Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuodelta 2014

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuodelta 2014 Ralf Holmberg, Marja Valtonen, Anu Suonpää, Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 262/2015

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 262/2015 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuodelta 2014 Ralf Holmberg Marja Valtonen Anu Suonpää Jorma Valjus

Laatija: Ralf Holmberg, Marja Valtonen, Anu Suonpää, Jorma Valjus Tarkastaja: Jaana Pönni Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 262/2015 Valokuva(t): LUVY ry Taitto: Tiia Palm Harriprint Tmi Karkkila 2015 ISBN 978-952-250-146-2 (nid.) ISBN 978-952-250-147-9 (PDF) ISSN-L 0789-9084 ISSN 0789-9084 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut

Kuvailulehti Julkaisija Tekijä(t) Julkaisun nimi Julkaisusarjan nimi ja numero Tiivistelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, 08101 LOHJA Puh. 019 323 623 Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi Ralf Holmberg, Marja Valtonen, Anu Suonpää ja Jorma Valjus Julkaisuaika 12/2015 Julkaisun kieli Suomi Sivuja 116 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuodelta 2014 Julkaisu 262/2015 Projektinumero 001 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 2014 noudatti joka neljäs vuosi toteutettavaa ns. laajennetun tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää vuosittaisen veden laadun tarkkailun lisäksi pohjaeläin- ja vesikasvillisuustutkimuksen. Vuonna 2014 alueella tehtiin myös kalakantoja kartoittava koekalastusta Hangon merialueella. Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläpuolelle. Niemen pohjoispuolella Forcitin typpikuormitus on vähentynyt voimakkaasti ja syksyllä 2014 ViskoTeepakin jätevesikuormitus niemen pohjoispuolelle loppui kokonaan kun vedet alettiin johtaa Hangon Suursuon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät Hangon eteläpuolella. Vesikasvillisuustutkimus osoitti, että jätevesien purkualue ei poikennut muusta merialueesta. Pohjaeläinselvityksen valossa pohjaeläimistössä ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosina. Pohjaeläimistön perusteella tilanne oli aika hyvä ja pohjaeläimistö monipuolista. Koekalastuksen tulosten perusteella Hangon eteläinen merialue on Hangon pohjoispuolta karumpi, kasvillisuus vähäisempää ja yhteys ulkomereen varsin avoin. Bengtsårin alue on koko tarkkailualueen osa-alueista ongelmallisin. Syvänteiden voimakkaat happiongelmat ovat jokavuotisia. Kesäisin happi loppuu tai vähenee hyvin voimakkaasti alueen syvissä osissa. Tämä näkyy myös pohjaeläimistössä, joka on selvästi häiriintynyt ja niukka alueen syvänteissä. Lisäksi happiongelmat aiheuttavat sen, että pohjasedimentteihin sidottuja ravinteita alkaa liueta veteen ja siten nostaa alusveden ravinnepitoisuuksia monikymmenkertaisiksi. Asiasanat Toimeksiantaja Hangon merialue, veden laatu, velvoitetarkkailu, pistekuormitus, pohjaeläimistö, rehevöityminen, kalasto Hangon merialueen yhteistarkkailutyöryhmä

Sisältö 1 Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailun toimeksiantajat... 5 2 Taustatiedot... 5 2.1 Tarkkailualueen kuvaus...5 2.2 Säätila...6 2.3 Jätevesikuormitus...6 2.3.1 Yleistä...6 2.3.2 Jätevesikuormitus vuosina 1990 2014...7 2.3.3 Luparajojen saavuttaminen vuonna 2014...10 3 Vesistötarkkailun tulokset ja tulosten tarkastelu... 11 3.1 Veden laatu...11 3.1.1 Hangon eteläinen merialue...11 3.1.2 Hangon pohjoinen merialue...14 3.1.3 Suursuon kaatopaikka...14 3.1.4 Forcit Oy Ab:n edusta...15 3.1.5 Bengtsårin alue...16 3.2 Tarkkailualueen rehevyys...19 4 Pohjaeläintutkimus... 20 4.1 Havaintopaikat ja näytteenotto...20 4.2 Määritys...21 4.3 Taksonimäärät ja yksilötiheydet...21 4.4 Vesistön ekologinen tila ja BBI-indeksi vuonna 2014...22 4.5 Tulokset...22 4.5.1 Taksonimäärät ja yksilötiheydet...22 4.5.2 Hangon eteläinen merialue...23 4.5.3 Hangon pohjoinen merialue...23 4.5.4 Forcitin edusta...24 4.5.5 Bengtsårin alue...25 4.6 BBI-indeksi ja vertailu ekologisen tilan luokitteluun...26 4.6.1 Tarkkailualue matalat havaintopaikat (2 10 m)...26 4.6.2 Tarkkailualueen syvät havaintopaikat (11 45 m)...27 4.7 Pistekuormituksen vaikutus pohjaeläimiin... 27 4.7.1 Hangon eteläinen merialue...27 4.7.2 Hangon pohjoinen merialue...27 4.7.3 Forcitin edusta...27 4.7.4 Bengtsårin alue...28 5 Vesikasvillisuustutkimus... 28 5.1 Yleistä...28 5.2 Hangon eteläinen merialue...28 5.3 Hangon pohjoinen merialue...30 5.4 Forcitin edusta...31 5.5 Bengtsårin alue...32 6 Kalatarkkailu... 33 6.1 Verkkokoekalastus...33 6.2 Tulokset ja niiden tarkastelu...34 6.2.1 Tarkkailualueet...34 6.2.2 Ajankohta ja olosuhteet...35 6.2.3 Saalis...35 6.2.3.1 Yksikkösaalis...36 6.2.3.2 Saalis lajeittain...36 6.2.3.3 Saalis lajiryhmittäin...38 6.2.3.4 Pituusjakaumat...38

6.3 Pistekuormituksen vaikutus kalastoon...................................................39 6.3.1 Hanko, pohjoinen (Oy Forcit Ab)...39 6.3.2 Hanko, etelä (Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo ja Suursuon entinen kaatopaikka, Hangon Puhdistamo Oy)...39 7 Yhteenveto ja johtopäätökset... 40 8 Tarkkailun jatkaminen... 42 9 Sammanfattning... 43 Lähdeluettelo... 46 Liitteet Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartat...48 Liite 2. Alueen pistekuormitustiedot...50 Liite 3. Vedenlaatu tulokset...54 Liite 4. Pohjaeläinten yksilömäärät...73 Liite 5. Pohjaeläinten biomassatulokset...103 Liite 6. BBI-indeksin tulokset vuoden 2014 pohjaeläinaineistolle...109 Liite 7. Koekalastuksen yksikkösaaliit...110 Liite 8. Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot...111

1 Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailun toimeksiantajat Alueella on tehty velvoitetarkkailuja vuodesta 1976 alkaen. Alussa pistekuormittajien tarkkailut suoritettiin erillisinä tarkkailututkimuksina, mutta vuodesta 1981 alkaen tarkkailut yhdistettiin yhteistarkkailuksi. Voimassaoleva tarkkailuohjelma on vuodelta 1997 (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 30.5.1997) ja sen on Uudenmaan ympäristökeskus hyväksynyt 13.6.1997 kirjeellään Dnro 0196Y0285-103. Alueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laatima (8.6.1987) ja sen on hyväksynyt Uudenmaan kalastuspiiri (nykyisin Uudenmaan ELY-keskus) 14.8.1987 kirjeellään 212/612 Uuk 1987. Tarkkailu perustuu taulukon 1 mukaisiin velvoitteisiin: Taulukko 1. Tarkkailun osallistujat sekä tarkkailun ympäristöoikeudelliset perusteet. Yhteistarkkailuosapuoli Lupapäätös Vesistövelvoite Kalavelvoite Hangon vesi ja viemärilaitos 2.4.2004 LSY-2003-Y-109 x x Hangon puhdistamo Oy 14.6.2013 DnroESAVI/261/04.08/2010 x x Hangon kaupunki (suljettu kaatopaikka) 20.8.2001 Uyk dnro 0100Y0092-111 x Oy Forcit Ab 13.3.2013 Dnro /607/04.08/2010 x x ViskoTeepak Oy Ab 25.5.2009 UUS-2007-Y653 x Hangon satama (ulkosatama) 19.8.2005 LSY-2003-Y-284 x Vuoden 2014 tarkkailu oli ns. laaja vuosi, jolloin tarkkailuun kuului jokavuotisten veden fysikaalis-kemiallisten analyysien lisäksi pohjaeläin- ja vesikasvillisuustutkimus. Vuoden 2014 koekalastusten tulokset raportoidaan myös tässä raportissa. Tarkkailun vastuuhenkilönä on ollut vesistötutkija Ralf Holmberg, joka myös on laatinut tämän yhteenvetoraportin. Kuormitusosuuden on laatinut puhdistamoinsinööri Marja Valtonen, pohjaeläinosuuden vesistötutkija Anu Suonpää sekä kalaosuuden apulaistutkija Jorma Valjus. Näytteenotosta ovat vastanneet Suomen ympäristökeskuksen sertifioimat kenttämestarit Arto Muttilainen ja Jorma Valjus. Analyysit tehtiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T 147, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC 17025: 2005. 2 Taustatiedot 2.1 Tarkkailualueen kuvaus Tarkkailualue käsittää Hangon merialueen Täktomin edustalta Hankoniemen ympäri Östra Sandfjärdenille ja Gennarbyvikenin suulle Hangon pohjoispuolelle. Yhteistarkkailun tarkkailualue ja havaintopaikat on kuvattu liitteessä 1. Hangon eteläinen merialue on suureksi osaksi avointa ulappaa. Ympäristöolosuhteet ovat alueella hyvin mereiset, virtaukset ja veden sekoittuminen ovat voimakkaita. Alueella esiintyy ajoittain voimakasta syväveden kumpuamista. Hangon Puhdistamo Oy, Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo ja entinen kaatopaikka laskevat käsitellyt jätevetensä eteläiselle merialueelle, jossa ne laimenevat voimakkaasta sekoittumisesta johtuen. Hangon ja Hiittisten välillä sijaitseva pienten saarten, luotojen ja karikkojen muodostama vyöhyke erottaa pohjoisen merialueen aavasta Itämerestä. Myös Hangon pohjoinen merialue on mereinen, virtaukset ovat voimakkaat ja veden sekoittuminen tehokasta. Alueen itäpuolelle johdetaan Oy Forcit Ab:n jätevedet. Bengt- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 7

sårin saaristoalueella mereisyys vähenee. Alue on kapeiden salmien ja matalien kynnysten ympäröimä. Tästä johtuen virtaukset ja veden sekoittuminen ovat heikompiakuin ulkopuolisella Hangon pohjoisella merialueella. ViskoTeepak Oy Ab on johtanut jätevetensä Bengtsårin itäpuolelle Östra Sandfjärdenille vuodesta 1957 lähtien aina syksyyn 2014 saakka. 2.2 Säätila Tarkkailuvuosi 2014 alkoi melko kylmänä ja lunta oli jonkin verran. Helmikuussa sää lauhtui ja talvi oli yleisesti ottaen hyvin lauha. Valtaosa sateista tuli vetenä tai räntänä ja jäätä oli hyvin vähän. Loppukevät ja alkukesä olivat sään osalta aika epävakaisia ja viileitä. Varsinkin kesäkuussa oli ajoittain hyvin koleata ja esimerkiksi juhannuksena päivälämpötila ei juuri ylittänyt 10 astetta. Heinäkuussa sää muuttui hyvin lämpimäksi ja lämmintä riitti pitkälle syksyyn. Elokuussa satoi paljon ja paikalliset vaihtelut olivat suuria koska ukkosta esiintyi hyvin yleisesti muutaman viikon aikana. Loppuvuosi oli keskimääräistä lämpimämpi ja sademäärät olivat pitkän ajan keskiarvoja pienemmät paitsi joulukuussa. Tarkkailuvuoden kuukausien keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvassa 1. mm 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Sademäärät ja lämpötilat vuonna 2014 C 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 sademäärä sade 1981-2010 lämpötila vertailulämpötila 1981-2010 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 1. Kuukauden keskisadanta sekä -lämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna 2014 sekä keskimäärin vuosina 1981 2010. 2.3 Jätevesikuormitus 2.3.1 Yleistä Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläreunalle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka 81 99 % vuoden 2014 tilanteessa (kuva 2). Kyseessä ovat Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamo ja kaupungin purkuviemäriä käyttävä Hangon Puhdistamo Oy. Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolle johdetaan käsiteltäväksi kantakaupungin alueen jätevedet ja lisäksi puhdistamolle tulee siirtoviemäri Lappohjan alueelta. Puhdistamolla käsitellään viemäröintialueen asutuksen jätevedet sekä jätevesiä yritystoiminnasta ja teollisuudesta. Puhdistamolla vastaanotetaan myös sako- ja umpikaivolietteitä viemäriverkon ulkopuolella olevista kiinteistöistä. Hangon Puhdistamo Oy käsittelee Genencor Oy:n ja Fermion Oy:n tuotantotoiminnassa muodostuvat jätevedet. Pistekuormituksesta vähäisempi osa kohdistuu Hankoniemen pohjoispuolen Bengtsårin alueelle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka 1,3 19 % vuoden 2014 tilanteessa (kuva 2). Pohjoispuolelle purkavat vetensä ViskoTeepak Oy Ab ja Oy Forcit Ab. ViskoTeepakin jätevedet alettiin johtaa 7.10.2014 alkaen kokonaisuudessaan Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. Forcitin saniteettijätevedenpuhdistamon 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

toiminta on loppunut, jätevedet on johdettu toukokuun 2013 alusta lähtien Suursuon puhdistamolle. Forcitilta johdetaan nykyisin mereen pääosin jäähdytysvesiä sekä jonkin verran prosessivesiä (vuonna 2014 mereen Forcitilta johdettu vesimäärä oli n. 92 000 m 3, joka koostui pääosin jäähdytysvedestä, typpiveden osuus oli 9 t). % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kuormitusosuudet v. 2014 Vesi BHK7 Fosfori Typpi SUURSUO HA PU Oy FORCIT VISKO Kuva 2. Pistekuormituksen %-jakaantuminen tarkkailualueella v. 2014. 2.3.2 Jätevesikuormitus vuosina 1990 2014 Jätevesikuormituksen kehitys jaksolla 1990 2014 käy ilmi kuvista 3 5 ja lukuarvot ovat liitteessä 2. Kokonaistilanteen osalta todetaan tarkastelujaksolta 1990 2014 (kuva 3): Jätevesimäärästä suurimman osan (n. 69 % v. 2014) tuottaa Suursuon keskuspuhdistamo (kuva 2). Suursuon puhdistamon jätevesimäärien vuosien välinen suuri vaihtelu aiheutuu hydrologisista tekijöistä ja Hangon hulevesistä. Vuoden 2012 huhtikuussa otettiin käyttöön siirtoviemärilinja, jolloin pääosa Hangon Lappohjan puhdistamon viemäröintialueen jätevesistä siirtyi Suursuolle käsiteltäväksi. Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi kokonaan vuoden 2012 lopulla. Suursuon puhdistamolla käsiteltävää jätevesimäärä vuonna 2013 nosti hieman myös ViskoTeepakin tuotantotoiminnan jätevedet, joiden yhteiskäsittelyn koetoiminta alkoi 7.6.2013. ViskoTeepak lopetti oman puhdistamonsa käytön 7.10.2014 ja jätevedet alettiin johtaa kokonaisuudessaan Suursuon puhdistamolle. Santalan kartanon jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa 5.8.2011. Santalan jätevedet johdetaan Suursuon puhdistamolle. Forcitin saniteettijätevedet on johdettu toukokuun 2013 alusta lähtien Suursuon puhdistamolle, Forcitin oman saniteettijätevedenpuhdistamon toiminta päättyi tuolloin. BHK 7 -ATU-kuormitus oli tarkastelujakson alussa suurimmillaan 265 kg O 2 /d ja jakson loppupuolella tasolla n. 60 120 kg O 2 /d. Vuonna 2014 BHK-kuormitus oli n. 60 kg O 2 /d. Määrä oli alhaisempi kuin edellisvuonna (113 kg O 2 /d v. 2013). Fosforimäärä on ollut jakson alkupuolella suurimmillaan n. 12 kg P/d. Viime vuosina mereen johdettu fosforimäärä on ollut tasoa n. 4 6 kg P/d. Vuonna 2014 fosforikuormitus oli n. 4 kg P/d, määrä oli samaa suuruusluokkaa edellisvuoden kanssa. Typpimäärä on kasvanut jakson kuluessa merkittävästi vuoteen 2002 asti. Määrä oli jakson alussa 250 kg N/d ja suurimmillaan n. 430 kg N/d vuonna 2002. Viime vuosina mereen johdettu typpimäärä on ollut tasoa n. 210 230 kg N/d. Vuonna 2014 typpikuormitus oli n. 210 kg N/d. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 9

m³/d 12000 Jätevesimäärä v. 1990-2014 kg O₂/d 300 Mereen johdettu BOD-kuorma v. 1990-2014 10000 250 8000 200 6000 150 4000 100 2000 50 0 kg P/d 14 12 10 8 6 4 2 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Visko Santala Forcit Rohm&Haas Ha Pu Oy Suursuo Mereen johdettu fosfori v. 1990-2014 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 VISKO SANTALA FORCIT HA PU Oy SUURSUO 0 kg N/d 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 VISKO Santala FORCIT Ha Pu Oy SUURSUO Mereen johdettu typpimäärä v. 1990-2014 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 VISKO SANTALA FORCIT Rohm&Haas HA PU Oy SUURSUO Kuva 3. Koko tarkkailualueelle johdettu kuormitus v. 1990 2014. Hankoniemi eteläpuoli Hankoniemen eteläreunalle johdettava kuormitus koostuu Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamolta ja Hangon Puhdistamo Oy:ltä (Fermion Oy ja Genencor Oy) johdettavista vesistä. Mereen johtaminen tapahtuu samaa, kaupungin omistamaa purkuviemäriä käyttäen. Kuormituksen kehitys jaksolla 1990 2014 käy pääpiirteissään ilmi kuvasta 3. Mereen johdettujen ainemäärien osalta todetaan pääkohdittain: Vesi Suursuon puhdistamon viemäröintialueen jätevesimäärä on 2000-luvulla vaihdellut välillä n. 4 100 7 000 m 3 /d. Suursuon puhdistamon viemäröintialueen vuoden 2014 jätevesimäärä oli 5 380 m 3 /d. Hangon Puhdistamo Oy:n jätevesimäärä on kasvanut 1990-luvun tasolta n. 400 m 3 /d suuruusluokkaan n. 1 800 m 3 /d 2 100 m 3 /d, vuoden 2014 jätevesimäärä oli n. 2 000 m 3 /d. BHK 7 -ATU Kokonaismäärä on ollut pääosin suuruusluokkaa 60 90 kg O 2 /d 1990-luvun alkupuolella. BHK-määrä oli tasolla 90 140 kg O 2 /d jaksolla 1996 2002, jonka jälkeen määrät ovat laskeneet tasolle 40 80 kg O 2 /d. Suurin yksittäinen vuosikeskiarvo n. 190 kg O 2 /d esiintyi vuonna 1990 Suursuolla, jolloin hulevesimäärä heikensi Suursuon puhdistamon toimivuutta. Suursuolta v. 2014 mereen johdettu keskimääräinen BHK-kuorma oli 29 kg O 2 /d, ja Hangon Puhdistamo Oy:ltä mereen johdettu BHK-kuorma oli n. 18 kg O 2 /d. Fosfori Fosforin kokonaismäärä on viime vuosina ollut tasoa n. 3 6 kg P/d. Suurin kokonaismäärä n. 12 kg P/d on havaittu v. 1990, kun hulevesien vaikutus aiheutti häiriöitä Suursuolla. Vuonna 2014 Suursuon puhdistamolta mereen johdettu fosforikuorma oli 2,0 kg P/d. Hangon Puhdistamo Oy:n vuoden 2014 fosforikuormitus oli 1,8 kg P/d. Typpi Typpimäärä on ollut alimmillaan suuruusluokkaa 170 kg N/d v. 1991 1992. Suurin arvo n. 370 kg N/d ajoittuu vuodelle 2002. Vuosina 2011 2014 typpimäärä on ollut tasoa n. 200 220 kg N/d. Suursuon puhdistamoa saneerattiin vuosien 2010 ja 2011 aikana mm. typenpoistoajoon sopivaksi. Työt aloitettiin kesällä 2010 ja altaiden laajennukset ja saneeraukset saatiin valmiiksi kesään 2011 mennessä. Typenpoistoprosessia tehostetaan metanoliannostelun avulla, metanoliannostelu alkoi syksyllä 2011. 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Vuonna 2014 Suursuon puhdistamolta mereen johdettu typpikuorma oli 41 kg N/d. Hangon Puhdistamo Oy:n vuoden 2014 typpikuormitus oli 165 kg N/d. m³/d 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Jätevesimäärä v. 1990-2014 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kg O₂/d 250 200 150 100 50 0 Mereen johdettu BOD-kuorma v. 1990-2014 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Ha Pu Oy Suursuo Ha Pu Oy Suursuo kg P/d 14 12 10 8 6 4 2 0 Fosforikuorma mereen v. 1990-2014 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 kg N/d 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Typpikuorma mereen v. 1990-2014 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Ha Pu Oy Suursuo Ha Pu Oy Suursuo Kuva 4. Hankoniemen eteläpuolelle johdettu kuormitus v. 1990 2014. Hankoniemen Bengtsårin alue Hankoniemen Bengtsårin alueelle johdettavasta kuormituksesta jaksolla 1990 2014 todetaan pääkohdittain seuraavaa (kuvat 5): Vesi Jäteveden kokonaismäärä on jaksolla 1990 2009 vaihdellut välillä n. 1 000 1 500 m 3 /d, tämän jälkeen jätevesimäärä laskenut ja ollut vuosina 2010 2013 tasoa 700 800 m 3 /d. Vuonna 2014 jätevesimäärä oli n. 370 m 3 /d. Määrä oli edelleen vähentynyt aikaisempien vuosien tasosta. Forcitin tuottama jätevesimäärä väheni vuonna 2008 2000-luvun tasolta n. 900 1 000 m 3 /d tasolle 300 400 m 3 /d, koska Forcit myi alkuvuodesta 2008 dispersiotehtaan Rohm and Haas Finland Oy:lle. Rohm and Haas lopetti dispersiotehtaan toiminnan v. 2010. Forcitin saniteettijätevedet on johdettu toukokuun 2013 alusta lähtien Suursuon puhdistamolle, Forcitin oman saniteettijätevedenpuhdistamon toiminta päättyi tuolloin. Forcitilta johdetaan mereen nykyisin pääasiassa jäähdytysvesiä (vuoden 2014 mereen johdettu vesimäärä oli 92 000 m 3, joka sisälsi n. 9 t typpivettä ja loput oli jäähdytysvettä). Santalan kartanon jätevedenpuhdistamo lopetti toiminnan 5.8.2011, jätevedet johdetaan Hangon Suursuon puhdistamolle. Santalan kartanon puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien osuus oli viime vuosina n. 1 % Hankoniemen Bengtsårin alueelle pistemäisesti johdetusta kokonaisjätevesimäärästä. ViskoTeepak alkoi johtaa toiminnassaan muodostuvia jätevesiä Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemärilinjaan 7.6.2013. Koetoiminnan alussa jätevesimäärä oli 100 m 3 /d (7.6. 11.9.2013) ja määrää nostettiin vaiheittain. Koetoiminnan 2. vaiheessa jätevesimäärä oli 200 m 3 /d (12.9. 17.11.2013) ja 3. vaiheessa 400 m 3 /d. Koetoiminta jatkui vuoden 2014 puolelle ja koetoimintaan liittyvät näytteenotot päättyivät kesäkuussa 2014. ViskoTeepak lopetti 7.10.2014 oman jätevedenpuhdistamonsa toiminnan ja jätevedet siirtyivät kokonaisuudessaan Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. BHK 7 -ATU Mereen johdettu BHK 7 -määrä on aluksi vähentynyt 1990-luvun alun suuruusluokasta 60 kg O 2 /d tasolle 20 kg O 2 /d (v. 2000). Määrä on sen jälkeen noussut ja ollut suurimmillaan vuosina 2007 2008 n. 70 kg O 2 /d. Vuosina 2009 2013 kuormitus on ollut tasoa n. 30 50 kg O 2 /d. Vuonna 2014 BHK-kuormitus oli 11 kg O 2 /d eli kuormitus oli vähentynyt huomattavasti edellisvuodesta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 11

Fosfori Typpi Fosforimäärässä on havaittavissa laskeva trendi 2004 vuodesta lähtien. Vuoden 2014 fosforimäärä oli n. 0,1 kg P/d. Mereen johdettu typpimäärä on vähentynyt tarkastelujaksolla 1990 2014 merkittävästi. Määrä oli jakson alussa suuruusluokkaa 60 kg N/d. Vuonna 2014 mereen johdettu typpimäärä 3 kg N/d oli tarkastelujakson alhaisin. ViskoTeepakin typpimäärä oli jakson alussa 17 kg N/d ja jakson lopussa noin 2 7 kg N/d. ViskoTeepakin jätevedet alettiin johtaa kokonaisuudessaan Suursuon puhdistamolle 7.10.2014. Forcitin typpikuormitus oli jakson alussa tasoa 40 kg N/d. Määrä on vähentynyt tasolle noin 1 2 kg N/d. Muutos selittyy pääosin typpipainotteisten jakeiden kuljettamisesta muualla apuravinteena käytettäväksi. Lisäksi dispersiotehtaan myynti vähensi Forcitin tuottamaa typpikuormaa. Rohm and Haas lopetti dispersiotehtaan toiminnan kokonaan v. 2010. m³/d 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 kg P/d 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Jätevesimäärä v. 1990-2014 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ViskoTeepak Santala Forcit Rohm&Haas Fosforikuorma mereen v. 1990-2014 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ViskoTeepak Santala Forcit kg O₂/d 80 70 60 50 40 30 20 10 0 kg N/d 70 60 50 40 30 20 10 0 BOD-kuorma mereen v. 1990-2014 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ViskoTeepak Santala Forcit Typpikuorma mereen v. 1990-2014 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ViskoTeepak Santala Forcit Rohm&Haas Kuva 5. Hankoniemen Bengtsårin alueelle johdettu kuormitus v. 1990 2014. 2.3.3 Luparajojen saavuttaminen vuonna 2014 Vesistöön johdettavalle jätevesikuormitukselle ja/tai käsitellyn jäteveden pitoisuuksille / puhdistamon käsittelytehoille on määritelty raja-arvot laitosten ympäristöluvissa. Seuraavassa esitetään lyhyesti vuoden 2014 osalta raja-arvojen saavuttaminen alueen lupavelvollisten pistekuormittajien osalta. Luparajojen saavuttaminen ja vesistökuormitus käydään tarkemmin läpi vuosittain laadittavissa laitosten kuormitustarkkailujen yhteenvedoissa. ViskoTeepak Oy Ab Vuonna 2014 ei tullut luparajoihin ylityksiä. Oy Forcit Ab Vuonna 2014 ei tullut luparajoihin ylityksiä. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Hangon Puhdistamo Oy Typelle neljännesvuosikeskiarvona saavutettavaksi asetettu raja-arvo (200 kg/d) ylittyi 4. vuosineljänneksellä v. 2014, jolloin keskimääräinen typpikuorma oli 223 kg/d. Muilta osin luparajat saavutettiin. Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo Vuonna 2014 ympäristöluvassa neljännesvuosikeskiarvoina saavutettavaksi asetetut raja-arvot saavutettiin kaikilta osin vuosineljänneksillä 2 ja 4. Myös typenpoiston teholle vuosikeskiarvona saavutettavaksi asetettu raja-arvo saavutettiin. Vuosineljänneksellä 1 ja 3 raja-arvoja ei saavutettu. Vuosineljänneksellä 1 COD:n käsittelyteho oli 77 % (raja-arvo 80 %), BOD:n käsittelyteho oli 90 % (raja-arvo 93 %), fosforipitoisuus käsitellyssä vedessä oli 0,48 mg/l (raja-arvo 0,3 mg/l) ja fosforin käsittelyteho oli 81 % (raja-arvo 93 %). Vuosineljänneksellä 3 BOD-arvo käsitellyssä vedessä oli 11 mg O 2 /l (raja-arvo 10 mg O 2 /l), BOD:n käsittelyteho oli 90 % (raja-arvo 93 %), fosforipitoisuus käsitellyssä vedessä oli 0,76 mg/l (raja-arvo 0,3 mg/l) ja fosforin käsittelyteho oli 87 % (raja-arvo 93 %). Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimustaso jäi saavuttamatta kiintoaineen osalta. 3 Vesistötarkkailun tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Veden laatu 3.1.1 Hangon eteläinen merialue Hangon eteläisen merialueen tärkeimmät pistekuormittajat ovat Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo sekä kahden teollisuuslaitoksen yhteinen jätevedenpuhdistamo Hangon Puhdistamo Oy. Hangon suljetulta kaatopaikalta valuvat vedet johdetaan pääosin Suursuon puhdistamon kautta yhteiseen viemäriin Hangon Puhdistamo Oy:n kanssa, jonka purkupaikka sijaitsee n. 1,5 km päässä rannasta Hangon eteläpuolella. Veden vaihtumisolosuhteet ovat Hangon eteläpuolella hyvät ja alueen veden pääasiallinen virtaussuunta on länteen, mikä ajoittain tuo kuormitusta myös Hangon itäpuolelta. Tuuliolosuhteista johtuen veden virtaussuunta saattaa kuitenkin vaihdella ja itäänkin kulkevia veden virtauksia on alueella havaittu. Lisäksi alueella esiintyy melko usein syväveden kumpuamista pintaan, mikä saattaa muuttaa Hangon edustan veden laatua melko äkillisesti. Talvet poikkeavat sääolosuhteiltaan varsin selvästi toisistaan. Useimmiten koko tarkkailualue on jään peitossa ainakin jonkin aikaa. 1990-luvusta lähtien leudot talvet ovat kuitenkin yleistyneet ja etenkin Hangon eteläinen merialue on varsin monena talvena ollut jäätön tai jään peittämä hyvin lyhyen ajan. Vuonna 2014 talvi oli harvinaisen leuto eikä jäätä ollut juuri lainkaan ja kaikki talven näytteet jouduttiin ottamaan avovedestä. Hangon eteläisen merialueen jätevesikuormituksen vaikutukset ovat ajoittain havaittavissa lähinnä talvisaikaan meren ollessa jäässä, koska jää vähentää veden sekoittumista. Talvien ja loppukesien 2010 2014 suolistoperäisten kolibakteerien määrät sekä ammoniumtyppipitoisuudet on esitetty kuvassa 6. Kuvasta ilmenee että niin bakteerimäärät kuin ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet aika pieniä ja pisteidenväliset erot ovat niin ikään olleet pieniä. On kuitenkin muistettava että näytteet on vuotta 2013 lukuun ottamatta otettu avovedestä, joten veden sekoittumisolosuhteet ovat olleet mainiot. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 13

Hangon etelä Ammoniumtyppi-Lopputalvi Hangon etelä Bakteerit lopputalvi 33 15 µg/l 28 23 18 13 8 3 H1 H2 H3 H4 H6 H7 H8 2010 2011 2012 2013 2014 pmy/100 ml 10 5 0 H1 H2 H3 H4 H6 H7 H8 2010 2011 2012 2013 2014 Hangon etelä Ammoniumtyppi-Loppukesä Hangon etelä Bakteerit-Loppukesä 53 30 µg/l 43 33 23 13 3 H1 H2 H3 H4 H6 H7 H8 2010 2011 2012 2013 pmy/100 ml 25 20 15 10 5 2014 0 H1 H2 H3 H4 H6 H7 H8 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 6. Hangon eteläisen merialueen (1 m) keskeiset vedenlaatuparametrit 2010 2014. Piste H3 sijaitsee aivan purkupaikan edustalla ja pisteet H1 ja H4 sijaitsevat sen itä- ja länsipuolella. Tilanne on ollut hyvin samankaltainen pitkään, eikä viime vuosina ole tapahtunut suurempia muutoksia. Loppukesän tilanne muistuttaa hyvin paljon talven tilannetta eli bakteereita on esiintynyt pienissä määrin silloin tällöin koko eteläisellä merialueella. Suurimmat määrät viimeisten 10 vuoden aikana ovat olleet luokkaa 10 pmy / 100 ml (kuva 7). Mitatut määrät ovat hyvin pieniä, kun otetaan huomioon, että hyvän uimaveden korkein sallittu raja on 500 pmy / 100ml. Ammoniumtyppipitoisuudet ovat yleensä korkeammat loppukesästä mutta pisteiden väliset erot ovat olleet hyvin pieniä. Jätevesikuormituksen suorat vaikutukset veden laatuun ovat viime vuosina olleet hyvin pieniä. Suolistoperäiset bakteerit Hangon eteläinen purkualue 14 12 pmy/100 ml 10 8 6 4 2 0 H1 H3 H4 Kuva 7. Hangon eteläisen merialueen suolistoperäisten indikaattoribakteerien määrä kesäisin jaksolla 2005 2014. Piste H3 sijaitsee aivan purkupaikan edustalla ja pisteet H1 ja H4 sijaitsevat sen itä- ja länsipuolella. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Yleisesti ottaen Hangon eteläpuolella mitatuissa ravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa selviä muutoksia viimeisten 10 vuoden aikana. Pinnanläheisen (1 m) veden tilannetta on kuvattu kuvassa 8. Kuvassa on vertailtu lopputalven ja loppukesän tilannetta. Pitoisuudet ovat yleensä olleet suuremmat lopputalvella, jolloin maalta tuleva valuma ajoittain nostaa pitoisuuksia selvästi. Loppukesällä kesäinen levätuotanto on kuluttanut ravinteita, mikä usein näkyy alempana ravinnepitoisuutena. 120 100 80 Hangon merialueen kokonaisfosfori 1995-2014 μg/l 60 40 20 0-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14 H3 H7 H14 µg/l 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Hangon merialueen kokonaistyppi 1995-2014 -95-96 -97-98 -99-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 -13-14 H3 H7 H14 Kuva 8. Hangon merialueen kokonaisravinnepitoisuudet pinnanläheisessä vedessä (1 m) jaksolla 1995 2014. Piste H3 sijaitsee purkupaikan lähellä ja piste H7 kauempana purkupisteeltä. Piste H14 sijaitsee Hangon pohjoispuolella. Punainen viiva on purkualueen kehitystä kuvaavan pisteen H3 lineaarinen trendiviiva. Hyvistä sekoittumisolosuhteista johtuen Hangon etelänpuoleisella purkualueella ei esiinny happiongelmia (kuva 9). Eri vuodenaikoina esiintyy pientä pitoisuusvaihtelua. Osittain tämä johtuu siitä, että kylmä vesi pystyy sitomaan enemmän happea kuin lämmin vesi. Tästä johtuu osittain se, että lopputalven arvot ovat kesäpitoisuuksia korkeammat. Tarkastelemalla hapen kyllästysprosenttia, joka ilmentää happipitoisuutta suhteutettuna siihen, mikä on maksimaalinen happipitoisuus tietyssä lämpötilassa ja suolaisuudessa, voidaan todeta, että hapen kyllästysprosentti ei laskenut alle tason 70 %, 10 vuoden tarkkailujakson aikana. Tämä osoittaa, että näytepisteiden happitilanne on pysynyt hyvänä Hangon eteläpuolella. Hangon etelä 2005-2014 Hangon pohjoinen 2005-2014 20 15 mg/l 15 10 5 H1 H3 H4 mg/l 10 5 H10 H13 H14 0-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14 0-05-06-07-08-09-10-11-12-13-14 Kuva 9. Hangon merialueen happipitoisuudet pohjan lähellä lopputalvella ja loppukesällä 2005 2014. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 15

