TOIMINTA-AJATUS Keskeisenä toiminta-ajatuksena on turvata kuntalaisille laadukkaat, oikea-aikaiset, oikein mitoitetut ja kustannustehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. TEHTÄVÄN KUVAUS Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa Orimattilan kaupungille erikoissairaanhoidon, sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon palvelut. Järjestämissuunnitelma vuosille 2014 2017 on laadittu yhteistyössä kuntayhtymän, jäsenkuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Järjestämissuunnitelmassa esitetään tavoitteita ja strategisia linjauksia palvelujen kehittämiseksi sekä sovitaan alueellisesta yhteistyöstä. Valmistelun pohjana ovat kuntakorttien pohjalta tehdyt analyysit väestön palvelujen tarpeesta, palvelujen saatavuudesta, käytöstä, kattavuudesta ja kustannuksista. Järjestämissuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain ja siihen tehdään tarvittavat muutokset ja päivitykset. Vuosittain neuvotellaan järjestämissuunnitelmaan pohjautuva palvelusopimus kunnan ja kuntayhtymän välillä, jossa määritellään kunnan maksuosuudet, sovitut muutokset sekä arviot kunnan suoritemääristä eri toimialoilla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VUONNA 2016 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän jäsenkunnat valmistelevat yhteistä sotetuotanto-aluetta ( Aava, Oiva, Lahti, Heinola, Phsotey). Valmistelutyö alkoi 12 /2014 ja syksyllä 2015 kunnat päättävät luottamuselimissään osallistumisestaan hankkeen jatkovalmisteluun. Valmistelun edetessä mahdollinen uusi kuntayhtymä voisi aloittaa vuoden 2017 alussa. Hankkeen edetessä on vuoden 2016 aikana merkittävä työ eri työryhmillä mm. palveluiden suunnittelussa ja myös kaupungin edunvalvonnassa, että kuntalaisille järjestetään mahdollisen muutoksen jälkeen laadukkaat, tarpeenmukaiset lähipalvelut. Uutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia valmistellaan hallitusohjelman mukaisesti ja ensimmäinen luonnos laista on nyt tiedossa olevan aikataulun mukaan tulossa kuntiin lausunnolle keväällä 2016. Päijät-Hämeen terveydenhuollon järjestämiseen liittyvän ns. NHG- selvityksen toimenpidesuosituksien eteenpäin vienti toteutuu alueellisen sotetuotanto- alueen valmisteluun liittyen. Vuodeosastopalvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen liittyvä selvitys valmistui 1 / 2015. Selvityksen toimenpiteillä tavoitellaan kustannussäästöjä ja tehokkaita palvelurakenteita Päijät-Hämeessä. Hallitusohjelman linjaukset esim. mahdolliset muutokset tulonsiirroissa, työllisyyden hoidon kustannusten jaossa vaikuttavat kuntien menoihin. Korkea työttömyys lisää suoraan esim. työmarkkinatuki- ja toimeentulotukimenoja, mutta vaikuttaa myös kokonaisuutena perheiden hyvinvointiin ja esim. lastensuojelun menoihin. Vuoden 2016 aikana toteutuu suunniteltu työllisyyden hoidon kokonaisuus, kun vuoden 2015 aikana alkaneet toiminnot vakiintuvat ( kaupungin työllisyysyksikkö, nuorten työpaja, Startti- Centerin hanke, Aavan toimintakeskus). Perusturvan kustannusten hallinnan osalta on keskeistä, miten palvelurakennetta kehitetään edelleen avopainotteisemmaksi ja miten ennaltaehkäisevillä toimilla voidaan vähentää kalliimpia, korjaavia toimenpiteitä. Vuonna 2015 vahvistetulla perhetyöllä ja vuodelle 2016 suunnitelluilla perhekummitoiminnalla sekä riittävillä psykologiresursseillla 0-5- vuotiaille