Kolin ja Hattusaaren paikallinen metsäohjelma

Samankaltaiset tiedostot
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

PIONEERITYÖTÄ KOLILLA. Suomen ENSIMMÄINEN paikallinen metsäohjelma Kolin ja Hattusaaren alueelle Merja Lindroos

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Forest Planning in Private Forests in Finland, Iceland, Norway, Scotland and Sweden

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Kaavojen metsätalousvaikutusten

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Hakkuumahdollisuusarviot

Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Suomen metsävarat

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Paikallistason matkailu- ja metsäohjelmien hyödynnettävyys kokemuksia Kolin alueelta Pohjois-Karjalasta

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Tuula Nuutinen, Leena Kärkkäinen, Sini Niinistö, Kyösti Hassinen ja Eero Lukkarinen (toim.)

MESTA-sovelluksen käyttö alueellisissa metsäohjelmissa. Ylläpitäjän ohje

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, )

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Suomessa tehdään monenlaista strategista

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä?

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Tukien pääperiaatteita

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Metsäohjelman seuranta

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Metsäohjelman seuranta

Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari. Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! Jorma Tolonen

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

METSÄ SUUNNITELMÄ

METSO-ohjelma :

METSÄ SUUNNITELMÄ

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Metsäohjelman seuranta

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Metsäohjelman seuranta

MESTA työkalu suunnitelmavaihtoehtojen monikriteeriseen vertailuun ja parhaan vaihtoehdon etsintään

Alueellisten metsäohjelmien vaikuttavuus

Suometsien hoidon organisointimallit. Seminaari tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksista Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu)

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Kemera-työryhmä Kuuleminen Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Developing the Pinus Sylvestris L resource

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsäohjelman seuranta

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi Heureka, Vantaa 9.11.

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Riittääkö puu VMI-tulokset

Metsäohjelman seuranta

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

hinnoitteluun ja puukauppaan

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä?

Transkriptio:

Kolin ja Hattusaaren paikallinen metsäohjelma Toimittajat: Tuula Nuutinen, Leena Kärkkäinen, Sini Niinistö, Kyösti Hassinen ja Eero Lukkarinen Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja yhteiskunta seminaari, Helsinki, 14.2.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Esityksen sisältö Taustaa Kolin ja Hattusaaren alueen kuvaus Paikallisen metsäohjelman laatimisen vaiheet Paikallisen metsäohjelman linjaukset Johtopäätökset Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Taustaa ELAV-hanke (Enhancing Local Activity and Values from forest land through community-led strategic planning) 16 osapuolta Ruotsista, Norjasta, Suomesta, Islannista ja Skotlannista Suomesta Metsäntutkimuslaitos, Metsäkeskus Pohjois- Karjala ja Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Toteutus vuosina 2005-2007 Suomen osioon saatu rahoitusta EU:n aluekehitysrahaston Interreg IIIB Pohjoinen Periferia ohjelmalta sekä Maa- ja metsätalousministeriöltä 10.3.2008 3 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Tavoitteet Selvittää metsien tarjoamia mahdollisuuksia syrjäisten maaseutualueiden elinkeinotoiminnan kehittämiselle ja elinvoimaisuuden parantamiselle Kehittää vuorovaikutteisia suunnittelumenetelmiä metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamiseksi paikallistasolla Suomessa: Kolin ja Hattusaaren paikallisen metsäohjelman laatiminen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

