InfraTM - Pilottien määrittelyn ohjeistus

Doc Id C51D055B436B Versio 0.1 Luokitus T - Technical reports Pvm 2009-07-07 Status Luonnos InfraTM - Pilottien määrittelyn ohjeistus Dokumentin lisätiedot Projektiviite Tekijä(t) Dokumentin omistaja Julkisuus InfraTM Kalle Serén (toim.) Eurostep Oy Public Eurostep Oy Karvaamokuja 3, FI-00380 HELSINKI, Puh.: +358 (0)20 7902 820 Faksi: +358 (0)20 7902 821 Sähköposti: info.finland@eurostep.com

InfraTM Pilottien määrittelyn ohjeistus 2 Yhteenveto Tässä dokumentissa esitetään InfraTM-hankkeeseen liittyvien pilottiprojektien määrittelyn ohjeistus. Ohjeistus koskee erityisesti hankkeiden alkuvaiheita, ehdotus- ja läpiviennin suunnittelun vaiheita. Dokumenttihistoria Versio Pvm Tekijä Kommentti 0.1 2009-07-07 Kalle Serén Ensimmäinen versio sisäiseen kommentointiin.

InfraTM Pilottien määrittelyn ohjeistus 3 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 4 1.1 Tarkoitus... 4 1.2 Yleistä pilottien määrittelystä eri vaiheissa... 4 2. MÄÄRITTELY PROJEKTIEHDOTUSVAIHEESSA... 5 3. MÄÄRITTELY PROJEKTIN LÄPIVIENNIN SUUNNITTELUSSA... 7 3.1 Määriteltävät asiat... 7 3.2 Osaprosessin kuvaus... 8 3.3 Tiedonsiirron määrittelyn kuvaus... 10 4. DOKUMENTOINTI TOTEUTUSVAIHEEN AIKANA... 12 5. LOPPUDOKUMENTOINTI... 12 6. LÄHDEVIITTEET... 13

InfraTM Pilottien määrittelyn ohjeistus 4 1. Johdanto 1.1 Tarkoitus Tämän dokumentin tarkoituksena on ohjeistaa InfraTM-hankkeeseen liittyvien pilottihankkeiden määrittelyä siten, että hankkeista saatava palautetieto olisi yhdenmukaisesti esitettyä ja paremmin hyödynnettävissä jatkokehitystoimia ajatellen. Määrittely on tässä yhteydessä voimakkasti suunnattu, InfraTM-hankkeen rajauksen mukaisesti, nimenomaan tietojen hallinnan ja tietoprosessin näkökulmasta. Määrittelyä ja dokumentointia suoritetaan jatkuvasti pilottihankkeen elinkaaren aikana, joskin määrittelyn tarkkuus- ja yksityiskohtaisuustaso syvenee hankkeen edetessä. Määrittelyä ei voidaa ohjeistaa kaikista näkökulmista tyhjentävästi, ja pyrkimyksenä onkin lähinnä esittää mahdollisia kuvaustapoja ja hyviä dokumentointikäytäntöjä käytettäviksi pilottihankkeiden ehdotus-, totetutusuunnittelu- ja toteutuksen palautetietojen keräysvaiheessa. Dokumentti on työdokumentti, jota on tarkoitus päivittää sitä mukaa kun palautetta saadaan käytännön toteutusvaiheen tarpeista. InfraTM-hankkeen tiekartan kehitystyön yhteydessä kehitetty karkean tason Prosessitiekarttapohjaa käytetään potentiaalisten pilottien tunnistamiseen, asemointiin ja priorisointiin, ja tätä on hyödynnetty esim. InfraTM Workshop:ssa Kohti yhteistä inframallia 19.5.2009 [1], jossa ensimmäisiä pilottiehdotuksia arvioitiin ja asemoitiin. Pilottien varsinaiseen määrittelyyn, konkretisointiin ja suunnitteluun tarvitaan kuitenkin tarkempaa kuvausta, esimerkiksi tarkempien prosessimallien ja määrittelykaavioiden muodossa. Tässä voidaan tunnistaa ainakin seuraavia tarpeita: Pilotin kohteena olevan osaprosessin tarkempi kuvaus; Pilotin osaprosessiin osallistuvat osapuolet ja roolit; Pilotin osaprosessin eri vaiheessa käsiteltävät tietovirrat ja niiden tietosisältö; Pilotin osaprosessissa käytettävät tietotekniset ratkaisut, sovellukset ja rajapinnat (tyyppi ja tuotenimi, standardit). 1.2 Yleistä pilottien määrittelystä eri vaiheissa Pilottiprojektin määrittely tarkentuu projektin elinkaaren eri vaiheissa. Tässä dokumentissa ohjeistus on jaettu seuraaviin määrittelyvaiheisiin: Projektiehdotusvaihe: pilotin kohdeprosessin kuvaus ja tunnistetietojen dokumentointi Projektin läpiviennin suunnittelu: pilotin kohdeprosessin tarkempi suunnittelu; Dokumentointi toteutusvaiheen aikana: jatkuva kokemustiedon kirjaaminen sekä mahdollisten muutosten dokumentointi; Loppudokumentointi: kokemusten ja palautetietojen sekä prosessien toteutuman kirjaaminen. Tässä dokumenttiversiossa keskitytään kahteen ensimmäiseen määrittelyvaiheeseen. Määrittelyn ohjeistuksessa on hyödynnetty kokemuksia talonrakennuspuolen tuotemallinnuspilottihankkeiden dokumentoinnista [3, 4] sekä osittain BuildingSMART-yhteisön IFC-standardoinnin yhteydessä käytetyistä käytännöistä [5].