voidaan viedä palvelurakennetta avopainotteisempaan suuntaan. Lisäksi edelleen lisätään sivistyspalveluiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ja yhteistä valmistelua esim. ennaltaehkäisevä työskentelymalli varhaiskasvatukseen, päihdevalistussuunnitelma. SUUNNITTELUVUODET 2016 2018; KESKEISET TOIMINNAN LINJAUKSET JA MUUTOKSET KEHITTÄMISOHJELMAN MUKAISESTI Järjestämissuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2017. Palvelutarvearvioista on johdettu keskeiset linjaukset ja tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tavoite 1) terveys, hyvinvointi ja syrjäytyminen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutetaan asiakas- ja voimavaralähtöisesti. Tavoitteita ovat, että terveys ja hyvinvointi lisääntyvät alueellisesti, terveys-ja hyvinvointierot kapenevat, syrjäytymistä ehkäistään
ja kaiken toiminnan tavoitteena on terveyshyöty ja hyvinvointi. Tavoite 2) palvelurakenne. Palvelurakenne mahdollistaa asiakasosallisuuden palvelujen toteuttamisessa. Tavoitteita ovat, että palvelut tuotetaan ennaltaehkäisevästi, avohoitoa ja vaikuttavuutta painottaen. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä, laadukkaita, turvallisia ja ottavat huomioon asiakkaan tarpeet, omatoimisuuden ja voimavarat. Ikääntyvien palvelut ja palvelurakenne ovat valtakunnallisten suositusten mukaisia. Keskitetty päivystys ja ensihoito palvelevat koko aluetta vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Tavoite 3) työvoiman turvaaminen. Tavoitteena on, että kaikilla toimialoilla on myönteinen työnantajakuva, toiminnan kannalta riittävä henkilökunta ja laadukas koulutus- ja kehittämistyö. Tavoite 4) kysynnän hallinta. Tavoitteena on pitkäaikaispotilaiden ja asiakkaiden suunnitelmallisen hoidon ja omahoidon vahvistaminen. Tähän kytkeytyvät hoitoketjujen saumattomuus, alueelliset hoitoketjut, kumppanuusvirat erikoisaloilla, hoidon saatavuuden toteutuminen sekä alueen ulkopuolisten palvelujen käytön hallinta. Tavoite 5) taloudellisen kantokyvyn varmistaminen. Tavoitteena on toiminnan ja talouden kestävä tasapaino. Lähi- ja keskitetyt palvelut sekä liikkuvat palvelut on määritelty. Alueellinen, toiminnalliseen tarkasteluun perustuva tilaohjelma on tehty palvelujen ja talouden tasapainon varmistamiseksi. Lisäksi tavoitteena on palvelujen ohjauksen parantaminen sekä matalan kynnyksen palvelujen ja erikoispalvelujen hallinta. Tavoite 6) kehittämis- ja tutkimustoiminta. Tavoitteena on, että alueella on vireää kehittämis - ja tutkimustoimintaa ja toimiva yhteistyö tutkimuslaitosten, oppilaitosten, järjestöjen ja yritysten kanssa. Keskeisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan järjestämissuunnitelmaan kirjattujen mittareiden ja seurantatapojen kautta vuosittain. Kaupungin hyvinvointikertomuksen päivityksen yhteydessä keskeiseksi kehittämisen alueeksi suunnitteluvuosille 2015 2017 nousi syrjäytymisen ehkäiseminen, johon sisältyy keskeisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä työllisyyden edistäminen. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET VUONNA 2016 PALVELUSOPIMUKSEN JA JÄRJESTÄMISUUNNITELMAN MUKAISESTI Syrjäytymisen ehkäiseminen eri hallinnonalojen yhteistyönä Palvelurakenteen muutoksen eteenpäin vienti TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUONNA 2016 Toiminnallinen tavoite 1 Kuntalaiset saavat sosiaali- ja terveyspalvelut palvelu- ja hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Tuottajan toimittamat tilastot hoidon ja palvelujen saatavuudesta neljännesvuosittain. Palvelu- ja hoitotakuu toteutuu lain mukaisesti: Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n kuluessa ( tavoite 100 %) Toimeentulotuen käsittely 7 vrk:n sisällä ( tavoite 100 %) Palvelutarpeen arviointi 7 vrk:n kuluessa aikuissosiaalityö ja lapsiperheiden sosiaalityö ( tavoite 100 %) vammaisten palvelut ( tavoite 100 %) Vammaispalvelupäätös 3 kk:n kuluessa ( tavoite 100 %) Kiireettömän hoidon odotusaika lääkärille ( hoitotakuu alle 3 kuukaudessa) Kiireettömän hoidon odotusaika hammaslääkärille ( hoitotakuu alle 6 kuukaudessa) Palvelu- ja hoitotakuu on toteutunut lainsäädännön mukaisesti. Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n kuluessa on toteutunut 100 %. Toimeentulotuen käsittely 7 vrk:n sisällä on toteutunut 100 %. Palvelutarpeen arviointi 7 vrk:n kuluessa on toteutunut aikuissosiaalityössä ja lapsiperheiden sosiaalityössä 100 % ja vammaisten palveluissa 93 %. Vammaispalvelupäätös 3 kk:n kuluessa on toteutunut 100 %. Kiireettömän hoidon odotusaika lääkärille oli 11 vrk. Kiireettömän hoidon odotusaika hammaslääkärille oli 15 vrk.
Toiminnallinen tavoite 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuvat suunnitelman mukaisesti ja tuottaja raportoi oikea-aikaisesti uhkaavista ylityspaineista tai toiminnallisista muutoksista. Tuottajan toimittamat raportit taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteumasta neljännesvuosittain tai erikseen raportoituna. Talousarvion mukaiset taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuvat suunnitellusti. Erikoissairaanhoidon toimialan tilinpäätösennuste on 16 387 000 euroa ja ylitystä Orimattilan kaupungin talousarvion määrärahaan on 1 018 000 euroa. Erikoissairaanhoidossa oman toiminnan osalta kustannusten kasvua talousarvioon nähden oli DRG- tuotteissa (toteumaprosentti 6/2016 58 %) ja psykiatrian poliklinikkakäynneissä ( toteumaprosentti 6/2016 59 %). Päivystyskeskuksen palvelujen käyttö on myös kasvanut voimakkaasti kaikissa jäsenkunnissa ja Orimattilan osalta ylityspaine talousarvioon nähden on 270 000 euroa. Kustannusten kasvua on sekä päivystyskeskuksen hoitopäivissä ( 6/2016 toteumaprosentti 78 %) että poliklinikkakäynneissä ( 6/2016 toteumaprosentti 68 %). Sosiaali- ja perusterveydenhuollon osalta on tilinpäätösennusteen mukaan 324 000 euron ylityspaine. Merkittävin vaikutus Aavan talousarvioon on valtuuston kesäkuussa hyväksymällä lisätalousarviolla, minkä seurauksena tukipalvelumenojen ( ICT-hankinnat) laskutus kasvaa ennusteen mukaan 660 000 eurolla Aavakunnilla. Kaikkien toimialojen osalta ylityspaine talousarvioon nähden on 1 583 266 euroa 30.6.2016 tilinpäätösennusteen mukaan. Toiminnallinen tavoite 3 Syrjäytymisen ehkäiseminen eri hallinnonalojen ja toimijoiden välisenä yhteistyönä Työllisyysverkoston toiminannan ja vaikuttavuuden arviointi: yhteistyön toimivuus työllisyyden kehitys ( nuoret, pitkäaikaistyöttömät) kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärät työttömien terveystarkastukset työmarkkinatuen kehitys Palveluprosessien kehittäminen etenee suunnitellusti vuonna 2016. Yhteinen suunnitelma laadittu vuonna 2016. Työllisyyden hoidossa on toimiva, asiakaslähtöinen palvelurakenne eri toimijoiden yhteistyönä ( kaupunki, Aava, Startti-Center, viranomaistahot ja muut toimijat). Päihdepalveluprosessien kehittäminen Aavan alueella( nuoret, vanhemmat, raskaana olevat). Päihdevalistussuunnitelman suunnitelman laatiminen päihdevalistukseen ja ennaltaehkäisyyn Orimattilan oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmässä. Kaupungin työllisyysyksikkö on tehnyt yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja työllisyyssuunnitelman laadinta etenee suunnitellusti. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärät ovat kasvaneet edellisvuodesta ( 46->64) ja työttömien terveystarkastusten määrä on kasvanut ( 13->46). Päihdesuunnitelman laadinta on käynnistynyt ja Orimattilan kaupunki on nimennyt lakisääteisen ehkäisevän päihdetyön työryhmän ja kutsunut siihen mukaan muita toimijoita ( mm. poliisi, seurakunta, MLL, Aava). Toiminnallinen tavoite 4 Osallistuminen ja vaikuttaminen alueelliseen sotetuotantoalue - valmisteluun
Osallistumisen ja vaikuttamisen arviointi: osallistuminen työryhmiin ( viranhaltijat ja luottamushenkilöt) lausuntojen antaminen Valmistelutyössä tavoitteena on turvata kuntalaisille laadukkaat lähipalvelut ja nostaa esiin kaupungin näkemyksiä palveluiden rahoitukseen, hallintokuntien rajapintoihin ( esim. sivistyspalvelut) ja tuotantoalueen päätöksentekoon liittyen. Hyvinvointikuntayhtymän uudistettu perussopimus käsiteltiin jäsenkuntien luottamuselimissä 30.6.2016 mennessä ja kuntien päätösten pohjalta muutoksen valmistelua päätettiin jatkaa eri työryhmien kautta. Orimattilan viranhaltijat osallistuvat valmisteluun eri työryhmissä. Toiminnallinen tavoite 5 Lasten, nuorten ja perheiden varhainen tukeminen ja ennaltaehkäisevä työ Toteutuneet toimenpiteet vuonna 2016. Arvio psykologipalveluiden resurssin riittävyydestä vuonna 2016. Perhekummitoiminta käynnistyy vuonna 2016. Ennaltaehkäisevä työskentelymalli otetaan käyttöön syksyllä 2016. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteet ja kehittäminen toteutuvat suunnitellusti yhteistyöryhmien kautta. Psykologipalvelut 0 5 vuotiaille on resurssoitu ja määräraha toimintaan varattu ( 20 000 ). Perhekummitoiminta käynnistetään yhteistyössä MLL:n kanssa. Ennaltaehkäisevän työskentelymallin kehittäminen yhteistyössä Aavan ja varhaiskasvatuksen kanssa (vanhemmuuden keskustelut, vertaisryhmät, konsultaatio, linkki lapsiperheiden sosiaalityöhön) Suunnitelman jalkauttaminen toteutuu vuoden 2016 aikana. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelman jalkauttaminen. Perhekummitoiminta on käynnistynyt Orimattilassa suunnitellusti. Lapsiperheiden kotipalvelussa ( 9->26) ja perhetyössä ( 22->47) asiakasmäärät ovat kasvaneet edellisvuodesta resurssilisäyksen myötä. Lastensuojelun kodin ulkopuolisten sijoitusten määrä on ennallaan, mutta asiakaspalvelujen ostoissa on euromääräisesti vähennystä edellisvuoteen verrattuna. Toiminnallinen tavoite 6 Palvelurakenteen muutos ja kehittäminen etenee suunnitellusti
