Suomalaisen korkeakoulutuksen tulevaisuus, opiskelulähtöiset palvelut tietojärjestelmien ja (tohtori)koulutuksen kehittämisessä

Suomalaisen korkeakoulutuksen tulevaisuus, opiskelulähtöiset palvelut tietojärjestelmien ja (tohtori)koulutuksen kehittämisessä Ilmari Hyvönen 1.10.2015

Aiheita Korkeakoulutus hallitusohjelmassa ja sen toteuttamisessa Korkeakoulutuksen ICT, tietojärjestelmät ja digitalisaatio Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi 2020

Lähde: Suomen tilannekuva hallitusohjelmaneuvotteluiden tueksi keväällä 2015, ministeriöiden kansliapäälliköt 16.3.2015 (Kuva: Annika Varjonen, Visual Impact Ltd)

HO strategiset tavoitteet

HO: Osaaminen ja koulutus Kymmenen vuoden tavoite: Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Hallituskauden tavoitteet: Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut. Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. Tieteen ja tutkimuksen resursseja hyödynnetään tehokkaasti ja vaikuttavasti. Suomen koulutusvienti kasvaa voimakkaasti. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun. Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu /

Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/osaaminen

http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/321857/osaaminen-ja-koulutus-040915.pdf/

http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/linjaukset_ja_rahoitus/talousarviot/talousarvioasiakirjat_ 2016/liitteet/Karkihankepanostukset.pdf

http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/321857/osaaminen-ja-koulutus-040915.pdf/

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisaation ulottuvuuksia Avoin tiede: niin tutkimuksen kuin koulutuksen resurssi Tieteellinen laskenta: kansainväliset, kansalliset ja korkeakoulujen omat resurssit ICT osana kaikkia tutkimusinfrastruktuureja: datan siirto, tallennus ja prosessointivaatimukset Pedagoginen kehittäminen ja digitalisaatio digitalisaatio muuttaa opiskelijan, opettajan ja korkeakoulun vuorovaikutussuhteita, erilainen asiointi myös lähiopiskelussa siirtyy verkkoon Verkko-opetus osana pedagogista kehittämistä, digitalisaation vaikutukset ohjaukseen ja sen kehittämiseen Opiskelijan joustavien opiskelumahdollisuuksien edistäminen sähköiset tentit, kirjastot ja muut avoimet oppimisympäristöt Korkeakoulujen yhteistyö esim. perusopinnoissa, kieliopinnoissa ja esimerkiksi harvinaisissa oppiaineissa Opetuksen ja tutkimuksen tuen ja hallinnon prosessit ja tietojärjestelmät: korkeakoulujen sisällä ja enenevässä määrin korkeakoulujen välillä

Korkeakoulujen ICT kokonaisuus Korkeakoulujen käyttämät ICT palvelut Korkeakoulujen itse/yhdessä tuottamat/ostamat ICT palvelut KK: KK: KK: xx xx xx xx xx xx ~200M Korkeakoulujen yhteenliittymä, yhteisyritys, tms. xx xx OPH:n palvelut y Kansalliskirjaston palvelut FUNET 2,6M CSC:n keskitetyt palvelut xx x y x 28M Muu 2,8 M y z OKM/ KTPO

OKM:n rooli korkeakoulujen ICT:ssä Lakisääteiset yhteiset palvelut OPH:n palvelut VIRTA Tiedonkeruut Keskitetysti rahoitetut (ICT) palvelut (hankinta CSC:ltä) FUNET (50/50 rahoitus) Suurteholaskenta Tietoinfrastruktuuri (tallennus, ATT -hanke) Muut tietovarastopalvelut (Vipunen, Juuli,..) Yhteiset arkkitehtuurit (vrt. tietohallintolaki) Opiskelu ja opetus (tuki ja hallinto) Tutkimuksen tuki ja hallinto Suurteholaskenta, Avoin tiede

