Koulutus julkisesta taloudesta

23.1.2017 Koulutus julkisesta taloudesta

Ohjelma 1. Avauspuheenvuoro Martti Hetemäki, valtiosihteeri kansliapäällikkönä 2. Taloudesta ja talouspolitiikan tavoitteista Mikko Spolander, ylijohtaja 3. EU:n taloussäännöt Marketta Henriksson, finanssineuvos 4. Kestävyysvaje Marja Paavonen, finanssineuvos 5. Kuntien ja maakuntien rahoitus Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Virpi Vuorinen, neuvotteleva virkamies 23.1.2017 VM-akatemia 2

Taloudesta ja talouspolitiikan tavoitteista 23.1.2017 Mikko Spolander, ylijohtaja, osastopäällikkö VM-akatemia faktaa taloudesta ja hallinnosta Talouspolitiikka

4 Talouspolitiikan linja: julkisen talouden rahoituksen varmistaminen pitkällä aikavälillä Kestävyysvaje hoidetaan säästöillä, reformeilla ja kasvulla 23.1.2017 VM-akatemia

Talouspolitiikan tavoitteet vaalikaudella Julkisen talouden velkaantuminen suhteessa BKT:hen taittuu vaalikauden loppuun mennessä, ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021. valtiontalouden alijäämä korkeintaan 0,5 % kuntatalouden alijäämä korkeintaan 0,5 % työeläkerahastojen ylijäämä n. 1 % muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema n. 0 % suhteessa BKT:hen vuonna 2019 Julkisyhteisöjen rakenteellinen alijäämä korkeintaan 0,5 % suhteessa BKT:hen keskipitkällä aikavälillä. Rahoitusaseman tulisi vahvistua 0,6 % suhteessa BKT:hen vuonna 2017. Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu 110 000 henkilöllä vuoteen 2019 mennessä. 23.1.2017 VM-akatemia 5

Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Työllisyys lisääntyy, työttömyys vähenee. Hintakilpailukyky paranee. Julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä. Julkisen velkasuhteen kasvu pysähtyy, mutta suhde alkaa kasvaa uudelleen 2020- luvulla.

Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina joulukuu 2016 2013 2014 2015 2016e 2017e 2018e BKT:n määrän muutos, % -0,8-0,7 0,2 1,6 0,9 1,0 Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 8,9 8,5 8,1 Työllisyysaste, % 68,5 68,3 68,1 68,7 69,1 69,5 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto, % BKT:sta -2,6-3,2-2,8-2,2-2,5-2,0 Valtio -3,7-3,8-3,0-2,6-2,6-2,1 Paikallishallinto -0,7-0,8-0,6-0,5-0,5-0,5 Sosiaaliturvarahastot 1,8 1,3 0,9 0,9 0,7 0,6 Julkisyhteisöjen velka 1, % BKT:sta 56,5 60,2 63,6 63,7 65,3 66,1 Valtionvelka 2, % BKT:sta 44,1 46,3 47,7 47,7 49,2 50,2 Kuntien velka 1, % BKT:sta 7,3 8,2 8,5 8,8 9,2 9,5 1 EDP-velka 2 Valtiokonttorin liikkeelle laskema velka Lähteet: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö 23.1.2017 VM-akatemia 7

Kulutus ja investoinnit nostaneet kasvun 1 %:n tuntumaan. Kestävä nopeampi kasvu edellyttäisi ripeämpää viennin kasvua. Talouden alhaisen kasvun taustalla olevat syyt ovat rakenteellisia. Viennin ja teollisuustuotannon osuus talouden arvonlisäyksestä on pienentynyt, mikä hidastaa tuottavuuden kasvua taloudessa. Väestön ikääntyminen hidastaa työpanoksen kasvua ja kasvattaa julkisen talouden menoja. Pitkäaikaistyöttömyys ja muut rakenteelliset ongelmat työmarkkinoilla uhkaavat jarruttaa talouden kasvua. 23.1.2017 VM-akatemia 8

Pitkäaikaistyöttömyys kasvanut nopeasti Pitkäaikaistyöttömät (TEM) Pitkäaikaistyöttömyysaste, % 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Lähde: TEM 23.1.2017 VM-akatemia 9

Laaja työttömyys ei ota alentuakseen Työttömyysaste (TK), trendi, % Työttömyysaste (TEM), kausitasoitettu, % Työttömyysaste ml. toimenpitein työllistetyt (TEM), kausitasoitettu, % 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 16,5 13,0 8,7 Lähde: Tilastokeskus ja TEM 23.1.2017 VM-akatemia 10

Avoimien työpaikkojen määrän kasvu ei ole alentanut työttömyyttä 23.1.2017 VM-akatemia 11

Työllisyysastetavoite ei ole toteutumassa 23.1.2017 VM-akatemia 12

Talouden nähtävissä oleva kasvu ja työllisyysaste eivät riitä rahoittamaan lakisääteisiä julkisia palveluita ja etuuksia.

1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 80 % Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee 70 % 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 % Hoivatarve kasvaa 50 % 50 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Eläköityminen lisääntyy 40 % 30 % Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 23.1.2017 VM-akatemia 14

Väestön ikääntyminen heikentää julkista taloutta Työikäinen väestö supistuu. Terveys-, hoiva- ja eläkemenot kasvavat. Talouden kasvu hidastuu. Julkinen talous heikkenee. 23.1.2017 VM-akatemia 15

Julkinen talous uhkaa lukkiutua rakenteellisesti alijäämäiseksi. Julkisen velkasuhteen kasvu on pysähtymässä mutta vain väliaikaisesti. Suhde alkaa kasvaa uudelleen 2020-luvulla.

Julkisen talouden alijäämä pienenee. Mittavat sopeutustoimet pienentävät alijäämää, vaisu kasvu kohentaa julkista taloutta vain vähän. Ikääntyminen kasvattaa menoja nopeasti. Valtion alijäämä jäämässä kauaksi tavoitteesta. Julkisen talouden velka ylitti 60 % BKT:sta 2014. Velkasuhteen kasvu pysähtyy vuosikymmenen lopulla, mutta vain väliaikaisesti. 23.1.2017 VM-akatemia 17

Nykynäkymin julkisen talouden velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen ensi vuosikymmenellä 90 80 70 60 50 40 30 20 10 % BKT:stä 0 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Lähteet: Tilastokeskus, VM 23.1.2017 VM-akatemia 18

Hallitusohjelman suunniteltu mittaluokka ja toimien ajoitus ovat edelleen oikeat. Jos mittaluokka ei toteudu, hallituksen asettamia kansallisia tavoitteita työllisyydelle ja julkisen talouden jäämälle ja velalle ei saavuteta eikä EU:n säädöksiin perustuvia velvoitteita julkiselle taloudenpidolle täytetä.

