PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN STRATEGIA

Vastaanottaja Helsingin seudun ympäristöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.2.2012 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN STRATEGIA TOIMENPIDELINJAUSTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

1 Päivämäärä 22/02/2012 Laatijat Aino Rantanen Emilia Saarivuo Marko Nurminen Hanna Herkkola Tarkastaja Aino Rantanen Kannen kuva: Aino Rantanen

2 Sisältö 1. JOHDANTO 3 2. ARVIOITAVAT VAIKUTUSKOHTEET JA ARVIOINTIMENETELMÄT 4 2.1 Tarkasteltavat kokonaisuudet ja menetelmät 4 2.2 Työpaja 4 3. ALUSTAVIEN TOIMENPIDELINJAUSTEN VAIKUTUKSET 6 3.1 Maankäyttö 6 3.2 Liikenne ja tekniset verkostot 9 3.3 Rakentaminen ja lähiympäristön ilmastonkestävyys 12 3.4 Vesi- ja jätehuolto 14 3.5 Pelastustoimi ja turvallisuus 16 3.6 Sosiaali- ja terveystoimi 18 3.7 Yhteistyö tiedon tuottamisessa ja levittämisessä 19 4. JOHTOPÄÄTÖKSET 22 5. TÄSMENNYS- JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET 25 5.1 Yleistä 25 5.2 Maankäyttö 25 5.3 Liikenne ja tekniset verkostot 25 5.4 Rakentaminen ja lähiympäristön ilmastonkestävyys 25 5.5 Vesi- ja jätehuolto 26 5.6 Pelastustoimi ja turvallisuus 26 5.7 Sosiaali- ja terveystoimi 26 5.8 Yhteistyö tiedon tuottamisessa ja levittämisessä 27 LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 ARVIOIDUT TOIMENPIDELINJAUKSET LIITE 2 VAIKUTUSMATRIISI

3 1. JOHDANTO Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan varautumista ja sopeutumista ilmastonmuutoksen yhteiskunnalle ja ympäristölle aiheuttamiin muutoksiin. Sopeutumisella voidaan torjua ja lieventää haitallisia vaikutuksia ja etsiä tapoja hyötyä ilmastonmuutoksen edullisista vaikutuksista. Pääkaupunkiseudun kaupungit ja HSY ovat valmistelleet Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian luonnoksen. Strategian luonnos oli lausunnoilla keväällä 2011 ja se valmistuu vuoden 2012 alussa. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia on alueellinen, pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen strategia, joka keskittyy rakennetun ja kaupunkiympäristön ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Tämä raportti tarkastelee Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategialuonnoksessa (Ehdotus sisältörungoksi 15.12.2011, luku 3) esitettyjen toimenpidelinjausten vaikutuksia luonnonoloihin, kasvihuonekaasupäästöihin, ilmanlaatuun, ihmisten elinoloihin ja terveyteen sekä toimenpidelinjausten taloudellisia vaikutuksia. Sopeutumisen strategialuonnoksessa toimenpidelinjaukset on esitetty sektori- ja toimialakohtaisesti. Kaikkien sektoreiden toimenpidekokonaisuuksista ei ole kyetty tunnistamaan vaikutuksia kaikkiin edellä mainittuihin vaikutuskohteisiin toimenpidelinjausten yleisen tason vuoksi. Osassa jo tunnistettujen vaikutusten suuntaan tai merkittävyyteen tulee vaikuttamaan, millaisiin toteuttaviin toimenpiteisiin lopulta päädytään. Raportissa on lisäksi esitetty täsmennysehdotuksia ja jatkoselvitystarpeita. Strategialuonnoksen lopulliseen versioon sisältörungossa esitettyihin toimenpidelinjauksiin on kommenttien ja kuulemisen perusteella tehty tarpeelliset muutokset. Raportin on laatinut Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ohjeistuksessa Ramboll Finland Oy. Työn projektipäällikkönä on toiminut FM Aino Rantanen. Vaikutusten arvioinnit on laatinut ydintyöryhmä FM biologi Emilia Saarivuo, KTM Marko Nurminen, HM Hanna Herkkola, Ins. AMK/hall. yo Seela Sinisalo ja FM Aino Rantanen apunaan laajempi joukko Ramboll Finlandin asiantuntijoita.

4 2. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETEL- MÄT 2.1 Tarkasteltavat vaikutuskohteet ja menetelmät Vaikutusten arvioinnissa keskityttiin sopeutumistoimenpidelinjausten merkittävimpiin välittömiin vaikutuksiin. Arvioinnit perustuvat asiantuntija-arvioihin. Vaikutuksia tarkasteltiin alla mainittuihin kokonaisuuksiin: Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen: Luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonsuojeluun kohdistuvat vaikutukset arvioitiin tarkastelemalla sopeutumisstrategiassa esitettyjen toimenpiteiden mahdollisia vaikutuksia luontoarvoihin luonnonsuojelun tavoitteet huomioiden. Eri sektoreilla toteutettaviksi suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia luontoon tarkasteltiin suojelukohteiden, ekologisen verkoston sekä kasvillisuuden ja eläimistön kannalta. Lisäksi pohdittiin vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen yleensä, huomioiden luonnonympäristössä joka tapauksessa ilmaston muutoksen seurauksena odotettavissa olevat muutokset. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin Arvioinnissa käsiteltiin sopeutumisstrategian toimenpiteiden suoria ja välillisiä vaikutuksia ja kytkentöjä ilmastonmuutokseen vaikuttaviin kasvihuonekaasujen päästömääriin. Päästötarkastelu oli luonteeltaan laadullista ja arvioinnissa hyödynnettiin mahdollisuuksien mukaan apuna karkeita päästölaskelmia. Sopeutumistoimenpiteiden päästövaikutuksia peilattiin vuonna 2007 hyväksytyn pääkaupunkiseudun vuoden 2030 ilmastostrategian tavoitteisiin. Vaikutukset ilmanlaatuun sekä meluvaikutukset Arvioinnissa tarkasteltiin sopeutumisstrategialuonnoksen toimenpiteiden vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun tunnistamalla niihin liittyviä mahdollisia päästöjen lähteitä. Syntyvien päästövaikutusten laajuus ja merkitys arvioitiin. Sosiaaliset vaikutukset ja vaikutukset ihmisten terveyteen Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin, mitkä ohjelmassa esitetyt toimenpiteet toteutuessaan vaikuttavat suoraan (esim. toiminnan rajoittaminen tai mahdollistaminen) tai välillisesti (ohjaava vaikutus esim. päätöksentekoon) ihmisten asuin- ja elinympäristöjen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen sekä terveydellisiin seikkoihin. Tarkastelu pohjautui vaikutusketjujen tarkasteluun ja keskeisten vaikutusten tunnistamiseen. Vaikutuksia tarkasteltiin yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta ja eri väestöryhmittäin siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista (esim. eri ikäryhmät). Esimerkiksi vaikutuksen oletettava suunta (positiivinen/negatiivinen) sekä vaikutuksen merkittävyys voivat olla väestöryhmästä riippuvaisia. Taloudelliset vaikutukset Sopeutumisstrategian taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on mukana toimenpidelinjauksista suoraan tai välillisesti syntyvät kustannukset ja saatavat taloudelliset hyödyt. Arvioinnissa tuotiin sanallisesti esiin toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset asukkaisiin, elinkeinoihin, kuntatalouteen, työllisyyteen ja omaisuusarvoihin. Myös paikallistaloudelliset ja mahdolliset laajemmat kansantaloudelliset vaikutukset huomioitiin tarpeen vaatiessa. 2.2 Työpaja Konsultin asiantuntijoiden kesken järjestettiin vaikutusten arvioinnin työpaja 16.1.2012. Tarkoituksena oli keskustella eri alojen asiantuntijoiden kanssa eri vaikutuksista ja niiden välisistä riippuvuussuhteista ja tunnistaa mahdollisia täsmennysehdotuksia toimenpidelinjauksiin. Työpajaan osallistui hankkeen ydintiimi: Aino Rantanen, projektipäällikkö, koordinointi ja kokonaisuus Marko Nurminen, kasvihuonekaasupäästöt ja taloudelliset vaikutukset

