Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala
Suhdannevaihtelut Suhdannevaihtelulla tarkoitetaan kokonaistaloudellisen aktiviteetin, BKT:n, vaihtelua trendinsä ympärillä Nousu- ja laskusuhdanne vuorottelevat Yksi suhdannesykli kestää suhdannehuipulta (peak) seuraavalle Laskusuhdanne kestää huipulta pohjalle (trough), noususuhdanne pohjalta huipulle Suhdannevaihtelussa on pysyvyyttä: positiiviset poikkeamat trendistä kestävät tavallisesti useita vuosia, negatiiviset vuosineljänneksiä Suhdannesyklin pituus vaihtelee Suhdannevaihtelut ovat normaaleja markkinatalouksissa Suomessa ja USA:ssa BKT on kasvanut keskimäärin noin 2 3 prosenttia vuodessa pitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikavälillä suuria vaihteluita
Figure 10.1 (a) Suhdannevaihtelut Reaalinen GDP (+) Syklinen poikkeama Pitkän ajan trendi BKT (-) syklinen poikkeama 0 Aika
Figure 10.2 Makrotalouden tasapaino Tulot vaikuttavat rahan kysyntään Korot vaikuttavat kokonaiskysyntään Reaalinen valuuttakurssi vaikuttaa kokonaiskysyntään Hyödykemarkkinnat Rahoitusmarkkinat Valuuttamarkkinat Korot vaikuttavat valuuttakurssiin
Makrotalousteoria Makrotaloustieteen syntynä pidetään JM Keynesin Yleistä teoriaa vuodelta 1936 Teorian mukaan laman syynä oli kokonaiskysynnän lasku Taantumien ja lamojen syy on riittämätön kokonaiskysyntä Kirjassa yhdistetään kahdet oleelliset markkinat hyödykemarkkinat, Y = C(Y-T) + I(r) + G rahamarkkinat, M/P = L(r,y) Markkinat ovat yhteydessä toisiinsa tuotannon (Y) ja koron (r) kautta Mallin mukaan tuotannon taso määrää työllisyyden
Makrotalousteoria John Hicks tiivisti Keynesin kirjan mallin yksinkertaiseen IS-LM-malliin hyödykemarkkinat: IS-käyrä rahamarkkinat: LL-käyrä (myöhemmin LM-käyrä) IS-LM-malli on taloustieteen klassikko IS-LM-mallissa rahapolitiikkaa ohjataan rahamäärällä Nykyisin rahapolitiikan ohjauskeino on kuitenkin ohjauskorko Siksi LM-käyrä on korvattu Taylorin säännöllä (TR=Taylor rule) Tässä luvussa esitetään IS-TR-malli IS-TR-malli on suhdanneteorian kannalta oleellinen, siksi sen oppiminen on HYVIN tärkeää
Kokonaiskysyntä Kokonaiskysyntä: Y = C+I+G+PCA Yksityinen kulutus riippuu varallisuudesta ja käytettävissä olevista tuloista = (, ) Investoinnit riippuvat reaalikorosta (r) ja Tobinin q:ta tai fiiliksestä (animal spirits) = (, ) G on eksogeeninen
Nettovienti: tuonti Nettovienti PCA=X-Z Tuonti (Z) riippuu kotimaisesta kulutuksesta (A) tai tuotannosta (Y) ja reaalisesta valuuttakurssista (σ) Korkea A tai Y paljon kysyntää tuonnille Vahva valuutta (korkea σ), ulkomaiset hyödykkeet halpoja suhteessa komaisiin paljon tuona Eli: = (, )
Nettovienti = (, ) Vienti (X) riippuu ulkomaisesta kysynnästä (A*) tai tuotannosta (Y*) ja reaalisesta valuuttakurssista Korkea A* tai Y* paljon kysyntää komaan viennille Vahva valuutta (korkea σ), kotimaiset hyödykkeet ovat kalliita suhteessa ulkomaisiin vähän vienä Nettovienti on siis = = (, ), (, )
Reaalinen efektiivinen valuuttakurssi osassa euromaita, lähde: Eurostat (2012)
Bruttoviennin reaaliarvo osassa euromaita (indeksi 2000=100) Lähde: Levy (2012) 11