InfraTM Pilottien määrittelyn ohjeistus 5 2. Määrittely projektiehdotusvaiheessa Projektiehdotusvaiheessa pilottiprojekti määritellään mahdollisimman eritellysti, jotta päätöksenteko mm. rahoituksen suhteen olisi helpompaa. Seuraavat asiat määritellään mahdollisuuksien mukaan sikäli kuin ne ovat tiedossa (tarkempi määrittely esitetään läpiviennin suunnittelussa, ks. 3. luku): Yleinen pilottikohteen kuvaus: o Identifioiva nimi o Yleiskuvaus tekstimuoisena o Omistaja/tilaaja o Urakka- tai hankemuoto o Pilottihankkeen alustavasti arvioidut arvioidut lisäpanostukset, resurssiarvio ja kustannusarvio o Pilottihankkeen alustava aikataulu Pilotin kohteena olevan osaprosessin yleiskuvaus: o Yleinen tekstikuvaus prosessista sekä asemointi prosessikarttapohjassa (ks. kuva 1) Pilotin osaprosessiin osallistuvat osapuolet ja roolit: o Nimetyt osapuolet ja heidän roolinsa esitettynä taulukkomuodossa Pilotin osaprosessin eri vaiheessa käsiteltävät tietovirrat ja niiden tietosisältö o Identifioitujen tietovirtojen käsiteltävä tietosisältö esitetään taulukkomuodossa karkealla tasolla Pilotin osaprosessissa käytettävät tietotekniset ratkaisut, sovellukset ja rajapinnat (tyyppi ja tuotenimi, standardit) o Tietotekniset ratkaisut ja sovellukset sekä rajapinnat ja käytettävät tiedonsiirtoformaatit esitetään taulukkomuodossa siltä osin kuin ne ovat tiedossa. Odotetut hyödyt ja kerättävä palautetieto: o Eritellään kehitystyön osatavoitteet alustavasti o Määritellään alustavasti kerättävä palaute

InfraTM Pilottien määrittelyn ohjeistus 6 Tietokannat Teollisuus Urakoitsijat Suunnittelijat Tilaaja Hanketieto Lähtötietojen hankinta Suunnittelun ohjaus Suunnittelu Hankesuunnittelu Rakentaminen Rakentamisen valvonta Rakennetun todentaminen Käyttö, hoito ja ylläpito Käyttö, hoito ja ylläpito Kunnon seuranta Inframalli [lähtötieto] Inframalli [suunnittelu] Inframalli [toteutus] Inframalli [toteuma] Inframalli [ylläpito] Inframalli [jäännösarvo] Rekisterit Rekisterit [päivitys] Kuva 1. Esimerkki pilottiprojektista asemoituna InftaTM prosessikarttapohjaan [1].

