Satakuntaliitto www.satakuntaliitto.fi/aisa Satamittari www.satamittari.fi AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Tämä toimintaympäristökuvaus on osa Satakunnassa koottavaa aikuiskoulutuksen strategiaa. Tunnusluvut ovat koonti siitä aineistosta, joka tekijöillä tällä hetkellä on ollut käytettävissä. Tästä syystä osa tiedoista on esillä vain otsikkotasoisesti. Toimialakohtaisia tietoja tuotetaan käynnissä olevien ennakointihankkeiden kautta. Näitä tietoja on toistaiseksi saatavissa myös Satamittarista sekä Satakunnan talouskatsauksesta. Tietoa täsmennetään ja täydennetään sitä mukaa kun työ edistyy ja tarvetta ilmenee. Kehittämisideat ovat tervetulleita.
SISÄLTÖ VÄESTÖKEHITYS... 3 TYÖMARKKINOIDEN KEHITYS... 7 KOULUTUSTASO... 11 SYRJÄYTYMISTEEMAAN LIITTYVIÄ TILASTOJA... 17 LÄHTEET... 22
Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö 2012 Nykytilan kuvaus YLEISTÄ VÄESTÖKEHITYS Väestökehitys on Satakunnassa koettu vuosikymmenien ajan muuttotappion leimaamaksi. Vuoden 2009 aikana Satakunta sai ensimmäistä kertaa sitten 70-luvun puolivälin muuttovoittoa (kuntien välinen muuttoliike sekä maahanmuutto, kuvio 1). 300 100 Satakunnan väestönmuutos 1993-2011* Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012-100 -300-500 -700-900 -1100-1300 -1500-1700 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* kokonaisnettomuutto syntyneiden enemmyys väestönlisäys Kuvio 1. Satakunnan väestönmuutos 1993 2011: kokonaisnettomuutto ja syntyneiden enemmyys Satakunnan väkiluku on vähentynyt vuodesta 1993 vuoteen 2011 15 361 henkilöä (kuvio 2). Vastaava muutosprosentti väkiluvussa on -6,3. Samalla ajanjaksolla koko maan väkiluku on kasvanut 6,4 %. Väkiluku on laskenut kaikissa Satakunnan seutukunnissa. Porin seutukunnassa väkiluvun väheneminen on suhteellisesti vähäisintä (-4,1 %). Lisäksi väestönlasku on tasaantunut huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2008 väkiluku pysyi jo miltei ennallaan. Vuonna 2009 väkiluku kääntyi hienoiseen kasvuun. Vuonna 2011 väkiluku supistui jälleen hieman pääasiassa negatiivisen nettosyntyvyyden vuoksi. Rauman seutukunnassa väestötappio on 7 % vuosina 1993 2011.
Suhteellisesti mitattuna suurin väestötappioalue on Pohjois-Satakunta (-16,3 %). Sekä Rauman seutukunnassa että erityisesti Pohjois-Satakunnassa väestön väheneminen on ollut Porin seutua voimakkaampaa vuoteen 2008 saakka. Rauman seudulla väestönlasku on tasaantunut vuosina 2009 2011. Pohjois- Satakunnassa väkiluku on selvästi supistunut vuoteen 2010 saakka, mutta vuonna 2011 pudotus tasaantui jonkin verran. Väestökehitys on ollut siis negatiivista kaikissa seutukunnissa tarkastelujakson jokaisena vuotena pois lukien Porin seutukunta vuosina 2009 2010. Väestön vähenemisen taustalla on ollut pienenevä syntyvyys ja negatiivinen muuttotase kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Toisaalta voitto kansainvälisestä muuttoliikkeestä on paikannut osaltaan tappioita. Väestön määrän muutokseen on liittynyt myös vanhentuva väestön ikärakenne ja sitä kautta kuolleiden määrän kasvu. Väkiluvun kehitys Satakunnassa ja koko maassa 1993-2011 (1993=100) 105 100 95 90 85 80 Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Satakunta Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Koko maa Kuvio 2. Koko maan, Satakunnan ja sen seutukuntien väestökehitys 1993 2011 Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatiman väestöennusteen mukaan väkiluku tulee vähenemään Satakunnassa 2,3 % vuoteen 2030 mennessä ja noin 3,5 % vuoteen 2040 mennessä. Saman ennusteen mukaan koko maan väkiluku tulee nousemaan ennustusjakson aikana vastaavasti 8,3 % ja 10,8 %. Satakunnan väestötappio on uudessa ennusteessa hieman pienempi kuin vuonna 2009 laaditussa (kuvio 3). Ennusteen taustalla on heikohko muuttotase ja pitkään jatkunut negatiivinen nettosyntyvyys (Satakunnan maakuntaohjelma 2011 2014; Satamittari). Satakunnan suurista kunnista Porin väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2040 asti. Tämän ansiosta Porin seutukuntaan ennakoidaan hyvin lievää väestönlaskua (-0,6 %), vaikka alueen muihin kuntiin ennustetaan laskua. Suurimmista alueista ja kunnista Pohjois-Satakunnassa, Kankaanpäässä ja Kokemäellä väestö vähenee voimakkaimmin, joskin ennusteen loppua kohden aiempaa maltillisemmin. Myös Rauman seutukunnassa ja kaupungissa, Eurassa, Harjavallassa ja Ulvilassa väestökato on hieman Satakunnan keskiarvoa voimakkaampaa.
2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 Väestöennuste 2011-2040, v. 2011=100 115 110 105 100 95 90 85 80 Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 KOKO MAA SATAKUNTA Pohjois-Satakunnan seutukunta..kankaanpää Porin seutukunta..harjavalta..huittinen..kokemäki..pori..ulvila Rauman seutukunta..eura..rauma Kuvio 3. Koko maan, Satakunnan ja sen kuntien väestöennuste (laadittu v. 2012) Alueelliset erot väestönkehityksessä (sekä mennyt että tuleva) ovat siis melko suuret ja kasvun keskittymisen vuoksi alueellisissa eroissa on jatkuva kasvusuuntaus. (Satakunnan maakuntaohjelma 2011 2014; Satamittari.) Satakunnassa vanhusten osuus on kasvanut selvästi vuosien 1993 ja 2011 välillä. Työikäisten osuus on laskenut hieman (3,5 prosenttiyksikköä). Vanhusten osuus on noussut selvästi, 6,3 prosenttiyksikköä vuodesta 1993. Alle 14-vuotiaiden osuus on laskenut 2,9 prosenttiyksikköä tarkasteluajanjaksolla (kuvio 4). Satakunnan seutukunnista ikärakenteet ovat melko samankaltaiset Porin ja Rauman seuduilla, Raumalla väestö on hieman nuorempaa. Samalla ne määräävät myös koko maakunnan ikärakenteen. Suurin ero on havaittavissa Pohjois-Satakunnan ikärakenteessa, jossa vanhusten osuus väestöstä on huomattavan suuri.
