Vaalijalan laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten asumisen sekä työ- ja päivätoiminnan järjestäminen

Me asumme omassa kodissa ja käymme työ ja päivätoiminnassa! TARVESELVITYS Vaalijalan laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten asumisen sekä työ- ja päivätoiminnan järjestäminen

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. TAUSTATIEDOT... 4 2.1 Strategiat ja verkostosuunnitelmat... 4 2.2 Visio, arvot ja toiminta-ajatus... 5 3. NYKYTILANTEEN KUVAUS... 7 3.1 Toiminnan nykytilanteen kuvaus... 7 3.2 Hankkeeseen liittyvien tilojen nykytilanteen kuvaus... 7 4. TAVOITTEET... 9 4.1 Yksiköiden palvelukuvaukset... 9 4.2 Kaikkien tarvitsemat palvelut... 14 4.3 Toimitilojen tavoitteet... 14 4.4 Palo- ja rakennuslainsäädännön huomioiminen... 15 5. VAIHTOEHTOISET MALLIT... 15 5.1 Valkeisen sairaalan tilat... 15 5.2 Alavan sairaalan tilat... 17 5.3 Harjulan sairaalan tilat... 17 5.4 Uudisrakennusvaihtoehto... 18 5.5 Vaalijalan malli... 18 6. KUSTANNUKSET... 18 6.1 Investointi- ja rakennuskustannukset... 18 6.2 Perushankinnat... 18 6.3 Käyttökustannukset... 18 6.4 Toiminnan tilapäisjärjestelyjen kustannukset... 21 7. AIKATAULU... 21 8. MUUT REUNAEHDOT... 22 9. TYÖRYHMÄN ESITYS... 23 10. LIITTEET... 23

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 3 Tarveselvitys Vaalijalan laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten asumisen sekä työ- ja päivätoiminnan järjestämisestä 1. JOHDANTO Palvelualuejohtaja asetti 7.6.2013 päätöspöytäkirjan mukaisesti (00.01.05, asianro 4599/2013) hanketyöryhmän selvittämään Valkeisen sairaalan tulevaa käyttöä. Valkeisen sairaalan vuokrasopimukset olivat päättymässä 31.12.2013 ja rakennus tyhjenemässä sairaalakäytöstä. Rakennuksen tuleva käyttötarkoitus on avoinna. Lisäksi perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla on valmistunut palveluverkkosuunnitelma, jossa eri asiakasryhmien palvelun tarvetta ja tilaratkaisuja on arvioitu vuoteen 2030 saakka. Hankeryhmän tehtävänä oli selvittää Valkeisen sairaalan rakennuskokonaisuuden soveltuvuutta kehitysvammahuollon ja vammaispalvelujen käyttöön. Hanketyöryhmän puheenjohtajana toimi hoivajohtaja Mari Antikainen ja sihteerinä Anne Miettinen. Hanketyöryhmän jäseniä olivat vammaispalvelupäällikkö Kauko Pursiainen, sosiaalityöntekijä Harri Vartiainen, lääkäri Tiina Hyvärinen, työnohjaaja Eija Väisänen, hankintacontroller Pekka Savolainen, sosiaalityön opiskelija Tiia Kokkola sekä kaupunginarkkitehti Liisa Kaksonen Hanketyöryhmän kutsumina asiantuntijoina olivat toimitilapäällikkö Harri Korkalainen Kuopion kaupungin Tilakeskuksesta, Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen, aluehallintoviraston edustaja ja alan asiantuntijoita esim. autismikuntoutuksen osalta. Hanketyöryhmä on käsitellyt toimintojen järjestämistä tehtävänantoa laajemmin siten, että työskentelyn aikana on tarkasteltu kehitysvammaisten asiakkaiden palveluasumisen, työ- ja päivätoiminnan ja erityisopetuksen ja terapiapalvelujen järjestämistä. Kehitysvammaisia asiakkaita on Kuopion kaupungissa noin 700 henkilöä. Tämä selvitys koskee 30-40 kehitysvammaisen asiakkaan ryhmää, joiden laitoshoito, työ- ja päivätoiminta, erityisopetus ja terapiapalvelut järjestetään tällä hetkellä Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa. On tarpeen huomioida, että sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositus 2012:5 kehitysvammaisten yksilölliseen asumiseen tulee käsitellä omana hankekokonaisuutenaan tulevaisuuden tarpeiden ratkaisemiseksi, joten tämä selvitys koskee ainoastaan Vaalijalan laitoshoidon uudelleen organisointia. Kehitysvammaisten laitosasumisesta on pyritty eroon jo useamman hallituskauden ajan. Nykyhallituksen tavoitteena on purkaa laitoshoito vuoteen 2020 mennessä. Kehitysvammaisten asumisohjelman tavoitteena on tuottaa pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille noin 1 500 asuntoa ja lapsuudenkodista muuttaville kehitysvammaisille noin 2 100 asuntoa.

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 4 Hanketyöryhmässä on tullut esille tarve tehdä yhteistyötä lastensuojelun kanssa uudenlaisten toimintamuotojen organisoimiseksi. Monilla kehitysvammaisilla asiakkailla on vastaavia palveluntarpeita kuin lastensuojelun asiakkailla (mm. psykiatrinen hoito). Työryhmä sai tarveselvityksen valmiiksi alkuperäisen aikataulun mukaisesti 30.9.2013. Peten johtoryhmä käsitteli asiaa kokouksessaan 1.10.2013 ja merkitsi asian tiedoksi. Sairaalakadun arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailun valmistelu käynnistyi kaupungin ja Savonia- ammattikorkeakoulun yhteistyönä loppuvuodesta 2013. Kilpailualueeseen kuuluu myös Valkeisen sairaalan tontti ja kaupunki linjasi valmistelutyön yhteydessä luopuvansa tontista ja rakennuksista viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä. Valkeisen sairaalan käyttöön liittyvät selvitykset ovat mukana tässä tarveselvityksessä, mutta työryhmä on päivittänyt esitystään (kohta 9) siten, että loppuvuonna 2013 tehdyt päätökset on otettu esityksessä huomioon. 2. TAUSTATIEDOT 2.1 Kuopion kaupungin strategia Palvelualueuudistuksen tavoitteita ovat asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin selkeämpi korostaminen palvelutarjonnassa ja jokaisen omassa työssä. Tarkoituksena on tarjota selkeämpää ja suoraviivaisempaa toiminnan ohjausta, jossa toiminnan arviointi on entistä keskeisemmässä roolissa johtamisessa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on nopeampi toiminnan painopisteiden muutoskyky ja ketterämpi organisaatio. Näin saamme tehokkaammat tehtäväkokonaisuudet ja itsenäisemmän ja vastuullisemman työskentelykulttuurin. Kuopion kaupungin strategiassa määritellään mm., että Kuopio on Itä-Suomen suunnannäyttäjä ja veturi. Kuopio on kärkikaupunkien joukossa määrittelemässä Suomea koskevia kehityksen linjauksia. Kuopiossa on kehittynyt, kansainvälinen ja monipuolinen elinkeinoelämä. Kuopio on korkeatasoisen koulutuksen sekä tutkimusja kehitystoiminnan keskittymä. Kuopiossa on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut ja Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Kehitysvammapalvelut ovat ammatillisen osaamisen suunnannäyttäjä ja vahvistaja Kuopiossa. Kehitysvammapalvelut ovat mukana toteuttamassa kehitysvammaisten asiakkaiden asumispalvelujen, autismikuntoutuksen ja työ- ja päivätoiminnan tarpeita ja kehityksen linjauksia. Kehitysvammapalvelut ovat ammatillista, osaavaa ja monipuolista palvelua. Henkilöstön koulutukset ovat sosiaali- ja terveysalalta sekä henkilöstöllä on osaamista kehitysvammaisuudesta ja heidän kuntoutuksestaan. Yksiköissä on omia sisäisiä kehittämishankkeita ja henkilöstö osallistuu kehitysvamma-alan tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Kehitysvammapalvelut ovat suunniteltu asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti. Kuopion kehitysvammapalvelut ovat edelläkävijä kehitysvammaisten asiakkaiden palvelujen kehittämisessä. Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvityksen 1. osa, asumispalvelut ja sairaalapalvelut, valmistui elokuussa 2013. Selvitys on laadittu perusturvan ja terveydenhuollon pitkän tähtäimen kehittämisen tueksi. Raportissa hahmotetaan vuoden 2030 asumispalveluiden paikkamäärätarpeita, palveluiden järjestämistapoja, palveluiden sijaintia ja tilallisia perusteluja sekä asuntojen että palvelukeskusten osalta. Selvityksessä tarkastellaan omana