InfraTM Pilottien määrittelyn ohjeistus 7 3. Määrittely projektin läpiviennin suunnittelussa 3.1 Määriteltävät asiat Pilottiprojektin läpiviennin suunnitelma on edelleenkehitetty ja tarkennettu versio projektiehdotuksessa esitetystä pilottiprojektin määrittelystä. Projektin läpiviennin suunnitelmassa tulee määritellä seuraavat asiat: Yleinen pilottikohteen kuvaus: o Identifioiva nimi o Yleiskuvaus tekstimuoisena o Omistaja/tilaaja o Urakka- tai hankemuoto o Pilottihankkeen edellyttämät lisäpanostukset, resurssiarvio ja kustannusarvio o Pilottihankkeen aikataulu Pilotin kohteena olevan osaprosessin tarkempi kuvaus: o Yleinen tekstikuvaus prosessista sekä asemointi prosessikarttapohjassa (otetaan projektiehdotusvaiheen suunnitelmasta) o Lisäksi esitetään prosessikuvaus työnkulkuna diagrammina (kohdassa 3.2 esitetään vaihtoehtoisia kuvaustapoja) Pilotin osaprosessiin osallistuvat osapuolet ja roolit: o Nimetyt osapuolet ja heidän roolinsa esitettynä taulukkomuodossa o Lisäksi osapuolet ja heidän toimintonsa väliset yhteydet esitetään prosessikuvauksen diagrammissa (kohdassa 3.2 esitetään vaihtoehtoisia kuvaustapoja) Pilotin osaprosessin eri vaiheessa käsiteltävät tietovirrat ja niiden tietosisältö o Identifioitujen tietovirtojen käsiteltävä tietosisältö esitetään taulukkomuodossa (nimetty tieto, kuvaus ja tietotyyppi) o Lisäksi toimintojen väliset tietovirrat esitetään prosessikuvauksen diagrammissa (kohdassa 3.2 esitetään vaihtoehtoisia kuvaustapoja) o Yleiskuvaus tiedonsiirrosta pilotissa kuvataan tiedonsiirron määrittelydiagrammina (kohdassa 3.3 esitetään kuvaustapa tarkemmin) Pilotin osaprosessissa käytettävät tietotekniset ratkaisut, sovellukset ja rajapinnat (tyyppi ja tuotenimi, standardit) o Tietotekniset ratkaisut ja sovellukset sekä rajapinnat ja käytettävät tiedonsiirtoformaatit esitetään taulukkomuodossa. o Lisäksi toiminnot, osapuolet, sovellystyypit (nimetyt sovellukset) sekä tiedonsiirrot kuvataan tiedonsiirron määrittelydiagrammissa (kohdassa 3.3 esitetään kuvaustapa tarkemmin)