3.1.2 Hangon pohjoinen merialue Myös Hangon pohjoisella merialueella veden sekoittumisolosuhteet ovat varsin hyvät. Alueella ei ole enää varsinaista pistekuormitusta, joten veden laatuun vaikuttaa lähinnä valuma-alueelta tuleva hajakuormitus sekä pohjoisen Itämeren yleistila. Lähin pistekuormittaja, joka vaikuttaa alueen veden laatuun jonkin verran, on alueen itäisimmässä osassa toimiva Oy Forcit Ab. Pisteiden väliset veden laatuerot ovat Hangon pohjoispuolella yleensä hyvin pienet. Ravinnetasoltaan alue ei juuri poikkea eteläisestä merialueesta, eikä pitkänajan kehitystä tälläkään alueella voida havaita (kuva 8), vaan kokonaisravinnepitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla koko tarkastelujakson ajan. Kuten eteläisellä merialueella veden happitilanne on tälläkin osa-alueella yleensä hyvä. Lievää happipitoisuuden alenemista on joskus ollut havaittavissa loppukesäisin, mutta hapenkyllästysprosentti ei ole viimeisten 10 vuoden aikana laskenut alle tason 50 %. Kuvassa 9 on kuvailtu pohjanläheisen veden happipitoisuutta pisteellä H14 jaksolla 2005 2014 ja siitä näkee, että happitilanteessa ei ole tapahtunut muutosta. Tiettyinä vuosina, jolloin sää on kesällä ollut hyvin lämmin ja vesistön lämpötilakerrostuneisuus on ollut vahva ja kestänyt pitkään kuten kesällä 2014, happipitoisuudet ovat yleensä laskeneet hieman keskimääräistä enemmän, mutta yleisesti ottaen vuosien väliset erot ovat kuitenkin olleet hyvin pienet. 3.1.3 Suursuon kaatopaikka Suursuon suljetun kaatopaikan (suljettu vuoden 1995 alussa) vesistövaikutuksia on seurattu kolmella havaintopisteellä (N1 N3) vuoteen 1996 asti. Samoihin aikoihin katkaistiin maavallilla Täktomin asutuksen läpi laskevan puron yhteys kaatopaikka-alueelle. Maavallista huolimatta pisteellä N2, joka sijaitsee vajaan kilometrin kaatopaikalta, mitattiin jatkuvasti huomattavasti korkeampia ravinne- ja bakteeripitoisuuksia kuin kaatopaikan yläpuolella. Melkein kaikki veden laatuparametrit indikoivat selvää kuormitusta. Tästä syystä perustettiin vuonna 1996 uusi havaintopiste (NX), jonka tarkoituksena oli selvittää johtuuko ojan ajoittain heikko veden laatu vain kaatopaikan vaikutuksesta vai onko puron varrella olevalla haja-asutuksella myös osuutta kuormitustilanteeseen. Kuvassa 10 jakson 2005 2014 kehitystä on kuvattu keskeisimpien kuormitusindikaattoreiden osalta. Kaatopaikkaojan kokonaisfosfori 2005-2014 Kaatopaikkaojan ammoniumtyppi 2005-2014 µg/l 2000 1500 1000 500 0 N1 NX N2 µg/l 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 N1 NX N2 Kaatopaikkaojan sähkönjohtokyky 2005-2014 Kaatopaikkaojan bakteerit 2005-2014 ms/m 50 40 30 20 10 0 N1 NX N2 pmy/100 ml 1000 800 600 400 200 0 7 N1 NX N2 Kuva 10. Kaatopaikalta laskevan puron veden laadun kehitys jaksolla 2005 2014. Piste N1 sijaitsee kaatopaikan yläpuolella, piste NX aivan kaatopaikka-alueen ala puolella ja piste N2 laskupuron alaosassa asutuksen alapuolella. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Tutkimustulokset osoittavat varsin selvästi, että kaatopaikka-alue heikentää ajoittain puron veden laatua jonkin verran, mutta myös puron alajuoksua kohti tapahtuu selvä veden laadun heikkeneminen. Etenkin veden hygieeninen laatu on usein ollut hyvin heikko asutuksen alapuolella, kun se samanaikaisesti on ollut vain hieman heikentynyt heti kaatopaikka-alueen alapuolella. Myös veden kokonaisfosforiarvot nousevat yleensä hyvin selvästi asutuksen alapuolella. Puron kuormitustilanteessa on viime vuosina kuitenkin tapahtunut lievä paraneminen ja etenkin veden hygieeninen laatu on viime vuosina ollut selvästi parempi, mutta suuret vaihtelut ovat edelleen tyypillisiä. Yleisesti voidaan todeta, että kaatopaikka-alueen vesistökuormitus on pienentynyt selvästi verrattuna 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun tilanteeseen, jolloin veden laatu oli hyvin heikko. Tähän vaikuttaa ojitusjärjestelyjen muutosten ohella myös se tosiasia, että varsinainen kaatopaikkatoiminta on loppunut ja vanhaa jätekasaa on kunnostettu asianmukaisella tavalla. Nykyjärjestelyillä pääosa vesistä ohjataan jätevedenpuhdistamon kautta mereen ja mereen joutuva kuormitus on hyvin vähäistä. Merenlahtea (piste N4), johon Täktomin puro laskee, on tarkkailtu 1980-luvusta alkaen ja mitattujen vedenlaatuparametrien avulla selviä kuormitusvaikutuksia ei ole tarkkailujakson aikana juuri havaittu. Joskus talvella, meren ollessa jään peitossa, maalta tuleva kuormitus on näkynyt kohonneina ravinnepitoisuuksina ja indikaattoribakteerien esiintymisenä, mutta tilanne on viime aikoina ollut hyvä. 3.1.4 Forcit Oy Ab:n edusta Forcitin edustan veden fysikaalis-kemiallista laatua on tarkkailtu kahdesti vuodessa lopputalvella ja loppukesällä. Tehtaan edustan merialue oli koko talven 2014 sula eikä kuormitusvaikutuksia havaittu. Vesi oli hyvin sekoittunut ja laadultaan sama kaikilla havaintopisteillä. Tämä on pääsääntöisesti ollut tilanne sen jälkeen kun tehtaan typpipäästöt vähenivät dramaattisesti. Aikaisemmin jätevesipäästöt näkyivät melko usein selvästikin kohonneina typpipitoisuuksina heti jään alla. Loppukesäisin, jolloin veden sekoittuminen on normaalisti tehokkaampaa, veden laadun muutoksia ei ole voitu havaita pitkään aikaan ja veden laatu pysyy yleensä hyvin samanlaisena eri näytteenottopisteillä. Alueen alusveden happitilanne on yleensä ollut hyvä, mutta tiettyinä vuosina, jolloin sää on ollut hyvin lämmin ja veden kerrostuminen on kestänyt kauan, pohjanläheisen veden happipitoisuus on tällä osa-alueella laskenut alemmaksi kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella (kuva 11). Viime vuosien lämpimät kesät näkyvätkin hieman aikaisempaa alempina happipitoisuuksina. Talvisin alueen happitilanne on aina ollut hyvä. 16 Forcitin edusta 2005-2014 14 12 mg/l 10 8 6 4 F1 F2 F3 2 0-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14 Kuva 11. Forcitin edustan merialueen pohjanläheisen veden happipitoisuus lopputalvella ja loppukesällä 2005 2014. Vertaamalla vedenlaatutuloksia pidemmältä aikaväliltä voidaan todeta, että tehtaan kuormitus on näkynyt lähinnä talvisin jään alla kohonneina typpipitoisuuksina (kuva 12). Selvimmin vaikutukset ovat olleet havaittavissa purkupaikan lähellä (F2), mutta ajoittain vaikutukset ovat olleet havaittavissa myös uloimmalla havaintopisteellä (F3). Voimakkaimmat vaikutukset todettiin 1980-luvulla. Sen jälkeen selviä vedenlaatumuutoksia talven aikana on esiintynyt yhä harvemmin. Tämä oli viimeksi havaittavissa talvella vuosina 2012 ja 2013. Tilanne on kuitenkin yleisesti ottaen parantunut, eikä kohonneita pitoisuuksia ole havaittu enää avovesikaudella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 17

Forcit-edusta kokonaisfosfori 70 60 µg/l 50 40 30 20 10 F2 F3 H14 0 Forcit-edusta kokonaistyppi 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14-05 µg/l -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14 F2 F3 H14 Kuva 12. Forcitin edustan pinnanläheisen veden (1 m) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla 2005 2014. Piste F2 sijaitsee aivan tehtaan edustalla ja H14 noin 4 km tehtaan purkualueesta länteen. Punainen viiva on pisteen F2 lineaarinen trendiviiva. 3.1.5 Bengtsårin alue Bengtsårin alueelle siirryttäessä veden vaihtuminen ulkomeren kanssa vähenee. Vaihtuminen tapahtuu pääasiallisesti kahden kapean salmen kautta; lännessä Byön ja Kadermon ja pohjoisessa Rågholmenin ja Kamsholmenin välistä. Alueen huonommasta veden vaihtumisesta johtuen, alue on herkempi kuormitukselle kuin tarkkailualueen muut osa-alueet. Alueen pistekuormitus on pitkällä aikavälillä laskenut hyvin selvästi ja syksyllä 2014 se loppui kokonaan. Tämä on myös ollut havaittavissa alueen veden laadussa. Jätevesipäästöt ovat viime vuosina näkyneet ainoastaan ajoittain lievästi kohonneina ammoniumtyppipitoisuuksina purkupaikan lähellä. Tämä on ollut tilanne lähinnä talvisin jään alla, jolloin veden sekoittumisolosuhteet ovat heikkoja ja merivettä lämpimämpi ja kevyempi jätevesi nousee pinnan tuntumaan. Avovesikaudella jätevesikuormitusta indikoivia veden laadun muutoksia ei juuri ole ollut havaittavissa. Kuvassa 13 on esitetty rehevöitymisen kannalta keskeisten ravinteiden typen ja fosforin pitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä pinnanläheisessä vedessä viimeisten 10 vuoden ajalta. Kokonaistypen osalta pitoisuuserot eri vuodenaikojen välillä alkoivat 1990-luvulla kaventua, eivätkä purkupaikan lähellä olevat pisteet ole viime vuosina poikenneet vertailualueen tilanteesta. Fosforipitoisuuksissa ei ole havaittavissa suurempia muutoksia eikä Bengtsårin alue poikkea muusta Hangon pohjoispuoleisesta merialueesta merkittävästi. Kokonaisravinnepitoisuudet kuvaavat alueen yleistä ravinnetasoa. Kokonaisravinnepitoisuuksiin vaikuttavat merkittävässä määrin maalta tuleva huuhtoutuma. Lisäksi esim. suuret planktonmäärät nostavat kokonaisravinnepitoisuuksia jonkin verran. Oy ViskoTeepak Ab:n jätevesikuormitusta tarkasteltaessa, veden ammoniumtyppipitoisuuden tarkasteleminen antaa vihjeitä kuormituksen leviämisestä, koska tehtaan typpipäästöt ovat ammoniummuodossa. Kuvassa 14 on kuvattu Bengtsårin alueen ammoniumtyppipitoisuuksien kehitystä. Lopputalvisin veden ammoniumtyppipitoisuus ei viime vuosina ole noussut yli alimman määritystason. Loppukesästä esiintyy luontaisestikin hieman kohonneita pitoisuuksia vesistössä, eikä tehtaan mahdollista vaikutusta pystytä erottamaan siitä. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Bengtsår-alueen kokonaisfosfori 70 µg/l 60 50 40 30 20 V1 V3 V7 10 0 Bengtsår-alueen kokonaistyppi 1200 µg/l 1000 800 600 400 200 0-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14 V1 V3 V7 Kuva 13. Pinnanläheisen veden (1 m) kokonaisravinnepitoisuudet Bengtsårin alueella lopputalvella ja loppukesällä 2005 2014. Punainen viiva on pisteen V3 lineaarinen trendiviiva. µg/l 35 30 25 20 15 10 5 Bengtsår-alueen ammoniumtyppi lopputalvella 2005-2014 -05-07 -09-11 -13 V1 V2/V2b V3 µg/l 80 55 30 V7 5 Bengtsår-alueen ammoniumtyppi kesällä 2005-2014 -05-07 -09-11 -13 Kuva 14. Bengtsårin alueen ammoniumtyppipitoisuudet lopputalvisin ja loppukesäisin jaksolla 2005 2014. Alin määritystaso on 5 µg/l. Havaintopiste V3 sijaitsee lähimpänä purkupaikkaa. Pienentyneestä pistekuormituksesta huolimatta Bengtårin alueen edelleen selvästi suurin ongelma ovat syvännealueiden toistuvat happiongelmat. Talven kerrostuneisuustilanteen aikana happitilanne pysyy hyvänä kaikilla havaintopisteillä, mutta keväällä kun pintaveden lämpötila nousee, muodostuu vahva harppauskerros lämpimän pintaveden ja kylmemmän ja siten raskaamman syväveden välillä. Alusveden happipitoisuus laskee joka kesä varsin nopeasti ja usein happi on lähes lopussa jo heinäkuussa. Syksyllä kun vesi viilenee eri vesikerrosten tiheyserot pienenevät ja vesi pääsee syysmyrskyjen myötä sekoittumaan pohjaan saakka. Tässä yhteydessä happitilanne korjaantuu ja pysyy hyvänä seuraavaan kevääseen asti. Happipitoisuuden aleneminen loppukesäisin on yleinen ilmiö monessa vesistössä ja se on osittain luonnollinen ilmiö. Happipitoisuuden voimakas lasku ja täydellinen hapenpuute ovat kuitenkin merkki siitä, että vesistön tasapaino on häiriintynyt. Hapenpuute on sinänsä veden ekosysteemille vakava ongelma, mutta hapenpuutteeseen liittyy usein tilannetta pahentava tapahtuma, kun pohjasedimenteissä sitoutuneet ravinteet alkavat liueta hapen vähentyessä. Tämä johtaa niin sanottuun sisäiseen rehevöitymiseen, jolloin jo kasvien V1 V2/V2b V3 V7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 19

ulottuvilta pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet liukenevat uudelleen veteen kasvillisuuden käyttöön. Bengtsårin alueella tämän tyyppinen voimakas ravinteiden mobilisointi happivajauksen seurauksena tapahtuu vuosittain loppukesäisin. Sisäisen rehevöitymisen voimakkuus on riippuvainen siitä, miten alhaalle happipitoisuudet laskevat, mutta vielä enemmän siitä, miten kauan happivajaus kestää. Nämä seikat taas ovat riippuvaisia kevään ja kesän sääoloista. Varhainen ja äkillinen veden lämpeneminen keväällä aiheuttaa sen, että vedet kerrostuvat hyvin nopeasti, eivätkä pahimmassa tapauksessa ehdi sekoittua kunnolla. Lämmin sää nostaa veden lämpötilaa, mikä taas vahvistaa kerrostumista ja pidentää ajanjaksoa, jolloin vesistö pysyy kerrostuneena. Lämpötilan kohoaminen nopeuttaa myös vedessä tapahtuvaa mikrobien hajotustoimintaa, mikä nostaa veden hapenkulutusta entisestään. Kuvassa 15 on esimerkkinä esitetty näytepisteen V1 kehitys viimeisten 10 vuoden aikana. Vastaavanlainen tilanne on todettu pisteellä V5 sekä ajoittain myös pisteillä V4 ja V8. Pisteillä V3 ja V6 syvyys on sen verran pieni, että vesi lämpenee pohjaan asti kesällä, jolloin koko vesimassa pääsee sekoittuman ja veden happitilanne pysyy yleensä hyvänä koko vuoden. Bengtsåralueen (V1) happipitoisuus 2005-2014 20 18 16 mg/l 14 12 10 8 6 1 m 5 m 10 m 15 m 4 2 19 m 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Bengtsåralueen (V1) ammoniumtyppi 2005-2014 600 500 400 1 m µg/l 300 200 5 m 10 m 15 m 100 19 m 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Bengtsåralueen (V1) kokonaisfosfori 2005-2014 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 µg/l 1 m 5 m 10 m 15 m 19 m Kuva 15. Näytteenottopisteen V1 happitilanne 2004 2015 sekä veden ammoniumtyppi- että kokonaisfosforipitoisuudet. Kuvasta näkee, että happitilanne on melkein joka vuosi ollut hyvin heikko. Myös kesällä 2014 tilanne oli hyvin heikko ja happi pääsi loppumaan kokonaan. Bengtsårin alueen ravinnepitoisuudet ovat yleensä alkaneet nousta jo siinä vaiheessa kun pohjanläheisen veden happipitoisuus on saavuttanut tason 2 3 mg/l. Tämä 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

osoittaa, että sedimenteissä vallitsee erittäin heikot happiolot. Heikoimmillaan happitilanne on aivan pohjan lähellä, mutta jo 10 m:n syvyydessä, on ajoittain havaittu melko alhaisia happipitoisuuksia, pisteillä, jonka kokonaissyvyys on luokkaa 20 m. Häiriintynyt vesimassa on siten suuri ja syksyllä vesien sekoittuessa pohjaan asti, ravinnerikas syvävesi sekoittuu muuhun vesimassaan, aiheuttaen huomattavan ravinnelisäyksen alueelle. Tilanne on jatkunut samanlaisena hyvin pitkään ja alueen eristyneisyyden takia tilanne näyttää jatkuvan ongelmallisena vielä pitkään, vaikka alueen pistekuormitus on loppunut. 3.2 Tarkkailualueen rehevyys Veden klorofylli-a-pitoisuus kuvastaa vedessä esiintyvää kasviplanktonmäärää. Kasviplanktonmäärä on riippuvainen veden ravinnetasosta, joten mitä enemmän ravinteita vedessä on, sitä korkeampi on veden klorofyllipitoisuus. Ravinnemäärien lisäksi planktontuotantoon vaikuttavat kasvukauden valomäärä sekä jossain määrin veden lämpötila ja tuuliolosuhteet. Yleensä rannikkovesissä esiintyy heti jään lähdön jälkeen ja joskus jopa hieman ennen jään lähtöä ns. kevätmaksimi, jolloin talven aikana kerääntyneet ravinteet käytetään tehokkaasti hyväksi. Tämän jälkeen a-klorofyllipitoisuudet laskevat ja ne ovat alimmillaan alkukesästä. Kesän aikana ne nousevat vähitellen ja loppukesällä saattaa esiintyä sinilevähuippu, joka myös näkyy veden kohonneena klorofylli-a-pitoisuutena. Kevätmaksimin voimakkuus vaihtelee sekä eri vuosien välillä, että myös lyhyemmällä aikavälillä. Tämän tarkkailun tavoite ei ole saada kevätmaksimin klorofylliarvoja mukaan, vaan pyrkimys on enemmän seurata kesätilannetta, jolloin paikallisten päästöjen rehevöittävä vaikutus helpommin tulee näkyviin paikallisesti kohonneina klorofyllipitoisuuksina. Koska levätuotanto vaihtelee suuresti jopa hyvin lyhyellä aikavälillä, klorofylli-a-pitoisuuksia ei voida pitää absoluuttisina arvoina vesistön rehevyystilannetta arvioidessa, mutta klorofyllipitoisuus antaa melko hyvän yleiskuvan vesistön rehevyystilanteesta. Klorofylli-a-seuranta aloitetaan yleensä toukokuun puolivälissä ja joskus kevätmaksimi saattaa näkyä kohonneina klorofylli-a-pitoisuuksina ensimmäisellä näytteenottokierroksella. Klorofylliseurannan tulosten havainnollistamiseksi kuvassa 16 on esitetty vuoden 2014 klorofylli-a-tilanne yhteistarkkailualueen kaikilla pistellä. Kuvasta näkee, että kevätmaksimi oli ohi toukokuun näytteenoton aikaan. Klorofyllipitoisuudet olivat alhaiset koko alueella. Alkukesällä mitatut klorofylli-a-pitoisuudet olivat edelleen melko samalla tasolla koko tarkkailualueella, mutta loppukesää kohti pitoisuudet nousivat ja Hangon eteläpuoleisella merialueella hyvin runsaat sinileväesiintymät nostivat klorofylliarvoja heinäkuussa. Bengtsårin alueella pisteiden väliset pitoisuuserot olivat pienet, mutta sielläkin oli havaittavissa pitoisuuksien nousua loppukesää ja alkusyksyä kohti. µg/l 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Klorofylli-a 2014 H1 H3 H6 S3B H10 F2 V7 V3 V8 12-13.5 2-3.6 23-24.6 21-22.7 18-21.8 8-9.9 keskiarvo Kuva 16. Tarkkailualueen klorofylli-a-pitoisuudet vuonna 2010. Vertailemalla eri osa-alueiden klorofyllipitoisuuksia eri vuosina voidaan todeta, että suuria eroja ei ole. Tiettyinä vuosina Bengtsårin alueella on mitattu hieman korkeampia pitoisuuksia kuin muualla, mutta välillä Forcitin alue on erottunut hieman rehevämpänä klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella. Yleensä klorofylli-apitoisuudet liikkuvat tason 5 µg/l molemmin puolin, mikä on melko alhainen arvo. Yleisen veden rehevyys- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 21

luokituksen mukaan vesi luonnehditaan karuksi, mikäli kasvukauden keskiarvo on alle 3 µg/l. Mikäli keskipitoisuus on välissä 3 7 vesistöä luonnehditaan lievästi reheväksi ja mikäli keskipitoisuus pysyvästi on yli sen, vesistö luokitellaan reheväksi. Arvon ylittäessä 40 µg/l luonnehdinta erittäin rehevä. Tämän perusteella koko Hankoniemen tarkkailualuetta voidaan luonnehtia lievästi reheväksi. Klorofylli-a-pitoisuudet vaihtelevat jonkin verran eri vuosien välillä ja selkeää kuvaa pitkän ajan kehityksestä on vaikea saada. Jotta saataisiin jonkinlainen käsitys eri osa-alueiden kehityksestä, on eri osa-alueiden klorofylli-a-kehitystä on kuvattu kuvassa 17. Tilanteen selkeyttämiseksi vertailuun on otettu kaksi keskeistä purkupaikkaa osa-aluetta kohti ja ne ovat Hangon eteläpuolella pisteet H3 ja H7. Hangon pohjoisella osaalueella vertailuun on otettu piste H14 ja Forcitin edustalta pisteen F2 arvot. Bengtsårin alueella pisteet V3 ja V8 edustavat niin purkupaikan lähialuetta kuin kauempana oleva vertailualuetta. Kuvasta näkee, että Hangon eteläisen merialueella esiintyy melko suurta vaihtelua. Myös Hangon pohjoispuolella esiintyy vaihtelua keskiarvoissa. Bengtsårin alueella vuosien väliset erot ovat olleet pienempiä. Yleisesti voidaan todeta että klorofyllipitoisuudet vaihtelevat melkoisesti ja hyvin usein vaihtelun tärkein määräävä tekijä on sää- ja tuuliolosuhteet. Esimerkiksi loppukesäisin sinilevät voivat tuulisessa säässä olla sekoittuneina monen metrin syvyyteen kun ne tyynen ilman vallitessa voivat olla kerääntyneinä aivan pinnan tuntumaan. µg/l 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Klorofylli-a 2010-2014 -10-11 -12-13 -14 H3 H7 H14 F2 V3 V8 Kuva 17. Tarkkailualueen yksittäisten näytepisteiden klorofylli-a-pitoisuudet (jakson kesä-syyskuu keskiarvo) jaksolla 2010 2014. 4 Pohjaeläintutkimus 4.1 Havaintopaikat ja näytteenotto Suppeina tarkkailuvuosina 2011 2013 pohjaeläinlinjoja oli yhteensä viisi ja niillä havaintopaikkoja yhteensä 10. Laajana tarkkailuvuotena 2014 pohjaeläinlinjoja oli yhteensä 18, ja niillä havaintopaikkoja yhteensä 42. Yhdellä pohjaeläinlinjalla oli linjasta riippuen 1 5 havaintopaikkaa. Kustakin havaintopaikasta nostettiin viisi rinnakkaista näytettä. Suppeina vuosina näytteitä oli yhteensä 50 kpl/vuosi ja laajana tutkimusvuotena yhteensä 210 kpl. Bengtsårin aluetta lukuun ottamatta kaikki linjat sijaitsevat ulkosaaristossa, missä vedenvaihtuvuus on hyvä. Bengtsårin alue sijaitsee sisäsaaristossa. Pohjaeläintarkkailun havaintopaikkojen sijainnit on esitetty Hangon yhteistarkkailun kartassa (liite 1) ja havaintopaikat alueittain taulukossa 2. Pohjaeläinnäytteet otettiin syyskuun aikana Ekman näytteenottimella (pinta-ala 250 cm²). Näytteenotossa ja näytteiden käsittelyssä on seurattu ympäristökeskuksen laatimaa ohjetta sekä Ekman-noutimen näytteenottostandardia SFS 5076 (Suomen standardisoimisliitto 1989). Jokainen näyte käsiteltiin erikseen. Näytteet seulottiin 0,5 mm:n ämpäriseulalla ja säilöttiin kentällä 70 % etanoliin. Pohjaeläimet poimittiin valkoiselta alustalta valosuurennusvalaisinta apuna käyttäen. Poiminnassa on käytetty tehtävään koulutettua aputyövoimaa. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Taulukko 2. Pohjaeläinlinjat ja niiden havaintopaikat (syvyydet) tarkkailualueen eri osa-alueilla vuosina 2011 2014. Intensiivitarkkailussa olevat vuosittain tutkittavat linjat ja havaintopaikat on merkittynä harmaalla. Linja (näyteasema) syvyys (m) Hangon eteläinen merialue HI Andalskär 8-10 24 HIB Andalskär, Granskär 8-10 HIC Norra Andalskär 8-10 17 HII Lergund 8-10 24 HIII Gunnarstrand 8-10 30 HIIIB Uddskatan 3 11 19 Hangon pohjoinen merialue HIV Slakteribukten 10 45 HVI Bockaholm 8-10 25 Oy Forcit Ab FORCIT I 2 3 6 12 19 FORCIT II 2 3 5 11 14 FORCIT III 2 FORCIT IV 7 10 FORCIT V 10 16 Bengtsårin vesialue Visko I 5 7 Visko II 12 19 Visko III 8 11 Visko IV 4 6 Visko VI Jönskär 5 11 15 4.2 Määritys Pohjaeläinten määritystaso vaihteli lajiryhmittäin. Lajit määritettiin joko laji- tai sukutasolle tai muulle riittävälle määritystasolle. Määrityksessä käytettiin preparointimikroskooppia (16 64 kertaa suurentava). Yksityiskohtiin perustuvaa lajimääritystä vaativissa tapauksissa määritys tehtiin tutkimusmikroskoopilla (40 400 kertaa suurentava). Pohjaeläinten määrityksestä ja tulosten raportoinnista vastasi pääosin vesistötutkija Anu Suonpää. Osan vuoden 2013 pohjaeläinmäärityksistä suoritti apulaistutkija Mari-Anna Närhi. Määritetyt pohjaeläimet punnittiin eläinryhmittäin analyysivaa alla (tarkkuus ±0,001 Wg). Punnitus tehtiin imupaperikuivatuksen jälkeen ilman, että eläimiä liotettiin vedessä. Nilviäiset punnittiin kuorineen. Lajitiedot ja kenttähavainnot on kirjattu ympäristöhallinnon ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertan pohjaeläintietokantaan (POHJE). 4.3 Taksonimäärät ja yksilötiheydet Taksoni tarkoittaa määritettyä yksikköä; lajia tai lajiryhmää. Taksonien lukumäärää voidaan käyttää havaintopaikkojen vertailuun. Ympäristön tila on yleensä sitä parempi, mitä enemmän taksoneja näytteissä esiintyy. Lisäkuormituksen alkuvaiheessa taksonien määrä saattaa hetkellisesti kasvaa ravinteiden lisääntyessä, mutta kuormituksen edelleen kasvaessa lajisto yleensä köyhtyy ja ainoastaan rehevyyttä sietävät lajit menestyvät. Hyvin rehevissä vesistöissä pohjaeläimistö koostuu enää hapettomuutta sietävistä lajeista, kuten tietyistä surviaissääskentoukista (Chironomidae) ja harvasukamadoista (Oligochaeta). Pitkään jatkunut ha- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 23

pettomuus, sekä rikin ja metaanin syntyminen, voivat johtaa makroskooppisten pohjaeläinten häviämiseen pohjalta kokonaan. Taksonien lisäksi tarkastelussa otetaan huomioon yksilötiheydet, jotka kertovat lajien runsaussuhteista ja sitä kautta elinympäristöjen monimuotoisuudesta. Tiettyjen herkästi elinympäristön huononemiseen reagoivat lajien ja sukujen avulla voidaan saada kuvaa tapahtuneista muutoksista pohjan tilassa ja toisaalta rehevämpien pohjan lajien yleistyminen voi olla merkki kuormituksen lisääntymisestä. Lajit voivat olla hyvin erilaisia ympäristövaatimuksiltaan esimerkiksi ravinnonottotavoiltaan. Yhteistarkkailun pohjaeläintutkimuksessa on huomioitu makroskooppiset paljain silmin havaittavat taksonit. 4.4 Vesistön ekologinen tila ja BBI-indeksi vuonna 2014 Tutkimusalueen näytekohtaisten tulosten perusteella laskettiin ekologinen luokitus Brackish water benthic -indeksi (BBI) (Vuori ym. 2009). BBI-indeksi on tarkoitettu kuvaamaan erityisesti Itämeren pehmeiden pohjien tilaa lajiston suhteen. Se ottaa huomioon lajien elinympäristövaatimukset, kuormituksen sietokyvyn, lajilukumäärän, -tiheyden, sekä havaintopaikan sijainnin ja syvyyden (Perus ym. 2007). BBI-indeksi huomioi myös Itämeren luontaisesti vähälajisen eliökoostumuksen. Indeksin lähtöolettamuksena on, että lajiston monimuotoisuus vähenee ympäristön stressitekijöiden lisääntyessä. Indeksi perustuu tiettyihin yleisiin lajeihin tai ympäristöstressiin herkästi reagoiviin lajeihin. Kukin näistä lajeista saa indeksissä herkkyysarvon. BBI-indeksi laskettiin yhteistarkkailualueen vuoden 2014 pohjaeläinaineistolle. BBI-indeksi on kehitetty ekologisen tilaluokituksen apuvälineeksi. BBI-indeksi luokittelee pohjan tilan viiteen eri luokkaan, jotka ovat E = erinomainen, H = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä ja Hu = huono. Luokitusta tehtäessä pohjaeläinaineistoa tarkastellaan vesistömuodostumittain usean vuoden keskiarvona. Lopullinen tilaluokka määräytyy 20th percentile -arvon eli hajontaa kuvaavan 20 % -jakauman mukaan; tällöin 80 % aineistosta edustaa vähintään ko. tilaa. Indeksin perustuessa yhteen ainoaan havaintoon ei ole havaintojen välistä hajontaa, mikä voi antaa liian hyvän kuvan pohjan tilasta. Tämän vuoksi Hangon merialueen ja Bengtsårin vesialueen havaintopaikkakohtaisia tuloksia voi pitää vain suuntaa antavina. Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 7 :n mukaan pintavedet on jaoteltu Suomessa maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan tyyppeihin (YM3/401/2006). Tarkkailualueesta Hangon merialue kuuluu lounaiseen ulkosaaristoon ja Bengtsårin vesialue (Viskon merialue) lounaiseen sisäsaaristoon. BBI-indeksin havaintopaikkojen saamia arvoja verrattiin Uudenmaan ELY-keskuksen vuonna 2013 laatimaan ekologiseen tilaluokitusarvioon, jossa Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien ekologinen tila on tyydyttävä. Vuoden 2014 pohjaeläinaineiston BBI-indeksin luokituksen tulokset on esitetty liitteessä 6. 4.5 Tulokset 4.5.1 Taksonimäärät ja yksilötiheydet Tutkimuksessa määritettiin yhteensä 27 493 makroskooppista pohjaeläinyksilöä. Intensiivisillä vuosittain seurattavilla linjoilla yksilömäärä oli alhaisin vuonna 2012 1 435 pohjaeläinyksilöä ja korkein vuonna 2014 3 610 pohjaeläinyksilöä. Vuonna 2011 näytteissä esiintyi 2 658 yksilöä ja vuonna 2013 2 059 yksilöä. Edellisen tarkkailun aikana vuosina 2007 2010 määritettiin 29 464 makroskooppista pohjaeläinyksilöä. Taksonien määrä kertoo pohjaeläinyhteisön monimuotoisuudesta. Makroskooppisten taksonien lukumäärässä ei ollut suurta eroa vuosittain seurattavilla intensiivilinjoilla. Vuonna 2011 havaittiin 39 taksonia, vuonna 2012 42 taksonia, vuonna 2013 45 taksonia ja vuonna 2014 59 taksonia. Laajoina tutkimusvuosina taksonien lukumäärät ovat olleet vuonna 1997 51 taksonia, vuonna 2002 39 taksonia, vuonna 2006 59 vuonna 2010 67 taksonia ja vuonna 2014 59 taksonia (Mettinen 1999, Saarikari ja Mettinen 2008 ja Suonpää 2011). Itämereen saapuneet tulokaslajit ovat lisänneet tutkimusalueen monimuotoisuutta, mm. vuosien 2011 2014 näytteistä löytyi sirokatkarapu (Palaemon elegans). Taksonien määrään vaikuttaa myös määritystarkkuus, jossa on ollut pieniä eroavaisuuksia tutkimusvuosina. Pohjaeläintarkkailun laajan vuoden 2014 yksilömäärät ja biomassatulokset on esitetty liitteissä 3 ja 4. Kaikki pohjaeläintarkkailun tulokset vuosilta 2011 2014 on kirjattu ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmän pohjaeläinosioon (POHJE). 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

4.5.2 Hangon eteläinen merialue Hangon eteläisen merialueen intensiivilinjojen havaintopaikoilla dominoivat simpukat (Kuva 17). Matalammalla 8 10 metrissä vallitsivat sinisimpukkayhteisöt. Sinisimpukka (Mytilus trossulus) on kovien pohjien avainlaji, joka ottaa ravintonsa suodattamalla ja se muodostaa suotuisissa oloissa tiheitä kolonioita. Simpukoihin kiinnittyneenä elävät mm. merirokot (Amphibalanus improvisus) ja levärupi (Electra crustulenta). Toiseksi runsain ryhmä olivat Hydrobia-sukkulakotilot. Ne ovat ravinnonottotavoiltaan raastajia ja elävät rantavyöhykkeessä kasvillisuuden seassa. Syvemmällä 24 metrissä pohjan laatu muuttui pehmeämmäksi ja pehmeillä sedimenttipohjilla menestyvät liejusimpukka (Macoma baltica) ja amerikansukasjalkaiset (Marenzelleria spp.) runsastuivat. Pohjamateriaalin muuttumisesta pehmeämmäksi kertoo myös harvasukasmatojen (Oligochaeta) runsastuminen. Sinisimpukoita oli kuitenkin edelleen runsaasti joten pohjalla oli myös kovaa materiaalia kuten erikokoista kiveä. Pohjalla ei ollut merkkejä happiongelmista. Veden vaihtuvuus oli Hangon eteläpuolella hyvä, josta kertoo myös suodattamalla ravintonsa ottavien pohjaeläinten runsaus. Vuosina 2011 2014 pohjaeläintiheydet vaihtelivat välillä 560 15 464 yks./m 2. Alhaisemmat yksilötiheydet vuosina 2012 ja 2013 johtuivat lähes yksinomaan siitä että sinisimpukka ja liejusimpukka esiintyivät näytteissä harvempi lukuisina. yks/m² 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Hanko HI Andalskär 8-10 m 2011 2012 2013 2014 Surviaissääskentoukat Äyriäiset Vesipunkki Sammaleläimet Simpukat Kotilot Harvasukamadot Monisukamadot Sukkulamadot Makkaramadot yks/m² 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 linja H I Andalskär 2011 2012 2013 2014 Surviaissääskentoukat Äyriäiset Vesipunkki Sammaleläimet Simpukat Kotilot Harvasukamadot Monisukamadot Sukkulamadot Makkaramadot Kuva 17. Hangon eteläisen merialueen vuosittain seurattavien intensiivilinjojen yksilötiheydet (yks./m 2 ) ja eri eliöryhmien osuudet yksilömääristä vuosina 2011 2014. Huom. erisuuruiset asteikot yksilötiheyksissä. Vuonna 2014 Hangon eteläisellä merialueella oli laaja tutkimusvuosi, jolloin pohjaeläimiä tutkitaan viidellä pohjaeläinlinjalla 2 3 havaintopaikalla. Alle 10 metrin syvyydessä pohjan laatu oli kivi-sora-hiekkapohja ja syvemmällä (yli 10 m) pohja muuttui saviseksi kertymäpohjaksi, jonka joukossa oli hienompaa silttiä ja kariketta. Hangon eteläisellä merialueella tavattiin vuonna 2014 8 151 pohjaeläintä yhteensä 44 taksonista. Yleisimmät taksonit olivat liejusimpukka, amerikansukasjalkainen ja sinisimpukka, jotka esiintyivät kaikilla tutkituilla alueilla. Seuraavaksi yleisimpiä olivat Hydrobia ulvae -sukkulakotilot, joita tavattiin lähes jokaisella havaintopaikalla. Monimuotoisin pohjaeläinyhteisö oli HII Lergrundissa ja HIII Gunnarstrandissa 8 10 metrin syvyydessä, jossa tavattiin 24 makroskooppista pohjaeläintaksonia. Pohjaeläinlajisto oli yksipuolisempaa syvimmillä havaintopaikoilla (17 30 m), mikä on luonnollista olosuhteiden muuttuessa karummaksi ja pohjan yksipuolistuessa. Pohjaeläimistössä esiintyi kuitenkin vaateliaampia hapekkaan pohjan indikaattorilajeja kuten makkaramato (Halicryptus spinulosus), kilkki (Saduria entomon) ja valkokatka (Monoporeia affinis) eikä sedimentissä ollut havaittavissa merkkejä happiongelmista. Se oli hajutonta ja väriltään ruskeaa. 4.5.3 Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoiselle merialueelle ei ole johdettu jätevesiä 1970-luvun lopun jälkeen. Hangon pohjoisen merialueen Bockaholmin intensiivilinjalla pohjan laatu oli pehmeämpi kuin Hangon eteläpuolella. Soran ja hiekan joukossa oli runsaammin savea. Siitä johtuen myös matalammalla 8 10 metrin havaintopaikalla oli sinisimpukan lisäksi runsaasti liejusimpukkaa, amerikansukasjalkaisia ja sukkulakotiloita. Syvemmällä 25 metrin havaintopaikalla esiintyi enää muutama sinisimpukka. Pohjalla ei ollut merkkejä happiongelmista. Hapekkaan pohjan avainlajeja kilkkiä ja valkokatkaa esiintyi harvakseltaan. Sedimentti oli väriltään ruskeaa ja hajutonta. Vuosina 2011 2014 pohjaeläintiheydet vaihtelivat välillä 1 232 2 856 yks./m 2 (Kuva 18). Bockaholmin havaintopaikalla pohjaeläintiheyksissä ei ollut yhtä suurta vaihtelua kuin Hangon eteläpuolella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 25

