Hätäkeskuslaitoksen tilanteen korjaamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen Seurantaryhmän raportti

Hätäkeskuslaitoksen tilanteen korjaamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen Seurantaryhmän raportti Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 30/2007

SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 31.5.2007 Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Seurantaryhmä Hätäkeskuslaitoksen tilanteen korjaamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen Kansliapäällikkö Ritva Viljanen, puheenjohtaja Neuvotteleva virkamies Johanna Hakala, sihteeri Julkaisun laji Seurantaryhmän raportti Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä 23.8.2006 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Hätäkeskuslaitoksen tilanteen korjaamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen Genomförande av nödvändiga åtgärder för korrigering av Nödcentralsverkets situation Julkaisun osat Tiivistelmä Sisäasiainministeriö asetti 23.8.2006 seurantaryhmän Hätäkeskuslaitoksen tilanteen korjaamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Ryhmää kutsuttiin remonttiryhmäksi. Seurantaryhmän tehtävänä oli seurata turvallisuusasiain johtoryhmän kokouksessa 17.8.2006 sovittujen toimenpiteiden toteutumista, erityisesti johtamisjärjestelmän ja yhteistyön kehittämistä, tietojärjestelmien hankintaa sekä henkilöstön riittävyyden turvaamista. Seurantaryhmä seurasi Hätäkeskuslaitoksen ja sen hätäkeskuksien tilannetta ja tuki Hätäkeskuslaitosta tilanteen korjaamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisessa. Seurantaryhmä vaikutti ja edisti mahdollisuuksiensa mukaan vaadittavien resurssien saamista Hätäkeskuslaitokselle. Seurantaryhmä katsoi, että keskeinen tavoite Hätäkeskuslaitoksen tulevaisuuden toiminnan linjausten kannalta on vision ja strategian laatiminen. Toimenpiteet tavoitteen toteuttamiseksi on käynnistetty. Avainsanat (asiasanat) hätäkeskus, hätäkeskuslaitos Muut tiedot Myös sähköisessä osoitteessa www.intermin.fi/julkaisut. Verkkoversion ISBN numero on 978-952-491-239-6 Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisu 30/2007 Kokonaissivumäärä 14 Kieli Suomi Jakaja Sisäasiainministeriö, julkaisupalvelut ISSN 1236-2840 Hinta 10,00 + alv Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN 978-952-491-238-9 Luottamuksellisuus Julkinen

INRIKESMINISTERIET PRESENTATIONSBLAD Datum 31.5.2007 Författare (organ, organets namn, ordförande, sekreterare) Övervakningsgruppen för genomförande av nödvändiga åtgärder för korrigering av Nödcentralsverkets situation Kanslichef Ritva Viljanen, ordförande Konsultativ tjänsteman Johanna Hakala, sekreterare Publikationsslag Övervakningsgruppens rapport Uppdragsgivare Inrikesministeriet Organet tillsatt, datum 23.8.2006 Publikationens namn (även på finska titeln) Genomförande av nödvändiga åtgärder för korrigering av Nödcentralsverkets situation Hätäkeskuslaitoksen tilanteen korjaamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen Publikationens delar Sammandrag Övervakningsgruppen för genomförande av nödvändiga åtgärder för korrigering av Nödcentralsverkets situation tillsattes den 23 augusti 2006 av inrikesministeriet. Gruppen kallades för iståndsättningsgruppen. Övervakningsgruppen skulle följa upp genomförandet av de åtgärder som avtalades när ledningsgruppen för säkerhetsärenden sammanträdde den 17 augusti 2006, i synnerhet utveckling av ledningssystem och samarbete, anskaffning av datasystem samt säkerställande av att det finns tillräckligt personal. Övervakningsgruppen följde med situationen inom Nödcentralsverket och dess nödcentraler och stödde Nödcentralsverket i genomförandet av åtgärder för korrigering av situationen. Övervakningsgruppen påverkade och främjade inom ramen för sina möjligheter att Nödcentralsverket skulle få nödvändiga resurser. Övervakningsgruppen ansåg att utarbetande av en vision och en strategi var ett centralt mål med tanke på riktlinjerna för Nödcentralsverkets framtida verksamhet. Åtgärder har vidtagits för att uppnå målet. Nyckelord (referensord) nödcentral, nödcentralsverket Övriga uppgifter Nätpublikation på adressen www.intermin.fi/publikationer. Nätutgåvas ISBN 978-952-491-239-6 Publikationsseriens namn och nummer Inrikesministeriets publikation 30/2007 Totalt antal sidor 14 Språk Finska Distributör Inrikesministeriet, publikationstjänster ISSN 1236-2840 Pris 10,00 + moms Förläggare Inrikesministeriet ISBN 978-952-491-238-9 Konfidentialitet Offentlig