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 5 kokonaisuutenaan kehitysvammaisten ja vammaisten asumispalveluja, jotka ovat Kuopion kaupungin (perusturvan) järjestämisvastuulla. Erityisryhmien osalta asumispalvelut pyritään järjestämään oman kotikunnan alueella ja painopistettä siirretään kohti kevyempiä asumispalveluiden muotoja. Selvityksessä tulevaisuuden malliksi esitetään palvelukampuksia, jotka ovat alueellisia, hallinnollisia ja toiminnallisia palvelukokonaisuuksia, jotka yhdistävät ennakoivan toiminnan ja ympärivuorokautisen hoidon. Palvelukampuksen palveluissa tulee painottaa asiakaslähtöisyyttä. Verkostoselvityksen mukaan kehitysvammaisten asumispalveluiden sijaintipainopisteet olisivat keskusta ja Puijonlaakso. Verkostoselvityksen visiovaiheessa kartoitettiin kampusalueilla sijaitsevia kaupungin omistamia kiinteistöjä, joiden tuleva käyttö on pohdinnan alla. Valkeisen sairaalan osalta selvitykseen on kirjattu seuraavat seikat: Alue sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa ja hyviä ulkoilumahdollisuuksia. Alue suosii käyttäjäkuntaa, joka omatoimisesti hyötyy keskustan lähipalveluista ja ulkoilualueista. Yhdistettynä viereisten, tällä hetkellä Savonia -ammattikorkeakoulun käytössä olevien tonttien potentiaaliin Valkeisen alueelle on mahdollista kehittää tasokas ja kattava kampuskeskuskokonaisuus tulevaisuudessa voimakkaasti kasvaville keskustakampuksen tarpeille. 2.2 Visio, arvot ja toiminta-ajatus Kehitysvammahuollon palvelut ovat tulevaisuuteen suunnattuja ja suunnittelussa huomioidaan kestävä kaupunkirakenne. Kehitysvammaisten asiakkaiden palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja ennaltaehkäiseviä palveluita. Työympäristön kehittämisessä on huomioitu, että työpaikka on vetovoimainen ja kilpailukykyinen. Työympäristössä huomioidaan asiakkaiden tarpeet, henkilöstön ammatillinen osaaminen, läheis- ja sidosryhmien yhteistyö ja hyvä maine palveluntuottajana. Palvelu on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa ja asiakastyö on asiakaslähtöistä ja kuntouttavaa toimintaa. Resurssien ja johtamisen osalta on huomioitu yksikön budjettiesitys, seuranta ja arviointi. Henkilöstön koulutus, hyvinvointi ja sitouttaminen ovat huomioidut ja johtaminen ja henkilöstöpolitiikka ovat kannustavia. Kehitysvammahuollon visiona on, että kehitysvammahuollon palveluyksiköt tarjoavat asiakaslähtöisiä ja kuntouttavia palveluja, ja niissä toimitaan yhteisökasvatuksen periaatteiden mukaan. Tulevaisuudessa asumispalvelut voivat olla palveluasumista autetussa, ohjatussa tai tuetussa asumisessa. Autismin kirjoon kuuluvien asiakkaiden kohdalla palvelu on autismikuntoutusta kasvatuksellista kuntoutusta, jossa luodaan kasvua ja kehitystä tukeva ympäristö ja tuetaan sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja arkielämän taitojen kehittymistä. Esimerkiksi työ- ja toimintakeskus tarjoaa työ- tai päivätoimintaa kehitysvammaisille henkilöille, mielenterveyskuntoutujille ja vammautuneille henkilöille. Työtoimintaa ovat työkeskuksen sisäinen työtoiminta, ohjattu avotyötoiminta ja avotyötoiminta. Henkilöstöllä on käytössä CAF-laadunhallintamalli CAF (Common Assessment Framework). CAF- laadunhallintamalli on yksikön eri toimintojen ja osa-alueiden arviointimalli. CAF-laadunhallintamalli edesauttaa julkisen sektorin organisaatioiden vertailukehittämistä. CAF-malli määrittelee kullekin

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 6 arviointialueelle erinomaista toimintaa kuvaavat tunnuspiirteet, mutta ei aseta standardeja. Oman toiminnan kuvaamisella ja tavoitteiden määrittelyllä asetamme itse omalle toiminnallemme kriteerit. CAF-malli helpottaa laatujohtamisen menetelmien käyttöönottoa julkisella sektorilla ja auttaa paikantamaan julkisen sektorin yksikönvahvuuksia ja kehittämisenpaikkoja (tai SHQS-kriteeristö). Kehitysvammapalvelut ovat aktiivisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Kuopiossa ja lähikunnissa. Kehitysvammapalvelut ovat hyvässä maineessa palvelujen tuottamisen ja ammatillisen osaamisen kautta. Kehitysvammapalveluissa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan asiakkaan palvelusuunnitelman pohjalta laadittua kuntoutussuunnitelmaa. Kuntoutussuunnitelman tavoitteiden toteutus on kirjattu asiakkaan päivä-ohjelmaan, jota toteutetaan kehitysvammapalveluja tarjoavissa yksikössä. Asiakkailla on aina vähintään palvelusuunnitelma, jos kuntoutussuunnitelmaa ei ole tehty. Kehitysvammapalveluja tuottavat yksiköt tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan ja muiden toimintaan liittyvien oppilaitosten kanssa. Kehitysvammapalveluja tuottavat yksiköt ovat monikulttuurisia ja suvaitsevaisia. Kehitysvammapalveluja tuottavissa yksiköissä on raikas ilmapiiri ja asiakkaita osallistetaan kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin (kulttuurikuriiri) sekä luontoon ja ympäristöön. Kehitysvammapalveluja tuottavat yksiköt tekevät yhteistyötä asiakkaan, läheisten ja muiden sidosryhmien kanssa sekä alueen asukasyhdistyksen kanssa. Kehitysvammahuollon arvot ja toimintaperiaatteet tukeutuvat kaupungin arvoihin. Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla ennakkoluuloton ja myös edelläkävijä. Kehitysvammapalvelut toteuttavat rohkeasti ja määrätietoisesti kehitysvammaisten asiakkaiden asumispalveluja ja työ- ja päivätoiminnan palveluja. Asiakkaat, läheiset ja sidosryhmät sekä henkilöstö luottavat kehitysvammapalvelujen toimintaan. Sitoutuminen syntyy yhdessä tekemisen ja osallistumisen kautta. Yhdessä tekeminen on keskustelua ja vuorovaikutusta sekä kysymysten ja erilaisten näkemysten huomioon ottamista. Yhdessä tekeminen kasvattaa luottamusta. Kehittämiselle on otollinen ilmapiiri turvallinen työympäristö, jossa kannustetaan luovuuteen. Luovuus on uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja sekä osaamisen ja tiedon jakamista. Luovassa ilmapiirissä kestetään ja ymmärretään myös epäonnistumisia. Asiakaslähtöisyyttä on asiakkaiden mukaanotto toiminnan ja palveluiden kehittämiseen sekä asiakaslähtöinen palveluasenne asiakkaan arvostaminen. Asiakkailta pyydetään palautetta (asiakaskyselyt), sitä analysoidaan ja käytetään hyväksi palvelujen kehittämisessä. Asiakasryhmien ja heidän tarpeiden parempi tunnistaminen otetaan palvelujen muotoilun lähtökohdaksi. Kehitysvammapalvelujen toiminta-ajatuksena on, että kehitysvammapalvelujen yksiköt tarjoavat asiakkailleen toimivat palvelut ja tilat sekä yhteisöllisen toimintaympäristön. Toiminnan lähtökohtana ovat asiakaslähtöinen / sensitiivinen palvelu ja toiminta. Kehitysvammapalvelujen arvoina ovat kaupungin strategian mukaisesti asiakaslähtöisyydessä ilmenevä ihmisarvo, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja turvallisuus. Kehitysvammapalvelujen on oltava helposti saatavia ja luotettavia. Kehitysvammapalvelujen yksiköiden on oltava rakenteellisesti ja toimintaympäristöltään esteettömiä ja erityisryhmien tarpeet on huomioitava.