yks/m² Hanko VI Bockaholm 8-10 m yks/m² linja H VI Bockaholm 3500 3000 2500 2000 1500 Surviaissääskentoukat Äyriäiset Vesipunkki Sammaleläimet Simpukat Kotilot 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 Surviaissääskentoukat Äyriäiset Vesipunkki Sammaleläimet Simpukat Kotilot 1000 500 0 2011 2012 2013 2014 Harvasukamadot Monisukamadot Makkaramadot Limamadot 600 400 200 0 2011 2012 2013 2014 Harvasukamadot Monisukamadot Makkaramadot Limamadot Kuva 18. Hangon pohjoisen merialueen vuosittain seurattavien intensiivilinjojen yksilötiheydet (yks./m 2 ) ja eri eliöryhmien osuudet yksilömääristä vuosina 2011 2014. Huom. erisuuruiset asteikot yksilötiheyksissä. Vuonna 2014 Hangon pohjoisella merialueella oli laaja tutkimusvuosi, jolloin pohjaeläimiä tutkitaan Bockaholmin lisäksi Slakteribuktenin pohjaeläinlinjalla kahdella havaintopaikalla. Matalammalla (8 10 m) ja syvemmällä (yli 10 m) oli hyvin samankaltainen sekapohja. Saven joukossa oli karkeampaa ainesta soraa ja hiekkaa. Hangon pohjoisella merialueella tavattiin 1 059 pohjaeläintä 29 taksonista. Yleisimmät taksonit, jotka esiintyivät jokaisella neljällä havaintopaikalla, olivat pehmeiden pohjien tyyppilajit amerikansukasjalkaiset, liejusimpukka ja sinisimpukka sekä harvakseltaan esiintyi kilkki. Pohjalla ei ollut merkkejä hapettomuudesta. Slakteribuktenin syvällä 45 metrin havaintopaikallakin sedimentti oli hajutonta ja pohjalla esiintyi vaateliaita ja kuormitukselle herkkiä lajeja kuten makkaramato (Halicryptus spinulosus), liejusukasjalkainen (Bylgides sarsi), kilkki (Saduria entomon) ja valkokatka (Monoporeia affinis). 4.5.4 Forcitin edusta Forcitin edustalla on ainoastaan yksi intensiivitarkkailussa oleva havaintopaikka, joka sijaitsee 14 metrin syvyydessä. Pohjan laatu on savilieju, jonka seassa oli hiekkaa ja silttiä. Amerikansukasjalkaiset ja liejusimpukka dominoivat pohjaeläimistöä. Näiden jälkeen runsaslukuisia esiintyvät Chironomus-suvun surviaissääskentoukat ja sukkulakotilot. Pohjaeläimet voidaan jakaa ravinnonottotavoiltaan funktionaalisiin ryhmiin (Tomczak ym. 2009). Amerikansukasjalkaiset, liejusimpukka, sukkulakotilot ja Chironomus-surviaissääskentoukat kuuluvat joko keräilijöihin tai raastajiin ja niiden korkeat tiheydet viittaavat orgaanisen aineksen runsauteen sedimentissä. Pohjan tilassa näyttäisi tapahtuneen muutoksia vuosien 2011 2014 aikana. Vuonna 2012 pintasedimentissä oli merkkejä heikosta happitilanteesta. Siinä esiintyi rikkivedynhaju ja se oli väriltään tummaa. Pohjaeläintiheydet laskivat vuodesta 2011 vuoteen 2012 (Kuva 19). Liejusimpukoissa pääpaino oli isokokoisissa yksilöissä, joka saattaa viitata huonoon rekrytoitumiseen. Liejusimpukoiden kannan taantuessa kuormitusta ja ajoittaista hapettomuutta sietävät Chironomus-surviaissääskentoukat olivat vallitseva pohjaeläinryhmä. Vuosina 2013 ja 2014 pohjaeläintiheydet kasvoivat. Paremmasta pohjan tilasta kertoi liejusimpukan, vaeltajakotilon sekä hapekkaan pohjan indikaattori lajin valkokatkan runsastuminen. yks/m² 3000 Hanko Forcit II 14 m 2500 2000 1500 1000 500 Surviaissääskentoukat Äyriäiset Simpukat Kotilot Harvasukamadot Monisukamadot 0 2011 2012 2013 2014 Kuva 19. Forcitin edustalla vuosittain seurattavan havaintopaikan yksilötiheydet (yks./m 2 ) ja eri eliöryhmien osuudet yksilömääristä vuosina 2011 2014. 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Vuonna 2014 laajassa pohjaeläintarkkailussa Forcitin edustalla oli viisi pohjaeläinlinjaa, joissa pohjan tilaa seurataan linjasta riippuen yhdellä tai viidellä eri syvyydellä (havaintopaikalla). Forcitin edustalla havaittiin 10 933 makroskooppista pohjaeläintä 42 pohjaeläintaksonista. Forcit I- ja Forcit II -linjalla 2 3 metriä oli hiekkapohja, 5 6 metrin syvyydessä pohjalla lisääntyi karikkeen määrä. Yli 10 metrin syvyydessä pohja muuttui pääosin saviliejupohjaksi. FIV- ja FV-linjalla oli pääosin pehmeä hiekka-saviliejupohja, joka FIV-linjalla muuttui kovemmaksi sorasavipohjaksi. Yleisin pohjaeläin Forcitin edustalla oli pehmeiden pohjien tyyppilaji liejusimpukka. Se esiintyi jokaisella havaintopaikalla. Lähes jokaiselta havaintopaikalta tavattiin myös merisukasjalkainen (Hediste diversicolor). Mielenkiintoista on että se esiintyy 2 3 metrin syvyydessä jossa amerikansukasjalkaisia esiintyi vähän tai ei ollenkaan. Myös vaeltajakotilo (Potamopyrgus antipodarum) ja sukkulakotilot esiintyivät lähes jokaisella havaintopaikalla. Uutena tuttavuutena Forcitin edustalla tavattiin rantauposkuoriainen (Macroplea mutica). Laji on suhteellisen yleinen Suomen rannikolla ja viihtyy suojaisilla matalilla ranta-alueilla (Saari 2007). Forcitin edustalla rantauposkuoriaisia tavattiin kaksi yksilöä kahden metrin syvyydestä. Forcitin edustan pohjaeläimistön perusteella pohjan tilassa ei ole ollut happiongelmia vuonna 2014. Pohjaeläimistössä vallitsevat keräilijät ja raastajat, jotka kertovat orgaanisen aineksen runsaudesta pohjalla. Orgaanisen aineksen määrä selvästi lisääntyi syvemmälle mentäessä, jolloin Chironomus-suvun surviaissääsket runsastuvat. Kuitenkin kotiloiden ja simpukoiden runsaus kertoo hyvästä happitilanteesta tutkituilla havaintopaikoilla 2 16 metrin syvyydessä. 4.5.5 Bengtsårin alue Bengtsårin alueella Viskon edustalla on kaksi vuosittain seurattavaa intensiivilinjaa Visko II ja vertailulinja Visko Jönsår VI. Bengtsårin alue on suojainen ja veden vaihtuvuutta rajoittavat lukuisat saaret. Pohjalle kerääntyy runsaasti orgaanista ainesta. Pohjanlaatu oli savilieju, jonka seassa oli soraa, hiekkaa ja detritusta. Visko II -linjalla pohjan tila oli heikko. Pohjaeläimistöä dominoivat kuormittunutta pohjaa ilmentävät Chironomus-suvun surviaissääskentoukat. Linjan 12 metrin havaintopaikalla pohjaeläinlajistossa oli vielä jonkin verran kotiloita vuosina 2011 ja 2012, mutta vuosina 2013 2014 pohjaeläimistö koostui lähes yksinomaan Chironomus-suvun surviaissääskentoukista (Kuva 20). Syvemmällä 16 metrin havaintopaikalla edes Chironomus-surviaissääsken toukat eivät menestyneet ja pohja oli lähes eloton. Visko Jönskärin kuormituksen vertailulinjalla pohjan tila oli hieman parempi kuin Visko II -linjalla (Kuva 21). Pohjaeläimistö kertoi täälläkin runsaasta orgaanisesta kuormituksesta, etenkin 11 ja 15 metrin syvyydellä. Kuitenkin liejusimpukan runsas esiintyminen kertoi pohjan happitilanteen olevan vielä kohtalaisen hyvä ainakin 11 metrissä. Liejusimpukka sietää melko voimakasta orgaanista kuormitusta mutta on erityisesti herkkä pohjan liettymiselle ja taantuu pohjan olojen heiketessä voimakkaasti. Syvemmällä (15 m) pohjan tila oli heikompi. vuosina 2011, 2012 ja 2014 tavattiin hyvin vähän pohjaeläimiä. Vuosi 2013 oli poikkeus, jolloin etenkin amerikansukasjalkaisen ja liejusimpukan tiheydet olivat korkeita. yks/m² Hanko Visko II 12 m yks/m² Hanko Visko II 19 m 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2011 2012 2013 2014 Surviaissääskentoukat Sulkasääskentoukat Vesiperhoset Vesiperhoset Sudenkorennot Äyriäiset Sammaleläimet Simpukat Kotilot Harvasukamadot 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2011 2012 2013 2014 Surviaissääskentoukat Sulkasääskentoukat Vesiperhoset Sudenkorennot Äyriäiset Sammaleläimet Simpukat Kotilot Harvasukamadot Monisukamadot Kuva 20. Bengtsårin vesialueella Viskon edustalla vuosittain seurattavan pohjaeläinlinjan yksilötiheydet (yks./m 2 ) ja eri eliöryhmien osuudet yksilömääristä vuosina 2011 2014. Huom. erisuuruiset asteikot yksilötiheyksissä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 27

yks/m² Hanko Visko Jönskär VI 5 m yks/m² Hanko Visko Jönskär VI 11 m 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2011 2012 2013 2014 Surviaissääskentoukat Sulkasääskentoukat Vesiperhoset Sudenkorennot Äyriäiset Sammaleläimet Simpukat Kotilot Harvasukamadot Monisukamadot 1200 1000 800 600 400 200 0 2011 2012 2013 2014 Surviaissääskentoukat Sulkasääskentoukat Vesiperhoset Sudenkorennot Äyriäiset Sammaleläimet Simpukat Kotilot Harvasukamadot Monisukamadot yks/m² Hanko Visko Jönskär VI 15 m 3500 3000 Surviaissääskentoukat Sulkasääskentoukat 2500 Vesiperhoset 2000 1500 Sudenkorennot Äyriäiset Sammaleläimet 1000 Simpukat 500 0 2011 2012 2013 2014 Kotilot Harvasukamadot Monisukamadot Kuva 21. Bengtsårin vesialueella vuosittain seurattavan Jönskärin vertailulinjan pohjaeläinten yksilötiheydet (yks./m 2 ) ja eri eliöryhmien osuudet yksilömääristä vuosina 2011 2014. Huom. erisuuruiset asteikot yksilötiheyksissä. Vuoden 2014 laajassa tarkkailussa Bengtsårin alueella oli viisi pohjaeläinlinjaa joissa havaintopaikkoja 2 3 eri syvyydellä. Bengtsårin vesialueella yksilömäärä ja monimuotoisuus olivat selvästi muuta tutkimusaluetta alhaisempi. Alueella tavattiin 644 makroskooppista pohjaeläinyksilöä 25 eri taksonista. Alueella oli pehmeä saviliejupohja, jonka joukossa oli detritusta. Heikosta veden vaihtuvuudesta ja orgaanisen aineksen runsaudesta kertoo se että yleisimpiä pohjaeläimiä olivat Chironomus-surviaissääsken toukat, jotka esiintyivät kaikilla muilla havaintopaikoilla paitsi Jönskärin vertailulinjalla. Toiseksi yleisin oli liejusimpukka (Macoma baltica). Kuormitukselle herkempiä lajeja tavattiin ainoastaan 4 6 metrin syvyydessä, 7 metristä alaspäin pohjaeläimistö koostui lähes yksinomaan Chironomus-surviaissääsken toukista. Jonskärin vertailulinjalla 11 metrin syvyydessä liejusimpukka vielä esiintyi runsaslukuisena, mutta 15 metrissä niitä oli enää muutama, joka kertoo selvästä pohjan kuormittuneisuudesta myös vertailulinjalla. Viskon purkualuetta lähinnä olevien havaintopaikkojen pintasedimentissä ei ollut merkkejä hapettomuudesta 10 metrin syvyyteen asti, mutta 11 19 metrin syvyydessä pintasedimentissä oli heikosta happitilanteesta kertova rikkivedyn haju ja se oli väriltään tummaa. 4.6 BBI-indeksi ja vertailu ekologisen tilan luokitteluun BBI-indeksin saamat tulokset ja niitä vastaavat pohjaeläinyhteisön tilaa kuvaavat luokat on esitetty liitteessä 5. Alla on kuvattu tarkemmin tarkkailualueen matalien (2 10 m) ja syvien (11 45 m) pohjien tilaa. Tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina koska ne perustuvat yksittäisiin havaintoihin. Vesimuodostuma kohtaisesti Hangon merialue ja Bengtsårin vesialue on vuonna 2013 luokiteltu tyydyttävään tilaan. 4.6.1 Tarkkailualue matalat havaintopaikat (2 10 m) Hangon eteläisen ja pohjoisen merialueen sekä Forcitin edustan matalien pohjaeläinyhteisöjen tila vastasi vuonna 2014 BBI-indeksin mukaan hyvää tai erinomaista pohjan tilaa. Näillä alueilla pohjalla ei ollut havaittavissa merkkejä happiongelmista ja veden vaihtuvuus oli hyvä. Lajistossa oli useita pohjaeläinlajeja, jotka ovat herkkiä kuormitukselle ja menestyvät vain hapekkaassa sedimentissä. Bengtsårin merialueella BBI-indeksin saama arvo vastasi Viskon edustalla 4 5 metrissä hyvää tai tyydyttävää pohjan tilaa, mutta jo 6 metrissä indeksin saama arvo vastasi välttävää pohjan tilaa. Kuudesta metristä alaspäin pohjaeläimistössä lisääntyivät Chironomus-suvun surviaissääskentoukat, joiden korkea tiheys yhdessä muiden pohjaeläinten alhaisen yksilötiheyden kanssa kertoi välttävästä pohjan tilasta. 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

4.6.2 Tarkkailualueen syvät havaintopaikat (11 45 m) Hangon eteläisen ja pohjoisen merialueen sekä Forcitin edustan syvännepohjaeläinyhteisöjen tila vastasi BBI-indeksin mukaan pääosin hyvää tilaa. Gunnarstrandin pohjaeläinlinjalla 30 metrissä sekä Forcit I -pohjaeläinlinjalla 19 metrissä indeksin saama arvo vastasi tyydyttävää pohjan tilaa. Tämä johtui pääosin amerikansukasjalkaisten ja liejusimpukan suurista yksilötiheyksistä. Nämä saavat indeksissä alhaisen herkkyysarvon. Näiden lisäksi pohjalla tavattiin hapekkaan pohjan indikaattorilajeja kilkkiä, valkokatkaa ja makkaramatoa alhaisin yksilötiheyksin. Bengtsårin alueen syvännepohjien tila oli indeksin saaman arvon mukaan pääosin välttävä tai sitä huonompi. Pohjaeläimistö kertoi pohjan kuormittuneisuudesta ja heikosta happitilanteesta. Jönskärin pohjaeläinlinjalla 11 metrissä indeksi sai vähän paremman arvon joka vastasi tyydyttävää tilaa. Tällä syvyydellä liejusimpukka näyttää vielä pärjäävän. Se hyötyy rehevöitymisestä mutta vaatii hapekasta elinympäristöä. 4.7 Pistekuormituksen vaikutus pohjaeläimiin 4.7.1 Hangon eteläinen merialue Hangon kaupungin jätevedenpuhdistamo ja Hangon puhdistamo Oy johtavat jätevetensä Hangon eteläpuolelle. Hangon eteläisellä merialueella havaittiin vuonna 2014 44 makroskooppista pohjaeläintaksonia, joka oli noin kolme neljäsosaa koko tarkkailualueella tavatuista taksoneista. Hangon puhdistamon läheisten linjojen HIC, HIB ja HI, pohjaeläimistö ei merkittävästi poikennut linjojen HII, HIII ja HIIIB pohjaeläimistöstä. Veden sekoittumisolosuhteet ovat Hangon eteläpuolella hyvät ja pohjanlaatu monipuolinen. Monimuotoisimmat pohjaeläimistöt esiintyivät HII Lergrnudissa ja HIII Gunnarstrandissa 8 10 metrin syvyydessä. Edellisenä laajana tarkkailuvuotena 2010 pohjaeläintaksoneita oli 47, joka oli samaa luokkaa kuin vuonna 2014. BBIindeksin vuoden 2014 tulosten perusteella pohjaeläinyhteisöjen tila vastasi Hangon eteläisellä merialueella hyvää tai erinomaista tilaa. Ainoastaan syvimmällä 30 m (HIII) havaintopaikalla pohjan tila oli tyydyttävä. Tähän vaikutti osaltaan suuri amerikansukasjalkaisten tiheys. Edelliseen tarkkailuun 2007 2010 verrattuna Hangon eteläisen merialueen pohjaeläimistössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Positiivista oli hapekkaan pohjan indikaattorilajin valkokatkan, Monoporeia affinis, esiintyminen vuosina 2011 2014 24 ja 30 metrin syvyydessä. 4.7.2 Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoiselle merialueelle ei kohdistu varsinaista pistekuormitusta. Pohjaeläimistö oli monipuolinen ja syvimmälläkin havaintopaikalla (45 m) esiintyi useita kuormitukselle herkkiä lajeja kuten kilkki, makkaramato, valkokatka ja liejusukasjalkainen. Hangon pohjoisella merialueella ei ole matalia havaintopaikkoja kuten eteläpuolella (3 m) ja havaintopaikkoja on vähemmän. Pohjoisella puolella pohjaeläinten havaintopaikkoja oli neljä ja eteläpuolella yhteensä 12. Tämä osittain rajoittaa lajistoa Hangon eteläiseen merialueeseen verrattuna. BBI-indeksin vuoden 2014 tulosten perusteella pohjaeläinyhteisö vastasi 8 10 metrissä erinomaista ja 25 45 metrissä hyvää pohjan tilaa. Vuoteen 2010 verrattuna pohjaeläimistössä ei näkynyt merkittäviä muutoksia. Vuosittain seurattavan HVI Bockaholmin (23 m) havaintopaikalla yksilötiheydet olivat alhaisempia vuosina 2011 2014 verrattuna ajanjaksoon 2007 2010. Lajidiversiteetissä ei kuitenkaan ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia. Vuonna 2010 pohjoisella merialueella tavattiin 31 taksonia ja vuonna 2014 29 pohjaeläintaksonia. 4.7.3 Forcitin edusta Forcitin purkualue sijaitsee Hangon niemen pohjoispuolella Broarsbuktenin edustalla. Forcitin edustalta havaittiin vuonna 2014 42 pohjaeläintaksonia. Täällä sijaitsi tarkkailualueesta eniten matalia alle 10 metrin havaintopaikkoja joka näkyi myös lajistossa. Lajistossa oli runsaasti eri tavoin orgaanista ainetta hyödyntäviä lajeja. BBI-indeksi vastasi vuonna 2014 hyvää tai erinomaista pohjaeläimistön tilaa 2 10 metrin syvyydessä ja tätä syvemmällä hyvää tilaa. Syvimmällä 19 metrin havaintopaikalla pohjaeläimistön vastasi tyydyttävää tilaa. Syvänne pohjalla vallitsi liejusimpukka ja amerikansukasjalkainen, muiden lajien yksilötiheydet olivat alhaisia. Kuitenkin liejusimpukan runsaus kertoo vielä tyydyttävästä pohjan tilasta, koska liejusimpukkaa taantuu pohjan tilan heiketessä voimakkaasti. Forcitin edustalla seurataan vuosittain havaintopaikan II 14 m Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 29

pohjan tilaa. Liejusimpukoiden määrä romahti selvästi vuonna 2012, jolloin sedimentissä oli heikkoa happitilannetta ilmentävä selvä rikkivedyn haju. Vuodesta 2013 vuoteen 2014 pohjaeläimistö monipuolistui ja samoin liejusimpukan tiheys kasvoi. Syvännepohjilla 14 19 m näyttää siis toisinaan olevan heikko happitilanne mikä näkyy pohjaeläimistössä. 4.7.4 Bengtsårin alue ViskoTeepakin jätevesien purkualue sijaitsee Bengtsårin vesialueella. Bengtsårin alueella pohjaeläimistön tila oli heikko johtuen osittain huonosta veden vaihtuvuudesta alueella. Vuonna 2014 alueella havaittiin 25 pohjaeläintaksonia. Vielä 4 6 metrin syvyydessä lajistossa esiintyy kuormitukselle herkkiä lajeja mutta 7 metrin syvyydessä lajisto köyhtyy selvästi ja pohjalla esiintyy ainoastaan orgaanista kuormitusta sietäviä lajeja. ViskoTeepakin purkualuetta lähinnä pohjan tila heikkenee aikaisemmin kuin vertailulinjalla Jönskärissä. Jönskärin 11 metrin syvyydellä pohjalla esiintyy vielä liejusimpukka jota ei tavata Viskon purkualuetta lähinnä olevilta 8 metriä syvemmältä. Tarkkailujaksoon 2007 2010 verrattuna pohjan tila näyttää edelleen heikentyneen 7 19 metrin syvyydessä. Edellisen tarkkailujakson aikana tavattiin näillä syvyyksillä vielä kotiloita ja simpukoita joita ei enää havaittu vuosina 2012 2014. Pohja on voimakkaasti liettynyt 7 19 metrin syvyydellä ja siellä pärjäävät enää lähes ainoina pohjaeläiminä esiintyvät Chironomus-suvun surviaissääskentoukat Ne pystyvät aktiivisesti kaivautumaan sedimentin pinnalle ja sietävät pohjan ajoittaista hapettomuutta. 5 Vesikasvillisuustutkimus 5.1 Yleistä Kasvillisuuskartoitus vuonna 2014 tehtiin samalla menetelmällä kuin vuonna 2010, jolloin vastaava tutkimus tehtiin viimeksi. Varsinaisten tutkimuslinjojen lisäksi pinnanläheisestä kasvillisuudesta tehtiin havaintoja myös kasvillisuuslinjojen välisiltä alueilta. Kasvillisuustutkimuksen maastotyöt tehtiin 5. 28.8. välisenä aikana. Melko myöhäinen tutkimusajankohta selittyy sillä, että aikaisemmin kesällä hyvin runsaat sinileväesiintymät heikensivät näkyvyyttä huomattavasti. Elokuussa vedet olivat varsin kirkkaat. Tutkimuslinjoilla kartoitettiin makroleväkasvillisuus pinnasta noin 2 m:n syvyyteen veneestä käsin vesikiikaria apuna käyttäen. Eri lajien runsaus arvioitiin Norrlinin asteikon mukaisesti: 1 erittäin niukasti 2 niukasti 3 kohtalaisen niukasti 4 kohtalaisesti 5 kohtalaisen runsaasti 6 runsaasti 7 erittäin runsaasti. Valtaosa lajinmäärityksistä tehtiin maastossa, ja päähuomio kiinnitettiin yleisimmin esiintyviin lajeihin. Havaintolinjat sijaitsevat kallio- tai kivikkorannoilla ja tutkimuksessa keskityttiin lähinnä makrolevien tarkasteluun. Putkilokasveja esiintyi muutamien linjojen syvimmissä osissa, mutta niihin kiinnitettiin vähemmän huomiota koska niille sopivaa kasvialustaa löytyi vain muutamalta linjalta. Lajiston ohella rakkolevän (Fucus vesiculosus) epifyytti-kasvillisuuden suhteellinen runsaus arvioitiin viisiasteisen skaalan mukaan. Yleisesti ottaen tarkkailualueen lajisto oli hyvin mereinen. Alueella selvästi vallitsevia lajeja olivat pinnasta noin 1 m:n syvyyteen ahdinparta (Cladophora glomerata) ja syvemmällä rakkolevä (Fucus vesiculosus). Muita melko yleisiä lajeja olivat ruskolevät Pilayella littoralis ja Dictyosiphon foeniculaceus. Myös jouhilevä (Chorda filum) esiintyi varsin yleisesti mutta määrällisesti niukasti. Erityistä huomiota kiinnitettiin suolilevien (Enteromorpha spp.) esiintymiseen koska suolilevien on todettu indikoivan rehevöitymistä varsin hyvin. 5.2 Hangon eteläinen merialue Kuten vuonna 2010 ahdinpartavyöhyke oli erittäin voimakkaasti kehittynyt (kuva 23) ja hyvin monella havaintolinjalla sen esiintyminen arvioitiin runsaaksi tai hyvin runsaaksi (6 7 runsausasteikolla). Ahdinparran 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

esiintyminen ei sinänsä indikoi rehevöitymistä koska laji on yleinen sekä puhtaissa että rehevöityneissä rannikkovesissä. Hyvin runsas esiintyminen osoittaa kuitenkin, että veden ravinnetaso on levän kannalta hyvä. Muita melko yleisiä lajeja ylimmässä vesikerroksessa olivat ruskolevät Pilayella littoralis ja Dictyosiphon foeniculaceus. Nämä esiintyivät melkein kaikilla tutkimuslinjoilla, mutta määrällisesti niukasti tai erittäin niukasti. Etenkin jälkimmäiselle lajille on tyypillistä suuret runsausvaihtelut eri vuosina. Vuonna 2014 lajin esiintyminen oli alueella melko vähäistä. Osittain tämä koskee myös Pilayella-nimistä ruskolevää, mutta sen esiintyminen oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2010. Rehevöitymisestä tunnetusti hyötyvät viherleviin kuuluvat suolilevät (Enteromorpha spp.) esiintyivät niukasti tai erittäin niukasti vuonna 2014. Tilanne oli verrattuna vuoteen 2010 pysynyt suunnilleen ennallaan. Eteläisen merialueen itäosassa, johon Hangon puhdistetut jätevedet johdetaan, leväryhmä puuttui kokonaan vuonna 2014. Verrattuna vuoteen 2010 suolilevä oli vähentynyt entisestään ja verrattuna esim. 1980-luvun loppupuolen tilanteeseen suolilevämäärät ovat alueella vähentyneet hyvin selvästi. Eniten suolilevää esiintyi linjalla 14 Hangon länsisataman lähellä, mutta sielläkin määrät olivat varsin pienet. Noin 0,5 m syvyydestä muutaman metrin syvyyteen dominoiva levälaji on rakkolevä (Fucus vesiculosus). Paikoin se on täysin dominoiva laji Hangon eteläpuolella ja leväesiintymät olivat valtaosin hyvin puhtaan näköiset. Jouhilevä (Chorda filum) on toinen syvemmällä kasvava ruskolevä, mutta se esiintyi vain yksittäisinä yksilöinä siellä täällä. Syvemmällä rakkolevävyöhykkeen alapuolella punalevät yleistyvät. Ne kasvavat kuitenkin 2 m alapuolella pääosin, joten niiden esiintyminen ei voitu havaita tässä tarkkailussa. Yksi punalevälaji joka tiettyinä vuosin esiintyy myös ylemmissä vesikerroksissa on punahelmilevä (Ceramium tenuicorne). Vuonna 2014 laji esiintyi pienissä määrin vain yhdellä linjalla alueen itäosassa Täktomin edustalla. Hangon eteläinen merialue vastaa lajistoltaan melko hyvänkuntoista ulkosaariostoa. Ahdinparta esiintyy suurina määrinä kuten myös rakkolevä. Rakkolevän levinneisyys syvyyssuuntaan pidetään hyvänä indikaattorina vesistön tilasta, koska veden samentuessa valo-olosuhteet heikkenevät rantavyöhykkeen syvimmissä osissa. Rakkolevän syvyyskartoitus vesikiikaria käyttäen ei ole kuitenkaan mahdollista, koska veden näkösyvyys loppukesällä ei ollut riittävän hyvä. Kuva 22. Kasvillisuuskartoitus tehtiin elokuussa koska heinäkuun loppupuolella valtavat sinileväesiintymät peittivät lähes koko pohjoisen Itämeren kuten myös Hangon merialueen. Kuva on otettu keskellä ulappaa Hangon länsipuolella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 31

Taulukko 3. Hangon eteläisen merialueen makrolevien arvioidut runsaudet vuosina 2002, 2006, 2010 ja 2014. Vuoden 2014 tieto on punaisella. Merkki x tarkoittaa että laji puuttui. HANGON ETELÄINEN MERIALUE Cladophora glomerata Enteromorpha sp. Pilayella littoralis Linja 1 7-7-7-6 x-x-x-x 1-1-1-2 1-x-1-x 7-7-6-5 x-x-x-x x-x-2-x 2 6-7-4-5 x-x-x-x 1-1-1-2 2-1-x-1 6-7-3-3 x-x-x-x x-x-2-x 3 4-6-5-5 x-x-x-x 4-3-x-1 1-3-1-2 5-6-5-4 x-1-x-1 2-x-2-2 4 4-5-4-4 x-x-x-x 1-2-1-2 x-2-1-1 3-4-4-2 1-3-2-1 x-x-x-x 5 4-5-6-6 x-x-2-x 2-2-1-1 2-2-1-2 3-4-6-5 x-3-1-1 x-x-x-x 6 4-5-5-5 x-x-x-x 2-1-1-x 1-2-1-2 6-4-5-5 x-x-x-1 x-x-x-x 7 5-5-6-6 x-x-x-x 1-1-2-2 3-2-2-2 5-4-5-4 2-1-x-x x-x-x-x 8 4-6-6-6 x-x-2-x 2-1-1-2 3-2-1-1 5-6-6-3 x-x-x-1 x-x-x-x 9 5-7-6-5 x-x-1-x 1-1-1-2 2-2-1-2 6-6-6-4 x-x-x-x x-x-x-x 10 6-6-5-6 x-x-x-x 2-2-2-1 1-4-1-1 5-5-5-3 x-x-x-1 x-x-2-x 11 5-5-6-6 x-x-x-x 1-2-1-1 1-3-1-x 5-4-5-5 1-1-x-x x-x-x-x 12 7-6-6-5 x-x-x-x x-1-1-x 1-3-1-1 4-4-5-5 x-x-x-x x-x-x-x 14 6-6-5-5 1-3-2-1 1-1-1-2 2-1-1-1 3-4-5-5 x-x-x-x x-x-x-x 15 6-7-5-6 1-x-1-2 3-1-2-2 2-2-1-1 5-5-3-3 1-1-1-x x-x-x-x 16 5-7-6-4 x-x-2-4 2-1-2-2 2-2-1-1 6-4-5-4 x-x-x-x x-x-x-x 17 7-7-7-7 x-x-x-x 2-1-1-1 2-2-1-x 5-5-5-5 x-x-x-x x-x-x-x 18 7-7-4-6 x-x-1-x 1-1-1-2 1-1-1-1 5-6-4-5 1-1-1-x x-x-x-x Dictyosiphon foeniculaceus Fucus vesiculosus Chorda filum Ceramium tenuicorne 5.3 Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoisella merialueella lajisto oli hyvin samankaltainen kuin eteläisellä merialueella. Ahdinparta oli hyvin dominoiva noin metrin syvyydelle asti, jonka jälkeen rakkolevä oli ylivoimaisesti yleisin laji. Rakkolevä näytti muutamassa linjassa (Tulliniemen pohjoispuoli) runsastuneen jonkin verran, mutta muuten tilanne oli suunnilleen sama kuin vuonna 2010. Suolilevää esiintyi alueella varsin monella linjalla mutta määrällisesti hyvinkin niukasti (taulukko 4). Esiintymät koostuivat vain pienistä yksittäisistä levätupsuista. Verrattuna vuoden 2010 tutkimustuloksiin, Hangon pohjoisen merialueen rehevyystilanne näyttää pysyneen muuttumattomana. Rakkolevää oli kuitenkin hieman vähemmän kuin Hangon eteläisellä merialueella. Kuva 23. Ahdinparta on hyvin dominoiva laji vesirajan tuntumassa niin sisä- kuin ulkosaaristossa. Meriveden pinnan ollessa alhaalla leväesiintymät värjäävät luodot vihreäksi. 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Taulukko 4. Hangon pohjoisen merialueen makrolevien arvioidut runsaudet vuosina 2002, 2006, 2010 ja 2014. Vuoden 2014 tieto on punaisella. HANGON POHJOINEN MERIALUE Cladophora glomerata Enteromorpha sp. Pilayella littoralis Linja 23 7-7-6-6 x-x-x-x 1-1-1-2 1-2-1-x 6-3-5-3 2-1-x-2 x-x-x-x 24 4-4-3-4 x-x-x-x 3-2-2-1 3-2-3-2 4-3-4-5 4-1-1-1 x-x-x-x 25 7-6-7-6 x-1-x-1 x-1-1-1 1-2-1-1 4-2-5-3 1-x-x-x x-x-x-x 26 6-7-7-6 x-x-x-x 2-1-1-1 1-1-x-1 2-2-3-3 x-1-x-1 x-x-x-1 27 7-6-6-5 2-1-1-x 1-1-1-2 x-1-x-x 3-2-2-2 1-x-1-2 1-x-x-x 28 5-6-6-6 1-1-1-1 1-3-2-2 2-1-1-2 3-3-3-4 2-x-1-1 x-x-x-x 29 5-6-6-6 x-x-1-1 4-1-2-4 1-x-x-x 2-3-3-2 1-1-1-x x-x-x-x 30 6-6-5-5 x-x-3-1 4-1-1-3 2-x-1-1 2-3-3-3 1-1-x-1 2-x-x-x 31 5-6-5-5 x-1-1-1 x-1-1-1 1-x-1-1 3-3-3-3 1-x-1-1 x-x-x-x 32 5-6-4-4 1-1-1-1 x-1-2-2 1-x-1-1 2-1-2-3 x-x-x-1 2-x-3-1 Dictyosiphon foeniculaceus Fucus vesiculosus Chorda filum Ceramium tenuicorne 5.4 Forcitin edusta Forcitin purkualueen välittömässä läheisyydessä ei ole edustavia kalliorantoja, koska vallitseva rantatyyppi on alueella hiekkaranta. Forcitin edustan kasvillisuuslinjoilla (33 36), jotka sijaitsevat noin 1 km päässä purkupaikasta, dominoivat levälajit olivat samat kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella (taulukko 5). Ahdinpartavyöhyke oli rehevä ja suolilevien esiintyminen oli linjoilla 33 35 hieman runsaampaa kuin muualla Hangon merialueella, mutta verrattuna aikaisempiin kasvillisuustutkimuksiin suolilevien runsaudessa oli havaittavissa lievä väheneminen. Rakkolevää oli edelleen selvästi vähemmän kuin muualla Hangon pohjoispuolella ja vähäistä vähenemistä oli havaittavissa. Havaintolinjalla 33, joka sijaitsee lähempänä purkupaikkaa kuin muut linjat, rakkolevää ei esiintynyt lainkaan, mutta linjalla esiintyi yleisestikin hyvin vähän levää. Linjan kallioranta ulottuu vain noin 1 m syvyyteen, jonka jälkeen leviää tasainen hiekkapohja. Selvää kehitystä ei alueella voida havaita. Rehevöitymisestä hyötyvien suolilevien suhteellinen runsaus osoittaa kuitenkin, että alue on edelleen jossain määrin rehevöitynyt. Taulukko 5. Forcitin edustan sekä Bengtsårin alueen makrolevien arvioidut runsaudet vuosina 2002, 2006, 2010 ja 2014. Vuoden 2014 tieto on punaisella. FORCITIN EDUSTA JA BENGTSÅRIN ALUE Cladophora glomerata Enteromorpha sp. Pilayella littoralis Linja 33 4-4-4-5 3-3-2-2 x-x-x-x x-x-x-x x-x-x-x x-x-x-x x-x-x-x 34 5-5-6-4 2-3-2-2 2-1-1-1 1-x-x-x 5-4-4-4 x-x-x-1 2-x-3-3 35 4-6-6-5 2-1-2-1 1-1-1-1 1-x-1-2 2-4-2-2 x-x-1-2 x-x-2-x 36 3-4-6-5 2-x-x-1 1-3-1-2 x-2-1-x 3-5-4-3 x-x-x-x x-x-x-x 37 4-4-6-6 1-x-2-1 x-1-1-1 x-x-x-x 5-4-4-3 x-x-x-x x-x-x-x 38 4-4-6-5 1-x-1-x x-1-1-2 x-x-x-x 5-4-4-3 x-x-1-x x-x-x-x 39 4-4-6-5 2-x-x-x x-1-1-3 x-1-x-x 5-5-4-3 x-x-x-1 x-x-x-x 40 4-5-5-4 x-x-1-x 1-1-1-1 x-x-x-x 5-2-3-3 x-x-x-x x-x-x-x 41 4-4-6-6 1-x-x-x x-1-1-1 x-x-x-x 5-2-3-3 x-x-x-x x-x-x-x 42 2-5-6-5 2-x-1-1 x-x-1-3 x-x-x-x 5-4-4-4 x-x-1-x x-x-x-x 43 2-4-5-5 1-x-1-x x-x-1-1 x-1-x-1 5-5-5-3 x-1-x-x x-x-x-x 44 4-5-6-5 1-x-x-x 1-x-1-2 x-x-x-x 4-4-3-3 x-1-x-x x-x-x-x 45 3-4-5-5 x-x-x-x 1-x-1-1 x-1-x-x 4-4-4-3 x-1-x-x x-x-x-x Dictyosiphon foeniculaceus Fucus vesiculosus Chorda filum Ceramium tenuicorne Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 33

5.5 Bengtsårin alue Bengtsårin kasvillisuuslinjoilla (37 45) ahdinparta (Cladophora glomerata) oli edelleen hyvin yleinen noin 1 m syvyyteen, mutta kasvustot eivät olleet yhtä tiheitä kuin ulompana Hangon merialueella (taulukko 5). Lisäksi todettiin että rakkoleväkasvustot olivat edelleen varsin runsaat, mutta ovat ehkä vähentyneet hieman vuodesta 2006. Rakkolevä kasvoi Bengtsårin alueella yleisesti melko lähellä vesirajaa, joten se kilpailee kasvualustasta ahdinparran kanssa. Aivan vesirajan tuntumassa esiintyi vielä vuonna 2002 yleisesti myös vähän suolilevää (Enteromorpha spp.), mutta vuonna 2006 sitä ei havaittu lainkaan. Vuonna 2014 suolilevää esiintyi taas, mutta erittäin pienissä määrin ja vain muutamalla linjalla. Alueen suurimmat vesikasvillisuusmuutokset todettiin 1990-luvulla jolloin alueella aikaisemmin hyvin runsaat suolileväkasvustot hävisivät lähes täysin. Samoihin aikoihin rakkolevä alkoi runsastua. Rakkolevän yleistymistä alueella 2000-luvun alussa on pidettävä hyvänä merkkinä. Runsastumisen ohella levän hyvä kunto oli myös positiivista. Rakkolevän esiintyminen on pysynyt melko vakaana viime vuosina. Tyypillistä rakkolevän esiintymiselle Bengtsårin alueella on sen esiintyminen hyvin lähellä veden pintaa (kuva 24). Alueen hieman sameampi vesi estää sen leviämistä syvemmälle, missä valo-olosuhteet heikkenevät. Kuva 24. Bengtsårin alueella rakkolevä esiintyy melko runsaana mutta pääosa kasvustosta esiintyy hyvin lähellä veden pintaa. Myös muiden levälajien osalta vuosien väliset vaihtelut ovat olleet vähäiset ja niiden määrät olivat varsin pienet. Ahdinparta ja rakkolevä olivat useimmilla linjoilla hyvinkin dominoivia. Varsinaisen kasvillisuuskartoituksen ohella tehtiin visuaalinen arvio rakkolevän päällyslevien runsaudesta koko tarkkailualueella. Puhtaimmat leväkasvustot esiintyivät Hangon eteläisellä merialueella ja erityisesti sen itäosassa. Hankoniemen pohjoispuolella epifyyttimäärät kasvoivat jonkin verran itään päin mentäessä. Tilanne on pysynyt melko muuttumattomana Hangon kaupungin alueella sekä Forcitin edustalla (kuva 25). Lievä paraneminen oli jopa havaittavissa paikoittain. Bengtsårin alueella epifyyttien määrä kasvaa ja tilanne vuonna 2014 oli se että rakkolevän päällyskasvusto oli muuta tutkimusaluetta runsaampaa. Päällyslevien määrissä oli kuitenkin havaittavissa lievää vähenemistä koko Bengtsårin alueella. On kuitenkin muistettava, että arvio perustuu silmämääräisiin havaintoihin, joten pieniin muutoksiin ei voida laittaa kovin suurta painoarvoa. Suolilevän esiintyminen on siinä mielessä selvästi luotettavampi tapa seurata rehevyystilanteen kehittymistä. 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Rakkolevän päällyslevien suhteellinen runsaus 5 Runsaus 4 3 2 1 0 1 3 5 7 9 11 14 16 23 25 27 29 31 34 36 38 40 43 45 Näytelinja 2006 2010 2014 Kuva 25. Rakkolevän päällyslevien suhteellinen runsaus vuonna 2006, 2010 ja 2014. Pisteet 1 18 sijaitsevat Hangon eteläisellä merialueella, pisteet 23 32 Hangon pohjoisella merialueella, pisteet 33 36 Forcitin edustalla ja pisteet 37 45 ovat Bengtsårin alueella. 6 Kalatarkkailu Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien tarkkailuohjelmaa ollaan uudistamassa. Edellinen Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen raportti julkaistiin vuonna 2010 (Valjus ja Holmberg 2010). Seuraava uuden ohjelman mukainen laaja tarkkailuvuosi tulee olemaan 2018. Välivuosien aikataulua on kalatalousviranomaisen päätöksellä muutettu siten, että vuotta 2012 koskeneen kalastustiedustelun tulokset sekä yhteenveto kirjanpitokalastuksista vuoteen 2011 saakka raportoitiin vuonna 2013 (Holmberg ja Valjus 2013) ja tässä raportissa esitetään vuonna 2014 tehdyn, päivitettävään tarkkailuohjelmaan uutena tarkkailumenetelmänä sisältyvän koekalastuksen tulokset. 6.1 Verkkokoekalastus Verkkokoekalastukset tehtiin kesällä 2014 heinä-elokuussa kahtena pyyntikertana molemmilla tutkimusalueilla. Pyydykset laskettiin illalla ja nostettiin aamulla, jolloin pyyntiajaksi tuli 12 13 tuntia. Kalastuksessa käytettiin Coastal-verkkoa, joka on kooltaan 1,8 m * 45 m ja yhdessä verkossa on viiden metrin pituisina kaistaleina 9 eri solmuvälin paneelia (10; 12; 15; 19; 24; 30; 38; 48; ja 60 mm) satunnaistetussa järjestyksessä. Kalastuksessa käytettiin pohjaverkkoja ja verkot laskettiin pyyntiin kolmeen syvyysvyöhykkeeseen (< 3 m, 3 6 m, 6 10 m) siten, että kaikissa syvyysvyöhykkeissä verkkoöiden yhteismäärä oli sama. Koekalastuksen pyyntiponnistus oli 15 verkkoyötä/kalastusalue. Tutkimusalueet on esitetty kartassa (kuva 26) ja tuloksissa ne on nimetty seuraavasti: Hanko, pohjoinen (Björknäs, Forcitin edusta, n. 170 ha) Hanko, etelä (Granskär, Hangon puhdistamon purkualue, n. 130 ha). Tutkimusalueet jaettiin ruutuihin (200x200 metriä), joista pyyntipaikat valittiin satunnaisotannalla. Kuhunkin paikkaan laskettiin yksi koekalastusverkko pääsääntöisesti rannan/syvyyskäyrän suuntaisesti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 35