Talouspolitiikan tavoitteista nyt keskiössä Korkeampi työllisyys ja nopeampi talouden kasvu keskipitkällä aikavälillä Miljardin säästö julkisen talouden menoissa vuoteen 2029 mennessä Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvun hillintä 3 miljardilla vuoteen 2029 mennessä 23.1.2017 VM-akatemia 20

Toimet hallitusohjelmassa sovitun mittaluokan varmistamiseksi Toimet, jotka vahvistavat julkista taloutta 1 % suhteessa BKT:hen vuoteen 2019 mennessä Toimet, jotka varmistavat, että sosiaali- ja terveydenhuollon menoista säästetään 3 mrd. euroa ja muista julkisista menoista 1 mrd. euroa vuoteen 2029 mennessä. Digiteknologian hyödyntäminen ja eläköityminen luovat tilaa uusille toimintatavoille ja tuottavuuden kasvulle julkisessa palvelutuotannossa. Toimet, jotka nostavat työhön osallistumisastetta, aktivoivat erityisesti pitkäaikaistyöttömiä ja parantavat työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla. Niin kauan kuin avoimet työpaikat täyttyvät huonosti ja rakenteellinen työttömyys on korkea, uusille toimille on tilaa. 23.1.2017 VM-akatemia 21

Kestävän julkisen talouden eteen pitää tehdä töitä

Lisää aiheesta Taloudellinen katsaus, talvi 2016 Julkisen talouden suunnitelma Hallitusohjelma 23.1.2017 VM-akatemia 23

Mikko Spolander Osastopäällikkö, ylijohtaja Puh. 02955 30006 mikko.spolander@vm.fi www.vm.fi Muita asiantuntijoita: Martti Hetemäki, valtiosihteeri kansliapäällikkönä, puh. 02955 30292 Hannu Mäkinen, budjettipäällikkö, puh. 02955 30330 Sami Yläoutinen, ylijohtaja, talouspolitiikan koordinaattori, puh. 02955 30320 etunimi.sukunimi@vm.fi

EU:n taloussäännöt 23.1.2017 Marketta Henriksson, finanssineuvos VM-akatemia faktaa taloudesta ja hallinnosta Talouspolitiikka

Julkisen talouden valvonta EU:ssa Perussopimus sekä vakaus- ja kasvusopimus Julkisen talouden menettelyt EU-ohjausta vuoden ympäri Noudattaako Suomi sitoumuksiaan ja saamiaan suosituksia? Muiden maiden tilanne 23.1.2017 VM-akatemia 26

Perussopimus sekä vakaus- ja kasvusopimus

Talouspolitiikan koordinaatio perustuu perussopimukseen Artikla 121: Jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat talouspolitiikkansa yhteen neuvostossa. Artikla 126: Jäsenvaltiot välttävät liiallisia julkistalouden alijäämiä. 23.1.2017 VM-akatemia 28

Vakaus- ja kasvusopimus koostuu kahdesta osasta Korjaava osa Oikeusperusta artikla 126 Perussopimuksen säännöt alijäämästä ja velasta Ennaltaehkäisevä osa Oikeusperusta artikla 121 Tavoite turvata korjaavan osan viitearvojen noudattaminen Keskipitkän aikavälin tavoite (MTO) Noudattamista arvioidaan kahden pilarin perusteella: rakenteellinen jäämä ja menosääntö. 23.1.2017 VM-akatemia 29

Viitearvot alijäämälle ja julkiselle velalle Perussopimuksen viitearvot Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia, paitsi jos ylitys on vähäinen, väliaikainen ja poikkeuksellinen. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää 60:tä prosenttia, paitsi jos se pienenee riittävästi ja lähestyy riittävän nopeasti viitearvoa. Toteutuneet, suunnitellut ja ennusteluvut 23.1.2017 VM-akatemia 30

Ennaltaehkäisevä osa Ennaltaehkäisevän osan vaatimusten täyttymistä arvioitaessa tarkastellaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista. Rakenteellinen jäämä tai sen muutos Menosääntö Jos toista mittaria noudatetaan ja toisesta mittarista on merkittävä poikkeama, tehdään ns. kokonaisvaltainen arvio. Arvio tehdään menneestä, kuluvasta ja tulevasta vuodesta. 23.1.2017 VM-akatemia 31

Ennaltaehkäisevän osan mittarit Rakenteellinen jäämä Keskipitkän aikavälin tavoite (MTO) Vuosittainen edistyminen keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa, ts. maakohtaisissa suosituksissa edellytetty vuosittainen rakenteellisen jäämän muutos Joustavuus Menosääntö MTO:n saavuttaneet maat: menojen vuotuinen kasvu ei ylitä bruttokansantuotteen keskipitkän aikavälin potentiaalisen kasvun viitearvoa. Sopeutuspolulla olevat maat: menojen vuotuinen kasvu ei ylitä tasoa, joka on alle bruttokansantuotteen keskipitkän aikavälin potentiaalisen kasvun viitearvon. 23.1.2017 VM-akatemia 32

Näin vakaus- ja kasvusopimus joustaa Hallituksen kontrollin ulkopuolella olevat tapahtumat Perinteisesti esim. maanjäristykset Pakolaiset Terrorismi Rakenneuudistus- ja investointilausekkeet Ennaltaehkäisevässä osassa oleville maille Merkittävät rakenteelliset uudistukset ja niihin rinnastettavissa olevat investoinnit Käyttö tarkkaan rajattua ja ehdollista 23.1.2017 VM-akatemia 33

Julkisen talouden menettelyt

Kaksi menettelyä Korjaava osa: Liiallisen alijäämän menettely Artikla 126 ja asetus 1467/97 Ennaltaehkäisevä osa: Merkittävän poikkeaman menettely Asetus 1466/97 23.1.2017 VM-akatemia 35

Liiallisen alijäämän menettely (EDP) Voi käynnistyä alijäämä- ja/tai velkakriteerin rikkoutumisen perusteella Alijäämäkriteerin kohdalla Suunnitelmat Ennusteet Toteutumat Velan kohdalla ainoastaan toteutuneen velkakriteerin rikkomisen perusteella 23.1.2017 VM-akatemia 36

Milloin alijäämä- ja velkakriteerit täyttyvät? Alijäämäkriteeri täyttyy, jos alijäämä on pienentynyt merkittävästi ja jatkuvasti tasolle, joka on lähellä viitearvoa viitearvon ylitys on poikkeuksellista ja väliaikaista ja osuus pysyy lähellä viitearvoa merkitykselliset tekijät otetaan huomioon, jos viitearvon ylitys väliaikainen ja vähäinen TAI velka alle 60 % Velkakriteeri täyttyy, jos velkasuhde pienenee ja lähestyy viitearvoa riittävän nopeasti merkitykselliset tekijät otetaan huomioon aina 23.1.2017 VM-akatemia 37

Esimerkkejä merkityksellisistä tekijöistä Kehitys keskipitkän aikavälin taloudellisessa tilanteessa Kehitys keskipitkän aikavälin julkistalouden rahoitusasemassa Keskipitkän aikavälin valtion velka-aseman kehitys Muut tekijät, joita kyseinen jäsenvaltio pitää merkityksellisinä (erityisesti solidaarisuusoperaatiot) Eläkeuudistukset 23.1.2017 VM-akatemia 38

Näin liiallisen alijäämän menettely etenee Komission ns. 126(3) raportti Talous- ja rahoituskomitean (EFC) lausunto Komissio ehdottaa menettelyn avaamista. Neuvosto tekee päätöksen liiallisen alijäämän olemassaolosta ja antaa suosituksia tilanteen korjaamiseksi. Jäsenvaltio raportoi toimista. Jos tuloksellisiin toimiin ei ryhdytty, sanktiot (pahimmillaan sakot) Yhtään menettelyä ei ole toistaiseksi käynnistetty vain velkakriteerin rikkomisen perusteella. 23.1.2017 VM-akatemia 39

Merkittävän poikkeaman menettely (SDP) Merkittävän poikkeaman menettely voi alkaa vain menneestä vuodesta. Poikkeama on merkittävä, jos 0,5 % BKT:stä yhtenä vuonna tai Kumulatiivisesti 0,25 % BKT:stä kahtena vuonna Rakenteellinen jäämä Rakenteellisen jäämän muutos verrattuna maakohtaisissa suosituksissa edellytettyyn muutokseen Menosääntö Vertailuarvo 23.1.2017 VM-akatemia 40

Näin merkittävän poikkeaman menettely etenee Jos menneessä vuodessa todetaan merkittävä poikkeama vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan vaatimuksista, tästä seuraa komission varoitus neuvoston suositukset ryhtyä korjaaviin toimiin jäsenvaltio raportoi toimista jos tuloksellisiin toimiin ei ryhdytty, sanktiot (pahimmillaan korollinen talletus) Yhtään merkittävän poikkeaman menettelyä ei ole toistaiseksi käynnistetty. 23.1.2017 VM-akatemia 41