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 7 3. NYKYTILANTEEN KUVAUS 3.1 Toiminnan nykytilanteen kuvaus Vaalijalan kuntayhtymässä on tällä hetkellä laitoshoidossa 32 kuopiolaista kehitysvammaista nilsiäläiset ja maaninkalaiset mukaan lukien. Lisäksi kuopiolaisia asuu Vaalijalan avohuollon asumisyksiköissä yhteensä 12, joista viisi asuu Nenonpellon kuntoutuskeskuksen (jatkossa Vaalijalasta puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan kuntoutuskeskusta) alueella asumisyksikkö Apollossa. Apollon asumisyksikkö aiotaan purkaa Vaalijan toimesta. Apollossa asuvien tilannetta tulee tarkastella kiireellisenä muiden Vaalijalassa asuvien tilannetta pohdittaessa. Vaalijalassa asuvat kuopiolaiset ovat varsin heterogeeninen ryhmä. Yksilöllisten tarpeiden perusteella asiakkaat on mahdollista ryhmitellä kolmeen suurin piirtein yhtä suureen yksikköön: 1. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö 13:lle. 2. Hoidollisten ja aistimonivammaisten yksikkö 8:lle. 3. Psykiatrisen tuen osaamiskeskus 15:lle. Yksiköt on tarkoituksenmukaista jakaa vielä muun muassa ikäryhmien mukaan pienempiin soluihin. Solujen välillä tulisi olla vuorovaikutteisuutta, koska Vaalijalan asukkaat tarvitsevat todella monipuolista tukea - esimerkiksi autistiset asukkaat eivät ole pelkästään autistisiksi katsottavia, vaan etenkin psykiatrinen ja jossain määrin myös hoidollinen tuki on useimpien kohdalla tarpeellista. Vaalijala on tähän mennessä tarjonnut asiakkailleen palveluita hyvin kokonaisvaltaisesti eri elämänvaiheet huomioiden. Siksi Vaalijalan henkilökuntaan kuuluu runsaasti muun muassa ohjaajia, lähihoitajia, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, lääkäreitä, psykologeja, psykiatreja, puheterapeutteja, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, sekä seksuaaliterapeutti ja taideterapeutti. Vaalijalassa toimii myös peruskoulu ja tuen tarpeiden mukaan räätälöityjä jatkoopintolinjoja, joten Kuopion päässä on huomioitava myös opetushenkilökunnan tarve. Kehitysvammapalveluja käyttävien asiakkaiden asiakaskyselyt on tehty työ- ja päivätoiminnan osalta keväällä 2013. Asiakaspalautteen perusteella toivomuksena on, että Vaalijalassa olevien hoitoa pyritään järjestämään kotikaupungissa. Aistimonivammaiset (kuurosokeat) ja nuoret psykiatrista tukea tarvitsevat asiakkaat on tarkasteltava erityistarpeidensa perusteella vielä yksilöllisemmin. 3.2 Hankkeeseen liittyvien tilojen nykytilanteen kuvaus Valkeisen sairaala Vuonna 2011 tehtiin hankeselvitys Kuopion kaupungin hoito- ja hoivalaitosten poistumisturvallisuuden parantamisesta. Pelastuslaissa 379/2011 sekä siihen liittyvässä asetuksessa pelastustoimesta 407/2011 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa laatimaan pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys mm. sairaaloihin, vanhainkoteihin, hoitolaitoksiin ym.

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 8 tiloihin, joissa asuvien / oleskelevien ihmisten toimintakyky havaita vaaratilanne tai mahdollisuudet toimia vaaratilanteen edellyttämällä tavalla ovat heikentyneet. Pelastussuunnitelmiin liittyvissä turvallisuusselvityksissä todettiin puutteita hoito- ja hoivalaitosten poistumisturvallisuudessa. Valkeisen sairaala oli yksi näistä kohteista. Poistumisturvallisuuden parantamiseksi Tilakeskus, perusturvan- ja terveydenhuollon palvelualue sekä Pohjois-Savon pelastuslaitos selvittivät yhteistyössä poistumisturvallisuuden parantamiseksi vaadittavia toimenpiteitä eri kohteissa sekä niiden aikataulua ja kustannuksia. Valkeisen sairaalan osalta tehtiin linjaus, että mahdollisten lähiajan toiminnan muutosten vuoksi kohteessa ei ole järkevää toteuttaa sammutusjärjestelmän rakentamista tässä vaiheessa. Poistumisturvallisuuden parantamiseksi päätettiin tehdä väliaikaistoimenpiteenä osastointimuutoksia. Mikäli toiminta säilyy nykyisen kaltaisena, sammutusjärjestelmä rakennetaan peruskorjauksen yhteydessä. Valkeisen sairaalaan toteutettiin vuonna 2012 seuraavat poistumisturvallisuutta parantavat toimenpiteet: Rakennuksen palo-osastokokoja pienennettiin uusilla EI60 palokatkoilla. Lisäksi oleskeluaulojen ja käytävien väliset seinälinjat muutettiin 1. ja 2. kerroksissa osastoivaksi seinälinjoiksi tiivistämällä kaikki rakenteiden liittymät ja läpimenot sekä varustamalla käytävän ja oleskeluaulan väliset aukot palo-ovin. Olevat ilmanvaihtokanavat varustettiin uuden palokatkon osalla palopellein IVsuunnitelmien mukaan. Poistumisteiden merkkivalaistuksen lisäykset tehtiin sähkösuunnitelmien mukaan. Lisäksi olevan porrashuoneen liukupalo-ovien toiminta kytkettiin 1. ja 2. kerroksessa paloilmoittimeen. Kiinteistö on peruskorjauksen tarpeessa erityisesti vanhan puolen osalta ja ns. uuden puolen talotekniikka vaatii korjausta noin viiden vuoden sisällä. Kuopion työkeskus Kuopion työkeskuksen työ- ja päivätoiminnan tilat sijaitsevat kolmessa kerroksessa eikä rakennuksessa ole hissiä. Osalla asiakkaista on liikuntarajoitteita ja tilat eivät ole esteettömät tilat, eivätkä palvele asiakkaan itsenäistä ja omatoimista liikkumista. Kuopion työkeskuksen tilat ovat toimivat puu-, metalli- ja kokoonpanon tilojen asiakastyössä sekä toimistotyössä, joskin liikuntarajoitteisia tai muutoin vammautuneita ei voida ottaa työtoiminnan asiakkaiksi tilojen esteellisyyden vuoksi, koska esim. ruokasali sijaitsee kolmannessa kerroksessa. Kehitysvammaisten henkilöiden päivätoimintaryhmältä puuttuu hoito- ja ohjaustyön osalta hoitotyössä tarvittava välineistö (pesutilat, hoitotyössä tarvittava yksityisyys, vesipisteet, viihtyisä yhteisö lepotiloineen). Työ- ja päivätoiminnan tiloista puuttuu vesipisteet. Äänieristys puuttuu kaikkien tilojen väliltä. Ilmastointi ja valaistus pitävät ääntä (työsuojelu- ja vaitiolovelvollisuusasia sekä asiakastyön työrauha puuttuu). Turvallisuusasiat ovat riski, koska tilat ovat kolmessa kerroksessa, joten paloturvallisuus ja poistuminen on haasteellista ko. asiakkaiden kanssa. Harjulan sairaalan Syrjälä-rakennus Harjulan sairaalan alueella sijaitsevan, vuonna 1905 valmistuneen Syrjälän alimmassa kerroksessa on kesään 2013 saakka toiminut yksityinen hoitokoti. Hoitokodin tiloihin on vuonna 2012 toteutettu automaattinen sammutusjärjestelmä.