Kuva 26. Tarkkailualue ja verkkokoekalastusalueet. Saalis käsiteltiin verkko- ja solmuvälikohtaisesti. Yhteismäärät ja -painot laskettiin ja punnittiin lajeittain. Kalojen pituus mitattiin solmuväleittäin yhden senttimetrin tarkkuudella; runsaiden lajien osalta käytettiin kymmenen yksilön satunnaisotosta. Lisäksi kirjattiin mahdolliset taudit, loiset, evävauriot ym. Verkkojen paikkatiedot tallennettiin ja mitattiin näkösyvyys ja veden lämpötila. Tuloksia verrataan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (nyk. LUKE) vuosittaisten koekalastusten tuloksiin Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman edustan saaristossa. 6.2 Tulokset ja niiden tarkastelu 6.2.1 Tarkkailualueet Hanko, Björknäsin tarkkailualue sijaitsee Oy Forcit Ab:n jätevesien purkualueen edustalla, Hangon pohjoisella merialueella. Alue rajoittuu lännessä Rågrundetiin, pohjoisessa Tryskäriin ja idässä Alnäsuddeniin. Merialue on varsin avointa ulappaa tarkkailualueen länsi- ja luoteispuolilla. Virtaukset ovat voimakkaita ja veden sekoittuminen tehokasta. Pohjoisessa ja koillisessa on saaret antavat enemmän suojaa. Melko suuri osa alueesta on syvää, yli 10 metrin aluetta, mikä jää koekalastuksen ulkopuolelle. Ranta syvenee myös melko nopeasti, mikä vaikeutti verkkojen sijoittelua. Joitakin verkkopaikkoja jouduttiin muuttamaan etukäteen tehdyn satunnaisotannan mukaisesta suunnitelmasta. Tarkkailualue saatiin kuitenkin kalastettua kauttaaltaan varsin hyvin. Hankoniemen eteläpuolinen tarkkailualue Hanko, Granskär on pienistä saarista huolimatta avoin tuulille. Vesi pääsee sekoittumaan hyvin ja virtaukset ovat voimakkaita. Hangon Puhdistamo Oy, Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo ja Suursuon entinen kaatopaikka laskevat käsitellyt jätevetensä tarkkailualueelle, joka rajoittuu etelässä ja lännessä Norra Andalskäriin, idässä Grisselgobbeniin ja pohjoisessa Stenuddeniin. Veden hyvistä sekoittumisolosuhteista johtuen jätevedet laimenevat tehokkaasti. Tarkkailualue sijaitsee osittain luonnonsuojelualueella ja soveltuu syvyysominaisuuksiltaan hyvin koekalastukseen. Vertailualueena käytetyn Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman koekalastusalue sijaitsee Tvärminnen ympäristössä, luonnonsuojelualueella. Kalastusalue on hyvin rikkonaista saaristoa, jossa on runsaasti saaria, luotoja ja kareja. Alueen syvyys on pääsääntöisesti alle 10 metriä eikä sinne kohdistu pistekuormitusta. 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

6.2.2 Ajankohta ja olosuhteet Koekalastukset tehtiin kahdessa jaksossa 21. 23.7., 11. 12.8. ja 14. 15.8.2014 niin, että jaksojen pyyntiponnistus molemmilla tarkkailualueilla oli 7 8 verkkoyötä. Heinäkuun kalastuskerralla sää oli helteinen ja aurinkoinen, veden lämpötila 1 metrin syvyydessä noin 20 astetta ja tuulen voimakkuus 1 m/s. Molemmilla kalastuspaikoilla esiintyi sinilevää, Hangon eteläpuolella erittäin runsaasti. Näkösyvyys Hankoniemen pohjoispuolella oli keskimäärin 4 metriä, mutta eteläpuolella vain 1,8 metriä. Kuva 27. Hangon eteläpuolella oli runsaasti sinilevää heinäkuussa 2014. Elokuussa sää oli pilvinen, tuuli idän ja etelän välistä 4 m/s. Hangon pohjoispuolella veden lämpötila oli 1 metrin syvyydessä 23 astetta ja näkösyvyys 7,5 metriä. Eteläpuolella tuuli sekoitti vettä ja lämpötila oli noin 18 astetta, näkösyvyys jäi 4,7 metriin. Sinilevää ei enää merkittävästi havaittu. Tvärminnen vertailualueen koekalastukset on tehty 25. 29.8.2014 ja pyyntiponnistus oli 30 verkkoyötä. Kalastusajankohtana sää vaihteli puolipilvisestä pilviseen, tuulen voimakkuus oli 3 5 m/s ja pintaveden lämpötila noin 16 astetta. Näkösyvyys oli 4,0 5,5 metrin välillä. 6.2.3 Saalis Varsinaisen tutkimusalueen saalis koostui 22 lajista, joista ahven ja särki olivat runsaimmat. Piikkikampelaa, Isotuulenkalaa, kolmipiikkiä, mustatokkoa, piikkisimppua ja siikaa saatiin vain Hangon eteläpuolelta, säynettä ja sorvaa vain pohjoispuolelta. Kuva 28. Kampelat. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 37

6.2.3.1 Yksikkösaalis Kuvissa 29 ja 30 esitetään yksikkösaalis (kpl/verkko ja g/verkko) alueittain. Runsaimmat kappalemääräiset yksikkösaaliit saatiin Hankoniemen pohjoispuolelta Forcitin edustalta. Hangon eteläpuolella saaliin yksilömäärä oli kuitenkin vain vähän pienempi ja painokohtainen yksikkösaalis korkein. Tvärminnen verkkokohtainen saalis jäi muita alueita pienemmäksi varsinkin kappalemäärällä mitattuna. Hangon pohjoispuolen saalis oli siis kokonaisuudessaan pienikokoisempaa sekä Hangon eteläpuolen että Tvärminnen saaliiseen verrattuna. 160 140 120 100 80 60 40 20 Yksikkösaalis kpl/verkko 2014 0 Hanko, Pohjoinen Hanko, Etelä Hanko, Tvärminne Kuva 29. Yksikkösaalis (kpl/verkko) alueittain vuonna 2014. 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Yksikkösaalis g/verkko 2014 0 Hanko, Pohjoinen Hanko, Etelä Hanko, Tvärminne Kuva 30. Yksikkösaalis (g/verkko) alueittain vuonna 2014. 6.2.3.2 Saalis lajeittain Ahven oli yleisin saalislaji molemmilla tarkkailualueilla. Hangon eteläpuolella ahvenen osuus saaliista oli hieman suurempi, 45 % painosaaliista. Tvärminnessä ahvenia oli kuitenkin eniten, 52 % saaliin painosta. Forcitin edustalta kiiskeä ja särkeä saatiin kappalemääräisesti lähes yhtä paljon (n. 25 % saaliista) ja vain hieman ahventa vähemmän. Hangon puhdistamon vaikutusalueella särjen osuus saaliista oli samansuuruinen, mutta kiiskeä saatiin vähemmän, 19 % kappalemääräisestä saaliista. Pienikokoisempana kalana kiisken osuus painokohtaisesta saaliista jää kuitenkin kymmenen prosentin vaiheille. Myös Tvärminnessä kiiski ja särki olivat ahvenen jälkeen yleisimmät lajit lukumäärällä mitattuna. Hangon pohjoispuolella pasuri ja salakka olivat eteläistä näytepaikkaa yleisempiä. Vastaavasti eteläosasta saatiin enemmän kuoretta ja silakkaa sekä jonkin verran myös kampelaa. Kuhaa, vimpaa, kilohailia ja pikkutuulenkalaa saatiin molemmilta tutkimusalueilta pieniä määriä. Särkikaloista sorvaa ja säynettä saatiin vain Hankoniemen pohjoispuolelta. 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Saalisosuudet (kpl) lajeittain Ahven Hanko, Tvärminne Hanko, Etelä Hanko, Pohjoinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kampela Kiiski Kuore Lahna Pasuri Salakka Silakka Särki Kivinilkka Kuva 31. Lajikohtaiset saalisosuudet (kpl) alueittain. Kuva 32. Vimpa. Varsinaisten tutkimusalueiden saaliisiin verrattuna Tvärminnen koekalastussaaliin koostumus on lähempänä Hangon eteläosan saalista. Vaikka lahnaa ei Tvärminnestä saatu lukumääräisesti paljoa, kohosi sen painoosuus kuitenkin 10 prosenttiin ja kolmanneksi runsaimmaksi lajiksi. Varsinaisilta tutkimusalueita lahnaa saatiin hyvin vähän. Samoin säynettä saatiin Tvärminnestä enemmän. Yksikkösaalis (kpl/verkko ja g/verkko) lajeittain on esitetty liitteessä 7. Saalisosuudet (g) lajeittain Hanko, Tvärminne Hanko, Etelä Hanko, Pohjoinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ahven Kampela Kiiski Kuha Kuore Lahna Pasuri Piikkikampela Salakka Silakka Särki Säyne Muut Kuva 33. Lajikohtaiset saalisosuudet (g) alueittain. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 39

6.2.3.3 Saalis lajiryhmittäin Vaikka ahvenkalojen osuus saaliista on yli puolet, jää suurikokoisten petoahventen määrä melko pieneksi. Muitakin petokaloja on hyvin vähän. Pohjanpitäjänlahdella ja Tammisaaren merialueella vuonna 2013 tehdyssä koekalastuksessa lähinnä samankaltaisella Ekö Hermansön tarkkailualueella petoahventen ja muiden petokalojen yhteenlaskettu saalisosuus (g) oli noin 30 % (Holmberg & Valjus 2013). Hangossa varsinaisten havaintoalueiden välillä ei ahvenkalojen määrässä ole suurta eroa. Pohjoispuolella särkikalojen määrä on suurempi kuin eteläpuolella, samoin lahnaa/pasuria on saaliissa enemmän. Tvärminnessä ahven- ja särkikalojen suhde on parempi, vaikka suurikokoisemmat lahnat ja säyneet nostavatkin lajiryhmän paino-osuutta. Myös petoahvenia on enemmän kuin muilla alueilla. Osuus kokonaissaaliista (kpl) lajiryhmittäin 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Ahvenkalat Särkikalat Petoahvenet (>= 20 cm) Petokalat (muut) Lahna/pasuri yht Hanko, Pohjoinen Hanko, Etelä Hanko, Tvärminne Kuva 34. Kappalemäärä (%) kokonaissaaliista lajiryhmittäin eri osa-alueilla. 70 60 50 40 30 20 10 Osuus kokonaissaaliista (g) lajiryhmittäin 0 Ahvenkalat Särkikalat Petoahvenet (>= 20 cm) Petokalat (muut) Lahna/pasuri yht Hanko, Pohjoinen Hanko, Etelä Hanko, Tvärminne Kuva 35. Paino (%) kokonaissaaliista lajiryhmittäin eri osa-alueilla. 6.2.3.4 Pituusjakaumat Ahvenen ja särjen pituusjakaumat olivat Hangon eteläosassa ja Tvärminnessä varsin yhteneväisiä. Hangon eteläisen tarkkailualueen särkisaalis koostui kuitenkin selvemmin kahdesta runsaammasta ikäluokasta (kuva 37). Hangon pohjoisella tarkkailualueella sekä ahven- että särkisaalis muodostuivat pääosin nuoremmista yksiöistä. Ahvenista 45 % oli pituudeltaan 12 14 cm ja särjistä 66 % 13 16 cm pituisia. Muualla saalis jakautui tasaisemmin eri pituusluokkiin. Myös lahna- ja pasurisaalis olivat Hangon pohjoispuolella muita alueita pienikokoisempia. 40 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Ahven pituusjakauma 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Hanko, Pohjoinen Hanko, Etelä Hanko, Tvärminne Kuva 36. Ahvenen pituusjakauma 2014 alueittain. 25 Särki pituusjakauma 20 15 10 5 0 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 Hanko, Pohjoinen Hanko, Etelä Hanko, Tvärminne Kuva 37. Särjen pituusjakauma 2014 alueittain. 6.3 Pistekuormituksen vaikutus kalastoon 6.3.1 Hanko, pohjoinen (Oy Forcit Ab) Forcitin edustalla jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin harvoin havaittavissa suoraan veden laadun muutoksena. Suurin vedenlaadun muutos tapahtui 2000-luvun alussa, jolloin tehtaan typpipäästöt putosivat murtoosaan aikaisemmasta tasosta. Koekalastuksen saalis koostui pääosin ahvenesta, särjestä ja kiiskestä. Särkikalojen määrä oli Hangon eteläistä tarkkailualuetta suurempi ja petokalojen määrä pienempi. Kalastossa esiintyi rehevöitymisestä hyötyviä sorvaa ja säynettä. Myös lahnaa, pasuria ja salakkaa saaliissa oli eteläistä tarkkailualuetta runsaammin. Hangon pohjoisosan saalis koostui useiden lajien osalta nuoremmista ikäluokista kuin Hangon eteläpuolella. Forcitin edustan tarkkailualue rajoittuu eteläosaltaan mantereeseen. Matalat, vesikasvillisuuden peittämät rantavedet soveltuvat lisääntymisalueiksi sekä poikasten elinympäristöksi, mikä näkyy myös saalisrakenteessa. 6.3.2 Hanko, etelä (Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo ja Suursuon entinen kaatopaikka, Hangon Puhdistamo Oy) Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläreunalle, jonne johdetaan Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamon ja kaupungin purkuviemäriä käyttävän Hangon Puhdistamo Oy:n puhdistelut jätevedet. Näistä kuormituslähteistä tulee yhdessä yli 90 % pistemäisestä ko- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 41

konaisfosforikuormituksesta, typen osalta niiden osuus on vielä suurempi. Fosforin kokonaiskuormitus on viime vuosina ollut lievässä kasvussa. Typen osalta trendi oli kasvava vuoteen 2002 asti, mutta sen jälkeen kokonaiskuormitus on vähitellen laskenut hieman ja vuoden 2014 typpikuormitus oli 20 vuoden tarkkailujakson alhaisimpia. Koekalastuksen valtalajit olivat ahven ja särki. Särkikalojen osuus saaliista oli pohjoista tarkkailualuetta pienempi, lahnaa ja pasuria saatiin hyvin vähän. Tarkkailualue on Hangon pohjoispuolta karumpi, kasvillisuus vähäisempää ja yhteys ulkomereen varsin avoin. Tämä voi vaikuttaa myös saalislajistoon; piikkikampelaa, isotuulenkalaa, kolmipiikkiä, mustatokkoa, piikkisimppua ja siikaa saatiin vain Hangon eteläpuolelta. Myös kampelaa ja silakkaa saatiin tältä alueelta enemmän. Kuva 38. Kilkkejä. Koekalastus oli Hangon tarkkailualueen ensimmäinen. Muutoksia kalaston tilassa voidaan arvioida tarkemmin myöhempinä vuosina. 7 Yhteenveto ja johtopäätökset Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 2014 noudatti joka neljäs vuosi toteutettavaa ns. laajennetun tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää vuosittaisen veden laadun tarkkailun lisäksi pohjaeläin- ja vesikasvillisuustutkimuksen. Vuonna 2014 alueella tehtiin myös kalakantoja kartoittava koekalastusta Hangon merialueella. Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläpuolelle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka 81 99 % vuoden 2014 tilanteessa. Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamon jätevesimäärä muodostaa valtaosan (n. 69 %) Hangon merialueelle johdetusta jätevesimäärästä. Veteen johdetun BHK 7 -kuormitus on vaihdellut viime vuosina mutta aivan viime vuosina on kokonaismäärässä ollut havaittavissa lievää vähenemistä. Verrattuna 1980-luvun määriä kuormitus on laskenut selvästi. Meren kannalta pistekuormituksen ravinnekuormitus on keskeisessä asemassa. Suurimat yksittäiset pistekuormittajat ovat Hangon Puhdistamo Oy sekä Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo. Nämä vastaavat yhdessä yli 80 % kokonaisfosforikuormituksesta ja typen osalta niiden osuus on yli 90 %. Fosforin kokonaiskuormitus on viime vuosina ollut lievässä kasvussa. Typen osalta trendi oli kasvava vuoteen 2002 asti mutta sen jälkeen typen kokonaiskuormitus on laskenut aivan ihan viime vuosiin asti, jolloin kuormitus on pysynyt melko vakaana. Niemen pohjoispuolella Oy Forcit Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 2002 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti kun typpipainotteisten jakeiden poiskuljettaminen aloitettiin. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä laskenut selvästi ja aivan viime vuosina kuormitus 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

on vaihdellut jonkin verran. Syksyllä 2014 ViskoTeepakin jätevesikuormitus niemen pohjoispuolelle loppui kokonaan kun vedet alettiin johtaa Hangon Suursuon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Pistekuormituksen ohella merialueelle kohdistuu maa-alueilta tulevaa hajakuormitusta. Hangon lähialueilla ei esiinny laajempia maatalousalueita, joten maataloudesta johtuva hajakuormitus on tarkkailualueella pieni Bengtsårin sisäosia lukuun ottamatta. Voimakkaiden vesivirtauksien seurauksena tarkkailualueen veden laatuun vaikuttavat sitä vastoin sekä pohjoisen Itämeren että läntisen Suomenlahden yleistila. Hangon eteläinen merialue Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Kuormitus on ajoittain näkynyt hieman kohonneina ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuuksina pintavedessä. Selvimmin tämä on ollut havaittavissa talvisin, kun meri on ollut jään peittämä. Aivan viimeisimpien vuosien lopputalven näytteenotto on usein jouduttu toteuttamaan avovedessä hankalien jää- ja lumiolosuhteiden takia. Se on johtanut siihen, että myös lopputalvella veden sekoittumisolosuhteet ovat näytteenottohetkellä olleet hyvät. Eteläisen merialueen jätevesipäästöjen vaikutuksia on yleisesti ottaen hyvin harvoin ollut havaittavissa selvänä veden laadun muutoksena. Tämä koskee myös Tulliniemen eteläpuolta missä on viime vuosina seurattu Hangon ulkosataman mahdollisia vaikutuksia veden laatuun. Vesikasvillisuustutkimus osoitti, että yleinen rehevöityminen on ongelma myös Hangon merialueella. Rihmalevien hyvin runsaat kasvustot osoittavat, että vedessä on runsaasti ravinteita. Kasvillisuuden perusteella jätevesien purkualue ei kuitenkaan poikennut muusta merialueesta. Pohjaeläinselvityksen valossa pohjaeläimistössä ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosina. Pohjaeläimistön perusteella tilanne oli aika hyvä ja pohjaeläimistö monipuolista. Koekalastuksen valtalajit olivat ahven ja särki. Särkikalojen osuus saaliista oli pohjoista tarkkailualuetta pienempi, lahnaa ja pasuria saatiin hyvin vähän. Tarkkailualue on Hangon pohjoispuolta karumpi, kasvillisuus vähäisempää ja yhteys ulkomereen varsin avoin. Tämä voi vaikuttaa myös saalislajistoon; piikkikampelaa, isotuulenkalaa, kolmipiikkiä, mustatokkoa, piikkisimppua ja siikaa saatiin vain Hangon eteläpuolelta. Myös kampelaa ja silakkaa saatiin tältä alueelta enemmän. Suursuon kaatopaikka Suursuon suljetun kaatopaikan suorat vesistövaikutukset ovat viime vuosina olleet lieviä. Kaatopaikan ja puron välille rakennetun maavallin läpi pääsee ilmeisesti ajoittain jonkin verran lika-aineita ojaan, mutta puron varrella esiintyvä hajakuormitus heikentää veden laatua selvästi kaatopaikkaa enemmän. Veden hygieeninen laatu on puron alajuoksulla ajoittain ollut hyvin heikko vaikka se heti kaatopaikan alapuolella on ollut kohtalaisen hyvä. Kaatopaikalta laskevan puron pienestä virtaamasta johtuen merelle kohdistuva kuormitus on suurimman osan vuodesta verrattain pieni ja kuormituksen vaikutus vastaanottavaan merenlahteen on vain harvoin ollut havaittavissa veden laadun muutoksena. Kaatopaikkapuron veden laadussa on aivan viime vuosina ollut havaittavissa paranemista. Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoisella merialueella ei ole varsinaista pistekuormitusta. Veden sekoittumisolosuhteet ovat tälläkin osa-alueella varsin hyvät. Pohjaeläimistö on täälläkin pysynyt melko muuttumattomana ollen varsin monipuolista, muttei ihan niin monipuolista kuin Hangon eteläpuolella. Kuten eteläisellä merialueella, syväveden happiongelmia ei ole havaittu. Vesikasvillisuustutkimuksen valossa pohjoinen merialue on hieman rehevämpi kuin eteläinen merialue, mikä myös on näkynyt hieman korkeampana klorofylli-a-pitoisuutena varsinkin alueen itäosassa. Forcitin edusta Forcitin edustalla jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin harvoin havaittavissa suoraan veden laadun muutoksena. Edes talvisin ei jään alla ole voitu havaita jätevesikuormituksen vaikutuksia. Suurin muutos tapahtui 2000-luvun alussa, jolloin tehtaan typpipäästöt putosivat murto-osaan aikaisemmasta tasosta. Alusveden happitilanne on pääsääntöisesti ollut hyvä, vaikka loppukesäisin on havaittavissa happipitoisuuksien melko selvääkin alenemista pohjan tuntumassa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 43

Alueella mitatut veden klorofyllipitoisuudet ovat yleensä olleet hieman korkeampia kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella, mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut aika suuri. Lievästä rehevöitymisestä ovat indikaattorina myös alueella tavatut suolileväkasvustot. Suolilevä on tosin vähentynyt 1990-luvun tilanteesta. Pohjaeläimistö on alueella varsin monipuolinen etenkin 2 10 metrin syvyydessä eikä merkittäviä muutoksia vuoden 2010 tilanteeseen ollut havaittavissa. Syvännepohjilla 14 19 m sedimentissä on esiintynyt toisinaan heikosta happitilanteesta kertova rikkivedyn haju, minkä vaikutukset ovat näkyneet pohjaeläimistössä. Kalastoa selvitettiin koekalastuksen avulla ja koekalastuksen saalis koostui pääosin ahvenesta, särjestä ja kiiskestä. Särkikalojen määrä oli Hangon eteläistä tarkkailualuetta suurempi ja petokalojen määrä pienempi. Kalastossa esiintyi rehevöitymisestä hyötyviä sorvaa ja säynettä. Myös lahnaa, pasuria ja salakkaa saaliissa oli eteläistä tarkkailualuetta runsaammin. Matalat, vesikasvillisuuden peittämät rantavedet soveltuvat lisääntymisalueiksi sekä poikasten elinympäristöksi, mikä näkyy myös saalisrakenteessa. Bengtsårin alue Bengtsårin alue on koko tarkkailualueen osa-alueista ongelmallisin. Syvänteiden voimakkaat happiongelmat ovat jokavuotisia. Kesäisin happi loppuu tai vähenee hyvin voimakkaasti alueen syvissä osissa. Tämä näkyy myös pohjaeläimistössä, joka on selvästi häiriintynyt ja niukka alueen syvänteissä. Lisäksi happiongelmat aiheuttavat sen, että pohjasedimentteihin sidottuja ravinteita alkaa liueta veteen ja siten nostaa alusveden ravinnepitoisuuksia monikymmenkertaisiksi. Tämä sisäinen rehevöityminen on vesistön kannalta valitettavaa, koska se lisää vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pitkällä aikavälillä vähentynyt, mutta pysynyt viime vuosina melko samalla suhteellisen alhaisella tasolla kunnes se vuonna 2014 loppui kokonaan. Vesistössä on myös havaittavissa lievä typpipitoisuuden aleneminen verrattuna 1980-luvun tilanteeseen, mutta muuten veden laadussa ei ole tapahtunut selviä muutoksia viime vuosina. Eri vuosien ja vuodenaikojen välillä esiintyy tiettyä vaihtelua, mutta jätevesikuormitukseen liittyviä veden laadun muutoksia ei ole ollut havaittavissa. Myönteinen kuormituskehitys on kuitenkin vähitellen ollut havaittavissa mm. kasvillisuuden lajiston muutoksena. Rakkoleväkasvustot ovat 2000-luvulla olleet melko runsaita ja melko hyväkuntoisia. Rakkolevän päällyskasvillisuus on tarkkailualueen runsain Bengtsårin alueella. Aikaisemmin hyvin yleinen rehevöitymistä indikoiva suolilevä on sitä vastoin vähentynyt selvästi 2000-luvulla. Alueen krooniset happiongelmat ovat kuitenkin merkkinä siitä, että vesialueen toipuminen kestää kauan. Yleisesti voidaan todeta, että pistekuormituspuolella 1990-luvun laskeva trendi on hidastunut ja Hangon eteläisen merialueen kuormitus on viime vuosina pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Pohjoisella merialueella sen sijaan kuormituskehitys on ollut myönteisempi. Vesialueiden rehevöitymistä ajatellen Hangon eteläisen merialueen suuri typpikuormitus on valitettavaa. Ottaen huomioon, että typpi on saaristovesissämme se minimiravinne, joka eniten säätelee leväkasvua, typpikuormituksen suurta määrää on pidettävä huonona asiana vesistön kannalta. Hälyttävänä merkkinä Itämeren rehevöitymisestä ovat merialueella esiintyvät voimakkaat sinileväkukinnat. Heinäkuun loppupuolella 2014 koko pohjoinen Itämeri oli valtavien sinilevälauttojen peittämä aina Gotlantiin asti. Tähän tilanteeseen vaikuttavat toki koko Itämeren yleistila, mutta sinilevien massaesiintyminen näkyi hyvin voimakkaasti Hangon merialueella sisintä saaristoa lukuun ottamatta. 8 Tarkkailun jatkaminen Hangon merialueella pistekuormitus on Hangon pohjoispuolella vähentynyt, jonka vuoksi myös velvoitetarkkailun tarkkailuohjelmaa esitetään päivitettäväksi. Pistekuormituksen pääpaino on siirtynyt Hankoniemen eteläpuolelle kun Oy Forcit Ab:n kuormitus on vähentynyt voimakkaasti ja ViskoTepak Oy Ab:n kuormitus on siirtynyt niemen eteläpuolelle. Tämän johdosta tarkkailuohjelman kevennykset tulee kohdistaa niemen pohjoispuolelle. Pohjaeläintarkkailun kevennykset tulevat vaikuttamaan erityisesti seuraavaan laajaan tutkimusvuoteen 2018 mutta myös vuosittaisiin suppeampiin tarkkailuihin. Hangon eteläiselle merialueelle kohdistuu eniten kuormitusta, joten sen tarkkailu esitetään säilytettäväksi lähes ennallaan. Hangon pohjoispuolella, Forcitin edustalla ja Bengtsårin vesialueiden tarkkailu esitetään kevennettäväksi vähentyneen pistekuormituksen vuoksi. Tarkkailuohjelman uudistaminen on meneillään ja tavoitteena on että vuoden 2016 tarkkailu tehdään jo uusitun tarkkailuohjelman mukaan. Tarkkailun seuraava laaja vuosi on vuonna 2018. 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

9 Sammanfattning Vattendragskontrollen i Hangö havsområde och Bengtsårvattnen gjordes år 2014 enligt det mera omfattande programmet, som görs vart fjärde år, och som utöver de årliga vattenanalyserna även omfattar en bottendjursundersökning och en undersökning av vattenvegetationen. År 2014 gjordes även provfikse för att kartlägga fiskebestånden i Hangö havsområde. Av punktbelastningen år leds största delen ut i söder om Hangöudd. Om man ser till de olika belastningsfraktionerna handlade det om 81 99 % under år 2014. Avloppsvattenmängden från Stormossens reningsverk utgör volymmässigt den största delen (ca 69 %) av den totala mängden, som leds ut i Hangöområdet. Beträffande den syreförbrukande belastningen, har vissa variationer förekommit under de senaste åren, men en viss minskning i totalmängderna kan märkas. Jämfört med 1980-talet har en klar minskning skett. Ur havets synvinkel är punktbelastningens näringsbelastning mycket väsentlig. De största enskilda punktbelastarna är Hangon Puhdistamo Oy samt Hangös Stormossens reningsverk. De står för över 80 % av den totala fosforbelastningen och då det gäller kvävet är andelen över 90 %. En viss ökning av fosforbelastningen har varit skönjbar under de senaste åren. Då det gäller kvävet har trenden varit stigande fram till år 2002, varefter en minskning har kunnat noteras fram till de allra senaste åren, då belastningen hållits rätt konstant. Norr om Hangö har kvävebelastningen från Oy Forcit Ab varit betydande, men efter år 2002 har belastningen minskat kraftigt efter det, att man börjat frakta bort de kvävehaltiga fraktionerna. Kvävebelastningen från ViskoTeepak Oy Ab har i ett längre perspektiv sjunkit klart, men under de allra senaste åren har en viss variation förekommit. På hösten 2014 upphörde ViskoTeepaks punktbelastning helt i vattnet norr om Hangö, då avloppsvattnet började ledas till behandling i Stormossens reningsverk i Hangö. Utöver punktbelastningen, belastas havet av den diffusa belastning, som kommer från landområdena. Mera omfattande jordbruksområden finns inte i närheten av undersökningsområdet, vilket betyder, att belastningen från lantbruket är liten med undantag av Bengtsårområdets innersta delar. Som en följd av de kraftiga vattenströmningarna påverkas undersökningsområdet däremot av allmänläget i såväl Finska vikens västra del som norra Östersjön. Hangö södra havsområde Som en följd av de goda omblandningsförhållandena är avloppssvattenbelastningens direkta inverkan på vattenkvaliteten i allmänhet lindrig. Belastningen syns närmast som något förhöjda ammoniumkvävehalter och halter av fekala bakterier i ytvattnet. Tydligast märks belastningen vintertid, då havet är isbelagt. Under de allra senaste vintrarna har man emellertid varit tvungen att utföra vinterprovtagningen i öppet vatten på grund av besvärliga snö- och isförhållanden. Det har lett till att vattenomblandningen varit effektiv under provtagningstillfällena. Direkta effekter på vattenkvaliteten har endast sällan kunnat noteras söder om Hangö. Detta gäller även vattenområdet söder om Tulludden där man under de senaste åren följt med eventuella effekter från Hangös Yttre hamn. Vattenvegetationsundersökningen visade, att den allmänna eutrofieringen är ett problem även i Hangö havsområde. De mycket rikliga bestånden av trådalger visar, att vattnet innehåller rikligt med närsalter. På basen av vattenvegetationen avvek inte utsläppsområdet från det övriga havsområdet. På basen av bottendjursundersökningen är läget ganska bra och bottenfaunan är mångsidig. De dominerande arterna vid provfisket är var abborre och mört. Andelen mörtfiskar var emellertid mindre än norr om Hangö och braxen och björkna fick man i mycket liten utsträckning. Området är kargare än det norra havsområdet, vilket innebär mindre vegetation och området står i direkt kontakt med det öppna havet. Detta kan ha inverkan på fångsternas artsammansättning; piggvar, tobiskung, storspigg, svart smörbult, oxsimpa och sik fick man endast söder om Hangö. Även flundra och strömming förekom allmännare på detta område. Stormossens avstjälpningsplats De direkta vattendragseffekterna från den stängda soptippen har under de senaste åren varit lindriga. I viss mån slipper smutsvatten ännu att tränga genom den jordvall, som byggts mellan soptippen och utfallsdiket, men den diffusa belastning, som förekommer utmed bäcken, försämrar vattenkvaliteten nedströms klart mera än den stängda soptippen. Vattnets hygieniska kvalitet har tidvis varit dålig i bäckens nedersta del trots att situationen genast nedanför soptippen har varit relativt god. Till följd av att vattenmängderna, som når Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 45

havet via bäcken, är rätt små under största delen av året, har man endast vid ett fåtal tillfällen kunnat konstatera lindriga belastningseffekter i form av förändringar i vikens vattenkvalitet. Man har under de senaste åren kunnat notera en förbättring av bäckens vattenkvalitet. Hangö norra havsområde Norr om Hangö förekommer inte längre egentlig punktbelastning. Vattnets omblandningsförhållanden är goda även inom detta delområde. Bottenfaunan har hållits i stort sett oförändrad och rätt mångsidig, men inte riktigt lika mångsidig som söder om udden. Liksom i havsområdet söder om Hangö förekommer inte syreproblem i de djupare områdena. På basen av vattenvegetationen är det norra havsområdet en aning frodigare än det södra, vilket även märks som något förhöjda klorofyll-a halter i vattnet. Detta gäller speciellt områdets östra del. Området utanför Forcit Utanför Forcit märks belastningen från fabriken numera ytterst sällan som direkta förändringar i vattenkvaliteten. Inte ens vintertid har man kunnat konstatera effekter under isen. Den största förändringen skedde i början av 2000-talet då fabrikens kvävebelastning sjönk till en bråkdel av vad den varit tidigare. Syresituationen i djupvattnet har i regel varit bra trots att en rätt klar nedgång i syrehalterna kan noteras under slutet av sommarn. De uppmätta klorofyll-a halterna har i allmänhet varit något högre än i det övriga havsområdet norr om Hangö, men variationerna mellan de olika åren har varit stor. Som en indikation på den lindriga eutrofieringen var förekomsten av tarmtång. Tarmtången har dock minskat sedan 1990-talet. Områdets bottenfauna är rätt mångsidig speciellt på 2 10 m djup och några större förändringar kan inte noteras jämfört med år 2010. I de djupare områdena (14 19 m) förekom ibland en klar svavelvätelukt vilket indikerar att syreförhållandena är rätt dåliga, vilket även kunnat märkas i bottenfaunan. Områdets fiskfauna kartlades med hjälp av provfiske och fångsten utgjordes till stor del av abborre, mört och gers. Andelen mörtfiskar var större än söder om Hangö och rovfiskarnas ande mindre. I fiskbeståndet ingick sarv och id vilka gynnas av eutrofiering. Även braxen, björkna och löja förekom rikligare än i det södra havsområdet. De grunda av vegetation täckta strandvattnen lämpar sig som reproduktionsområden samt för yngel, vilket även märktes i fångsternas sammansättning. Bengtsår området Bengtsår området är det mest problematiska delområdet. De allvarliga syreproblemen är årligen återkommande. Under sommaren tar syret slut eller minskar kraftigt i områdets djupare delar. Detta syns även i bottenfaunan, som är klart rubbad och fåtalig i områdets djupare delar. Dessutom leder syreproblemen till det, att närsalter, som är bundna till bottensedimenten, börjar frigöras till vattnet och på det sättet höjs djupvattnets närsaltshalter med flera tiotal gånger. Denna inre eutrofiering är beklaglig för vattendraget, eftersom den ökar vattendragsbelastningen. Kvävebelastningen från ViskoTeepak Oy Ab har på lång sikt minskat, men har under de senaste åren hållits på en rätt konstant nivå fram till att den upphörde helt på hösten 2014. Även i vattendraget kan man märka en lätt minskning av kvävehalterna jämfört med situationen på 1980-talet, men i övrigt kan man inte märka några större förändringar i vattendraget. Variationer förekommer mellan de olika åren och årstiderna, men klara förändringar, som skulle kunna förknippas med avloppsvattenbelastningen, kan inte skönjas. Den positiva belastningsutvecklingen har emellertid kunnat iakttas som en viss förändring i vattenvegetationens artsammansättning. Blåstångsbestånden har under 2000-talet varit rikliga och i rätt bra skick. Påväxten av andra alger är dock rikligare i Bengtsårområdet jämfört med det övriga undersökningsområdet. Den tidigare mycket vanliga eutrofieringsindikerande tarmtången har däremot minskat kraftigt under 2000-talet. Områdets kroniska syreproblem är emellertid ett tecken på att områdets återhämtning går långsamt. Allmänt kan man konstatera, att beträffande punktbelastningen har 1990-talets positiva utveckling bromsats upp och i området söder om Hangö har belastningen hållits på ungefär samma nivå under de senaste åren. Norr om Hangöudd har trenden däremot varit mera positiv. Med tanke på eutrofieringen är de stora kväveutsläppen söder om udden beklagliga. Med beaktande av, att kväve är det miniminäringsämne, som mest reglerar algtillväxten i våra kustvatten, är det illa att kvävebelastningen är så stor. Ett alarmerande tecken på den ökande allmänna övergödningen är de allt frodigare bestånden av trådalger i skärgården samt de rikliga 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

massförekomsterna av blågröna alger som förekommer tidvis. Under senare hälften av juli 2014 täcktes hela norra östersjön ända ner till Gotland av väldiga blågrönalgsmassor. Orsaken till detta är allmäntillståndet i norra Österjön, men massförekomsten av blågröna alger kunde också iakttas i vattnen intill Hangö, med undantag av den allra innersta skärgården. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 47