Tiivistelmä: Julkisen talouden valvonta Korjaava osa - Maa on korjaavassa osassa, jos sillä on todettu olevan liiallinen alijäämä. - Liiallisen alijäämän menettely käynnistyy, jos jompikumpi kriteereistä rikkoutuu: - Alijäämä - Velka - Määräaika korjaamiselle - Kun neuvosto todennut maan korjanneen liiallisen alijäämänsä, maa siirtyy ennaltaehkäisevään osaan. Ennaltaehkäisevä osa - Maa on ennaltaehkäisevässä osassa, jos se ei ole EDP:ssä. - Tavoite: Keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttaminen - Vauhti määritellään maakohtaisissa suosituksissa. - Arviointi kahdella perusteella - Rakenteellisen jäämän muutos - Menosääntö - Jos todetaan merkittävä poikkeama, maa joutuu merkittävän poikkeaman menettelyyn (SDP), mutta pysyy kuitenkin ennaltaehkäisevässä osassa. 23.1.2017 VM-akatemia 42

EU-ohjausta vuoden ympäri

Miten ohjauksen eri vaiheet ajoittuvat? Keväällä: Eurooppalainen ohjausjakso (kaikki maat) Vakaus- ja lähentymisohjelmat Keskipitkän aikavälin julkisen talouden suunnitelmat EU2020-ohjelmat (kansalliset uudistusohjelmat) Maakohtaiset suositukset Syksyllä: Yhteinen budjettijakso (euromaat) Alustava talousarviosuunnitelma Komission mahdollisuus pyytää uutta budjettia Euroryhmän julkilausuma Menettelyjen käynnistäminen ei sidottu kalenteriin 23.1.2017 VM-akatemia 44

Komission ennuste Komission arviot Euroryhmän keskustelu Komission ennuste Komission arviot Komission suositukset maakohtaisiksi suosituksiksi loka joulu helmi huhti kesä marras tammi maalis touko heinä Alustavat talousarviosuunnitelmat Vakausohjelma Neuvosto hyväksyy maakohtaiset suositukset 23.1.2017 VM-akatemia 45

Noudattaako Suomi sitoumuksiaan ja saamiaan suosituksia?

Komission arvio Suomen tilanteesta Ensimmäinen komission arvio velkakriteerin rikkoutumisesta (ns. 126(3) raportti) marraskuussa 2013 Yhteensä raportteja jo 6 kappaletta 2 alijäämä- ja velkaviitearvojen rikkoutumisesta 4 velkaviitearvon suunnitellusta tai toteutuneesta rikkoutumisesta Vain toukokuussa 2015 komissio arvioinut kriteerien rikkoutuvan, mutta EDP:tä ei käynnistetty Tuorein raportti 18.5.2016 Alijäämäkriteeri täyttyy. Velkakriteeri täyttyy. 23.1.2017 VM-akatemia 47

Komission kevään 2016 arvio Arviot velkakriteeristä ja vakausohjelmasta Perustelut velkakriteerin täyttymiselle Virtavarantokorjaukset Suhdannekorjattu velka Ennaltaehkäisevän osan noudattaminen Ennaltaehkäisevän osan noudattaminen 2015 noudatettu 2016 poikkeama 2017 riski merkittävään poikkeamaan => Suomella riski vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamatta jättämiseen -> lisätoimet 2016 ja 2017 23.1.2017 VM-akatemia 48

Maakohtainen suositus julkisesta taloudesta 2016 Neuvosto suosittaa, että Suomi toteuttaa vuosina 2016 ja 2017 toimia, joilla se sopeuttaa julkista taloutta kohti keskipitkän aikavälin julkisen talouden tavoitetta vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017 käyttää ylimääräisiä tuottoja (windfall gains) julkisen velan alentamisen nopeuttamiseen päättää ja toimeenpanee sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kustannustehokkuuden parantamiseksi tehtävän hallinnollisen uudistuksen. 23.1.2017 VM-akatemia 49

Lokakuun kirjeenvaihto komission kanssa Komissio lähestyi kirjeellä maita, joiden se katsoi olevan vakavassa riskissä rikkoa vakaus- ja kasvusopimusta, ml. Suomi Perusteena suunniteltu merkittävä poikkeama suositellusta etenemisestä kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta v. 2017 Suomen vastauksessa korostettiin Suomen olevan hyvä kandidaatti rakenneuudistuslausekkeen hyödyntämiseen Suomen olevan sitoutunut tekemään tarvittaessa lisätoimia kevään 2017 julkisen talouden suunnitelman valmistelun yhteydessä, jotta varmistetaan EU:n finanssipoliittisten sääntöjen noudattaminen 23.1.2017 VM-akatemia 50

Komission syksyn arvio Suomi riskiryhmässä V. 2016 Suomella vähäinen poikkeama vaaditusta sopeutuksesta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta Jos pakolaiskustannusten kasvu huomioidaan, Suomi on noudattanut vaadittua sopeutusta V. 2017 Suomella riski merkittävään poikkeamaan Jos joustavuuslausekkeita voidaan hyödyntää, poikkeama ei enää merkittävä Joustavuuslausekkeiden käyttöä arvioidaan keväällä Tällöin keskeistä uskottavat suunnitelmat paluusta keskipitkän aikavälin tavoitteeseen johtavalle sopeutuspolulle 23.1.2017 VM-akatemia 51

Mitä odotettavissa keväällä? Vakausohjelma Komission arvio vakausohjelmasta V. 2016 Suomi noudattanut, vähintään laajasti ottaen, ennaltaehkäisevää osaa Joustavuuslausekkeiden käyttö ratkaisevaa 2017 arviossa Komission arvio velkakriteerin täyttymisestä Velkakriteerin täyttyminen riippuvaista ennaltaehkäisevän osan noudattamisesta 2016 ja 2017 Komission suositukset maakohtaisiksi suosituksiksi Vaadittu sopeutus vuosille 2017 ja 2018 23.1.2017 VM-akatemia 52

Muiden maiden tilanne

Muiden maiden tilanne Kypros, Irlanti ja Slovenia ulos EDP:stä 2016 EDP:hen jäävät Kroatia, Portugali, Ranska, Kreikka, Espanja ja Britannia. Portugalin ja Espanjan kohdalla EDP:tä eskaloitiin heinäkuussa, mutta ei sanktioita. Italian kohdalla uusi arvio velkakriteerin täyttymisestä tulossa talvella Yhtään merkittävän poikkeaman menettelyä ei käynnistetty viimekään vuonna. Riskiryhmässä Suomen lisäksi: Belgia, Italia, Kypros, Liettua, Slovenia, Espanja ja Portugali 23.1.2017 VM-akatemia 54

Lisää aiheesta Eurooppalainen ohjausjakso (VM) EU:n talouden ohjausjärjestelmä (komissio) Visualisointi eurooppalaisesta ohjausjaksosta (neuvosto) 23.1.2017 VM-akatemia 55

Marketta Henriksson Finanssineuvos Puh. 02955 30441 marketta.henriksson@vm.fi www.vm.fi Muita asiantuntijoita: Jenni Pääkkönen, neuvotteleva virkamies (Eurooppa 2020 - strategia), puh. 02955 30804, jenni.paakkonen@vm.fi

Kestävyysvaje 23.1.2017 Marja Paavonen, finanssineuvos VM-akatemia faktaa taloudesta ja hallinnosta Talousnäkymät

Mikä on julkisen talouden kestävyysvaje? Kestävyysvaje = pitkällä aikavälillä julkisen talouden tulot eivät riitä menojen katteeksi kun etuudet pysyvät nykyisellään kun kokonaisveroaste pysyy nykyisellään. Julkisen talouden rahoitus on kestävällä pohjalla, jos ikärakenteen muutoksen aiheuttamat menot kyetään rahoittamaan ilman, että velka kasvaa hallitsemattomasti.