PMO:n tavoitteena Tuote- ja palveluosaamisen kehittäminen (sekä elinkeinojen harjoittajat että asiantuntijaorganisaatiot) Vuorovaikutus ja verkostoituminen Yhteisön omien mahdollisuuksien tunnistaminen vaikutuskeinot ja rahoitusmahdollisuudet Paikallisten oma strategia ja toimenpideohjelma tausta- ja perusteludokumentti yhteisille tuki- ja kehittämishankkeille Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Kolin ja Hattusaaren alueen kuvaus Pinta-ala n. 11400 ha Asukkaita n. 300 Palveluiden osuus työpaikoista 76 % (vuonna 2003) Kylällä monipuolista yhdistysja järjestötoimintaa Aikaisemmin tehtyjä suunnitelmia ja kaavoja Kolin kyläsuunnitelma Koli Master Plan Kolin kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma Maakuntakaava Osayleiskaavoja ja rantakaavoja Maanmittauslaitos, lupanro MYY/179/06-V Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Paikallinen metsäohjelman laatimisen vaiheet Yleisötapahtumat Metla Vuorovaikutteinen työskentely Henkilövaihdot MVMI-aineisto Tuotanto- ja käyttömahdollisuuksien kartoittaminen (NTN- ja SK-vaihtoehdot) ja arvioinnissa käytettäviä asioita (kriteerejä) kuvaavien tunnusten määritys Vuorovaikutuksen kautta esille nousseet asiat (kriteerit) Painoarvojen määritys Työryhmä Arvioitavat vaihtoehdot ja niitä kuvaavat tunnukset Asioiden (kriteereiden) tärkeys suhteessa toisiinsa Metsäkeskus Pohjois-Karjala Vaihtoehtojen arviointi ja niitä kuvaavien tunnusten painoarvojen määritys Kolin aluetta koskevat summatiedot Kahden lisävaihtoehdon tuottaminen ja arvioinnissa käytettyjen tunnusten täsmentäminen Paras vaihtoehto kahdesta Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Arvioitavat lisävaihtoehdot ja tunnukset Lisävaihtoehtojen arviointi ja täsmennettyjen tunnusten painoarvojen määritys Valitut tavoitteet ja toimenpiteet

Paikallisen metsäohjelman linjaukset Kolin ja Hattusaaren metsien tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Työryhmä valitsi MK-vaihtoehdon: perustui metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistyksen yhteiseen näkemykseen metsänomistajien hakkuu- ja 45000 hoitokäyttäytymisestä 40000 35000 MK, hakkuukertymä (m3/v) m3 MK, puuston tilavuus puulajeittain (puuntuotanto- ja suojelualueet) (m3) 2000000 186 194 179 1800000 155 1600000 1400000 1200000 1000000 Lehtipuu Kuusi Mänty m3/v 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2006-2015 2016-2025 2026-2035 Kausi Lehtipuu, tukki Lehtipuu, kuitu Kuusi, tukki Kuusi, kuitu Mänty, tukki Mänty, kuitu 800000 600000 400000 MK, hakkuureservi (= hakattavissa oleva, mutta hakkaamatta jäävä puusto) (m3/v) 200000 0 2006 2016 2026 2036 30000 25000 20000 Lehtipuu, tukki Lehtipuu, kuitu m3/v 15000 10000 Kuusi, tukki Kuusi, kuitu Mänty, tukki Mänty, kuitu 5000 0 2006-2015 2016-2025 2026-2035 Kausi

Puuvarojen talouskäyttöön ja energiapuuhun liittyvät tavoitteet Tavoitteet - Tuottoisat metsät - Laatupuun kasvatus - Hirvivahinkojen korvaaminen ja vähentäminen - Energiapuun korjuun ja käytön lisääminen Toimenpiteet - Metsänhoitorästien hoitaminen => Kemera-tukien täsmämarkkinointi - Oikea-aikaiset metsänhoitotyöt (metsäsuunnitelmassa mainittujen metsänhoitotöiden tekeminen) => metsänomistajien koulutus ja neuvonta - Sopivilla kohteilla pystykarsinta => metsänomistajien neuvonta ja koulutus - Korvausten hakeminen metsäkeskukselta => metsänomistajien neuvonta - Hirvikannan pienentäminen - Hirvituhojen mahdollisuuden huomioonottaminen metsänuudistamisessa ja hoidossa - Energiapuun korjaaminen hoitamatta jääneistä kasvatusmetsistä => Kemeratukien täsmämarkkinointi - Energiapuun korjaaminen kuusivaltaisilta päätehakkuukohteilta - Metsäenergian hyötykäytön lisääminen (esim. lämpövoimalaitosselvitys, puuenergiaosuuskunnan perustamisen tukeminen) Mahdolliset toimijat Metsäkeskus Pohjois-Karjala, Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Metsäkeskus Pohjois-Karjala, Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Metsäkeskus Pohjois-Karjala, Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Metsäkeskus Pohjois-Karjala Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Metsäkeskus Pohjois-Karjala, Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Metsäkeskus Pohjois-Karjala ja Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala tarjoavat asiantuntemusta; lämpövoimalaitoksen osalta edellyttäen, että selvitykselle löytyy tilaaja (esim. Lieksan kaupunki)

