkeeksi, jolle on perusteltua sijoittaa rakentamista koko suunnittelukaudella.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 21 / 36 Liikenneinvestointina Raide-Jokeri parantaa poikittaisen liikenteen palvelutasoa ja lisää joukkoliikenteen luotettavuutta. Raide-Jokerin toteuttaminen on edellytys raideliikenteen verkostokaupungin syntymiselle ja linjan varren maankäyttötavoitteiden saavuttamiselle yhdessä säteittäisten raidelinjojen kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2015) Raide- Jokeri on ennen vuotta 2025 aloitettavien hankkeiden listalla. Hankkeen keskeinen sisältö Raide-Jokerin radan kokonaispituus on noin 25 km, josta noin 16 km sijoittuu Helsingin alueelle ja 9 km Espooseen. Linja on koko osuudeltaan kaksiraiteinen ja rata on sijoitettu pääosin omalle ajouralle. Raide-Jokeri korvaa bussilinjan 550. Hankesuunnitelmassa on esitetty ratarakenne, pysäkit, katujärjestelyt yms. infrastruktuuriin liittyvät ratkaisut. Järjestelmän suunnittelussa on otettu mahdollisimman hyvin huomioon yhteensopivuus muun pääkaupunkiseudun raideliikennejärjestelmän kanssa mm. teknisten ratkaisujen (raideleveys 1000 mm) ja kaluston suhteen. Raide-Jokerille järjestetään kaikissa valo-ohjatuissa risteämisissä etuudet muuhun liikenteeseen nähden. Keskimääräinen matkanopeus on hankesuunnitelman mukaan 25 km/h, kun tavanomaisen raitiovaunun vastaava on nykyisin noin 15 km/h. Ero johtuu liikennevaloetuuksien ja oman ajouran lisäksi huomattavasti nykyistä raitioverkkoa pidemmästä pysäkkivälistä, joka vastaa nykyistä linjaa 550. Vuoroväli on arkisin ruuhka-aikoina 5 minuuttia ja päivällä 10 minuuttia. Ruuhkahuipun vuoroväli on pidempi kuin nykyisellä bussilinjalla 550, mutta bussilinjan korvaaminen pikaraitiotiellä parantaa tämän poikittaislinjan luotettavuutta ja lisää matkustusmukavuutta. Linja 550, joka on nykyisin matkustajamääriltään pääkaupunkiseudun vilkkain (noin 40 000 matkustajaa arkivuorokaudessa), on ruuhka-aikojen tiheästä 3-5 minuutin vuorovälistä huolimatta altis ylikuormittumiselle. Linjan luotettavuutta heikentää bussien jonoutumisesta aiheutuva vuorovälien pidentyminen. Raide-Jokeri -linjalle on suunniteltu 33 pysäkkiparia. Espoo esittää hankesuunnitelman pysäkkien lisäksi jatkosuunnittelussa tutkittavaksi uuden pysäkin lisäämistä Perkkaantielle. Pysäkin vaikutusalueelle on suunniteltu lähivuosina voimakasta asuinrakentamista, mutta pysäkin lisäämisen vaikutuksia koko linjan liikennöintiin pitää tarkastella huolellisesti. Asukkaita on hankesuunnitelman mukaan arvioitu olevan 10 minuutin kävelyetäisyydellä Raide-Jokerin pysäkeistä nykytilanteessa 82 000 ja 112 000 vuonna 2035. Hankearvioinnissa asukaslisäys painottuu hankesuunnitelmassa esitettyä voimakkaammin jakson loppupuolelle 2040-luvulle. Hankearvioinnissa matkustajamääräksi on arvioitu noin 88 000 matkustajaa arkivuorokaudessa vuonna 2025 ja noin 102 000 matkustajaa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 22 / 36 vuonna 2040. Hankearvioinnissa vertailuvaihtoehtona toimineella bussilinjalla on arvioitu olevan vastaavasti noin 65 000 matkustajaa arkivuorokaudessa vuonna 2025 ja 90 000 matkustajaa vuonna 2040. Linjan muuttamisen bussilinjasta raitiolinjaksi arvioidaan kasvattavan vuorokausitason matkustajamääriä noin 35 %:lla vuoden 2025 tilanteessa ja noin 40 %:lla vuoden 2040 tilanteessa. Helsingin yleiskaavan tavoitevuonna 2050 raitiolinjan