InfraTM Pilottien määrittelyn ohjeistus 8 Odotetut hyödyt ja kerättävä palautetieto: o Eritellään kehitystyön osatavoitteet tarkemmin, esim. seuraavien näkökulmien kautta: 1. Prosessihyödyt, esim. turhat toiminnot pois, vähemmän toimintoja, mahdollisuudet rinnakkaisuuteen, uudelleenjärjestys mahdollistaen tarkempia tietoja aikaisemmassa vaiheessa, jne. 2. Ajalliset hyödyt, esim. tehtävien nopeampi suoritus, rinnakkaisuus, yms. (osittain päällekkäisiä prosessihyötyjen kanssa) 3. Rahalliset hyödyt, esim. säästöt työmäärissä, turhien uusintatöiden välttäminen (tulee myös tiedon laadusta), tulostuskulujen vähentyminen, jne. 4. Tiedon laatu ja käytettävyys, esim. Virheiden välttäminen, oikea-aikaisuus, saatavuus oikeille tahoille, uudet käyttömahdollisuudet (visualisoinnit hankkeiden alkuvaiheessa, hankkeiden 4D-simuloinnit tuotannonohjauksen apuvälinenä, jne.) o Määritellään erikseen kerättävä palaute 3.2 Osaprosessin kuvaus Pilotoinnissa kohteena oleva osaprosessi tulee kuvata niin, että selkeästi voidaan identifioida toiminnot joiden välillä siirretään tai jaetaan tieto tai joissa muodostetaan malleja. Tietovirrat toimintojen välillä ovat keskeisessä asemassa. Kuvaukseen tulee sisällyttää osapuolet, jotka toteuttavat toiminnot, mikä puoltaa kuvaustapaa, joka perustuu osapuolikohtaisiin kaistoihin (engl. "swim lane"). Tähän voidaan soveltaa sopivaa liiketoimintaprosessien kuvausnotaatiota. Sopivia notaatioita ovat esim. Cross Functional Flowchart (mm. MS Visiosta löytyvä liiketoimintaprosessin kuvaustapa), ks. esimerkki kuvassa 2. UML Aktiviteettidiagrammi soveltaen (esim. UML 1.3 mukainen notaatio [6]), ks. esimerkki kuvassa 3. Business Process Modeling Notation BPMN (käytetään mm. IFC-pohjaisten käyttötapausten dokumentontiin, ks. [5]), ks. esimerkki kuvassa 4.

InfraTM Pilottien määrittelyn ohjeistus 9 Esimerkkiprosessi Vaihe 1 Vaihe 2 Osapuoli X Alku Toiminto 1: Tuota AB Tieto AB Ei OK Osapuoli Y Toiminto 2: Tarkista AB Tieto AB OK? OK Toiminto 3: Generoi dokumentti AB Loppu Hankkeen tietovarannot Tieto AB [tietokannassa] Kommentti: tässä suoritetaan tiedon tarkastus Osapuoli Y:n toimesta Dokumentti AB Julkiset rekisterit Lahtötieto XZ Kuva 2. Esimerkki osaprosessin työnkulusta kuvattuna Cross Functional Flowchart -kaaviona. Osapuoli X Osapuoli Y Hankkeen tietovarannot Julkiset rekisterit Toiminto 1: Tuota AB Lähtötieto XZ Tieto AB Tieto AB [Tietokannassa] Toiminto 2: Tarkista AB [Tieto AB ei OK] [Tieto AB OK] Kommentti: tässä suoritetaan tiedon tarkastus Osapuoli Y:n toimesta Toiminto 3: Generoi dokumentti AB Dokumentti AB Kuva 3. Esimerkki osaprosessin työnkulusta kuvattuna UML aktiviteettidiagrammina.