1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 18,1 % 18,0 % 18,0 % 17,8 % 17,6 % 17,3 % 17,1 % 16,9 % 16,8 % 16,6 % 16,4 % 16,3 % 16,1 % 16,0 % 15,7 % 15,6 % 15,5 % 15,3 % 15,2 % 0-14 15-64 65 + Satakunnan väestön ikärakenne 1993-2011 66,4 % 66,2 % 66,0 % 65,8 % 65,8 % 65,9 % 65,8 % 65,6 % 65,4 % 65,3 % 65,1 % 64,9 % 64,8 % 64,4 % 64,4 % 64,2 % 64,0 % 63,6 % 62,9 % 15,5 % 15,8 % 16,0 % 16,4 % 16,6 % 16,8 % 17,1 % 17,5 % 17,8 % 18,1 % 18,5 % 18,8 % 19,1 % 19,7 % 19,8 % 20,2 % 20,6 % 21,1 % 21,8 % Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Kuvio 4. Satakunnan väestön ikärakenne 1993 2011 Vuosituhannen toisen vuosikymmenen alussa väestön ikääntyminen ja ikärakenteen merkittävät alueelliset erot maakunnan sisällä tulevat olemaan suurempi haaste aluekehitykselle mm. koulutuksen keinoin kuin absoluuttisen väestömäärän väheneminen yksittäisillä paikkakunnilla tai koko maakunnan mittakaavassa. (Satakunnan maakuntaohjelma 2011 2014; Satamittari.) Väestöllinen huoltosuhde heikkenee koko maassa vuoteen 2040 mennessä (Karppinen & Vähäsantanen 2012, 6). Kuvio 5 kuvaa väestöllisen huoltosuhteen kehitystä vuoteen 2040 saakka. Huoltosuhde kuvaa 15 64-vuotiaiden suhdetta alle 15-vuotiaiden ja yli 64- vuotiaiden summaan. Vuosituhannen vaihteeseen asti huoltosuhde ei merkittävästi eronnut Satakunnan ja koko maan välillä, pl. Pohjois-Satakunta, jossa huoltosuhde heikkeni selvästi jo 1980-luvun lopulla. Satakunnassa väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen kiihtyy voimakkaasti ennusteen mukaan v. 2010 jälkeen, ja huoltosuhde on maan keskiarvoa epäsuotuisampi. Heikointa kehitys tulee olemaan edelleen Pohjois-Satakunnassa. Rauman seudulla heikennys on Porin seudun luokkaa. Koko maan työvoiman ikärakenne suhteutettuna Satakunnan ikärakenteeseen (tulossa)
Väestöllisen huoltosuhteen kehitys 1980-2040, 2011-2040 on ennuste 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Satakunta Koko maa Rauman sk Porin sk Pohjois-Satakunta Kuvio 5. Väestöllisen huoltosuhteen kehitys 1980 2011 ja ennuste vuoteen 2040 saakka. TYÖMARKKINOIDEN KEHITYS Työllisyysaste (25 64-vuotiaat) on kohentunut koko vuosikymmenen ajan. Satakunnan työllisyysaste on säilynyt aikaisempaa lähempänä maan keskiarvoa. Vuonna 2010 koko maan työllisyysaste oli 72,2 ja Satakunnan 70,8. (Satakunnan maakuntaohjelma 2011 2014; Satamittari.)(kuvio 6). Ikäluokittain tarkasteltuna Satakunnan työllisyysaste noudattaa valtakunnallisia lukuja. 25 34-vuotiaiden työllisyys jää vain hieman valtakunnallisesta keskiarvosta mutta 35 54-vuotiaiden ikäluokassa työllisyysaste on parempi kuin maassa keskimäärin. (Satamittari.)
80,0 % 78,0 % 76,0 % 74,0 % 72,0 % 70,0 % 68,0 % 66,0 % 64,0 % 62,0 % Koko maa työllisyysaste 25-64 v. Satakunta työllisyysaste 25-64 v. Pohjois-Satakunta työllisyysaste 25-64 v. Porin sk työllisyysaste 25-64 v. Rauman sk työllisyysaste 25-64 v. 60,0 % 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Kuvio 6. Työllisyysaste, 25 64-vuotiaat (Lähde: Tilastokeskus, Satamittari) Työttömyysasteella (Tilastokeskus) mitattuna Satakunnan keskiarvon ja koko maan vastaavan ero vuodelta 2011 on kääntynyt selvästi Satakunnan hyväksi. Taustalla on mm. elinkeinoelämän suotuisa kehitys. Tosin TEM:n tilastoihin verrattuna Tilastokeskuksen (kuvio 7) ilmoittama luku on huomattavan alhainen. Suotuisa kehitys on myös siksi merkittävää, koska Satakunnan työttömyysaste on pitkään ollut useita prosenttiyksikköjä koko maan keskimääräistä tasoa korkeammalla. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on lisääntynyt. Pidemmällä aikavälillä nuorisotyöttömyyttä haasteellisemmaksi asiaksi saattaa kuitenkin muodostua rakenteellisen työttömyyden lisääntyminen. (Satakunnan maakuntaohjelma 2011 2014.). Lisäksi pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt viime taantuman jälkeen maakunnassa. Satakunnan ja koko maan työttömyysaste (työttömien osuus 15 74-vuotiaasta työvoimasta) on laskenut huomattavasti 1990-luvun puolivälistä lähtien (kuvio 7). Satakunnassa työttömyyden lasku on ollut myös koko maan keskiarvoa selvästi ripeämpää, kun verrataan vuosia 1995 ja 2011. Satakunnan työttömyysaste on kuitenkin pitkään ollut koko maan työttömyysastetta korkeammalla. 2000-luvulla ero on vähitellen pienentynyt ja vuonna 2006 Satakunnan työttömyysaste alitti koko maan tason talouden nousukauden myötä. Myönteinen kehitys jatkui edelleen vuosina 2007 ja 2008. Vuonna 2009 taantuma taittoi myönteisen kehityksen ja työttömyysaste kohosi molemmilla alueilla, mutta pysytteli Satakunnassa edelleen alle valtakunnallisen tason. Kuitenkin vuoden 2010 aikana Satakunnan työttömyys kasvoi yhä, ja työttömyysaste nousi muutaman vuoden tauon jälkeen maan keskiarvoa korkeammaksi. Vuonna 2011 Satakunnan työttömyysaste putosi voimakkaasti lähinnä vuoden viimeisen puoliskon hyvin suotuisan kehityksen ansiosta. Työttömyys alitti selvästi valtakunnan tason. Työttömyysaste perustuu Tilastokeskuksen virallisiin lukuihin, joten ne eivät ole vertailukelpoisia työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työttömyyslukujen kanssa.
Työttömyysasteen kehitys Satakunnassa ja koko maassa 1995-2011 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Satakunta KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Kuvio 7. Tilastokeskuksen tietoihin perustuva työttömyysasteen kehitys Satakunnan ja koko maassa 1995 2011.
Työikäisen väestön rakenne vuonna 2010 (15 74-vuotiaat) Satakunnassa 15 74-vuotiaat 4 052 000 (koko maa) 169 611 (Satakunta) Työvoimaa 2 592 000 (koko maa) 105 051 (Satakunta) Ei-työvoimaa 1 460 000 (koko maa), 64 560 (Satakunta) Työllisiä 2 324 000 (koko maa) 92 828 (Satakunta) palkansaajia 2 087 000 koko maa 81 633 Satakunta yrittäjiä 237 000 koko maa 11 195 Satakunta Vain perusaste 345 000 koko maa 14 950 Satakunta Työtön 268 000 (koko maa) 12 223 (Satakunta) Vain perusaste 80 000 koko maa 3 799 Satakunta Opiskelija/varusmies 435 000 (koko maa) 17 359 Satakunta Vain perusaste 271 000 koko maa 3 632 Satakunta 2 264 Porin sk 986 Rauman sk 382 Pohjois- Satakunta Satakunnan tiedot 18 74-vuotiaat Muut 188 000 (koko maa) 5 765 Satakunta Vain perusaste 85 000 koko maa 2 144 Satakunta 1 299 Porin sk 592 Rauman sk 253 Pohjois- Satakunta Satakunnan tiedot 18 74-vuotiaat Eläkeläiset 838 000 (koko maa) 41 436 Satakunta Vain perusaste 392 000 koko maa 20 392 Satakunta 12 100 Porin sk 5 803 Rauman sk 2 489 Pohjois- Satakunta Satakunnan tiedot 18 74-vuotiaat (Lähde: Myrskylä 2012, 9, Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto) Kuvio 8. Työikäisen väestön rakenne vuonna 2010 (15 74-vuotiaat) Satakunnassa seutukunnittain
% KOULUTUSTASO Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan 15 vuotta täyttäneitä, jotka ovat suorittaneet tutkinnon lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa sekä niitä, jotka ovat suorittaneet ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 1998-2010 70 65 60 55 50 45 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2011 Koko maa Satakunta Pohjois-Satakunta Pori Rauma Kuvio 9. Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 1998 2010 Vuosina 1998 2010 tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on ollut Satakunnassa koko maata alempi (kuvio 9). Seutukunnittain tarkasteltuna Porin seutukunnassa osuus on ollut korkein ja Pohjois-Satakunnassa matalin. Kasvu on kuitenkin ollut Rauman seutukunnassa ja Pohjois-Satakunnassa Porin seutua keskimäärin nopeampaa vuosina 1998 2010. Nousu on mainituilla alueilla ylittänyt myös maan keskiarvon. Sekä Satakunnassa että koko maassa tutkinnon suorittaneiden osuus on kohonnut, mutta ero koko maahan on pysynyt suurin piirtein ennallaan verrattaessa vuotta 1998 vuoteen 2010, sillä Satakunnan kasvu on ollut lähellä valtakunnallista tasoa. Porin seudun maan keskiarvoa vaisumpi kehitys on osaltaan hidastanut Satakunnan tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvua. Toisaalta Porin seutukunnassa ero on pienin Satakunnan seutukunnista valtakunnalliseen keskiarvoon. Taulukko 1 kuvaa 25 64-vuotiaiden koulutustasoa. Pelkän perusasteen on suorittanut 21,5 % ko. ikäryhmästä. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on vajaa puolet. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on vajaa kolmasosa. Pelkän perusasteen varassa on edelleen merkittävä määrä väestöä Satakunnassa, esim. 25 29-vuotiaissa parisen tuhatta. 30 34-vuotiaista 14 % Satakunnassa ja 13,8 % koko maassa ei ollut suorittanut perusasteen jälkeen muuta tutkintoon johtavaa koulutusta.
Taulukko 1. 25 64-vuotiaiden koulutustaso ja osuudet sekä ikäryhmittäiset määrät 29% Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä 1998-2010 27% 25% 23% 21% Koko maa Satakunta Kankaanpää Harjavalta Huittinen Pori Rauma 19% Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2011 17% 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 10. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 1998 2010 Korkea-asteen tutkintojen (ent. opistoaste, alemmat (kand. ja AMK) ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä tutkijakoulutusaste) suorittaneiden osuus on kasvanut tasaisesti niin Satakunnassa kuin koko maassa (kuvio 10). Osuus jää Satakunnassa kuitenkin selvästi alle maan keskimääräisen. Tarkastelussa mukana olevista kunnista ainoastaan Raumalla osuus on lähellä maan keskiarvoa. Porin osuus on myös Raumaa ja koko maata jonkin verran alempi. Toisaalta Porissa osuuden kasvutahti on ollut muuta Satakuntaa ripeämpi ja lähellä maan keskiarvoa. Harjavallan, Huittisten ja Kankaanpään osuudet ovat vieläkin matalampia ja kasvuvauhti on jäänyt Satakunnan ja koko maan keskiarvoa hitaammaksi. Rauman ja Huittisten osuuden lasku v. 2008 johtunee kuntaliitoksista. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Satakunnas-
sa vähän maan keskiarvoa alempi (kuvio 11). Ero koko maan kehitykseen on kuitenkin vähitellen kasvanut. Porissa ja Raumalla osuudet ovat valtakunnallista tasoa. Porissa osuuden nousu on ollut valtakunnallista keskitasoa. Kankaanpäässä, Harjavallassa ja Huittisissa osuudet jäävät selvästi alle muiden alueiden. Lisäksi kasvu on ollut muita tarkasteltavia alueita hieman heikompaa. 10% 9% Alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä 1998-2010 8% 7% 6% 5% 4% 3% KOKO MAA SATAKUNTA Kankaanpää Harjavalta Huittinen Pori Rauma 2% 1% Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2011 0% 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 11. Alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 1998 2010 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (kuvio 12) on Satakunnassa huomattavasti maan keskiarvoa alempi. Ero koko maan kehitykseen on myös hiljalleen kasvanut, vaikka Satakunnassa kehitys on sinänsä ollut positiivista. Porissa ja Raumalla osuudet ovat Satakunnan keskiarvoa korkeampia. Porissa osuuden nousu on ollut valtakunnallista keskitasoa nopeampaa. Kankaanpäässä osuus on Satakunnan keskitason tuntumassa. Harjavalta ja Huittinen jäävät alle, ja kasvu on ollut muita tarkasteltavia alueita heikompaa.
Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneestä väestöstä 1998-2010 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% Koko maa Satakunta Kankaanpää Harjavalta Huittinen Pori Rauma 1% Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2011 0% 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 12. Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus koko maassa, Satakunnassa ja sen muutamissa kunnissa. Tarkasteltaessa alle 35-vuotiaiden koulutustason kehitystä trendi on samansuuntainen kuin koko väestössä (kuviot 13 ja 14). Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on Satakunnassa samaa luokkaa kuin koko maassa. Porissa ja Raumalla osuus on ylittänyt maan keskiarvon, kun taas Huittisissa, Kankaanpäässä ja erityisesti Harjavallassa osuudet ovat jääneet sen alle. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten osuus on Satakunnassa jäänyt selvästi alle maan keskiarvon. Satakunnassa osuuden kasvu on kuitenkin ollut hieman maan keskiarvoa nopeampaa tällä vuosituhannella. Tällöin ainakin Porissa ja Raumalla osuuden nousu on ollut selvästi valtakunnallista tasoa ripeämpää. Porin ja Rauman osuudet ylittävät Satakunnan keskiarvon, kun taas Harjavallassa ja Huittisissa jäädään sen alle. Kankaanpäässä osuus on vähitellen pudonnut alle Satakunnan keskiarvon. Porissa ja Raumalla osuudet ovat yhä kaukana valtakunnan keskiarvosta. Vuonna 2010 osuus kasvoi tarkasteltavilla alueilla ainoastaan Porissa ja maassa keskimäärin. Porissa nousu oli melko nopeaa.
Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15-34 v. väestöstä 2001-2010 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % KOKO MAA SATAKUNTA Harjavalta Huittinen Kankaanpää Pori Rauma 4,0 % 2,0 % Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2011 0,0 % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 13. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 34-vuotiaista.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15-34 v. väestöstä 2001-2010 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % KOKO MAA SATAKUNTA Harjavalta Huittinen Kankaanpää Pori Rauma 2,0 % 1,0 % Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2011 0,0 % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 14. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 34-vuotiaista Koulutustason kohoaminen on kuitenkin yksi myönteisimpiä kehitysindikaattoreita Satakunnassa, vaikka kehitys on monelta osin jäänyt maan keskiarvoa heikommaksi. Nuorten koulutustason nopea kohentuminen ei kuitenkaan ilmene tavanomaisilla mittareilla, koska niissä koulutettujen määrää ilmaistaan suhteessa 15 vuotta täyttäneeseen väestöön, mikä Satakunnan kohdalla korostaa vanhimpien ikäluokkien alhaisempaa koulutustasoa. Kuviot 13 ja 14 kuvaavat kuitenkin nuorten korkeasti koulutettujen osuuden kasvua, joka on Satakunnan merkittävimmissä koulukaupungeissa, Porissa ja Raumalla, ollut melko suotuisaa. Näiden menestymisen taustalla lienee koulutustarjonnan lisääntyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisen opetuksen laajenemisen myötä. Myös työmahdollisuudet ovat kohentuneet elinkeinoelämän suhteellisen myönteisen kehityksen ansiosta. Jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä (tiedot vuodelta 2010) Satakunnassa on 63,6 % ja koko maan vastaava osuus 67 %. Kuitenkin osa nuoremmista ikäluokista on vailla perusasteen jälkeistä koulutusta.