matkustajamääräennuste on 129 000 matkustajaa. Hankkeen kokonaiskustannukset ja kustannusten jakaminen Raide-Jokerin käyttöönottamiseksi tarvitaan hankesuunnitelmassa esitetyn mukaisesti investointeja raitiotien infrastruktuurin rakentamiseen ja sen edellyttämiin muutoksiin katuympäristössä sekä varikoiden rakentamiseen ja kaluston hankkimiseen. Lisäksi hankesuunnitelmaan sisältyy sellaisia katu- ja tieympäristön muutoksia, jotka eivät aiheudu raitiotien rakentamisesta, mutta jotka ovat olleet suunnitelmien yhteensovittamiseksi välttämätöntä suunnitella Raide-Jokerin yhteydessä. Raide-Jokerin hankesuunnitelman mukainen radan rakentamisen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa (MAKU-indeksi, huhtikuu 2015). Tämä kustannusarvio sisältää sekä raitiotien infrastruktuurin rakentamisen että raitiotien edellyttämät muutokset katuympäristöön Helsingissä ja Espoossa, mutta ei muita, eri hankkeiden yhteensovittamisen takia tarpeellisia katu- ja tiejärjestelyjä eikä varikkojen ja raitiovaunukaluston kustannuksia. Valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken 6.4.2016 saavutetussa neuvottelutuloksessa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL - sopimuksesta 2016-2019 Raide-Jokerin toteuttaminen on yksi liikennettä koskevista toimenpiteistä, joilla pyritään edistämään sopimuksen keskeisiä tavoitteita eheästä yhdyskuntarakenteesta, yhteisvastuullisesta asuntopolitiikasta ja toimivasta liikennejärjestelmästä. Kaupunginhallitus on 2.5.2016 osaltaan hyväksynyt MAL -sopimuksen ja 30.5.2016 tarkentanut päätöstään. Sopimustuloksen mukaan valtio osoittaa Raide-Jokerin toteuttamiseen vuosina 2017-2019 yhteensä 84 milj. euroa, mikä vastaa 30 % varsinaisen radan hankesuunnitelman alkuperäisestä kustannusarviosta. Sopimusluonnoksessa todetaan myös, että hankkeen tarkemmasta toteutuksesta ja siihen sisältyvästä Kehä I:n tasauksen kustannusjaosta (alustava kustannusarvio 13,2 milj. euroa) sovitaan erikseen. Espoon kustannusosuus radan rakentamiskustannuksista on yhteensä 66,6 milj. euroa kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty. Valtion rahoitusosuudesta tullaan tekemään erillinen sopimus Helsingin ja Espoon kaupunkien ja valtion kesken. Raitiotien kustannusarvio perustuu raitiotiejärjestelmän osalta Helsingin kaupungin sekä eurooppalaiseen rakentamistietouteen. Katu- ja kunnallistekniikan rakentamiskustannukset perustuvat Suomessa rakennettujen hankkeiden toteutuneisiin hintatietoihin. Kustannusten laskennassa on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 23 / 36 hankkeen tunnistettuja riskitekijöitä. Kustannusarvioon on sisällytetty arvaamattomia kustannuksia noin 10 %. Hankesuunnitelmassa on esitetty myös erilliset katuympäristön muutokset, jotka on ollut suunnitelmien yhteensovittamiseksi välttämätöntä suunnitella Raide-Jokerin yhteydessä. Näiden yhteenlasketut kustannukset ovat Espoossa noin 1,8 milj. euroa. Nämä ovat pääosin liittymäjärjestelyjen parantamista hieman radan vaatimia välttämättömiä toimenpiteitä laajemmalle. Kaupunkitekniikan keskus vastaa Raide-Jokeri hankkeen ulkopuolisten katuympäristön muutosten suunnittelusta ja toteutuksesta talousarviossa katujen rakentamiseen osoitettujen määrärahojen puitteissa. Katu- ja puistoalueilla tehtävät työt ja niiden kustannusarviot tarkentuvat suunnittelun aikana. Päätökset tarvittavista muutoksista tekee tekninen lautakunta kunkin kohteen osalta