5 Emilia Saarivuo, luontovaikutukset Lisäksi työpajaan osallistuivat seuraavat kutsutut asiantuntijat: Hanna Herkkola, sosiaaliset ja terveysvaikutukset Sanna Sorvoja, liikenteen päästöt, melu Ville Satka, energia-asiantuntija Lisäksi asiantuntija-arvioita toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista ja teknisen toteutuksen mahdollisuuksista on pyydetty seuraavilta asiantuntijoilta, jotka eivät päässeet paikalle työpajaan: Jukka Räsänen, liikenteen asiantuntija Tommy Nyman, vesi- ja rantarakentamisen sekä tulvasuojauksen asiantuntija Kimmo Hell, vesihuollon ja hulevesien asiantuntija Seela Sinisalo, sosiaaliset ja terveysvaikutukset Asiantuntijoille lähetettiin ennen työpajaa tutustuttavaksi strategialuonnoksen sopeutumistoimenpiteet sekä pohdittavaksi hankkeen ydinryhmän keskuudessa esiin nousseita kysymyksiä. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toimenpiteiden vaikutuksia käsiteltiin sektori- ja toimialakohtaisesti. Lisäksi käytiin läpi asiantuntijoille ennalta lähetettyjä kysymyksiä. Keskustelun ja yhteisen pohdinnan jäsentelyssä ja tukena käytettiin menetelmää, jossa ajatuksia kirjattiin erivärisille tarralapuille. Kolme käytettyä väriä edustivat: toimenpiteiden vaikutuksia, jatkoselvitys- ja täsmennystarpeita/ehdotuksia sekä vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Laput liimattiin nelikenttään niiden vaikutuksen suunnan ja merkittävyyden mukaisille kohdille (ks. kuva 1). Kutakin strategiaraportissa esitettyä sektoria/toimialaa varten oli erillinen nelikenttä. Niihin liimattuihin tarralappuihin merkittiin, mitä kyseisen sektorin sopeutumistoimenpidettä se koskee. positiivinen vähäinen merkitys merkittävä negatiivinen Kuva 1. Mallikuva työpajatyötä tukemaan käytetystä nelikentästä Jälkikäteen työpajan tulokset purettiin sektori-/toimialakohtaisiin matriisi-taulukoihin (liite 2). Arviointituloksia on tarkennettu ydinryhmän kesken. Arviointitulokset on esitetty kokonaisuudessaan tässä raportissa.

6 3. ALUSTAVIEN TOIMENPIDELINJAUSTEN VAIKUTUKSET Tässä kappaleessa kuvataan toimenpidelinjausten arvioituja vaikutuksia. Keskeiset vaikutukset on koottu myös vaikutusmatriisiin (liite 2), jossa on tunnistettu vaikutusten suunta ja merkittävyys. Tässä kappaleessa toimenpidelinjauksiin viitataan toimialoittain juoksevalla numeroinnilla, ks. liite 1. Suurin osa sopeutumisstrategiassa esitetyistä toimenpidelinjauksista on kuvattu yleisellä tasolla, eikä täsmällisiä toteutustapoja ole vielä määritelty. Näin ollen monet tässä kuvatuista vaikutuksista ja vaikutusketjuista ovat esimerkkejä, joiden toteutuminen riippuu toimenpidelinjausten toteutuksessa valittavasta menettelytavasta. Osa vaikutuksista on kuvattu yksittäisten toimenpide-ehdotusten alla, osa koskien koko sektorin/toimialan toimenpidekokonaisuutta. 3.1 Maankäyttö 3.1.1 Toimenpide-ehdotus 1 ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioon ottaminen yleis- ja asemakaavoituksessa Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Ilmastonmuutoksen huomioiminen yleis- ja asemakaavoituksessa voi tarkoittaa luonnon ja lajiston kannalta sekä myönteisiä että haitallisia vaikutuksia. Mikäli säilytettävien luonnonsuojelualueiden ja ekologisen verkoston rakenteessa huomioidaan ilmastonmuutoksen mahdolliset heikentävät vaikutukset, eli kaavoitetaan niitä ajatellen laajempia säilytettäviä yhtenäisen verkoston muodostavia luonnontilaisina säilytettäviä alueita, voi toimenpiteellä olla myönteisiä vaikutuksia. Luonnon sopeutumisen mahdollistamiseksi, mahdollisimman monimuotoisia ja laajoja alueita on syytä säilyttää luonnontilaisen kaltaisena. Ilmastonmuutoksen seurauksena monien lajien esiintymisvyöhykkeet saattavat siirtyä ja tietyn lajin suojeluun nyt osoitettu alue voi muuttua sille epäedulliseksi. On tärkeää että lajeilla on riittävät yhteydet uusiin elinympäristöihin, jolloin niiden siirtyminen ja säilyminen toisaalla on mahdollista. Toimenpide voi aiheuttaa myös luonnon kannalta negatiivisia vaikutuksia jos ilmaston ääriilmiöille alttiiden alueiden sijasta rakennetaan uusille alueille luontoarvojen kustannuksella, ekologista verkostoa pirstoen. Ääri-ilmiöihin, kuten myrskyihin, varautumisella voi olla paikallisia negatiivisia vaikutuksia jos puuttomia suojavyöhykkeitä rakennusten, väylien ja voimajohtojen ympärillä laajennetaan tai poistetaan kaatumisriskin muodostavia vanhoja ja lahoja puita, jotka ovat merkittäviä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin Pääkaupunkiseudun kuntien maankäytön suunnittelussa voidaan joutua tasapainoilemaan ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tavoitteiden välillä. On mahdollista, että sopeutumista edistävä kaavoitusratkaisu ei johda kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta optimaalisimpaan yhdyskuntarakenteeseen, vaan ratkaisulla voidaan esimerkiksi lisätä asukkaiden liikkumisen tarvetta ja liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Suurin osa kasvihuonekaasupäästöjä pienentävistä maankäytön ratkaisuista on sopeutumisen kannalta järkeviä. Kokonaisuutena tarkastellen toimenpidelinjaus ei kasvattane juurikaan maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä. Vaikutukset ilmanlaatuun ja meluun Ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden huomioiminen kaavoituksessa ei sinänsä aiheuta välittömiä vaikutuksia ilmanlaatuun tai melutasoon. Keskeistä onkin, millaisia muutoksia maankäyttöön tämä linjaus tuo tullessaan. Päästöjen hillinnän kannalta epäoptimaalinen kaavaratkaisu voi lisätä tarpeettomasti ajoneuvoliikennettä ja siitä aiheutuvia paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavia ylimääräisiä päästöjä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen taas saattaa kokonaisuutena pienentää päästöjä liikkumistarpeen pienentyessä, mutta aiheuttaa puolestaan haasteita meluntorjunnalle.