Lähdeluettelo Holmberg, R., Ranta, E., Mettinen, A., Suonpää, A. & Valtonen, M. 2015: Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 2010 2013. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 254/2015. 51 s. + liitteet. Holmberg, R. & Valjus, J. 2013: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen yhteistarkkailu 2008 2012. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 426/2013. 34 s. Holmberg, R. & Valjus, J. 2013: Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu 2008 2013. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 425/2013. 43 s. Holmberg, R. & Valtonen, M. 2012: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuonna 2010. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 225/2012. 46 s + liitteet. Holmberg, R. & Valtonen, M. 2014: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2013. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 247/2014. 27 s + liitteet. Ilmatieteen laitos 2015: Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Tammi-joulukuu 2014. Mettinen, A. 1999: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun pohjaeläintutkimus vuodelta 1997. Julkaisu 85. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 48 s. liitteet. Perus, J., Bonsdorff, E., Bäck, S., Lax, H.-G., Villnäs, A. & Westberg, V. 2007: Zoobenthos as indicators of ecological status in coastal brackish waters: a comparative study from the Baltic Sea. Ambio, 36: 250 256. Saari, S. 2007: Meriuposkuoriaisen, Macroplea pubipennis (Coleoptera: Chrysomelidae), levinneisyys ja elinympäristövaatimukset Espoonlahdessa. Pro gradu -tutkielma. Bio- ja ympäristötieteen laitos. Helsingin yliopisto. 61 s. Saarikari, V. & Mettinen A. 2008: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläimistön tila vuosina 2001 2006. Julkaisu 160. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 17 s. liitteet. Suonpää, A. 2011: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläimistön tila vuosina 2011 2014. Julkaisu 224/2011. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 27 s. liitteet. Tolstoy, A. & Österlund, K 2003: Alger vid Sveriges Östersjökust, Art Databanken. Uppsala. 282 s. Tomczak, M., Müller-Karulis, B., Järv, L., Kotta, J., Martin, G., Minde, A., Põllumäe, A., Razinkovas, A., Strake, S., Bucas, M. & Blenckner, T. 2009: Analysis of trophic networks and carbon flow in south-eastern Baltic coastal ecosystems. Progress in Oceanography 81: 111 131. Valjus, J. & Holmberg, R. 2010: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu 2002 2007. Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 208/2010. 45 s. Vuori, K.-M., Mitikka, S. ja Vuoristo, H. 2009: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3, 123 s. YM3/401/2006: Pintavesien tyypittely. Ympäristöministeriön kirje 17.2.2006. www.ymparisto.fi > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesien tila > Pintavesien tyypittely. luettu 18.1.2012. 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Yhteistarkkailualueen kartat Alueen pistekuormitustiedot Vedenlaatu tulokset Pohjaeläinten yksilömäärät Pohjaeläinten biomassatulokset BBI-indeksin tulokset vuoden 2014 pohjaeläinaineistolle Koekalastuksen yksikkösaaliit Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 49

Liite 1. (1/2) Yhteistarkkailualueen kartat 50 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Yhteistarkkailualueen kartat Liite 1. (2/2) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 51

Liite 2. (1/4) Alueen pistekuormitustiedot Jätevesimäärä mereen m3/d - Hankoniemi Bengtsår VUOSI 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Visko 714 670 505 443 506 572 433 453 449 458 430 443 458 432 390 478 578 613 535 441 411 422 521 483 121 Santala 14 14 23 22 23 23 23 19 14 13 13 11,6 10,1 8,7 7,8 11 10,8 11,7 10,3 8,45 9,57 5,53 0 0 0 Forcit 635 590 540 567 860 849 671 606 524 643 932 959 995 980 913 990 884 890 390 306 367 313 290 243 252 Rohm&Haas 437 273,8 Ha Pu Oy 407 502 603 634 667 573 777 1005 998 1046 1271 1346 1248 1134 1219 1372 1384 1633 1611 1524 1778 1772 2052 1991 1996 Suursuo 7790 5670 6620 5478 6049 6079 5681 4859 5459 5989 6499 6680 5180 4260 6880 6990 6280 6693 6520 4080 4360 5080 6040 4930 5380 Yhteensä 9560 7446 8291 7144 8105 8096 7585 6942 7444 8149 9145 9440 7891 6815 9410 9841 9137 9841 9503 6633 6925,57 7593 8903 7647 7749 Ryhmäsummat Asjv Yht 7804 5684 6643 5500 6072 6102 5704 4878 5473 6002 6512 6692 5190 4269 6888 7001 6291 6705 6530 4088 4370 5086 6040 4930 5380 Osuus % 81,6 76,3 80,1 77,0 74,9 75,4 75,2 70,3 73,5 73,7 71,2 70,9 65,8 62,6 73,2 71,1 68,9 68,1 68,7 61,6 63,1 67,0 67,8 64,5 69,4 TeollYht 1756 1762 1648 1644 2033 1994 1881 2064 1971 2147 2633 2748 2701 2546 2522 2840 2846 3136 2973 2544,8 2556 2507 2863 2717 2369 Osuus % 18,4 23,7 19,9 23,0 25,1 24,6 24,8 29,7 26,5 26,3 28,8 29,1 34,2 37,4 26,8 28,9 31,1 31,9 31,3 38,4 36,9 33,0 32,2 35,5 30,6 Yksittäiset osuudet % VISKO 7,5 9,0 6,1 6,2 6,2 7,1 5,7 6,5 6,0 5,6 4,7 4,7 5,8 6,3 4,1 4,9 6,33 6,23 5,63 6,65 5,93 5,56 5,85 6,32 1,56 SANTALA 0,1 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,12 0,12 0,11 0,13 0,14 0,07 0,00 0,00 0,00 FORCIT 6,6 7,9 6,5 7,9 10,6 10,5 8,8 8,7 7,0 7,9 10,2 10,2 12,6 14,4 9,7 10,1 9,68 9,04 4,10 4,61 5,30 4,12 3,26 3,18 3,25 ROHM&HAAS 4,60 4,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 HA PU Oy 4,3 6,7 7,3 8,9 8,2 7,1 10,2 14,5 13,4 12,8 13,9 14,3 15,8 16,6 13,0 13,9 15,15 16,59 16,95 22,98 25,67 23,34 23,05 26,04 25,76 SUURSUO 81,5 76,1 79,8 76,7 74,6 75,1 74,9 70,0 73,3 73,5 71,1 70,8 65,6 62,5 73,1 71,0 68,7 68,0 68,6 61,5 63,0 66,91 67,84 64,47 69,43 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui 5.8.2011, jolloin jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. Oy ViskoTeepak Ab:n tehdas lopetti 7.10.2014 oman jätevedenpuhdistamon käyttämisen jätevesien puhdistukseen, jätevedet johdetaan Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. Forcit Oy:n saniteettijätevedet johdettu Suursuon puhdistamolle toukokuun 2013 alusta lähtien. 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Alueen pistekuormitustiedot Liite 2. (2/4) BHK7 MEREEN KG O2/D - Hankoniemi - Bengtsår: VUOSI 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 VISKO 63 37 27,0 15,1 24,4 32,1 14 12 14,00 26,0 19 37 45 18 21 53 44 74 68 29 40 26 36 53 11 Santala 0,42 0,42 2,4 2,8 2,5 2,2 1,4 1,7 1,20 1,3 1,3 0,97 1,1 0,72 0,91 0,63 0,49 0,56 0,62 0,19 0,28 0,20 FORCIT 0,8 0,3 0,41 0,55 0,84 0,25 0,11 0,27 0,22 0,27 0,41 0,26 0,64 0,411 0,252 0,181 0,427 0,153 0,078 0,286 0,092 0,12 0,031 Ha Pu Oy 13,8 58,6 27,4 24 16,7 30,1 110 65 101 63 93 60 96 27 30 42 42 33 23,8 19,2 17,5 21,9 55,7 44,8 18 SUURSUO 188 35 38,0 36,6 39,4 39,9 32,8 22,3 33,4 36,5 36,5 32 34 35 44 39 30 31 31 23 32 24 28 15 29 Yht. kg/d 265 132 95 79 84 105 158 101 150 127 150 130 176 81 96 135 117 139 124 71 90 72 120 113 58 Ryhmäsummat Asjv Yht 188 35 40 39 42 42 34 24 35 38 38 33 35 36 45 40 30 32 32 23 32 24 28 15 29 Osuus % 71,0 26,9 42,5 49,9 50,1 40,0 21,6 23,7 23,1 29,8 25,2 25,3 19,9 43,9 46,6 29,4 26,1 22,7 25,6 32,4 35,8 33,5 23,4 13,3 50,1 TeollYht 77 96 55 40 42 63 124 77 115 89 112 97 141 46 51 95 86 107 92 48 58 48 92 98 29 Osuus % 29,0 73,1 57,5 50,1 49,9 60,0 78,4 76,3 76,9 70,2 74,8 74,7 80,1 56,1 53,4 70,6 73,9 77,3 74,4 67,6 64,2 66,5 76,6 86,7 49,9 Yksittäiset osuudet % VISKO 23,8 28,1 28,4 19,1 29,2 30,5 8,8 11,9 9,3 20,5 12,7 28,4 25,5 22,1 21,8 39,3 37,7 53,2 55,0 40,6 44,4 36,01 30,05 46,97 19,00 SANTALA 0,2 0,3 2,5 3,5 3,0 2,1 0,9 1,7 0,8 1,0 0,9 0,7 0,6 0,9 0,9 0,5 0,42 0,40 0,50 0,27 0,31 0,277 0,000 0,000 0,000 FORCIT 0,0 0,6 0,3 0,5 0,7 0,8 0,2 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3 0,1 0,8 0,4 0,2 0,16 0,31 0,12 0,11 0,32 0,128 0,100 0,027 0,000 HA PU Oy 5,2 44,5 28,8 30,4 20,0 28,6 69,4 64,3 67,4 49,6 61,9 46,0 54,4 33,2 31,1 31,1 36,0 23,7 19,3 26,9 19,4 30,34 46,49 39,71 30,92 SUURSUO 70,9 26,6 40,0 46,4 47,2 37,9 20,7 22,1 22,3 28,7 24,3 24,5 19,3 43,0 45,7 28,9 25,7 22,3 25,1 32,2 35,5 33,24 23,37 13,29 50,09 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui 5.8.2011, jolloin jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. Oy ViskoTeepak Ab:n tehdas lopetti 7.10.2014 oman jätevedenpuhdistamon käyttämisen jätevesien puhdistukseen, jätevedet johdetaan Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. Forcit Oy:n saniteettijätevedet johdettu Suursuon puhdistamolle toukokuun 2013 alusta lähtien. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 53

Liite 2. (3/4) Alueen pistekuormitustiedot FOSFORIA MEREEN KG P/D VUOSI 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 VISKO 0,43 0,37 0,46 0,26 0,48 0,77 0,5 0,48 0,40 0,74 0,76 0,79 0,90 1,13 1,22 1,12 0,91 0,77 0,69 0,70 0,48 0,25 0,33 0,32 0,1 SANTALA 0,1 0,1 0,042 0,011 0,007 0,014 0,006 0,007 0,008 0,014 0,008 0,017 0,009 0,005 0,0037 0,0032 0,001 0,014 0,0078 0,0027 0,0024 0,0072 FORCIT 0,06 0,08 0,010 0,012 0,15 0,03 0,011 0,011 0,009 0,009 0,006 0,014 0,015 0,04 0,025 0,014 0,035 0,0315 0,0123 0,025 0,0178 0,0167 0,015 0,0027 HA PU Oy 2,8 3,8 1,3 1,24 0,6 1,21 3,9 2,0 2,24 1,60 4,0 2,6 3,9 3,3 2,25 4,2 2,8 2,8 2,2 1,5 2,5 3,3 4,4 2,5 1,8 SUURSUO 9,1 1,7 2,6 2,5 1,8 2 1,7 1,0 1,5 2,1 2,0 2,1 2,3 1,3 2,8 3,5 1,8 2,4 2,6 1,3 2,4 1,4 1,1 1,1 2,0 Yht kg P/d 12,5 6,1 4,4 4,0 3,0 4,0 6,1 3,5 4,2 4,5 6,8 5,5 7,1 5,8 6,3 8,8 5,5 6,0 5,5 3,5 5,4 5,0 5,8 3,9 3,9 Ryhmäsummat Asjv Yht 9,20 1,80 2,64 2,51 1,81 2,01 1,71 1,01 1,51 2,11 2,01 2,12 2,31 1,31 2,80 3,50 1,80 2,41 2,61 1,30 2,40 1,41 1,10 1,10 2,00 Osuus % 73,7 29,8 59,9 62,4 59,5 50,0 27,9 28,8 36,3 47,4 29,6 38,3 32,4 22,6 44,5 39,6 32,5 40,1 47,3 36,9 44,5 28,3 18,8 28,0 51,3 TeollYht 3,29 4,25 1,77 1,51 1,23 2,01 4,41 2,49 2,65 2,35 4,77 3,40 4,82 4,47 3,50 5,33 3,75 3,60 2,90 2,23 3,00 3,57 4,75 2,82 1,90 Osuus % 26,3 70,2 40,1 37,6 40,5 50,0 72,1 71,2 63,7 52,6 70,4 61,7 67,6 77,4 55,5 60,4 67,5 59,9 52,7 63,1 55,5 71,7 81,2 72,0 48,7 Yksittäiset osuudet VISKO 3,4 6,1 10,4 6,5 15,8 19,1 8,2 13,7 9,6 16,6 11,2 14,3 12,6 19,6 19,4 12,7 16,4 12,8 12,5 19,8 8,9 5,03 5,65 8,16 2,56 SANTALA 0,8 1,7 1,0 0,3 0,2 0,3 0,1 0,2 0,2 0,3 0,1 0,3 0,1 0,1 0,1 0,0 0,02 0,23 0,14 0,08 0,04 0,145 0,000 0,000 0,000 FORCIT 0,5 1,3 0,2 0,3 4,9 0,7 0,2 0,3 0,2 0,2 0,1 0,3 0,2 0,7 0,4 0,2 0,63 0,52 0,22 0,71 0,33 0,336 0,257 0,070 0,000 HA PU Oy 22,4 62,8 29,5 30,8 19,8 30,1 63,8 57,2 53,9 35,9 59,0 47,1 54,7 57,1 35,7 47,5 50,5 46,5 39,9 42,5 46,3 66,35 75,28 63,73 46,15 SUURSUO 72,9 28,1 58,9 62,1 59,3 49,7 27,8 28,6 36,1 47,1 29,5 38,0 32,3 22,5 44,5 39,6 32,5 39,9 47,2 36,9 44,4 28,15 18,82 28,04 51,28 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui 5.8.2011, jolloin jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. Oy ViskoTeepak Ab:n tehdas lopetti 7.10.2014 oman jätevedenpuhdistamon käyttämisen jätevesien puhdistukseen, jätevedet johdetaan Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. Forcit Oy:n saniteettijätevedet johdettu Suursuon puhdistamolle toukokuun 2013 alusta lähtien. 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Alueen pistekuormitustiedot Liite 2. (4/4) TYPPEÄ MEREEN kg N/d - HANKONIEMEN-BENGTSÅRIN ALUE VUOSI 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 VISKO 17 11 16 7,4 9,2 8,5 6,6 6,2 7,3 8,2 5,7 10,9 12,2 12,6 8,5 9,5 7,7 10,4 11,6 7,4 6,9 4,6 6,5 6,4 1,7 SANTALA 0,73 0,73 1,3 1,3 1,3 1,3 1,1 1,1 0,7 0,84 0,93 0,67 0,72 0,54 0,93 0,65 0,6 0,66 0,6 0,51 0,63 0,33 FORCIT 44 38 49 51 40 41 58 54 57 49 27 52 41 5,6 6,0 8,4 7,6 6 4,1 2,8 1,4 4,2 1,9 1,3 1,1 Rohm&Haas 2,3 2,07 HA PU Oy 70,3 70,1 61,0 91 74,6 72,4 171 201 151 198 200 190 274 173 119 146 163 176 112 127 173 119 141 187 165 SUURSUO 118 98 109 104 115 122 101 77 132 109 107 100 100 130 130 102 108 103 79 89 87 81 56 33 41 Yht kg N/d 250 218 236 254 240 246 338 339 348 365 341 354 428 322 264 267 287 296 210 229 269 209 205 228 209 Ryhmäsummat Asjv kgn/d 119 99 110 105 116 123 102 78 133 110 108 101 101 131 131 103 109 104 80 89,51 87,63 81,33 56,00 33,00 41,00 Osuus % 47,5 45,3 46,7 41,4 48,5 50,2 30,2 23,0 38,1 30,1 31,6 28,5 23,5 40,6 49,5 38,5 37,9 35,0 38,0 39,1 32,6 38,9 27,3 14,5 19,6 Teoll kgn/d 131 119 126 149 123 122 236 261 215 255 233 253 327 191 134 164 178 192 130 139 181 128 149 195 168 Osuus % 52,5 54,7 53,3 58,6 51,5 49,8 69,8 77,0 61,9 69,9 68,4 71,5 76,5 59,4 50,5 61,5 62,1 65,0 62,0 60,9 67,4 61,1 72,7 85,5 80,4 Yksittäiset osuudet % VISKO 6,8 5,0 6,8 2,9 3,8 3,5 2,0 1,8 2,1 2,2 1,7 3,1 2,9 3,9 3,2 3,6 2,68 3,51 5,53 3,23 2,57 2,20 3,16 2,81 0,81 SANTALA 0,3 0,3 0,6 0,5 0,5 0,5 0,3 0,3 0,2 0,2 0,3 0,2 0,2 0,2 0,4 0,2 0,21 0,22 0,29 0,22 0,23 0,16 0,00 0,00 0,00 FORCIT 17,6 17,4 20,7 19,9 16,5 16,9 17,2 15,8 16,4 13,4 8,0 14,7 9,6 1,7 2,3 3,2 2,65 2,03 1,96 1,22 0,52 2,01 0,93 0,59 0,53 Rohm&Haas 1,10 0,90 HA PU Oy 28,1 32,2 25,8 35,8 31,1 29,5 50,7 59,3 43,4 54,2 58,6 53,7 64,0 53,8 45,0 54,8 56,8 59,4 53,4 55,5 64,3 56,9 68,6 82,1 79,0 SUURSUO 47,2 45,0 46,1 40,9 48,0 49,7 29,9 22,7 37,9 29,9 31,4 28,3 23,4 40,4 49,2 38,3 37,6 34,8 37,7 38,9 32,4 38,7 27,3 14,5 19,6 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui 5.8.2011, jolloin jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. Oy ViskoTeepak Ab:n tehdas lopetti 7.10.2014 oman jätevedenpuhdistamon käyttämisen jätevesien puhdistukseen, jätevedet johdetaan Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. Forcit Oy:n saniteettijätevedet johdettu Suursuon puhdistamolle toukokuun 2013 alusta lähtien. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 55

Liite 3. (1/19) Vedenlaatu tulokset Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 12.3.2014 HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Jää 0 cm; Kok.syv. 7,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 7,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,4 13,2 97 0,73 1036 8,0 370 5,2 33 0 6,0 6.0 1,4 13,1 97 0,66 1038 7,9 370 <5 33 6,0 12.3.2014 HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Jää 0 cm; Kok.syv. 5,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,4 13,0 97 0,97 1046 7,9 400 <5 35 1 6,0 4.0 1,4 13,1 97 1,0 1046 7,9 370 <5 35 6,0 12.3.2014 HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Jää 0 cm; Kok.syv. 19,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 6,8 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,4 12,9 96 1,0 1040 7,9 340 <5 36 0 6,0 5.0 1,4 12,9 96 1,1 1041 7,9 340 <5 35 6,0 10.0 1,4 13,0 96 1,00 1047 8,0 340 <5 36 6,0 18.0 1,6 13,1 98 1,3 1083 7,9 340 <5 35 6,3 12.3.2014 HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Jää 0 cm; Kok.syv. 15,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 6,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,4 13,1 97 0,86 1045 7,9 370 <5 34 1 6,0 5.0 1,4 13,3 99 0,89 1044 7,9 370 <5 35 6,0 10.0 1,3 13,2 98 1,0 1045 7,9 390 <5 34 6,0 14.0 1,6 13,0 97 1,1 1057 7,9 340 <5 35 6,1 12.3.2014 HAN / H6 Hanko 123 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,5 12,3 92 1,2 1059 7,9 400 5,1 38 0 6,1 5.0 1,5 12,3 91 1,3 1061 7,9 410 <5 39 6,1 10.0 1,5 12,1 90 1,3 1061 7,9 430 5,8 39 6,1 17.0 1,7 11,9 89 1,6 1085 7,9 470 7,2 39 6,3 12.3.2014 HAN / N4 Anklarensbukten 160 Jää 0 cm; Kok.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1,0 2,1 13,0 98 0,70 994 8,2 300 <5 20 0 5,7 12.3.2014 HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Jää 0 cm; Kok.syv. 36,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 6,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,3 13,0 96 0,95 1029 8,0 360 <5 35 0 5,9 5.0 1,3 13,0 96 0,97 1037 7,9 350 <5 36 6,0 10.0 1,3 12,4 91 0,91 1038 7,9 380 <5 35 6,0 20.0 1,6 12,4 92 1,3 1099 7,9 350 <5 34 6,4 30.0 2,0 12,3 93 1,3 1129 7,9 330 <5 34 6,6 35.0 2,0 12,3 93 1,3 1138 7,9 340 <5 33 6,6 12.3.2014 HAN / H8 Hanko 128 Jää 0 cm; Kok.syv. 26,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 5,0 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,6 12,7 95 1,3 1058 7,9 350 <5 35 0 6,1 5.0 1,6 12,6 94 1,0 1058 8,0 350 <5 34 6,1 10.0 1,6 12,5 94 1,0 1068 7,9 360 <5 35 6,2 20.0 1,8 12,0 90 1,7 1110 7,9 340 <5 35 6,4 25.0 1,9 12,0 91 1,6 1123 7,9 340 <5 34 6,5 12.3.2014 HAN / S3B Hangon ulkosatama Jää 0 cm; Kok.syv. 11,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 6,7 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,2 13,3 98 1,2 1039 8,0 370 <5 34 0 6,0 5.0 1,2 13,0 96 0,95 1037 8,0 380 <5 34 6,0 10.0 1,2 13,1 97 0,69 1035 8,0 410 <5 34 6,0 12.3.2014 HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Jää 0 cm; Kok.syv. 11,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 6,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,3 13,0 96 0,88 1037 7,9 370 <5 40 0 6,0 5.0 1,3 13,0 96 0,74 1034 7,9 360 <5 34 6,0 10.0 1,2 13,1 96 0,78 1037 8,0 400 <5 35 6,0 12.3.2014 HAN / H10 Hanko, länsi 32 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Näk.syv. 7,1 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,3 13,0 96 0,72 1033 7,9 360 <5 36 0 6,0 5.0 1,2 12,9 95 0,73 1033 7,9 380 36 6,0 10.0 1,2 13,2 97 0,74 1032 7,9 380 36 6,0 20.0 1,2 13,1 96 0,73 1031 7,9 360 35 6,0 30.0 1,1 13,0 96 0,86 1038 7,9 370 36 6,0 40.0 1,0 13,1 96 1,1 1039 7,9 420 36 6,0 50.0 1,0 13,0 96 0,81 1039 7,9 380 35 6,0 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Vedenlaatu tulokset Liite 3. (2/19) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 12.3.2014 HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Jää 0 cm; Kok.syv. 28,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 7,0 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,1 13,3 98 0,72 1035 7,9 360 37 0 6,0 5.0 1,1 13,2 97 0,90 1035 7,9 340 38 6,0 10.0 1,1 13,1 96 0,89 1037 7,9 360 36 6,0 20.0 1,0 13,1 96 0,93 1034 7,9 360 36 6,0 27.0 1,0 13,0 95 0,72 1035 7,9 360 35 6,0 12.3.2014 HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Jää 0 cm; Kok.syv. 15,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 7,1 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,4 13,2 98 0,80 1034 7,9 410 <5 0 6,0 5.0 1,3 13,1 97 0,62 1035 7,9 370 33 6,0 10.0 1,3 13,1 97 0,65 1034 7,9 400 33 6,0 14.0 1,3 12,9 95 0,78 1035 7,9 360 34 6,0 12.3.2014 HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Jää 0 cm; Kok.syv. 21,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 6,1 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,0 13,1 96 0,67 1039 7,9 350 <5 34 1 6,0 5.0 0,9 13,3 97 0,74 1039 7,9 360 35 6,0 10.0 0,9 13,0 95 0,65 1040 7,9 350 36 6,0 20.0 0,8 12,6 92 0,58 1041 7,9 350 34 6,0 13.5.2014 HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 7,0 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 7,0 12,2 105 0,64 1083 8,1 320 <5 21 1 6,3 6.0 6,3 12,0 101 0,68 1066 8,1 300 <5 17 6,2 0-4 6,5 8,1 2,1 13.5.2014 HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 7,0 12,2 104 0,64 1069 8,1 290 <5 17 0 6,2 4.0 6,3 12,0 101 0,71 1069 8,1 280 <5 17 6,2 0-4 6,6 8,1 2,0 13.5.2014 HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 7,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,7 12,2 104 0,59 1069 8,1 280 <5 18 0 6,2 5.0 6,2 12,5 105 0,61 1067 8,1 330 6,7 21 6,2 10.0 5,7 12,5 104 0,55 1069 8,1 300 <5 21 6,2 18.0 5,4 12,5 103 0,56 1071 8,1 300 <5 17 6,2 0-4 6,4 8,1 3,0 13.5.2014 HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,6 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,6 12,6 107 0,59 1068 8,1 300 <5 20 0 6,2 5.0 5,8 12,6 105 0,45 1070 8,1 310 <5 20 6,2 10.0 5,7 12,5 104 0,42 1072 8,1 280 <5 20 6,2 14.0 5,7 12,4 103 0,49 1071 8,1 330 6,8 18 6,2 0-4 6,2 8,1 4,1 13.5.2014 HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 7,8 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,3 12,4 104 0,51 1069 8,1 330 <5 19 0 6,2 5.0 6,0 12,6 105 0,59 1069 8,1 330 <5 20 6,2 10.0 5,8 12,6 105 0,55 1071 8,1 320 5,3 18 6,2 17.0 5,7 12,6 105 0,41 1073 8,1 270 <5 19 6,2 0-4 6,1 8,1 3,1 13.5.2014 HAN / N4 Anklarensbukten 160 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1,0 8,7 10,9 98 0,64 1073 8,0 320 <5 16 5 6,2 13.5.2014 HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 5,5 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,2 12,6 106 0,58 1069 8,1 330 6,5 24 0 6,2 5.0 5,8 12,8 107 0,68 1070 8,1 300 <5 22 6,2 10.0 5,6 12,7 105 0,59 1072 8,1 300 8,9 20 6,2 20.0 5,6 12,6 104 0,53 1075 8,1 270 <5 19 6,2 30.0 5,6 12,5 103 0,57 1075 8,1 270 5,1 20 6,2 35.0 5,6 12,6 105 0,58 1075 8,1 290 5,6 19 6,2 0-4 6,0 8,1 5,4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 57

Liite 3. (3/19) Vedenlaatu tulokset Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 13.5.2014 HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 5,5 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,1 12,3 103 0,65 1077 8,1 340 <5 21 6 6,2 5.0 6,1 12,4 104 0,94 1075 8,1 330 <5 21 6,2 10.0 5,8 12,5 104 1,00 1075 8,1 310 <5 22 6,2 20.0 5,8 12,4 103 0,85 1076 8,1 310 <5 21 6,2 25.0 5,6 12,3 102 0,97 1077 8,1 350 <5 21 6,2 13.5.2014 HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,2 12,3 103 0,57 1076 8,1 280 <5 22 0 6,2 10.0 5,8 12,0 100 0,58 1085 8,0 280 6,0 20 6,3 5.0 6,1 12,3 103 0,75 1074 8,1 330 <5 21 6,2 0-4.0 6,1 3,0 13.5.2014 HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 7,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,1 12,3 103 0,62 1076 8,1 330 5,9 22 0 6,2 10.0 5,8 12,2 101 0,53 1086 8,1 300 7,5 19 6,3 5.0 5,8 12,2 101 0,53 1074 8,1 310 5,7 19 6,2 0-4.0 6,0 2,4 13.5.2014 HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 6,8 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,4 12,0 102 0,69 1056 8,1 300 17 0 6,1 5.0 6,3 12,3 103 0,75 1059 8,1 290 16 6,1 10.0 6,0 12,0 101 0,76 1059 8,1 290 16 6,1 20.0 5,9 12,0 100 0,71 1063 8,1 300 16 6,1 30.0 5,8 12,0 100 0,70 1065 8,1 290 17 6,2 40.0 5,6 12,0 100 0,80 1066 8,1 290 18 6,2 50.0 5,7 11,9 99 1,0 1075 8,1 310 21 6,2 0-4 6,3 8,1 2,6 13.5.2014 HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 5,8 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,2 12,1 102 0,63 1058 8,1 290 18 0 6,1 5.0 6,2 12,1 102 0,80 1057 8,1 290 17 6,1 10.0 6,1 12,4 104 0,59 1056 8,1 290 16 6,1 20.0 6,0 12,0 101 0,72 1061 8,1 300 16 6,1 27.0 5,6 12,2 101 0,85 1063 8,1 290 18 6,1 13.5.2014 HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,5 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,7 11,5 98 0,98 1045 8,1 300 19 0 6,0 5.0 6,7 11,7 99 0,77 1047 8,1 320 19 6,0 10.0 6,4 11,7 99 0,72 1048 8,1 300 18 6,1 14.0 6,2 11,5 97 0,92 1048 8,0 300 18 6,1 13.5.2014 HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 7,1 11,2 96 0,77 1037 8,1 320 18 0 6,0 5.0 6,4 11,7 99 0,68 1046 8,1 310 17 6,0 10.0 6,4 11,7 99 0,71 1044 8,1 300 18 6,0 20.0 6,0 11,5 96 0,82 1051 8,0 310 18 6,1 0-4 6,8 8,0 3,3 3.6.2014 HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Näk.syv. 4,3 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 10,5 8,1 2,6 3.6.2014 HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 10,8 8,2 2,1 3.6.2014 HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4,0 10,3 8,2 2,3 3.6.2014 HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 10,5 8,2 2,9 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Vedenlaatu tulokset Liite 3. (4/19) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 3.6.2014 HAN / H6 Hanko 123 Näk.syv. 4,7 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4,0 10,4 8,2 2,4 3.6.2014 HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Näk.syv. 4,6 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4,0 10,1 8,3 2,9 3.6.2014 HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,6 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 5.0 10.0 0-4.0 10,2 8,2 2,4 3.6.2014 HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,4 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 5.0 10.0 0-4.0 10,2 8,2 2,6 3.6.2014 HAN / H10 Hanko, länsi 32 Näk.syv. 4,9 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4,0 10,1 8,2 2,9 3.6.2014 HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 10,3 8,0 2,6 23.6.2014 HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 10,4 8,2 3,4 23.6.2014 HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 10,3 8,1 2,2 23.6.2014 HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Näk.syv. 4,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4,0 10,4 8,2 5,5 23.6.2014 HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 10,4 8,1 3,0 23.6.2014 HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4,0 10,0 8,1 4,3 23.6.2014 HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; 0-4,0 10,7 8,1 3,9 23.6.2014 HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 5.0 10.0 0-4.0 10,5 8,1 3,9 23.6.2014 HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 5.0 10.0 0-4.0 11,1 8,1 3,5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 59

Liite 3. (5/19) Vedenlaatu tulokset Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 23.6.2014 HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 0-4,0 13,1 8,2 6,6 23.6.2014 HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 0-4 13,6 8,2 8,1 21.7.2014 HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 18,8 10,7 119 2,4 942 8,5 360 18 25 5,4 6.0 18,2 10,5 115 0,93 932 8,5 340 15 23 5,3 0-4 18,8 8,5 9,1 21.7.2014 HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 18,7 10,8 120 1,6 941 8,5 340 13 24 5,4 4.0 18,2 10,4 114 1,1 945 8,5 350 16 20 5,4 0-4 18,4 8,5 7,7 21.7.2014 HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4,0 18,2 8,4 7,9 21.7.2014 HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 18,2 10,8 118 1,3 950 8,5 390 21 24 5,5 5.0 17,8 10,4 113 2,4 948 8,5 380 29 23 5,4 10.0 16,1 8,7 91 0,90 945 8,2 330 11 16 5,4 14.0 15,6 8,3 86 0,58 950 8,2 310 28 14 5,5 0-4 18,0 8,5 10 21.7.2014 HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4,0 18,6 8,5 8,7 21.7.2014 HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4,0 18,5 8,6 9,5 21.7.2014 HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 5.0 10.0 0-4.0 18,2 8,5 8,6 21.7.2014 HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 5.0 10.0 0-4.0 17,6 8,4 7,7 21.7.2014 HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 9:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4,0 18,2 8,4 8,3 21.7.2014 HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 8:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 20,4 11,6 132 2,2 976 8,6 410 26 5,6 5.0 17,9 9,3 101 0,89 992 8,3 320 16 5,7 10.0 17,3 8,9 96 0,71 1003 8,2 310 15 5,8 14.0 16,1 8,1 85 0,82 1008 8,0 280 16 5,8 60 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Vedenlaatu tulokset Liite 3. (6/19) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 21.7.2014 HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 8:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 20,0 10,6 120 2,0 988 8,5 410 30 25 5,7 5.0 18,5 9,4 104 0,71 997 8,3 320 15 5,7 10.0 17,3 8,8 95 0,68 1006 8,2 330 16 5,8 20.0 12,7 7,6 74 0,94 1023 7,7 320 23 5,9 0-4 19,1 8,5 4,0 21.8.2014 HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 13,3 8,8 87 1,0 1033 8,0 360 32 29 2 6,0 6.0 9,7 8,1 74 0,97 1073 7,8 380 39 37 6,2 0-4 12,5 7,9 2,6 21.8.2014 HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 14,1 8,8 89 0,88 1024 8,0 380 30 28 8 5,9 4.0 14,0 8,8 89 0,98 1024 8,0 350 29 28 5,9 0-4 14,0 7,9 2,5 21.8.2014 HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 12,9 9,1 90 0,74 1035 8,0 350 35 29 10 6,0 5.0 12,4 8,9 87 0,91 1043 7,9 360 36 30 6,0 10.0 6,3 8,3 70 0,93 1125 7,7 350 38 37 6,5 18.0 5,6 8,9 74 1,4 1151 7,8 340 32 39 6,7 0-4 12,8 7,9 2,6 21.8.2014 HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 4,4 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 13,0 8,9 88 0,74 1034 8,0 350 33 27 4 6,0 5.0 12,3 8,8 86 0,80 1038 7,9 350 32 29 6,0 10.0 6,3 8,4 71 1,1 1120 7,7 340 39 37 6,5 14.0 6,0 8,7 73 1,6 1137 7,8 330 36 36 6,6 0-4 12,8 7,9 2,2 21.8.2014 HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 13,1 8,7 86 0,81 1036 8,0 440 31 31 13 6,0 5.0 9,3 8,5 77 0,96 1082 7,9 370 33 35 6,3 10.0 6,2 8,2 69 1,2 1127 7,8 370 44 39 6,5 17.0 5,7 8,4 70 1,4 1143 7,8 360 38 40 6,6 0-4 12,9 7,9 2,1 21.8.2014 HAN / N4 Anklarensbukten 160 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:04; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; 1,0 15,5 8,9 92 1,5 991 8,0 350 <5 28 13 5,7 21.8.2014 HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 13,5 8,8 87 0,71 1029 7,9 360 33 27 3 5,9 5.0 13,4 8,7 86 0,67 1028 7,9 350 34 29 5,9 10.0 6,0 8,9 74 0,67 1119 7,8 330 33 33 6,5 20.0 5,6 9,1 76 0,73 1147 7,8 300 29 33 6,7 30.0 5,2 8,9 73 0,97 1172 7,7 320 30 37 6,8 35.0 4,7 8,7 71 2,1 1184 7,7 330 31 42 6,9 0-4 13,5 7,8 2,4 21.8.2014 HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 8:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 12,9 8,8 87 0,84 1035 8,0 370 25 29 6 6,0 5.0 8,9 8,4 76 1,0 1093 7,9 340 34 33 6,3 10.0 6,3 8,6 73 0,62 1126 7,8 340 37 34 6,5 20.0 5,1 8,2 68 1,4 1157 7,7 370 46 41 6,7 25.0 4,8 8,3 67 1,7 1185 7,7 360 42 44 6,9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 61

Liite 3. (7/19) Vedenlaatu tulokset Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 19.8.2014 HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 18,3 7,6 83 0,70 990 8,1 400 30 0 5,7 5.0 18,3 7,6 83 0,73 987 8,1 380 27 5,7 10.0 18,1 7,6 83 0,54 988 8,0 390 28 5,7 20.0 13,1 5,8 57 0,49 1021 7,7 360 30 5,9 30.0 10,3 6,0 56 0,65 1030 7,6 380 32 5,9 40.0 9,4 6,6 60 1,0 1038 7,6 340 33 6,0 50.0 8,3 6,2 55 1,3 1041 7,6 370 41 6,0 0-4 18,3 8,0 3,5 21.8.2014 HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 16,1 8,4 88 1,1 996 8,0 370 40 29 1 5,7 5.0 15,3 8,3 86 0,77 1006 8,0 370 39 29 5,8 10.0 6,5 8,6 73 0,85 1126 7,8 330 40 36 6,5 0-4.0 2,6 21.8.2014 HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,2 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 16,0 8,7 91 0,96 996 8,0 370 35 27 2 5,7 5.0 15,9 8,6 90 0,87 993 8,0 380 33 27 5,7 10.0 6,8 8,2 70 0,88 1125 7,8 340 44 37 6,5 0-4.0 16,0 2,9 19.8.2014 HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 18,5 7,6 83 0,60 988 8,1 390 29 0 5,7 5.0 18,5 7,6 83 0,81 986 8,0 390 29 5,7 10.0 18,0 7,2 79 0,63 987 8,0 450 26 5,7 20.0 13,0 5,6 55 0,62 1023 7,7 380 31 5,9 27.0 11,8 5,8 56 0,76 1027 7,6 350 34 5,9 19.8.2014 HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 4,4 m; Klo 8:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 20,2 7,7 88 0,69 985 8,2 400 29 2 5,7 5.0 20,2 7,8 89 0,58 984 8,2 390 27 5,7 10.0 17,3 5,1 55 0,79 1009 7,8 440 37 5,8 14.0 15,0 4,6 47 0,64 1013 7,6 440 45 5,8 19.8.2014 HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 4,9 m; Klo 8:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 20,3 7,8 89 0,69 984 8,2 400 31 6 5,7 5.0 20,3 7,8 89 0,79 984 8,2 430 27 5,7 10.0 20,1 7,8 89 0,77 985 8,2 400 27 5,7 20.0 13,4 4,3 42 1,6 1021 7,6 480 64 5,9 0-4 20,3 8,2 3,6 8.9.2014 HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Näk.syv. 4,8 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 15,8 8,3 3,0 8.9.2014 HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 14; 0-4 16,0 8,3 4,5 8.9.2014 HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 15,9 8,3 4,0 8.9.2014 HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 16,1 8,3 3,6 8.9.2014 HAN / H6 Hanko 123 Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 14; 0-4 16,1 8,3 3,9 8.9.2014 HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Näk.syv. 5,3 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 16,0 8,3 2,4 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Vedenlaatu tulokset Liite 3. (8/19) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 8.9.2014 HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 5,8 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 5.0 10.0 0-4.0 16,1 8,3 2,8 8.9.2014 HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 5,7 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 5.0 10.0 0-4.0 16,2 8,3 2,8 8.9.2014 HAN / H10 Hanko, länsi 32 Näk.syv. 4,3 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 17,0 8,3 3,7 8.9.2014 HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Näk.syv. 4,2 m; Klo 8:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 16,7 8,1 3,2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 63