Mistä kestävyysvaje johtuu? Vaikea lähtötilanne: julkinen talous pysyy sopeutustoimista huolimatta alijäämäisenä. Väestön ikääntyminen Eläke-, ja hoivamenot kasvavat, eikä niiden rahoittamiseksi riitä nykyinen jo varsin korkea veroaste. Hyvinvointipalveluita rahoittaa supistuva työikäinen väestö. Talouden kasvunäkymät ovat vaimeat. 59

1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 80 % Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee 70 % 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 % Hoivatarve kasvaa 50 % 50 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Eläköityminen lisääntyy 40 % 30 % Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

Terveys- ja hoivamenot kasvavat Kuntasektorin käyttökustannukset vuonna 2013 milj. euroa 2015 2025 2035 Koulutuspalvelut 9780 100 104 104 Lasten päivähoito ja esiopetus 2729 100 102 99 perusopetus 4798 100 107 107 lukiokoulutus 665 100 103 106 ammatillinen koulutus 1588 100 99 103 Terveyspalvelut 11008 100 111 122 erikoissairaanhoito 6784 100 109 115 perusterveydenhuolto 4223 100 114 132 Sosiaalipalvelut 3548 100 125 168 vanhainkodit 878 100 128 174 kotipalvelut 861 100 123 162 palveluasuminen 1810 100 125 169 Yhteensä 24336 100 110 122 Lähteet: STM ja VM 29.9.2016

Ikääntyminen lisää julkisia menoja 2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen 4 3 2 1 0-1 Ikäsidonnaisten menojen muutos vuodesta 2015, suhteessa BKT:een, % 4 3 2 1 0-1 -2 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 Eläkkeet Terveydenhuolto Pitkäaikaishoito Opetus Työttömyys Yhteensä Kuvio on laadittu STM:n kehittämällä SOME-mallilla Lähde: VM -2 15.9.2016 Kansantalousosasto 62

Julkisen talouden velkasuhde kääntyy pitkällä aikavälillä nopeaan kasvuun 90 80 70 60 50 40 30 20 10 % BKT:stä 0 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Lähteet: Tilastokeskus, VM 63

Miksi kestävyysvajeen kattaminen on tavoitteena hallitusohjelmassa? 64

Hallituksen tavoitteena turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus Palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus on turvattu pitkällä aikavälillä, jos julkinen talous on kestävällä pohjalla. Hallitus sitoutuu koko 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseen tarvittavien säästöjen ja rakenteellisten uudistusten koskevien päätösten tekemiseen hallituskauden aikana.

Sipilän hallituksen talouspoliittinen ohjelma Kestävyysvaje hoidetaan säästöillä, reformeilla ja kasvulla 66

Kestävyysvajelaskelma kuvaa julkisen talouden haasteiden mittaluokkaa Laskelman tarkoitus on nostaa esiin, mitkä tekijät ajavat julkisen talouden tuloja ja menoja arvioida, millaisiin alijäämiin ja velkaan odotettavissa oleva kehitys ajaa julkisen talouden pitkällä aikavälillä. Laskelma auttaa hahmottamaan julkisen talouden pitkän aikavälin haasteiden mittaluokkaa päätöksentekoa varten. Huom! Laskelma ei kerro, miten vaje pitäisi kattaa. 67

Kestävyysvajetta pienentäviä toimia Välittömät sopeutustoimet Verotuksen kiristäminen ja menojen leikkaukset Tehoavat nopeasti Rakenteelliset uudistukset Sosiaalivakuutus- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistukset Julkisten menojen käyttöä tehostavat toimet Toteutus vie aikaa ja vaikutus näkyy viipeellä Työllisyyttä ja tuottavuutta parantavat toimet Työurien pidentäminen, työttömyyden alentaminen Innovaatioiden edistäminen 68

Kestävyysvajeen laskenta ja siihen liittyvät epävarmuustekijät 69

Kestävyysvaje: etäisyys kestävyyden turvaavasta ylijäämästä Kestävyysvaje on kestävyyden turvaavan ylijäämän ja lähtövuodelle (t+4) ennustetun julkisen talouden alijäämän erotus. Vastaa kysymykseen: Kuinka paljon julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua seuraavan 4 vuoden aikana, jotta julkisen talouden velka ei lähtisi pitkällä aikavälillä hallitsemattomaan kasvuun, kun otetaan huomioon (ikäsidonnaisten) menojen kehitys? 70

Kestävyysvajeen mittaluokka on runsas 3 % suhteessa BKT:hen VM:n kestävyysvajearvio, syksy 2016 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0 Kestävyysvaje runsaat 3 % suhteessa BKT:hen -2,0-3,0-4,0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Julkisyhteisöjen rahoitusasema Kestävyyden turvaava ylijäämä

VM:n kestävyysvajearvio Perustuu EU:ssa yhteisesti kehitettyyn ja hyväksyttyyn menetelmään ja oletuksiin EU:n ikääntymistyöryhmä (AWG) päivittää EU-oletuksia ja -laskelmia 3 vuoden välein (viimeksi keväällä 2015) VM:n arviossa käytetään kansallisia ennusteita (Tilastokeskuksen väestöennuste ja VM:n keskipitkän aikavälin ennuste) Arvio päivitetään kahdesti vuodessa (syksy ja kevät) 72

Laskelmassa käytetyt oletukset Muuttumattoman politiikan oletus Vain jo sovitut ja täsmentyneet toimet huomioidaan. Julkisten menojen projektio Väestökehitys vaikuttaa ikäsidonnaisiin menoihin. Korkomenot kasvavat velan määrän ja korko-oletuksen mukaan. Muut menot pysyvät vakiona suhteessa BKT:hen. Julkisten tulojen projektio Veroaste pysyy vakiona suhteessa BKT:hen. Omaisuustulot vähenevät suhteessa BKT:hen. 73

Kestävyysvaje voidaan hajottaa osatekijöihin Lähtötilanne: velanhoitomenot, perusjäämä ja omaisuustulot Ikäsidonnaisten menojen kehitys pitkällä aikavälillä Syksy 2016 Velanhoitomenot 0,9 Perusjäämä 0,2 Omaisuustulot 0,9 Ikäsidonnaiset menot 1,3 S2 kestävyysvaje 3,2 *Alijäämä ilman korkomenoja 74

Pitkän aikavälin laskelmiin liittyy aina epävarmuutta Laskelma kertoo suuruusluokan sille, millaisia paineita väestön ikääntymisestä syntyy julkisen talouden rahoitukseen. => Laskelmaa ei pidä ottaa desimaalin tarkkuudella. Laskelmaan vaikuttavat myös keskipitkän aikavälin kehitysarvion viimeisen vuoden tilanne ja siten ennusteen muutokset. Arviossa on aina epävarmuutta molempiin suuntiin. 75

Eri tekijöiden vaikutus kestävyysvajeeseen Peruslaskelma Oletusmuutos Vaikutus kestävyysvajeeseen Yleisen tuottavuuden kasvu 1,4 % +1,0 %-yks. 0,6 %-yks. Julkisten palveluiden tuottavuuden kasvu 0 % +0,5 %-yks. 1,2 %-yks. Työllisyysaste (Työttömyyttä alentamalla) Kohoaa 71,7 % v. 2060 +1 %-yks. = 35 000 hlöä 0,4 %-yks. Velan reaalikorko ja omaisuuden reaalituotto 3 % ja 3,5 % 1,0 %-yks. 0,8 %-yks. Perusjäämä* v. 2020 0,2 % / BKT +1 %-yks. 1 %-yks. *Alijäämä ilman korkomenoja 76