7 Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Sopeutuminen ilmastonmuutokseen maankäytön suunnittelussa vaatii todennäköisesti lisäkoulutusta, mikä yksilötasolla voidaan kokea sekä kielteisenä että myönteisenä vaikutuksena. Toisaalta se tarjoaa mahdollisuuden kehittää osaamista ja asiantuntemusta ja tuo laajempaa näkökulmaa maankäytön suunnitteluun ja luo nykyisestä poiketen suuntautuvia professioita. Toisaalta tämä voidaan kokea työkuormitusta lisäävänä, kuten usein omaan työn tekemisen tapaan kohdistuvat muutokset voidaan kokea. Toimenpidelinjausta enemmän merkitystä lienee kuitenkin lainsäädännön kautta tulevilla velvoitteilla. Työyhteisön tasolla uuden oppiminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen lisää osaamista ja asiantuntemusta, mikä yhteiskunnan tasolla voi näkyä maankäytön suunnittelun kasvavana kokonaislaadukkuutena ja -taloudellisuutena. Riskinä on, että suunnittelutyön sopeuttaminen ilmastonmuutoksen riskeihin hidastaa kaavoitusta ja kaavojen valmistumista tietyillä alueilla, mikä voi luoda haasteita väestön ja yritysten sijoittumiselle pääkaupunkiseudulla. Asutuksen sijoittumiseen vaikuttavat kuitenkin niin monet muutkin tekijät, että toimenpidelinjauksen vaikutukset yhdyskuntarakennetta hajauttavana jäänevät vähäisiksi tai olemattomiksi. Taloudelliset vaikutukset Sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutosten vaikutusten integroiminen yleis- ja asemakaavoitusprosesseihin painottaa entisestäänkin hyvän suunnittelun merkitystä. Uuden tiedon hankinta, koulutus ja lisäresurssien tarve kasvattavat maankäytön suunnittelun kustannuksia. Pidemmällä aikajänteellä kaavoitustyön lisäyksen kustannusvaikutus on kokonaisuudessaan suhteellisen pieni ja sopeutumisen huomioivista kaavoitus- ja rakentamisratkaisuista syntyy välillistä taloudellista hyötyä, joka liittyy vältettyihin kustannuksiin. Suunnittelu- ja toteutusvaiheen valinnoilla voidaan ohjata riskialueille rakentamista siten, että mahdollisen onnettomuuden aiheuttamat kustannukset minimoituvat. Suunnitteluratkaisuilla voidaan pienentää sään vaikutusten aiheuttamaa kulumista ja vahinkoa rakennuksille ja muulle infrastruktuurille. Lisäksi ilmastoriskit huomioivalla rakentamisella on todennäköisesti positiivinen vaikutus asuntojen ja kiinteistöjen omaisuusarvoihin. Toimenpiteen taloudellinen kokonaisvaikutus on positiivinen, kun huomioidaan toimenpiteillä vältetyistä kustannuksista muodostuvat hyödyt. Ongelmana on lyhyen ja pidemmän aikavälin preferenssien epätasapaino. Maankäytön ja rakentamisen lisäkustannusten maksajat ovat eri tahoja kuin ne, jotka sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioivasta lisäpanostuksesta hyötyvät tulevaisuudessa. Toteutuskustannukset jakautuvat rakentamisvaiheessa kunnalle ja rakentajille, ja niiden kautta edelleen veronmaksajille ja asiakkaille. Vältetyistä kustannuksista syntyvät hyödyt jakaantuvat koko yhteiskunnalle. Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiva pääkaupunkiseudun kuntien kaavatyö voi edistää myös rakentamiseen liittyvien aineellisten ja aineettomien innovaatioiden kehitystä, tuotekehitystä ja edistää suomalaisen rakennusalan kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Kokonaisuudessaan syntyvän välillisen taloudellisen hyödyn vaikutus on todennäköisesti pieni ja toteutumiseltaan hyvin epävarma. Pääkaupunkiseudun kasvaessa ja parhaiden rakennuspaikkojen vähentyessä rakentamista joudutaan suuntaamaan yhä enemmän esimerkiksi tulvariskialueille. Sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten täysimääräinen huomioiminen saattaa joissain tapauksissa haitata alueiden kehittämistä ja rajoittaa rakennuspaikkojen määrää. Rakentamisen ratkaisut voivat olla tavanomaisia kalliimpia. Toimintojen sijoittelusta voi syntyä kustannuksia kerryttävää liikkumisen tarvetta. Rakentamiskelpoiseksi saamisen, rakentamisen, rakennusten ylläpidon ja liikenteen kustannuksia ei pystytä optimoimaan, vaan ratkaisuista aiheutuu lisäkustannuksia asukkaille, elinkeinoelämälle, kunnille ja valtiolle. Kaavamääräysten ja rakentamisen ohjaamiseen vastuukysymyksiin liittyy kuntiin kohdistuva taloudellinen riski. Vahinkotilanteessa on mahdollisuus, että syntyy riitatilanteita siitä, kuka on korvausvastuussa esim. tulvasta aiheutuvista vahingoista. Tällainen riski liittyy mm. porrastettuihin kaava- ja rakentamismääräyksiin, joissa esim. tulvariskialueella voidaan hyväksyä tietyt raken-

tamisratkaisut ja toiminnot, jos rakentajat ymmärtävät riskit ja ovat halukkaita ryhtymään tarvittaviin varotoimenpiteisiin. 3.1.2 Toimenpide-ehdotus 2 turvataan yhtenäisiä viheralueita Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Yhtenäisten viheralueiden ja niiden välisten viherkäytävien turvaaminen on erittäin merkittävä tekijä luonnon ja lajiston monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Pääkaupunkiseudulla metsien ja muiden luonnon alueiden pirstoutuminen sekä viheryhteyksien kapeneminen ja katkeaminen on erityisen voimakasta. Eteläisimmässä Suomessa on maan pohjoisemmista ja keskiosista poikkeava luonto, jonka monimuotoisuutta lisää Suomenlahden rannikon ja merialueen luontotyyppien ja lajiston tuoma lisä. Vaikka monien lajien esiintymisalueet voivat ilmaston muuttuessa levitä pohjoisemmaksi, eivät merellisestä ympäristöstä riippuvaiset lajit tähän pysty. Luonnontilaisten kaltaisten ranta- ja saaristoalueiden säilyttämisellä osana ekologista verkostoa on tällaisten lajien kannalta erityistä merkitystä. Hiljattain Nature Climate Change -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa on todettu että esimerkiksi päiväperhoset ja linnut eivät ole pystyneet leviämään pohjoisemmaksi yhtä nopeasti kuin ilmaston lämpeneminen mahdollistaisi. Lajiyhteisöjen sopeutuminen muuttuneeseen ilmastoon tapahtuu viiveellä. On myös otettava huomioon eri lajiryhmien erilainen sopeutumistahti, jonka vuoksi niiden keskinäiset vuorovaikutussuhteet saattavat häiriintyä. Tutkimuksen mukaan lajiyhteisöt ovat muuttuneet eniten Pohjois-Euroopassa, mikä on Suomen kannalta merkittävää. Säilytettävien viheralueiden lajistossa ilmaston muuttumiseen nähden viiveellä tapahtuvat muutokset on syytä ottaa huomioon kun alueita arvotetaan ja sisällytetään säilytettävään ekologiseen verkostoon. Toimenpiteen merkittävyyden kannalta säilytettävien viheralueiden laatu on erittäin tärkeä tekijä. Luonnon monimuotoisuuden ja lajiston kannalta merkittäviä tekijöitä ovat viheralueiden laajuus, niiden luonnontilaisuus ja monimuotoisuus. Riittävän laajat ja toisiinsa yhteydessä olevat luonnon alueet ovat useiden lajien säilymisen kannalta ehdottoman tärkeitä. Eristyminen pienille saarekkeille on lajien kannalta tuhoisaa ja ilmastonmuutos lisää näiden saarekkeiden olosuhteiden nopean heikkenemisen riskiä. Lajien ja suojeltavien luontoarvojen säilyminen on todennäköisempää ilmaston muuttuessa, kun lajien siirtyminen edullisempaan ympäristöön on mahdollistettu riittävän laajalla luonnonalueiden verkostolla. Yksittäisen lajin säilyminen on sitä todennäköisempää mitä enemmän sille soveltuvia elinympäristöjä on tarjolla. Lisäksi on olennaista että näiden laikkujen välillä on kulkuyhteys. On myös tärkeää että luonnon ydinalueiden välillä säilytettävien yhteyksien leveyteen ja laatuun kiinnitetään huomiota. Pirstaloituvassa kaupunkiympäristössä rakennuspaine johtaa usein ekologisten yhteyksien kapenemiseen ja lopulta katkeamiseen. Puistomaiseksi hoidetut alueet ja istutettu kasvillisuus eivät turvaa seudun alkuperäisen monimuotoisuuden ja lajiston selviytymistä. Kaikki viheralueet kuitenkin ehkäisevät esimerkiksi hulevesien hallinnasta syntyviä ongelmia ja sitovat hiilidioksidia. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin Vihreän infrastruktuurin kehittämisen ja tiiviimmän yhdyskuntarakennenäkemyksen ristiriidasta saattaa syntyä välillinen vaikutus. Yhtenäisten viheralueiden ja -käytävien turvaaminen voi pirstoa ehyttä rakennetta ja lisätä alueen kasvihuonekaasupäästöjä esimerkiksi pidempien ajoreittien vuoksi. Mikäli viheralueet ja niiden väliset käytävät käsittävät rakennettavia ja ylläpidettäviä viherinfra alueita, syntyy käytettävien työkoneiden polttoaineista kasvihuonepäästöjä. Negatiiviset ilmastovaikutukset ovat kuitenkin pieniä verrattuna viheralueen ja sen ekosysteemipalvelujen positiivisiin vaikutuksiin. Kasveihin sitoutuu esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi viheralue tuottaa muitakin palveluja kuten luonnonmukaista hulevesien ja mikroilmaston hallintaa. 8

