Kunnanhallitus 90 04.05.2015 Perusturvalautakunta 46 20.08.2015 Kunnanhallitus 140 07.09.2015 Kuntalaisaloite: virikekortti, lausuntopyyntö, Nastola 1066/01.016/2015 Kunnanhallitus 04.05.2015 90 Kunnanhallitukselle on jätetty seuraavan sisältöinen kuntalaisaloite: " Virikekortti kaikille 65 vuotta täyttäneille Päivittäisen liikunnan avulla säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, ta sa pai noa, liikkuvuutta ja kävelykykyä. Liikkumien vahvistaa myös mie len hyvinvointia ja muistia sekä tarjoaa mahdollisuuksia tavata muita ih mi siä. Riittävä säännöllinen liikunta tukee merkittävästi pit käai kais sai rauk sien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Kulttuuritoiminnan merkitys elämänlaadun kohottajana ja terveyden edis tä jä nä tunnustetaan laajasti. Kulttuuritilaisuudet tuottavat osal listu jal le elämyksiä ja voimaannuttavia kokemuksia. Kulttuuritoimintaa pi de tään kin yhä enemmän sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvana hy vin voin ti pal ve lu na. Kuntatalous ja iäkkäiden laitoshoidon vähentäminen luovat tarvetta kus tan nus te hok kail le toimenpiteille. Kuntien tehtävänä on lain mukaan edis tää liikuntaa ja siihen liittyvää kansalaistoimintaa sekä tukea ja jär jes tää kulttuuritoimintaa kunnassa. Tarvitsemme erilaisia keinoja ikäihmisten fyysisen, psyykkisen ja sosi aa li sen aktiivisuuden lisäämiseksi, jotta voimme tukea heidän it senäis tä selviytymistään arjessa entistä pidempään. Me allekirjoittaneet yhdistykset esitämme, että kunnassamme otetaan käyt töön virikekortti kaikille 65 vuotta täyttäville kuntamme asukkaille. Vi ri ke kort ti on luonteva ja edullinen keino aktivoida ikäihmisiä oma eh toi seen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja siten siirtää laitos- tai muuhun py sy vään hoitotarpeeseen joutumista. Kortti oikeuttaisi käyttämään kaupunkimme/kuntamme liikuntapaikkoja ja kulttuuritarjontaa päiväsaikaan maksutta tai mahdollisimman edul li seen hintaan." Aloitteen ovat allekirjoittaneet Nastolan Eläkkeensaajat ry:n ja Elä kelii ton Nastolan yhdistyksen edustajat. Sama aloite on toimitettu myös yh dis ty mis hal li tuk sel le.
(kunnanjohtaja) Kunnanhallitus merkitsee tehdyn aloitteen tietoonsa saatetuksi ja lähet tää sen valmisteltavaksi sivistyslautakunnalle ja pe rus tur va lau takun nal le. Aloitteen on oltava käsiteltynä 30.8.2015 mennessä. Hyväksyttiin yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti. Lisätietoja: hallintojohtaja Lotta Mikkola, puh. 040 841 3382, lotta.mikkola@nastola.fi Perusturvalautakunta 20.08.2015 46 Väestön vanhentuessa myös toimintarajoitteisia henkilöitä tulee olemaan yhä enemmän. Siksi iäkkään väestön toimintakyvyn yl lä pi tä minen ja kohentaminen tulee olemaan yhä tärkeämpi yhteiskunnallinen teh tä vä. Vuonna 2013 voimaan tullut laki ikääntyneen väestön toimin ta ky vyn tukemisesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista ja sitä tukeva STM:n laatusuositus pyrkivät parantamaan iäkkäiden asemaa monin ta voin. Kunnat ovat tärkeässä roolissa toimenpiteiden toteuttajina. Vuoteen 2030 mennessä 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa yli puo li tois ta ker tai sek si ja 80 vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu. Iäk käi den henkilöiden toimintakyky on jatkuvasti parantunut 1970-luvulta läh tien viime vuosiin