VAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA

Samankaltaiset tiedostot
VAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

KOHINA KULMAMODULAATIOISSA

ELEC- E8419 välikoe b) Yhtiö A ilmoittaa että sillä on liian korkea jännite solmussa 1.

BINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISISSA MODULAATIOISSA

N p Katseluavaruudessa tehtävät operaatiot. Karsinta eli takasivueliminointi. Katselutilavuus

DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM A Tietoliikennetekniikka I Osa 21 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali

Physica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 09: Yhden vapausasteen vaimeneva ominaisvärähtely

1 Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. a) Kvantisointivirhe. b) Näytetaajuuden interpolointi. c) Adaptiivinen suodatus.

X(t) = X 0 + tx 1 + t 2 X 2 + t 3 X ,

a. Varsinainen prosessi on tuttua tilaesitysmuotoa:

Muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?

PARTIKKELIN KINETIIKKA

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

Älä tee mitään merkintöjä kaavakokoelmaan!

KOHINAN JA VAIHEVIRHEEN VAIKUTUS VAIHEKOHERENTEILLA JÄRJESTELMILLÄ

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISESSA MODULAATIOSSA

k e s t ä v y y t t ä

AIKAKAUSLEHDET. tammik. Suomen Suurin SiSuStuSlehti. Kevään. värikkäät astiat. Talvi 1/0. arke. herkut. retkel MAK

PALLON PUTOAMINEN VÄLIAINEISSA

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM

SATE1150 Piirianalyysi, osa 2 syksy /10 Laskuharjoitus 1: RL- ja RC-piirit

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009


OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen Mekaniikka 2

SISÄLLYS. Sivu Tuoteryhmä 3 Liikenteenohjaustuotteet 4-5 Kilpipussit 6-7 Yksittäiset kilvet 8 SPR Ensiapulaukut

KAAVOITUSKATSAUS VALMISTUMASSA OLEVAT KAAVAT 3 VIREILLÄ OLEVAT KAAVAT 6 UUDET KAAVAHANKKEET, EI KAAVOITUSPÄÄTÖSTÄ 18 MAAKUNTAKAAVOITUS 18


SAVONLINNAN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2018

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 6, Kevät 2017

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

=*' igäiäigä$jii,äägääggägääfä. E'EEEEiäs*'ääääEäggägäiiläägäääägäää. i;giggggäggg äg;gfggäiggis. E Ei. ä jggä;fäfäää. e;egelgäf EEE : !

PARTIKKELIN KINEMATIIKKA

REIKIEN JA LOVIEN MITOITUS

PD-säädin PID PID-säädin

Telecommunication engineering I A Exercise 3

S Piirianalyysi 2 2. välikoe

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

TENTISSÄ KÄYTETTÄVÄ KAAVAKOKOELMA KURSSILLE Tilastollinen laadunvalvonta

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH2. f i C C. λ 2, m 1 cos60,0 1, m 1,2 pm. λi λi

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan

Ei asemakaavaa. E3 Söörmarkun eritasoliittymä

KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

ääexgäl*ääääe ääg I ä*fre3 I äee iäa ää-äälgü il leääö ää; i ääs äei:ä ä+ i* äfä g u ;; + EF'Hi: 2 ä ; s i r E:;g 8ää-i iää: Ffärg',

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi.

CST-elementti hum

SAVONLINNAN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Tekninen toimiala

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

M Pv + q = 0, M = EIκ = EIv, (EIv ) + Pv = q. v(x) = Asin kx + B cos kx + Cx + D + v p. P kr = π2 EI L n

Ilmavirransäädin. Mitat

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017

r u u R Poistetut tehtavat, kunjännitestabiiliusja jännitteensäätö yhdistettiin:

HERNESAARI OSAYLEISKAAVAEHDOTUS VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA

SUUNNITELMA MUHOKSEN KUNNAN LIIKUNTAPAIKKOJEN PARANTAMISEKSI 2013

Nelisolmuinen levyelementti

SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE SAARINIEMENKATU HELSINKI POSTISIIRTOTILI VAIHDE

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 13: Avaruuskehän palkkielementti.

ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM

Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate 1 (6) KOPSU -hanke

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

4.3 Liikemäärän säilyminen

763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 5 Kevät 2013

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.

u = 2 u (9.1) x + 2 u

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 24: Usean vapausasteen vaimenematon ominaisvärähtely osa 2

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KUORTANEENTIE I

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

(a) avoin, yhtenäinen, rajoitettu, alue.

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

2 Keminmaa Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti (esimerkki)

LUKION FYSIIKKAKILPAILU avoimen sarjan vast AVOIN SARJA

Tehtävä I. Vaihtoehtotehtävät.

VJ 110 PE VJ 225 PE JV 16 0 PV C VJ 1 00 PVC LED LED LED LED R=9 0 LED VJ 16 0 PE KUTINMÄENTIE LED 41.

Fy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5

Forssan kaupunki Osavuosikatsaus YHDYSKUNTAPALVELUT. Arviointik r iteeri tr mittarit ja tavoitetaso ja t a v o i t e t a s o

LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

KUN JAKSAT! 2kk 0 VUOTTA! KAKSI KUUKAUTTA VIIHDETTÄ VELOITUKSETTA! ETU: Noranza 001 on tehty Pohjolan talveen! 04 k0pl

SÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAVA Viitesuunnitelmaluonnos ARKKITEHDIT MY

1. a) b) Nollakohdat: 20 = c) a b a b = + ( a b)( a + b) Derivaatan kuvaajan numero. 1 f x x x g x x x x. 3. a)

Kapeakaistainen signaali

RIIHIMÄEN MELUSELVITYS 2008

Transkriptio:

VIHELUOTENII J TISINYTETYT DEMODULTTORIT ULMMODULTION ILMISUSS Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 4

Vaihlukko PLL FM- ja PM-ilmaiinpiirinä Ellä on arkalu plkäään ikriminaaoria kulmamoulaaion ilmaiimna ii FMM-konrio riaaoria ja VI:ä käyän. Parmpi SNR-uoriukyky kuinkin aauaan aihlukiulla ilmukalla pha-lok loop. Dikriminaaori iliin llä nimmäiki lähinnä pagogin mrkiyknä uoki, koka n oiminnan pruia FMMkonrio oli hlpoi pääläiä prukaaoia. PLL on käyyin FM/PM-ilmaiumnlmä. Sillä oiaan myö ouaa kohrnin ilmaiukanoaallon gnroini iä aaiia ilmaiinraknia DSB, SSB, VSB kä rilai aajuukroja ja -jakaja, joia ariaan ioliiknä. PLL:n oria pruuu ylimpään akaiinkykyjn ääöjärjlmin oriaan im. akaiinkyky ahiim, proiolliuu, onko ääö- ja ymikniikka hankaa? PLL-kniikkaa: hp://www..oulu.fi/~kk/ap/uoriaali/ikainn.pf all ikainn Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 4

Vaihlukon raknn Oa: aihilmaiin, ilmukkauoain, ilmukkaahiin ja jänniohjau okillaaori VCO Pruiana on gnroia ilmukalla ignaali, jolla pyriään approkimoimaan aaaoua ignaalia. Saapuan ja paikallii gnroiun ignaalin roignaalilla, joka aaaan aihrailijala, ohjaaan ilmukkaa pakoamaan uranairh maholliimman pinki., ilmukka lukkiinuu uloignaalin aihn. Eim. FM:llä uloaajuu muuuu koko ajan. Erojänni ohjaa VCO:n aajuua ynaamii uraamaan uloaajuun/aihn muuoa. Vaaaia pruraknia iinyy mm. ymboliynkronoinnia, hajoukooin kooiurannaa, ääöjärjlmiä, jn.. Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 3 4

4 4 Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 Vaihlukon analyyi Vaihilmaiimia on monnlaiia. Tää olamm n koouan krolakupiiriä ja alipääöuoaima poiamaan oin harmoonin, kä inrriä kulma-aron mrkin käänämiki. on VCO-akio. -akio ul aihilmiimn krojaa i ol ikr. D!. VCO on käyännöä aajuumoulaaori, jonka lähön aajuuiaaio / on rrannollinn ohjauignaaliin. [ ] [ ] [ ] [ ] α α ra x u u u r / in in o in in o in 0