Sisäasiainministeriölle Sisäasiainministeriö asetti 23.8.2006 seurantaryhmän Hätäkeskuslaitoksen tilanteen korjaamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Seurantaryhmän tehtävänä oli seurata turvallisuusasiain johtoryhmän kokouksessa 17.8.2006 sovittujen toimenpiteiden toteutumista, erityisesti johtamisjärjestelmän ja yhteistyön kehittämistä, tietojärjestelmien hankintaa ja henkilöstön riittävyyden turvaamista, sekä tukea Hätäkeskuslaitosta tilanteen korjaamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisessa. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Sen jäseniksi nimettiin pelastusylijohtaja Pentti Partanen sisäasiainministeriön pelastusosastolta, poliisiylijohtaja Markku Salminen sisäasiainministeriön poliisiosastolta, Hätäkeskuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Markku Mylly sekä lääkintöneuvos Jouko Söder sosiaali- ja terveysministeriöstä. Seurantaryhmän pysyvinä asiantuntijoina toimivat Hätäkeskuslaitoksen johtaja Jyrki Landstedt (11.10.2006 saakka), Hätäkeskuslaitoksen johtaja Timo Vuola (12.10.2006 alkaen), hätäkeskuksen johtaja Markus Grönholm, tietohallintopäällikkö Jukka Aaltonen, rehtori Reijo Tolppi, koulutusjohtaja Pekka Rantala, valmiusjohtaja Janne Koivukoski sekä 1.2.2007 alkaen tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas. Seurantaryhmä kuuli työnsä aikana apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkkaa ja vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Marjo Mustosta, toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilaa ja johtaja Asko Känsälää Elisa Oyj:stä, tohtori Tuomas Raiviota Gaia Group Oyj:stä, palvelujohtaja Jukka Jalasvuorta Hätäkeskuslaitoksesta sekä varatoimitusjohtaja Timo Kietäväistä ja kehittämispäällikkö Markku Haikoa Suomen Kuntaliitosta. Seurantaryhmän sihteeriksi määrättiin neuvotteleva virkamies Johanna Hakala sisäasiainministeriön pelastusosastolta. Seurantaryhmä, jota myös remonttiryhmäksi kutsutaan, luovuttaa kunnioittaen sisäasiainministeriölle oheisen raportin. Helsingissä 31 toukokuuta 2007 Ritva Viljanen Markku Salminen Pentti Partanen Markku Mylly Jouko Söder Johanna Hakala

SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 4 1 JOHDANTO... 5 2 SEURANTARYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS... 5 2.1 Hätäkeskuslaitoksen toimenpiteet... 5 2.2 Sisäasiainministeriön tulosohjausorganisaatio ja muut toimenpiteet... 8 2.3 Pelastusopiston toimenpiteet... 9 3 HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VISIO JA STRATEGIA... 11 4 SEURANTARYHMÄN ESITYKSET JATKOTOIMENPITEISTÄ... 12 LIITTEET Tehtävät vuonna 2006 Hätäpuhelut, jotka eivät aiheuttaneet hälytystä vuonna 2006