9 Vaikutukset ilmanlaatuun ja meluun Yhtenäisten viheralueiden ja -käytävien turvaaminen kaupunkirakenteessa todennäköisesti paikallisesti parantaa ilmanlaatua ja kyseisillä alueilla koettua meluhaittaa. Lopulliset vaikutukset päästöihin ja melutasoon riippuvat kuitenkin toimenpidelinjauksen toteutustavasta. Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Viheralueet ja käytävät vaikuttavat myönteisesti elinympäristön laatuun. Viheralueverkostoilla voidaan osaltaan turvata lähivirkistysalueiden säilymistä, mikä on asuin- ja elinympäristön viihtyisyyden kannalta merkittävä myönteinen vaikutus. Ne voivat vaikuttaa myönteisesti myös läheisten kiinteistöjen arvoon. Esimerkiksi ympäristöpsykologiassa viheralueiden on todettu vaikuttavan myönteisesti myös ihmisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Lisäksi viheralueet ja luonnonympäristöt voivat parantaa liikuntamahdollisuuksia ja edistää liikunnan myönteisiä terveysvaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset Kokonaisuudessa viheralueiden taloudellisten vaikutusten nettotarkastelu on vaikeaa. Yhtenäisten viheralueiden ja -käytävien suunnitteluun, toteutukseen ja hoitoon tarvitaan taloudellisia resursseja. Välillisiä kustannuksia syntyy, kun vihreälle infrastruktuurille varattu alue on poissa taloudellista toimintaa synnyttävästä rakentamisesta. Suorat kunnille kohdistuvat toteutuskustannukset ovat näkyviä, mutta ekosysteemipalvelujen taloudelliset hyödyt esimerkiksi asukkaiden hyvinvointiin ja eroosion estämiseen ovat erittäin hankalia arvioida. 3.2 Liikenne ja tekniset verkostot 3.2.1 Toimenpide-ehdotukset 1, 3 ja 4 joukkoliikenne Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Toimenpiteillä on luonnon kannalta todettavissa lähinnä välillisiä vaikutuksia. Toimenpiteet voivat lisätä joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen reittien luotettavuutta ja siten edistää näiden liikennemuotojen käyttöä. Kevyttä ja joukkoliikennettä tukevat toimet vaikuttavat päästöjä vähentävästi ja rajoittavat tarvetta yksityisautoilua varten rakennettavien väylien kasvattamiseen ja lisäämiseen. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen valmiussuunnitelmaan sekä tiedotus- ja viestintäjärjestelmiin liittyy suoraan ja välillisesti kasvihuonekaasupäästöjä synnyttävää rakentamista, hankintoja, ylläpitotoimintaa ja energiankulutusta. Kokonaisuutena tarkastelleen toimenpidelinjausten nettomääräiset päästövaikutukset ovat todennäköisesti selkeästi positiivisen puolella. Sopeutumistoimenpiteiden avulla minimoidaan sään ääri-ilmiöiden tai ilmastonmuutoksen aiheuttamien mahdollisten vahinkojen korjaamiseen välillisesti liittyvät kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi mitä enemmän käytetään joukkoliikennettä ja kuljetaan jalan tai pyörällä, sitä enemmän pääkaupunkiseudun liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Sään ääri-ilmiöihin ja ilmastonmuutokseen sopeutuva joukkoliikenne ja laadukkaana pysyvä kävelyn ja pyöräilyn liikenneinfrastruktuuri tukevat päästöttömämpien liikkumismuotojen kilpailukykyä ja kulkumuotojakauman positiivista kehitystä. Vaikutukset ilmanlaatuun ja meluun Joukko- ja kevyeen liikenteeseen liittyvät toimenpiteet voivat vaikuttaa näiden kulkutapojen suosioon. Tämä näkyy pienempänä henkilöautoliikenteenä, joka puolestaan vaikuttaa positiivisesti ilmanlaadun ja liikenteen melun vähenevään kehitykseen. Vaikutus on paikallinen, eikä kokonaisuudessaan ainakaan lyhyellä aikavälillä merkittävä

10 Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Sekä yksilön, yhteisön että yhteiskunnan ja eri väestöryhmien näkökulmasta on myönteinen vaikutus, jos joukkoliikenteen valmiussuunnitelmalla voidaan ehkäistä sään erilaisista ääri-ilmiöistä aiheutuvien häiriötilanteiden (kuten kulkureittien katkeaminen, joukkoliikenteen seisaukset) estevaikutuksen syntyä tai lyhentää sen kestoa. Jos valmiussuunnitelmaan sisältyy myös esim. ilmastointiin/kaluston uusimiseen liittyviä toimenpiteitä, myönteisenä vaikutuksena on myös matkustusmukavuuden ylläpitäminen. Parhaimmassa tapauksessa linjausta toteuttavilla toimenpiteillä pystytään lisäämään joukko- ja kevyenliikenteen houkuttelevuutta ja käyttöä, mikä voi parantaa liikenteen sujuvuutta, vähentää ruuhkia ja pysäköintiongelmia. Tästä syntyisi myönteinen sosiaalinen vaikutus sekä yksilön ja yhteisön että yhteiskunnan tasolla. Mikäli valmiussuunnitelma edistää kevyttä liikennettä, se edistää liikunnan myönteisiä terveysvaikutuksia. Lisäksi valmiussuunnitelma edistää liikenneturvallisuutta, se voi auttaa pienentämään onnettomuusriskejä poikkeustilanteissa ja vähentää esimerkiksi kevyen liikenteen ja julkisen liikenteen käyttäjien loukkaantumisriskejä poikkeustilanteissa. Häiriötilanteissa toimivalla viestintäjärjestelmällä autetaan ihmisiä suunnittelemaan liikkumistaan mahdollisimman sujuvasti häiriötilanteesta huolimatta. Toimenpidelinjauksella on positiivinen vaikutus niin yksittäisten henkilöiden liikkumiseen kuin joukkoliikenteen ylläpitämiseen ja esimerkiksi hälytysajoihin. Etenkin häiriötilanteissa epätietoisuuden ja epävarmuuden hallinnan merkitys korostuu ja auttaa ylläpitämään mahdollisimman normaalia toiminnan rytmiä. Taloudelliset vaikutukset Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen valmiussuunnitelman toteuttaminen aiheuttanee kustannuksia teknisistä ja infrastruktuuriratkaisuista, joilla vähennetään ilmastonmuutoksesta seuraavia haittavaikutuksia. Kustannukset näkyvät pääkaupunkiseudun kuntien ja kuntayhtymien taloudessa. Valmiussuunnitelman ja sitä seuraavien toimenpiteiden nettomääräiset taloudelliset vaikutukset kallistunevat positiiviseksi. Taloudellisia hyötyjä ovat toimenpiteiden avulla vältetyt liikkujiin ja liikenteen harjoittajiin kohdistuvat suorat ja välilliset kustannukset. Taloudellinen panostus esimerkiksi joukkoliikenteen aikatauluvarmuuteen ja joukkoliikennevälineiden viihtyisyyteen kuumina ja sateisina aikoina voi tuoda myös välillisesti hyötyä lisäämällä joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja lipputuloja. Sujuvuus ja varmuus vaikuttavat taloudellisesti positiivisesti myös liikkujiin ja elinkeinoelämään. Kevyen liikenteen toimenpiteillä vahvistetaan pidentyvästä lämpimästä ja sulasta kaudesta johtuvaa kävelyn ja pyöräilyn määrän todennäköistä kasvua. Ilmastonmuutoksen aiheuttaman sateisuuden, tuulisuuden ja liukkauden lisääntyminen voi vaikuttaa myös negatiivisesti kevyen liikenteen määrään. Kävelyn ja pyöräilyliikenteen lisääntymisestä syntyy välillisesti säästöä liikkujille ja yhteiskunnalle mm. ruuhkaisuuden aikakustannuksissa ja positiivisten terveysvaikutusten myötä terveydenhuoltokustannuksissa. Samalla syntyy myös kustannusvaikutuksia, kun joukkoliikenteen lipputulot pienenevät. Joukkoliikenteen häiriötiedotus- ja monikanavainen viestintäjärjestelmät aiheuttavat suunnitteluja toteutuskustannuksia ja niiden ylläpidosta syntyy juoksevia kustannuksia. Kustannukset jalkautetaan lopulta ainakin osittain käyttäjille. Järjestelmäkustannukset näkyvät joukkoliikenteen viranomaisten ja harjoittajien taloudessa. Kokonaishyödyt ovat kuitenkin pidemmällä aikajänteellä järjestelmien kustannuksia suuremmat. Joukkoliikenteen käyttäjät ja harjoittajat saama taloudellinen hyöty muodostuu vältettyjen häiriötilanteiden suorista ja välillisistä kustannuksista. Tiedotus- ja viestintäjärjestelmiä voidaan hyödyntää myös muissakin kuin äkillisten sääilmiöiden aiheuttamissa ongelmissa. 3.2.2 Toimenpide-ehdotus 2 valmiussuunnitelmat: riskit liikenne- ja teknisille verkostoille Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Luonnon ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen ja tulvien torjuntaan varautuminen voi estää myös luonnon kannalta haitallisten liikennevahinkojen (esim. jäte- ja haitta-ainekuormitus) syntyä.