Vaihlukon analyyi oka aihilmiimn lähö määräyyy PLL:n ulon ja VCO:n lähön aihiaaioin prulla, oiaan PLL:n oiminaa arkalla ilman kanoaajuua. Mallia kuuaan pälinaariki malliki aihilmaiimn pälinaaria ini-funkioa johun. un PLL on lukoa, on hyä imaai ulon iaaioa. Eron olla pini oiaan approkimoia in[ ], jolloin mallia ul linaarinn. x r ja o korauua ii uurilla ja ja kanoaaloaajuu häiää ynamiikkayhälöiä. Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 5 4

6 4 Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 Vaihlukon analyyi on ilmukkaahiu, johon PLL:n ri ahiuk on käky. [ ] [ ] [ ] in, in in µ α α α µ

Vaihlukon analyyi Silmukan uloa FM-ignaalin aajuuiaaio on rrannollinn m-ignaaliin, ja koka PLL uraa uloaajuun/aihn muuoa, VCO:n ohjauignaali on in ama kuin mouloiu anomaignaali m. PM-moulaaion apauka VCO:n ohjauignaali on ilä ingroiaa anoman m palauamiki. Diffrniaaliyhälö kuaaa PLL:n ynaamin oiminnan. Vaihohoinn apa on käyää Lapla-aon iyä r. piirianalyyiä iffrniaaliyhälö ja -aoiyk arkala amaa aiaa uaalii ri näkökulmaa,. aika-aajuumaailma PLL:n ynamiikkaa haainnolliaan uin iffrniaaliyhälöä aaaalla aihaokuaajalla. Eimrkiki kulmaaajuuaklll aaaan iy rou ψ : ψ ψ inψ ψ Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 inψ, 0 7 4

Vaihlukon oiminakäyrä aihaokuaaja Lukon abiili ay-a oiminapi Taajuuakln ilmaanua ynyy aajuuirh. Siä aaa pi B kuaa. Haaiaan, ä koka aikainkrmni > 0 aina, ja myö ψ > 0, jo ψ/ > 0. Eli oiminapi iiryy aina ammala oikall ylmmää puoliaoa. Sama aalla pi iiryy oikala ammall almmaa puoliaoa. Näin olln oiminapi pyrkii ay-a ilaan kohi abiilia oiminapiä, poikkuiinpa aiha ψ kumpaan uunaan ahana. Say-a aihirh ψ ja aajuuirh oa ää ap. nollia. PLL on lukoa ain, jo oiminakäyrä ja ψ-akli ψ/0 kuaa 3.48 likkaaa. Lukoa olaa <. Siki määrää kuan 3.49 mukain. kraluun lukon lukkiinumialun uuruun. Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 8 4

Vaihlukon uranakyky Lukon ynamiikan määrää ilmukan komponni mm. LPF ja muu paramrin aro. N määräää kuinka nopia muuokia oiaan uraa ja jääkö aihn ja aajuun jäöirhä aya ilaa. Puhuaan.,., jn. kraluun ilmukoia. Paramri aikuaa myö ilmukan kohinaioiuun SNR.. kl ilmukka. Silmukkaahiu π50. Taajuuakl f, 4, 48 ja 55 Hz. 55 Hz:llä i nää lukkiinnu, koka käyrä i likkaa ψ- aklia. Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 9 4

Vaihlukon uranakyky S Tuloaajuun muuokia aihuua ay-a aihirh oiaan minimoia liäämällä ilmukkaahiua. un >>, aihirh on pini ja oiaan käyää linaaria mallia. H h Θ Φ [ α α ] u δ Toiiin, ä uurll ilmukkaahiukll. Suuri johaa uurn kaianlyn, mikä aihuaa ouuonglmia. Lukkoa oiaan käyää myö PM-ignaalin ilmaiuun. oka VCO:n uloignaali on rrannollinn PLL:n uloignaalin aajuupoikkamaan, VCO:n ohjauignaalin ingraali on in rrannollinn lukon uloignaalin aihiaaioon k p m. α Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 0 4

Eimrkki -aoanalyyiä S on :n funkio, jon PLL on mioiaa iyll ignaaliaoll. Rajoiin uloa poiaa onglman r. ikrim. kaianpääöraj.. Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 4

Eimrkki -aoanalyyiä S Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 4

VIHELUON SEURNTYY. ERTLUVUN SILMUOILL S Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 3 4