Arkkitehtuurityö palveluohjauksen menetelmänä ja yhteisen kielen muodostaja Korkeakoulujen käyttämät ICT palvelut Yhteinen kieli: prosessit, tiedot, järjestelmät, teknologia 1 Arkkitehtuurityö ohjaa Arkkitehtuuri Korkeakoulujen itse/yhdessä tuottamat ICT palvelut KK: xx xx KK: xx xx Korkeakoulujen yhteistyörakenne: xx xx Yhteinen kieli koneille : yhteentoimivuusmalli 3 Arkkitehtuurityö 2 x CSC:n palvelut y z yz OPH:n palvelut 1. tarjoaa yhteisen kielen kohdealueen prosesseista, tiedoista, tietojärjestelmistä ja teknologiasta puhumiseen, sekä mahdollisia suuntaviivoja toimintakulttuurin ja prosessien kehittämiseen 2. ohjaa palveluiden kehittämistä: mitä järkevää tehdään erikseen, mitä yhdessä, 3. tuottaa yhteentoimivuuden ja yhteismitallisuuden tarpeisiin teknisiä määrityksiä y z xx ww Kansalliskirjaston palvelut (Painotukset vaihtelevat arkkitehtuureittain!) y x y x

VIRTA -tietovaranto nyt ja tulevaisuudessa

Opiskelu ja opetus, tuki ja hallinto: prosessit opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri https://confluence.csc.fi/display/opi/opi-viitearkkitehtuuri

Säädökset ja sopimukset Tohtorikoulutuksen osalta säädöksissä tutkintojen sisältöä ja tavoitteita, mutta ei laajuuksia eikä opintoaikoja Koulutusvastuuasetukset, Tulossopimukset (määrät) Opiskelijoiden valintaa koskevat yliopistolain 36,38,39 jne: koskevat myös tohtorikoulutusta Yhteishakua ja paikkojen varaamista koskevat säädökset eivät koske tohtorikoulutusta

Tietojärjestelmät I ja II sykli; tietojärjestelmät KK:n opintohallinto ja muu opetuksen & opiskelun tuki Opintopolku.fi KK:n opintohallinto KK:n opintohallinto KK:n opintohallinto KK:n opintohallinto Tohtorikoulutus; tietojärjestelmät KK:n opintohallinto ja muu opetuksen & opiskelun tuki? Opintopolku.fi? Mitä halutaan? KK:n opintohallinto, Henkilöstöhallinto (KK:n opintohallinto), Henkilöstöhallinto KK:n opintohallinto, Henkilöstöhallinto KK:n opintohallinto

OKM:n digitalisaatiotyöpaja 25.4.2015 keskeisiä edellytyksiä digitalisaation hyödyntämiseksi opetuksessa? (1/2) HTV-resurssit paremmin käyttöön Toimintakulttuurin muutos; opettajien osaaminen - konkretiaa pedagogiseen kouluttamiseen; enemmän panosta ohjaukseen, vähemmän luennointiin? Pois siiloista ja ajatuksesta opettajasta kurssin omistajana, opetuksen muotoilussa pois luokkahuoneajattelusta, opetuksen arvostuksen nostaminen, laadullinen palaute osaksi kaikkea opettamista? Opetussuunnitelmien uudistaminen toteutustapojen monipuolistaminen, yksittäisistä opintojaksoista kohti osaamisen arviointia, ohjauksen lisääminen, osaamisperustaisuus Tekijänoikeusasiat selkeämmiksi Opiskelijan kokemuksen korostaminen: personoituva, yksilöllinen opiskeluympäristö, yhtenäinen pääsy korkeakoulun (ja sopimusten perusteella muualta tarjottaviin) palveluihin ja opetukseen