1 JOHDANTO Valtiollinen Hätäkeskuslaitos on toiminut manner-suomessa koko laajuudessaan vuoden 2006 alusta lukien. Hätäkeskuslaitos hoitaa pelastustoimeen, poliisitoimeen ja sosiaali- ja terveystoimeen liittyviä kiireellisiä hätäilmoituksia. Hätäkeskuslaitoksen perustaminen on merkinnyt uusien toimintatapojen käyttöön ottamista valtakunnallisesti. Toiminnan sujuvuudessa oli kuitenkin nähtävissä alueellisia eroja vuoden 2006 aikana. Erityisesti pääkaupunkiseudun hätäkeskustoiminnan vakiinnuttamisessa oli ongelmia. Sisäasiainministeriön turvallisuusasiain johtoryhmä käsitteli 17.8.2006 sisäasiainministeri Kari Rajamäen johdolla Hätäkeskuslaitoksen ja sen eri hätäkeskusten tilannetta. Erityisesti turvallisuusasiain johtoryhmä käsitteli Helsingin hätäkeskuksen tilannetta. Hätäkeskuslaitoksen tilanteen johdosta sisäasiainministeri Rajamäki päätti perustaa seurantaryhmän, joka tuli tunnetuksi remonttiryhmänä, toimimaan sisäasiainministeriön kansliapäällikön johdolla. Syksyn aikana, 11.10.2006, ministeriö antoi lisäksi erillisen päätöksen Hätäkeskuslaitoksen toiminnan varmistamiseksi. 2 SEURANTARYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS Seurantaryhmä kokoontui yhteensä 8 kertaa. Kokouksissa on käsitelty Hätäkeskuslaitoksen toiminnan eri osa-alueita sekä erityisesti seurattu sisäasiainministeriön 11.10.2006 antaman päätöksen toimeenpanoa. Seurantaryhmä on kannanotoillaan edistänyt sisäasiainministeriössä ylimääräisten hätäkeskuspäivystäjäkurssien resursointia vuoden 2006 II lisätalousarvion osalta ja vaikuttanut Hätäkeskuslaitoksen toiminnan turvaamiseksi sisäasiainhallinnon muiden toimijoiden, kuten poliisin ja Pelastusopiston toimintaan. Seurantaryhmä tuki muiltakin osin aktiivisesti Hätäkeskuslaitosta tilanteen korjaamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisessa muun muassa tietojärjestelmäprojektin sujuvuuden varmistamiseksi. 2.1 Hätäkeskuslaitoksen toimenpiteet Hätäkeskuslaitos aloitti vuoden 2006 aikana ripeästi toimet tilanteensa parantamiseksi seurantaryhmän edellyttämien toimenpiteiden ja sisäasiainministeriön lokakuussa 2006 antaman päätöksen johdosta. Hätäkeskuslaitos raportoi sisäasiainministeriölle ja seurantaryhmälle säännöllisesti toimenpiteistään. Hätäkeskuslaitos lakkautti johtamisjärjestelmäänsä sisällytetyt hätäkeskusalueista muodostetut niin sanotut yhteistoiminta-alueet muuttamalla laitoksen työjärjestystä vuoden 2006 aikana. Tämän muutoksen jälkeen laitoksen johtoryhmään kuuluvat laitoksen johtajan lisäksi kaikki hätäkeskusten johtajat, henkilöstöpäällikkö, tietohallintopäällikkö, viestintä- ja yhteyspäällikkö, palvelujohtaja, hallintojohtaja sekä henkilöstön edustaja. Lisäksi Hätäkeskuslaitoksen työjärjestysten ja muiden vastaavien hallinnollisten määräysten uusiminen aloitettiin asettamalla työryhmä arvioimaan ja uudistamaan voimassa olevia määräyksiä. Hätäkeskuslaitos raportoi työn edistymisestä sisäasiainministeriölle. Hätäkeskuslaitoksen hallinnon juridista osaamista vahvistettiin syksyllä 2006 rekrytoimalla palvelukseen lakimieskoulutuksen saanut henkilöstöpäällikkö. Muut oikeudellista osaamista edellyttävät asiat kuten hankintatoimeen liittyvä juridinen osaaminen ja asianajopalvelut hankitaan ostopalveluina. 5