= ( Nettovienti,, ), = (,, ) Korkea kotimainen kysyntä/tuotanto lisää tuontia ja siten vähentää nettovientiä Korkea ulkomainen kysyntä/tuotanto lisää vientiä ja siten lisää nettovientiä Valuutan vahvistuminen nostaa kotimaisten hyödykkeiden hintaa ja siten vähentää vientiä ja lisää tuona neovien laskee Palvelut eivät eroa tavarakaupasta: reaalisella valuuttakurssilla on vaikutus palveluiden kauppaa ihan samalla tavalla kuin tavarakauppaa Reaalisella valuuttakurssilla on jopa voimakkaampi vaikutus palveluiden vientiin (Eichengreen & Gupta 2012)
Reaalisen valuutankurssin ja kauppataseen yhteys euroalueella 2000-08 Vaaka-akseli: reaalisen valuuttakurssin kulumalatiivinen muutos Pystyakseli: kauppataseen kumulatiivinen ylijäämä Lähde: Franco (2010) 13
Halutut menot: =, +, + + (,, ) + DD kasvaa tulojen myötä, mutta vähemmän kuin Y kasvaa, koska osa tuloista säästetään ja osa menosta menee tuontiin
Figure 10.3 Tasapaino: tuotanto, Y = DD, halutut menot Haluttu kysyntä A B C 45 DD DD 14 2 = 43 Y equilibrium in the goods market i.e. DY =0 DD 142 < 43 Y excess supply of goods D Y <0 Y Y Tuotanto
Figure 10.4 (b) Keynesiläinen kerroin: oletetaan, että G kasvaa Haluttu kysyntä DD ( ) ( ) ( ) ( * ) DD = C W, Y - T + I q, r + G +D G + PCA Y, Y, s 142 43 DG A 45 = G DD (Y) DD(Y) G:n kasvu siirtää DD:tä ylöspäin G:n muutoksen verran Y Output Tuotanto
Figure 10.4 Kerroin ja kokonaisvaikutus 45 Haluttu kysyntä Y DG B A E B A A DY DD (Y) DD(Y) Julkisten menojen lisäämisen kerroin DY DG Y Y* Output Tuotanto
IS-käyrä IS-käyrä: Nimelliskoron i ja tuotannon Y yhdistelmät, joilla hyödykemarkkinat ovat tasapainossa eli tuotanto = halutut menot Keyneisläinen oletus: hinnat ovat jäykkiä lyhyellä ajalla, eli inflaatio on nolla Reaalikorko = nimelliskorko IS-käyrän yhtälö =, +, + + (,, )
IS-käyrän johtaminen Ajatellaan, eä korko laskee: i i. Alkuperäisellä korolla vallitsee tuotannon taso Y ja tasapaino on A. Koron lasku lisää investointeja ja DD nousee. Tällöin tuotanto nousee (Y ) ja uusi tasapaino on piste B. IS:n kulmakerroin on negatiivinen: i DD, tasapaino vaai, eä Y Figure 10.5
Figure 10.6 IS-käyrässä on kaksi endogeenista muuttujaa (i,y). Eksogeenisten muuttujien muutokset siirtävät ISkäyrää. Oletetaan, eä julkiset menot kasvavat. Tällöin DD Eli tuotanto kasvaa, annetulla korolla, eli IS-käyrä siirtyy oikealle
IS-TR-malli IS-käyrä siis kuvaa hyödykemarkkinoita Rahoitusmarkkinoita kuvaa mallissa Taylorin sääntö (TR = Taylor rule) Taylorin sääntö: = + + Oletuksia: hinnat ovat jäykkiä, joten inflaatio on nolla ja inflaatiotavoite on nolla Väljä tulkinta: inflaatio koko ajan vastaa inflaatiotavoitetta (ja on siten vakio)
IS-TR-malli Tuotantokuilu on nyt Y:n ja sen potentiaalisen tason ero (ei %) TR: = + on nyt koron luonnollinen taso Tarkasti ottaen: reaalikoron luonnollinen taso Väljän tulkinnan mukaan inflaatio koko ajan vastaa inflaatiotavoitetta. Tällöin luonnollinen korko on inflaatiotavoitteen ja reaalikoron summa
Figure 10.8 TR-käyrä Korko on luonnollisella tasolla kun = b>0, eli jos > < niin KP nostaa (laskee) koron luonnollista taso korkeammalle (matalammalle)
TR-käyrä ja rahamarkkinoiden tasapaino Figure 10.9 Kun Y kasvaa, TR-käyrän mukaan KP nostaa korkoa. Y:n kasvu lisää rahan kysyntää; rahan tarjontaa pitää kasvaaa, joa tavoitekorko saavutetaan rahamarkkinoiden TP:ssä KP tarjoaa enemmän rahaa korkeammalla korolla.