OKM:n digitalisaatiotyöpaja 25.4.2015 keskeisiä edellytyksiä digitalisaation hyödyntämiseksi opetuksessa? (2/2) Korkeakoulujen välinen yhteistyö opetuksessa miten vauhtiin? Perusopintojaksojen stadardointi; Monimutkaisesta JOO-sopimuksesta eroon insentiivit jo rahoitusmallissa Päällekkäisen tarjonnan poistaminen Yhteisen hyvä eetos takaisin; opetuksen julkisuus myös verkossa sallitaan, rohkaistaan, vaaditaan! Yhteiset alustat / yhteinen ICT infrastruktuuri opetuksen tukena vastakkaisia näkökulmia: Tekniikka on hyvällä tasolla, sitä vaan pitäisi käyttää paremmin opetuksen tukena ja myös yhteistyöhön; HAKA riittää vs. Kestävän pedagogisen ajattelun pohjalle yhteinen alusta Yhteiset sovitut teknologiset ratkaisut ja yhteisiä palveluita tarvitaan

Hallitusohjelma, digitalisaatio ja korkeakoulutus Hallituskauden tavoitteet: - Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Korkeakoulujen on itse kyettävä uudistamaan omia toimintarakenteitaan, opetusta ja tutkimusta näiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi digitalisaatiota hyödyntäen. Digitalisaatio mahdollistaa yhteistyön koulutuksen järjestämisessä uudella tavalla onko tämä se asia, jonka kautta digitalisaation suurimmat vaikutukset korkeakoulujen toimintatapaan tulevat? Toimintakulttuurin ja prosessien muutos, vuorovaikutusrakenteiden digitalisoituminen myös korkeakoulun sisällä

Tutkintotavoitteet 2020 Koulutustarve-ennakointi joka 4 vuosi Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 17.9.2014 koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän. Tehtävänä mm Tehdä 29.5.2015 mennessä opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2020. Korkeakoulujen osalta koulutustarjonnan mitoittamisesta / tutkintotavoitteista sovitaan tarkemmin tulossopimuksissa. http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2015/osaaminen.html?lang=fi

Työryhmän esitys yliopistokoulutuksen tutkintotarpeista 2020-luvulla Tutkintotarve kasvaa määrällisesti eniten tekniikan ja liikenteen alalla sekä luonnontieteiden alalla. Lievää kasvua on kaikilla aloilla kulttuurialaa lukuun ottamatta. Tavoitteellinen elinkeinorakenne edellyttää, että erityisesti näiden alojen koulutustarjonnan riittävyys ja sisältöjen ajanmukaisuus turvataan (palvelujen turvaaminen ja kehittäminen, uusien kasvualojen osaamispotentiaalin varmistaminen) opetus ja kasvatustyö, liiketalous ja kauppa, matematiikka, fysiikka, kemia, arkkitehtuuri ja rakentaminen, kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka, prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka, sosiaaliala, hammaslääketiede ja muu hammashuolto, farmasia ja muu lääkehuolto, lääketiede

VATT toimialaskenaariot (2011-2030) Opetushallitus (koulutustarvelaskelmat, poistuma jne.) KT 2020 -työryhmä; prosessikuvaus Työryhmä Sidosryhmäyhteistyö Ehdotuksen laadinta Työryhmän esitys Työryhmän raportti Aluejaosto Aikuiskoulutusjaosto Tohtorikoulutusjaosto Tutkintotavoitteet v. 2020 Valmis (12.6.2015) Aluekysely Toimialakysely Erilliskuulemiset (EK, KL, STM, OKM, Sitra) Seminaarit; asiantuntijakuulemiset Esityksen luonnos 13.5.2015 seminaari Luovutus ministeriölle Lausuntokierros 6/2015 Sidosryhmien mahdollisuus antaa lausunto (25 kpl)