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 9 Hoitokodissa on 9 kpl asuinhuoneita, joissa ei ole huonekohtaista wc-/ kph-tilaa. Huonekoko vaihtelee; 4 kpl on 11 m², 4 kpl 22 m² ja 1 kpl 16 m². Yhteistiloina on päivä- ja ruokailutilat, aulatilat, saunaosasto, vaatehuoltotilat yms. Tilat ovat tällä hetkellä tyhjillään ja otettavissa käyttöön melko lyhyellä varoitusajalla. 4. TAVOITTEET Tavoitteena on tuottaa Vaalijalassa asuvien asukkaiden kuopiolaisten palvelut jatkossa kotikunnassa. Hankkeen ydintavoitteena on taata asukkaille mahdollisuus asua Kuopiossa niin, että heidän palveluntarpeensa ja yhteiskunnallinen osallistumisensa pystytään huomioimaan (työ, kulttuuri, vapaa-aika). Vaalijalassa asuvien kuopiolaisten kehitysvammaisten tarvitsemat ammatilliset koulutustarpeet tulisi jatkossa toteuttaa kotikunnassa, mikä on asukaslähtöistä ja vähentää kuljetustarpeita. Tässä tarveselvityksessä on tavoitteena kehitysvammahuollon uudelleen organisointi vaiheittain siten, että 1. Ensimmäisessä vaiheessa siirretään Vaalijalan laitoshoito Valkeisen sairaalaan. 2. Toisessa vaiheessa toteutetaan laitoshoidon purkaminen vuoteen 2020 mennessä siten, että valtioneuvoston periaatepäätösten mukainen tavoite palveluasumisesta toteutuu. Valkeisen sairaalaan rakentuvaan kehitysvammaisen palvelukampukseen tulisi siten THL:n kehämallin mukaisesti laitoshoitoa, palveluasumista ja tilapäisen hoidon paikkoja. Vaalijalan ostopalveluista voitaisiin luopua lähes kokonaan. Lisäksi keskukseen tulisi kaikille kuopiolaisille kehitysvammaisille työ- ja päivätoiminnanpalveluja. Nykyisestä Kuopion työkeskuksen tiloista Kasarmikadulla voitaisiin luopua. Aikuissosiaalityön palvelupäällikköä on konsultoitu mahdollisuudesta toteuttaa työtoimintaa Kevama Oy:n ja Tukeva-työvalmennussäätiön kanssa, mutta aikuissosiaalityössä ei ole tietoa edellä mainittujen tahojen visioista tulevaisuutta ajatellen. 4.1 Palvelukampuksen laitoshoidon yksiköiden palvelukuvaukset Palveluilla tuetaan asiakkaan arjessa selviytymistä sekä itsemääräämisoikeuden toteutumista. Tavoitteena on, että asiakas selviytyy tarvitsemansa tuen avulla päivittäisessä elämässään mahdollisimman itsenäisesti. Palvelut toteutetaan kuntouttavalla työotteella, jolloin pyrkimyksenä on yhtäältä asiakkaan toiminnallisten valmiuksien kehittäminen ja toisaalta niiden ylläpitäminen. Asiakkaan erityiset tarpeet luovat kuntoutukselle raamit, joiden sisällä pyritään toimimaan mahdollisimman hyvin. Tilojen tulee olla erityisryhmien tarpeita vastaavat ja esteettömät. Valkeisen sairaalan tilat sijaitsevat lähellä keskustan palveluita muun muassa lenkkipolku, uimahalli, jäähalli, keilahalli ja kuntosalit sijaitsevat lähellä yksiköitä.

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 10 Vaalijalassa asuvien kuopiolaisten palvelut voidaan ryhmitellä 1. autistien ja lasten autistien kuntoutusyksiköksi 2. hoidollisten ja aistimonivammaisten yksiköksi ja 3. psykiatrisen tuen osaamiskeskukseksi. Seuraavassa esitetään asukkaiden tarvitsemien yksiköiden palvelukuvaukset, arviot tarvittavasta henkilöstöstä sekä eri yksiköiden asukasmäärät. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö 1. Erityistä tukea tarvitsevien lasten yksikkö, Valkeisen oppilaskoti kuntoutus (4+4 lyhytaikaista+4 tarvittaessa) Laitoshuoltoa tarvitsevilla lapsille on hyvin monenlaisia tuentarpeita. He tarvitsevat erityisesti autismikuntoutusta, kommunikoinnin tukea, yksilöllisesti jäsennellyn päivä- ja viikko-ohjelman sekä leikkauksien jälkeistä kuntoutusta ja apuvälinehuoltoa. Henkilökunnalla tulee olla myös valmius väkivaltaisen ja muuten aggressiivisen käyttäytymisen kohtaamiseen. Lapset tarvitsevat myös tarpeitaan huomioivaa perusopetusta ja kasvatusta. Lasten kanssa työskentelevän henkilökunnan osaamisen tulee olla ajantasaista, joten jatkuva jatkokouluttaminen on tärkeää. Tavoite Kuntoutuksen tavoitteena on luoda lapselle kasvua ja kehitystä tukeva ympäristö sekä tukea lapsen sosiaalisten vuorovaikutustaitojen ja arkielämän taitojen kehittymistä. Kuntoutuksen kautta tuetaan myös lapsen oppivelvollisuuden suorittamista hänen erityiset tuentarpeensa huomioiden. Kasvatuksellisen kuntoutuksen kautta lisätään toivottuja käyttäytymismalleja sekä vähennetään mm. impulsiivisuudesta ja toiminnanohjauksen puutteista johtuvia vaikeuksia. Lasten tarvitsema tuki on psykiatrista, neuropsykiatrista ja psykososiaalista. Usein myös perheet tarvitsevat tukea kasvatustehtävässään. Tavoitteena on lapsen kasvua edistävien tekijöiden lisääminen hänen ja hänen ympäristönsä vuorovaikutuksessa. Oppilaskodissa tulee olla mahdollisuus myös lyhytaikaiseen kuntoutukseen. Toimintaperiaatteet Lasten kuntoutus toteutetaan asiakaslähtöisesti jokaisen lapsen yksilölliset palveluntarpeet huomioiden. Lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet ja kasvua ja kehitystä tukeva ympäristö. Lasten kuntoutus toteutetaan yhteistyössä perheiden kanssa, jolloin lapsi nähdään osana lähiympäristöään. Lasten asioita käsitellään moniammatillisesti, ja lasten päivä- ja viikko-ohjelmat rakennetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kasvuympäristö rakennetaan mahdollisimman strukturoiduksi, jotta lasten on tuen tarpeistaan huolimatta helppo hahmottaa ympäristönsä. Tarvittaessa käytetään aistihuoneita. Toteutus Ohjauksessa on käytettävä tarpeen mukaan puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä. Kuntoutuksen menetelmiä on hyödynnettävä sekä asumisyksikössä että koulussa ja työ- ja päivätoiminnan yksiköissä, jotta kuntoutus olisi mahdollisimman kokonaisvaltaista. Lapset tarvitsevat usein kahdesta neljään lähiohjaajaa vuorokauden aikana, ja kuntoutuksen toteutus on pääasiassa nimenomaan lähiohjaajan vastuulla. Toimintaa on kehitettävä jatkuvasti alan järjestöjen ja muiden

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 11 erityisasiantuntijoiden kanssa. Henkilö-kuntaa lasten yksikköön tarvitaan 4/4 ja yöllä 1/4, jolloin avunsaantimahdollisuus on oltava. 2. Autismiyksikkö (8+1 lyhytaikainen) Vammaispalveluissa on käytettävä autismi-/kasvatuksellisen kuntoutuksen menetelmiä erityisesti lapsilla, nuorilla ja aikuisilla, joilla on autismin kirjon oireyhtymä, Asperger, ADHD tai muu neuropsykiatrisen kuntoutuksen tarve. Menetelmiä voidaan soveltaa myös muiden asiakasryhmien kanssa. Tavoite Tavoitteena on luoda lapselle, nuorelle tai aikuiselle kasvua ja kehitystä tukeva ympäristö sekä tukea sosiaalisten vuorovaikutustaitojen ja arkielämän taitojen kehittymistä. Kasvatuksellisen kuntoutuksen avulla lisätään toivottuja käyttäytymismalleja sekä vähennetään mm. impulsiivisuudesta ja toiminnanohjauksen puutteista johtuvia vaikeuksia. Toimintaperiaatteet Kuntoutumista tukevassa työskentelyssä lähtökohtana ovat lapsen, nuoren tai aikuisen voimavarat ja vahvuudet. Hänelle laaditaan yksilöllinen päiväohjelma, jonka toteuttamiseen hän itse ja ohjaajat sitoutuvat. Näin toimintatavat ja ohjauskäytännöt ovat ohjaajasta riippumatta samankaltaiset. Strukturoinnin ja visualisoinnin avulla tehdään asioita näkyväksi ja tuetaan lasta, nuorta tai aikuista ajanhallinnassa, toiminnanohjauksessa sekä ympäristön hahmottamisessa. Asumis- ja toimintaympäristö luodaan mahdollisimman selkeäksi. Lisäksi käytössä on aistihuoneita. Toteutus Ohjauksessa on käytettävä tarpeen mukaan puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä, esimerkiksi PCS-kuvakommunikaatio tai tukiviittomat. Autismi-/kasvatuksellisen kuntoutuksen menetelmiä on käytettävä palveluasumisen yksiköissä ja työ- ja päivätoiminnassa sekä koulussa. Moniammatilliseen tiimiin kuuluvat asumisyksikköjen, työ- ja päivätoiminnan sekä koulun henkilöstön lisäksi erityistyöntekijät. Asiakkaan yksilöllinen kuntoutus on usein yhden lähiohjaajan toteuttamaa ja asiakkaalla saattaa olla jopa 3-4 lähiohjaajaa vuorokauden aikana. Toimintaa on kehitettävä jatkuvasti alan järjestöjen ja muiden erityisasiantuntijoiden kanssa. Hoidollisten ja aistimonivammaisten yksikkö (8+1 Kuopiossa asuva) 1. Lasten ja nuorten yksikkö (4) Hoidollisilla lapsilla ja nuorilla on runsaasti perushoidollisia tarpeita, jotka on huomioitava heidän kuntoutuksessaan. Laitoskuntoutusta tarvitsevat hoidolliset kehitysvammaiset ovat vähintään keskivaikeasti kehitysvammaisia, ja he ovat lisäksi eri tavoin monivammaisia. Hoidollisten lasten ja nuorten kuntoutus on toteutettava yksilöllisesti jokaisen asiakkaan palveluntarpeet huomioiden. Perus- ja jatkoopetuskysymykset liittyvät myös hoidollisten lasten ja nuorten kuntoutukseen.

