Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toimiala kattaa maatalouden, metsätalouden, kala-, riista- ja porotalouden, maaseudun kehittämisen, elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, kasvinterveyden sekä vesitalouden, maanmittauksen ja paikkatietojen yhteiskäytön. Hallinnonalan toiminnalla on seuraavat strategiset yleistavoitteet: Luodaan ja ylläpidetään edellytyksiä uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle ja monipuoliselle käytölle, maaseudun elinkeinojen, asuinympäristön ja vapaa-ajan toimintojen kehittymiselle, ja elintarviketurvallisuudelle, elintarvikkeiden laadulle sekä eläinten ja kasvien terveydelle. Hallinnonalan toimintaan vaikuttavat vuonna 2004 seuraavat keskeiset muutokset ja haasteet: EU:n maatalouspolitiikka uudistuu lähivuosina ennakoitua perusteellisemmin. Uudistuksen keskeisiä muutoksia ovat tukien ja tuotannon välisen kytkennän poistaminen osaksi tai kokonaan sekä suorien tukien leikkaaminen ja leikattavien varojen siirtäminen maaseudun kehittämistoimiin. Uudistus korostaa myös elintarviketurvallisuutta, laatukysymyksiä, ympäristönäkökohtien parempaa huomioonottamista, eläinten hyvinvoinnin edistämistä ja viljelijöiden tulojen vakiinnuttamista sekä maatalouden monivaikutteisuuden edistämistä ja markkinoiden tasapainottamista. Muutosten valmistelu ajoittuu vuodelle 2004 ja se lisää merkittävästi hallinnon työtä. Varaudutaan Etelä-Suomen maatalouden tukijärjestelmän (artikla 141) jatkumiseen. EU:n laajeneminen keväällä 2004 kymmenellä uudella jäsenmaalla lisää kilpailua maataloustuotemarkkinoilla sekä maatalouden tuotantopanosten, kasvien ja kasviperäisten tuotteiden, elävien eläinten, eläimistä saatavien tuotteiden ja elintarvikkeiden sisämarkkinakauppaa. Tuonti lisää riskejä, jotka liittyvät eläin- ja kasvitautien sekä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen. Euroopan unionin komission elintarvikkeiden turvallisuudesta vuonna 2000 julkaiseman lainsäädäntöohjelman sisältämä elintarvikkeita ja maatalouden tuotantopanoksia sekä niiden valvontaa koskeva lainsäädäntö tulee merkittäviltä osiltaan voimaan vuoden 2005 alusta. Tämä edellyttää vastaavaa kansallisen lainsäädännön ja hallinnon kehittämistä. Vaikutukset ulottuvat koko valvontaketjuun. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toteuttaminen laajenee merkittävästi vuodesta 2003 ja puun energiakäyttö lisääntyy. Vuoden 2002 kesällä alkanut pitkäaikainen kuivuus Suomessa sekä suuret tulvavahingot muualla Euroopassa korostavat tarvetta parantaa edelleen varautumista poikkeuksellisiin vesioloihin. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot tehtäväalueittain sekä tulot (luku 12.30) vuosina 2002 2004, milj. euroa (suluissa on viittaus lukuun, jossa ao. määrärahat on budjetoitu vuonna 2004) 2003 2004 2002 varsinainen varsinainen 2003/2004 tilinpäätös talousarvio talousarvio muutos Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu yhteensä 2 054 2 164 2 247 +83 maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet (30.12) 1 755 1 791 1 849 +57 maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (30.13) 152 158 157-1 maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (30.14) 95 162 185 +24 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
tutkimus, neuvonta ja muut tehtävät (30.15 ja 21) 52 52 56 +3 Metsätalous (30.31, 32 ja 33) 150 156 163 +7 Kala-, riista- ja porotalous (30.41 ja 42) 57 56 57 +1 Vesivarat ja maanmittaus (30.51, 61 ja 62) 79 80 82 +2 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu (30.71, 72 ja 73) 47 42 44 +2 Muu toiminta (30.01, 02 ja 03) 61 92 94 +2 Yhteensä, menot 2 448 2 589 2 687 +98 Yhteensä, tulot (luku 12.30) 807 886 938 1) +52 Vuonna 2004 määrärahalisäykset perustuvat pääasiassa EU:n rakennerahastoista osarahoitettujen vuosia 2000 2006 koskevien ohjelmien, maatalouden ympäristötuen sekä Kansallinen metsäohjelma 2010:n tehostettuun toteuttamiseen. Hallinnonalan alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2004 tehtäväalueittain: Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu Kuluttajalähtöisen toiminnan vahvistaminen koko elintarvikeketjussa: Tavoitteena on, että koko elintarvikeketju toimii vuonna 2006 aukottoman, läpinäkyvän laatujärjestelmän puitteissa elintarviketalouden kansallisen laatustrategian mukaisesti. Laatukoulutusta tehostetaan ja kehitetään vuonna 2004 alkutuotannon laatutyön arvioinnin tulosten perusteella. Elintarviketalouden laatutietojärjestelmän (ELATI) kehittämisessä painotetaan aiempaa enemmän kuluttajan saamia hyötyjä. Bio- ja geenitekniikan hyödyntämisessä otetaan huomioon niistä saatavat edut suomalaiselle maa- ja elintarviketaloudelle, kuluttajien tarpeet ja samalla varmistetaan koko hyödyntämisketjun turvallisuus ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön kannalta. Luonnonmukaista tuotantoa edistetään kulutusta vastaavasti. Maatalouden kannattavuuden, toimintaedellytysten ja viljelijöiden toimeentulon turvaaminen: EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan kesällä 2003 sovittuja keskeisiä muutoksia ovat EU-tulotuen irrottaminen tuotannosta, suorien tukien leikkaaminen ja palauttaminen maaseudun kehittämiseen. Nykyisiin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteisiin (luonnonhaittakorvaus, maatalouden ympäristötuki, pellonmetsitys ja varhaiseläkkeet) sisällytetään uudet elintarvikkeiden laatua, eläinten hyvinvointia ja standardien saavuttamista koskevat järjestelmät. Tavoitteena on, että tukijärjestelmäkokonaisuus kohdentuisi alueellisesti ja eri tuotantosuuntien kesken mahdollisimman tasapuolisesti ja tukimuodot olisivat tuotantomotivaatiota säilyttäviä. Lisäksi tukijärjestelmän tulisi olla yhtenäinen ja yksinkertaisesti toimeenpantavissa. Maaseutuelinkeinojen investointien ja maatilojen omistajanvaihdosten rahoitus turvataan huolehtimalla Maatilatalouden kehittämisrahaston toimintaedellytyksistä ja maaseutuelinkeinolainojen riittävästä myöntämisvaltuudesta. Maatalouden rakennepoliittinen tukijärjestelmä arvioidaan uudelleen ottaen huomioon maatalouden rakennekehityksen tarpeet ja