erikseen katu- ja puistosuunnitelmien hyväksymistä koskevien menettelytapojen mukaisesti. Merkittävin hankesuunnitelman ulkopuolinen väyläjärjestely Espoon puolella on Kehä I:n Laajalahden kohdalla oleva tasauksen muutos. Se kuuluu erillisiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maanteiden kehittämishankkeisiin, eikä sitä ole sen vuoksi sisällytetty Raide-Jokeri -hankkeen kustannuksiin. Hankkeen kustannusjaosta on tarkoitus sopia erikseen käynnissä olevassa tiesuunnitelmaprosessissa samalla kun kustannusarvio vielä tarkentuu syksyn 2015 tilanteesta (hankesuunnitelman kustannusarvio). Koska Kehän tasauksen laskeminen tulisi joka tapauksessa tulevaisuudessa tehtäväksi, Espoon kaupunki esittää, että kustannukset tulee kohdentaa täysimääräisinä valtiolle. Hankearvioinnin yhteydessä tehtyjen herkkyystarkastelujen perusteella Kehä I:n muutokset parantavat hieman Raide-Jokeri hankkeen kannattavuutta (kannattavuus 0,73). Hyöty-kustannussuhteen muutos johtuu valo-ohjatun liittymän poistumisesta Kehä I:ltä muutosten yhteydessä, jolloin autoliikenteen sujuvuus paranee. Raide-Jokerin käyttöönotto edellyttää investointeja myös raitiovaunukalustoon ja varikoihin. Raide-Jokeria tullaan liikennöimään nykyaikaisella, matalalattiaisella vaunukalustolla. Hankesuunnitelman mukaan Raide-Jokerin kalustotarve on 22 kpl 45 metrin vaunuja tai 26 kpl 30 metrin vaunuja sekä lisäksi kolme varavaunua. Kaluston kokonaisinvestoinniksi on arvioitu 85 95 milj. euroa. Kalustoinvestointi tulee tulevan operaattorin hankittavaksi. Kalustohankinta vaikuttaa Espoon kaupungin talouteen HSL:n infrakorvausjärjestelmän kautta. Raide-Jokerille on suunniteltu kaksi varikkoa, joista päävarikko sijoittuu Helsinkiin Roihupellon metrovarikon viereen nykyiselle bussivarikkoalueelle ja sivuvarikko Laajalahteen Espoon puolelle. Varikoiden investoinnit ovat yhteensä noin 64,4 milj. euroa, josta Espoon Laajalahden varikon osuus on noin 14,9 milj. euroa. Varikkoinvestoinnin pääomakustannukset sisältyvät Raide-Jokerin arvioituihin liikennöintikustannuksiin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 24 / 36 Yhteenveto hankkeen kustannuksista Rataosuus Helsinki (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 123,9 Valtion rahoitusosuus 54,6 Espoo (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 66,6 Valtion rahoitusosuus 29,4 Yhteensä 274,5 Varikot Helsinki 49,5 Espoo 14,9 Muut väyläjärjestelyt Helsinki 9,8 Espoo 1,8 Valtio (Kehä I)* 13,2 Kalusto Helsinki 95 Koko hanke yhteensä 458,7 Helsinki (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 278,2 Espoo (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 83,3 Valtio (sis. Kehä I) 97,2 * Kustannusarvio tarkentuu tiesuunnitelman valmistuessa syksyllä 2016 Käyttö- ja liikennöintikustannukset Raide-Jokerin infrastruktuurin kunnossapitokustannuksiksi on arvioitu 1,6-2 milj. euroa vuodessa. Vastaavasti runkolinjan 550 nykyisen infrastruktuurin kunnossapidosta on arvioitu säästyvän noin 0,5 milj. euroa vuodessa, jolloin vuosittainen kunnossapitokustannusten kasvu olisi 1,1 1,5 milj. euroa vuodessa. Raideinfran kunnossapitokustannukset maksavat kaupungit myöhemmin sovittavan kustannusjaon mukaisesti. Raide-Jokerin arvioidut liikennöintikustannukset ovat noin 17,9 milj. euroa vuodessa vuosina 2025 2040. Runkolinjan 550 arvioidut liikennöintikustannukset ovat vastaavasti noin 14,7 M vuodessa. Hankearvioinnin