Liite 3. (9/19) Vedenlaatu tulokset Hangon kaatopaikka (HAKA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sähkönj. *ph *CODMn *CODCr *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli Näytepaikka oc mg/l Kyll % ms/m mg O2/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml 5.2.2014 HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Jää 10 cm; Lumi 16 cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Lämpötila 1,1 oc; Ilman T -2 C; Ulkonäkö WF; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; Haju SMT; 0.1 1,1 0,6 4 19,5 6,4 39 90 6,3 1400 160 87 0 5.2.2014 HAKA / NX Hangon kaatopaikka Jää 2 cm; Lumi 5 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Lämpötila 0,3 oc; Ilman T -2 C; Ulkonäkö WB; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; Haju SMT; 0.1 0,3 1,5 10 10,5 5,1 95 180 1,9 1700 220 67 0 12.5.2014 HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 13:20; Näytt.ottaja amu; Virt 0,0004 m3/s; Lämpötila 8,7 oc; Ilman T 7 C; Ulkonäkö YEB; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Haju H; 0.1 8,7 8,4 72 11,3 7,0 16 43 <1,5 740 87 13 0 12.5.2014 HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 13:00; Näytt.ottaja amu; Virt 0,0003 m3/s; Lämpötila 7,7 oc; Ilman T 7 C; Ulkonäkö WB; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Haju LMT; 0.1 7,7 2,0 17 9,9 5,1 110 220 2,4 1900 58 68 0 12.5.2014 HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Klo 12:50; Näytt.ottaja amu; Virt 0,0005 m3/s; Lämpötila 7,7 oc; Ilman T 7 C; Ulkonäkö WB; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Haju LMT; 0.1 7,7 1,5 13 10,6 5,9 85 170 3,1 1700 28 160 16 18.8.2014 HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Virt 0,040 m3/s; Lämpötila 16,8 oc; Ilman T 14 C; Ulkonäkö CB; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. 18; Haju H; 0.1 16,8 8,5 88 2,5 6,5 4,1 <15 <1,5 350 69 24 160 18.8.2014 HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 13:15; Näytt.ottaja amu; Virt 0 m3/s; Ilman T 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. 18; Ei näytteitä! 18.8.2014 HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Klo 13:00; Näytt.ottaja amu; Virt 0 m3/s; Ilman T 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. 18; Ei näytteitä! 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Vedenlaatu tulokset Liite 3. (10/19) Hangon kaatopaikka (HAKA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sähkönj. *ph *CODMn *CODCr *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli Näytepaikka oc mg/l Kyll % ms/m mg O2/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml 3.11.2014 HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Virt 0,0002 m3/s; Lämpötila 9,6 oc; Ilman T 10 C; Ulkonäkö YEB; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; Haju H; 0.1 9,6 7,3 65 12,5 6,7 20 49 3,7 840 240 15 0 3.11.2014 HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Virt 0 m3/s; Ilman T 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; Ei näytteitä! 3.11.2014 HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Virt 0 m3/s; Ilman T 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; Ei näytteitä! Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 65

Liite 3. (11/19) Vedenlaatu tulokset Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P a-klorofyl Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 12.3.2014 FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Näk.syv. 7,6 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,2 12,9 95 0,66 1038 8,0 420 4 110 110 34 5.0 1,2 12,1 89 0,75 1040 7,9 380 4 110 110 34 10.0 1,1 12,9 95 0,62 1039 7,9 380 4 110 110 35 20.0 1,1 13,1 97 0,65 1039 7,9 380 4 110 110 34 12.3.2014 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Jää 0 cm; Kok.syv. 13,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 6,9 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,2 13,0 96 0,60 1037 7,9 370 4 110 110 35 5.0 1,1 12,8 94 0,61 1039 7,9 370 4 110 110 35 10.0 1,1 12,7 93 0,76 1038 7,9 380 4 110 110 35 12.0 1,1 13,0 96 0,77 1037 7,9 390 4 110 110 35 12.3.2014 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Näk.syv. 7,0 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,1 14,2 104 0,83 1038 7,9 370 4 110 110 35 5.0 1,1 13,1 96 0,71 1040 7,9 380 4 110 110 35 10.0 1,1 12,9 95 1,0 1038 7,9 380 4 110 110 35 20.0 1,1 12,8 94 0,72 1038 7,9 400 4 110 110 35 23,0 1,1 12,4 91 0,72 1039 7,9 390 4 110 110 34 0-4,0 12.5.2014 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 6,7 8,1 3.0 6,7 8,1 5.0 6,7 8,1 7.0 6,7 8,1 9.0 6,7 8,1 11,0 6,6 8,1 13,0 6,1 8,0 0-4,0 6,7 8,1 2,0 12.5.2014 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 6,0 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 6,6 8,0 2,1 2.6.2014 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 12,0 8,1 3,0 11,9 8,1 5,0 11,3 8,1 7,0 10,7 8,1 9,0 10,0 8,0 11,0 9,8 8,0 13,0 9,6 8,0 0-4,0 11,9 8,0 2,1 2.6.2014 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4 12,2 8,1 2,0 24.6.2014 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 13,8 8,3 3.0 13,8 8,2 5.0 13,8 8,2 7.0 13,7 8,2 9.0 13,7 8,2 11.0 13,7 8,2 13.0 13,1 8,1 0-4 13,8 8,2 5,4 24.6.2014 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 2,7 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4 14,0 8,2 5,3 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Vedenlaatu tulokset Liite 3. (12/19) Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka pmy/100ml o/oo 12.3.2014 FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Näk.syv. 7,6 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 0 6,0 5.0 6,0 10.0 6,0 20.0 6,0 12.3.2014 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Jää 0 cm; Kok.syv. 13,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 6,9 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 0 6,0 5.0 6,0 10.0 6,0 12.0 6,0 12.3.2014 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Näk.syv. 7,0 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 0 6,0 5.0 6,0 10.0 6,0 20.0 6,0 23,0 6,0 0-4,0 12.5.2014 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 3.0 5.0 7.0 9.0 11,0 13,0 0-4,0 12.5.2014 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 6,0 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 2.6.2014 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 3,0 5,0 7,0 9,0 11,0 13,0 0-4,0 2.6.2014 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4 24.6.2014 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 3.0 5.0 7.0 9.0 11.0 13.0 0-4 24.6.2014 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 2,7 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 67

Liite 3. (13/19) Vedenlaatu tulokset Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P a-klorofyl Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 22.7.2014 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 9:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 19,2 8,4 3.0 19,1 8,4 5.0 18,8 8,2 7.0 18,6 8,2 9.0 18,2 8,1 11.0 18,2 8,1 13.0 17,6 8,0 0-4 19,2 8,4 2,5 22.7.2014 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 4,0 m; Klo 8:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 19,6 8,4 2,3 18.8.2014 FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 21,2 7,9 92 0,80 982 8,3 450 <2 15 16 39 5.0 21,2 7,9 91 0,80 980 8,3 430 <2 13 14 33 10.0 20,7 7,2 83 0,75 986 8,1 430 <2 13 15 32 20.0 15,2 4,3 44 0,78 1013 7,6 460 6 21 26 48 18.8.2014 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1,0 21,2 7,9 91 0,75 982 8,3 420 <2 12 13 31 3,0 21,2 8,3 5,0 21,2 8,2 96 0,77 980 8,3 440 <2 12 13 30 7,0 21,2 8,3 9,0 21,2 8,3 10,0 21,0 7,7 89 0,68 979 8,3 410 <2 <10 10 29 11,0 19,1 7,8 12,0 17,8 5,5 60 0,63 1005 7,6 430 5 17 22 34 0-4,0 21,2 8,3 4,1 18.8.2014 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 21,0 7,8 91 0,56 982 8,3 420 <2 11 12 27 5.0 21,1 7,8 91 0,64 979 8,3 400 <2 <10 <10 27 10.0 21,0 7,8 90 0,72 976 8,3 400 <2 <10 <10 27 20.0 14,1 4,3 43 1,7 1016 7,4 470 5 19 23 49 23,0 13,1 3,8 38 1,9 1016 7,4 500 4 19 23 61 0-4,0 21,0 3,8 9.9.2014 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 16,5 8,1 3,0 16,5 8,1 5,0 16,2 8,0 7,0 14,9 7,7 9,0 14,4 7,6 11,0 14,1 7,6 13,0 13,6 7,5 0-4,0 16,5 8,1 3,9 9.9.2014 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 3,9 m; Klo 8:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 0-4 16,8 8,0 4,1 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Vedenlaatu tulokset Liite 3. (14/19) Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka pmy/100ml o/oo 22.7.2014 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 9:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 3.0 5.0 7.0 9.0 11.0 13.0 0-4 22.7.2014 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 4,0 m; Klo 8:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 18.8.2014 FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 0 5,7 5.0 5,6 10.0 5,7 20.0 5,8 18.8.2014 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1,0 1 5,7 3,0 5,0 5,6 7,0 9,0 10,0 5,6 11,0 12,0 5,8 0-4,0 18.8.2014 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 0 5,7 5.0 5,6 10.0 5,6 20.0 5,9 23,0 5,9 0-4,0 9.9.2014 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 3,0 5,0 7,0 9,0 11,0 13,0 0-4,0 9.9.2014 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 3,9 m; Klo 8:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 0-4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 69

Liite 3. (15/19) Vedenlaatu tulokset Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 27.3.2014 VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Jää 0 cm; Kok.syv. 20,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 3,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 2,7 14,3 109 1,2 982 8,2 370 <5 30 5,7 5.0 2,7 13,9 107 1,0 983 8,2 360 <5 26 5,7 10.0 2,7 14,1 108 1,5 984 8,2 360 <5 27 5,7 15.0 2,7 14,0 107 1,3 984 8,2 380 <5 31 5,7 19.0 2,7 13,9 106 1,9 987 8,2 400 <5 34 5,7 27.3.2014 VIS / V2B Sandöfjärden 44 Jää 0 cm; Kok.syv. 5,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 3,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1,0 2,9 13,6 105 1,0 985 8,2 380 <5 22 5,7 4.0 2,9 14,1 108 1,1 986 8,2 360 <5 25 5,7 27.3.2014 VIS / V3 Sandöfjärden 8 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Näk.syv. 3,8 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 2,9 13,8 107 0,86 987 8,2 360 <5 22 5,7 5.0 2,9 13,7 105 1,1 986 8,2 390 <5 25 5,7 27.3.2014 VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Jää 0 cm; Kok.syv. 16,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 3,8 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 2,9 14,2 109 0,99 983 8,2 350 <5 22 5,7 5.0 2,7 14,1 108 1,3 985 8,2 370 <5 27 5,7 10.0 2,7 14,0 107 1,6 984 8,2 370 <5 27 5,7 15.0 2,7 14,0 107 1,6 985 8,2 360 <5 25 5,7 27.3.2014 VIS / V5 Syningsviken 5 Jää 0 cm; Kok.syv. 16,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 3,1 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 2,9 13,5 104 1,2 976 8,1 350 <5 24 5,6 5.0 2,8 13,5 104 1,5 979 8,2 410 <5 29 5,6 10.0 2,8 13,6 104 1,6 982 8,2 390 <5 33 5,7 15.0 2,8 13,6 105 1,9 983 8,1 420 <5 35 5,7 27.3.2014 VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Jää 0 cm; Kok.syv. 6,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 4,0 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 2,9 13,6 105 0,90 995 8,2 330 <5 21 5,7 5.0 2,9 13,6 105 1,0 1001 8,2 350 <5 24 5,8 27.3.2014 VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Jää 0 cm; Kok.syv. 17,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 4,1 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 2,2 14,1 107 0,89 1027 8,1 350 <5 27 5,9 5.0 2,1 14,2 107 1,0 1027 8,1 370 <5 29 5,9 10.0 1,9 14,0 105 0,90 1028 8,1 370 <5 29 5,9 16.0 1,9 14,0 105 0,94 1033 8,1 400 <5 29 6,0 27.3.2014 VIS / V8 Basafjärden 10 Jää 0 cm; Kok.syv. 19,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 3,4 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 2,7 14,0 107 1,2 987 8,2 380 <5 25 5,7 5.0 2,6 14,0 107 1,2 987 8,2 370 <5 28 5,7 10.0 2,6 14,0 107 1,6 990 8,2 350 <5 25 5,7 15.0 2,6 13,8 105 1,7 990 8,1 350 <5 24 5,7 18.0 2,6 13,8 105 1,9 992 8,1 350 <5 27 5,7 12.5.2014 VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Näk.syv. 4,7 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 8,4 8,0 2,3 12.5.2014 VIS / V2B Sandöfjärden 44 Näk.syv. 3,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 9,2 7,9 2,0 12.5.2014 VIS / V3 Sandöfjärden 8 Näk.syv. 3,7 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 9,3 7,9 2,0 12.5.2014 VIS / V5 Syningsviken 5 Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 8,8 7,9 5,2 12.5.2014 VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Näk.syv. 3,1 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 9,4 7,9 2,0 70 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Vedenlaatu tulokset Liite 3. (16/19) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 12.5.2014 VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Näk.syv. 5,5 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 7,1 8,0 2,1 12.5.2014 VIS / V8 Basafjärden 10 Näk.syv. 3,9 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 8,6 8,0 2,6 2.6.2014 VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 14,7 10,0 101 1,6 954 8,0 340 <5 18 5,5 5.0 14,4 10,0 101 2,2 952 8,0 320 <5 21 5,5 10.0 8,3 8,0 70 1,4 973 7,6 330 10 28 5,6 15.0 7,9 7,4 65 1,1 973 7,5 350 33 32 5,6 19.0 7,8 7,4 64 0,91 968 7,5 370 38 35 5,6 0-4,0 14,6 8,0 3,4 2.6.2014 VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 15,3 9,5 98 2,6 956 8,0 330 <5 20 5,5 4,0 14,7 9,6 98 2,0 958 7,9 350 <5 23 5,5 0-4,0 15,0 8,0 3,5 2.6.2014 VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 15,2 9,6 98 1,9 960 8,0 330 <5 21 5,5 5.0 14,1 8,2 82 4,4 963 7,7 360 6,7 30 5,5 0-4,0 14,9 7,9 4,0 2.6.2014 VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 14,9 10,1 104 1,4 951 8,0 310 <5 16 5,5 5.0 13,8 10,1 101 1,8 959 8,0 360 <5 22 5,5 10.0 8,7 8,5 76 1,1 973 7,6 390 7,9 27 5,6 15.0 7,9 6,9 60 1,0 966 7,5 430 76 54 5,6 2.6.2014 VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 15,2 9,8 101 2,3 945 8,0 330 <5 19 5,4 5.0 11,5 9,1 86 2,2 963 7,7 350 6,2 28 5,5 10.0 8,3 7,8 69 1,3 968 7,5 360 14 38 5,6 15.0 7,2 5,5 47 1,2 963 7,3 520 160 87 5,5 0-4,0 14,0 8,0 3,5 2.6.2014 VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 15,0 9,5 98 2,5 969 7,9 330 <5 20 5,6 5.0 12,6 9,8 96 1,9 999 8,0 300 5,7 21 5,8 0-4,0 13,9 7,9 3,3 2.6.2014 VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 12,7 10,7 104 0,96 1002 8,0 300 <5 17 5,8 5.0 12,0 10,7 103 0,56 1015 8,1 300 <5 17 5,9 10.0 9,7 10,6 97 0,59 1029 8,0 280 6,8 18 5,9 16.0 8,5 9,8 87 0,68 1041 7,8 330 17 25 6,0 0-0,4 12,5 8,0 2,6 2.6.2014 VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 14,1 10,3 103 1,6 954 8,1 340 <5 20 5,5 5.0 13,8 10,3 103 1,7 965 8,1 340 <5 21 5,5 10.0 9,1 9,2 83 1,4 985 7,7 320 6,3 23 5,7 15.0 7,8 7,8 68 0,88 987 7,5 370 50 38 5,7 18.0 7,2 7,2 61 0,88 986 7,5 430 100 59 5,7 0-4,0 14,0 8,1 3,5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 71

Liite 3. (17/19) Vedenlaatu tulokset Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 24.6.2014 VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 5.0 10.0 15.0 19.0 0-4 14,9 8,0 5,5 24.6.2014 VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 4.0 0-4.0 15,1 8,0 4,2 24.6.2014 VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 5.0 0-4 15,1 8,0 4,7 24.6.2014 VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 5.0 10.0 15.0 0-4 15,5 8,1 4,4 24.6.2014 VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 5.0 0-4 15,0 8,0 4,6 24.6.2014 VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 5.0 10.0 16.0 0-4 14,0 8,2 3,2 24.6.2014 VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 5.0 10.0 15.0 18.0 0-4 14,8 8,0 4,4 22.7.2014 VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 21,8 9,3 109 0,72 980 8,1 330 19 17 5,6 5.0 18,3 8,5 93 0,90 980 7,9 360 26 22 5,6 10.0 12,2 2,8 27 1,2 995 7,2 330 13 44 5,7 15.0 10,0 0,7 6 2,9 985 7,1 450 120 180 5,7 19.0 9,8 0,5 5 3,1 988 7,0 490 160 220 5,7 0-4,0 20,7 8,1 1,8 22.7.2014 VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 21,8 8,9 105 1,1 987 8,1 350 15 18 5,7 4,0 20,7 8,2 94 1,4 990 7,9 380 30 20 5,7 0-4,0 21,0 8,1 3,0 22.7.2014 VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 21,8 8,7 103 1,8 992 8,1 340 23 23 5,7 5.0 18,8 5,4 60 2,1 993 7,4 540 120 49 5,7 0-4,0 21,0 8,1 3,7 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Vedenlaatu tulokset Liite 3. (18/19) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 22.7.2014 VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 21,8 8,8 103 0,62 989 8,1 370 17 17 5,7 5.0 18,8 8,5 94 0,83 992 7,9 390 28 23 5,7 10.0 12,8 4,2 41 1,3 1006 7,3 330 13 31 5,8 15.0 9,8 0,6 6 3,2 992 7,1 520 130 190 5,7 22.7.2014 VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 22,0 8,9 105 0,69 983 8,1 340 15 15 5,7 5.0 18,1 8,4 92 0,99 990 7,9 350 26 22 5,7 10.0 11,5 1,5 14 1,5 990 7,1 370 19 70 5,7 15.0 8,8 <0,1 <1 1,9 979 7,0 670 270 240 5,6 0-4,0 21,2 8,1 1,9 22.7.2014 VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 21,9 9,1 107 1,3 990 8,2 360 30 20 5,7 5.0 19,6 8,1 91 1,3 998 8,0 420 64 29 5,7 0-4,0 21,0 8,2 3,8 22.7.2014 VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 20,5 9,7 111 0,80 1002 8,3 370 38 26 5,8 5.0 18,6 9,1 100 0,88 1003 8,2 340 33 22 5,8 10.0 14,2 8,0 80 1,1 1009 7,9 360 26 19 5,8 16.0 9,8 4,0 37 1,4 1023 7,2 420 110 50 5,9 0-4,0 20,0 8,4 2,8 22.7.2014 VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 21,3 8,8 103 0,72 988 8,2 330 14 15 5,7 5.0 18,7 9,2 102 1,3 982 8,0 380 31 23 5,7 10.0 13,7 5,1 51 1,3 998 7,4 350 17 28 5,7 15.0 10,3 1,3 12 2,9 1013 7,1 400 58 98 5,8 18.0 9,3 0,7 6 4,6 1011 7,1 530 160 180 5,8 0-4,0 20,2 8,2 1,7 18.8.2014 VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 21,4 8,1 95 1,8 988 8,2 430 8,5 22 11 5,7 5.0 21,3 8,0 93 1,6 989 8,2 420 13 23 5,7 10.0 15,2 2,0 20 1,9 996 7,4 440 130 50 5,7 15.0 10,9 0,4 4 3,3 997 7,3 550 220 220 5,7 19.0 10,3 <0,1 <1 3,3 994 7,2 710 340 320 5,7 0-4,0 21,4 8,2 6,1 18.8.2014 VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 21,4 8,1 95 8,4 985 8,1 470 7,6 45 9 5,7 4,0 21,4 8,1 95 6,5 986 8,1 450 5,7 46 5,7 0-4,0 21,4 8,1 16 18.8.2014 VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 21,3 8,0 93 6,7 985 8,1 480 7,0 50 16 5,7 5.0 21,3 7,7 90 6,6 984 8,1 480 7,1 49 5,7 0-4,0 21,3 8,1 12 18.8.2014 VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 21,2 8,0 94 1,4 991 8,2 350 9,6 21 0 5,7 5.0 21,1 8,1 94 1,5 989 8,2 380 9,0 21 5,7 10.0 15,1 2,6 27 2,4 999 7,4 430 120 44 5,8 15.0 10,6 0,2 2 3,4 993 7,3 610 280 290 5,7 18.8.2014 VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 21,6 8,1 95 1,4 986 8,2 370 9,3 20 4 5,7 5.0 21,6 8,2 96 2,0 982 8,2 400 12 20 5,7 10.0 15,6 1,8 18 2,6 997 7,4 470 120 56 5,7 15.0 9,0 <0,1 <1 4,5 983 7,2 1000 590 380 5,7 0-4,0 21,6 8,3 5,4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 73

Liite 3. (19/19) Vedenlaatu tulokset Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 18.8.2014 VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 21,1 7,5 87 5,3 985 8,1 450 38 43 4 5,7 5.0 21,1 7,5 87 6,8 984 8,1 510 38 52 5,7 0-4,0 21,1 8,0 7,7 18.8.2014 VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 21,1 7,8 90 0,92 988 8,2 450 75 38 0 5,7 5.0 21,1 7,8 90 0,91 987 8,2 450 71 35 5,7 10.0 20,6 7,3 84 0,90 989 8,2 420 73 33 5,7 16.0 12,2 2,8 27 3,8 1018 7,4 590 220 89 5,9 0-4,0 21,1 8,2 4,2 18.8.2014 VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 21,2 8,0 93 1,2 991 8,2 360 12 20 3 5,7 5.0 21,2 8,2 95 1,2 992 8,2 390 11 21 5,7 10.0 15,8 3,2 34 2,0 1007 7,5 450 120 39 5,8 15.0 11,1 1,0 9 3,9 1010 7,3 500 170 150 5,8 18.0 9,9 0,6 5 5,3 1009 7,3 630 300 360 5,8 0-4,0 21,2 8,3 5,6 9.9.2014 VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Näk.syv. 3,7 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 0-4 17,7 8,1 3,9 9.9.2014 VIS / V2B Sandöfjärden 44 Näk.syv. 1,9 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 0-4 17,5 8,1 6,0 9.9.2014 VIS / V3 Sandöfjärden 8 Näk.syv. 2,0 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 0-4 17,6 8,1 6,5 9.9.2014 VIS / V5 Syningsviken 5 Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 0-4 18,1 8,1 4,3 9.9.2014 VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Näk.syv. 1,9 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 0-4 17,6 8,1 6,8 9.9.2014 VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Näk.syv. 3,1 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 0-4 17,2 8,1 5,3 9.9.2014 VIS / V8 Basafjärden 10 Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 0-4 17,6 8,2 4,2 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (1/30) Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Hanko HI Andalskär 8-10 m kova pohja 13.10.2011 Kvantitatiivinen 8,0-10,0 Ekman 250 0,5 5 Hanko HI Andalskär 8-10 m kova pohja 20.9.2012 10:10 Kvantitatiivinen 10,0-10,0 Ekman 250 0,5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PLATYHELMINTHES Planaria torva 1 0,3 8 17,89 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 3 0,8 24 35,78 POLYCHAETA Marenzelleria adult 1 0,3 8 17,89 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 1 0,1 8 17,89 GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 12 0,9 96 171,11 Hydrobia 389 28,2 3112 3456,87 1 0,3 8 17,89 Hydrobia ventrosa 200 54,3 1600 1590,97 Hydrobia ulvae 32 8,7 256 318,25 Potamopyrgus antipodarum Limapontia capitata 1 0,1 8 17,89 BIVALVIA Mytilus trossulus 878 63,7 7024 4669,96 98 26,6 784 857,25 Mya arenaria Cerastoderma glaucum 23 1,7 184 252,35 3 0,8 24 35,78 Macoma baltica 6 0,4 48 107,33 3 0,8 24 53,67 BRYOZOA Electra crustulenta 5 0,4 40 0 4 1,1 32 17,89 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 1 0,3 8 17,89 CRUSTACEA OSTRACODA 1 0,3 8 17,89 Amphibalanus improvisus 29 2,1 232 237,32 16 4,3 128 221,63 Neomysis integer Saduria entomon Idotea juv. Idotea balthica 15 1,1 120 120 Idotea chelipes Jaera 2 0,1 16 35,78 1 0,3 8 17,89 Leptocheirus pilosus Corophium volutator Gammarus Gammarus locusta 3 0,8 24 53,67 Gammarus oceanicus Gammarus zaddachi Gammarus salinus 18 1,3 144 300,13 Monoporeia affinis Palaemon elegans INSECTA DIPTERA Chironomidae Summa 1379 100 11032 8235,31 368 100 2944 1676,33 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 12 15 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 75

Liite 4. (2/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Hanko HI Andalskär 8-10 m Hanko HI Andalskär 8-10 m Pohjatyyppi kova pohja kova pohja Näytteenottoaika 9.9.2013 17.9.2014 Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 8,0-10,0 8,0-8,0 Näytteenotin Ekman Ekman Noutimen pinta-ala [cm2] 250 250 Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä 0,5 5 0,5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis CNIDARIA Hydra 2 0,5 16 35,78 PLATYHELMINTHES Planaria 3 0,8 24 35,78 Planaria torva NEMERTEA Cyanophthalma obscura 8 2 64 35,78 POLYCHAETA Hediste diversicolor 1 0,3 8 17,89 Marenzelleria adult 5 1,3 40 69,28 Fabricia stellaris Manayunkia aestuarina OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 1 0,3 8 17,89 Tubificidae Tubifex costatus Limnodrilus Peloscolex benedeni 21 5,3 168 375,66 Clitellio arenarius Naididae MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 3 0,8 24 35,78 28 1,4 224 232,55 Hydrobia Hydrobia ventrosa 32 8,1 256 163,95 84 4,3 672 794,68 Hydrobia ulvae 101 5,2 808 674,33 Potamopyrgus antipodarum Limapontia capitata 19 1 152 150,73 BIVALVIA Mytilus trossulus 286 72,6 2288 1227,49 1550 80,2 12400 11127,73 Mya arenaria Cerastoderma glaucum 1 0,1 8 17,89 Macoma baltica 4 1 32 71,55 BRYOZOA Electra crustulenta 3 0,8 24 21,91 3 0,2 24 21,91 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 2 0,1 16 21,91 CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 8 2 64 66,93 91 4,7 728 1003,35 Idotea juv. 1 0,1 8 17,89 Idotea balthica 6 0,3 48 65,73 Idotea chelipes 2 0,5 16 35,78 Jaera 5 1,3 40 56,57 Gammarus locusta 1 0,3 8 17,89 6 0,3 48 65,73 Gammarus salinus 8 2 64 143,11 40 2,1 320 246,58 Chironomidae Heterotrissocladius grimshawi 1 0,3 8 17,89 Tanytarsus chinyensis-agg. 1 0,1 8 17,89 Summa 394 100 3152 949,69 1933 100 15464 13563,44 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 18 14 76 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (3/30) Yksilömäärä Paikan nimi Hanko HIC Norra Andalskär 17 m Hanko HIC Norra Andalskär 8-10 m Pohjatyyppi pehmeä pohja hiekka pohja Näytteenottoaika 17.9.2014 17.9.2014 Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 18,0-18,0 10,0-10,0 Näytteenotin Ekman Ekman Noutimen pinta-ala [cm2] 250 250 Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä 0,5 5 0,5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² CNIDARIA Hydra 1 0,5 8 17,89 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 2 0,3 16 35,78 POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. 1 0,5 8 17,89 8 1,4 64 45,61 Hediste diversicolor adult 3 1,6 24 35,78 16 2,8 128 76,94 Bylgides sarsi 1 0,5 8 17,89 Pygospio elegans 1 0,5 8 17,89 11 1,9 88 91,21 Marenzelleria juv. 6 3,2 48 33,47 4 0,7 32 71,55 Marenzelleria adult 14 7,4 112 59,33 2 0,3 16 35,78 Fabricia stellaris 1 0,5 8 17,89 Manayunkia aestuarina OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA Tubificidae Tubifex costatus 55 28,9 440 260,77 28 4,8 224 151,26 Limnodrilus Peloscolex benedeni 1 0,2 8 17,89 Clitellio arenarius 36 18,9 288 217,99 20 3,5 160 172,05 Naididae MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 10 1,7 80 56,57 Hydrobia Hydrobia ventrosa 31 5,4 248 226,98 Hydrobia ulvae 1 0,5 8 17,89 55 9,5 440 209,76 Potamopyrgus antipodarum Limapontia capitata BIVALVIA Mytilus trossulus 7 3,7 56 77,97 219 37,9 1752 1890,69 Mya arenaria 2 0,3 16 35,78 Cerastoderma glaucum 2 0,3 16 35,78 Macoma baltica 53 27,9 424 277,99 121 20,9 968 436,72 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,5 8 17,89 3 0,5 24 21,91 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 16 2,8 128 172,97 Gammarus locusta 6 1 48 65,73 Gammarus oceanicus Gammarus zaddachi 6 1 48 86,72 Gammarus salinus 9 4,7 72 52,15 15 2,6 120 178,89 Monoporeia affinis Palaemon elegans Summa 190 100 1520 801,5 578 100 4624 1969,08 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 15 21 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 77

Liite 4. (4/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Hanko HIII Gunnarstrand 8-10 m Hanko HIIIB Uddskatan 10-12 m kova pohja hiekka pohja 17.9.2014 18.9.2014 Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 9,0-9,0 10,0-10,0 Ekman Ekman 250 250 0,5 0,5 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. 9 0,7 72 107,33 3 0,9 24 21,91 Hediste diversicolor adult 6 0,5 48 33,47 6 1,8 48 33,47 Bylgides sarsi Pygospio elegans 15 4,6 120 84,85 Marenzelleria juv. 14 1,1 112 163,46 4 1,2 32 33,47 Marenzelleria adult 6 0,5 48 71,55 14 4,3 112 71,55 Fabricia stellaris Manayunkia aestuarina 1 0,1 8 17,89 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 13 4 104 66,93 Tubificidae 7 2,1 56 87,64 Tubifex costatus 82 6,4 656 373,74 Naididae 1 0,1 8 17,89 MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 9 0,7 72 81,98 1 0,3 8 17,89 Hydrobia Hydrobia ventrosa 7 0,5 56 66,93 Hydrobia ulvae 63 4,9 504 552,52 35 10,6 280 141,42 BIVALVIA Mytilus trossulus 594 46,4 4752 1986,84 82 24,9 656 1333,15 Mya arenaria 2 0,2 16 21,91 2 0,6 16 21,91 Cerastoderma glaucum 6 0,5 48 65,73 7 2,1 56 45,61 Macoma baltica 99 7,7 792 586,79 66 20,1 528 133,87 BRYOZOA Electra crustulenta 4 0,3 32 17,89 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 182 14,2 1456 1235,02 58 17,6 464 993,02 Neomysis integer 1 0,3 8 17,89 Saduria entomon 7 0,5 56 45,61 2 0,6 16 21,91 Idotea juv. Idotea balthica 1 0,1 8 17,89 Idotea chelipes Jaera 14 1,1 112 95,5 Leptocheirus pilosus Corophium volutator 117 9,1 936 704,05 8 2,4 64 60,66 Gammarus 1 0,3 8 17,89 Gammarus locusta 7 0,5 56 45,61 Gammarus salinus 48 3,8 384 356,2 3 0,9 24 53,67 Chironomidae Chironomus plumosus-t. 1 0,3 8 17,89 Summa 1279 100 10232 3220,98 329 100 2632 2446,29 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 22 20 78 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (5/30) Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Hanko HIIIB Uddskatan 3 m Hanko II Lergruud 8-10 m hiekka pohja hiekka pohja 18.8.2014 17.9.2014 12:30 Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 2,0-2,0 9,0-9,0 Ekman Ekman 250 250 0,5 0,5 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 15 1,9 120 138,56 PRIAPULA NEMATOMORPHA 1 0,2 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. 3 0,4 24 35,78 9 1,7 72 33,47 Hediste diversicolor adult 11 1,4 88 76,94 8 1,5 64 45,61 Bylgides sarsi Pygospio elegans 2 0,3 16 35,78 9 1,7 72 71,55 Marenzelleria juv. 9 1,7 72 71,55 Marenzelleria adult 1 0,1 8 17,89 16 3,1 128 130,84 Fabricia stellaris 1 0,2 8 17,89 Manayunkia aestuarina OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 55 7 440 466,48 Tubificidae Tubifex costatus 2 0,3 16 35,78 75 14,5 600 470,74 Clitellio arenarius 16 2 128 286,22 Naididae MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 62 7,9 496 247,55 1 0,2 8 17,89 Hydrobia Hydrobia ventrosa 72 9,2 576 177,99 Hydrobia ulvae 269 34,3 2152 1062,6 140 27 1120 377,36 Potamopyrgus antipodarum 2 0,3 16 21,91 Limapontia capitata BIVALVIA Mytilus trossulus 33 4,2 264 416,27 107 20,6 856 1126,98 Mya arenaria 1 0,2 8 17,89 Cerastoderma glaucum 107 13,6 856 1150,86 10 1,9 80 69,28 Macoma baltica 72 9,2 576 598,4 42 8,1 336 242,65 BRYOZOA Electra crustulenta 2 0,4 16 21,91 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 6 0,8 48 52,15 5 1 40 69,28 Neomysis integer 1 0,2 8 17,89 Saduria entomon 3 0,6 24 21,91 Idotea juv. Idotea balthica 51 6,5 408 465,1 Corophium volutator 75 14,5 600 527,64 Gammarus Gammarus locusta 2 0,4 16 21,91 Gammarus oceanicus 4 0,5 32 71,55 Gammarus zaddachi Gammarus salinus 2 0,4 16 35,78 Monoporeia affinis Palaemon elegans 1 0,1 8 17,89 Summa 784 100 6272 2329,53 519 100 4152 1495,97 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 19 21 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 79

Liite 4. (6/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä linja H I Andalskär linja H I Andalskär pehmeä pohja pehmeä pohja 13.10.2011 20.9.2012 10:45 Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 23,0-23,0 24,0-24,0 Ekman Ekman 250 250 0,5 0,5 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 1,4 8 17,89 PRIAPULA Halicryptus spinulosus 7 2,2 56 21,91 NEMATOMORPHA NEMATODA NEMATODA 1 1,4 8 17,89 ANNELIDA POLYCHAETA Hediste diversicolor 1 0,3 8 17,89 Hediste diversicolor juv. Hediste diversicolor adult 1 1,4 8 17,89 Bylgides sarsi Pygospio elegans 2 0,6 16 21,91 Marenzelleria juv. 20 6,4 160 48,99 2 2,9 16 21,91 Marenzelleria adult 26 8,3 208 86,72 1 1,4 8 17,89 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 26 8,3 208 103,54 1 1,4 8 17,89 MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis Hydrobia 9 2,9 72 59,33 Hydrobia ventrosa 1 1,4 8 17,89 Hydrobia ulvae 2 2,9 16 21,91 Potamopyrgus antipodarum 1 0,3 8 17,89 1 1,4 8 17,89 Limapontia capitata 1 1,4 8 17,89 BIVALVIA Mytilus trossulus 2 0,6 16 21,91 11 15,7 88 52,15 Mya arenaria 2 0,6 16 21,91 2 2,9 16 21,91 Cerastoderma glaucum Macoma baltica 212 67,7 1696 244,29 32 45,7 256 100,4 BRYOZOA Electra crustulenta 5 7,1 40 0 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus Neomysis integer Saduria entomon 4 1,3 32 33,47 4 5,7 32 33,47 Gammarus salinus 1 1,4 8 17,89 Monoporeia affinis 1 0,3 8 17,89 3 4,3 24 35,78 Palaemon elegans Summa 313 100 2504 351,68 70 100 560 126,49 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 13 17 80 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (7/30) Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä linja H I Andalskär linja H I Andalskär pehmeä pohja pehmeä pohja 9.9.2013 17.9.2014 Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 25 24,0-24,0 Ekman Ekman 250 250 0,5 0,5 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PRIAPULA Halicryptus spinulosus 6 1,8 48 52,15 7 1,1 56 66,93 POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. Hediste diversicolor adult Bylgides sarsi 1 0,3 8 17,89 2 0,3 16 35,78 Pygospio elegans Marenzelleria juv. 30 8,8 240 135,65 50 7,7 400 651,15 Marenzelleria adult 44 12,9 352 210,52 181 27,8 1448 520,31 Fabricia stellaris Manayunkia aestuarina OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA Tubificidae Tubifex costatus 14 4,1 112 91,21 38 5,8 304 177,99 Limnodrilus 12 3,5 96 100,4 GASTROPODA Theodoxus fluviatilis Hydrobia Hydrobia ventrosa 2 0,6 16 21,91 1 0,2 8 17,89 Hydrobia ulvae 2 0,3 16 21,91 Potamopyrgus antipodarum 3 0,5 24 53,67 Limapontia capitata BIVALVIA Mytilus trossulus 33 9,6 264 108,07 51 7,8 408 148,05 Mya arenaria Cerastoderma glaucum Macoma baltica 157 45,9 1256 594,37 205 31,5 1640 430,81 BRYOZOA Electra crustulenta 5 0,8 40 0 CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 6 0,9 48 107,33 Neomysis integer 1 0,2 8 17,89 Saduria entomon 4 1,2 32 33,47 11 1,7 88 71,55 Leptocheirus pilosus 35 10,2 280 169,71 Gammarus locusta 4 0,6 32 43,82 Gammarus oceanicus Gammarus zaddachi Gammarus salinus 4 1,2 32 33,47 16 2,5 128 124,58 Monoporeia affinis 67 10,3 536 432,3 Palaemon elegans Summa 342 100 2736 603,72 650 100 5200 1554,09 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 12 17 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 81