Ennakoinnin työnkulku yksinkertaistettuna VATT:Työvoiman kysyntäskenaario toimialoittain vuoteen 2030 (politiikka- ja kriisiskenaariot) - poistuma (politiikkaskenaarion mukaisesti), - 2011 ammattirakenne vs. tavoitteellinen ammattirakenteen muutos Avautuvat työpaikat: 270 000 ammattiryhmittäin 2011-2030 - Ammattiryhmät koulutusaste- ja opintoalaluokitukset - Työvoiman tarjonta: uudet ikäluokat, työttömät, työvoiman ulkopuolelta tulevat, nettomaahanmuutto Tutkinnon suorittaneiden tarve 2012-30: 1474000; 77600/v - Tehokkuuskerroin (läpäisy, moninkertainen koulutus) - Vaikuttavuuskerroin (tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus) Työelämän koulutustarve 123000 aloittajaa - Skaalaus ikäluokan kokoon Aloittajatarve ~(1,5 * ikäluokka) 93300 - Kasvualat, elinkeinorakenteen uudistaminen, osaamisen kehittäminen Ehdotus Tutkintotavoitteista/aloittajista alakohtaisesti

Työvoiman kysyntäennusteet 2011-2030 Politiikkaskenaario Työvoiman kysyntä ja ammattirakenteen muutos (VATT) Työvoiman kysynnän kasvu 270 000 Toimialojen ammattirakenne (ammattiryhmien %-osuudet) on pidetty vuoden 2011 mukaisina ennakointijaksolla 2011-2030 Poistuma vuoden 2011 työllisistä (VATT) 1 140 000 47 % Keskimäärin 58 000 /v Työttömyysaste 6,9 % vuonna 2030

Politiikkaskenaario vs. työryhmän kasvu-ura (työllisten määrän muutos v. 2012-2030)

Tutkintotarpeet 2020-luvulla

Tutkintotavoitteet koulutusasteittain 2020-luvulle 60% 50% 51% 50% 50% 40% 30% 28% 31% 29% 20% 21% 19% 21% 10% 0% Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Kesu 2011-2016 tutkintotuotos Tutkinnot 2011-2013 ka KT 2020 esitys

Akselin otsikko Työryhmän esitys tutkintotavoitteista koulutusasteittain 40,000 35,000 30,000 25,000 20,000 15,000 10,000 5,000 0 Tutkinnot 2011-2013 ka Kehittämissuunnitelma 2011-2016 Työryhmän esitys tutkintotavoite Ammatillinen peruskoulutus 36,027 37,520 35,635 Ammattikorkeakoulututkinto 22,078 19,421 20,390 Yliopistotutkinto 13,943 15,142 15,115 * * Muu koulutus 1650 tutkintoa

Työryhmän esitys kuvitteellisena aloittajatarpeena Laskennallinen aloittajatarve Nykyläpäisy 63%* Tavoiteläpäisy75% Tavoiteläpäisy 100% Ammattikorkeakoulut 32 400 27 200 20 400 Yliopistot 24 000 20 200 15 100 *Läpäisyaste laskettu ammattikorkeakouluissa 6,5 vuodessa tutkinnon suorittaneet. Yliopistoissa 9 vuodessa tutkinnon suorittaneet.

Tutkintotavoitteet koulutusaloittain 2020-luvulle

Työryhmän esitys yliopistokoulutuksen tutkintotarpeista 2020-luvulla

Työryhmän esitys ammattikorkeakoulutuksen tutkintotarpeista 2020-luvulla

Tavoitteellinen elinkeinorakenne edellyttää, että erityisesti näiden alojen koulutustarjonnan riittävyys ja sisältöjen ajanmukaisuus turvataan - taustalla palvelujen turvaaminen ja kehittäminen - uusien kasvualojen osaamispotentiaalin varmistaminen Yliopistokoulutus opetus ja kasvatustyö, liiketalous ja kauppa, matematiikka, fysiikka, kemia, arkkitehtuuri ja rakentaminen, kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka, prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka, sosiaaliala, hammaslääketiede ja muu hammashuolto, farmasia ja muu lääkehuolto, lääketiede Ammattikorkeakoulutus kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka tieto- ja tietoliikennetekniikka, prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka, sosiaali- ja terveysala Ammatillinen koulutus opetus ja kasvatustyö, arkkitehtuuri ja rakentaminen, kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka, maatilatalous, metsätalous, sosiaali- ja terveysala (yhteiset), majoitus- ja ravitsemusala, kotitalous ja kuluttajapalvelut

Kiitos!