perusteella Raide-Jokeri kuitenkin lisää joukkoliikenteen käyttöä, ja lipputulojen kasvuksi on vuonna 2025 arvioitu 1,3 milj. euroa. Vuosina 2025 2040 vuosittaiseksi liikennöintikustannusten nettokasvuksi on siten arvioitu 2,3 milj. euroa. Raide-Jokerin kunnossapito ja käyttö ovat kalliimmat kuin bussijokerilla, mutta kustannusten matkustajanousua kohti on alussa arvioitu olevan nykytasolla ja laskevan vuoteen 2040 mennessä runsaat 15 % matkustajamäärien kasvun myötä. Hankkeen vaikutukset Hankesuunnitelmassa on selvitetty raitiotien vaikutuksia luontoon, pinta- ja pohjavesiin, maisemaan ja kaupunkikuvaan, kulttuurihistoriallisiin kohteisiin, virkistysalueisiin ja ulkoilureitteihin, meluun ja tärinään, maankäyttöön ja kaavoitukseen, autoliikenteen palvelutasoon ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 25 / 36 liikenneturvallisuuteen. Lisäksi on arvioitu pysäkkien saavutettavuutta nykyisten kävely-yhteyksien perusteella. Laajalahden Natura-alueeseen kohdistuvista vaikutuksista on tehty erillinen Natura-arviointi sekä yhteisvaikutusten arviointi alueen muiden hankkeiden kanssa (mm. Kehä I). Raide-Jokerin ei ole todettu heikentävän Natura-alueen olosuhteita. Raide-Jokerista on tehty hankearviointi, joka perustuu Liikenneviraston väylähankkeiden arviointiohjeisiin. YHTALI-kannattavuuslaskelmassa Raide-Jokeria on verrattu nivelbusseilla liikennöitävään bussivaihtoehtoon. Vertailuvaihtoehdon mukainen tiheä bussiliikenne parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa verrattuna nykytilanteeseen ja vastaa runkobussilinjan ennustettuun kysyntään myös tulevaisuudessa. Laskelmassa ei kuitenkaan ole pystytty täysimääräisesti arvioimaan vertailuvaihtoehdon toimivuuden todennäköistä heikentymistä matkustajamäärien kasvaessa tulevaisuudessa. Raide-Jokerin hyötyinä liikenteen näkökulmasta ovatkin mm. parantuva joukkoliikenteen täsmällisyys ja vertailuvaihtoehtoa parempi matkustajakapasiteetti sekä sitä kautta paraneva palvelutaso linjaa ympäröivällä vyöhykkeellä. Joukkoliikenneyhteydet paranevat myös vyöhykkeeltä säteittäisiin suuntiin, sillä linjaa käytetään merkittävästi liityntäyhteytenä lähijuniin ja metroon. Merkittävimmät yhteiskuntataloudelliset hyödyt liittyvätkin joukkoliikennematkustajiin kohdistuviin matka-aika- ja palvelutasohyötyihin (197,3 milj. euroa). Kannattavuuslaskelman perusvaihtoehdossa Raide-Jokerin hyötykustannussuhde on 0,7 toteuttamisvuodelle 2025 arvioituna. Suhde jää alle yhteiskuntataloudellisen kannattavuusrajan (1,0), mutta on samansuuruinen muiden viimeaikaisten raidehankkeiden tulosten kanssa (Länsimetron jatke ja Kaupunkirata). Hankearvioinnissa on tehty myös toimintaympäristöön liittyviä herkkyystarkasteluja, mm. kannattavuudesta eri käyttöönottovuosina, tieliikenteen parannustoimilla, investointikustannusten kattamisella osaksi lipunhintojen korotuksilla sekä ilman perusvaihtoehdossa mukana olevaa ajoneuvoliikenteen hinnoittelua. Lyhyellä aikavälillä hankkeen hyöty-kustannussuhteessa ei herkkyystarkasteluissa saatu merkittäviä eroja. Yksinomaan yhteiskuntataloudelliseen kannattavuuslaskelmaan tukeutuen ei hanketta voitaisi pitää kaupungin kannalta kannattavana hankkeena. Raide-Jokerin hyödyt kaupungin kannalta perustuvat pitkälti maankäytöllisiin hyötyihin, joita uusi raitiotie mahdollistaa. Raide-Jokerin linjan vaikutusvyöhykkeellä on käynnissä olevaa asemakaavoitusta noin 581 000 k-m², mikä