Lisää aiheesta Taloudellinen katsaus, syksy 2016 Fiscal Sustainability Report 2015, European Economy Institutional Paper 018/2016 Huopaniemi ja Kostiainen (2013): Talouspoliittisen komitean ikääntymisraportti ja komission kestävyyslaskelmat. Kansantaloudellinen aikakauskirja 109, 34 47 24.11.2014 77

Marja Paavonen Finanssineuvos Puh. 02955 30187 marja.paavonen@vm.fi www.vm.fi Muita asiantuntijoita: Ilari Ahola, finanssisihteeri, puh. 02955 30408, ilari.ahola@vm.fi Mauri Kotamäki, erityisasiantuntija (31.1.saakka)., puh. 02955 30203, mauri.kotamaki@vm.fi

Kuntien ja maakuntien rahoitus Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Virpi Vuorinen, neuvotteleva virkamies 1 23.1.2017 - VM-akatemia

Maakuntiin siirtyvät Sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät ja kustannukset (ml. poistot) yht. 17,65 mrd. euroa (netto) eli n. 57 % kuntien kaikista käyttökustannuksista vuoden 2016 tasossa Kuntiin jäävät Valtionosuustehtävät: varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus Muut: elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja yleisen infrastruktuurin ylläpitäminen ja kehittäminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Nettokäyttökustannusten yhteismäärä n. 13 mrd. euroa. 2-23.1.2017 VM-akatemia

Kustannusten siirtymissä suuria kunnittaisia eroja Sote ym. siirtyvät kustannukset (min, koko maan ka., max) Kuntiin jäljelle jäävät kustannukset (min, koko maan ka., max) Kunnille jäävien vostehtävien laskennalliset kustannukset (min, koko maan ka., max) 3 243 e/as 2 407 e/as 2 266 e/as 1 424 e/as 1 525 e/as 5 507 e/as 1 011 e/as 3 621 e/as 2 188 e/as Kunnittaiset vaihtelut siirtyvien tehtävien kustannuksissa suuria: Siirtyvien tehtävien osuudet kuntien menoista vaihtelevat välillä 47 71 %. Ääripäiden erot yli 3 200 e / as. (2 266 5 507 e / as.). Myös uudistuksen jälkeen kunnille jäävien tehtävien kustannusten vaihteluväli suuri (1 525 3 621 e / as.), teknisen toimialan kunnittaiset erot huomattavia. Toisaalta kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän piiriin jäävissä päivähoidon sekä esi- ja perusopetuksen kustannuksissa erot hieman maltillisemmat (ääripäät 1 177 e / as., 1 011 2 188 e / as.). 3-23.1.2017 VM-akatemia

Tehtävät ja rahoitus kunnilta maakunnille A) B) C) D) E) F) Maakunnille siirtyvien tehtävien kustannukset poistuvat kuntien taloudesta v. 2019 lähtien (nettokustannukset arvio 17,65 mrd. euroa vuoden 2016 tasossa). Siirtyviä kustannuksia vastaava määrä tuloja kuntataloudesta siirretään maakuntien rahoitukseen (valtion rahoitus), jotta verotus ei kokonaistasolla kiristyisi. Kuntien valtionosuuksista siirretään sotea vastaava osa (5,9 mrd. euroa). Kuntien yhteisöveroa siirretään 0,5 mrd. euroa ja kunnallisveroa 11,3 mrd. euroa. Jokaisen kunnan tuloveroprosenttia alennetaan lailla 12,3 %-yksikköä. Kunnallisveron ( 60 %) ja kuntien yhteisöveron tuoton ( 40 %) pieneneminen alentavat verotuloihin perustuvan tasauksen tasausrajaa järjestelmä ei enää toimi. Kustannusten ja tulojen siirron (A E) monensuuntaiset vaikutukset aiheuttavat suuria kuntakohtaisia vaihteluita: osa hyötyy, osa menettää. 4-23.1.2017 VM-akatemia

Tulojen siirto kunnilta maakuntien rahoitukseen: reunaehtoja 1/2 Kokonaisveroasteen hallinta Maakuntien rahoitus perustuu valtion rahoitukseen. Valtionverotuksen kiristyksen vastapainoksi kunnallisverotusta tulee alentaa, jotta voidaan varmistaa, että verotus ei kiristy. Kunnallisveroprosentteja alennetaan lain nojalla voimaantulovuonna (2019). Kansalaisten yhdenvertaisuus verotuksen suhteen Hallitusohjelma: Työn verotus ei saisi kiristyä millään tulotasolla. Uudistuksen voimaantulo ei saisi johtaa kuntien tuloveroprosenttien hajonnan kasvuun ja siten verovelvollisten eriävään kohteluun. Perustuslakikysymys Verovelvollisten asema pyritään pitämään ennallaan 5 23.1.2017 - VM-akatemia

Tulojen siirto kunnilta maakuntien rahoitukseen: reunaehtoja 2/2 Kuntien rahoituksen riittävyys Miten yksittäinen kunta pärjää uudessa tilanteessa? Toteutuuko rahoitusperiaate? Miten uudistusta edeltävää tilannetta ja kunnan uutta tilannetta tulisi suhteuttaa? Uuden tilanteen sopeutumisvara ja sopeutumiskeinot? Julkiset menot Lähtökohtana fiskaalinen neutraalisuus valtion ja kuntien välillä Uudistuksen ostaminen nykyisessä taloustilanteessa ei linjassa julkisen talouden säästötavoitteiden kanssa 6 23.1.2017 - VM-akatemia

Kuntatalouden tuloja ja kustannuksia siirretään maakunnille yhtä paljon Jotta maakunnat saavat tarvitsemansa rahoituksen ilman, että kokonaisveroaste nousee, kunnilta tulee ottaa pois maakunnille siirtyviä kustannuksia vastaava tulo. Siirtyvät kustannukset 17,7 mrd. euroa (2016) - Kuntien taloudesta poistuu suuri, vaikeasti ennakoitava menoerä, joka sisältää valtaosan ikääntymisen vaikutuksista Siirrettävät valtionosuudet 5,9 mrd. euroa eli noin 1/3 siirrettävistä tuloista Siirrettävät verotulot 11,8 mrd. euroa eli noin 2/3 siirrettävistä tuloista 7 23.1.2017 - VM-akatemia

Kuntatalouden tulorakenne muuttuu Nykyisin (vuonna 2016) Osuus verorahoituksesta Siirron jälkeen Osuus verorahoituksesta Kunnallisvero 18,9 mrd. e 61,4 % 7,7 mrd. e ~58 % Yhteisövero 1,3 mrd. e 4,2 % 0,8 mrd. e ~6 % Kiinteistövero 1,7 mrd. e 5,5 % 1,7 mrd. e ~13 % Verotulot YHT 21,9 mrd. e 71,1 % 10,2 mrd. e 77,3 % Peruspalvelujen valtionosuus 8,9 mrd. e 28,9 % 3,0 mrd. e 22,7 % Verorahoitus YHT 30,8 mrd. e 100 % 13,2 mrd. e 100 % Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde. Valtionosuuksien suhteellinen osuus alenee. Yhteisöveron suhteellinen osuus nousee, mutta sitä hillitään alentamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuottoon. Kiinteistöveron suhteellinen osuus nousee oleellisesti. 8-23.1.2017 VM-akatemia