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 12 Tavoite Tavoitteena on luoda lapselle tai nuorelle hänen tuen tarpeitaan huomioiva ympäristö, joka tukee hänen kasvuaan ja kehitystään. Kuntoutuksen kautta pyritään lisäämään toivottuja käyttäytymismalleja sekä vähentämään toiminnanohjauksen puutteesta johtuvia vaikeuksia. Lasten ja nuorten yksikössä on mahdollisuus myös perheitä tukevaan tila-päishoitoon ja -kuntoutukseen. Toimintaperiaatteet Kuntoutuksen lähtökohtana ovat lasten tai nuorten voimavarat ja vahvuudet. Asiakkaalle laaditaan yksilöllinen päiväohjelma, jonka toteuttamiseen hän itse ja hänen lähiohjaajansa sitoutuvat. Lasta tai nuorta pyritään tukemaan ajanhallinnassa, ympäristön hahmottamisessa ja toiminnanohjauksessa strukturoinnin avulla. Tarvittaessa käytetään aistihuoneita. Toteutus Ohjauksessa on käytettävä tarpeen mukaan puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä. Kuntoutuksen menetelmiä on hyödynnettävä sekä asumisyksikössä että koulussa ja työ- ja päivätoiminnan yksiköissä, jotta kuntoutus olisi mahdollisimman kokonaisvaltaista. Jotkut asiakkaat tarvitsevat henkilökohtaisen lähiohjaajan, ja kuntoutuksen toteutus on pääasiassa nimenomaan lähiohjaajan vastuulla. Toimintaa on kehitettävä jatkuvasti alan järjestöjen ja muiden erityisasiantuntijoiden kanssa. Henkilökuntaa hoidollisten lasten ja nuorten yksikköön tarvitaan 3-4/4 ja yöllä ¼, jolloin avunsaantimahdollisuus on oltava. 2. Sairasosasto (2+1 Kuopiossa asuva) Sairasosasto on vuodeosastotyyppinen osasto, joka tarjoaa lääkinnällistä hoitoa, kuntoutusta ja tutkimusta sairaalatasoisesti. Osastolla on vakituisia paikkoja, mutta sinne voi tarvittaessa tulla myös päivystysluoteisesti tai tarvittaessa lyhyille kuntoutusjaksoille. Osaston hoito pyrkii olemaan virikkeellistä. Yhteistyö muiden asiakasta hoitavien tahojen kanssa on erityisen tärkeää. Tavoite Tavoitteena on luoda perushoitoa tarvitsevalle aikuiselle elinolosuhteet, jotka tukevat hänen kasvuaan, kehitystään ja elämänmyönteisyyttään. Osastolla tuetaan aikuisia, jotka tarvitsevat runsaasti perushoitotyyppistä hoitoa. Osastolla toteutetaan myös saatto-hoitoa, joka takaa asiakkaiden kuolemille kunnioittavat puitteet. Toimintaperiaatteet Osastolla vastataan asiakkaiden perushoidollisiin tarpeisiin virikkeellisesti. Samalla ylläpidetään ja kehitetään asiakkaiden toimintakykyä mahdollisuuksien mukaan. Toteutus Ohjauksessa on käytettävä tarpeen mukaan puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä. Kuntoutus toteutetaan kokonaisvaltaisesti eri elämän osa-alueet huomioiden. Henkilön tarve arvioidaan asiakaskohtaisesti. 3. Aistimonivammaisten kuntoutusyksikkö (2) Aistimonivammaisten kuntoutusyksikön asiakkaat käyttävät poikkeuksetta vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja kommunikaationsa tukena. Henkilökunnan on

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 13 jatkokouluttauduttava jatkuvasti, jotta asiakkaiden kommunikaatiota pystytään tukemaan mahdollisimman monipuolisesti. Asiakkaat tarvitsevat erilaisia terapioita ja hoito- ja tukipalveluita kuntoutuksen tueksi. Asiakkaan hyötyvät virikkeellisestä arjesta. Tavoite Tavoitteena on luoda ympäristö, joka tukee asiakkaiden itsenäisten valintojen tekemistä mahdollisimman monipuolisesti. Erityisesti vuorovaikutustaitojen ja arkielämän taitojen kehittäminen on kuntoutuksen keskiössä. Kasvatuksellisen kuntoutuksen avulla lisätään toivottuja käyttäytymismalleja sekä vähennetään mm. impulsiivisuudesta ja toiminnanohjauksen puuttumisesta johtuvia vaikeuksia. Yksikössä tarjotaan sekä lyhyt- että pitkäaikaista kuntoutusta. Toimintaperiaatteet Kuntoutuksen lähtökohtina ovat asiakkaan voimavarat ja vahvuudet. Asiakkaalle laaditaan yksilöllinen päiväohjelma, ja asiakkaan viikko-ohjelma muodostetaan vaihtelevaksi. Vaihtelun takaamiseksi asiakkaalle järjestetään lomajaksoja muualla. Toteutus Tarvittavan henkilökunnan määrä arvioidaan asiakkaiden tarpeiden perusteella. Vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen hallinta on asiakasryhmän kanssa toimimisessa välttämätöntä. Kuntoutuksen on oltava kokonaisvaltaisesti kaikkia elämänalueita huomioivaa. Psykiatrisen tuen osaamiskeskus 1. Nuorten osasto (5) Psykiatrisen tuen yksikkö tarvitsevat nuoret ovat usein myös lastensuojelun asiakkaita. Nuorten ongelmien taustalla on usein varhaisen kiintymyssuhteen häiriötila, joka hankaloittaa heidän toimimistaan yhteiskunnassa. Nuorten psyyke on hyvin hauras, ja he ovat helposti hyväksikäytettävissä. Yhteistyö lastensuojelun kanssa on tärkeää, mutta nuoria ei kuitenkaan voi kehitysvammaisuuden vuoksi sijoittaa yksiselitteisesti lastensuojelullista tukea tarvitsevien nuorten kanssa samaan yksikköön he vaativat erityisten tuen-tarpeiden vuoksi vähintään oman solun. Tavoite Kuntoutumista tukevan työskentelyn lähtökohtana ovat nuorten voimavarat ja vahvuudet. Jokaisen nuoren erityistarpeet ja henkilöhistoria huomioidaan asiakaskohtaisesti. Erityisesti nuorten seksuaalista kehitystä pyritään ohjaamaan suotuisaan suuntaan. Aikuisten luoma turvallisuus on erityisen tärkeää. Toimintaperiaatteet Nuorten osastolla tarvitaan vahvaa psykiatrista ja lastensuojelullista osaamista. Nuorten käyttäytymisessä pyritään edistämään turvallisuuden kannalta suotuisia puolia, ja esimerkiksi aggressiivisen käyttäytymisen syyt pyritään löytämään. Nuorten kasvatuksessa hyödynnetään tarvittaessa myös turvahuone tyyppistä eristämistä, jotta nuoret voivat käsitellä tunteitaan rajatussa tilassa muille vaarattomasti. Toteutus Nuorten kuntoutuksen tarpeet huomioidaan kokonaisvaltaisesti eri elämän osaalueilla. Lähiohjaajia tarvitaan nollasta kahteen. Henkilökunnan tarve on 2/5. Yöllä pärjätään yhdellä, mutta mahdollisuus avunsaantiin on oltava.