Laitos- ja palveluasumisen vuosittaiset tilastot. Kuntakohtainen seuranta laitos- ja asumispaikkojen tarpeesta/ riittävyydestä. Seuranta ja arviointi toimenpiteistä sekä osallistuminen / vaikuttaminen muutosten valmisteluun ( lausunnot, työryhmät). Arvio ja seuranta ulkoistuksen purkamisen toteumasta vuonna 2016. Ikääntyvien laitos- ja palveluasumisen tarjonta vastaavat suosituksia ja tarvetta. NHG:n akuuttivuodeosasto- selvitystä ja esitettyjä toimenpiteitä viedään seudullisesti eteenpäin. Vastaanottopalvelujen ulkoistuksen purkaminen etenee sopimuksen mukaisesti. Koti- ja asumispalveluissa ajalla 1-6/2016 oli viisi henkilöä jonottamassa tehostettuun palveluasumiseen tai laitoshoitoon. Siirtoviivepäiviä ei ole ollut kotiuduttaessa sairaalasta asumispalveluihin tai terveyskeskuksen vuodeosastolle. PALVELUKESKUKSEN/LAUTAKUNNAN SITOVIEN TAVOITTEIDEN KYTKEYTYMINEN ORIMATTILAN STRATEGIAAN JA TALOUDEN HOIDON KESKEISIIN PERIAATTEISIIN Orimattilan strategia Orimattilan kaupunkistrategiassa 2020 arvoina ja toimintaperiaatteina nostetaan esiin ihmisen ja ympäristön hyvinvointi, avoimuus ja rohkeus, taloudellisuus ja laatu sekä uudistumiskyky. Kuntastrategian yhtenä strategisena päämääränä on kuntalainen ja hyvinvointi. Kriittisinä menestystekijöinä nähdään 1) lasten, nuorten ja perheiden elämänlaadun parantuminen sekä syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäiseminen, 2) ikäihmisten tarpeen mukaiset palvelut ja elämän laatu, 3) varhainen tukeminen, ennalta ehkäisevä työ, kroonisten sairauksien ehkäisy, 4) kuntalaisten aktiivinen ja omaehtoinen toiminta, terveysliikunnan edistäminen, 5) työllisyyden edistäminen, 6) ihmisen kasvun ja elin ikäisen oppimisen tukeminen ja 7) kolmannen sektorin, palveluntuottajien ja kaupungin hallintokuntien aktiivinen yhteistyö. Kriittisinä menestystekijöinä nähdään myös kustannustehokkaat ja toiminnallisesti tuottavat yksiköt sekä avopainotteisempi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne. Talouden hoidon keskeiset periaatteet Vuoden 2015 aikana vahvistetulla kotipalvelun perhetyöllä sekä vuodelle 2016 suunniteluilla perhekummitoiminnan aloittamisella ja 0-5- vuotiaiden psykologipalvelujen vahvistamisella on keskeisenä tavoitteena vähentää raskaampien, kalliimpien lastensuojelun palvelujen käyttöä ja menoja. Myös tehokas työllisyyden hoito vähentää kokonaisuudessaan sosiaalitoimen menoja. Peruspalvelukeskus Aavan ja sivistystoimen uusilla yhteisillä työskentelymalleilla haetaan synergiaetua ja toiminnan tehostamista nykyisillä resursseilla. SITOVAT TALOUSTAVOITTEET VUONNA 2016 Ulkoiset TA 2016 LTK:N ESITYS 2016 52 508 940 MENOT Muutos % 976 260 TULOT Muutos % 51 532 680 NETTO TA 2015 TP 2014 TP 2013 52 964 130 51 964 566 51 657 478 976 000 875 716 880 289 51 988 130 51 088 850 50 777 189
Muutos % Muutosprosentti edelliseen vuoteen nähden (TA 2016 verrattuna TA 2015) Sisäiset TA 2016 LTK:N ESITYS 2016 TA 2015 TP 2014 TP 2013 MENOT 585 114 TULOT 0 0 NETTO 585 114 SUORITTEITA JA TUNNUSLUKUJA Suorite, tunnusluku TA2016 TA2015 TP2014 TP2013 Erikoissairaanhoito / ky:n oma toiminta Somaattisen 2 229 2 287 2 438 erikoissairaanhoidon DRG-jaksot Psykiatrian hoitopäivät 1 690 2 184 2 182 Avohoitokäynnit 23 845 26 021 Erikoissairaanhoito / ostopalvelut Somattisen erikoissairaanhoidon 161 171 hoitojaksot Psykiatrian hoitopäivät 590 804 Erikoissairaanhoidon 3 152 3 369 avohoitokäynnit Akuutti24 (perusterveydenhuollon päivystys) YLE-päivystyskäynti 5 133 3 611 Päivystysosaston hoitopäivä 699 582 (POS) Suun terveydenhuollon käynti 401 RISKIEN HALLINTA 1. Menojen hallinta muodostuu riskiksi, ellei tavoitellussa menojen kasvutasossa pysytä Talouden suunnittelussa otetaan huomioon toimintaympäristön muutokset ja niistä johtuvat menopaineet.