Myös syntyvän haitan pysäyttäminen voi nopeutua. Toisaalta voidaan myös aiheuttaa paikallisesti epäedullisia muutoksia jos valmiussuunnitelman toimet vaikuttavat luonnon nykytilaa heikentävästi, esim. luonnonalueen vesitaloutta muuttava tulvatorjunta tai sähkölinjoja ja väyliä uhkaavan puuston poistaminen laajemmalta vyöhykkeeltä, mikä saattaa kaventaa ja pirstoa ekologista verkostoa. Teknisten verkoston suojaamiselle ennaltaehkäisevästi on vaihtoehtoja; esim. sähkölinjat voidaan upottaa maahan. Tämä voi tuottaa pitkällä aikavälillä joillakin alueilla luonnon kannalta positiivisen vaikutuksen, koska maahan haudatun linjan ympäristö ei tarvitse laajaa puutonta turvavyöhykettä. Mikäli johdot siirretään teiden yhteyteen, onnistuu huolto olemassa olevia tieyhteyksiä käyttäen. Toisaalta nykyiset avoimet linjojen ympäristöt toimivat paikoin muusta ympäristöstä poikkeavalle lajistolle (mm. monille perhoslajeille) merkittävinä elinympäristöinä. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin Valmiussuunnitelman toteutukseen liittyy suoraan ja välillisesti kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavaa rakentamista, hankintoja, ylläpitoa ja energiankulutusta. Toimenpidelinjauksen nettomääräinen kokonaispäästövaikutus lähenee pidemmällä aikavälillä nollaa, kun otetaan huomioon toimenpiteen avulla poistetut tai minimoidut potentiaalisten vahinkojen ja häiriöiden korjaamiseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt. Vaikutukset ilmanlaatuun ja meluun Riskeihin varautumisella ei todennäköisesti ole merkittäviä välittömiä vaikutuksia ilmanlaatuun ja meluun. Välillisesti joukkoliikenteen sujuvuutta tukevat toimenpiteet saattavat vähentää ilmanlaatua heikentäviä päästöjä ja meluhaittoja, mikäli joukkoliikenteen lisääntyvä käyttö vähentää yksityisautoilua. Energian tuotannossa riskeihin varautuminen voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi hajautettujen varajärjestelmien kehittämistä. Näistä saattaa aiheutua ilmanlaatua heikentäviä päästöjä, sillä hajautettu energiantuotanto tuottaa keskimäärin suurempia hiukkaspäästöjä tuotettua energiayksikköä kohden kuin keskitetty energiantuotanto. Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Toimenpidelinjauksesta ei käy ilmi, sisältääkö se varautumisen myös sähkö- ja tietoverkkojen osalta. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on tehty oletus, että myös nämä tekniset verkostot sisältyvät valmiussuunnitelmaan. Liikenneverkkoon kohdistuviin riskeihin varautumisella voidaan välttää muun muassa myöhästelyä ja ruuhkia, millä on niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskunnankin tasolla myönteinen vaikutus. Jos valmiussuunnitelman avulla pystytään parantamaan tietoverkkojen ja sähköverkon toimintavarmuutta häiriötilanteissa, sillä on merkittävä myönteinen sosiaalinen vaikutus. Yksilötasolla turvataan esim. yksilön asiointi eri virastoissa ja laitoksissa sekä kotitalouksien toimintakyky. Tätä kautta pystytään ehkäisemään monia haitallisia välillisiä vaikutuksia niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla. Yhteisön ja yhteiskunnan tasolla sähkö- ja tietoverkkojen paremmalla toimintavarmuudella turvataan työelämän toimintamahdollisuudet sekä esim. sairaaloiden toiminta, poikkeustilaviestintä ym. häiriötilanteissa olennaisia toimintoja. Lisäksi liikenneyhteyksien toimivuus häiriötilanteissa edistää myös esimerkiksi sairaankuljetusten ja terveydenhuollon yksiköiden toimintavarmuutta poikkeustilanteissa. Taloudelliset vaikutukset Sääolosuhteiden ennustetut muutokset ovat haaste liikenneväylien kunnossapidolle. Varautumistoimenpiteisiin ja tarvittaviin uudistuksiin tarvitaan pitkällä aikavälillä runsaasti kuntien ja valtion resursseja tie- ja raideliikenteessä. Ilmastonmuutos tuo mukanaan myös säästöjä teiden kunnossapidossa, kun liukkaudentorjunta- ja lumenpoistokustannukset pienenevät. Toimenpidelinjauksesta syntyy pidemmällä aikajänteellä taloudellista hyötyä väylien käyttäjille. Väylät pysyvät paremmassa kunnossa. Liikenteen häiriintymisen riskit ja niiden potentiaaliset 11

kustannusvaikutukset pienenevät. Kokonaisuudessaan hyödyt kasvavat liikenneverkkojen osalta todennäköisesti kustannuksia suuremmiksi, koska liikenteen keskeytymisestä aiheutuvat haitat ja kustannukset leviävät usein laajalle ja useille eri tahoille. Tekninen verkosto varmistaa yhdyskunnan sähkön, lämmön ja veden saannin ja tietoliikenteen toiminnan. Valmiussuunnitelmasta seuraavien verkoston rakentamiseen, korjaamiseen ja ylläpitoon liittyvien toimenpiteiden kustannukset ovat pitkällä aikavälillä toimenpiteiden hyötyjä pienemmät, koska häiriöttömän energia- ja vesihuollon sekä toimivan tietoliikenteen rooli yhdyskunnan selkärankana vahvistuu koko ajan. Esimerkiksi viestintäyhteyksien ja sähkönsaannin yhtäaikaisesta katkeamisesta voi syntyä yhteiskunnan toimintaa rampauttava ongelmavyyhti. Valmiussuunnitelman toteutuskustannukset näkyvät julkisten toimijoiden ja verkostoja hallinnoivien yritysten taloudessa. Kustannukset siirtyvät kuitenkin lopulta loppukäyttäjille, asukkaille ja yrityksille. 12 3.3 Rakentaminen ja lähiympäristön ilmastonkestävyys 3.3.1 Toimenpide-ehdotus 1 - rakentamiskorkeudet Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Luonnon ja lajiston kannalta alimpien rakentamiskorkeuksien tarkistamisella voi olla sekä myönteisiä että haitallisia vaikutuksia. Mikäli toimenpide merkitsee rantojen läheisyyteen laajempia suojavyöhykkeitä, on tästä etua ranta-alueiden luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta. Mitä laajemmat alueet säilyvät ilman rakentamista sitä paremmat mahdollisuudet rantavyöhykkeiden biotoopeilla ja lajistolla on säilyä. Mikäli toimenpide merkitsee ranta-alueiden täyttöjä rantarakentamisen mahdollistamiseksi, ovat vaikutukset vastaavasti alueiden nykyiselle luonnolle haitalliset. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin Maanmuokkaukseen ja perustusten rakentamiseen saatetaan tarvita matalampia korkeustasoja enemmän maa-aineksen siirtoa ja hiili-intensiivisempiä rakennusmateriaaleja. Rakentamisesta voi aiheutua näin tavanomaista enemmän rakentamisen aikaisia suoria ja välillisiä kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöjen osuus on pieni, kun tarkastellaan rakennuksen tai rakennetun alueen koko elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonepäästöjä. Pidemmällä tarkastelujaksolla toimenpidelinjauksen nettomääräinen kokonaispäästövaikutus lähenee nollaa. Sopeutumistoimenpiteen avulla vältetään sään ääri-ilmiöiden tai ilmastonmuutoksen vaikutusten mahdollisten vahinkojen ja häiriöiden korjaamisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Vaikutukset ilmanlaatuun ja meluun Ohjeistuksen päivittämisellä ei suoraan ole merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun ja meluun. Välillisesti mahdolliset muutokset esirakentamisessa korkotason noston yhteydessä voivat paikallisesti aiheuttaa rakentamisen aikaisia päästöjä. Pidemmällä aikavälillä toimintalinjauksen avulla kuitenkin vältetään mahdollisten vahinkojen ja häiriöiden korjaamisesta aiheutuvia päästöjä, joten kokonaisuutena toimintalinjauksella tulee olemaan sekä vähäisiä positiivisia että vähäisiä negatiivisia vaikutuksia. Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Voidaan olettaa, että ohjeistuksen päivittäminen vähentää jatkossa häiriötilanteiden haitallisia vaikutuksia asumiselle, millä on myönteisiä välittömiä sekä välillisiä vaikutuksia kotitalouksille ja yhteiskunnalle. Terveysvaikutusten näkökulmasta uusi ohjeistus voi auttaa vähentämään tulevaisuudessa esimerkiksi asuntojen kosteus- ja sisäilmaongelmiin liittyviä terveysongelmia ja niihin liittyviä yhteiskunnallisia kustannuksia. Yksilötasolla rakentamiskorkeuksien päivityksen mahdollinen vaikutus rakentamiskustannuksiin voidaan kokea kielteisenä, jos se estää tai hankaloittaa rakentamiseen ryhtymistä.