Taloudellista osaamista vahvistettiin 1.5.2007 alkaen rekrytoimalla palvelukseen talouspäällikkö. Talouspäällikkö toimii suoraan Hätäkeskuslaitoksen johtajan alaisuudessa. Hätäkeskuslaitoksen sisäisen tiedotuksen parantamiseksi on asetettu viestinnän työryhmä, jota vetää Hätäkeskuslaitoksen viestintä- ja yhteyspäällikkö. Työryhmän esittämät toimenpiteet toteutetaan laitoksen johtoryhmän päättämällä tavalla. Vuoden 2006 työilmapiirikyselyn tulosten analysointi suoritettiin yhteistyössä henkilöstön kanssa. Analysoinnin tuloksena asetettiin sekä johtamiseen että työilmapiirin parantamiseen liittyviä vaatimuksia ja tavoitteita. Hätäkeskuslaitoksen johtokunta seuraa tilannetta ja toimii laitoksen johtajan tukena toimenpiteiden toteuttamisessa. Vuoden 2007 aikana Hätäkeskuslaitoksessa toteutetaan uusi työilmapiiritutkimus. Työilmapiiriin ja työssäjaksamiseen liittyviä kysymyksiä ovat myös työvuorojärjestelmien kehittäminen, niin sanotun salilogistiikan kehittäminen ja työpaikkakoulutusmahdollisuuksien turvaaminen. Edellä mainittujen kohtien kehittämistyö on käynnissä. Seurantaryhmän työn aikana Hätäkeskuslaitos on myös tehostanut strategiatyötään ja asettanut tätä tarkoitusta varten strategiatyöryhmän. Tietojärjestelmät Seurantaryhmälle annettujen selvitysten mukaan Hätäkeskuslaitoksella oli vuoden 2006 aikana käytössään viisi erilaista tietojärjestelmää. Ryhmä katsoi yhtä, yhtenäistä tietojärjestelmää koskevan hankkeen olevan vuoden myöhässä alkuperäisestä aikataulustaan. Käytössä olevat tietojärjestelmät olivat HÄKE 4, Mertor, Stratus, Päike ja ELS. Tietojärjestelmistä voidaan erikseen mainita, että HÄKE -järjestelmä oli kehitetty vuosien 1996-2001 aikana toimineita valtion kokeiluhätäkeskuksia varten. Stratus on Helsingin hätäkeskuksessa käytössä oleva järjestelmä, joka on otettu käyttöön kunnallisen hätäkeskuksen toimiessa. Päike on nimenomaisesti poliisin käyttöön suunniteltu järjestelmä, jota on käytetty muun muassa Helsingin hätäkeskuksessa. Hätäkeskuslaitoksen ELS/GEOFIS -järjestelmän hankinnasta oli tehty perustekniikan toimitussopimus vuoden 2002 aikana. Tämän jälkeen järjestelmää on edelleen kehitetty ja 1.9.2006 mennessä ELS/GEOFIS versio 3.5.1.2 oli käytössä 10 hätäkeskuksessa. Seurantaryhmä kuuli myös kokouksessaan Elisa Oyj:n toimitusjohtajan Veli-Matti Mattilan näkemyksiä tietojärjestelmähankkeen etenemisestä. Seurantaryhmän ohjauksessa Hätäkeskuslaitos uudisti tietojärjestelmähanketta koskevan projektiorganisaationsa siten, että perustettiin valtakunnallinen yhteistyöryhmä, tietojärjestelmähankkeen johtoryhmä, ns. Häke-Elisa ohjausryhmä, käyttöönottoryhmä ja kehitysryhmä. Helsingin hätäkeskukselle asetettiin lisäksi oma projektiorganisaationsa. Hätäkeskuslaitos toimitti seurantaryhmälle 13.11.2006 uuden kirjallisen sopimuksen hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotosta ja käyttöönoton aikataulutuksesta. Hätäkeskuslaitos vastaa siitä, että sillä on vuoden 2007 marraskuun loppuun mennessä käytössään yksi yhtenäinen tietojärjestelmä, mikä mahdollistaa puhelujen siirron hätäkeskuksesta toiseen ruuhkatilanteessa. Seurantaryhmän toimikauden aikana tietojärjestelmäprojekti on edennyt suunnitellusti, ja Hätäkeskuslaitoksen ja toimittajien yhteistyö on sujunut siten kuin toiminta on edellyttänyt. Hätäkeskuslaitoksen on huolehdittava myös varajärjestelmistä ja niiden toimivuudesta. Henkilöstötilanne Seurantaryhmä seurasi koko laitoksen henkilöstötilannetta hätäkeskuksittain. Erityisesti tarkasteltiin Helsingin hätäkeskuksen henkilöstötilanteen kehittymistä. Vuoden 2006 aikana Helsingin hätäkeskuksen henkilöstön riittävyyden turvaaminen vaati kuitenkin erityistoimenpiteitä kuten lisäpalkkioiden maksamista ja henkilöstösiirtoja muista hätäkeskuksista sekä poliisihenkilöstön käyttämistä. Eri 6