Figure 10.10 (a) TR-käyrän kulmakerroin: TR 0 TR 0 : KP pitää koron vakiona (oletus) Korkeampi tuotanto Y lisää rahan kysyntää k(i)y k(i)y Korko i TR 0 tarkoittaa täysin joustavaa rahan tarjonta käyrää MS 0,eli b=0. A D TR 0 This image cannot currentl y be displaye d. A G M S 0 Y > Y Y Y Output M/P Rahamäärä
Figure 10.10 (b) TR-käyrän kulmakerroin: TR 1 Korko TR 1 i 1 i C 1 i TR 1 : KP vastaa tuotannon kasvuun nostamalla korkoa TR 1 tarkoittaa rahan tarjonnalle positiivista kulmakerrointa MS 1. A i Korkeampi tuotanto Y lisää rahan kysyntää k(i)y k(i)y A E M S 1 Y > Y Y Y Output M/P Rahamäärä
Figure 10.10 (c) i 2 TR-käyrän kulmakerroin: TR 2 TR 2 : KP reagoi tuotannon kasvamiseen nostamalla korkoa voimakkaasti TR 2 B i 2 k(i)y k(i)y M S 2 F TR 2 tarkoittaa täysin joustamatonta rahan tarjontaa: (rahamäärätavoite) MS 2. Korko i A This image cannot currently be displayed. A Y > Y Y Y Tuotanto M/P Rahamäärä
Figure 10.10 TR-käyrän kulmakerroin TR 2 : rahamäärätavoite TR 1 : normaalitapaus TR 0 : KP pitää vakioista korkoa
Muutokset TR-käyrässä = + TR-käyrä edustaa keskuspankin käyttäytymistä: käyrä liikkuu, vain jos politiikkaa muutetaan b vaikuttaa TR-käyrän kulmakertoimeen on keskuspankin arvio lyhyen ajan luonnollisesta korosta tai tavoitekorosta, jota se voi muuttaa Jos ei muutu, liikutaan pitkin TR-käyrää Muutokset :ssä siirtävät TR-käyrää
Figure 10.11 (a) TR-käyrän siirtyminen KP nostaa :tä: TR-käyrä nousee TR TR TR Korko KP laskee :tä: TR-käyrä siirtyy alaspäin Y Tuotanto
Makrotaloudellinen tasapaino Lyhyen aikavälin tasapaino on koron ja tuotannon yhdistelmät, jotka samanaikaisesti täyttävät sekä hyödyke- että rahamarkkinoiden tasapainoehdot: =+ =,, + + (,, ) +
IS-TR-mallin käyttäminen IS-TR-mallia voidaan käyttää analysoimaan eksogeenisten muuttujien muutosten (shokkien) makrotaloudellisia vaikutuksia Muutokset voivat tulla koti- ja ulkomaasta Hyödykemarkkinoiden shokit siirtävät IS-käyrää Rahapolitiikkashokit siirtävät TR-käyrää Varallisuuden nousu, verojen lasku, parempi fiilis, ulkomaisen kysynnän lisääntyminen ja reaalisen valuuttakurssin devalvoituminen siirtävät ISkäyrää oikealle =, +, + + (,, )
Figure 10.13 Makrotaloudelliset shokit: reaalitalouden, eli ISkäyrän, shokit Korko i i i C A Y Y B Y TR IS Y Kysynnän eksogeeninen kasvu: IS-käyrä siirtyy oikealle. KP reagoi siihen nostamalla korkoa, eli liikutaan pitkin TRkäyrää. Tuotanto, korko IS IS Kysynnän eksogeeninen lasku: IS-käyrä siirtyy vasemmalle. KP reagoi laskemalla korkoa, kuten Taylorin sääntö edellyttää. Y, i