Maatilatalouden kehittämisrahaston talous. Tavoitteena pidetään kestävällä tavalla kilpailukykyisten perheviljelmien tukemista. Turvataan tukijärjestelmien toimeenpanon resurssit hallinnon eri tasoilla. Maaseudun väkiluvun alenemisen hidastaminen, alueiden tasapainoisen väestökehityksen ja -rakenteen turvaaminen sekä maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja työllisyyden ylläpitäminen: Yritysrahoitusta kehitetään nykyistä monipuolisemmaksi ja joustavammaksi. Pienten, ilman maatilakytkentää olevien maaseutuyritysten rahoitus varmistetaan tarvittaessa rahoitusjärjestelmiä muuttamalla. Voimavaroja suunnataan kasvualojen yrityksiin, maaseutumatkailuun, uuden teknologian soveltamiseen, sukupolvenvaihdosten tukemiseen, osaamiseen ja naisten yrittäjyyden edistämiseen sekä hankkeisiin, joilla vahvistetaan keskusten ja niitä ympäröivän maaseudun vuorovaikutusta. Uusiutuvien energioiden edistämisohjelman ja valtioneuvoston jätehuoltoa koskevan periaatepäätöksen mukaisesti edistetään peltoenergian ja biodieselin käyttöönottoa tukijärjestelmiä kehittämällä. Maaseudun kehittämishankkeilla pyritään vaikuttamaan 27 700 uuden tai korvaavan työpaikan syntymiseen koko ohjelmakaudella 2000 2006. Edellä asetettujen tavoitteiden edellyttämät tietotarpeet ja velvoitteet otetaan huomioon myös tutkimuslaitosten tulosohjauksessa ja sitomattomien tutkimusvarojen käytössä. Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyötä kehitetään niin, että mahdollistetaan tutkimustulosten nopea soveltaminen käytäntöön. 1) Lisäksi on kehyspäätöksen mukaisesti varauduttu käyttämään 14,089 milj. euroa maa- ja metsätalousministeriön myöhemmin määrittelemiä maatalouden rakenteen ja muita kehittämistarpeita varten. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Metsätalous Valtioneuvosto päätti 18.11.1999 Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteuttamisesta metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden suhteen tasapainoisena kokonaisuutena. Valtioneuvosto teki 23.10.2002 periaatepäätöksen toimintaohjelmasta Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma). Hallinnonalalla toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa. Kansallisen metsäohjelman yhteiskuntapoliittisena vaikuttavuustavoitteena on vastata Suomen kansallisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin kehittämällä metsien hoitoa, käyttöä ja suojelua siten, että metsät antavat suomalaisille mahdollisimman paljon työtä ja toimeentuloa, kehittyvät elinvoimaisina ja monimuotoisina sekä antavat henkistä ja fyysistä virkistystä kaikille suomalaisille. Kansallisen metsäohjelman toimenpiteet parantavat julkisen talouden rahoitustasapainoa sekä tukevat työllisyyttä ja maaseudun kehitystä. Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on: 1. Säilyttää metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa kilpailukykyisinä niin, että metsäteollisuus lisää vuoteen 2010 mennessä kotimaisen ainespuun vuotuista käyttöä 5 10 miljoonalla kuutiometrillä. Vuonna 2004 valtioneuvosto toteuttaa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä ylläpitävää ja edistävää politiikkaa, erityisesti energia- ja liikennepolitiikkaa. 2. Nostaa vuoteen 2010 mennessä puuteollisuuden viennin arvo 4,2 miljardiin euroon vuodessa ja lisätä vuotuista energiapuun käyttöä 5 miljoonalla kuutiometrillä. Vuonna 2004 osallistutaan PuuEurooppa -kampanjaan ja edistetään energiapuun korjuuta, kuljetusta, haketusta ja käyttöä. Puuenergian käytön edistäminen toteuttaa valtioneuvoston 27.3.2001 eduskunnalle antaman selonteon mukaista kansallista ilmastostrategiaa. 3. Huolehtia metsänhoidosta ja metsänparannustöistä siten, että kohoava vuotuinen ainespuun hakkuukertymä on kestävällä pohjalla. Vuonna 2004 tuetaan momenttien 30.31.44 ja 30.31.83 määrärahoilla yksityismetsien puuntuotannon turvaamistöitä sekä edistetään energiapuun käyttöä. 4. Saavuttaa ja ylläpitää metsien eliölajien ja elinympäristöjen suotuisa suojelutaso riittävällä suojelualueiden ja monimuotoisesti käsiteltävien talousmetsien yhdistelmällä. Vuonna 2004 toteutetaan momentin 30.31.45 määrärahoilla sekä Metsähallituksen liiketoiminnan tuloilla (luku 30.33) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa sekä edistetään metsätalouden vesiensuojelua vesiensuojelun tavoiteohjelma 2005:n ja yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2000/60/EY) edellyttämällä tavalla. 5. Huolehtia siitä, että metsien käytössä ja suojelussa otetaan huomioon metsien perinteiset käyttömuodot ja edistetään metsistä saatavaa monipuolista aineellista ja henkistä hyvinvointia. 6. Parantaa metsäosaamista vahvistamalla edelleen tutkimukseen, koulutukseen ja kansainvälistymiseen perustuvaa metsäalan innovaatiotoimintaa. Vuonna 2004 toteutetaan Metsäalan tulevaisuusfoorumi -hanketta siten, että metsäalan toimijat saavat siitä lisäarvoa toiminnalleen. 7. Edistää kestävää metsätaloutta aktiivisella kansainvälisellä metsäpolitiikalla, tutkimus- ja koulutusyhteistyöllä sekä metsä- ja ympäristöviestinnällä. Vuonna 2004 toteutetaan Suomen kansainvälisen metsäprojektin ministeriryhmän asettamia tavoitteita. Kala-, riista- ja porotalous Kalastus ja metsästys mitoitetaan kala- ja riistakantojen mukaan ja porokanta laidunten mukaan. Kalataloutta hoidetaan elinkeinokalatalouden osalta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Kalavarojen suojelun lisäksi otetaan huomioon kuluttajien ja kalatalouteen liittyvien elinkeinojen harjoittajien tarpeet. EU:n yhteinen kalastuspolitiikka koskee kalataloutta eri tavoin riippuen kalalajista ja vesialueesta. Elinkeinokalatalous kokonaisuudessaan kuuluu rakennepolitiikan piiriin, mutta resurssipolitiikka, markkinapolitiikka ja valvontajärjestelmät koskevat käytännössä vain merialueen kiintiöityjä kalalajeja. Vapaa-ajan kalataloutta kehitetään kansallisin toimenpitein maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian mukaisesti. Kestävän käytön sallimissa rajoissa lisätään niin vapaa-ajan kalastajien kuin kalastusmatkailijoidenkin kalastusmahdollisuuksia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Kalavesien ylläpidossa parannetaan kalakantojen hoitotoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä kehitetään kalanviljelymenetelmiä. Riistataloudessa kiinnitetään huomiota erityisesti riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vahinkoa aiheuttavien riistaeläinten kantojen kasvun rajoittamiseen. Metsäkanalintukantoja pyritään elvyttämään. Porotaloudessa tärkeimpänä tehtävänä on porotalouden rakenteen kehittäminen ja poromäärien suhteuttaminen laidunten kestokykyyn. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Tavoitteena on, että elintarvikkeiden sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu, eläinten ja kasvien terveys sekä eläinten hyvinvointi säilyvät edelleen kansainvälisesti arvioiden korkealla tasolla. Varaudutaan EU:n laajentumisesta johtuvien riskien hallintaan sisämarkkinatuontien osalta. Varmistetaan, että kuluttajien luottamus kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuuteen ja valvonnan luotettavuuteen säilyy hyvänä. Valvonnan kehittämisessä noudatetaan ennaltaehkäisevää ja aktiivista lähestymistapaa. Valvonnan tulee perustua luotettavaan jäljitettävyyteen, riskinarviointiin ja toimiviin valmiussuunnitelmiin. Elintarvikevälitteisten tartuntojen määrän sekä haitallisten aineiden esiintymisen tulee pysyä alhaisena. Tuotantoeläinten sairastuvuuden vähentämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi tuetaan kattavan tilakohtaisen eläinten terveydenhuoltojärjestelmän toteuttamista. Vesitalous Parannetaan erityistilanteisiin varautumista vesihuollossa. Kiinnitetään huomiota maaseudun ja erityisesti kotieläintalouden ja elintarviketeollisuuden puhtaan veden saannin turvaamiseen. Käynnistetään toimenpiteet suurista tulvista aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi Suurtulvatyöryhmän ehdotusten pohjalta. Maanmittaustehtävät Ylläpidetään toimivaa kiinteistöjärjestelmää, huolehditaan yleisten karttojen valmistamisesta ja kansallisten perusmaastotietojen keräämisestä, edistetään paikkatietojen yhteiskäyttöä sekä tyydytetään kartastoalan tutkimustarpeet. Lisäksi voimavaroja suunnataan siten, että yleiseurooppalaisen koordinaattijärjestelmän joustava käyttöönotto voidaan turvata koko hallinnonalalle vuodesta 2005 lukien. Luonnonvarat Laaditaan ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämät raportit ja skenaariot. Yhteenveto tuloista ja EU:n rahoittamasta toiminnasta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla Hallinnonalan toiminnan perusteella arvioidaan vuonna 2004 tuloutuvan talousarvioon (luku 12.30) yhteensä 937,900 milj. euroa. Näistä 95 % eli 893,040 milj. euroa tuloutuu Euroopan unionilta (momentit 12.30.01 04). Lisäksi talousarvion ulkopuolisiin rahastoihin (Maatalouden interventiorahasto ja Maatilatalouden kehittämisrahasto) arvioidaan tuloutuvan vuonna 2004 Euroopan unionilta 119,9 milj. euroa. Vuonna 2004 hallinnonalalle budjetoiduista menoista EU:n tuloja vastaavia menoja on 901,060 milj. euroa ja vastaavia kansallisia menoja 557,692 milj. euroa. Kun otetaan lisäksi huomioon EU:n jäsenyyteen liittyvä maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 608,620 milj. euroa, hallinnonalan menoista 2 067,372 milj. euroa eli 77 % aiheutuu suoraan EU:n jäsenyydestä. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2002 2004 v. 2002 tilinpäätös 1000 v. 2003 varsinainen talousarvio 1000 v. 2004 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2003 2004 1000 % 01. Maa- ja metsätalousministeriö 49 436 78 178 79 755 1 577 2 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 10 832 12 735 13 140 405 3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
v. 2002 tilinpäätös 1000 v. 2003 varsinainen talousarvio 1000 v. 2004 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2003 2004 1000 % 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta 596 598 624 26 4 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet 1 755 221 1 791 393 1 848 764 57 371 3 13. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen 152 247 158 225 157 195-1 030-1 14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen 94 892 161 608 185 333 23 725 15 15. Muut maatalouden menot 21 653 22 110 23 722 1 612 7 21. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 30 204 30 241 32 015 1 774 6 31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta 113 378 119 037 123 982 4 945 4 32. Metsäntutkimuslaitos 36 895 36 995 38 996 2 001 5 41. Kala-, riista- ja porotalous 41 008 40 743 41 011 268 1 42. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15 661 15 719 16 362 643 4 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 26 965 28 810 28 523-287 - 1 61. Maanmittauslaitos 48 626 47 980 50 504 2 524 5 62. Geodeettinen laitos 2 929 2 990 3 118 128 4 71. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos 25 563 24 762 24 848 86 0 72. Elintarvikevirasto 9 442 5 113 5 116 3 0 73. Kasvintuotannon tarkastuskeskus 12 093 12 217 14 037 1 820 15 Yhteensä 2 447 641 2 589 454 2 687 045 97 591 2) 4 Henkilöstön kokonaismäärä 3) 5 395 5 410 5 420 01. Maa- ja metsätalousministeriö S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö luo edellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle, monipuoliselle käytölle, maaseudun elinkeinojen ja vapaa-ajan toimintojen kehittymiselle, turvaa elintarvikkeiden laadun sekä eläinten ja kasvien terveyden. Ministeriö vastaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanosta Suomessa sekä eläinlääkintä- ja kasvinterveystoimien sopeuttamisesta EU:n säännösten puitteisiin. EU:n vesipolitiikka vaikuttaa myös Suomen vesitalousasioihin. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön arvioitu jakautuminen vuosina 2002 2004 tehtävittäin 2002 2003 2004 htv milj. htv milj. htv milj. Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu 213 14,6 232 16,3 245 17,5 2) Lisäksi on kehyspäätöksen mukaisesti varauduttu käyttämään 14,089 milj. euroa maa- ja metsätalousministeriön myöhemmin määrittelemiä maatalouden rakenteen ja muita kehittämistarpeita varten. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Metsätalous 32 1,9 31 2,0 31 2,3 Kala-, riista- ja porotalous 37 3,0 39 2,2 39 3,0 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 65 3,8 69 4,6 71 4,8 Vesivarat, maanmittaus ja luonnonvarat 23 1,5 24 1,4 24 1,5 Keskitetyt tukitehtävät 71 6,4 73 6,4 75 6,5 Yhteensä 441 31,2 468 32,9 485 35,6 Maa- ja metsätalousministeriön keskeiset alustavat tulostavoitteet vuodelle 2004 ovat: Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu Pyritään vaikuttamaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan sokerialan uudistukseen siten, että sokerijuurikkaan tuotannon harjoittaminen yhteisön epäsuotuisilla alueilla voidaan turvata ja Suomen erityisolosuhteet tulevat otetuksi huomioon. Vaikutetaan EU:n rahoituskauden 2007 2013 maaseudun kehittämistoimenpiteitä koskevien maatalous-, maaseutu- ja rakennepolitiikan rahoitukseen ja säädösten sisältöön. Aloitetaan seuraavan rahoituskauden ohjelmien ja niihin sisältyvien tukijärjestelmien suunnittelu sekä sovitetaan yhteen ohjelmien ja tukijärjestelmien toimenpiteet. Saatetaan loppuun horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman (luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki) ja alueellisten kehittämisohjelmien ohjelmamuutokset ja kansallisten säädösten uudistamistyö. Samanaikaisesti neuvotellaan maaseudun kehittämistoimenpiteisiin tarvittavasta lisärahoituksesta. Tehostetaan alueellisten ohjelmien toimeenpanoa siten, että ohjelmien rahoituskehykset saadaan hyödynnettyä tuloksellisesti ohjelmakauden aikana. Markkinoiden tasapainon saavuttamiseksi hyödynnetään interventiojärjestelmiä tarpeellisella tavalla ja sopeutetaan Suomen markkinatilannetta ohjaavien järjestelmien käyttöä laajentuneen EU:n tilanteeseen. Saatetaan pääosin loppuun valtioneuvoston periaatepäätöksen maaseutupoliittisiksi linjauksiksi vuosille 2001 2004 ja Ihmisten maaseutu -kokonaisohjelman ehdotusten toteutus ja valmistellaan uusi maakuntaohjelmat huomioonottava maaseutupoliittinen kokonaisohjelma. Toteutetaan elintarviketalouden kansallista laatustrategiaa ja käynnistetään puutarhatalouden strategian toimeenpano. Maaseutuneuvonnan vaikuttavuutta selvitetään vuonna 2004 tehtävällä ulkopuolisella arvioinnilla. Maatalous- ja maaseutupolitiikan strategista suunnittelua vahvistetaan sekä kehitetään toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia. Huolehditaan siitä, että tietoaineistot tukevat näitä tavoitteita laajuudeltaan ja sisällöltään. Metsätalous Metsätaloudessa tavoitteena on huolehtia Kansallinen metsäohjelma 2010:n ja siihen liittyvän Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toteutus- ja seurantatehtävistä. Kala-, riista- ja porotalous Osallistutaan Itämeren kalakantojen saaliskiintiöiden asettamiseen IBSFC:ssä ja EU:ssa. Kiintiöityjen kalalajien kalastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota silakan troolikalastuksen ajalliseen ja alueelliseen järjestelyyn ja valvontaan. Jatketaan toimenpiteitä valtakunnallisen vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategian toteuttamiseksi. Jatketaan toimenpiteitä metsäpeurakannan kehittämiseksi. 3) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.13.44, 30.14.61-62, 30.15.40, 30.41.41, 42, 51, 62 ja 77) voidaan käyttää 135 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: KTM, TE-keskukset: Noin 660 EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä, YM: 262 vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, SM: 21 läänineläinlääkäriä, UM: 7 erityisasiantuntijaa, VM: noin 50 tullilaitoksessa EMOTR-T tarkastustehtävissä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Edistetään elintarvikeketjun turvallisuutta ja laatua maatalouspolitiikan toimenpiteissä. Valmistaudutaan Euroopan yhteisön uuden elintarvikkeita ja maatalouden tuotantopanoksia koskevan lainsäädännön kansalliseen toimeenpanoon. Eläinlääkinnällinen rajatarkastus sopeutetaan Euroopan unionin laajenemisen vaatimiin tarkastusmääriin. Valmistellaan tuotantoeläinten hyvinvointia koskeva strategia ja aloitetaan kasvinterveys-, rehu- ja zoonoosistrategian toimeenpano eri tahojen yhteistyönä. Kehitetään eläintautien vastustamisen kriisivalmiutta. Vesivarat, maanmittaus ja luonnonvarat Ajantasaistetaan vesivarastrategia ja käynnistetään Suurtulvatyöryhmän ehdotusten toimeenpano. Valmistellaan kansallinen paikkatietostrategia ja samanaikaisesti ajantasaistetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan paikkatietostrategia ottaen huomioon kansallisen paikkatietostrategian vaatimukset. Osallistutaan EU:n INSPIRE-hankkeen puitteissa vuosina 2003 2004 valmisteltavan paikkatietoasioita koskevan eurooppalaisen puitelainsäädännön valmisteluun. Määritellään hallinnonalalla tarvittavat toimet ilmastomuutokseen sopeuttamiseksi. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat työvoima- ja elinkeinokeskukset, joissa lähinnä niiden maaseutuosastot. Työvoima- ja elinkeinokeskusten tulostavoitteita on tämän pääluokan pääluokka- ja lukuperustelujen lisäksi esitetty myös kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan luvussa 32.10 siltä osin kuin tavoitteet ovat yhteisiä keskusten muiden osastojen kanssa. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen voimavarat lisääntyvät tehtävien kiristyneiden vaatimusten ja uusien tehtävien johdosta. Noin kolmasosa voimavaroista tarvitaan valvontatoimintaan. Maaseutuosastot suorittavat EMOTR-T:n rahoittamien maatalous- ja maaseutuyrittäjille maksettavien tukien valvonnat, lukuun ottamatta ohjelmaperusteisia maaseudun kehittämishankkeita. Maaseutuosastot suorittavat myös eräiden interventiotoimenpiteiden sekä EMOTR-O:n rahoittamien tavoite 1-alueella myönnettävien investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloittamistuen valvonnat sekä kasvintuotannon valvonnat ja tarkastukset. Lisäksi maaseutuosastot suorittavat eräisiin maatalouden kansallisiin tukiin liittyviä valvontoja. Valvontakäyntien määrää lisää mm. lannoitusvalvonnan tiukentuminen. Myös valvonnan laadun kehittäminen lisää niiden vaatimaa työpanosta. Myös EU-säännösten edellyttämää kalastuksen sekä kalansaaliiden purkauksen ja kaupan valvontaa on tarkoitus tehostaa. Työvoima- ja elinkeinokeskukset vastaavat siitä, että tuki- ja valvonta- ja tarkastusjärjestelmien hoidon edellyttämät voimavarat turvataan rahoituskorjausten ja muiden sanktioiden välttämiseksi. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen välttämättömän henkilöstön arvioitu jakautuminen tehtävittäin Henkilöstö, htv 1994 2002 2003 2004 Maatalous ja maaseutu Maaseudun kehittäminen 22 99 99 99 Maatilojen kehittäminen (ml. maanjärjestely) 240 150 150 150 Tuki- ja valvontatehtävät 20 219 219 222 Tuotannonohjaus 60 35 35 35 Ympäristöasiat 18 47 47 47 Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus 22 33 33 35 Yhteensä 382 583 583 588 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Kalatalous 51 70 70 72 Yhteensä 433 653 653 660 TE-keskusten maaseutuosastojen kustannukset (ml. yhteiskustannukset) tehtävittäin, milj. euroa 2000 2003 2004 TA arvio Maatalous ja maaseutu Maaseudun kehittäminen 3,20 3,06 3,13 Maatilojen kehittäminen 4,15 4,30 4,39 Tuki- ja valvontatehtävät 8,78 11,61 12,17 Tuotannonohjaus 1,28 1,22 1,25 Ympäristöasiat 1,83 1,75 1,79 Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus 1,18 1,48 1,61 Yhteensä 20,43 23,43 24,34 Kalatalous 2,61 2,80 2,96 Yhteensä 23,04 26,23 27,30 Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimintamenot on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan momentille 32.10.22. Suomen liityttyä EU:n jäseneksi maa- ja metsätalousministeriö on sopinut Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain perusteella valtiovarainministeriön kanssa, että tullilaitos suorittaa eräitä Euroopan unionin maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston vientitukiin, sisämarkkinatukiin ja interventiotoimintaan liittyviä tarkastuksia, joiden kustannuksiksi vuonna 2004 arvioidaan 2 400 000 euroa ja joista tullilaitos ei ole perinyt eikä vuonna 2004 peri maa- ja metsätalousministeriöltä maksuja. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Eläinsuojelu on Suomessa järjestetty viranomaistoimintana, jota säätelee ennen muuta eläinsuojelulaki. Laissa säädetään myös viranomaisten yhteistyöstä ja esimerkiksi poliisin virka-avusta. Jo noin 100 vuoden ajan eläinsuojelun viranomaistoimintaa ovat täydentäneet erilaiset eläinsuojelujärjestöt, joista valtakunnallisia ovat Suomen eläinsuojeluyhdistys ry, Helsingin eläinsuojeluyhdistys sekä Eläinsuojeluliitto Animalia ry. Näistä kullakin on oma roolinsa eläinsuojelukentässä. Nämä järjestöt tekevät -yhteistyötä paitsi viranomaisten, myös toisten järjestöjen kanssa. Eläinsuojelujärjestöjä ei tueta tällä hetkellä valtion varoista. Ne rahoittavat toimintaansa jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla. Erilaisten kansalaisjärjestöjen taloudellinen tukeminen on osa toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. Järjestöillä on merkittävä rooli muun muassa hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toteuttamisessa. Eläinsuojelujärjestöt kuuluvat itse-oikeutetusti kansalaisjärjestöjen laajaan kenttään. Hallitusohjelmassa on todettu, että oikeusvaltion periaatteita kunnioittavia eläinsuojelujärjestöjä tuetaan. Valiokunta korostaa, että tuen ehdoksi on ehdottomasti asetettava laillisten keinojen käyttäminen toiminnassa. Valtion tukea eivät voi valiokunnan mielestä tulevaisuudessakaan saada järjestöt, jotka ovat tekemisissä -eläinanarkistien kanssa. Eläinten hyvinvointiin tähtäävän toiminnan nimissä ei voida valiokunnan mielestä myöskään vaikeuttaa laillista elinkeinotoimintaa. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 4 : Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo hallitusohjelman mukaisen esityksen eläinsuojelujärjestöille annettavaksi valtionavuksi vuoden 2004 lisätalousarviossa. E d u s k u n n a n l a u s u m a 4 : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo hallitusohjelman mukaisen esityksen eläinsuojelujärjestöille annettavaksi valtionavuksi vuoden 2004 lisätalousarviossa. 19. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 26 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. 2004 talousarvio 26 000 000 2003 talousarvio 26 000 000 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 35 557 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 :n mukaisten korvausten ja kasvilajikelautakunnan menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 220 000 euroa metsäviestintämenojen siirtona momentilta 30.31.44 sekä vähennyksenä 200 000 euroa maitokiintiörekisterin ylläpitomenojen siirtona momentille 30.02.21, 200 000 euroa maksullisen toiminnan supistumisen johdosta ja 355 000 euroa EU:n neuvoston rahoittamien matkustusmenojen budjetoinnin muutoksen johdosta. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon kalataloustietojen keruun menoina 680 000 euroa, missä on vähennystä 60 000 euroa ja kalastuksen valvontamenoina 785 000 euroa, missä on lisäystä 365 000 euroa. Lisäys johtuu EU:n kalastuspolitiikan uudistuksen vaatimasta valvonnan laajentamisesta. Vastaavasti EU-osuuksien tuloutuksia on otettu huomioon momentilla 12.30.04. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2003 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon 84 000 euroa, missä on lisäystä 17 000 euroa. Tenojoen kalastuslupatuloista vuonna 2004 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41. Bruttomenojen lisäys on yhteensä 2 100 000 euroa ja kun bruttotulojen vähennys on 555 000 euroa, nettomenot lisääntyvät 1 545 000 eurolla. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus hoitaa maksutta ministeriön eräitä taloushallinto-, tietohallinto- ja muita hallinnon palvelutehtäviä sekä huolehtii ulkopuolisten tietojärjestelmäpalveluiden kustannuksista. Näistä tehtävistä aiheutuvat nettomenot, noin 8 600 000 euroa, on budjetoitu momentille 30.02.21. Ministeriön kansainvälisen toiminnan erillismenot on budjetoitu momentille 30.01.26. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 37 827 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 184 000 Muut toimintamenot 37 643 000 Bruttotulot 2 270 000 Maksullisen toiminnan tulot 625 000 julkisoikeudelliset suoritteet 600 000 muut suoritteet 25 000 Muut tulot 1 645 000 Nettomenot 35 557 000 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 4 5 / 2 0 0 3 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 1 240 000 euroa talousarvioesityksen 34 317 000 euroon nähden aiheutuu EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan kesällä 2003 sovittujen muutosten valmistelusta viitaten vuoden 2003 toiseen lisätalousarvioon. 2004 talousarvio 35 557 000 2003 II lisätalousarvio 1 001 000 2003 I lisätalousarvio 565 000 2003 talousarvio 32 902 000 2002 tilinpäätös 31 869 999 22. Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 2 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön tietojärjestelmien kehittämisestä ja ministeriön hallinnonalan yhteisistä tietohallinnon kehittämishankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Viljelijätukijärjestelmät (IACS ym.) 350 000 Maaseutu- ja rakennepolitiikan järjestelmät 60 000 Markkinatukijärjestelmät 270 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Yhteiset maksatusjärjestelmät 70 000 Elintarvike- ja terveyshallinnon järjestelmät 600 000 Kalatalouden järjestelmät 100 000 Ministeriön yhteinen järjestelmäkehitys 350 000 Järjestelmien yhteinen tekniikka- ja laiteympäristö 300 000 Hallinnonalan yhteiset hankkeet 200 000 Yhteensä 2 300 000 Määrärahaa käytetään lähinnä Euroopan unionin jäsenyydestä aiheutuvien tietojärjestelmätarpeiden toteuttamiseen. 2004 talousarvio 2 300 000 2003 II lisätalousarvio 1 796 000 2003 talousarvio 2 000 000 2002 tilinpäätös 2 186 000 25. (30.04.25) Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 330 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastustamisesta ja ennaltaehkäisemisestä, eläinsuojelusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, korvauksista, eräistä valtionavuista, koulutuksesta, eläinlääkäreiden erikoistumisesta ja toimituspalk-kioista sekä tutkimusapurahojen myöntämisestä ja tilapäisen työvoiman palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tutkimusapurahoja saa myöntää eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä selvittävään ja -kotieläinten terveydenhuoltoon ja niiden elintarviketuotantoon liittyviin tutkimuksiin. Määrä-rahaa voidaan käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EMOTR:n tukiosaston rahoitusta. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus käyttää enintään kymmentä henkilötyövuotta, josta enintään seitsemän eläinlääkäreiden erikoistumiseen, vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. EMOTR:n tukiosaston rahoitusosuus tuloutuu valtiolle vasta vuonna 2005. 2004 talousarvio 1 330 000 2003 talousarvio 1 330 000 2002 tilinpäätös 1 178 792 26. (30.04.26) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 689 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen puitteissa, solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialue-yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. selvitysten hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kansainväliseen toimintaan liittyviin valtionapuihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. 2004 talousarvio 689 000 2003 talousarvio 689 000 2002 tilinpäätös 2 068 000 27. (30.04.27) Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 7 530 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virastojen, laitosten tai muiden organisaatioiden yhteistyönä suoritettavasta hallinnonalan strategista valmistelua sekä maa- ja metsätalousministe-riön toimialalla olevien elinkeinojen kehittämistä tukevasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja tämän toiminnan ohjauksesta sekä organisaatioiden arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää tutkimushankkeiden asiantuntija-arvioinneista ja valtion virastoihin tai laitoksiin tapahtuvista sijoitusmenoiksi luettavista laitehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös eurooppalaisten tutkimushank-keiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin. Määrärahasta saa maksaa myös valtionapuja. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu jakautuminen käyttötarkoituksittain Luonnonvarojen kestävä käyttö, mistä 500 000 Itämeren tutkimusohjelma 110 000 Ilmastopoliittiset tutkimukset 120 000 Muut 270 000 Geoinformaatio 470 000 Luonnon monimuotoisuus 860 000 Maatalous ja elintarvike 1 300 000 Metsätalous 960 000 Kala- ja riistatalous 390 000 Vesitalous 380 000 Eurooppalainen tutkimusyhteistyö 500 000 Klusteritutkimus 1 700 000 Biokaasututkimus 170 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Ympäristöterveydenhuolto 200 000 Hallinnonalan ohjaaminen ja rakenteet 100 000 Yhteensä 7 530 000 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 200 000 euroa hallitusohjelman mukaista tutkimusja kehittämistoimintaa ja 170 000 euroa jätesuunnitelman mukaista biokaasututkimusta varten. Luonnonvarojen kestävä käyttö Määrärahalla toteutetaan ministeriön hallinnonalan luonnonvarojen kestävän käytön strategian mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa käytetään mm. luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja seurantaan tarvittavaan tutkimus- ja selvitystyöhön, luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelun, seurannan ja mittaamisen perustaksi, Itämeren tutkimusohjelmaan sekä ilmastopolitiikan edellyttämän (VNp 30.1.2003) tutkimuksen rahoittamiseen. Geoinformaatiotutkimus Määrärahalla tuotetaan tutkimustietoa, jolla edistetään kiinteistöjärjestelmän ylläpitoa sekä paikkatietojen yhteiskäyttöä ja kehitetään yleistä karttatuotantoa. Tutkimustietoa käytetään hyväksi mm. tulosohjauksessa. Luonnon monimuotoisuustutkimus Määrärahalla rahoitetaan vuonna 2003 alkanutta usean rahoittajan yhteistyönä toteutettavaa maatalousympäristön, vesiympäristön ja metsäympäristön biologiseen monimuotoisuuteen keskittyvää tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelma palvelee maatalouden ympäristötukijärjestelmän kehittämistä ja Etelä-Suomen metsien tutkimustarpeita. Maatalous- ja elintarviketutkimukset Määrärahalla rahoitetaan maataloudellisen tutkimuksen