2. Sote-uudistus ja sen rahoitus muodostuu riskiksi, jos päätäntävalta menetetään ja kustannukset kohdentuvat muun kuin kapitaatio- tai aiheuttamisperiaatteen mukaan (KH, Perusturvalk). Osallistutaan aktiivisesti alueelliseen sote - uudistuksen valmisteluun nostaen esiin keskeisiä omistajaohjauksen näkökulmia ( mm. rahoitus, päätöksenteko). 3. Toimintaympäristön muutokset - yleinen taantuma ja toteutuvat kuntaliitokset muuttavat toimintaympäristöä ja yhteistyökuvioita ja voivat muodostua riskiksi, ellei vaikutuksia pystytä arvioimaan riittävän ajoissa Toimintaympäristön muutoksissa arvioidaan niiden vaikutus kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalveluihin ja turvataan palveluiden jatkuvuus. 4. Strategian mukainen eteneminen ja päätöksenteko voi muodostua riskiksi, jos on kyvyttömyyttä kokonaisvaltaisesti hahmotettuihin päätöksiin; seurauksena uskottavuuden ja luottamuksen puute Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennemuutosta viedään johdonmukaisesti eteenpäin sekä palvelujen tuottajan toiminnassa että kaupungin päätöksenteossa. 5. Ydintehtävien tunnistaminen muodostuu riskiksi, jos ei tunnisteta Kaupunki järjestää kuntalaisille lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut. 6. Avainjohtajien ja -osaajien menettäminen - voi muodostua riskiksi (tasapainotilan löytyminen muutoksen jälkeen voi kestää suhteellisen kauan) Hyvä, joustava yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien kanssa ja tiedon välittymisen varmistaminen muutosvaiheissa. 7. Tiedonkulku muodostuu riskiksi sekä henkilöstössä että päättäjien kesken, jos ajantasainen tieto ei kulje tai jos kulkee väärässä muodossa Ajantasainen tiedottaminen ja säännölliset yhteistyöpalaverit eri toimijoiden yhteistyönä. 8. Sitoutumisen puuttuminen, roolien ymmärtäminen voi muodostua riskiksi; keskeiset päättäjät, keskeiset viranhaltijat, ja keskeiset sidosryhmät Asioita valmistellaan ja käsitellään kaupungin hallintosäännön mukaisesti ottaen valmisteluun mukaan keskeiset sidosryhmät.
9. Yhteistyökumppanit - muodostaa riskin esim. siten, että yhteistyö loppuu. Toisaalta uusi yhteistyö uudella suunnalla voi olla mahdollisuus Toiminnan jatkuvuus varmistetaan yhteistyösuhteiden ja kumppaneiden muuttuessa. 10. Prosessien toimimattomuus - vastuunkantamisen puute Toimintaprosesseja arvioidaan säännöllisesti ja tehdään sen pohjalta tarvittavia muutoksia.