InfraTM Pilottien määrittelyn ohjeistus 10 Vaihe 1 Vaihe 2 Osapuoli X Toiminto 1: Tuota AB Tieto AB luotu Ei OK InfraTM Esimerkki Osapuoli Y Hankkeen tietovarannot Tieto AB [Tietokannassa] Toiminto 2: Tarkista AB Tieto AB OK? OK Kommentti: tässä suoritetaan tiedon tarkastus Osapuoli Y:n toimesta Toiminto 3: Generoi dokumentti AB Dokumentti AB luotu Dokumentti AB Julkiset rekisterit Lähtötieto XZ Kuva 4. Esimerkki osaprosessin työnkulusta kuvattuna BPMN-diagrammina. 3.3 Tiedonsiirron määrittelyn kuvaus Tiedonsiirron määrittely kuvaa toimintojen ja niissä käytettävien sovellusten välistä tiedonsiirtoa ja tiedon yhteiskäyttöä. Kuvaukseen tulee liittää tietovirran tietosisältö ja mahdollinen formaatti (esim. LandXML 1.2, ASCII/CSV, jne.). Kuvaukseen voidaan käyttää esim. Talonrakennuspuolen Tuotemallitieto rakennusprosessissa (ProIT) -hankkeessa kehitettyä ja sovellettua kuvaustapaa (ks. kuva 5). UML staattista luokkadiagrammia sovellettuna sovelluskarttana (ks. kuva 6). Rooli tai osapuoli (esim. suunnittelija) Tietosisältö (ja tiedon formaatti) Osapuoli XX Osapuoli YY Toiminto XX XX tieto YY-formaatti Toiminto YY Sovellus X Sovellus Y Toiminto (esim. rakennesuunnittelu) Sovellustyyppi/ käytetty sovellus (esim. 3D CAD) Kuva 5. Tiedonsiirron määrittelyn kuvausnotaatio (notaatio on lainattu Tuotemallitieto rakennusprosessissa -hankkeen käyttötapausmäärittelyistä [2], jota on soveltaen käytetty myös ko. hankkeen pilottien dokumentoinnissa [4]).

InfraTM Pilottien määrittelyn ohjeistus 11 Formaatti: UML-rajapinta liitettynä tarjoavan sovelluksen luokkaan Sovellus X YY-formaatti XX tieto [viittaus mahdolliseen erilliseen kuvauskseen] Tietosisältö UML kommenttina liitettynä UML-riippuvuuteen Sovellus Y Sovellustyyppi/ käytetty sovellus UML-luokkana Toiminto XX Osapuoli XX Toiminto YY Osapuoli YY Käyttävä sovellus kuvataan UML-riippuvuutena Toiminto ja rooli/osapuoli UML kommenttina Kuva 6. Tiedonsiirron määrittely UML-luokkadiagrammina [6].

InfraTM Pilottien määrittelyn ohjeistus 12 4. Dokumentointi toteutusvaiheen aikana < Määritellään myöhemmässä vaiheessa > 5. Loppudokumentointi < Määritellään myöhemmässä vaiheessa >

InfraTM Pilottien määrittelyn ohjeistus 13 6. Lähdeviitteet 1. SERÉN, K. InfraTM-tiekartta: Prosessikarttapohja 1. workshopin työkaluna. Versio 1.2. InfraTM Workshop Kohti yhteistä inframallia 19.5.2009. (URL: http://www.rts.fi/infratm/infratm_tiekartta_prosessikarttapohja_2009_05_11.ppt) 2. KARSTILA, K. & SERÉN, K. ProIT Tiedonsiirron käyttötapaukaset. ProIT, Rakennusteollisuus RT, 2005 (URL: http://virtual.vtt.fi/virtual/proj6/proit/): Rakennussuunnittelusta määrä- ja kustannuslaskentaan Rakennussuunnittelusta rakennesuunnitteluun Rakennussuunnittelusta LVI-suunnitteluun Suunnittelusta suunnittelun koordinointiin Määrätiedon siirto Tuotekirjastotiedon siirto 3. SULANKIVI, K. Kokemuksia tuotemallin ja 4D:n hyödyntämisestä. ProIT, Rakennusteollisuus RT, 2004. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, 7.10.2004. ISBN 952-5004-52-X (URL: http://virtual.vtt.fi/virtual/proj6/proit/) 4. SULANKIVI, K. Tuotemallipilotit 2005. ProIT, Rakennusteollisuus RT, 2005. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Marraskuu 2005. (URL: http://virtual.vtt.fi/virtual/proj6/proit/) 5. WIX, J. Information Delivery Manual. Guide to Components and Development Methods. Version 1.1, 22.10.2007. BuildingSMART International Alliance for Interoperability, 2007. (URL: http://www.iai.no/idm/idm_resources/idm_methods_guides/idm2_methodology_20071022.pdf) 6. BOOCH, G., RUMBAUGH, J. & JACOBSEN, I. The Unified Modeling Language User Guide. Addison-Wesley, 1999. ISBN 0-201-57168-4