Liite 4. (8/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi linja H IB Granskär linja H II Lergruud Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika 17.9.2014 17.9.2014 Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 9,0-9,0 24,0-24,0 Näytteenotin Ekman Ekman Noutimen pinta-ala [cm2] 250 250 Seulakoko [mm] 0,5 0,5 Näytteiden lukumäärä 5 4 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 17 3,4 136 60,66 1 0,3 10 20 PRIAPULA Halicryptus spinulosus 7 2,3 70 38,3 POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. 10 2 80 48,99 Hediste diversicolor adult 8 1,6 64 45,61 Bylgides sarsi Pygospio elegans 5 1 40 48,99 Marenzelleria juv. 5 1 40 69,28 49 15,8 490 287,29 Marenzelleria adult 9 1,8 72 76,94 171 55 1710 298,22 Fabricia stellaris Manayunkia aestuarina OLIGOCHAETA Tubifex costatus 5 1 40 48,99 Limnodrilus 2 0,4 16 21,91 Peloscolex benedeni Clitellio arenarius 4 0,8 32 52,15 Naididae MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 44 8,8 352 307,77 Hydrobia Hydrobia ventrosa 13 2,6 104 96,33 Hydrobia ulvae 93 18,5 744 571,03 Potamopyrgus antipodarum 13 2,6 104 35,78 9 2,9 90 132,16 Limapontia capitata BIVALVIA Mytilus trossulus 94 18,7 752 208,61 1 0,3 10 20 Mya arenaria 1 0,2 8 17,89 1 0,3 10 20 Cerastoderma glaucum Macoma baltica 167 33,3 1336 409,49 68 21,9 680 252,98 BRYOZOA Electra crustulenta 3 0,6 24 21,91 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 4 0,8 32 52,15 1 0,3 10 20 Neomysis integer Saduria entomon 1 0,2 8 17,89 Idotea juv. Idotea balthica 1 0,2 8 17,89 Gammarus locusta 1 0,2 8 17,89 Gammarus oceanicus Gammarus zaddachi Gammarus salinus 2 0,4 16 21,91 1 0,3 10 20 Monoporeia affinis 2 0,6 20 23,09 Summa 502 100 4016 1453,99 311 100 3110 566,98 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 22 11 82 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (9/30) Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä linja H III Gunnarstrand linja H IIIB Uddskatan pehmeä pohja pehmeä pohja 17.9.2014 13:00 18.9.2014 Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 30,0-30,0 19,0-19,0 Ekman Ekman 250 250 0,5 0,5 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 1 0,2 8 17,89 PRIAPULA Halicryptus spinulosus 1 0,2 8 17,89 12 2,5 96 60,66 NEMATOMORPHA POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. Hediste diversicolor adult Bylgides sarsi 1 0,2 8 17,89 Pygospio elegans Marenzelleria juv. 90 14,9 720 354,4 17 3,6 136 159 Marenzelleria adult 352 58,3 2816 997,44 193 40,9 1544 332,99 Fabricia stellaris Manayunkia aestuarina OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA Tubificidae Tubifex costatus 6 1,3 48 65,73 GASTROPODA Theodoxus fluviatilis Hydrobia 1 0,2 8 17,89 Hydrobia ventrosa Hydrobia ulvae 1 0,2 8 17,89 2 0,4 16 35,78 Potamopyrgus antipodarum 9 1,9 72 71,55 Limapontia capitata BIVALVIA Mytilus trossulus 3 0,5 24 35,78 13 2,8 104 118,66 Mya arenaria Cerastoderma glaucum Macoma baltica 128 21,2 1024 207,07 196 41,5 1568 284,82 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,2 8 17,89 CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus Neomysis integer 2 0,3 16 21,91 Saduria entomon 5 0,8 40 48,99 2 0,4 16 35,78 Gammarus salinus 6 1,3 48 86,72 Monoporeia affinis 21 3,5 168 52,15 Palaemon elegans INSECTA DIPTERA Chironomidae Heterotrissocladius grimshawi Chironomus aprilinus 12 2,5 96 173,44 Chironomus plumosus-t. Chironomus thummi-t. 1 0,2 8 17,89 Tanytarsus chinyensis-agg. Summa 604 100 4832 863,2 472 100 3776 395,58 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 10 15 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 83

Liite 4. (10/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Näytteiden lukumäärä Hanko IV Slakteribukten 8-10 m pehmeä pohja 18.9.2014 Kvantitatiivinen 10,0-10,0 Ekman 5 Hanko VI Bockaholm 8-10 m kova pohja 12.10.2011 Kvantitatiivinen 10,0-10,0 Ekman 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajont Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² POLYCHAETA Hediste diversicolor 17 8,9 136 131,45 Hediste diversicolor juv. Hediste diversicolor adult 6 3 48 71,55 Bylgides sarsi Boccardia redeki 2 1 16 21,91 Pygospio elegans 2 1 16 35,78 Marenzelleria juv. 1 0,5 8 17,89 1 0,5 8 17,89 Marenzelleria adult 4 2 32 43,82 4 2,1 32 33,47 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 14 6,9 112 130,84 7 3,6 56 60,66 Limnodrilus Peloscolex benedeni 5 2,5 40 48,99 Potamothrix/Tubifex MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis Hydrobia 41 21,4 328 163,46 Hydrobia ventrosa Hydrobia ulvae 20 9,9 160 189,74 Potamopyrgus antipodarum 1 0,5 8 17,89 BIVALVIA Mytilus trossulus 57 28,2 456 733,54 23 12 184 237,66 Mya arenaria 1 0,5 8 17,89 3 1,6 24 35,78 Cerastoderma glaucum 1 0,5 8 17,89 17 8,9 136 128,37 Macoma baltica 54 26,7 432 190,58 60 31,3 480 505,17 BRYOZOA Electra crustulenta 3 1,5 24 21,91 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina CRUSTACEA OSTRACODA 1 0,5 8 17,89 Amphibalanus improvisus 18 8,9 144 156,46 Neomysis integer Saduria entomon 3 1,5 24 21,91 2 1 16 21,91 Jaera 1 0,5 8 17,89 Leptocheirus pilosus 1 0,5 8 17,89 Corophium volutator 5 2,5 40 56,57 1 0,5 8 17,89 Gammarus Gammarus salinus 8 4 64 121,98 6 3,1 48 43,82 Monoporeia affinis INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomus plumosus-t. 4 2,1 32 33,47 Summa 202 100 1616 1125,2 192 100 1536 817,12 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 17 17 84 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (11/30) Yksilömäärä Paikan nimi Hanko VI Bockaholm 8-10 m Hanko VI Bockaholm 8-10 m Pohjatyyppi kova pohja kova pohja Näytteenottoaika 20.9.2012 12:50 9.9.2013 Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 10,0-10,0 10 Näytteenotin Ekman Ekman Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajont Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 2 1 16 21,91 PRIAPULA Halicryptus spinulosus ANNELIDA POLYCHAETA Hediste diversicolor 7 3,6 56 53,67 Hediste diversicolor juv. 2 0,6 16 21,91 Hediste diversicolor adult 21 5,8 168 17,89 Bylgides sarsi Boccardia redeki 1 0,3 8 17,89 Pygospio elegans 9 2,5 72 81,98 3 1,5 24 21,91 Marenzelleria juv. 44 12,2 352 216,15 11 5,6 88 59,33 Marenzelleria adult 42 11,7 336 210,9 15 7,6 120 120 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 10 2,8 80 63,25 14 7,1 112 95,5 Limnodrilus 15 7,6 120 113,14 Peloscolex benedeni Potamothrix/Tubifex 11 5,6 88 86,72 MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 3 0,8 24 35,78 Hydrobia Hydrobia ventrosa 8 2,2 64 60,66 5 2,5 40 69,28 Hydrobia ulvae 22 6,1 176 121,98 9 4,6 72 71,55 Potamopyrgus antipodarum 1 0,2 8 17,89 BIVALVIA Mytilus trossulus 78 21,7 624 371,59 18 9,1 144 257,06 Mya arenaria 1 0,3 8 17,89 Cerastoderma glaucum 9 2,5 72 33,47 3 1,5 24 35,78 Macoma baltica 77 21,4 616 148,59 21 10,7 168 148,05 BRYOZOA Electra crustulenta 3 0,8 24 21,91 1 0,5 8 17,89 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina CRUSTACEA OSTRACODA 1 0,3 8 17,89 Amphibalanus improvisus 12 3,3 96 115,24 5 2,5 40 89,44 Neomysis integer Saduria entomon Jaera Leptocheirus pilosus Corophium volutator 6 1,7 48 71,55 52 26,4 416 412,41 Gammarus 3 0,8 24 53,67 Gammarus salinus 8 2,2 64 82,95 3 1,5 24 21,91 Monoporeia affinis INSECTA DIPTERA Chironomidae Tanypodinae 2 1 16 35,78 Chironomus thummi 1 0,2 8 17,89 Summa 363 100 2904 601,73 197 100 1576 662,48 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 20 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 85

Liite 4. (12/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Hanko VI Bockaholm 8-10 m linja H IV Slakteribukten Pohjatyyppi kova pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys 18.8.2014 Kvantitatiivinen 18.9.2014 Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 10,0-10,0 45,0-45,0 Näytteenotin Ekman Ekman Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajont Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 0,3 8 17,89 PRIAPULA Halicryptus spinulosus 20 4,9 160 80 ANNELIDA POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. 1 0,3 8 17,89 Hediste diversicolor adult 3 1 24 35,78 Bylgides sarsi 1 0,2 8 17,89 Boccardia redeki Pygospio elegans 2 0,7 16 35,78 Marenzelleria juv. 29 7,1 232 259,85 Marenzelleria adult 3 1 24 35,78 197 48,2 1576 740,59 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 6 2 48 52,15 2 0,5 16 35,78 Limnodrilus Peloscolex benedeni 2 0,7 16 21,91 Potamothrix/Tubifex MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 3 1 24 53,67 Hydrobia ulvae 7 2,4 56 77,97 Potamopyrgus antipodarum 4 1,4 32 33,47 BIVALVIA Mytilus trossulus 143 48,6 1144 1856,36 1 0,2 8 17,89 Mya arenaria Cerastoderma glaucum 4 1,4 32 33,47 Macoma baltica 38 12,9 304 289,27 95 23,2 760 284,25 BRYOZOA Electra crustulenta 5 1,7 40 0 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 1 0,3 8 17,89 CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 27 9,2 216 304,11 Neomysis integer Saduria entomon 3 1 24 35,78 4 1 32 43,82 Jaera Leptocheirus pilosus 2 0,7 16 35,78 Corophium volutator 23 7,8 184 156,46 Gammarus Gammarus salinus 10 3,4 80 178,89 Monoporeia affinis 60 14,7 480 224,5 INSECTA DIPTERA Chironomidae Orthocladiinae 1 0,3 8 17,89 Chironomus aprilinus 5 1,7 40 56,57 Summa 294 100 2352 2064,05 409 100 3272 1116,92 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 22 9 86 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (13/30) Yksilömäärä Paikan nimi linja H VI Bockaholm linja H VI Bockaholm Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika 12.10.2011 20.9.2012 12:15 Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 23,0-23,0 22,0-22,0 Näytteenotin Ekman Ekman Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajont Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura PRIAPULA Halicryptus spinulosus 3 1,4 24 21,91 2 1,1 16 21,91 POLYCHAETA Hediste diversicolor 1 0,5 8 17,89 Marenzelleria juv. 22 10,1 176 104,31 19 10,8 152 124,58 Marenzelleria adult 63 29 504 321,99 96 54,5 768 248,84 GASTROPODA Potamopyrgus antipodarum 1 0,5 8 17,89 BIVALVIA Macoma baltica 111 51,2 888 256,75 50 28,4 400 141,42 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,5 8 17,89 CRUSTACEA OSTRACODA 1 0,6 8 17,89 Saduria entomon 3 1,4 24 35,78 1 0,6 8 17,89 Monoporeia affinis 2 0,9 16 35,78 2 1,1 16 35,78 Chironomidae Procladius 1 0,5 8 17,89 5 2,8 40 28,28 Chironomus juv. 2 0,9 16 35,78 Chironomus plumosus-t. 7 3,2 56 35,78 Summa 217 100 1736 566,11 176 100 1408 417,04 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 12 8 Paikan nimi linja H VI Bockaholm linja H VI Bockaholm Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys 9.9.2013 Kvantitatiivinen 18.9.2014 Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 25 22,0-22,0 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PRIAPULA Halicryptus spinulosus 5 2,6 40 28,28 10 6,5 80 0 POLYCHAETA Marenzelleria juv. 46 23,7 368 273,35 7 4,5 56 45,61 Marenzelleria adult 45 23,2 360 268,33 45 29,2 360 129,61 GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 1 0,5 8 17,89 BIVALVIA Mytilus trossulus 1 0,6 8 17,89 Mya arenaria 1 0,6 8 17,89 Macoma baltica 86 44,3 688 107,33 82 53,2 656 197,18 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,5 8 17,89 CRUSTACEA Neomysis integer 1 0,5 8 17,89 1 0,6 8 17,89 Saduria entomon 1 0,5 8 17,89 Monoporeia affinis 2 1 16 21,91 5 3,2 40 48,99 Chironomidae Tanypodinae 1 0,5 8 17,89 Procladius 2 1,3 16 35,78 Chironomus anthracinus 1 0,5 8 17,89 Chironomus neocorax 1 0,5 8 17,89 Chironomus plumosus-t. 1 0,5 8 17,89 Chironomus thummi-t. 2 1 16 21,91 Summa 194 100 1552 414,15 154 100 1232 306,46 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 14 9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 87

Liite 4. (14/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Hanko Forcit I 2 m Hanko Forcit I 3 m Pohjatyyppi hiekka pohja hiekka pohja Näytteenottoaika 19.9.2014 19.9.2014 Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 2,0-2,0 3,0-3,0 Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 0,1 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor juv. 12 0,6 96 77,97 7 1 56 53,67 Hediste diversicolor adult 18 0,9 144 108,07 25 3,7 200 40 Pygospio elegans 1 0,1 8 17,89 Marenzelleria adult 1 0,1 8 17,89 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 21 1,1 168 175,27 26 3,8 208 198,8 Tubificidae 1 0,1 8 17,89 Tubifex costatus 6 0,9 48 107,33 Clitellio arenarius 1 0,1 8 17,89 GASTROPODA Hydrobia 1777 89,9 14216 8618,38 508 74,6 4064 2060,41 Potamopyrgus antipodarum 12 0,6 96 214,66 6 0,9 48 52,15 BIVALVIA Mytilus trossulus 3 0,2 24 53,67 1 0,1 8 17,89 Mya arenaria 1 0,1 8 17,89 Cerastoderma glaucum 76 3,8 608 1031,66 37 5,4 296 168,76 Macoma baltica 38 1,9 304 128,37 47 6,9 376 151,26 CRUSTACEA OSTRACODA 1 0,1 8 17,89 Amphibalanus improvisus 1 0,1 8 17,89 Neomysis integer Saduria entomon 1 0,1 8 17,89 Idotea balthica 8 0,4 64 45,61 11 1,6 88 76,94 Gammarus salinus 4 0,2 32 71,55 2 0,3 16 21,91 Monoporeia affinis 1 0,1 8 17,89 Chironomidae Tanypodinae Procladius Orthocladiinae 1 0,1 8 17,89 Cricotopus Chironomus juv. Chironomus anthracinus Chironomus aprilinus Chironomus neocorax 1 0,1 8 17,89 Chironomus plumosus-t. Chironomus thummi-t. Cryptochironomus Tanytarsus chinyensis-agg. COLEOPTERA Chrysomelidae Macroplea Summa 1976 100 15808 9648,93 681 100 5448 2319,55 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 17 16 88 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (15/30) Yksilömäärä Paikan nimi Hanko Forcit I 6 m Hanko Forcit I 12 m Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika 19.9.2014 19.9.2014 Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 6,0-6,0 12,0-12,0 Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. Hediste diversicolor adult 9 2,2 72 52,15 4 2 32 17,89 Pygospio elegans 1 0,2 8 17,89 Marenzelleria juv. 2 0,5 16 35,78 1 0,5 8 17,89 Marenzelleria adult 6 1,5 48 17,89 46 23 368 130,84 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 13 6,5 104 92,09 Lumbriculus variegatus Tubificidae Tubifex costatus 30 7,4 240 152,32 Limnodrilus hoffmeisteri 1 0,2 8 17,89 MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis Hydrobia 164 40,3 1312 699,37 Hydrobia ventrosa Hydrobia ulvae 1 0,5 8 17,89 Potamopyrgus antipodarum 3 0,7 24 53,67 10 5 80 48,99 BIVALVIA Mytilus trossulus 2 1 16 35,78 Mya arenaria 5 1,2 40 89,44 Cerastoderma glaucum 7 1,7 56 45,61 Macoma baltica 12 2,9 96 77,97 52 26 416 77,97 BRYOZOA Electra crustulenta ARTHROPODA CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 1 0,2 8 17,89 Corophium volutator 161 39,6 1288 319,25 63 31,5 504 280,86 Gammarus oceanicus Gammarus zaddachi Gammarus salinus 1 0,2 8 17,89 Monoporeia affinis 1 0,2 8 17,89 3 1,5 24 21,91 DIPTERA Chironomidae Tanypodinae Procladius 4 2 32 52,15 Orthocladiinae Cricotopus Chironomus juv. Chironomus anthracinus 1 0,5 8 17,89 Chironomus aprilinus Chironomus neocorax Chironomus plumosus-t. Chironomus thummi-t. Cryptochironomus 3 0,7 24 21,91 Tanytarsus chinyensis-agg. COLEOPTERA Chrysomelidae Macroplea Summa 407 100 3256 980,45 200 100 1600 326,19 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 16 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 89

Liite 4. (16/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Hanko Forcit I 19 m Hanko Forcit II 14 m Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika 19.9.2014 12.10.2011 Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 18,0-18,0 15,0-15,0 Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajont Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² POLYCHAETA Hediste diversicolor 9 3,3 72 65,73 Hediste diversicolor juv. Hediste diversicolor adult 1 0,2 8 17,89 Pygospio elegans Marenzelleria juv. 16 3,7 128 52,15 50 18,1 400 257,68 Marenzelleria adult 150 34,8 1200 470,74 33 12 264 260,15 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 2 0,7 16 21,91 GASTROPODA Hydrobia 28 10,1 224 131,45 Potamopyrgus antipodarum 7 2,5 56 45,61 BIVALVIA Mytilus trossulus Mya arenaria 3 1,1 24 21,91 Cerastoderma glaucum 1 0,4 8 17,89 Macoma baltica 226 52,4 1808 495,9 107 38,8 856 800,8 CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus Neomysis integer Saduria entomon Idotea balthica Idotea chelipes Leptocheirus pilosus Corophium volutator Gammarus oceanicus Gammarus zaddachi Gammarus salinus Monoporeia affinis 6 1,4 48 43,82 2 0,7 16 35,78 Palaemon adspersus Palaemon elegans Crangon crangon INSECTA Nymphulinae DIPTERA Chironomidae Tanypodinae Procladius 1 0,2 8 17,89 Orthocladiinae Cricotopus Chironomus juv. Chironomus anthracinus 1 0,2 8 17,89 Chironomus aprilinus 4 0,9 32 33,47 Chironomus neocorax Chironomus plumosus-t. 26 6 208 117,98 5 1,8 40 69,28 Chironomus thummi-t. 29 10,5 232 243,97 Cryptochironomus Tanytarsus chinyensis-agg. COLEOPTERA Chrysomelidae Macroplea Summa 431 100 3448 1010,11 276 100 2208 1001,36 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 9 12 90 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (17/30) Yksilömäärä Paikan nimi Hanko Forcit II 14 m Hanko Forcit II 14 m Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys 21.9.2012 9:45 Kvantitatiivinen 19.9.2013 Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 15,0-15,0 14 Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² POLYCHAETA Hediste diversicolor 1 0,5 8 17,89 Hediste diversicolor juv. Hediste diversicolor adult 1 0,7 8 17,89 Pygospio elegans 2 0,9 16 35,78 Marenzelleria juv. 1 0,7 8 17,89 64 29,1 512 142,55 Marenzelleria adult 33 23,4 264 115,24 39 17,7 312 270,41 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA Lumbriculus variegatus Tubificidae Tubifex costatus 2 0,9 16 35,78 Limnodrilus hoffmeisteri Peloscolex benedeni Clitellio arenarius Paranais litoralis 2 1,4 16 21,91 MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 1 0,5 8 17,89 Hydrobia Hydrobia ventrosa 3 2,1 24 35,78 Hydrobia ulvae 18 12,8 144 137,4 Potamopyrgus antipodarum 1 0,7 8 17,89 2 0,9 16 35,78 BIVALVIA Mytilus trossulus Mya arenaria 1 0,5 8 17,89 Cerastoderma glaucum 1 0,7 8 17,89 Macoma baltica 16 11,3 128 150,73 86 39,1 688 273,35 BRYOZOA Electra crustulenta ARTHROPODA CRUSTACEA OSTRACODA 1 0,7 8 17,89 Monoporeia affinis 1 0,7 8 17,89 6 2,7 48 52,15 Palaemon adspersus Palaemon elegans Crangon crangon INSECTA Nymphulinae DIPTERA Chironomidae Tanypodinae 16 7,3 128 103,54 Chironomus plumosus-t. 26 18,4 208 103,54 Chironomus thummi-t. 37 26,2 296 134,46 Cryptochironomus Tanytarsus chinyensis-agg. COLEOPTERA Chrysomelidae Macroplea Summa 141 100 1128 401,4 220 100 1760 695,7 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 13 11 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 91

Liite 4. (18/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Hanko Forcit II 2 m Hanko Forcit II 2 m Pohjatyyppi hiekka pohja hiekka pohja Näytteenottoaika 21.9.2012 10:30 19.9.2014 Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 2,0-2,0 2,0-2,0 Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajont Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. 12 3,8 96 143,11 2 0,1 16 21,91 Hediste diversicolor adult 2 0,6 16 35,78 8 0,4 64 72,66 Pygospio elegans 1 0 8 17,89 Marenzelleria juv. 1 0,3 8 17,89 Marenzelleria adult OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 14 0,7 112 86,72 Lumbriculus variegatus 1 0,3 8 17,89 Tubificidae Tubifex costatus 5 1,6 40 56,57 Limnodrilus hoffmeisteri Peloscolex benedeni Clitellio arenarius 1 0,3 8 17,89 Paranais litoralis MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 1 0 8 17,89 Hydrobia 1889 91,7 15112 6363,29 Hydrobia ventrosa 42 13,4 336 216,52 Hydrobia ulvae 61 19,5 488 274,81 Potamopyrgus antipodarum 4 1,3 32 52,15 24 1,2 192 312,92 BIVALVIA Mytilus trossulus 4 1,3 32 52,15 6 0,3 48 71,55 Mya arenaria 5 1,6 40 89,44 Cerastoderma glaucum 48 15,3 384 283,69 62 3 496 576,61 Macoma baltica 19 0,9 152 86,72 BRYOZOA Electra crustulenta 3 1 24 21,91 ARTHROPODA CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 1 0,3 8 17,89 1 0 8 17,89 Neomysis integer Saduria entomon Idotea balthica 11 3,5 88 175,27 23 1,1 184 235,97 Idotea chelipes 18 5,8 144 92,09 Leptocheirus pilosus Corophium volutator 1 0 8 17,89 Gammarus oceanicus Gammarus zaddachi Gammarus salinus 84 26,8 672 871,5 5 0,2 40 40 Palaemon elegans 1 0 8 17,89 Crangon crangon INSECTA Nymphulinae 1 0,3 8 17,89 DIPTERA Chironomidae Cricotopus 5 1,6 40 48,99 Chironomus plumosus-t. 1 0,3 8 17,89 Tanytarsus chinyensis-agg. 3 1 24 21,91 COLEOPTERA Chrysomelidae Macroplea 2 0,1 16 35,78 Summa 313 100 2504 1771,69 2059 100 16472 7095,37 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 21 16 92 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (19/30) Yksilömäärä Paikan nimi Hanko Forcit II 3 m Hanko Forcit II 5 m Pohjatyyppi hiekka pohja hiekka pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys 19.9.2014 Kvantitatiivinen 19.9.2014 Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 3,0-3,0 5,0-5,0 Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 0 8 17,89 PRIAPULA Halicryptus spinulosus ANNELIDA POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. 8 0,3 64 45,61 6 4 48 17,89 Hediste diversicolor adult 33 1,2 264 195,14 11 7,3 88 43,82 Pygospio elegans 1 0,7 8 17,89 Marenzelleria juv. Marenzelleria adult 1 0 8 17,89 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 5 0,2 40 28,28 Lumbriculus variegatus Tubificidae Tubifex costatus 2 0,1 16 35,78 6 4 48 52,15 Limnodrilus hoffmeisteri Peloscolex benedeni Clitellio arenarius Paranais litoralis MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 1 0 8 17,89 Hydrobia 2230 82,5 17840 4066,94 Hydrobia ventrosa Hydrobia ulvae 55 36,7 440 209,76 Potamopyrgus antipodarum 62 2,3 496 305,42 1 0,7 8 17,89 BIVALVIA Mytilus trossulus 8 0,3 64 100,4 Mya arenaria 1 0,7 8 17,89 Cerastoderma glaucum 191 7,1 1528 408,31 2 1,3 16 21,91 Macoma baltica 111 4,1 888 702,79 24 16 192 43,82 BRYOZOA Electra crustulenta ARTHROPODA CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 15 10 120 268,33 Neomysis integer Saduria entomon Idotea balthica 37 1,4 296 118,66 1 0,7 8 17,89 Idotea chelipes Leptocheirus pilosus Corophium volutator 25 16,7 200 295,3 Gammarus oceanicus Gammarus zaddachi 11 0,4 88 86,72 Palaemon adspersus 1 0 8 17,89 Palaemon elegans 1 0 8 17,89 Crangon crangon INSECTA Chironomidae Chironomus juv. 1 0,7 8 17,89 Cryptochironomus 1 0,7 8 17,89 Tanytarsus chinyensis-agg. Summa 2703 100 21624 4501,16 150 100 1200 379,47 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 16 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 93

Liite 4. (20/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Hanko Forcit II 11 m Hanko Forcit II 14 m Pohjatyyppi hiekka pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys 19.9.2014 Kvantitatiivinen 19.9.2014 Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 10,0-10,0 14,0-14,0 Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. 1 0,5 8 17,89 Hediste diversicolor adult 7 3,4 56 35,78 Pygospio elegans Marenzelleria juv. 2 0,6 16 21,91 Marenzelleria adult 2 1 16 21,91 141 45,2 1128 225,21 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 2 1 16 21,91 Limnodrilus hoffmeisteri Peloscolex benedeni 1 0,5 8 17,89 Clitellio arenarius Paranais litoralis MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis Hydrobia Hydrobia ventrosa 1 0,5 8 17,89 Hydrobia ulvae 19 9,3 152 142,55 Potamopyrgus antipodarum 3 1,5 24 53,67 3 1 24 35,78 BIVALVIA Mytilus trossulus 4 2 32 71,55 Mya arenaria Cerastoderma glaucum 12 5,9 96 115,24 Macoma baltica 25 12,3 200 80 127 40,7 1016 593,7 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,5 8 17,89 ARTHROPODA CRUSTACEA OSTRACODA 1 0,5 8 17,89 Amphibalanus improvisus 25 12,3 200 381,58 Neomysis integer 1 0,3 8 17,89 Saduria entomon 1 0,3 8 17,89 Idotea balthica Idotea chelipes Leptocheirus pilosus 2 1 16 35,78 Corophium volutator 94 46,1 752 447,57 2 0,6 16 21,91 Gammarus oceanicus Gammarus zaddachi Gammarus salinus 1 0,5 8 17,89 Monoporeia affinis 2 1 16 35,78 19 6,1 152 124,58 Chironomidae Tanypodinae Procladius 1 0,5 8 17,89 1 0,3 8 17,89 Orthocladiinae Cricotopus Chironomus juv. Chironomus anthracinus 4 1,3 32 52,15 Chironomus plumosus-t. 9 2,9 72 52,15 Chironomus thummi-t. 2 0,6 16 35,78 Summa 204 100 1632 1109,02 312 100 2496 803,29 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 19 12 94 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (21/30) Yksilömäärä Paikan nimi Hanko Forcit III 2 m Hanko Forcit IV 7 m Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys 18.9.2014 Kvantitatiivinen 19.9.2014 Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 3,0-3,0 7,0-7,0 Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 4 2,1 32 52,15 PRIAPULA Halicryptus spinulosus ANNELIDA POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. 11 1,1 88 111 1 0,5 8 17,89 Hediste diversicolor adult 11 1,1 88 71,55 17 8,8 136 82,95 Pygospio elegans Marenzelleria juv. 1 0,5 8 17,89 Marenzelleria adult 8 4,1 64 35,78 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA Lumbriculus variegatus Tubificidae Tubifex costatus 16 1,6 128 153,36 3 1,5 24 21,91 Limnodrilus hoffmeisteri Peloscolex benedeni 1 0,5 8 17,89 Clitellio arenarius Paranais litoralis MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis Hydrobia 874 89,5 6992 3186,15 Hydrobia ventrosa 9 4,6 72 117,98 Hydrobia ulvae 24 12,4 192 99,6 Potamopyrgus antipodarum 2 0,2 16 35,78 7 3,6 56 35,78 BIVALVIA Mytilus trossulus 1 0,5 8 17,89 Mya arenaria 1 0,1 8 17,89 Cerastoderma glaucum 13 1,3 104 82,95 1 0,5 8 17,89 Macoma baltica 33 3,4 264 82,95 101 52,1 808 372,45 BRYOZOA Electra crustulenta ARTHROPODA CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 1 0,1 8 17,89 8 4,1 64 143,11 Neomysis integer 4 2,1 32 71,55 Saduria entomon Idotea balthica 1 0,1 8 17,89 Idotea chelipes Leptocheirus pilosus Corophium volutator 7 0,7 56 53,67 1 0,5 8 17,89 Gammarus oceanicus 1 0,1 8 17,89 Gammarus zaddachi Gammarus salinus 2 0,2 16 35,78 1 0,5 8 17,89 Monoporeia affinis 1 0,1 8 17,89 Chironomidae Tanypodinae Procladius 1 0,1 8 17,89 2 1 16 35,78 Chironomus neocorax 1 0,1 8 17,89 Summa 976 100 7808 3541,23 194 100 1552 413,18 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 16 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 95

Liite 4. (22/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Paikan nimi Hanko Forcit IV 10 m Hanko Forcit V 10 m Pohjatyyppi kova pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika 19.9.2014 18.9.2014 Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 10,0-10,0 10,0-10,0 Näytteiden lukumäärä 5 5 Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 0,8 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor adult 2 1,5 16 21,91 7 4,2 56 45,61 Pygospio elegans 1 0,8 8 17,89 1 0,6 8 17,89 Marenzelleria juv. 1 0,8 8 17,89 Marenzelleria adult 11 8,3 88 59,33 5 3 40 48,99 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 3 2,3 24 35,78 8 4,8 64 45,61 GASTROPODA Hydrobia ventrosa 1 0,8 8 17,89 Hydrobia ulvae 2 1,5 16 35,78 3 1,8 24 21,91 Potamopyrgus antipodarum 1 0,8 8 17,89 7 4,2 56 45,61 BIVALVIA Mytilus trossulus 20 15,2 160 335,86 7 4,2 56 77,97 Cerastoderma glaucum 2 1,5 16 21,91 2 1,2 16 35,78 Macoma baltica 37 28 296 258,61 40 24,1 320 138,56 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,8 8 17,89 2 1,2 16 21,91 CRUSTACEA Amphibalanus improvisus 21 15,9 168 230,48 5 3 40 56,57 Saduria entomon 1 0,6 8 17,89 Leptocheirus pilosus 1 0,8 8 17,89 1 0,6 8 17,89 Corophium volutator 27 20,5 216 201,2 74 44,6 592 245,6 Monoporeia affinis 1 0,6 8 17,89 Crangon crangon 2 1,2 16 21,91 Summa 132 100 1056 431,37 166 100 1328 521,08 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Paikan nimi linja Forcit V 16 16 Pohjatyyppi ehmeä pohja Näytteenottoaika 18.9.2014 Näytteenoton syvyysväli [m] 16,0-16,0 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² PRIAPULA Halicryptus spinulosus 2 0,6 16 35,78 POLYCHAETA Hediste diversicolor adult 1 0,3 8 17,89 Marenzelleria juv. 32 9,4 256 143,11 Marenzelleria adult 147 43 1176 692,59 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 3 0,9 24 21,91 GASTROPODA Potamopyrgus antipodarum 5 1,5 40 56,57 BIVALVIA Mytilus trossulus 4 1,2 32 71,55 Mya arenaria 1 0,3 8 17,89 Macoma baltica 105 30,7 840 172,05 CRUSTACEA Neomysis integer 1 0,3 8 17,89 Saduria entomon 5 1,5 40 28,28 Corophium volutator 4 1,2 32 52,15 Monoporeia affinis 22 6,4 176 197,18 Chironomidae Procladius 5 1,5 40 28,28 Chironomus aprilinus 1 0,3 8 17,89 Chironomus plumosus-t. 4 1,2 32 33,47 Summa 342 100 2736 1081,7 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 16 96 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (23/30) Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Näytteiden lukumäärä Hanko Visko I 5 m Hanko Visko I 7 m Hanko Visko II 12 m Hanko Visko II 12 m pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja 24.9.2014 24.9.2014 12.10.2011 21.9.2012 11:50 Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 5,0-5,0 8,0-8,0 12,0-12,0 10,0-12,0 Ekman Ekman Ekman Ekman 5 5 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 2 2,4 16 21,91 NEMATODA NEMATODA 6 3 48 43,82 POLYCHAETA Hediste diversicolor adult 6 7,2 48 52,15 Marenzelleria adult 5 6 40 40 OLIGOCHAETA Peloscolex benedeni 1 0,5 8 17,89 Tubificoides 6 66,7 48 65,73 Potamothrix/Tubifex 5 2,5 40 48,99 MOLLUSCA GASTROPODA Hydrobia ventrosa 2 2,4 16 21,91 Hydrobia ulvae 3 75 24 21,91 Potamopyrgus antipodaru 3 3,6 24 35,78 2 22,2 16 21,91 BIVALVIA Cerastoderma glaucum 1 1,2 8 17,89 Macoma baltica 30 36,1 240 113,14 2 1 16 35,78 CRUSTACEA OSTRACODA 1 1,2 8 17,89 Neomysis integer 2 1 16 21,91 Chaoboridae Chaoborus flavicans Chironomidae Chironomus plumosus-t. 33 39,8 264 140,29 184 91,1 1472 286,22 Chironomus plumosus-t. juv. 1 11,1 8 17,89 Chironomus semireductus-t. Chironomus thummi-t. 2 1 16 35,78 1 25 8 17,89 Ceratopogonidae Ceratopogonidae Summa 83 100 664 180,22 202 100 1616 310,61 9 100 72 81,98 4 100 32 33,47 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 9 7 3 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 97

Liite 4. (24/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Paikan nimi Hanko Visko II 12 m Hanko Visko II 12 m Hanko Visko II 19 m Hanko Visko II 19 m Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika 11.9.2013 24.9.2014 12.10.2011 21.9.2012 11:15 Näytteenoton syvyysväli [m] 12 12,0-12,0 20,0-20,0 20,0-20,0 Näytteiden lukumäärä 5 5 5 5 Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 1 4 8 17,89 NEMATODA 1 1,1 8 17,89 2 8 16 35,78 POLYCHAETA Marenzelleria adult 1 1,1 8 17,89 CRUSTACEA Neomysis integer 3 12 24 21,91 Chaoboridae Chaoborus flavicans 1 1,1 8 17,89 Chironomidae Tanypodinae 2 2,2 16 21,91 Chironomini 1 1,1 8 17,89 Chironomus plumosus-t. 15 60 120 63,25 1 100 8 17,89 Chironomus semireductus 87 93,5 696 250,76 4 16 32 52,15 Summa 93 100 744 244,29 25 100 200 123,29 1 100 8 17,89 100 0 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 6 5 1 0 Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Näytteenoton syvyysväli [m] Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² OLIGOCHAETA Potamothrix/Tubifex 3 25 24 21,91 BIVALVIA Macoma baltica 7 17,9 56 60,66 BRYOZOA Electra crustulenta 1 50 8 17,89 CRUSTACEA Hanko Visko II 19 m Hanko Visko II 19 m Hanko Visko III 11 m Hanko Visko III 8 m pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja 11.9.2013 24.9.2014 24.9.2014 24.9.2014 19 19,0-19,0 11,0-11,0 9,0-9,0 Neomysis integer 1 8,3 8 17,89 3 7,7 24 35,78 Chironomidae Tanypodinae 1 50 8 17,89 Procladius 2 5,1 16 21,91 Chironomus plumosus-t. 1 100 8 17,89 8 66,7 64 35,78 23 59 184 151,26 Chironomus semireductus-t. 2 5,1 16 21,91 Chironomus thummi-t. 2 5,1 16 21,91 Summa 2 100 16 21,91 1 100 8 17,89 12 100 96 66,93 39 100 312 150,73 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 2 1 3 6 98 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (25/30) Yksilömäärä Paikan nimi Hanko Visko IV 4 m Hanko Visko IV 6 m Pohjatyyppi kova pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys 24.9.2014 Kvantitatiivinen 24.9.2014 Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 4,0-4,0 6,0-6,0 Näytteenotin Ekman Ekman Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 2 1,6 16 21,91 NEMATODA NEMATODA 3 2,4 24 35,78 7 4,4 56 87,64 ANNELIDA Hediste diversicolor adult Marenzelleria adult 2 1,6 16 35,78 OLIGOCHAETA Peloscolex benedeni 2 1,3 16 35,78 GASTROPODA Hydrobia ventrosa Hydrobia ulvae Potamopyrgus antipodaru 4 3,2 32 33,47 10 6,3 80 74,83 BIVALVIA Mya arenaria 1 0,8 8 17,89 Cerastoderma glaucum Macoma baltica 13 10,5 104 92,09 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,6 8 17,89 Chironomidae Tanypodinae Procladius 4 3,2 32 52,15 Chironomini Chironomus juv. 1 0,8 8 17,89 Chironomus plumosus-t. 88 71 704 45,61 138 87,3 1104 237,66 Chironomus plumosus-t. juv. Chironomus semireductus 5 4 40 28,28 Chironomus thummi-t. Ceratopogonidae Ceratopogonidae 1 0,8 8 17,89 Summa 124 100 992 130,84 158 100 1264 300,13 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 11 5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 99

