L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

Samankaltaiset tiedostot
- metodin synty ja kehitys

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Hallitus on Leader-ryhmän sydän. Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö p

Pohjois-Satakunta Ikaalinen

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Leader-periaatteiden arviointi. Leader ajankohtaispäivät , Oulu

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Leader-ryhmä on osallistamisen ja elinvoiman asiantuntija Ajankohtaista MMM:stä

Peräpohjolan kehitys ry

Leader ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Maaseutuohjelman yritystuet Leader

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet

PAIKAL Kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen Turussa, Raisiossa, Kaarinassa ja Salossa Päähakija ja hankkeen hallinnoija

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Glokaali paikkakunta tulevaisuuden kehittäjäauktoriteettina

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

SPIRIT OF INARI LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Mitä Leader on? Leader-periaatteet ja historia

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

RAJUPUSU LEADER RY SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi

Inno-Vointi. Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off. Inno-Vointi

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2018

I. Mitä Leader on II. Maaseutuohjelma ja Leader. Leader-työn uusien työntekijöiden koulutus, Oulu Laura Jänis, MMM

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

TOIMINTASUUNNITELMA Toiminnan tarkoitus

Kestävä hyvinvointi kaupungeissa

YKKÖSAKSELI RY Leader-toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä Salo Maarit Teuri

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Lähipalvelut seminaari

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010

Leader-ryhmien hallitusten puheenjohtajien tapaaminen ja Leader-ryhmien hallituskoulutus, Tuusula

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Lapin Leaderit Leader Outokaira tuottamhan Toiminnanjohtaja Anne Anttila

Leader!

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

Tukirahoitusinfo- ja keskusteluilta

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

MA2 MA3. opiskelijasta huolehtiminen opiskelijalle vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen

Ethical Leadership and Management symposium

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja #maaseutupolitiikka

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Leader -toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen

YHDESSÄ ENEMMÄN - Tulevaisuuden johtaminen ja yhteistoiminta kirkossa. Kirteko-verkostotapaaminen Mikkeli

Tavoitetila 2015 Näkymällä näkyväksi

Rinnakkaisseminaari 5. klo Palveluja, demokratiaa ja elinvoimaa - kohti kumppanuutta

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toiminnan ja talouden suunnittelu, seuranta ja arviointi

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

Järjestö 2.0 eväät vastata sote -haasteeseen. Epilepsialiiton vaikuttajafoorumi Jyväskylä Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Tilannekatsaus 9 / 2016

Kuntademokrativerkosto

Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

Neuvokas-projekti * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

VYYHTI verkosto 1 (5) KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA ( )

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros

Toimintaryhmätyö paikallisen kehittämisen metodina

Kepan sopeutettu ohjelma

Transkriptio:

L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto

Esityksen sisältö: Toimintaryhmä ja toimintaryhmätyö Toimintaprosessit L-metodi L-metodin erityispiirteet Kohti 2.0 versiota.

Toimintaryhmä ja toimintaryhmätyö Toimintaryhmä on toimintaryhmätyön subjekti. Se on rekisteröity (yksityisoikeudellinen) paikallinen kehittämisyhdistys, jonka jäseniä voivat olla yksityiset henkilöt tai yhteisöt. Yhdistyksellä on säännöt ja yleiskokouksessa valittu vastuullinen hallitus, joka toimii toimintaryhmän toimeenpanevana päätöksentekoelimenä. Hallituspaikat jakautuvat kolmikannan mukaan: kunnat, yritykset ja yhteisöt sekä yksittäiset ihmiset. Yhdistyksellä on toimihenkilöitä ja toimisto. Yhdistys valitsee toimintaa johtamaan päteväksi arvioimansa toiminnanjohtajan.

Toimintaryhmä ja toimintaryhmätyö Toimintaryhmätyö tarkoittaa tiettyjen erityispiirteiden kokonaisvaltaista toteuttamista, Leader-metodia. Erityispiirteet tulee huomioida paikallisen kehittämissuunnitelman ja strategian toimeenpanossa eli toteutuksessa. Toimintaryhmätyö on ohjelmallista kehittämistä, eli perustuu paikalliseen kehittämissuunnitelmaan (tai -ohjelmaan).

Toimintaryhmä ja toimintaryhmätyö Toimintaryhmä voidaan tulkita ja käsitteellistää TOIMIJAVERKOKSI ja toimintaryhmätyö puolestaan TOIMINTAJÄRJESTELMÄKSI.

Toimintaprosessit Toimintajärjestelmästä voidaan erottaa: 1) Rutiineina hallittavat prosessit 2) Komplekseina hallittavat prosessit 3) Luovat prosessit.