Siirtyvät kustannukset ja siirrettävät tulot eivät täsmää 1600 1200 800 400 0-400 0 50 100 150 200 250 300-800 -1200 Edellyttää voimakkaita ja pitkäkestoisia tasaustoimia kuntien taloudellisten edellytysten turvaamiseksi. Neutralisointi joidenkin kuntien osalta on vaikeaa vielä seuraavassakin uudistuksessa. Sininen viiva kuvaa palkkiriviä jokaisen kunnan nykyisistä tasapainotiloista (vuosikate poistot, /as.), järjestettynä alijäämäisimmästä ylijäämäisimpään (vasemmalta oikealle). Pallokuvio kuvaa kunnan kustannusten ja tulojen siirrosta sekä verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksesta seuraavaa tasapainotilaa (ns. automaattimuutos). 9 23.1.2017 - VM-akatemia

Kyse erisuuntaisten siirtymien hallinnasta nollasumma-asetelmassa Tasapaino Ylijäämä kasvaa: vähentää muille kohdistuvaa jakovaraa (110 kuntaa) Alijäämä pienenee: pienehkö ongelma (26 kuntaa) Ylijäämä pienenee: pienehkö ongelma (115 kuntaa) Alijäämä muuttuu ylijäämäksi: ei ongelma, mutta nollasummapelissä aiheuttaa muita ongelmia (15 kuntaa) Alijäämä syvenee: suurimpia ongelmia (15 kuntaa) Ylijäämä muuttuu alijäämäksi: suurimpia ongelmia (16 kuntaa) 10 23.1.2017 - VM-akatemia

Maakuntien rahoitus 11 23.1.2017 - VM-akatemia

Maakuntien rahoitus perustuu valtion rahoitukseen Lähtökohtana on kattava valtion rahoitus kaikkien maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Maakuntien verotusoikeudesta tehdään selvitys. Maakunnan tulolähteitä ovat valtion rahoitus ja asiakasmaksut. Maakunta voi ottaa lyhytaikaista lainaa. 12 23.1.2017 - VM-akatemia

Maakunta voi saada tarvittaessa harkinnanvaraista rahoitusta tai valtionavustusta Maakunta voisi hakemuksesta saada harkinnanvaraista lisärahoitusta poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi Lisärahoitus vähentää maakunnille maksettavan valtion rahoituksen kokonaismäärää Valtioneuvosto voisi päättää erikseen toimista, kuten lainan, valtiontakauksen tai valtionavustuksen käytöstä, jos maakunnalla ilmenisi äkillisiä ja tilapäisiä ongelmia maksuvalmiudessa. - 13 23.1.2017 VM-akatemia

Näin valtio rahoittaa maakuntia Kunnilta siirtyvien tehtävien kustannukset (I vaihe) Sote, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto 17,7 mrd. Valtiolta ja kunnista siirtyvät muut tehtävät (II vaihe) 1,3 mrd. Maakunnan yleiskatteinen rahoitus Erillisrahoitus, x mrd. 14-23.1.2017 VM-akatemia

Maakuntien rahoituslakia valmistellaan vaiheittain Tämänhetkisessä lakiluonnoksessa on otettu huomioon sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon rahoitus. Luonnos maakuntien rahoituslaiksi (julkaistu 22.12.), johon tämä esitys pohjautuu. Nyt valmistellaan maakunnille siirtyvien muiden tehtävien kokonaisuutta. Rahoituslakiin tulee sisällyttää tästä aiheutuvat muutokset. Hallituksen esitykset tästä annetaan myöhemmin tänä vuonna. Valinnanvapauden ja monikanavarahoituksen purkamisen valmistelu tuo muutoksia maakuntien rahoituslakiin. Monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta laaditaan hallituksen esitys vuoden 2017 aikana. - 15 23.1.2017 VM-akatemia

Rahoitus perustuu laskennallisiin kustannuksiin Maakuntien valtionrahoitus on yleiskatteista ja osoitetaan kaikille 18 maakunnalle. Yleiskatteinen rahoitus turvaa maakunnan itsehallintoa. Rahoitus perustuu laskennallisiin kustannuksiin. Rahoituksen määräytymisperusteet kuvastavat maakunnan sotepalvelutarvetta ja maakunnan olosuhdetekijöitä. Maakunnan tehtävien laajuuden ja laadun muutokset huomioitaisiin valtion rahoituksessa. - 16 23.1.2017 VM-akatemia

Valtion rahoitus sotelle ja pelastustoimelle Palvelutarpeeseen ja maakunnan olosuhdetekijöihin perustuva rahoitus 89 % Ikäryhmäkohtainen tarve 37,526 % Sote-palvelujen tarvetta kuvaavat sosioekonomiset tekijät sekä sairastavuus 48,161 % Asukastiheys 1,5 % Vieraskielisyys 1,4 % Kaksikielisyys 0,3 % Saaristoisuus 0,113 % Asukaslukuperusteinen rahoitus 10 % Sote 7,7 % Pelastustoimi 2,3 % Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1 % Otetaan käyttöön vasta v. 2022, koska tietopohjaa ei ole aikaisemmin. - 17 23.1.2017 VM-akatemia

Maakuntien rahoituksen kustannustason tarkistus Etukäteen: Rahoitusta tarkistetaan vuosittain maakuntaindeksin ennustetulla muutoksella. Maakuntaindeksi: uusi indeksi, joka muodostetaan yleisen ansiotasoindeksin, kuluttajahintaindeksin ja maakuntatyönantajan sotu-maksujen pohjalta Jälkikäteen: Toteutuneet kustannukset huomioidaan siihen määrään asti, että käyttökustannusten vuosittainen kasvu vastaa enintään prosenttimäärää, joka on maakuntaindeksin toteutunut muutos lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä (kustannusten nousun rajoitin). Toteutuneet kustannukset otetaan huomioon ylittävältä osalta, jos se on välttämätöntä peruspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Vuodet 2020 2021: vuotuinen rahoituksen tarkistus, jossa toteutuneet kustannukset huomioitaisiin enintään maakuntaindeksin muutoksella, johon lisätään 1 prosenttiyksikkö. - 18 23.1.2017 VM-akatemia

Rajoittimella pyritään hillitsemään menojen nousua Väestön ikärakenteen muutos lisää palvelutarvetta. Sote-menojen arvioidaan kasvavan vuosina 2020 2029 nimellisesti 4,4 prosenttia vuodessa ilman sote-uudistusta. Sote-uudistukselle on asetettu tavoitteeksi kustannusten nousun hidastuminen 3 mrd. eurolla. Jotta tämä toteutuisi, menokasvun tulisi hidastua alle 3 prosenttiin. Säädöspohjainen rajoitin lisää maakunnan taloudenpidon ennakoitavuutta. Rahoituksen riittävyyttä maakuntien tehtävien hoitamiseen kokonaisuutena ja maakunnittain (rahoitusperiaate) tarkastellaan vuosittain. julkisen talouden suunnitelman yhteydessä valtion talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä - 19 23.1.2017 VM-akatemia

20 23.1.2017 VM-akatemia

Rahoituksessa siirrytään asteittain kohti laskennallisia kustannuksia Maakuntien lähtötilanteet ovat erilaisia, ja sopeutustarpeet eroavat maakunnittain. Uudistus aiheuttaa myös muutoskustannuksia, joten tarvitaan siirtymäaikaa. Vuosi 2019: maakuntien rahoitus perustuisi maakunnan alueen kuntien ja kuntayhtymien toteutuneisiin kustannuksiin. Siirtymäaika 2020 2023: rahoituksessa siirrytään asteittain toteutuneista laskennallisiin kustannuksiin. Laskennallisten kustannusten osuus maakuntien rahoituksesta on 20 % v. 2020, 40 % v. 2021 jne. kunnes v. 2024 rahoitus perustuu kokonaan laskennallisiin kustannuksiin. - 21 23.1.2017 VM-akatemia