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 14 2. Aikuisten osasto (10) Psykiatrista tukea tarvitsevat aikuiset asiakkaat ovat usein miehiä. Asiakkaat tarvitsevat ohjaajia, jotka uskaltavat kohdata myös aggressiivista käyttäytymistä. Asiakkaat tarvitsevat ohjattua tekemistä, ja fyysisesti raskaat ulkotyöt ovat mieluisia. Tavoite Tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja suotuisien toimintamallien edistäminen elämässä. Kuntoutuksen lähtökohtana ovat asiakkaiden voimavarat ja vahvuudet. Asiakkaiden päiväohjelma rakennetaan yksilöllisesti hyvinvointia tukevaksi ja edistäväksi. Toimintaperiaatteet Asiakkaat kohdataan ihmisinä, joilla on oikeus toteuttaa itsenäisiä valintoja. Asiakkaiden yksilölliset tuen tarpeet huomioidaan, ja kuntoutus pyrkii lisäämään asiakkaan elämän-hallinnan taitoja. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä ja sujuva elämä, joka ei vaaranna muiden turvallisuutta. Toteutus Osastolla on oltava henkilökuntaa 3/10 ja yöllä on ehdottomasti oltava avunsaantimahdollisuus. Asukkaiden valvonnan tarpeet huomioidaan, ja heidät kohdataan yksilöinä. 4.2 Kaikkien tarvitsemat palvelut Asiakasryhmäkohtaisten palveluntarpeiden lisäksi Vaalijalan asukkaat tarvitsevat erilaisia terapioita, joista kaikki ryhmät hyötyvät. Erityisesti lapsille fysioterapian, toimintaterapian ja puheterapian järjestyminen on ensiarvoisen tärkeää. Fysioterapiaa tukee lasten liikuntakyvyn kehitystä. Toimintaterapian kautta kehitetään lasten arjen taitoja ja aistiärsykkeiden sietämistä. Puheterapian kautta puolestaan pystytään tukemaan lasten kommunikaatiota ja ehkäisemään haasteita muilla osa-alueilla. Lapsuuden jälkeen erilaiset terapiat ylläpitävät asiakkaiden toimintakykyä. 4.3 Toimitilojen tavoitteet Erilaiset kuntoutusmuodot asettavat tiettyjä vaatimuksia tiloille. Tilat eroavat toisistaan asiakasryhmäkohtaisesti hyvinkin merkittävästi. Lasten kuntoutuksessa tulee huomioida, että lapset tarvitsevat ikätasonsa mukaisesti riittävän virikkeellisen ympäristön, jota valvotaan turvallisuuden takaamiseksi mahdollisimman tarkasti. Tilojen selkeys edistää lasten ajanhallinnan ja ympäristön hahmottamista. Autismikuntoutusta tarvitsevat asiakkaat tarvitsevat mahdollisimman selkeän ympäristön. Autistit ahdistuvat liian avarissa tiloissa, joten tilojen on hyvä olla pieniä ja helposti hahmotettavia. Tilaratkaisuissa tulee huomioida turvallisuus, joten esimerkiksi oman WC:n ja vesipisteen tarve tulee arvioida tapauskohtaisesti. Hoidollisten lasten ja nuorten yksikössä tulee huomioida virikkeellisyys ja ajanhallinnan helpottaminen erilaisilla tukikeinoilla. Asiakkaat tarvitsevat tukea motoristen ja kognitiivisten kykyjensä ylläpitämisessä, ja päiväohjelman toteutuspaikat tulee rakentaa strukturoidusti. Asiakkaiden tilan tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä.

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 15 Sairasosastolla tulee olla mahdollisuus sairaalatasoisen hoidon toteuttamiseen asiakkaiden tarpeiden lähtökohdista. Osastolla pystytään toteuttamaan asiakkaan päivittäisen elämän kannalta välttämätöntä perushoitoa. Osaston toiminta on osin myös virikkeellistä asiakkaiden elämänmielekkyyden tukemiseksi. Vasta myöhemmin siirrettävässä aistimonivammaisten yksikössä tulee olla hyvin yksinkertaiset ja selkeät olosuhteet, jotka edistävät asiakkaan tilan ja ajanhallinnan hahmottamista. Ympäristössä tulee kuitenkin olla myös virikkeitä ja mahdollisuudet esinekommunikaatioon. Psykiatrisen tuen osaamiskeskus tulee rakentaa mahdollisimman kodinomaiseksi. Nuorten osastolla tulee huomioida nuorten itsenäistymisen edistäminen. Sekä nuorten että aikuisten osastoja rakennettaessa olisi tärkeä kysyä sekä nuorten että aikuisten omia toiveita asumisensa suhteen. Tilat tulee rakentaa yksilöllisesti. Esimerkiksi suljettavia vesipisteitä tarvitaan joissakin tiloissa turvallisuuden vuoksi. 4.4 Palo- ja rakennuslainsäädännön huomioiminen Kiinteistössä tapahtuvan toiminnan muutos aiheuttaa tilamuutostarpeiden lisäksi palo- ja rakennuslainsäädännön sekä viranomaismääräysten edellyttämiä muutostoimenpiteitä. Mikäli Valkeisen sairaalarakennukseen tullaan sijoittamaan erityisryhmien asumista, on kiinteistöön poistumisturvallisuuden parantamiseksi rakennettava sammutusjärjestelmä. Lisäksi on huomioitava, että mikäli kiinteistöön sijoitetaan toimintoja, jotka ovat luokiteltavissa SFS 6000-7-710 (2012) luokituksen mukaisesti lääkintätilaluokituksen G1 tai G2 ryhmiin kuuluvia, tulee ne toiminnan muutoksen yhteydessä varustaa kyseisen standardin mukaiset vaatimukset täyttäviksi. 5. VAIHTOEHTOISET MALLIT 5.1 Valkeisen sairaalan tilat Tarveselvityksessä on tutkittu Valkeisen sairaalan tilojen soveltuvuutta erityistä tukea tarvitsevien kehitysvammaisten palvelukampukseksi sekä työ- ja päivätoiminnan järjestämiseksi kiinteistössä. Palvelukampuksessa kytketään asuminen, toimintamahdollisuudet ja palvelut tiiviiksi kehäksi. Kehämalliin kuuluu "ydin", joka on keskus. Keskuksen ydin tuottaa palveluja ja erilaista tukea ympärillä olevaan asutukseen. Asuntojen ja lähiympäristön sekä palveluiden pitää tarjota hyvät mahdollisuudet sekä fyysisen että psyykkisen toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen. Palvelukampuksen rakentumista voi tarkastella VTT:n kehittämän Kehämallin avulla. Kehämalli on teoreettinen viitekehys mm. senioriasumiseen. Kehämallin perusyksikkö on solu, joka muodostuu keskuksesta ja sitä ympäröivästä asutuksesta. Solun keskellä sijaitsee palveluja tarjoava ydin. Kehämalliajattelun tavoitteena on kytkeä asukkaat ja asunnot tiiviimmäksi osaksi järjestelmää. Solun ydintä ympäröivillä kehillä sijaitsee toimintakyvyltään erilaisia ikäihmisiä, jotka ovat vuorovaikutuksessa sekä keskuksen että toistensa kanssa (TSA, 2006).