asti. Silti monet toimintarajoitteet ovat edelleen ylei siä heikentäen iäkkäiden hyvinvointia. Iäkkäät ihmiset eivät ole yh te näi nen ryhmä kuten ei mikään muukaan ikäryhmä. Joukossa on hy vin eri-ikäisiä (65 109 -vuotiaita) erilaisia miehiä ja naisia. Osa on var sin terveitä ja hyväkuntoisia; vain joka neljäs on säännöllisten pal ve lu jen piirissä. On aktiivisia teräsvanhuksia ja niitä ikäihmisiä, jotka ei vät toimintakykynsä rajoitteiden vuoksi pysty osallistumaan yhteisönsä ja yhteiskunnan toimintoihin ilman tukea. Useat hyvinvointi- ja toimintakykyongelmat yleistyvät nopeasti iän mu ka na. Näiden taustalla on mm. toimeentulon, terveystilanteen, sosi aa li sen toimintakyvyn ja liikkumiskyvyn heikentyminen Eläkeläisten köyhyysriski on noussut 2000-luvulla koko väestön köyhyys ris kiä nopeammin. Erityisesti yksinasuvien köyhyysriski on monin ker tai nen. Korkea ikä, yksin asuminen ja pelkkä kansaneläke pudot ta vat eläkeläiset yleensä huonosti toimeentulevien joukkoon. Lama-ajalle omi nai set pätkätyöt ja repaleinen työura voivat tulevaisuudessa kas vat taa köyhien eläkeläisten määrää. Yhteiskunnan tarjoamat, pienetkin kä den ojen nuk set, tukevat heikommin toimeentulevien mahdollisuuksia elää aktiivista vanhuutta.
Sosiaalinen toimintakyky on kykyä toimia verkostoissa, suoriutua erilai sis ta rooleista, olla aktiivinen ja osallistua ympäröivään yhteisöön. Osat to muu del la tarkoitetaan yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta tai pahimmillaan yhteisöstä syrjäytymistä ja osal lis tu mismah dol li suuk sien puuttumista. Yksinäisyyttä aiheuttaa sosiaalisten verkostojen ka ven tu mi nen fyysisen toimintakyvyn heikkenemisen tai puolison tai lä heis ten ystävien kuolemien myötä. Sosiaalista toimintakykyä lisäävät mm. aktiivinen osallistuminen jonkin ker hon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen tai hen ki sen yhteisön toimintaan. Myös internetin käyttäminen sähköiseen asioin tiin voi lisätä aktiviteettia. Yhteiskunnan päätökset ja toi min ta ta vat voivat osaltaan vähentää yksinäisyyden tunnetta ja lisätä hy vin voin nin kokemista. Liikkumaan kykeneminen on osa hyvää elämänlaatua, oma toi mi suuden ja itsenäisen selviytymisen edellytys. Liikkumisvaikeudet ka venta vat ihmisen elinpiiriä, aiheuttavat yksinäisyyden tunnetta ja lisäävät pal ve lu jen tarvetta. Liikkumiskyvyssä ilmenevät vaikeudet ennustavat päi vit täis toi mien vaikeutumista, kaatumisia sekä laitoshoitoon joutumista, ja usein ne ovat ensimmäinen merkki siitä, että toimintakyky on alkanut hei ken tyä. Liikkumisvaikeudet yleistyvät nopeasti iän mukana, mutta liikkumiskyky ei riipu vain ihmisestä itsestään, vaan ympäristössä olevat tekijät voivat jo ko helpottaa tai vaikeuttaa liikkumista. Talvella ulkona liikkuminen voi pe lot taa, koska sää ja liukkaus aiheuttavat monia rajoituksia liik ku mi sel le. Säännöllinen liikunta ylläpitää lihasvoimia, tasapainoa ja notkeutta se kä kestävyyskuntoa ja hidastaa ikääntymiseen liittyvää fyysisen toi min ta ky vyn heikkenemistä ja tukee psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Lii kun ta myös auttaa ehkäisemään ja hoitamaan lihavuutta. Lihavuus puo les taan lisää monien sairauksien vaaraa, heikentää fyysistä toi min ta ky kyä ja se voi liittyä myös mielenterveysongelmiin sekä heikentää elä män laa tua. Ikääntyvien