vastaa noin 12 900 asukasta. Tästä valtaosa tullee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi MAL-sopimuskauden 2016 2019 aikana. Jo lainvoimaistuneiden asemakaavojen alueella Keilaniemessä ja Perkkaalla on kaavavarantoa 6800 asukkaan tarpeisiin. Lisäksi asemakaavoituksen alustavissa visioissa vaikutusvyöhykkeelle on hahmoteltu asumista 3000 asukkaalle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 186 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 26 / 36 Raide-Jokerin vaikutuksia suhteessa valmisteilla olevan Helsingin yleiskaavan mahdollistamaan rakentamispotentiaaliin on arvioitu Helsingin teettämässä kaupunkitaloudellisessa selvityksessä. Raide-Jokerin on arvioitu nostavan 30 vuoden aikana (nykyarvotettuna) maan myynti- ja vuokratuottoja Helsingissä 341 milj. euroa sekä maankäyttösopimuskorvauksia 40 milj. euroa verrattuna siihen, että hanketta ei toteutettaisi. Korkeampi tuotto perustuu erityisesti arvioon nopeammin toteutuvasta rakentamisvolyymistä. Kaupunkitaloudelliseen arviointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä, eikä Raide-Jokerin hyödyllisyyttä voida arvioida yksinomaan tällä perusteella. Merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät maankäytön kehitysennusteeseen Raide- Jokerin vyöhykkeellä. Espoossa vastaavaa selvitystä ei ole tehty, mutta vaikutusten arvioidaan olevan samansuuntaisia. HSL:n arvio hankkeen kokonaisvaikutuksesta lippujen hintoihin Hankearvioinnin perustarkastelussa Raide-Jokeri -hankkeen ei ole oletettu vaikuttavan lipun hintoihin. Hankesuunnitelmassa ja hankearvioinnissa ei ole myöskään tehty arviota hankkeen vaikutuksista Helsingin seudun liikenteen menoihin eikä tarkasteltu hankkeen kokonaisvaikutuksia lippujen hintoihin ja kaupungin verorahoitukseen. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on keväällä 2016 alustavasti arvioinut Raide-Jokerin vaikutuksia HSL:n infra -ja operointikustannuksiin, lipputuloihin sekä kuntaosuuksiin ja lippujen hintojen korotuspaineisiin. Taustalla on HSL:n jäsenkuntien tavoite pitää joukkoliikenteen subventointiaste keskimäärin 50 %:ssa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäsenkuntien kesken on voimassa sopimus joukkoliikenneinfran kustannusten korvaamisesta. Sen perusteella 50 % ratainvestoinnin poistoista (noin 0,9 milj. euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista yhteensä noin 37 milj. euroa (40 vuoden aikana, laskentakorko 5 %) eli keskimäärin 1,8 milj. euroa/vuosi ovat laskutuskelpoisia. HSL infrakorvausjärjestelmän piiriin kuuluvat kustannukset Espoon kaupunki voi edellä esitetyn mukaisesti vuosittain laskuttaa käyttökorvauksina HSL:ltä, joka jakaa ne kuntien kesken ja veloittaa kuntaosuuksissa jäsenkunnilta nousujen suhteessa. Vastaavasti Raide- Jokerin hallinto- ja ylläpitokulut kuuluvat täysimääräisinä (noin 0,77 milj. euroa/vuosi) HSL -korvauslaskutuksen piiriin. Oheismateriaalissa olevassa HSL:n 11.4.2016 diasarjassa on arvio Raidejokerin infrakustannusten jaosta kunnittain 1. vuoden osalta. Sen mukaan Espoo voi periä Raide-Jokerista käyttökorvausta 3,481 milj. euroa, mutta maksaa sitä vastaavasti HSL:lle kuntaosuuksissaan 2,990 milj.euroa infrakorvausta. Se osa poistoista ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvista korkokuluista, jota HSL infrakorvaus ei kata, jää kaupungin maksettavaksi. Lisäksi suuri osa HSL:ltä laskutettavasta poisto-osuudesta ja