Alimpien sallittujen rakentamiskorkeuksien tarkistaminen voi johtaa kallistuviin rakentamiskustannuksiin tai rajoittaa rakentamista esim. tietyillä alueilla rantojen läheisyydessä. Jos kohonneet rakennuskustannukset siirtyvät asuntojen hintoihin, tällä voi olla joillakin alueille merkitystä eri asuntotyyppien tasapuoliseen tarjontaan (esim. vuokra-asunnot vs. ns. kovan rahan asunnot). Osa rakentamisesta voi siirtyä halvempien kustannusten ja helpomman rakentamisen toivossa haja-asutusalueille, mihin toisaalta pystytään vaikuttamaan maankäytön suunnittelulla ja ohjauksella. Taloudelliset vaikutukset Rakentamiskorkeus vaikuttaa rakentamiskustannuksiin. Esimerkiksi laajat maantäytöt ovat kalliita. Rakentamiskustannukset kasvavat todennäköisesti rakennetuilla tai kaavoitetuilla alueilla, etenkin jos joudutaan rakentamaan samalla korotettuja tiepenkereitä tai kattavampia rakennuksiin kohdistuvia tulvasuojelurakenteita. Samalla on hyväksyttävä kohonneiden kustannusten lisäksi tavanomaista rakentamista suuremmat ympäristö- ja maisemavaikutukset. Kaavoittamattomilla alueilla rakentaminen voidaan ohjata turvallisille alueille, jolloin korkeustason nostosta ei aiheudu merkittäviä lisäkustannuksia. Alimman rakentamiskorkeuksien päivityksestä koituu pidemmällä aikavälillä nettomääräisesti enemmän hyötyjä kuin kustannuksia. Toimintalinjauksella pystytään välttämään liian matalalle rakentamista ja pienennetään siten pidemmällä aikavälillä mahdollisten tulvien aiheuttamia suoria ja välillisiä kustannusvaikutuksia asukkaille, elinkeinoelämälle ja kunnille. 3.3.2 Toimenpide-ehdotus 2 katetut alueet Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Katettujen alueiden osuuden selvittämisellä ei itsessään ole luonnon kannalta merkitystä. Tietojen pohjalta voidaan kuitenkin arvioida ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvien sademäärien aiheuttamia virtaamia ja tulvariskejä. Toimenpide voisi toimia pohjana myös esimerkiksi viherkattojen ja muiden viheralueiden lisäämiseen soveltuvien alueiden paikantamiselle ja niiden alueiden tunnistamiselle, joissa ne parhaiten ehkäisevät lisääntyvän pintavalunnan haittavaikutuksia. Täydentävän rakentamisen hankkeissa tulisi huomioida myös valuma-alueille muodostuvan infrastruktuurikokonaisuuden pintavaluntaa kiihdyttävät vaikutukset ja mahdollisesti kohoavat tulvariskit valuma-alueen alaosissa ja varautua suunnitelmissa näitä ehkäiseviin ratkaisuihin. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin Toimenpidelinjauksen aiheuttamiin korjaamisen ja rakentamisen toimiin liittyy suoria ja välillisiä kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi luonnolliset hulevesien käsittelyratkaisut voivat olla potentiaalisesti ristiriidassa päästöjen määrää hillitsevän eheän yhdyskuntarakenteen kanssa. Linjauksen kokonaispäästövaikutus on kuitenkin nettomääräisesti lähellä nollaa, kun huomioidaan sopeutumistoimenpiteen avulla poistetut tai minimoidut potentiaalisten vahinkojen ja häiriöiden korjaamisesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Vaikutukset ilmanlaatuun ja meluun Ei merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun tai meluun. Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Katettujen alueiden osuuden selvittäminen ja niiden merkityksen arvioiminen hulevesien hallinnan kannalta ei aiheuta merkittäviä välittömiä sosiaalisia vaikutuksia. Selvityksen pohjalta mahdollisesti tehtävillä toimenpiteillä ja hulevesien hallinnalla sinänsä puolestaan on sosiaalisia vaikutuksia, kuten vaikutukset asuin- ja elinympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen, jos saadaan estettyä esim. viemäreiden tulvimista tai väylien katkeamista (auto-, raide- ja kevyt liikenne). 13

14 Taloudelliset vaikutukset Katettujen alueiden selvittämisestä seuraa todennäköisesti selvitystöitä, korjaustoimenpiteitä ja uusien hulevesien hallintaratkaisujen rakentamista. Joissakin tapauksissa luonnolliset hulevesien johtamis-, vähentämis- ja viivyttämisratkaisut voivat johtaa taloudellisessa mielessä vähemmän optimaaliseen maankäyttöön. Toimista syntyvät taloudelliset hyödyt ovat pidemmällä aikajänteellä niistä kunnille aiheutuvia kustannuksia suuremmat. Merkittäviä vältettäviä kustannuseriä liittyy esim. siihen, että hulevesiviemärien ja putkikokoja ei tarvitse välttämättä lähteä kasvattamaan rankkasateiden vuoksi. Pidemmällä aikavälillä pienennettään taajamien hulevesitulvien riskiä ja vältetään niiden toteutumisesta aiheutuvat vahingot ihmisille, rakennuksille ja liikenteelle. Tämä vältetty kustannus jakaantuu laskennallisena taloudellisena hyötynä koko yhteiskunnalle. 3.4 Vesi- ja jätehuolto Tässä on ensin esitetty koko toimenpidekokonaisuutta koskevia vaikutuksia ja osa vaikutuksista on tunnistettu lisäksi toimenpiteittäin. Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Toimenpiteillä vesi- ja jätehuollon parantamiseksi siten että tulvatilanteissa syntyviä kuormituspiikkejä lasketaan, on merkitystä erityisesti vesistöjen tilan heikkenemisen hillinnässä. Pääkaupunkiseudulla joenvarsien kuormituslähteet rasittavat lopulta Itämerta. Jotta Itämereen kohdistuvasta kuormituksen ja rehevöitymisen vähentämisessä päästäisiin tavoitteisiin on tulvapiikkien aiheuttamien kuormituspiikkien ehkäisyllä suuri merkitys. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin Sopeutumisen kannalta sopivien ja kohteen elinkaari huomioiden valittujen ratkaisujen rakentamisvaiheen päästöt eivät todennäköisesti ole juurikaan tavanomaisia vesi- ja jätehuollon ratkaisuja suurempia tai pienempiä. Linjauksen kokonaispäästövaikutus on nettomääräisesti lähellä nollaa, kun huomioidaan sopeutumistoimenpiteen avulla poistetut tai minimoidut potentiaalisten vahinkojen ja häiriöiden korjaamisesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Vesi- ja jätehuollon sopeutumiseen liittyvien toimenpiteiden hankintojen materiaali- ja energiatehokkuuden varmistaminen tukee pääkaupunkiseudun ilmastostrategian hankintavisiota. Vaikutukset ilmanlaatuun ja meluun Vesi- jätehuollon toimenpidekokonaisuus sisältää selvitysten, suunnitelmien ja kehittämisehdotusten laatimista, jotka eivät sinällään aiheuta merkittäviä ilmanlaatuun tai melutasoon kohdistuvia muutoksia. Sekavesiviemäreiden ylivuotojen estäminen, samoin kuin muiden toimenpidelinjausten konkretisointi vaatii rakentamistoimia, jotka paikallisesti ja hetkellisesti saatavat aiheuttaa päästöjä sekä melua. Vaikutus ei kuitenkaan kokonaisuudessaan ole merkittävä. Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Vesi- ja jätehuollon osalta ilmastonmuutokseen sopeutumisella on kaiken kaikkiaan myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia. Asuin- ja elinympäristön terveyden, turvallisuuden ja viihtyisyyden näkökulmasta vesi- ja jätehuollon toimivuudella on erittäin suuri merkitys. Tulvat ja jätehuollon toimimattomuus voivat aiheuttaa terveydellisiä riskejä, jos poikkeustilanteeseen ei ole varauduttu, esimerkiksi tietyt taudit saattavat levitä tulvivan viemäriveden mukana. Kaikki toimenpidelinjaukset toteutuessaan pyrkivät turvaamaan yleistä viihtyvyyttä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla.