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 16 Kehämallissa solun ydin toimii sosiaalisena keskuksena, jossa ihmiset kohtaavat spontaanisti ruokaillessaan ja osallistuessaan aktiviteetteihin. Ytimessä on tiloja, jotka soveltuvat omaehtoisen kerho- ja harrastetoiminnan tarpeisiin. Solun ydin sijaitsee keskeisellä paikalla, hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kuvatun järjestelmän toteutuminen vaatii innovatiivisuutta ja yhteistyötä. Toimiessaan se luo soluun kuuluville asukkailleen sosiaalista yhteenkuuluvuutta, turvallisuutta ja mahdollisuuden spontaaniin yhteisölliseen toimintaan. Parhaimmillaan järjestelmä voi luoda kannattavaa liiketoimintaa ja säästää julkisen sektorin kustannuksia toimivien prosessien ja vireiden vanhusten muodossa. 1. vaihe Tarkasteltavana on ollut Valkeisen sairaalan ns. uusi puoli, jossa kahteen kerrokseen on mahdollista saada yhteensä 6 solua ja kaikkiaan 30-32 asiakaspaikkaa. Huoneet ovat 1 tai 2 hengen huoneita ja solujen yhteydessä on solun yhteiset päivähuoneet / toimintatilat. Yhteiset päivä- ja työtoimintatilat on esitetty sijoitettavaksi 1. kerrokseen ja kellarikerrokseen, joihin on esteetön pääsy myös kiinteistön ulkopuolelta tuleville käyttäjille. Toiminnan sijoittaminen ns. uudelle puolelle edellyttää tiloissa rakennusteknisiä ja taloteknisiä muutoksia. Muutosten yhteydessä rakennetaan sammutusjärjestelmä (sprinklaus). Tarveselvityksessä on päädytty asiakkaiden tarpeet huomioiden esittämään, että Valkeisen kiinteistöön ns. uudelle puolelle ei tule palveluasuntoja, vaan nykyistä laitoshoitoa vastaavaa palvelua. Asumismuodosta riippumatta kiinteistön oleva tilarakenne edellyttää, että osa huoneista on kahden hengen huoneita. Koska rakennus on suunniteltu sairaalakäyttöön (suuria useamman henkilön potilashuoneita tai pieniä yhden hengen huoneita), tilarakenne ei sovellu parhaalla mahdollisella tavalla kiinteistöön esitettyyn käyttöön. Myös tilankäytön tehokkuus kärsii olevasta rakenteesta, eikä sitä ole mahdollista oleellisesti tehostaa ilman mittavia muutostöitä. Myös rakennuksen oleva julkisivuaukotus asettaa rajoituksia sisätilojen merkittäville muutoksille. 2. vaihe Valkeisen sairaalan ns. vanhan osan käyttöönotto edellyttää peruskorjausta ja sammutusjärjestelmän rakentamista. Erityisesti kellarikerroksen sokkeloinen tilarakenne vaikeuttaa tehokasta tilankäyttöä. Hanketyöryhmä esittää, että ns. vanha osa puretaan ja tilalle rakennetaan toimintoja palvelevat, ajanmukaiset tilat. Uudisrakennukseen sijoittuisi palveluasuntoja, joiden mitoituksessa ja varustelussa on huomioitu nykyiset suositukset sekä tiloja työ- ja päivätoiminnalle. Valkeisen sairaalan piha-alueella sijaitsevaan suojeltuun puurakennukseen esitetään sijoitettavaksi eritysneuvola / avohuollon asiakkaiden palvelutilat. Rakennuksessa työskentelisi mm. puheterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä ja palveluohjaajia. Valkeisen sairaalarakennuksen tilarakenne vanhalla puolella ei mahdollista suositusten mukaisten palveluasuntoyksiköiden toteuttamista. Tiloihin ei ilman suuria muutostöitä saada huonekohtaisia wc- tai kylpyhuonetiloja, eikä huoneiden koko kaikilta osin täytä vaatimuksia.

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 17 5.2 Alavan sairaalan tilat Osa hanketyöryhmän jäsenistä kävi tutustumassa Alavan sairaalan tiloihin (rakennus A1). Neljännen kerroksen tilat toimivat tällä hetkellä sairaalakoulun väistötiloina, mutta tilat on suunniteltu vanhusten palveluasumiseen ja yhden kerroksen muodostamassa yksikössä on tilat 15-20 asiakkaalle. Tilat soveltuvat myös kehitysvammaisten palveluasumiseen ja täyttävät vaadittavat kriteerit (aluehallintoviranomaiset, paloviranomaiset). Puutteina on, että hissi on melko pieni ja tällä hetkellä yksikössä ei ole pesuhuonetta, johon mahtuisi pesulavetti. Oleva yksikkö soveltuisi sijainniltaan kehitysvammaisille lapsille ja nuorille, koska alue on profiloitunut jo aiemmin lasten kuntoutukseen ja sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö olisi mahdollista. Yhteistyötä lastensuojelun ja lasten laitoshoidon osalta kannattaisi selvittää ja luoda yhteinen toimiva malli, jolla tarjotaan palvelua kokonaisvaltaisesti erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille (lastensuojelu, kehitysvammaisuus, autismikirjo, psykiatria tms.) Osastolla oli jo huomioitu haasteellisesti käyttäytyvän asiakkaan toimintaympäristö. Toinen ryhmä, jolle Alavan (nykyisen sairaalakoulun) palvelukodin tilat soveltuisivat lähes muutoksitta, on Vaalijalan palvelukoti Apollossa olevat 5 kuopiolaista asukasta ja aikuisten osaston 10 asukasta. 5.3 Harjulan sairaalan tilat Vanha Kivelä Osa tarveselvitysryhmän jäsenistä kävi tutustumassa Harjulan vanhan Kivelän tiloihin. Rakennus vaatii peruskorjausta ennen kuin sitä voitaisiin ottaa kehitysvammaisten palvelujen käyttöön. Tilat ovat sokkeloiset eivätkä täysin esteettömät. Tilat saattaisivat sopia autismikuntoutukseen ja MRSA-asiakkaiden palveluasumiseen. Työ- ja päivätoiminnan sekä opetus- ja terapiapalveluiden osalta tilojen syrjäinen sijainti tuo kustannuksia kuljetus- ja matkakustannuksiin. Uusi Kivelä Harjulan uuden Kivelän tilat on peruskorjattu vuonna 2005-2006 hoivaosastoiksi. Osastot 8 ja 9 ovat tällä hetkellä perusturvan käytössä. Uuden Kivelän asiakashuoneet ovat kooltaan pääosin 16-17 m² eikä niiden yhteydessä ole huonekohtaisia wc- tai kph-tiloja. Kullakin osastolla on käytävälle avautuvat asiakaswc:t sekä huuhteluhuone ja suuri kylpyhuone. Lisäksi jokaisella osastolla on pieni oleskelutila keittiönurkkauksineen. Uuden ja vanhan Kivelän tilat olisivat mahdollisesti soveltuvat esim. kehitysvammaisille asiakkaille, joilla psyykkistä oireilua esim. Vaalijalan miestenosasto (äijäosasto) tai autististen asiakkaiden palveluasumiseen sekä työ- ja päivätoiminnan tiloiksi (yhteiskuntaan sopeuttaminen ei ole tällä hetkellä ko. asiakaskunnan osalta ajankohtaista eikä tärkein kuntoutuksen osa-alue). Myös ns. sairasosasto tai MRSA-osasto ovat tällä hetkellä Vaalijalassa vastaavissa tiloissa, joten näiltä osin Kivelän ovat heidän tarpeitaan palvelevia. Syrjälä Harjulan sairaalan Syrjälä-rakennuksessa on entisen Tammenkodin tyhjänä oleva palvelukoti, joka käsittää 14 asukaspaikkaa. Huoneet ovat pääosin kahden hengen huoneita, joissa ei ole huonekohtaisia wc-kylpyhuoneita. Tilat voisivat soveltua palvelukotikäyttöön mikäli wc-kylpyhuoneiden huonekohtainen tarve pystytään

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 18 ratkaisemaan käytävällä olevilla wc-ratkaisulla. Peseytymistä varten palvelukodin tiloissa on hyväkuntoinen saunaosasto. Tiloihin on rakennettu sprinkleri-järjestelmä ja se on paloturvallinen. Tiloihin on tarpeen tehdä pintaremontti. 5.4 Uudisrakennusvaihtoehto Vaihtoehtoisena mallina on uudisrakennus, jossa kehitysvammaisten ja vammaisten asiakkaiden palvelutarpeet huomioidaan asiakastyön, tilojen, henkilöstöresurssien ja muiden resurssien osalta. Uudisrakennusvaihtoehdossa on peruskorjauskohteeseen verrattuna laajemmat mahdollisuudet huomioida tilojen esteettömyys, inva- mitoitus, apuvälineiden määrä, asiakkaiden liikuntarajoitteet ja erityisryhmän tarpeet sekä autismikuntoutuksen asiakastyön- ja tilastruktuurit vaatimukset. Suunnittelussa on huomioitava tilojen monikäyttöisyys ja tulevaisuuden tarpeet. Tilojen toimintaympäristö on suunniteltava siten, että tietotekniikan, valaistuksen yms. teknisten laitteiden asennus on mahdollista ja automaattinen lukitus, kameravalvonta, kattokiskot yms. asiakaskunnan tarpeista nousevat asiat on huomioitu. Rakennuksen on palveltava ns. laitoshoidosta siirtyvien asiakkaiden tarpeita, jotka eivät onnistu ns. palveluasumisen tai avohoidon mallin mukaan. 5.5 Vaalijalan malli Asiasta on pyydetty lausunto Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokiselta. Lausunto on tarveselvityksen liitteenä (liite 4) 6. KUSTANNUKSET 6.1 Investointi- ja rakennuskustannukset Valkeisen sairaalan uuden puolen ottaminen kehitysvammaisten asumispalveluiden käyttöön edellyttää sammutusjärjestelmän rakentamista, taloteknisten järjestelmien peruskorjausta ja tilamuutoksia. Alustava arvio investointikustannuksista on 7 M. Mahdollisen palveluasuntoja ja päivätoimintatiloja käsittävän uudisrakennuksen (vanhan osan korvaava rakennus) investointikustannuksiin ei ole tässä vaiheessa mahdollista ottaa kantaa, koska kokonaisuuden toiminnallista sisältöä ja laajuutta ei ole määritelty. Alavan sairaalan A1 rakennuksen 4. kerroksen tilat mahdollistavat Vaalijalasta siirtyvien lasten ja nuorten sijoittumisen tiloihin ilman suuria tilamuutoksia ja muutoskustannuksia. Tilojen vapautuminen ko. käyttöön on aikataulutettava huolellisesti tiloihin kaavailtujen väistötilatarpeiden vuoksi. 6.2 Perushankinnat Käyttäjän hankintojen (mm. kalusto- ja irtaimistohankinnat, potilasturvajärjestelmä, henkilöstöturvajärjestelmä yms.) kustannukset selvitetään hankesuunnitteluvaiheessa. 6.3 Käyttökustannukset Tilakustannukset (vuokra- ja ylläpitokustannukset)