liikkumiseen kannustaminen ja siihen mah dol li suuk sien tarjoaminen on yksi merkittävimmistä ennaltaehkäisevistä toi mis ta, jolla kunta voi vähentää tulevien vuosien terveydenhuollon kus tan nus ten velkaa. Väestön ikärakenteen nopeasti vanhentuessa näyttää vää jää mät tömäl tä, että palvelujen tarve väestössä kasvaa. Huonokuntoisten ja paljon hoi toa ja hoivaa tarvitsevien lukumäärän kasvua on kuitenkin mah dol lis ta ratkaisevasti hidastaa. Se edellyttää huomattavaa panostusta se kä iäkkäiden että myös nuorempien terveyden ja toimintakyvyn edis tä mi seen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Erityisen tärkeää on pyrkiä ke hit tä mään sellaisia palvelumuotoja ja muita toimia, jotka auttavat ko hen ta maan terveyttä ja toimintakykyä etenkin
isoissa väestöryhmissä. So si aa li sen ja taloudellisen kestävyyden kannalta tämä on vält tä mä tön tä. Vanhuspalvelulain tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön hyvin voin tia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista ja paran taa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaalija ter veys pal ve lu ja sekä ohjausta muiden tarjolla olevien palvelujen käyttöön yk si löl lis ten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa silloin, kun hä nen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää. (Perusturvajohtaja) Edellä esitettyyn perustuen perusturvalautakunta kannattaa lämpimästi kun ta lais aloit tees sa esitetyn virikekortin käyttöönottoa, kuitenkin niin, et tä se voitaisiin myöntää kaikille yli 70 vuotta täyttäneille. Koska aloite edellyttää talousarvioon varattavaa määrärahaa ja se kos kee uuden Lahden organisaation tulevaa päätöksentekoa, pe rustur va lau ta kun ta siirtää asian käsittelyn yhdistymishallitukselle toimitettavaksi edel leen nimettävien lautakuntien valmisteltavaksi. Edelleen perusturvalautakunta esittää, että iäkkäiden henkilöiden pal ve lu tar pei den selvittämiskäytännön tulee olla järjestelmällisempää, joh don mu kai sem paa ja laaja-alaisempaa ja perustua parempaan tie to poh jaan. Palvelutarpeiden selvittämiskäytäntöön uudessa Lahdessa tu lee kuulua toimintakyvyn moniulotteinen ja järjestelmällinen arviointi. Hyväksyttiin yksimielisesti perusturvajohtajan esitys. Lisätietoja: perusturvajohtaja Jaana Pakarinen, puh. 044 7909 437, jaana.pakarinen@nastola.fi Kunnanhallitus 140 Sivistyslautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan 20.8.2015 48 (sivistystoimenjohtaja) Edellä esitettyyn perustuen sivistyslautakunta kannattaa kun talaisaloit tees sa esitetyn virikekortin käyttöönottoa, kuitenkin niin, että se voi daan myön tää kaikille yli 70 vuotta täyttäneille. Koska aloite edellyttää talousarvioon varattavaa määrärahaa ja se kos kee uuden Lahden organisaation tulevaa päätöksentekoa, si vistys lau ta kun ta esittää asian käsittelyn siirtämistä yhdistymishallitukselle.
Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: jaana.suvisilta@nastola.fi, 040 540 8287 (hallintojohtaja) Kunnanhallitus merkitsee lausunnot tietoonsa saatetuksi ja välittää asian edelleen talousarvion laadinnan yhteydessä käsiteltäväksi. Kunnanhallitus toteaa osaltaan aloitteen loppuun käsitellyksi. Hyväksyttiin yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti. Lisätietoja: hallintojohtaja Lotta Mikkola, puh. 040 841 3382, lot ta.mikkola@nastola.fi