Liite 4. (26/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Näytteiden lukumäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA NEMERTEA ANNELIDA POLYCHAETA Ephydatia fluviatilis 1 2,4 8 17,89 5 6,3 40 0 Cyanophthalma obscura 9 21,4 72 81,98 13 16,5 104 45,61 Hediste diversicolor 4 9,5 32 33,47 2 1,5 16 21,91 Hediste diversicolor adult 1 1,3 8 17,89 Marenzelleria juv. 17 12,6 136 82,95 Marenzelleria adult 1 2,4 8 17,89 2 2,5 16 21,91 37 27,4 296 220,18 OLIGOCHAETA Tubifex costatus Peloscolex benedeni 3 2,2 24 53,67 Tubificoides 2 4,8 16 21,91 MOLLUSCA GASTROPODA BIVALVIA BRYOZOA ARTHROPODA CRUSTACEA OSTRACODA Hydrobia ulvae 1 1,3 8 17,89 Potamopyrgus antipodarum 2 2,5 16 35,78 Macoma baltica 25 59,5 200 28,28 54 68,4 432 208,61 65 48,1 520 249,8 Electra crustulenta Hanko Visko Jönskär VI 11 m Hanko Visko Jönskär VI 11 m Hanko Visko Jönskär VI 11 m pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja 12.10.2011 21.9.2012 12:45 11.9.2013 Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 11,0-11,0 11,0-11,0 12 Ekman Ekman Ekman 5 5 5 Amphibalanus improvisus Neomysis integer 1 1,3 8 17,89 Idotea balthica Leptocheirus pilosus Corophium volutator INSECTA Chironomidae Tanypodinae 11 8,1 88 59,33 Summa 42 100 336 100,4 79 100 632 245,6 135 100 1080 318,75 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 6 8 6 100 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (27/30) Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Näytteiden lukumäärä Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 11,0-11,0 15,0-15,0 15,0-15,0 Ekman Ekman Ekman 5 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 3 3,8 24 21,91 1 2,1 8 17,89 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 1,3 8 17,89 1 2,1 8 17,89 POLYCHAETA Marenzelleria adult 4 5,1 32 43,82 43 89,6 344 173,44 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 1 16,7 8 17,89 Potamothrix/Tubifex 2 33,3 16 21,91 BIVALVIA Macoma baltica 67 84,8 536 100,4 2 4,2 16 21,91 BRYOZOA Electra crustulenta CRUSTACEA OSTRACODA 1 2,1 8 17,89 Neomysis integer 4 5,1 32 17,89 Chironomidae Chironomus plumosus-t. 3 50 24 21,91 1 2 8 17,89 Summa 79 100 632 71,55 6 100 48 17,89 49 100 392 177,54 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Hanko Visko Jönskär VI 11 m Hanko Visko Jönskär VI 15 m pehmeä pohja pehmeä pohja 24.9.2014 12.10.2011 Hanko Visko Jönskär VI 15 m pehmeä pohja 21.9.2012 5 3 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 101

Liite 4. (28/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Näytteiden lukumäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 3 0,7 24 35,78 5 71,4 40 0 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 2 0,5 16 21,91 POLYCHAETA Hediste diversicolor 72 32,3 576 375,87 Marenzelleria juv. 22 5,3 176 111,71 Marenzelleria adult 292 70,5 2336 1034,45 2 0,9 16 21,91 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 7 3,1 56 60,66 Peloscolex benedeni 1 0,2 8 17,89 Tubificoides 3 1,3 24 35,78 Naididae 1 0,2 8 17,89 GASTROPODA BIVALVIA BRYOZOA ARTHROPODA CRUSTACEA Hanko Visko Jönskär VI 15 m Hanko Visko Jönskär VI 15 m Hanko Visko Jönskär VI 5 m pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja 11.9.2013 24.9.2014 12.10.2011 Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 15 15,0-15,0 4,5-4,5 Ekman Ekman Ekman 5 5 5 Theodoxus fluviatilis 1 0,4 8 17,89 Bithynia tentaculata 1 0,4 8 17,89 Hydrobia 31 13,9 248 233,92 Potamopyrgus antipodarum 7 3,1 56 82,95 Radix peregra 2 0,9 16 35,78 Mya arenaria 1 0,4 8 17,89 Cerastoderma glaucum 34 15,2 272 521,08 Macoma baltica 77 18,6 616 161,49 2 28,6 16 35,78 42 18,8 336 121,98 Electra crustulenta 1 0,4 8 17,89 Amphibalanus improvisus 17 7,6 136 304,11 Idotea balthica 1 0,4 8 17,89 Corophium volutator 1 0,2 8 17,89 Chironomidae Tanypodinae 15 3,6 120 63,25 Procladius 1 0,4 8 17,89 Summa 414 100 3312 1033,6 7 100 56 35,78 223 100 1784 1497,89 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 9 2 16 102 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (29/30) Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Näytteiden lukumäärä Hanko Visko Jönskär VI 5 m Hanko Visko Jönskär VI 5 m Hanko Visko Jönskär VI 5 m pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja 21.9.2012 13:00 11.9.2013 24.9.2014 Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 4,5-4,5 5 5,0-5,0 Ekman Ekman Ekman 5 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 5 2,6 40 48,99 3 1,9 24 21,91 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 4 2,1 32 52,15 8 11,8 64 45,61 POLYCHAETA Hediste diversicolor 11 16,2 88 65,73 Hediste diversicolor juv. 1 0,5 8 17,89 2 1,3 16 21,91 Hediste diversicolor adult 22 11,6 176 82,95 7 4,5 56 60,66 Boccardia redeki 2 1,1 16 21,91 8 5,2 64 77,97 Marenzelleria juv. 11 16,2 88 86,72 Marenzelleria adult 14 7,4 112 52,15 7 10,3 56 45,61 4 2,6 32 43,82 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 17 9 136 151,26 Peloscolex benedeni 20 10,6 160 197,99 GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 2 1,1 16 21,91 2 1,3 16 35,78 Hydrobia ventrosa 1 0,5 8 17,89 2 1,3 16 35,78 Hydrobia ulvae 16 8,5 128 124,58 25 16,1 200 169,71 Potamopyrgus antipodarum 11 5,8 88 71,55 3 4,4 24 21,91 11 7,1 88 95,5 Limapontia capitata 1 0,5 8 17,89 BIVALVIA Mytilus trossulus 1 0,5 8 17,89 Mya arenaria 1 0,5 8 17,89 1 0,6 8 17,89 Cerastoderma glaucum 4 2,1 32 52,15 18 11,6 144 82,95 Macoma baltica 33 17,5 264 134,46 26 38,2 208 95,5 68 43,9 544 220,18 BRYOZOA Electra crustulenta 4 2,1 32 17,89 CRUSTACEA OSTRACODA 1 0,5 8 17,89 Amphibalanus improvisus 7 3,7 56 104,31 3 1,9 24 35,78 Leptocheirus pilosus 14 7,4 112 175,27 1 0,6 8 17,89 ODONATA Coenagrion 1 0,5 8 17,89 TRICHOPTERA Ecnomus tenellus 1 0,5 8 17,89 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 103

Liite 4. (30/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Paikan nimi Hanko Visko Jönskär VI 5 m Hanko Visko Jönskär VI 5 m Hanko Visko Jönskär VI 5 m Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika 21.9.2012 13:00 11.9.2013 24.9.2014 Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 4,5-4,5 5 5,0-5,0 Näytteenotin Ekman Ekman Ekman Näytteiden lukumäärä 5 5 5 Nymphulinae 1 0,5 8 17,89 Chironomidae Tanypodinae 2 2,9 16 35,78 Procladius 2 1,1 16 35,78 Chironomus juv. 1 0,5 8 17,89 Chironomus thummi-t. 1 0,5 8 17,89 Tanytarsus 1 0,5 8 17,89 Summa 189 100 1512 717,44 68 100 544 137,4 155 100 1240 396,99 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 28 7 14 104 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Pohjaeläinten biomassatulokset Liite 5. (1/6) Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä HI Andalskär 8-10 m Hanko 91.81 meri ulkos litoraali 5 ei kasvillisuutta kova pohja 17.9.2014 Kvantitatiivinen 8,0-8,0 Ekman 250 0,5 HIC Norra Andalskär Hanko 91.81 meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja 17.9.2014 Kvantitatiivinen 18,0-18,0 Ekman 250 0,5 5 HIC Norra Andalskär Hanko 91.81 meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta hiekka pohja 17.9.2014 Kvantitatiivinen 10,0-10,0 Ekman 250 0,5 5 HIII Gunnarstrand 8-1 Hanko 82V009 meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta kova pohja 17.9.2014 Kvantitatiivinen 9,0-9,0 Ekman 250 0,5 5 HIIIB Uddskatan 10-12 m Hanko 91.81 meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta hiekka pohja 18.9.2014 Kvantitatiivinen 10,0-10,0 Ekman 250 Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW NEMERTEA NEMERTEA 0 0 0,016 0,1 ANNELIDA POLYCHAETA 0,025 0,2 0,109 0,3 0,113 0,2 0,037 0,3 0,05 0,4 0,085 0,4 0,127 0,3 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,053 0,4 0,047 0,1 0,041 0,1 0,019 0,2 0,05 0,4 0,038 0,2 0,013 0 MOLLUSCA MOLLUSCA 1,149 1,5 0,01 0,1 4,501 10,4 0,55 0,8 0,211 1,8 4,359 34,1 3,375 17,8 1,431 3,7 BIVALVIA Mytilus trossulus 75,488 98,1 2,621 19,1 28,546 66,3 56,345 80,6 4,927 41,9 5,443 42,6 8,532 45 27,945 72 Cerastoderma glaucum 2,105 3 Macoma baltica 10,95 80 9,456 21,9 8,597 12,3 6,197 52,7 2,197 17,2 6,686 35,2 8,398 21,6 CRUSTACEA CRUSTACEA 0,231 0,3 0,034 0,2 0,428 1 0,456 0,7 0,019 0,2 0,207 1,1 0,048 0,1 Mysidae 0,001 0 Neomysis integer 0,004 0 Saduria entomon 1,717 2,5 0,352 3 0,053 0,3 0,857 2,2 Idotea 0,075 0,1 Idotea balthica 0,394 3,1 Gammarus oceanicus 0,156 1,2 DECAPODA 0,126 1 Summa 76,942 100 13,692 100 43,087 100 69,923 100 11,766 100 12,79 100 18,976 100 38,819 100 0,5 5 HIIIB Uddskatan 3 m Hanko 91.81 meri ulkos litoraali 5 muuta kasvillisuutta hiekka pohja 18.9.2014 Kvantitatiivinen 2,0-2,0 Ekman 250 0,5 HII Lergruud 8-10 m Hanko 91.81 meri ulkos profundaali 5 ei kasvillisuutta hiekka pohja 17.9.2014 12:30 Kvantitatiivinen 9,0-9,0 Ekman 250 0,5 HIV Slakteribukten 8-10 m Hanko 92.113 meri ulkos profundaali 5 ei kasvillisuutta pehmeä pohja 18.9.2014 Kvantitatiivinen 10,0-10,0 Ekman 250 0,5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 105

Liite 5. (2/6) Pohjaeläinten biomassatulokset Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä VI Bockaholm 8-10 m Hanko 92.113 meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta kova pohja 18.8.2014 Kvantitatiivinen 10,0-10,0 Ekman 250 0,5 5 linja H I Andalskär Hanko 91.81 meri ulkos profundaali 5 ei kasvillisuutta pehmeä pohja 17.9.2014 Kvantitatiivinen 24,0-24,0 Ekman 250 0,5 linja H IB Granskär Hanko 91.81 meri ulkos profundaali 5 ei kasvillisuutta pehmeä pohja 17.9.2014 Kvantitatiivinen 9,0-9,0 Ekman 250 0,5 linja H II Lergruud Hanko 91.81 meri ulkos profundaali 4 ei kasvillisuutta pehmeä pohja 17.9.2014 Kvantitatiivinen 24,0-24,0 Ekman 250 0,5 linja H III Gunnarstrand Hanko 91.81 meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja 17.9.2014 13:00 Kvantitatiivinen 30,0-30,0 Ekman 250 0,5 Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW NEMERTEA 0,009 0 0,028 0,1 PRIAPULA 0,823 1,7 0,504 4,1 0,053 0,2 0,41 1,6 0,458 2,3 0,182 0,9 NEMATODA 0,001 0 POLYCHAETA POLYCHAETA 0,162 0,2 0,801 1,7 0,138 0,5 0,828 6,7 1,828 5,5 0,556 2,2 0,689 3,4 0,202 1 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,005 0 0,024 0,1 0,008 0 0 0 0,003 0 0,001 0 MOLLUSCA MOLLUSCA 1,965 2,4 0,029 0,1 1,807 7 0,114 0,9 0,008 0 0,085 0,3 0,809 4 Mytilus trossulus 69,085 84,7 9,733 20,3 13,589 52,7 0,578 4,7 1,55 4,7 1,603 6,3 1,129 5,5 0,119 0,6 Cerastoderma glaucum Macoma baltica 8,282 10,2 34,781 72,5 10,135 39,3 10,233 83,3 28,501 86 22,268 87,9 16,78 82,5 18,714 93,3 CRUSTACEA 0,128 0,2 0,296 0,6 0,025 0,1 0,032 0,3 0,136 0,4 0,029 0,1 0,228 1,1 0,024 0,1 Mysidae 0,008 0 Neomysis integer 0,001 0 0,003 0 Saduria entomon 1,296 1,6 1,494 3,1 0,056 0,2 1,069 3,2 0,375 1,5 1,061 5,2 Idotea balthica 0,018 0,1 Chironomidae Tanypodinae 0,002 0 Orthocladiinae 0,6 0,7 Chironomus 0,004 0 Summa 81,536 100 47,982 100 25,804 100 12,289 100 33,154 100 25,329 100 20,346 100 20,055 100 5 linja H IIIB Uddskatan Hanko 91.81 meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja 18.9.2014 Kvantitatiivinen 19,0-19,0 Ekman 250 0,5 5 linja H IV Slakteribukt Hanko 92.113 meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja 18.9.2014 5 Kvantitatiivinen 45,0-45,0 Ekman 250 0,5 linja H VI Bockaholm Hanko 92.113 meri ulkos profundaali 5 ei kasvillisuutta pehmeä pohja 18.9.2014 Kvantitatiivinen 22,0-22,0 Ekman 250 0,5 106 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Pohjaeläinten biomassatulokset Liite 5. (3/6) Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Hanko Forcit I 2 m Hanko Forcit I 12 m Hanko Forcit I 19 m Hanko Forcit I 3 m Hanko Forcit I 6 m Hanko Forcit II 11 m Hanko Forcit II 14 m Hanko Forcit II 2 m Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko 92.113 92.113 92.113 92.113 92.113 92.113 92.113 92.113 meri ulkos meri ulkos meri ulkos meri ulkos meri ulkos meri ulkos meri ulkos meri ulkos litoraali profundaali profundaali litoraali litoraali profundaali profundaali litoraali muuta kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei tietoa kasvillisuudeei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta muuta kasvillisuutta hiekka pohja pehmeä pohja pehmeä pohja hiekka pohja pehmeä pohja hiekka pohja pehmeä pohja hiekka pohja 19.9.2014 19.9.2014 19.9.2014 19.9.2014 19.9.2014 19.9.2014 19.9.2014 19.9.2014 Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 2,0-2,0 12,0-12,0 18,0-18,0 3,0-3,0 6,0-6,0 10,0-10,0 14,0-14,0 2,0-2,0 Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman 250 250 250 250 250 250 250 250 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 5 5 5 5 5 5 5 5 Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW NEMATODA NEMATODA 0,005 0 POLYCHAETA POLYCHAETA 0,117 1,1 0,231 3,1 0,703 6,8 0,12 1,1 0,067 8,2 0,091 1 0,811 4,3 0,031 0,5 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,016 0,1 0,014 0,2 0,012 0,1 0,042 5,1 0,003 0 0,006 0,1 MOLLUSCA MOLLUSCA 10,058 90,7 0,068 0,9 9,782 87,9 0,467 56,6 3,866 42,5 0,031 0,2 1,562 23,6 Mytilus trossulus 0,019 0,2 0,509 6,8 0,006 0,1 1,141 12,5 0,039 0,6 Cerastoderma glaucum 4,482 67,6 Macoma baltica 0,768 6,9 6,474 87 9,51 92 1,109 10 0,034 4,1 3,808 41,9 16,882 89,5 0,198 3 ARTHROPODA CRUSTACEA 0,058 0,5 0,141 1,9 0,02 0,2 0,214 25,9 0,186 2 0,056 0,3 0,054 0,8 Neomysis integer 0,003 0 Saduria entomon 0,022 0,2 1,044 5,5 Idotea 0,047 0,4 0,07 0,6 Idotea balthica 0,191 2,9 AMPHIPODA 0,012 0,1 DECAPODA 0,035 0,5 INSECTA Tanypodinae 0,003 0 0 0 0 0 0,001 0 Orthocladiinae 0 0 Chironominae 0,001 0,1 Chironomus 0 0 0 0 0,106 1 0,035 0,2 COLEOPTERA Chrysomelidae Macroplea 0,029 0,4 Summa 11,089 100 7,441 100 10,339 100 11,133 100 0,825 100 9,095 100 18,863 100 6,627 100 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 107

Liite 5. (4/6) Pohjaeläinten biomassatulokset Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Hanko Forcit II 3 m Hanko Forcit II 5 m Hanko Forcit III 2 m Hanko Forcit IV 10 m Hanko Forcit IV 7 m Hanko Forcit V 10 m linja Forcit V Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko 92.113 92.113 92.113 92.113 92.113 92.113 92.113 meri ulkos meri ulkos meri ulkos meri ulkos meri ulkos meri ulkos meri ulkos litoraali litoraali litoraali profundaali profundaali profundaali profundaali ei tietoa kasvillisuudeei kasvillisuutta muuta kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta hiekka pohja hiekka pohja pehmeä pohja kova pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja 19.9.2014 19.9.2014 18.9.2014 19.9.2014 19.9.2014 18.9.2014 18.9.2014 Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 3,0-3,0 5,0-5,0 3,0-3,0 10,0-10,0 7,0-7,0 10,0-10,0 16,0-16,0 Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman 250 250 250 250 250 250 250 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 5 5 5 5 5 5 5 Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW NEMERTEA 0,003 0 0,004 0,1 PRIAPULA 0,116 0,6 NEMATODA 0,007 0 ANNELIDA POLYCHAETA 0,106 0,6 0,125 13,5 0,082 0,7 0,075 0,5 0,304 4,8 0,098 0,6 0,612 3,3 OLIGOCHAETA 0,003 0 0,004 0,4 0,008 0,1 0,002 0 0,002 0 0,003 0 0,002 0 MOLLUSCA MOLLUSCA 0,675 72,8 10,665 97,5 0,043 0,3 0,178 2,8 1,863 12,1 GASTROPODA 1,029 5,8 Mytilus trossulus 0,532 3 11,927 76 0,779 12,4 5,382 34,9 0,25 1,3 Cerastoderma glaucum 13,819 77,9 Macoma baltica 1,036 5,8 0,101 10,9 0,113 1 3,578 22,8 4,991 79,3 7,19 46,6 17,001 91 ARTHROPODA CRUSTACEA 0,019 2 0,075 0,7 0,075 0,5 0,018 0,3 0,137 0,9 0,071 0,4 Neomysis integer 0,015 0,2 0,007 0 Saduria entomon 0,018 0,1 0,6 3,2 Idotea 0,932 5,3 Idotea balthica 0,003 0,3 AMPHIPODA 0,151 0,9 DECAPODA 0,127 0,7 0,725 4,7 INSECTA Tanypodinae 0,002 0 Procladius 0 0 0,002 0 Chironominae 0 0 Chironomus 0 0 0,014 0,1 COLEOPTERA Macroplea Summa 17,74 100 0,927 100 10,943 100 15,703 100 6,293 100 15,416 100 18,675 100 108 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Pohjaeläinten biomassatulokset Liite 5. (5/6) Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Hanko Visko I 5 m Hanko Visko I 7 m Hanko Visko II 12 m Hanko Visko II 19 m Hanko Visko III 11 m Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko 92.111 92.111 92.111 92.111 92.111 meri sisäs meri sisäs meri sisäs meri sisäs meri sisäs litoraali profundaali profundaali profundaali profundaali ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja 24.9.2014 24.9.2014 24.9.2014 24.9.2014 24.9.2014 Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 5,0-5,0 8,0-8,0 12,0-12,0 19,0-19,0 11,0-11,0 Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman 250 250 250 250 250 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 5 5 5 5 5 Hanko Visko III 8 m Hanko Visko IV 4 m Hanko Visko IV 6 m Hanko Hanko Hanko 92.111 92.113 92.113 meri sisäs meri sisäs meri sisäs profundaali litoraali profundaali ei kasvillisuutta ei tietoa kasvillisuudeei kasvillisuutta pehmeä pohja kova pohja pehmeä pohja 24.9.2014 24.9.2014 24.9.2014 Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 9,0-9,0 4,0-4,0 6,0-6,0 Ekman Ekman Ekman 250 250 250 0,5 0,5 0,5 5 5 5 Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW NEMERTEA NEMERTEA 0,001 0,2 0,003 0,1 ANNELIDA POLYCHAETA POLYCHAETA 0,074 12,4 0,08 1,6 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,024 1,6 0,003 1,7 0,001 0,2 MOLLUSCA MOLLUSCA 0,104 17,4 1,362 27,1 0,071 12,7 BIVALVIA Macoma baltica 0,362 60,6 0,002 0,1 2,548 93,5 2,214 44,1 ARTHROPODA CRUSTACEA CRUSTACEA Neomysis integer 0,007 0,5 0,003 2,3 0,003 1,7 0,005 0,2 INSECTA DIPTERA Chironomidae Tanypodinae 0,001 0 0,001 0 Chironomus 0,056 9,4 1,436 97,8 0,127 97,7 0,001 100 0,169 96,6 0,17 6,2 1,364 27,1 0,485 87,1 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 0,002 0 Summa 0,597 100 1,469 100 0,13 100 0,001 100 0,175 100 2,724 100 5,026 100 0,557 100 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 109

Liite 5. (6/6) Pohjaeläinten biomassatulokset Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Hanko Visko Jönskär Hanko Visko Jönskär Hanko Visko Jönskär VI 5 m Raasepori Raasepori Raasepori 92.111 92.111 92.111 meri sisäs meri sisäs meri sisäs profundaali profundaali litoraali ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei tietoa kasvillisuudesta pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja 24.9.2014 24.9.2014 24.9.2014 Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 11,0-11,0 15,0-15,0 5,0-5,0 Ekman Ekman Ekman 250 250 250 0,5 0,5 0,5 5 5 5 Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW NEMERTEA NEMERTEA 0,001 0 ANNELIDA POLYCHAETA POLYCHAETA 0,054 0,5 0,338 4,4 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA MOLLUSCA MOLLUSCA 2,076 27,2 BIVALVIA Macoma baltica 9,808 99,3 0,162 97 5,218 68,4 ARTHROPODA CRUSTACEA CRUSTACEA 0,014 0,1 0,001 0 Neomysis integer INSECTA DIPTERA Chironomidae Tanypodinae Chironomus 0,005 3 Ceratopogonidae Ceratopogonidae Summa 9,877 100 0,167 100 7,633 100 110 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

BBI-indeksin tulokset vuoden 2014 pohjaeläinaineistolle Liite 6. Hangon eteläinen merialue Asema Pvm BBI BBI_ELS Asema Pvm BBI BBI_ELS Hanko HI Andalskär 8-10 m 17.9.2014 0,49 H 0,59 H Hanko HIC Norra Andalskär 17 m 17.9.2014 0,46 H 0,68 H HIC Norra Andalskär 8-10 m 17.9.2014 0,75 E 0,9 H Hanko HIIIB Uddskatan 10-12 m 18.9.2014 0,67 E 0,99 E HIII Gunnarstrand 8-10 m 17.9.2014 0,75 E 0,9 H linja H I Andalskär 24 m 17.9.2014 0,64 E 0,94 E HIIIB Uddskatan 3 m 17.9.2014 0,81 E 0,98 E linja H II Lergruud 24 m 17.9.2014 0,39 H 0,57 H HII Lergruud 8-10 m 17.9.2014 0,83 E 1 E linja H III Gunnarstrand 30 m 17.9.2014 0,34 T 0,5 T linja H IB Granskär 8-10 m 17.9.2014 0,84 E 1,01 E linja H IIIB Uddskatan 19 m 18.9.2014 0,5 H 0,74 H Hangon pohjoinen merialue Asema Pvm BBI BBI_ELS Asema Pvm BBI BBI_ELS Hanko IV Slakteribukten 8-10 m 18.9.2014 0,75 E 0,9 H linja H IV Slakteribukten 18.9.2014 0,48 H 0,71 H Hanko VI Bockaholm 8-10 m 18.9.2014 0,79 E 0,95 E linja H VI Bockaholm 18.9.2014 0,44 H 0,65 H Forcitin edusta Asema Pvm BBI BBI_ELS Asema Pvm BBI BBI_ELS Hanko Forcit I 2 m 19.9.2014 0,45 H 0,54 T Hanko Forcit I 12 m 18.9.2014 0,61 H 0,9 E Hanko Forcit I 3 m 19.9.2014 0,55 H 0,66 H Hanko Forcit I 19 m 18.9.2014 0,33 T 0,49 T Hanko Forcit I 6 m 19.9.2014 0,76 E 0,92 E Hanko Forcit II 14 m 18.9.2014 0,43 H 0,63 H Hanko Forcit II 2 m 19.9.2014 0,45 H 0,54 T linja Forcit V 16 m 18.9.2014 0,52 H 0,76 H Hanko Forcit II 3 m 19.9.2014 0,52 H 0,63 H Hanko Forcit II 5 m 19.9.2014 0,71 H 0,86 H Hanko Forcit II 11 m 19.9.2014 0,89 E 1,07 E Hanko Forcit III 2 m 19.9.2014 0,44 H 0,53 T Hanko Forcit IV 7 m 19.9.2014 0,68 H 0,82 H Hanko Forcit IV 10 m 19.9.2014 0,77 E 0,93 E Hanko Forcit V 10 m 19.9.2014 0,89 E 1,07 E Bengtsårin merialue Asema Pvm BBI BBI_ELS Asema Pvm BBI BBI_ELS Hanko Visko I 5 m 24.9.2014 0,54 H 0,83 H Hanko Visko II 12 m 24.9.2014 0,19 V 0,32 V Hanko Visko I 7 m 24.9.2014 0,12 V 0,18 V Hanko Visko II 19 m 24.9.2014 0,01 Hu 0,02 Hu Hanko Visko III 8 m 24.9.2014 0,19 V 0,29 V Hanko Visko III 11 m 24.9.2014 0,19 V 0,32 V Hanko Visko IV 4 m 24.9.2014 0,29 T 0,45 T Hanko Visko Jönskär VI 11 m 24.9.2014 0,28 T 0,47 T Hanko Visko IV 6 m 24.9.2014 0,17 V 0,26 V Hanko Visko Jönskär VI 15 m 24.9.2014 0,13 V 0,22 V Hanko Visko Jönskär VI 5 m 24.9.2014 0,74 E 1,14 E Pohjaeläinten BBI-indeksin luokkarajat. Taulukossa E =erinomainen, H = hyvä, T= tyydyttävä, V= välttävä ja Hu= huono tila. ELS kuvaa indeksiarvojen poikkeavuutta luonnontilaisista arvoista. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 111

Liite 7. Koekalastuksen yksikkösaaliit Havaintoalue Vuosi Verkkojen lkm Havaintoalue Vuosi Verkkojen lkm Hanko, Pohjoinen 2014 15 Hanko, Etelä 2014 15 Yksikkösaalis (g/verkko) Yksikkösaalis (g/verkko) Laji CPUEw SE 90% CL 95% CL Laji CPUEw SE 90% CL 95% CL Ahven 2269,87 440,75 725,04 863,88 Ahven 3249,47 363,47 597,91 712,41 Kampela 69,53 33,92 55,81 66,49 Isotuulenkala 7,47 6,35 10,45 12,45 Kiiski 612,13 132,51 217,98 259,72 Kampela 428,07 110,39 181,59 216,36 Kilohaili 2,13 2,13 3,51 4,18 Kiiski 592,13 191,4 314,85 375,14 Kivinilkka 11,87 9,02 14,84 17,68 Kilohaili 5,2 2,79 4,58 5,46 Kuha 81,6 34,72 57,12 68,06 Kivinilkka 52 12,58 20,69 24,66 Kuore 25 12,7 20,9 24,9 Kolmipiikki 0,4 0,29 0,48 0,57 Lahna 79,87 53,93 88,72 105,71 Kuha 11,67 8,97 14,75 17,57 Lahna/pasuri 2,2 2,2 3,62 4,31 Kuore 187,8 81,88 134,7 160,49 Pasuri 451,4 111,99 184,23 219,51 Lahna 9,27 7,3 12,01 14,3 Pikkutuulenkala 7,93 6,93 11,41 13,59 Mustatokko 2,73 1,62 2,66 3,17 Salakka 81 38,8 63,83 76,05 Pasuri 12,93 10,58 17,4 20,74 Silakka 110,73 25,96 42,71 50,89 Piikkikampela 120,07 60,41 99,37 118,4 Sorva 1,87 1,87 3,07 3,66 Piikkisimppu 5,67 2,75 4,53 5,4 Särki 1531,67 268,09 441,01 525,45 Pikkutuulenkala 6,8 4,06 6,68 7,96 Säyne 84 84 138,18 164,64 Salakka 0,93 0,93 1,54 1,83 Vimpa 44,13 24,25 39,88 47,52 Siika 3,53 3,53 5,81 6,93 Silakka 281,07 53,83 88,55 105,5 Särki 2256,6 434,74 715,15 852,09 Vimpa 20,33 10,91 17,95 21,39 Yksikkösaalis (kpl/verkko) Yksikkösaalis (kpl/verkko) Laji CPUEn SE 90% CL 95% CL Laji CPUEn SE 90% CL 95% CL Ahven 48,13 7,9 12,99 15,48 Ahven 53 6,13 10,09 12,02 Kampela 0,53 0,22 0,35 0,42 Isotuulenkala 0,47 0,4 0,66 0,79 Kiiski 38,73 8,26 13,59 16,2 Kampela 3,67 0,84 1,39 1,65 Kilohaili 0,13 0,13 0,22 0,26 Kiiski 26,67 8,3 13,65 16,27 Kivinilkka 0,13 0,09 0,15 0,18 Kilohaili 0,33 0,19 0,31 0,37 Kuha 1,27 0,67 1,09 1,3 Kivinilkka 1,8 0,42 0,68 0,82 Kuore 2,07 1,11 1,83 2,18 Kolmipiikki 0,13 0,09 0,15 0,18 Lahna 1,2 0,53 0,87 1,03 Kuha 0,2 0,14 0,24 0,28 Lahna/pasuri 0,13 0,13 0,22 0,26 Kuore 10,27 4,24 6,98 8,32 Pasuri 8,2 1,81 2,98 3,55 Lahna 0,13 0,09 0,15 0,18 Pikkutuulenkala 0,33 0,27 0,44 0,53 Mustatokko 0,27 0,15 0,25 0,3 Salakka 8,6 4,52 7,44 8,87 Pasuri 0,27 0,21 0,34 0,4 Silakka 4 1,04 1,71 2,04 Piikkikampela 0,67 0,36 0,59 0,71 Sorva 0,07 0,07 0,11 0,13 Piikkisimppu 0,27 0,12 0,19 0,23 Särki 37,67 5,77 9,49 11,31 Pikkutuulenkala 0,4 0,27 0,45 0,53 Säyne 0,07 0,07 0,11 0,13 Salakka 0,07 0,07 0,11 0,13 Vimpa 0,33 0,21 0,35 0,41 Siika 0,07 0,07 0,11 0,13 Silakka 8,07 1,43 2,36 2,81 Särki 35 6,76 11,12 13,25 Vimpa 0,2 0,11 0,18 0,21 112 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Liite 8. (1/4) AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 6.1.2014 Mittausepävarmuus 0,020-0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,040-0,200 mmol/l ± 15 % > 0,200 mmol/l ± 10 % *Ammoniumtyppi SFS 3032: 1976, muunneltu 5 µg/l 5-20 µg/l ± 2,6 µg/l 20-50 µg/l ± 18 % > 50 µg/l ± 11 % *Ammoniumtyppi jätevedet SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahl- 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 0,5 mg/l 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 8 % *BOD 7 SFS-EN 1899-1: 1998, muunneltu 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 1,4 mg/l *BOD 7 -ATU 5-100 mg/l ± 27 % *BOD 7 -ATU (suod. GFA) *COD Mn SFS 3036: 1981, muunneltu 1 mg/l > 100 mg/l ± 25 % 1,0-3,0 mg O 2 /l ± 0,40 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l ± 12 % *COD Cr Sisäinen menetelmä, perustuu ISO 20 mg/l 20-50 mg/l ± 15 mg/l *COD Cr (GFA) *COD Cr, liukoinen 15705: 2002 ja laitevalmistajan ohje 50-100 mg/l ± 30 % 100-500 mg/l ± 16 % > 500 mg/l ± 11 % *E. coli (36 o C, 21 h) SFS 3016: 2001, muunneltu *E. coli (37 o C, 18 h) Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray *E. coli (44 o C, 21 h) SFS 4088: 2001, muunneltu *Fluoridi SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 10304-2: 1997, muunneltu 0,2 mg/l 0,20-0,5 mg/l ± 45 % 0,5-0,8 mg/l ± 35 % > 0,8 mg/l ± 16 % *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofiset bakteerit 22 o C 68 h *Heterotrofiset bakteerit 36 o C 44 h *Kloori: vapaa, laskennallinen sidotttu ja kokonaiskloori *Kloridi Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit. 1971) Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025: 1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026: 1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 7393-2: 2000, muunneltu SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 10304-2: 1997, muunneltu Menetelmän määritysraja 0,02 mmol/l 3 µg/l 5 µg/l 0,1 mg/l 1 mg/l 3-10 µg/l ± 1,8 µg/l 10-25 µg/l ± 18 % 25-50 µg/l ± 15 % 50-100 µg/l ± 13 % > 100 µg/l ± 10 % 5-20 µg/l ± 3 µg/l 20-50 µg/l ± 17 % 50-100 µg/l ± 15 % > 100 µg/l ± 8 % 0,10-0,20 mg/l ± 40 % 0,20-1,00 mg/l ± 25 % > 1,00 mg/l ± 20 % 1,0-7,0 mg/l ± 20 % > 7,0 mg/l ± 12 % 1/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 113

Liite 8. (2/4) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot *KMnO 4 -luku SFS 3036: 1981, muunneltu 4 mg/l *Kolimuotoiset bakteerit *Kolimuotoiset bakteerit (alustava) *Kolimuotoiset bakteerit *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen SFS 3016: 2001, muunneltu SFS 3016: 2001, muunneltu MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 6.1.2014 4-12 mg/l ± 1,6 mg/l > 12 mg/l ± 12 % 5-50 µg/l ± 20 % > 50 µg/l ± 14 % *Nitraatti- ja nitriittitypen SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, 10 µg/l 10-20 µg/l ± 5 µg/l * Nitraattityppi *Nitriittityppi SFS 3021: 1976, muunneltu 2 µg/l 20-150 µg/l ± 16 % > 150 µg/l ± 10 % 2-5 µg/l ± 0,8 µg/l 5-20 µg/l ± 16 % > 20 µg/l ± 13 % *ph *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta (suod. GFC) *Rauta (suod. Nuclepore) *Rauta (suod. GFA) *Sameus Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray SFS 4088: 2001, muunneltu SFS 3033: 1976, muunneltu SFS 3021: 1974, muunneltu, mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: 2008 sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 laite SFS 3028: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 7027:2000, muunneltu *Sulfaatti SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 10304-2: 1997 muunneltu *Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO 7899-2: 2000 5 µg/l 0,1 > 0,1 30 Bq/l > 30 Bq/l ± 30 % 25 µg/l 0,2 FNU 1 mg/l ± 0,2 phyksikköä 25-50 µg/l ± 7,5 µg/l 50-100 µg/l ± 15 % > 200 µg/l ± 10 % 0,2-0,5 FNU ± 0,1 FNU 0,5-1,0 FNU ± 20 % > 1,0 FNU ± 16 % 1,0-7,0 mg/l ± 15 % > 7,0 mg/l ± 10 % *Suolistoperäiset enterokokit (alustava) *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet < 5 000 µg/l *Typpi, kokonaispitoisuus jätevedet *Urea SFS-EN ISO 7899-2: 2000 SFS-EN 27888: 1994, muunneltu, mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 o C:een SFS-EN ISO 11905-1: 1998, muunneltu ja SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIAtekniikka SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 100 µg/l 1,5 mg/l 0,1 mg/l 100-250 µg/l ± 30 µg/l (12 %) > 250 µg/l ± 12 % 1,5-5 mg/l ± 1,0 mg/l 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 10 % 0,10-0,60 mg/l ± 26 % > 0,60 mg/l ± 15 % 2/4 114 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Liite 8. (3/4) MUUT MENETELMÄT Menetelmän Määritys Menetelmä määritysraja Absorptiokerroin (400 nm) Spektrofotometrinen mittaus Absorptiokerroin (750 nm) Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 1 µg/l Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu 0,020 mmol/l VYH, 1989) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 6.1.2014 10 µg/l Mittausepävarmuus 0,020-0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,041-0,200 mmol/l ± 15 % > 0,20 mmol/l ± 10 % Haihdutusjäännös SFS 377: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu Happi % (makea vesi) kumottuun standardiin SFS 3040:1990) ± 2 % ± 2 % Hehkutusjäännös, hehkutushäviö Hiilidioksidi SFS 3001: 1974 Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) 0,4 mg/l Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.) Homeet SFS 5507: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 3001: 1974 0,1 mmol/l Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) Kokonaiskovuus SF 3003: 1987 0,10 mmol/l Kokonaissyvyys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Levä Lietepitoisuus Lumen paksuus Lämpötila Lämpötila Magnesium Sisäinen menetemlä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037: 1976) SFS 3008: 1990 + sisäinen menetelmä MENE 16 Kenttämääritys Sisäinen menetemlä MENE20 Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037: 1976) Kenttämääritys Laboratoriomittaus Kenttämääritys SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) 1,0 mg/l 4 mg/l 0,1-0,35 mmol/l ± 0,04 mmol/l > 0,35 mmol/l ± 12 % 1,0-10 mg/l ± 24 % 11-1 000 mg/l ± 15 % > 1 000 mg/l ± 5 % lietteet > 1 000 mg/l ± 8 % 0,10-0,40 mmol/l ± 0,050 mmol/l > 0,40 mmol/l ± 12 % 3/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 115

Liite 8. (4/4) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 6.1.2014 Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71: 1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 2003: 1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus Kenttämääritys h-putken päästä Veden pinnan korkeus kaivon Kenttämääritys kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu Väriluku (suod.) kumottuun standardiin SFS 3023: 1987 (modif.) Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä 6.1.2014. Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla 4/4 116 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö rf PL 51, 08101 Lohja Puh. 019 323 623 vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi ISBN 978-952-250-146-2 (nid.) ISBN 978-952-250-147-9 (PDF) ISSN-L 0789-9084 ISSN 0789-9084 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)