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 19 Alustava arvio Valkeisen sairaalan uuden puolen tilakustannuksista kiinteistön korjaus- ja muutostöiden jälkeen on n.13-15 / m² / kk (pääomakustannukset) + n. 5-7 / m² / kk (ylläpitokustannukset, jotka sisältävät siivouksen). Vuokrakustannuksiin vaikuttavat mm. se mihin tasoon tilat korjataan esim. asiakkaiden käytön varusteiden osalta, mikä on ylläpidon taso, mikä on vuokrasopimuksen määräaikaisuus jne. Tilakustannukset tarkentuvat hankesuunnitteluvaiheessa, kun suunnitelmat saadaan tarkemmalle tasolle. Toiminnalliset kustannukset (henkilöstö yms. toiminnalliset kustannukset) Suunnitteilla on asumispalvelujen järjestäminen yhdeksälle eritysryhmälle. Asiakkaina olisivat pitkäaikaista asumispalvelua tarvitsevat kehitysvammaiset asiakkaat. Asiakkaiden tunnuspiirteinä on haasteellinen käyttäytyminen ja vahva psyykkisen tuen tarve asumisessa ja työ- ja päivätoiminnassa. Haasteellinen käyttäytyminen vaatii erittäin strukturoidun asuinympäristön ja vahvan ohjauksen (päiväjärjestyksen). Osa asiakkaista on hyvin vaikeavammaisia ja osa syvästi ja vaikeasti kehitysvammaisia henkilöitä. Heidän hoito- ja huolenpitonsa edellyttää erittäin vaativaa ja vahvasti resursoitua asumispalvelua. Osittain asumispalvelujen järjestäminen on verrattavissa sairaalahoitoon. Vaikeasti kehitysvammaiset ja haasteellisesti käyttäytyvät asiakkaat tarvitsevat erilaisia tukipalveluja ja moniammatillista osaamista mm. lääkäri-, psykologi-, fysioterapiapalvelut sekä monipuolista työ- ja päivätoimintaa. Työ- ja päivätoiminta on kuntouttavaa toimintaa ja pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasprofiililla olevan asiakkaan työ- ja päivätoiminta vaatii lähes yksi yhteen ohjausta, jotta asiakas voi toimia ryhmässä. Perinteisen palveluluokituksen mukaan kysymys on täysin autettavista asiakkaista. Vammaispalvelujen tuottavuusohjelmassa on luokiteltu vammaispalvelujen asiakkaat osallistumisen kautta 1. itsenäisesti osallistuvat asiakkaat (20-25 asiakasta per ohjaaja), 2. Ohjatusti osallistuvat asiakkaat (10 asiakasta per ohjaaja), 3. Autetusti osallistuvat asiakkaat (viisi asiakasta per ohjaaja), 4. Täysin autetusti osallistuvat asiakkaat (yksi asiakas per ohjaaja/avustaja). Asumisvalmennus (Vammaispalveluhanke, Vaalijalan kuntayhtymä, Kaste, SAVAS) Kehitysvammaisen ihmisen muuttaminen on suuri elämänmuutos sekä hänelle itselleen että hänen läheisilleen. Sopeutuminen uuteen tilanteeseen vaatii voimavaroja kaikilta osapuolilta. Muutto onnistuu aina helpommin, jos siihen on etukäteen valmistauduttu asumisvalmennuksen avulla. Asumisvalmennuksen tarkoituksena on lisätä kehitysvammaisen henkilön ja hänen läheistensä osallisuutta ja vaikuttamista, sekä tukea kehitysvammaisen henkilön itsenäistymistä ja itsenäistä suoriutumista. Asumisvalmennukseen kuuluvalla tulevan asumisen suunnittelulla varmistetaan asiakkaalle hänen tarpeitaan ja toiveitaan vastaava asuminen ja se, että asumisratkaisun eteen voidaan työskennellä tietoisesti kaikilla tahoilla. MINÄ MUUTAN - tehtäväkansion, on tuotettu Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa ja Savon Vammaisasuntosäätiön hallinnoimassa MINÄ MUUTAN - asumisvalmennusprojektissa vuonna 2009. Projektin tavoitteena on ollut toteuttaa,

Kuopion kaupunki Tarveselvitys 20 kehittää ja edistää kehitysvammaisten henkilöiden asumisvalmennusta onnistuneen muuton mahdollistajana. Savon Vammaisasuntosäätiö www.savas.fi materiaalipankissa on haettavissa MINÄ MUUTAN- tehtäväkansion aineisto. Alla linkki ko. aineistoon. http://www.savas.fi/tiedostot/file/materiaalipankkiin/asumisvalmennuksen_%20te htavakansio.pdf Ennakoivalla arvioinnilla onnistuneeseen muuttoon Käytettävissä on arviointiaineisto vammaisen henkilön muuton suunnitteluun. Materiaali sisältää arviointiaineistoa ja ohjeita asiakkaan toiveiden ja palvelutarpeiden selvittämiseksi ja asumisvaihtoehdon arviointia peilaten asiakkaan toiveisiin ja tarpeisiin. Asumisvalmennus on aloitettava noin vuotta ennen muuttamista (valmennusprosessi). Asumisvalmennukseen on varattava henkilöstöä tarvittava määrä ja riittävästi avustavaa henkilöstöä. Vaalijalan kuntoutuskeskus tukee asiakkaan muuttamista siirtäen vaihtaen eli Vaalijalan henkilöstöä tulee mukaan asiakkaiden asumisvalmennuspäiviin. Valmennuspäiviä on hyvä olla ainakin puolen vuoden ajan vähintään 1 x kuukaudessa yksi päivä. Muuton lähestyessä on valmennuspäiviä hyvä lisätä esim. 1 x viikossa. Asiakas on koko prosessin ajan mukana omassa muutossaan. Yksilöllisten tarpeiden mukaan asiakkaan asumisvalmennus voidaan järjestää myös Vaalijalassa tapaamisina (vaikeimmin kehitysvammaiset asiakkaat). Alustava kustannussuunnitelma on rakennettu 42:n kehitysvammaisen henkilön asumiskokonaisuuden ympärille. Laskelma sisältää arvioidut henkilökustannukset sivukuluineen sekä toiminnalliset kustannukset ilman kiinteistöstä (Valkeisen sairaala) aiheutuvia vuokrakustannuksia. Toiminnalliset kustannukset on arvioitu nykyisten oman tuotannon yksiköiden kustannuksista. Lisäksi laskelmissa on esitetty kustannukset arvioitujen siirtyvien asukasryhmien osalta Vaalijan nykyisten vuorokausikustannusten mukaisesti. Henkilöstömitoitus Sijainti Asukasryhmä Paikkoje n lukumää rä Palveluesimi es (ei lasketa mitoituksee n) Sosiono mi Sairaanhoit aja Lähihoita ja Mitoit us 1. krs Autistit 9 1 1 1 7 1 Sairasosasto 6 - - - 5 0,83 2. krs Menninkäine 17 - - - 14 0,82 n Pitkäaikaishoi va 10-1 1 6 0,8 Yhteen sä 42 1 2 2 32 0,86 Palkkakustannukset sivukuluineen vuodessa/ammattihenkilö: Palveluesimies 46 000,00 Sosionomi 36 000,00 Sairaanhoitaja 40 500,00 Lähihoitaja 34 000,00