4 4 Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6. kraluun aihlukko S. kl lukkojn oiminaa rajoiaa rajoiu lukkiuumialu ja aya jäöaihirh :ll. Onglma oiaan rakaia. kl lukolla. Silmukkauoaimn F paranaminn k PLL:a. kl lukon. F oiaan ouaa ingraaorilla. Olaan linaarinn malli. PLL:n luonnollinn aajuu n ja aimnnukijä ξ äyyy määriää ilmukan fyyin paramrin ja a aulla. [ ] n n n yypillinn n n n f f a a a a a F a a F F H F a a F πξ ξ π ξ ξ ξ ξ 4, 0.707,,, Φ Ψ Φ Θ Θ Φ Θ

. kraluun aihlukko S oka aih on aajuun ingraali, ja ingroini aaa jakamia :llä, ulon aajuuakla aaaa ulon aih Φ /. Ψ, ξ < ξ ψ n n ξ in ξ Nähään, ä ay-a aihirhkulma ψ 0, kun. ξ uaa ξ0.707, f n 0 Hz, 88.9, a44.4. un f0 Hz, aih- ja aajuuro mnä nollaan. un f35 Hz, jää π:n aihirh aaj. irh0. un f40 ja 45 Hz, ynyy 3 ja 4 jakon hyppäyä yllipping. n n n Jakon hyppäy i kuinkaan jää pyyää aajuuirhä Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 5 4

. kraluun aihlukko S Vaaaia VCO:n hkllin aajuun kuaajia oiaan hlpoi nähä jakon aihn π -krrannain hyppäyk. Taajuuirhä i jää miään apauka, aan n ay-a - aro on nolla. Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 6 4

TJUUSERTOJT J TJUUSJJT S Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 7 4

Taajuukroja S Vaihlukolla oiaan ouaa aajuukrojia ja -jakajia, joia ariaan ioliiknnkniikaa. Epälinaarilla rajoiimlla gnroiaan pariomia harmoniia, joia johonkin VCO lukkiuuu kuaa 5. harm., li apahuu aihkohrni aajuun krominn. Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 8 4

Taajuujakaja S Iana on gnroia harmooniia VCO:n lähöön ja lukia niiä yki PLL:n uloon. Vaihkohrni aajuujau lähö roaan hyin kapalla BPF:lla. Silmukan lpoaajuu quin frq. on f 0 /. Tällä aalla oiaan ouaa kä aajuujakajia ä krojia im. ijoiaan BPF kkiaajuull 5f 0 iillä kromiki. Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 9 4

TJUUSOMPRESSIIVINEN TISINYTENTÄ Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 0 4

4 Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 Taajuukompriiinn akaiinkyknä Raknn muiuaa PLL, mua roaa BPF:n, ikriminaaorin ja VCO:n offkkiaajuun 0 oala ilmukan uloaajuu. Viiminn kaaa kuaa aihiaaioa ikriminaaorin uloa. [ ] [ ] [ ] [ ] inp aihiaaio ikr x r.. in in in o 0 0 0 0 α α α α

4 Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 Taajuukompriiinn akaiinkyknä Lai on :n prulla läi FM-ilmaiin. Eu on limmin nähäiä kirjoiamalla näkyiin ikriminaaorin uloignaali x. Taajuu 0 on VCO:n offaajuu ja ikriminaaorin kkiaajuu. Nähään, ä kmällä ulo D uurki, aaaan aihiaaio pinki, mikä pinnää ikriminaaorin uloa ilmnää kaianlyä. Läkaiainn FM oiaan komproia kapakaiaiki FM:ki. Raknn una on hyä kohinanio. m f D D D D D π π π α α π / in 0 x D π

COSTSIN VIHELUITTU SILMU Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 3 4

Coain aihlukiu ilmukka Takaiinkykyillä raknilla oiaan kulmamoulaaioin liäki ilmaia myö DSB. Toinn apa olii inkin gnroia PLL:llä kohrni ilmaiukanoaalo aallin DSB-ilmaiimn. Coa on parmpi raknn. I/Q-kanain LPF poiaa oin harmoonin. un ilmukka on lukoa, VCO:n ohjaujänni on nolla. Tioliiknnkniikka I 5359 ari ärkkäinn Oa 6 4 4