15 3.4.1 Toimenpide-ehdotus 1 valmiussuunnitelma Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Valmiussuunnitelma auttaa ehkäisemään hulevesien tuomien kuormituspiikkien ja jätehaittoja edesauttaen jätehuollon toimivuutta. Tällaisilla toimilla on myönteinen vaikutus erityisesti vesistökuormituksen ehkäisyssä. Taloudelliset vaikutukset Pidemmällä aikavälillä valmiussuunnitelman ja siitä aiheutuneiden toimien avulla voidaan vaikuttaa sään ääri-ilmiöiden, ilmastonmuutoksen vaikutusten ja merenpinnan nousun aiheuttamiin vesi- ja jätehuollon riskitilanteisiin ja supistaa mahdollisten vahinkojen ja häiriöiden suoria ja välillisiä kustannuksia merkittävästi. Näin syntyvät taloudelliset hyödyt ovat todennäköisesti suuremmat kuin valmiussuunnitelman laadinnasta ja toteutuksesta aiheutuvat kustannukset. Toimenpidelinjauksesta hyötyvät erityisesti vesi- ja jätehuollosta vastaavat toimijat. Toteuttamistavat vaikuttavat suuresti kustannuksiin, kuten kaikissa muissakin toimenpidekokonaisuuksissa. Esimerkiksi jätehuollonkeruupisteet tai niille johtavat tiet eivät saisi sijaita tulvariskialueella. Tämän toteuttamisen taloudelliset vaikutukset voivat poiketa suurestikin. Keruupisteiden tai kulkuyhteyksien sijaintia siirtämällä kustannukset ovat kohtuullisia, kun taas esimerkiksi tulvasuojelurakenteiden toteuttaminen tai tiepenkereiden noston kustannukset voivat olla vaihdella sadoista tuhansista euroista miljooniin. 3.4.2 Toimenpide-ehdotus 2 - vesihuoltojärjestelmän mitoitusperusteet Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Riittävä mitoitus ehkäisee jätevesien aiheuttamia haittoja. Erityisesti hule- ja ylivuotovesiä vastaanottavien vesistöjen kannalta toimenpiteellä voi olla myönteinen vaikutus. Taloudelliset vaikutukset Pidemmällä aikavälillä viemäreiden kapasiteetti- ja mitoitusperusteiden muutosten ja niistä aiheutuneiden korjaus- ja rakentamistoimenpiteiden avulla voidaan vaikuttaa sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin vesihuoltojärjestelmän riskitilanteisiin. Häiriöiden ja onnettomuuksien suorat ja välilliset kustannukset supistuvat todennäköisesti merkittävästi. Syntyneet taloudelliset hyödyt ovat todennäköisesti pidemmällä aikavälillä suuremmat kuin mitoitusperusteiden muutosten aiheuttamat kustannukset. Toimenpidelinjauksesta hyötyvät erityisesti vesihuollosta vastaavat toimijat. 3.4.3 Toimenpide-ehdotus 3 - jätevesiylivuotojen vähentäminen Vantaanjokeen Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Vantaanjoen valuma-alue on suhteellisen pieni ja vähäjärvinen. Tästä johtuen se on tulvaherkkä ja veden mukana tuleva kuormitus päätyy usein suoraan jokeen kun reitillä ei ole tasaavia järvialtaita. Toimenpiteellä voidaan estää jätevesikuormituksen tuomia haittoja joen alueella. Vantaanjoki on ehdotettu liitettäväksi Natura-verkostoon joessa olevan Euroopan tiheimmän vuollejokisimpukkaesiintymän vuoksi. Vedenlaadusta huolehtimalla edesautetaan myös tämän erityisesti suojeltavan lajin selviytymistä. Joki laskee Suomenlahteen ja on rannikolla merkittävä pistekuormittaja. Ylivuotojen estäminen tulva-aikoina on erityisen tärkeää jatkossa kun tulvahuiput voivat ilmastonmuutoksen vuoksi olla runsaampia ja esiintyä tiheämmin kuin aiemmin. Kosteikkojen ja kasvillisuuden muodostamien suojavyöhykkeiden lisääminen olisi luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvä keino hillitä tulvahaittoja mekaanisen puhdistamisen ohella. Vuoden 2011 jouluviikolla koettiin Uudellamaalla ennätykselliset sateet, jotka nostivat vesistöjen pintaa ja kasvattivat jokien virtaamia suuremmiksi kuin tavanomaiset kevättulvat. Vedenpuhdistamoiden puhdistuskapasiteetti ylittyi ja vesi nousi pelloille ja teille. Mm. Vantaanjoen kuljetta-

mat typpi ja fosforikuormat kasvoivat huomattavasti. Kuormitus ylitti kevättulvien aikaisen kuormituksen. Tämän kaltaiset poikkeukselliset tulvahuiput yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä, jolloin kuormituksen kasvu on entistä dramaattisempi. Tällä voi olla vakavat vaikutukset myös jo ennestään rehevöityneen Itämeren tilan parantamisyritysten kannalta. 3.4.4 Toimenpide-ehdotus 4 sekavesiviemäreiden ylivuotojen vähentäminen Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Toimenpiteellä on erityisesti vesiympäristön kannalta myönteinen vaikutus, koska se ehkäisee tulviin liittyvää vesistökuormituksen kasvua. 3.4.5 Toimenpide-ehdotus 5 Ämmässuon vesihuollon mitoitusperusteet Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Puutteet Ämmässuon vesienhallinnassa voivat johtaa haitta-aineiden ja ravinteiden leviämiseen alueen ulkopuolelle hulevesien mukana. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen pohjavesien tilaa seurataan tarkkailuohjelman mukaan. Mikäli vesienhallinnan mitoitus ei tulevaisuudessa ole riittävä, voivat alueelta vesien mukana kulkeutuvat haitta-aineet joutua pohja- ja pintavesiin, sekä siirtyä ravintoverkkoon. Näin ollen vesienhallinnan mitoitus riskit huomioiden ehkäisee mahdollisia luontoon kohdistuvia haittavaikutuksia. 16 3.5 Pelastustoimi ja turvallisuus Tässä on ensin esitetty koko toimenpidekokonaisuutta koskevia vaikutuksia ja osa vaikutuksista on tunnistettu lisäksi toimenpiteittäin. Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Kaupunkien valmiussuunnitelmat, pelastustoimen varautuminen, harjoitukset ja ohjeistus toimintaan ilmastonmuutoksen aiheuttamissa ääritilanteissa voi sujuvoittaa torjuntatöitä ja nopeuttaa tilanteen korjaamista. Tämä voi lieventää myös luontoon kohdistuvien haittojen syntyä. Valmiussuunnitelmissa on kuitenkin huolehdittava, että torjuntatoimien tehostamisessa huomioidaan myös luontoarvot. Esim. vesistöihin kohdistuvaa haittaa voi syntyä tulvatorjunnan yhteydessä, jos likaantuneita vesiä pumpataan rakennettujen alueiden suojelemiseksi suoraan vesistöön. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin Pelastustoimeen ja turvallisuuteen liittyvien sopeutustoimenpiteiden toteutuksesta aiheutuu suoraan ja välillisesti kasvihuonekaasupäästöjä mm. hankinnoista ja energialähteiden käytöstä. Toimenpidelinjausten nettomääräinen kokonaispäästövaikutus kääntyy todennäköisesti jonkin verran positiivisen puolelle. Päästösäästöinä huomioidaan kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät toimien avulla vältetyistä sään ääri-ilmiöiden tai ilmastonmuutoksen vaikutuksesta aiheutuneiden onnettomuuksien ja häiriöiden korjaamisesta. Vaikutukset ilmanlaatuun ja meluun Pelastustoimen ja turvallisuuden toimenpidelinjaukset eivät suoraan vaikuta juurikaan ilmanlaatuun ja melun syntymiseen. Toimenpiteiden toteutuksesta saattaa kuitenkin välillisesti syntyä ilmanlaatua heikentäviä päästöjä esimerkiksi uuden kaluston hankinnan ja energiankulutuksen kautta. Kuitenkin toimenpiteet pitkällä aikavälillä saattavat vähentää paikallisia päästöjä ja melua sitä kautta, että sopeutumistoimien toteutuessa vältetään ilmastonmuutoksen vaikutuksesta aiheutuneiden onnettomuuksien ja häiriöiden korjaamisessa syntyvä melu ja ilmanpäästöt. Taloudelliset vaikutukset Pelastustoimeen liittyvistä toimenpidekokonaisuuksista aiheutuu lyhyellä aikavälillä suunnitteluja perustamiskustannuksia. Järjestelmien, suunnitelmien ja ohjeistusten ylläpitämisestä aiheutuu