Maakuntien taloutta ohjaavat: Julkisen talouden suunnitelma ja valtion talousarvio Maakuntien rahoituslaki Maakuntalaki: Valtion ja maakunnan välinen neuvottelu Laajakantoisten sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittävien investointien ohjaus Maakunnan talouden hoitoa koskevat säännökset Arviointimenettely Sote-järjestämislaki ja muu erityislainsäädäntö - 22 23.1.2017 VM-akatemia

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus 23 23.1.2017 - VM-akatemia

Valtionosuusuudistuksen pääperiaatteet Tehtävänä on turvata rahoitus kunnille jääviin tehtäviin Perinteisen valtionosuusjärjestelmän rinnalle tarvitaan tasauselementtejä, joilla kohtuullistetaan uudistuksen suuria vaikutuksia. Valtionosuuskriteerien merkitys säilytetään Vaikka tasauselementit ovat pysyviä, käyttötulot ja -kustannukset sekä muut kunnan talouteen vaikuttavat tekijät muuttuvat vuosittain normaaliin tapaan. Esim. jos kunnan oppilasmäärät tai vieraskielisten määrä nousee, valtionosuus lisääntyy. Tältä osin järjestelmä toimii kuin ennenkin. Tällä uudistuksella aloitetaan pitempiaikainen valtionosuusuudistusten sarja Uudistaminen jatkuu jollain tapaa jo tällä vaalikaudella. Pitkällä aikavälillä pyritään pääsemään ylimääräisistä muutostasauksista vapaaseen rahoitusmalliin, joka pohjautuu uuden järjestelmän empiirisiin kokemuksiin. - 24 23.1.2017 VM-akatemia

Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet uudistetaan Lähtökohtana edelleen ns. yhden putken valtionosuus Valtionosuuksien volyymi pienenee Kriteerit muuttuvat hieman, mutta perusta edelleen ikärakenteessa. Uusi hyte-kriteeri. Verotuloihin perustuvan tasausjärjestelmän tasausrajoja muutetaan ja kattavuutta lisätään Järjestelmään sisällytetään sote-siirron muutosrajoitin ja järjestelmämuuutoksen tasaus Siirtymäkauden muutos rajataan +/ 100 euroon asukasta kohti 25-23.1.2017 VM-akatemia

Sote-siirron muutosrajoitin rajoittaa kuntavaikutuksia Valtionosuusjärjestelmän määräytymistekijäksi esitetään toistaiseksi pysyvää muutosrajoitinta, jolla rajoitetaan kunnille aiheutuvia automaattisia vaikutuksia. Muutosrajoitin määritellään uudistuksen voimaantulovuoden poikkileikkaustilanteessa ei muutu jälkikäteen. Saadaan luotua toimivampi mallirakenne, jossa järjestelmämuutos- tai siirtymätasaukset eivät dominoi. Sote-siirron muutosrajoittimeksi ehdotetaan 60 % siirtyvien kustannusten ja tulojen erotuksesta (ml. vaikutukset, jotka johtuvat verotulojen tasausrajan alenemisesta). Sekä hyötyjä että menetyksiä rajoitettaisiin symmetrisesti ehdotetut muuttujat perustuvat kokonaisarviointiin kaikkien kuntien taloudellisen aseman turvaamiseksi. Kannustemielessä perusteltua, että ei rajoiteta kaikkea muutosta. Muutosrajoitin kunta valtio-suhteessa neutraali kyse on kuntien välisestä tasauksesta. - 26 23.1.2017 VM-akatemia

Sote-siirron muutosrajoitin lisää/vähentää valtionosuuksia Kunta X: Suuret sote-menot, ns. vos-kunta: kustannuksia siirtyy enemmän kuin tuloja Kunnallisvero Y V E K I V E VOS, ml. VEROTULOIHIN PERUSTUVA TASAUS Kunnallisvero Y V E K I V E VOS SOTEmuutos -rajoitin (-) Sote-kustannus Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset Kunta X siirron jälkeen: kunnallisveron suhteellinen osuus noussut, valtionosuuksien pienentynyt (tummanharmaa alue kuvaa valtionosuuksista vähennettävää määrää) Kunta Y: Pienet sote-menot, ns. verotulokunta: tuloja siirtyy enemmän kuin kustannuksia Kunnallisvero YVE K I V E V O S Kunnallisvero Y V E K I V E V O S SOTEmuutosrajoitin (+) Sote-kustannus Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset Kunta Y siirron jälkeen: kunnallisveron suhteellinen osuus pienentynyt, valtionosuuksien noussut (tummanharmaa alue kuvaa valtionosuuksiin lisättävää määrää) 27 23.1.2017 VM-akatemia

Kunnittaisia vaihteluja rajataan voimakkaasti Kuntien vastuulle jäävien palveluiden rahoitus turvataan uudistuksen voimaantulovuonna laskennallisesti täysimääräisesti uudistusta edeltävän tilanteen (v. 2018) tasoisena Voimaantulovuoden (2019) järjestelmämuutoksen tasaus lasketaan vuoden 2018 arvioidun tasapainotilanteen ja uuden rahoitusmallin mukaisen tilanteen erotuksena. Aikanaan toteutuva kunnan talouden v. 2019 tasapaino riippuu valtionosuuksien ja järjestelmämuutoksen tasausten lisäksi kuntien muiden tulojen ja menojen kehityksestä kunnan todellinen tasapaino v. 2019 voi olla parempi tai huonompi kuin se arvioitu tasapaino, mihin järjestelmämuutoksen tasaus perustuu. Edelleen rahoitus turvataan jatkossa 4 vuoden siirtymäajalla (+/ 25 euroa/asukas vuodessa), minkä jälkeenkin rahoituksen enimmäismuutos suhteessa nykytilaan rajoitetaan +/ 100 euroon asukasta kohden. - 28 23.1.2017 VM-akatemia

Muutosten tasauksia oikaistaan Järjestelmämuutoksen tasauksen laskentaperusteena oleva arviotieto vuoden 2018 tasapainosta oikaistaan toteutuneen mukaiseksi v. 2019 julkaistavilla vuoden 2018 toteutuneilla tiedoilla (kustannukset vuosien 2017 ja 2018 keskiarvon perusteella). Järjestelmämuutoksen tasaukset oikaistaan vuosille 2020 2023. Myös vuoden 2019 arvioon perustuva järjestelmämuutostasaus oikaistaan tilitetään vuosien 2020 2023 maksatuksissa. - 29 23.1.2017 VM-akatemia

Järjestelmämuutoksen tasauksen toteutus Muutos max. +/ 25 /as. vuodessa Uudistusta edeltävä tasapaino Uudistusta edeltävä tasapaino Tehtävien siirrosta aiheutuvat muutokset Uusi tasapaino 2016/2018 2019 2020 2023 Tehtävien siirrosta aiheutuvat muutokset VOSjärjestelmän muutokset VOSjärjestelmän muutokset Uusi tasapaino Muutos max. +/ 100 /as. Siirtymä uuteen tasapainoon Siirtymä uuteen tasapainoon Muutos max. +/ 100 /as. Osa kunnista saavuttaa uuden rahoitusmallin tasapainon, osalle jää pysyvä järjestelmämuutostasaus, joka ratkaistaan seuraavassa valtionosuusuudistuksessa. Muutos max. +/ 25 /as. vuodessa 30 23.1.2017 - VM-akatemia

Kunnan asukkaan verorasituksen ei anneta nousta Lähtökohtana on, että kuntalaisen veroaste ei muutu sote-siirron vuoksi. Valtion verotuksen kiristymisen vastapainoksi kaikkien kuntien tuloveroprosentteja alennetaan 12,31 %-yksikköä (arvio vuoden 2016 tasolla). Kunnallisveroprosenttien nykyinen vaihteluväli pysyy ennallaan, uudistuksen voimaan tullessa kunnallisvero on 4 10 %. Omaisuusjärjestelyissä julkista taloutta katsotaan kokonaisuutena: veronmaksaja maksaa omaisuuden vain yhden kerran. - 31 23.1.2017 VM-akatemia