SYRJÄYTYMISTEEMAAN LIITTYVIÄ TILASTOJA (täydentyy) Satakunnassa nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytyneiden osuus 15 29-vuotiaiden ikäluokassa on Suomen maakunnista suurimpia (Karppinen & Vähäsantanen 2012, 7). Syrjäytymistä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? raportin mukaan syrjäytynyt nuori on työvoiman ulkopuolella ja vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Huostaan otetuilla nuorilla on keskimääräistä suurempi riski syrjäytyä. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Työvoiman ulkopuolella olevien nuorten määrä on melko vakaa ja sitä kasvattavat eniten maahanmuuttajat. (Myrskylä 2012, 16.) Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, 2008 2010 Vuosi 2008 2009 2010 Yhteensä 657 644 690 Perhehoito 303 Ammatillinen perhekotihoito 66 Laitoshuolto 265 Muu sijoitus 56 Sijoitetut 0 17 v. 586 0-17 v. osuus vastaavasta väestöstä 1,4 Huostassa viimeisen sijoitustiedon mukaan ml. kiireelliset sijoitukset 468 475 487 0-17 v. osuus vastaavasta väestöstä 1,1 Taulukko 2. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, 2008 2010
Koulutussektorit yhteensä Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Koko ma a Satakun ta Koko ma a Satakun ta Koko ma a Satakun Ammattikorkeakoulukoulutus ta Koko ma a Satakun ta Yliopistokoulutus Koko ma a Satakun ta Keskeyttämisen laskennassa Keskeytti opinnot ko. Keskeytti opin- Keskeytti tutkintoon käytetty koulutussektorin ko. not ko. koulu- johtavan koulutuk- opiskelijamäärä 20.9.2009 maakunnassa, % tussektorilla, % sen kokonaan, % 502260 8,3 7 5,5 17833 11,9 8,6 7 102290 4,6 4 2 3868 5,1 4,3 1,4 127893 10,3 9,1 8,1 6050 11,7 10,4 9,6 128150 10,1 8,6 6,4 5761 11,9 10,2 8,1 143927 7,4 5,9 4,9 2154 24,4 7,1 6,5 Taulukko 3. Koulutuksen keskeyttäminen koulutussektoreittain lukuvuonna 2009/2010
Maahanmuuton kehitys Satakunnassa 1987-2011 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 Kuvio 15. Maahanmuuton määrä Satakunnassa 1987 2011, kuviossa on kuvattu vuosittaisen bruttomuuton kehitys ilman maastamuuttoa Satakunnassa maahanmuutto on kasvanut vuosittain selvästi 2000-luvun puolivälin jälkeen (kuvio 15). Sitä ennen kehitys oli varsin tasaista. Tällöin vuosittain Satakuntaan muutti alle 400 henkeä vuodessa ulkomailta. Vuoden 2008 jälkeen määrä on kohonnut yli 60 henkeen vuodessa. Maahanmuuttajien kokonaismäärä on kohonnut vuoden 1990 noin 2000:sta vuoden 2011 yli 5000:een (kuvio 16).
6000 Maahanmuuttajien kokonaismäärän kehitys Satakunnassa 1990-2011 5000 4000 3000 2000 1000 Lähde: Tilastokeskus ja TY/TuKKK, Porin yksikkö 2012 0 Kuvio 16. Maahanmuuttajien kokonaismäärä Satakunnassa 1990 2011 (=ulkomailla syntyneet)
AIKUISKOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA Näitä tietoja ei toistaiseksi ole kootusti saatavilla. Aikuiskoulutuksen toimijaverkko Satakunnassa Aikuiskoulutukseen osallistuminen Työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen Henkilöstökoulutukseen osallistuminen Muuhun kuin työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen Koulutuksen läpäisy Suoritetut tutkinnot Vetovoima Työllistyminen
LÄHTEET Karppinen, Ari ja Vähäsantanen, Saku (2012). Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A, nro A41/2012. Myrskylä, Pekka (2012). Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? Eva-analyysi No 19.