osapuolet sopivat toimenpiteistä seurantaryhmässä, jolle raportoitiin toimenpiteiden etenemisestä. Yhtenä syynä henkilöstöpulaan vuonna 2006 oli EU-puheenjohtajuuskausi, jolloin poliisihenkilöstöä siirtyi puheenjohtajuuskauden tehtäviin pois hätäkeskuksesta. Helsingin hätäkeskuksen henkilöstötilanne normalisoitui käytännössä vuoden 2007 alkuun mennessä. Helsingin poliisilaitos tukee edelleen hätäkeskuksen toimintaa katsomalla työn hätäkeskuksessa antavan lisäpätevyyttä myös varsinaisiin poliisitehtäviin. Poliisin kelpoisuuden omaavat ovat kelpoisia myös hätäkeskuspäivystäjän työhön. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön sairauspoissaolot ovat myös olleet huomattavasti korkeammalla tasolla kuin valtiolla keskimäärin. Vuonna 2006 sairauspoissaolojen taso oli 15 työpäivää/henkilötyövuosi. Henkilöstötilanteeseen liittyen seurantaryhmä tarkasteli myös hätäkeskusten ilmoitusmääriä ja hätäpuhelun vastausaikoja sekä puhelun käsittelyaikoja. (Liite: Tehtävät vuonna 2006. Lähde: Hätäkeskuslaitos). Henkilöstöön liittyvänä kysymyksenä seurantaryhmä käsitteli myös ruotsinkielisen hätäkeskuspalvelun saatavuuden tasoa. Hätäkeskuslaitoksen palvelutaso näyttäisi keskimäärin olevan asianmukaisella tasolla kaksikielisillä alueilla. Hätäkeskuksien työvuorot on suunniteltu siten, että palvelu voidaan turvata molemmilla kotimaisilla kielillä. Käytännössä on kuitenkin edistettävä etenkin ruotsin kieltä taitavien saamista jatkossa hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen entistä runsaammin. Asiaan voidaan vaikuttaa muun muassa Pelastusopiston koulutusmahdollisuuksien alueellisella markkinoilla. Seurantaryhmän työn aikana Hätäkeskuslaitos aloitti uuden henkilöstösuunnitelman laatimisen. Tässä yhteydessä kartoitetaan henkilöstön rakenne ja henkilöstön arvioidut eläköitymisajankohdat sekä muut vaihtuvuuteen vaikuttavat tekijät entistä tarkemmin, mikä vaikuttaa muun muassa Hätäkeskuslaitoksen koulutustarve-esityksiin. Viranomaisten yhteistyöryhmät Seurantaryhmä tarkasteli myös hätäkeskusten ja niiden palvelemien viranomaisten yhteistyön tehostumista, jossa yhtenä keskeisenä tavoitteena on hälytysvasteiden tarkoituksenmukaisuuden arviointi ja kehittäminen. Yhteistyöviranomaiset ovat esittäneet kritiikkiä hätäkeskuksia kohtaan esimerkiksi tilanteissa, joissa on hälytetty liikaa yksiköitä. Myös apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka esitti seurantaryhmälle näkemyksiään hälyttämiseen liittyvistä kysymyksistä. Hälytysohjeisiin liittyen on kuitenkin muistettava asianomaisten toimialakohtaisten viranomaisten velvollisuus ohjeistaa hätäkeskuksia riskinarvioinnista ja hälytyksien vasteista. Mainittakoon myös esimerkiksi, että muun muassa pelastustoiminnan johtajalla on oikeus muuttaa vastetta pelastustoiminnan aikana. Hätäkeskuslaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (990/2000) 11 :n mukaan sisäasiainministeriö asettaa hätäkeskuslaitoksen yhteistyöryhmän ja kukin hätäkeskus myös hätäkeskuksen yhteistyöryhmän. Myös lääninhallitus voi tarvittaessa asettaa hätäkeskustoimintaan liittyvän viranomaisten ja palveluiden tuottajien yhteistoiminnan tehostamiseksi hätäkeskustoiminnan lääninyhteistyöryhmän. Sisäasiainministeriön 11.10.2006 annetun päätöksen johdosta lääninhallitukset toimittivat ministeriöön tiedot läänikohtaisten yhteistyöryhmien kokoonpanosta, toimikaudesta ja tehtävistä. Hätäkeskuslaitos on omalta osaltaan tehostanut hätäkeskuskohtaisten yhteistyöryhmien käyttöä. Sisäasiainministeriön asettaman yhteistyöryhmän kokoonpanon uudistaminen on käynnissä. Hätäkeskuslaitos toimitti sisäasiainministeriöön alkuvuodesta 2007 raportin koskien hätäkeskusten yhteistyöryhmien toiminnan tehostamista ja vasteiden tarkistusta. Raportin nojalla on havaittavissa joitakin eroja yhteistyöryhmien toiminnan aktiivisuudessa ja käsiteltävien asioiden luonteessa. Erot johtuvat asianomaisen hätäkeskuksen toiminnan vakiintuneisuuden asteesta. Raportin nojalla yhteistoimintaan kuitenkin panostetaan aktiivisesti erityisesti vastekysymysten ajantasaisuuden osalta. Hä- 7