Vaikutuksia kuntatalouteen kohtuullistetaan Kuntien rahoitus turvataan voimaantulon yhteydessä uudistusta edeltävälle (2018) tasolle, ja laskennallinen muutos rajataan siirtymäkauden (2023 saakka) jälkeenkin +/ 100 euroon asukasta kohti. Uudistuksesta johtuva laskennallinen muutospaine (korotus/lasku) kunnallisveroprosenttiin voimaantulovuonna nolla ja siirtymäkauden jälkeenkin kaikissa kunnissa alle 1 %-yksikön. Myöskään omaisuusjärjestelyillä ei vaaranneta rahoitusperiaatteen toteutumista kuntien jäljelle jäävissä tehtävissä. - 32 23.1.2017 VM-akatemia

Kuntatalouden hallinta helpottuu Väestön ikääntymisestä ja sairastavuudesta johtuvat talouden paineet pienevät olennaisesti Kestävyysvajeen ratkaisupaineet siirtyvät tältä osin maakuntien talouteen ja rahoitukseen Kuntatalouden ennakoitavuus ja pitkäjänteinen suunnittelu helpottuu Vaikeasti ennakoitavat sote-menot poistuvat kuntien taloudesta, opetustoimen kustannuspaineet helpommin arvioitavissa Kunnan veroprosentin tuotto paranee käyttötalouden puoliintumisesta huolimatta Vähennyksiä siirretään valtion tuloverotukseen - 33 23.1.2017 VM-akatemia

mrd. Mitä soten siirto tarkoittaa kunnan taloudelle? Kunnilta poistuu se osa kustannuksista, joka on viimeisen n. 10 vuoden aikana kasvanut 3,5 % ja kasvaisi ensi vuosikymmenellä vielä nopeammin (kunnittaiset vaihtelut suuria) tarve ylläpitää kunnallisverotulojen nopeaa kasvua matalan BKT-kasvun oloissa vähenee paineet verotuksen kiristymiseen pienemmät Jäljelle jäävissä palveluissa väestötekijöistä johtuvat kasvupaineet keskimäärin hyvin pienet etenkin investointitarpeissa kunnittaisia eroja 24 22 20 18 16 14 12 10 34-23.1.2017 Koulutuspalvelut Sote VM-akatemia

Yksittäisen kunnan asemaa vaikea arvioida tarkasti Yksittäisen kunnan asemaa uudistuksen jälkeen ei voi hallituksen esityksen laadintavaiheessa arvioida täysin yksiselitteisesti. Toimintaympäristö (ml. väestörakenteet) muuttuu uudistuksesta riippumatta. Yhtä suurta uudistusta ei ole aikaisemmin tehty, voimaantuloon aikaa useita vuosia. - 35 23.1.2017 VM-akatemia

Kuntakohtaista vaihtelua rajauksesta huolimatta Uudistus aiheuttaa jonkinlaisia kuntakohtaisia vaihteluja, vaikka muutosta rajataan voimakkaasti. Muutosten kokonaisvaikutusta ja kunnan sopeutumiskykyä uudistukseen on osin vaikea ennakoida. Kuntien budjetit puoliintuvat taseen yli/alijäämät ja velka säilyvät kutakuinkin ennallaan, suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa, tulorahoitus ja lainanhoitokate pysyvät lähtökohtaisesti ennallaan. Toisaalta menojen kasvupaineet pienenevät ja kunnallisveron efektiivinen tuotto paranee. Nykyisen valtionosuusjärjestelmän yleiskatteellisuuden sisältämä liikkumavara pienenee valtionosuus jaetaan suurelta osin opetus- ja kulttuuritoimen tehtäviin. Verotulojen ja valtionosuuksien suhteet muuttuvat joissakin kunnissa kumpi kasvaa jatkossa nopeammin, verotulot vai valtionosuudet? - 36 23.1.2017 VM-akatemia

Talouden nykytila vaikuttaa kunnan pärjäämiseen Kunnan pärjääminen uudistuksen jälkeen riippuu olennaisesti siitä, missä kunnossa kunnan talous on ennen uudistusta. Uudistuksen vaikutukset rajataan lähelle uudistusta edeltävää tilaa. Rajaus lähtötilanteeseen on kannuste kuntien taloustilanteen parantamiseksi ennen uudistusta. Järjestelmämuutoksen tasaus korostaa kunnan talouden uudistusta edeltäviä ongelmia, koska se perustuu uudistusta edeltävän taloustilanteen säilyttämiseen. Lähivuosien yleinen taloustilanne, työllisyyskehitys, julkisen talouden kehitys, valtion kuntatalouteen liittyvät ratkaisut ja kunnan oma taloudenhoito määrittävät viime kädessä paljon yksittäisen kunnan tilannetta - 37 23.1.2017 VM-akatemia

Ohjauksella pyritään lisäämään kuntatalouden vakautta Valtion kuntapolitiikalla pyritään kuntatalouden vakauttamiseen Julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan kuntataloudelle tasapainotavoite ja menorajoite valtion toimille Hallitusohjelman toimilla pyritään kuntatalouden tasapainon kohentamiseen Kunnille ei lähtökohtaisesti lisää tehtäviä, nykyisten karsintaa jatketaan Harkinnanvaraiseen valtionosuuden korotukseen varataan tarvittaessa rahaa kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän sisältä Uuden kuntalain velvoitteet ohjaavat kuntaa kohti kestävää taloudenhoitoa Uusi kuntalaki velvoittaa kuntia tasapainottamaan talouttaan jo ennen uudistusta Heikon talouden kuntien arviointimenettely ottaa myös kuntakonsernit huomioon Tunnusluvut ja raja-arvot tulee arvioida uudelleen - 38 23.1.2017 VM-akatemia

Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat Esitysluonnos sisältää laskentaperiaatteet sekä alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten vaikutuksista kuntatalouteen (VM). Laskelmat päivittyvät jatkossa nyt käytetty vuodelle 2016 tehtyä arviota Voimaantulon (2019) yhteydessä laskelmat perustuvat osittain arviotietoihin. Jotta varmistetaan kuntien oikeudenmukainen kohtelu, kustannusten ja tulojen siirto sekä tasauselementit määritetään toteutuneen tilanteen mukaiseksi vuodesta 2020 lähtien. - Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien 2017 2018 toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella. 39-23.1.2017 VM-akatemia

Asiantuntijoita VM:ssä Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Puh. 02955 30494 Virpi Vuorinen, neuvotteleva virkamies Puh. 2955 30557 vm.fi alueuudistus.fi etunimi.sukunimi@vm.fi Finanssineuvos Markku Nissinen, puh. 02955 30314 (valtionosuusuudistus) Lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen, puh. 02955 30820 (maakuntalain taloussäännökset) Neuvotteleva virkamies Ville Salonen, puh. 02955 30388 (valtionosuusuudistus) Neuvotteleva virkamies Tanja Rantanen, puh. 02955 30338 (maakuntien rahoituslaki) Budjettineuvos Jouko Narikka, puh. 02955 30017(maakuntien rahoituslaki) 40-23.1.2017 VM-akatemia

Tommi Tolkki, tiedottaja Puh. 0295 30035 tommi.tolkki@vm.fi Valtiovarainministeriön viestintä vm-viestinta@vm.fi Mediapalvelunumero (ma pe 8 16) 02955 30500 vm.fi/vm-akatemia alueuudistus.fi @VMuutiset www.tutkibudjettia.fi