Metsien muihin arvoihin liittyvät tavoitteet Tavoitteet - Kansallispuiston ulkopuolisten polkujen kunnostaminen ja ylläpito - Herajärven kierroksen jatkolenkkien toteutus - Maiseman avaaminen tärkeiltä maisemapaikoilta - Luontomatkailun ohjelmapalveluiden kehittäminen - Kesäteatteripaikan ja muiden kulttuurikohteiden käytön kehittäminen Toimenpiteet - Polkukartoitustietojen hyödyntäminen: polkujen kunnostussuunnitelman laatiminen - Yhteishanke polkujen kunnostamiseksi ja markkinoimiseksi - Polkujen ylläpitäjän järjestäminen - Suunnitelman teettäminen - Jatkolenkkien toteutus - Yhteishanke raivattavien kohteiden selvittämiseksi ja raivausten tekemiseksi - Villieläinten katseluun liittyvien ohjelmapalveluiden tuottamisen selvittäminen - Ko. ohjelmapalveluiden tuottaminen - Kulttuuritapahtumien järjestäminen - Metsäisten kulttuurihistoriallisten kohteiden kartoitus ja käytön suunnittelu Mahdolliset toimijat Kolin matkailuyhdistys ry, yhteistyössä maanomistajien, matkailuyrittäjien ja muiden asianosaisten kanssa Kolin matkailuyhdistys ry Kolin matkailuyhdistys ry Metsäkeskus Pohjois-Karjala, Metsänhoitoyhdistys Pohjois- Karjala, Kolin kansallispuisto (esim. rantatien osalta) vahvistamiensa suunnitelmiensa mukaisesti Matkailuyrittäjät yhteistyössä metsänomistajien ja Kolin matkailuyhdistys ry:n kanssa Matkailuyrittäjät yhteistyössä metsänomistajien ja Kolin matkailuyhdistys ry:n kanssa Kolin kulttuuriseura ry yhteistyössä matkailuyrittäjien kanssa Kolin kotiseutuyhdistys ry yhteystahona

Työpaikkoihin liittyvät tavoitteet Tavoitteet - Työpaikkojen luominen kylälle Toimenpiteet - (Monitoimi)kylämetsurin palkkaaminen - Puuenergiaosuuskunnan perustamisen tukeminen Mahdolliset toimijat Kolin kylätoimikunta/lieksan kaupunki/metsäpalveluyritys/ puuenergiaosuuskunta Metsäkeskus Pohjois-Karjala (esim. kannattavuuslaskelmat), Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala, yhteystahona ja selvityksen tilaajana mahdollisesti Lieksan kaupunki

Johtopäätökset Kaikille pitää tarjota mahdollisuus osallistua Vuorovaikutuksessa käytetään erilaisia menetelmiä kohderyhmän ehdoilla Metsäretket osoittautuivat erityisen suosituiksi Käyntikohteet ja pidetyt esitykset herättivät keskustelua Ilmapiiri vapaa: ideoita ja kysymyksiä Henkilökohtaiset ja paikalliset kontaktit tärkeitä Kansainvälisten henkilövaihtojen kautta uusia ideoita maaseudun kehittämiseksi Rahoitusmahdollisuuksien kartoitus alentaa kynnystä uusien hankkeiden suunnitteluun Itsearviointi ja saatu palaute auttavat menetelmän kehittämisessä

http://www.metla.fi/julkaisut/muut/koli-hattusaari.pdf