täkeskuksissa on myös toimialakohtaisia alatyöryhmiä, joissa käsitellään aktiivisesti konkreettisia päivittäiseen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Viranomaisten yhteistyöryhmien tehokas toiminta vaatii selkeät tehtävät tai toimeksiannot. Jatkossa on harkittava myös ryhmien tarkoituksenmukainen lukumäärä. 2.2 Sisäasiainministeriön tulosohjausorganisaatio ja muut toimenpiteet Hätäkeskuslaitoksen tulosohjauksen tehostamiseksi tulosohjauksen organisointia ja osin organisaatiota uudistettiin sisäasiainministeriön 11.10.2006 tekemän päätöksen nojalla vuoden 2007 alusta lukien. Tässä tarkoituksessa muodostettiin valtakunnallinen tulosohjauksen yhteistyöryhmä, johon kuuluu puheenjohtajana pelastusylijohtaja ja jäseninä poliisiylijohtaja sekä sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä ylijohtaja. Sisäasiainministeriön pelastusosastolle perustettiin lisäksi uusi turvallisuusverkkoyksikkö, joka vastaa Hätäkeskuslaitoksen tulosohjauksesta ja muusta ohjauksesta sekä toiminnan ja talouden seurannasta. Käytännön tulosohjaustyö tapahtuu edellä mainitun valtakunnallisen yhteistyöryhmän alaisuudessa. Sisäasiainministeriön poliisiosasto ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat lisäksi nimenneet yhdyshenkilöt tulosohjaustehtäviin ja muihin Hätäkeskuslaitosta koskeviin yhteistoimintatehtäviin. Yhdyshenkilö vastaa hallinnonalallaan Hätäkeskuslaitoksen tulossopimuksen laadintaan, tulossuunnitteluun ja oman hallinnonalan toimenpiteisiin liittyvistä hätäkeskusasioista. Tehtävään kuuluu hallinnonalan kannanottojen toimittaminen pelastusosastolle. Eri osapuolten sitoutumisen tehostamiseksi vuoden 2007 tulossopimuksen allekirjoittivat sisäasiainministeriön pelastusosaston ja poliisiosaston ylijohtajat sekä sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Hätäkeskuslaitoksen johdon lisäksi. Sisäasiainministeriö sisällytti osan 11.10.2006 tehdyn päätöksen kohteena olevien toimenpiteiden toteutuksesta vuoden 2007 tulossopimukseen. Tulossopimus kattaa työilmapiiritutkimuksen tekemisen, Hätäkeskuslaitoksen ja hätäkeskusten johtamisen tilan vuosittaisen selvityksen ja arvioinnin, tietojärjestelmähankkeen läpiviennin sekä yhteistyötyöviranomaisten asiakastyytyväisyyden selvittämisen sekä laitos- että hätäkeskuskohtaisesti. Sovittaviin asioihin kuuluivat myös hätäpuhelujen käsittelyaikojen tavoiteaikojen selvittäminen tehtäväluokittain, muiden kuin varsinaisten välitöntä apua vaativien hätäilmoitusten käsittelyn selvittäminen (ohjaaminen tai siirtäminen toiseen palvelunumeroon) sekä hätäkeskusten salityöskentelyn uudelleen arviointi. Hätäkeskuslaitos velvoitettiin vaikuttamaan tiedotuksen keinoin hätänumeron 112 asianmukaiseen käyttöön. (Liite: Hätäpuhelut, jotka eivät aiheuttaneet hälytystä vuonna 2006. Lähde: Hätäkeskuslaitos). Käytännössä tulosohjausprosessin tehostuminen ja osapuolten aito sitoutuminen asiaan voitiin todeta jo kevään 2007 aikana. Tarkastustoiminta Sisäasiainministeriö käynnisti Hätäkeskuslaitoksen ja hätäkeskusten säännöllisen tarkastustoiminnan siten, että vuoden 2007 alussa tarkastettiin hätäkeskusyksikkö. Tarkastuksen suorittivat Valtiontalouden tarkastusviraston edustaja ja ministeriön sisäisen tarkastuksen edustaja. Yhteen tarkastuskäyntiin osallistui lisäksi kaksi pelastusosaston edustajaa. Vuoden 2007 aikana tarkastetaan lisäksi Satakunnan hätäkeskus ja Kaakkois-Suomen hätäkeskus. 8

2.3 Pelastusopiston toimenpiteet Seurantaryhmä seurasi Pelastusopistolta edellytettyjen toimenpiteiden toteuttamista. Pelastusopisto osallistuu Hätäkeskuslaitoksen toiminnan turvaamiseen järjestämällä kaksi ylimääräistä hätäkeskuspäivystäjäkurssia (HÄKE 14 ja HÄKE 15 vuosina 2007-2008). Kummankin kurssin vahvuus on 24 opiskelijaa. Tammikuussa 2007 alkaneen kurssin, HÄKE 13, koulutus siirrettiin Helsinkiin. Pelastusopiston hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksesta on valmistunut tai valmistuu vuosien 2005-2011 aikana opiskelijoita seuraavasti: Vuosi Lukumäärä Kurssi 2005 40 HÄKE 7 ja 8 2006 53 HÄKE 9 ja 10 2007 47 HÄKE 11 ja 12 2008 48 HÄKE 13 ja 14 2009 24 HÄKE 15 2010 48 HÄKE 16 ja 17 2011 48 HÄKE 18 ja 19 Ylimääräinen HÄKE 14 -kurssi aloitettiin maaliskuussa 2007. Kurssi on koulutussopimukseen perustuvaa hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta. Kysymyksessä olevan kurssin opiskelijat on sijoitettu Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksiin. Opetussuunnitelmaa ovat olleet laatimassa Pelastusopisto, Poliisikoulu, hätäkeskusyksikkö ja edellä mainittujen kolmen hätäkeskuksen edustajat. Opiskelijaryhmässä on yhdeksän ylioppilastutkinnon suorittanutta ja viisitoista ammatillisen tutkinnon suorittanutta, joista kahdella on turvallisuusalan tutkinto ja yhdellätoista terveydenhuoltoalan tutkinto. 9