Figure 10.13 (d) Rahapolitiikkashokit: TR-käyrän muutokset Korko i i E A TR TR Supistava rahapolitiikkashokki: KP nostaa tavoitekorkoa: TR-käyrä siirtyy ylöspäin. Luonnollinen koron nouseminen vähentää kysyntää, mutta liikutaan IS pitkin IS-käyrää: lopputulos: Y, i Y Y Y
Figure 10.13 (d) Rahapolitiikkashokit: TR-käyrän muutokset Korko i i Y A Y TR D Y IS Ekspansiivinen rahapolitiikkashokki: KP TR laskee tavoitekorkoa: TR-käyrä siirtyy alaspäin. Lopputulos: : Y, i. Ohjauskoron lasku laskee markkinakorkoja, niiden lasku lisää kysyntää (ml. investoinnit), kysynnän muutoksilla on kerroinvaikutus ja tuotanto kasvaa.
TR-käyrä KP reagoi tuotantokuiluun endogeenisesti: negatiivinen (posiivinen) tuotantokuilu korko ( ) Rahapolitiikkashokit siirtävät TR-käyrää Ekspansiivinen (supistava) rahapolitiikkashokki (muutos koron luonnollisessa tasossa) siirtää TR-käytää oikealle/alas (vasemmalle/ylös) Keskuspankit eivät toimi tyhjiössä KP voi reagoida talousuutisiin KP voi reagoida kysyntäshokkiin KP:tä voidaan painostaa (poliittinen paine) KP voi ennustaa inflaation kiihtymistä Nämä ovat eksogeenisia muutoksia rahapolitiikassa, jotka siirtävät TR-käyrää!
IS-TR-malli ja euroalueen talouskriisi Euroalueen tuotantokuilu ei ollut negatiivinen 2000-luvun alussa 2000-luvun alussa EKP harjoitti löysempää rahapolitiikkaa kuin Taylorin sääntö edellytti Ekspansiivinen rahapolitiikkashokki Finanssipolitiikka oli 2000-luvulla löysää monissa euromaissa Ekspansiivinen finanssipoliittinen shokki
Figure 10.13 (d) EKP:n ekspansiivinen rahapolitiikka Korko i i A TR TR D IS Y Y EKP:n rahapolitiikka oli 2000-luvun alussa ja puolivälissä liian löysää, jos sitä verrataan Taylorin sääntöön TR-käyrä siirtyi alaspäin. Lopputulos: Y, i. Rahapolitiikka ei vakauttanut taloutta, vaan ylikuumensi taloutta
Julkisten menojen (reaalisesti mitattuna) muutos, 1999-2008, %
Ekspansiivinen finanssipolitiikka ja iloinen nousukausi 2000-luvun alussa Korko i i A B TR IS IS Ekspansiivinen finanssipolitiikka ja iloinen nousukausi IS-käyrä siirtyi oikealle Y, i Finanssipolitiikka ei vakauttanut taloutta, vaan ylikuumensi taloutta, erityisesti osassa euromaita Y Y
Euroalueen talouskriisi Korko i i A B Y Y TR IS IS Y 2000-luvun loppupuoli: 1) Kotitalouksien ja valtion intertemporaalinen budjettisuora: velkaantuminen eilen vähentää kulutusta tänään 2) Asuntokuplan puhkeaminen laskee koettua varallisuutta 3) Pankkikriisi vaikeuttaa investointeja 4) Negatiivinen fiilis laskee investointeja ja kulutusta 5) Veroja korotetaan = IS-käyrä siirtyy oikealle voimakkaasti