L-metodi L-metodi on toimintatapa, jota noudattaen luodaan ja konstruoidaan tietoa. Tätä toimintatapaa noudattaen voidaan luoda tietoa ja vaikuttavaa toimintaa maaseudun kehittymiseksi.

L-metodi Leader-metodi (toimintaryhmätyö) on maaseudun paikallisen kehittämisen henkisen ja sosiaalisen pääoman hallinnan ja käyttämisen tapa, jossa käytetään ja luodaan tietoa siitä, miten maaseudun niukoista voimavaroista luodaan kestävää kehitystä.

L-metodin erityispiirteet Alueperusteisuus Alhaalta ylös periaate Paikallinen kumppanuus (toimintaryhmä) Monialaisuus (integroiva ja sektorien välinen strategia) Innovatiivisuus (aikaisemmin myös pilottiluonteisuus ) Alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö Verkostoituminen

Alueperusteisuus Kehittämissuunnitelma tehdään ja strategia määritellään tietyn rajatun alueen nykytilanteen, vahvuuksien, heikkouksien ja mahdollisuuksien mukaan. Suomessa alueperusteisuus on vakiintunut seutukuntaa vastaavaksi toimintatasoksi, joka ei kuitenkaan vastaa välttämättä virallista tilastollista seutukuntajakoa. Kullakin seudulla toimii yksi toimintaryhmä.

Alhaalta ylös -periaate Kehittämisstrategian laatimista ja täytäntöönpanoa koskeva päätöksentekovalta kuuluu paikalliselle toimintaryhmälle. Toimintaryhmän tehtäviin kuuluu paikallisen väestön neuvonta, innostaminen ja koulutus kehittämistyöhön. Suomessa tämä on vakiintunut tarkoittamaan toimintaryhmän autonomian lisäksi paikallisten toimijoiden suoraa ja välitöntä osallistumista hankkeisiin sekä paikallisten ideoiden jalostamista ja generointia.

Paikallinen kumppanuus (toimintaryhmä) Laajasti tulkiten kumppanuudella viitataan toimintatapaan yleisesti, laajaan yhteistoimintaan ja rajoja ylittävien verkostojen rakentamiseen. Paikallisella kumppanuudella tarkoitetaan rajatummin julkisista ja yksityisistä yhteistyöosapuolista muodostuvaa toimintaryhmää. Se on toimintaryhmätyön subjekti. Suomessa toimintaryhmän edellytetään toimivan kolmikantaperiaatteella: toimintaryhmän (juridisesti yhdistys) hallituksessa on oltava kolmasosa yhteisöjen ja yritysten, kolmasosa alueen asukkaiden ja kolmasosa paikallisen julkisen hallinnon (kuntien) edustajia.

Monialaisuus (integroiva ja sektorien välinen strategia) Kehittämisstrategiassa on kokonaisvaltainen, kumppanuuteen perustuva lähestymistapa, joka perustuu eri sektoreiden, toimijoiden ja hankkeiden väliseen vuorovaikutukseen.

Innovatiivisuus (aikaisemmin myös pilottiluonteisuus ) Kehittämisstrategiassa tulee korostaa keinoja, joiden avulla pyritään uudenlaiseen kestävään kehitykseen verrattuna alueella aikaisemmin sovellettuun käytäntöön. Toimintaryhmien strategialla ja hankkeilla tulisi olla jokin uutuusarvo ja pyrkimys uuden luomiseen ja kokeiluihin.

Alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö Kehittämisstrategian mukaisesti toteutetaan kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöhankkeita.

Verkostoituminen Paikallisten toimintaryhmien kansallinen ja kansainvälinen kokemusten ja tietotaidon vaihto kaikkien asianomaisten toimijoiden välillä. Suomessa kaikki toimintaryhmät kuuluvat kansalliseen verkostoon. Euroopan tasolla toimii puolestaan kansainvälinen verkostoyksikkö.

kohti 2.0 versiota L-metodi on sosiaalinen innovaatio, joka kiinnittyi Suomessa otolliseen maaperään. Se laajentui ja muotoutui täällä omanlaiseksi toimintaryhmätyöksi. Voiko toimintaryhmätyö toimia vielä tehokkaammin ja vaikuttavammin paikallisen kekseliäisyyden kannustajana, uusien innovaatioiden kehittelijänä ja kokeilijana?

kohti 2.0 versiota! toimintaryhmätyö voi muodostua kestäväksi paikalliseksi toimintatavaksi, jos 1) metodiin sitoudutaan ja 2) metodia kehitetään jatkuvasti.

kohti 2.0 versiota! Mikä on median suhde metodiin? (ml. lehdistökuva) Miten medioita käytetään? Mitä medioita käytetään? Mikä on metodin suhde mediaan?