Hätäkeskuspäivystäjien koulutusmäärien kehitys Pelastusopistolla: 120 100 90 96 80 72 60 52 40 20 20 20 21 23 36 32 30 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Hätäkeskuspäivystäjien koulutusmäärät 1997-2007. Lähde: Pelastusopisto Hätäkeskuspäivystäjä tutkinnon tai sitä suorittavien henkilöiden kotikunnat jaoteltuna hätäkeskusalueiden mukaan (muun muassa Helsingin hätäkeskuksen kohdalla virkoja on vähemmän kuin opiskelijoita): 50 40 30 20 10 0 Etelä-Savo Helsinki Häme I ja K Uusimaa Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Lappi Länsi-Uusimaa Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Oulu Pohjois-Savo Satakunta Varsinais-Suomi Virkojen määrä Opiskelijoiden määrä Hätäkeskuspäivystäjien virat (31.7.2006) ja HÄKE 1-14 -kursseilla opiskelleiden/opiskelevien päivystäjien kotikunnat hätäkeskusalueittain. Lähde: Pelastusopisto 10

Pelastusopisto selvittää vuoden 2007 aikana yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa tutkintoon johtavan vuoromestarikoulutuksen järjestämistä. Pelastusopisto ottaa jatkossakin huomioon koulutuksen järjestämisessä Hätäkeskuslaitoksen tekemät tarveselvitykset liittyen muun muassa henkilöstön eläköitymiseen ja arvioituun muuhun vaihtuvuuteen. Pelastusopiston toiminta on osoittautunut joustavaksi siten, että ylimääräisen koulutuksen lisäksi koulutusta on voitu tarvittaessa järjestää Kuopin ulkopuolella kunhan lisäresursoinnista on huolehdittu. 3 HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VISIO JA STRATEGIA Hätäkeskuslaitoksen toimintaympäristö on muuttunut laitoksen toiminnan aikana. Muun muassa matkapuhelimien lukumäärän lisääntyminen on kasvattanut hätäilmoitusten määrää merkittävästi. Onnettomuustilanteista saadaan monesti useita ilmoituksia. Edelleen teknologian nopealla kehittymisellä on suoraan vaikutuksia Hätäkeskuslaitoksen toimintaan, joka perustuu tietotekniikkaan ja tietojärjestelmiin. Hätäkeskustoiminnan johto- ja ohjaussuhteiden on oltava selkeät. Hätäkeskustoimintaa ollaan kehittämissä entistä enemmän kohti valtakunnallisia toimintamalleja, jossa otetaan kuitenkin huomioon alueelliset tarpeet. Seurantaryhmä katsoi, että tekniikka mahdollistaa hätäkeskustoiminnan kokonaisvaltaisen verkottumisen tulevaisuudessa, mikä luo toisenlaisia menettelytapoja toiminnan suunnitteluun ja resurssijakoon kuin nykyisin. Kehittyvät viestintäteknologiat luovat myös asiakkaille uusia mahdollisuuksia tehdä hätäilmoituksia. Perinteisen puhelinsoiton rinnalla voi olla mahdollista esimerkiksi kuvamateriaalin tai multimediaviestien lähettäminen. Hätäkeskukselta voi olla mahdollista saada muutakin palvelua kuin hätäilmoitukseen vastaamista. Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaiset poliisitoimessa, pelastustoimessa ja sosiaali- ja terveystoimessa ohjeistaisivat edelleen laitosta operatiivisen toimintansa kannalta muun muassa riskinarvioinnin ja hälytysvasteiden osalta. Hätäkeskuslaitoksen on otettava toiminnassaan huomioon asiakkaiden alueelliset erityispiirteet ja tarpeet, vaikka laitos toimii valtakunnallisen konseptin mukaisesti. Valtioneuvosto teki 15.6.2006 periaatepäätöksen valtionhallinnon IT-toiminnan kehittämisestä. Päätöksen mukaan IT-toiminnan kehittämisessä otetaan huomioon asiakaslähtöiset ja joustavat palvelut sekä samalla tavoitellaan tuottavuuden parantamista muun muassa rakentamalla yhteisiä ratkaisuja ja parantamalla tietojärjestelmien yhteentoimivuutta sekä hyödyntämällä yhteisiä tietovarantoja. Hätäkeskuslaitoksen kohti verkottunutta toimintaa etenevä tietojärjestelmähanke toteuttaa valtionhallinnon IT-toiminnan strategisia linjauksia. Hätäkeskuslaitoksen alun perin tietojärjestelmiä koskeva hanke on laajenemassa käsittämään toiminnan kokonaisvaltaisen verkottumisen, missä on otettava huomioon muun muassa henkilöstöstrategiset linjaukset. Seurantaryhmä katsoi, että hätäkeskuslaitoksella on oltava visio ja strategia, jolla toimintaa linjataan tulevina vuosina. Toimintaa kokonaisvaltaisesti koskeva strategia sisältää myös henkilöstöstrategian. Strategian laadinnassa on otettava huomioon yhteiskunnalliset muutosanalyysit. Hätäkeskuslaitoksen toiminnan kehittäminen on jatkuva prosessi. Käytännössä Hätäkeskuslaitoksen on aloitettava uusien toimintamallien vaatimien, omaan toimintaansa, asiakkaiden ja yhteistyöviranomaisten tarpeisiin liittyvien selvitysten tekeminen vuosien 2007 ja 2008 aikana, jotta voidaan tehdä päätös Hätäkeskuslaitoksen tulevaisuuden palvelukonseptista. 11