neuvottelukunnan aloitteesta käynnistettyjä tutkimuskokonaisuuksia: mm. luonnonmukainen tuotanto ja kotieläinten hyvinvointiin liittyvä säädösten toimeenpanossa tarvittava tietotuotanto. Kuluttajatutkimusta rahoitetaan yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa valmistellun suunnitelman pohjalta. Varoja käytetään edelleen elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen kohdistuvaan ja säädösvalmistelua sekä tarkastustoimintaa tukevaan tutkimukseen ja menetelmien kehittämiseen. Varoja käytetään myös tutkimusohjelmaan, joka kattaa geneettisesti muokattujen organismien ympäristö-, yhteiskunnalliset- ja terveysvaikutukset. Uusia tutkimusohjelmia valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön Maatalous- ja elintarviketutkimus 2002 2006 -ohjelman painotusten pohjalta. Uusissa tutkimusohjelmissa painotetaan tuotealakohtaisten strategioiden kehittämiseen liittyviä tutkimustarpeita. Metsätaloustutkimukset Määrärahalla rahoitetaan pääasiassa ajankohtaisia metsäpolitiikan valmistelua ja käytännön metsätaloutta palvelevia yhteistutkimuksia. Kansallinen metsäohjelma 2010:n toteutuksen tukeminen ja ohjelman kehittäminen ovat määrärahojen kohdentamisessa etusijalla. Kala- ja riistataloudelliset tutkimukset Määrärahalla voidaan rahoittaa mm. kalanviljelyn kehittämistä palvelevaa tutkimusta, suurjärvitutkimusta, seurantamenetelmien kehittämiseen tähtäävää tutkimusta sekä uhanalaisten ja taantuneiden kalakantojen hoitotoiminnan järjestämiseen liittyvää tutkimusta. Riistatalouden osalta määrärahalla voidaan rahoittaa muun muassa riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen tähtäävää tutkimusta sekä edellä mainittujen eläinten liikkumista ja kantojen arvioimista koskevien selvitysten laatimista. Vesitaloustutkimukset Määrärahalla toteutetaan vesivarastrategian sekä vesivarojen käytön ja hoidon tutkimus- ja kehittämistoiminnalle laadittujen suuntaviivojen mukaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Eurooppalainen tutkimusyhteistyö Määrärahalla on tarkoitus rahoittaa EU:n 6. tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmaan liittyviä yhteistutkimuksia ministeriön toimialalla. Määrärahalla on tarkoitus myös tukea kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön valmistautuvia tutkijaryhmiä ja tähän yhteistyöhön liittyviä muita hankkeita. Klusteritutkimus Määrärahaa käytetään lähinnä elintarvike-, metsä- ja vesiensuojeluklustereita koskevien ja edelleen käynnissä olevien hankkeiden vaatimaan jatkorahoitukseen. Metsäklusterin osalta osallistutaan usean rahoittajan yhteistyönä toteutettavaan Puun materiaalitiede -tutkimusohjelmaan, jonka painopisteitä ovat puun materiaaliominaisuudet, niihin vaikuttaminen, uudet tuotteet ja koko toimintaketjun sosioekonomiset vaikutukset. Määrärahalla osallistutaan myös muihin Suomen Akatemian valmistelemiin tutkimusohjelmiin, kuten geenimanipuloitujen kasvien ympäristöturvallisuutta ja Venäjän muutosta koskeviin tutkimusohjelmiin sekä jatketaan Metsäalan tulevaisuusfoorumin toteutusta. Elintarvikeklusterin hankkeiden jatkorahoitustarpeiden lisäksi elintarvikeklusterin rahoitusta suunnataan erityisesti elintarviketurvallisuuden paranta- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
miseen kohdistamalla tutkimusta mm. elintarviketeollisuuden valmistus- ja pakkausprosessien turvallisuusriskeihin. Elintarvikeklusterin rahoitusta suunnataan valmistuneen ulkopuolisen arvioinnin ja vuonna 2002 yrityksille tehdyn kyselytutkimuksen pohjalta. Maatalouden vesiensuojeluklusterin määrärahaa käytetään erityisesti sellaiseen tutkimukseen, jolla tuetaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun tavoitteiksi vuoteen 2005 (19.3.1998) asetettujen maataloudesta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämistavoitteiden saavuttamista. Klusteritutkimukseen voidaan myös ohjata muita tämän momentin eri käyttötarkoituksiin varattuja yhteistutkimusvaroja. Eri käyttötarkoitusten määrärahoja voidaan käyttää myös ministeriön sektoritutkimuksen tavoitteita palveleviin hankkeisiin horisontaalisissa tutkimusohjelmissa. Biokaasututkimus Valtioneuvoston 14.8.2002 hyväksymän tarkistetun jätesuunnitelman toteuttamiseksi edistetään biokaasututkimusta. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kokeilu toteutetaan vuosina 2003 2004. Valtion vuotuinen rahoitusosuus on 400 000 euroa, joka jakautuu tasan sosiaali- ja terveysministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kesken. Hallinnonalan ohjaaminen ja rakenteet Määrärahaa käytetään hallinnonalan virastojen sekä valtionaputoiminnan arvioinnista aiheutuviin menoihin. Vuonna 2004 toteutetaan mm. maaseutuneuvonnan ulkopuolinen arviointi. Vastaava arviointi on tarkoitus tehdä metsäkeskusten toiminnan osalta vuosina 2004 2005. Määrärahaa arvioidaan käytettävän noin 100 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin. 2004 talousarvio 7 530 000 2003 II lisätalousarvio -400 000 2003 I lisätalousarvio 82 000 2003 talousarvio 5 978 000 2002 tilinpäätös 6 537 000 41. Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 945 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) 30 :ssä tarkoitettujen korvausten maksamiseen. Määrä-rahaa saa käyttää myös enintään 66 000 euroa hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisiin tarkoituksiin. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia menoja ja korvauksia. Määrärahasta saa maksaa myös maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) tarkoitettuja korvauksia Ahvenanmaan maakunnalle. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta pääosa arvioidaan käytettävän kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain perusteella perunan vaalean rengasmädän torjunnasta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Saastunut tila on torjunnan kohteena viiden vuoden ajan, jolloin se voi hakea korvauksia kustannuksista ja vahingoista. Määrärahaa arvioidaan tarvittavan Ahvenanmaan kunnille maksettaviin korvauksiin niistä tehtävistä, joita ne hoitavat maa- ja metsätalousministeriön ja muiden maaseutuelinkeinoviranomaisten valtion ja Euroopan unionin varoista myöntämiin ja maksamiin avustuksiin, korvauksiin, palkkioihin ja muihin tukiin liittyen. Korvaukset suoritetaan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Manner-Suomen kunnille tehtävistä aiheutuvat menot otetaan huomioon momentin 26.97.31 määrärahan mitoituksessa. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Perunan vaalean rengasmädän torjunta 1 867 000 Hukkakauran torjunta, enintään 66 000 Ahvenanmaan kunnille maksettava korvaus 12 000 Yhteensä 1 945 000 2004 talousarvio 1 945 000 2003 talousarvio 1 945 000 2002 tilinpäätös 1 589 159 47. Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 673 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain (896/1977) mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen ja kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen. S e l v i t y s o s a : Lain 6 :n mukainen määrärahan vähimmäismäärä on 673 000 euroa, mitä vastaavat tulot on merkitty momentille 12.30.74. 2004 talousarvio 673 000 2003 talousarvio 673 000 2002 tilinpäätös 643 161 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 841 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983) 2 :n mukaisten vahinkojen ja kustannusten korvaamiseen sekä metsäkeskusten asiantuntija-avusta aiheutuviin menoihin. 2004 talousarvio 841 000 2003 talousarvio 841 000 2002 tilinpäätös 841 000 (49.) Turkistarhaukselle aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2003 talousarvio 2 930 000 66. (30.04.66) Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 890 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin -ulkomaille meneviin maksuihin. 2004 talousarvio 2 890 000 2003 talousarvio 2 890 000 2002 tilinpäätös 2 502 999 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (TIKE) on palveluyksikkö, joka huolehtii sille laissa määrätyistä tilasto-, rekisteri- ja tietohallintotehtävistä ja tietohallinnon asiantuntijapalveluista sekä hoitaa maaja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan talous-, henkilöstö- ja muita hallintotehtäviä sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt tai asianomainen virasto ja tietopalvelukeskus ovat sopineet. Tietopalvelukeskuksen toiminnasta pääosa on maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan muiden virastojen ja laitosten vastuulle kuuluvissa tehtävissä tarvittavien palveluiden tuottamista. Tietopalvelukeskus toteuttaa tehtäviä hoitaessaan maa- ja metsätalousministeriön asettamia tavoitteita. Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2004 talousarvion valmisteluun liittyen asettanut tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Tietopalvelukeskuksen toiminnan meno- ja kustannuskehityksen seurantaa ja ennakointia sekä sen tuottamien suoritteiden ja palveluiden kustannuslaskentaa parannetaan. Toiminnan ja palveluiden laatutasoa koskevien mittareiden käyttöä laajennetaan ja vakiinnutetaan. Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2004 talousarvion valmisteluun liittyen asettanut tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavat palvelutavoitteet: Maa- ja metsätalousministeriö ja tietopalvelukeskus sopivat tulossopimuksessa tietopalvelukeskuksen tehtävistä ja palveluiden mitoituksesta ja laadusta. Tietopalvelukeskus ja asianomainen virasto tai laitos sopivat tulossopimuksen perusteella tehtävissä palvelusopimuksissa tehtävien yksityiskohdat. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen palvelut, milj. euroa Toimintamenot (bruttomenot) Vastaavat tulot 2002 2003 2004 2002 2003 2004 Palvelu TP TA TAE TP TA TAE Tilasto 2,0 2,9 1,8 0,1 0,3 0,2 Talous 4,4 4,9 4,9 2,8 3,0 3,1 Tietohallinto 7,5 7,7 9,8 1,8 1,2 2,3 Hallinto- ja virastopalvelut 1,3 1,3 1,7 0,0 0,1 0,1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Johto 0,5 0,5 0,7 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 15,7 17,3 18,9 4,8 4,6 5,7 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen bruttomenot vuonna 2004 käyttäjittäin (arvio), milj. euroa Palvelu MMM 4) TIKE Muut 5) Yhteensä Jakauma % Tilasto 0,3 1,4 0,1 1,8 9 Talous 3,7 0,6 0,6 4,9 26 Tietohallinto 8,7 0,8 0,3 9,8 52 Hallinto- ja virastopalvelut 0,9 0,8 0,0 1,7 9 Johto - 0,7-0,7 4 Yhteensä 13,6 4,3 1,0 18,9 100 Jakauma (%) 72 23 5 100 Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko 2002 toteutuma 2003 ennakoitu 2004 arvio Muut Muut Julkisoikeudelliset Julkisoikeudelliset Julkisoikeudelliset Muut Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 2 679 327 2 917 429 2 963 429 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 2 468 225 2 661 286 2 710 276 Käyttöjäämä (t ) 212 103 256 143 253 153 % tuotoista 8 32 9 33 9 36 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 230 157 256 143 253 152 Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) (t ) -18-54 0 0 0 1 % tuotoista -0,7-16,5 0,0 0,0 0,0 0,2 21. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 140 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu nettobudjetoituina maksullisen palvelutoiminnan tuloina 3 391 500 euroa sekä EU:lta saatavina ja muina tuloina 2 337 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon bruttomenojen lisäyksenä 2 423 700 euroa. Lisäyksestä 1 271 700 euroa aiheutuu toimitilojen lisääntymisestä, tietojärjestelmien ylläpito- ja käyttömenojen ja muiden kulutusmenojen kasvusta, 200 000 euroa kiintiöjärjestelmän ylläpitomenojen siirrosta momentilta 30.01.21 sekä 450 000 euroa Twinning-hankkeisiin osallistumisesta. Kun määrärahasta vähennetään vuoden 2003 kertaluonteisina menoina yhteensä 900 000 euroa, bruttomenojen lisäys on 1 523 700 euroa. Kun bruttotulot lisääntyvät 1 118 700 euroa, on nettomenojen lisäys 405 000 euroa. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 18 868 500 Maksullisen toiminnan erillismenot 4 251 000 Muut toimintamenot 14 617 500 Bruttotulot 5 728 500 Maksullisen toiminnan tulot 3 391 500 julkisoikeudelliset suoritteet 2 963 000 4) MMM = Maa- ja metsätalousministeriö 5) MUUT = Kasvintuotannon tarkastuskeskus, Geodeettinen laitos, MAKERA ja muut asiakkaat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14