4 SEURANTARYHMÄN ESITYKSET JATKOTOIMENPITEISTÄ Hallitusohjelman mukaan Hätäkeskuslaitoksen toimintavarmuus ja -nopeus varmistetaan. Edelleen hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan siten, että keskukset verkotetaan niin, että ne voivat tukea toisiaan ruuhkatilanteissa ja poikkeusoloissa. Lisäksi hätäkeskusuudistuksesta annetaan vuoden 2007 loppuun mennessä selonteko Eduskunnalle. Seurantaryhmän käsityksen mukaan Hätäkeskuslaitoksen tilanteen vakiintuminen on alkanut ryhmän toiminnan aikana tarkoituksenmukaisella tavalla, vaikka kehitettäviä asioita on runsaasti. Hätäkeskuslaitoksen tulosohjaus tehostui ryhmän toiminta-aikana. Ryhmä korostaakin tulosohjaavien tahojen vastuuta Hätäkeskuslaitoksen tilanteen seuraamisessa. Edelleen ryhmä korostaa kaikkien osapuolten vastuuta tilanteen parantamiseksi sovittujen toimenpiteiden toteuttamisessa. Hätäkeskukset huolehtivat väestön turvallisuustasosta vastaanottamalla hätäilmoituksia ja lähettämällä asian laadun mukaista apua. Hätäkeskuslaitoksen uuden vision ja strategian laatiminen on aloitettava avoimesti yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa mahdollisimman nopealla aikataululla. Keskeiset tahot yhteistyössä ovat Hätäkeskuslaitos, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Hätäkeskuslaitoksen henkilöstö. Sisäasiainministeriö vastaa prosessin alkuunsaattamisesta. Tavoitteena on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä visio sekä strategia, joihin osapuolet olisivat sitoutuneet ja joilla annettaisiin suuntaviivat tulevaisuuden toiminnalle ja laadukkaille hätäkeskuspalveluille. Hätäkeskustoiminnan strategiaa toteutetaan hallitusti toiminta- ja taloussuunnitelmien kautta. 12

Etelä- Savo Helsinki Häme Itä- ja Keski- Uusimaa Kaakkois- Suomi Keski- Suomi Lappi Länsi- Uusimaa Pirkanmaa Pohjois- Karjala Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa ja Kainuu Pojois- Savo Satakunta Varsinais- Suomi yhteensä ** º * 1 000 Tehtävät yhteensä 126 453 253 394 227 194 164 221 303 163 284 350 191 136 300 3 751 Hätäilmoitukset 93 420 191 336 181 144 123 173 227 129 184 292 143 93 234 2 957 Hätäpuhelut 92 415 189 334 179 140 122 171 224 128 180 285 141 92 231 2 918 Ilmoitinlaitehäl. 2 6 3 2 2 4 2 2 3 2 4 7 2 1 3 39 Muut ilmoitukset 33 33 63 59 46 50 41 49 77 34 100 58 49 43 66 794 Vastausaika (10 sek.) 88 % 67 % 75 % 64 % 68 % 61 % 81 % 61 % 71 % 79 % 89 % 68 % 64 % 73 % 73 % 71 % Käsittelyaika (90 sek.) 62 % 49 % 53 % 42 % 60 % 37 % 35 % 32 % 42 % 69 % 69 % 32 % 50 % 47 % 61 % 49 % Työtyytyväisyysindeksi 3,39 2,82 3,23 3,37 2,88 3,01 2,75 3,18 3,13 2,78 3,29 3,35 3,04 2,64 2,92 3,02 Häke-4 tietojärjestelmällä toimiva keskus ** kahdella eri järjestelmällä toimiva keskus º kolmella eri järjestelmällä toimiva keskus

Hätäpuhelut, jotka eivät aiheuttaneet hälytystä v. 2006 asiaton tai ilkivaltainen soitto mykkä puhelu virhe tai tahaton soitto muut, jotka eivät aiheuttaneet hälytystä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Turhat puhelut n. 750 000