pidemmän aikavälin kustannuksia. Kaluston hankinta, varastointi ja uusiminen aiheuttavat myös menoeriä pelastustoimesta vastaaville tahoille. Riskin toteutuessa saatavat hyödyt eli paremman valmiustason myötä mm. tulvissa, rankkasateissa ja helteiden aiheuttamissa maastopaloissa vältettyjen suorien ja välillisten vahinkojen kustannukset ovat todennäköisesti pelastustoimeen laitettuja panoksia suuremmat. Omatoimisen varautumisen ohjeilla on erityistä merkitystä vahinkojen aiheuttamien kustannusten pienentymiseen. 3.5.1 Toimenpide-ehdotus 1 valmiussuunnitelma Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Varautumistoimenpiteiden sisällyttäminen kaupunkien valmiussuunnitelmiin voi edesauttaa asuinympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden ylläpitämistä. Varautumistoimenpiteiden vieminen kunnallisen tason suunnitelmiin mahdollistaa niiden ottamisen huomioon esimerkiksi kuntatason strategioissa ja budjetoinnissa sekä edesauttaa valmiussuunnitelman jalkauttamista ja sulauttamista osaksi muuta päivittäistä toimintaa. Tämä voi lisätä kuntalaisten asuinviihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta vähentämällä epätietoisuutta ja epävarmuutta. Lisäksi onnistunut riskienhallinta edistää ilmastonmuutosten kielteisten terveysvaikutusten ehkäisyä ja hallintaa kunnallisessa terveydenhuollossa. Esimerkiksi poikkeuksellisen lämpimät sääjaksot, poikkeustilanteet, levien ja siitepölyn esiintymisen ja määrän muutokset, sekä eläinten ja tulokaslajien välityksellä tarttuvien tautien yleistyminen voivat aiheuttaa kielteisiä terveysvaikutuksia ja lisätä terveydenhuollon kuormitusta, ellei niihin varauduta. 3.5.2 Toimenpide-ehdotus 2 - turvallisuustilannekeskukset Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Turvallisuustilannekeskusten perustaminen sekä resurssiluettelot eri häiriötilanteita varten vaikuttavat myönteisesti ennen kaikkea turvaamalla toimintakyvyn ylläpitämistä erikoistilanteissa. Yksilötasolla kansalaisen näkökulmasta tämä ylläpitää oikeutta oikea-aikaisen avun saantiin häiriötilanteissa. Työntekijän ja työyhteisön näkökulmasta valmiussuunnitelma ja häiriötilanteiden resursointi (niin henkilöresurssit kuin kalusto) auttaa suunnittelemaan kuormituksen jakautumisen tasaisesti ja edesauttaa työssä jaksamista. Lisäksi riittävä resursointi parantaa kielteisten terveysvaikutusten ehkäisyä, mikäli pelastustoimeen ja terveydenhuoltoon on varattu riittävästi resursseja myös poikkeustilanteita varten. 3.5.3 Toimenpide-ehdotus 3 johtamis- ja valmiusharjoitukset Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Häiriötilanteiden johtamisen ja tilanteissa toimimisen harjoittelu edesauttaa tilanteiden hallintaa ja sujuvaa toimintaa tositilanteissa. Käytännön harjoitukset voivat lisätä hallinnan ja turvallisuuden tunnetta paitsi työntekijätasolla, myös kansalaisten näkökulmasta esimerkiksi lisäämällä luottamusta siihen, että häiriötilanteissakin pelastustoimi säilyy toimintakykyisenä. Harjoitukset parantavat samalla myös pelastustoimen valmiuksia ehkäistä kielteisiä terveysvaikutuksia sään ääri-ilmiöiden aiheuttamissa poikkeustilanteissa. Johtamis- ja valmiusharjoitukset vahvistavat toimivaa työnjakoa ääritilanteissa ja auttavat kehittämään johtamisjärjestelmiä. Harjoituksissa voidaan turvallisesti luoda tilanteita, joiden voidaan ennakoida tai on nähty vaikeuttavan johtamista, delegointia ja käytännön toimintaa poikkeustilanteissa. Johtamis- ja valmiusharjoituksilla voidaan nähdä olevan positiivinen vaikutus johtamisjärjestelmien kehittämiseen ja johtamisen riskikohtien minimoimiseen. Tämä myönteinen vaikutus johtamisjärjestelmiin konkretisoituu johtamis- ja valmiusharjoitusten kautta, mutta kytkeytyy myös kaupunkien valmiussuunnitteluun (3.5.1.) ja esimerkiksi vesi- ja jätehuollon, verkostojen ym. valmiussuunnitelmiin (3.4.1. ja 3.2.2.). Ääritilanteissa eri toimialojen valmiussuunnitelmien tulee toimia hyvin yhteen ja eri toimijoilla tulee olla selvillä keskinäinen toimintajärjestys ja tavat. 17

18 3.5.4 Toimenpide-ehdotus 4 omatoiminen varautuminen Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Omaehtoisen varautumisen ohjeistaminen voi vähentää häiriötilanteista aiheutuvaa kuormitusta pelastustoimelle. Etenkin lievemmissä häiriötilanteissa ja lievempien haittojen osalta omaehtoinen varautuminen auttaa yksilöä ylläpitämään normaalielämäänsä ja arkeaan poikkeustilanteesta huolimatta niin kotonaan kuin sen ulkopuolellakin. Yksilön elämänlaatuun ja mielenrauhaan voi vaikuttaa myönteisesti tietoisuus lisääntyneestä tilannehallinnasta ja turvallisuudesta poikkeustilanteissakin. Lisäksi ohjeistus edistää kansalaisten terveyttä ja turvallisuutta, mikäli ohjeistukseen on sisällytetty terveyttä ja turvallisuutta edistävää ohjeistusta. 3.6 Sosiaali- ja terveystoimi Tässä on ensin esitetty koko toimenpidekokonaisuutta koskevia vaikutuksia ja osa vaikutuksista on tunnistettu lisäksi toimenpiteittäin. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin Sosiaali- ja terveystoimen toimenpidelinjaukset eivät suoraan aiheuta merkittäviä välittömiä kasvihuonekaasupäästöjä. Sopeutustoimenpiteiden toteutuksesta aiheutuu kuitenkin välillisesti kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi pitkittyneistä hellekausista kärsivien vanhusten asuintilojen mahdolliseen lisäviilennykseen käytetyn energian tuotantoon liittyy päästöjä. Toimenpidelinjausten nettomääräinen kasvihuonekaasupäästövaikutus on kuitenkin lähellä nollaa. Kompensoiva vaikutus syntyy kun vältetään päästöt, joita aiheutuisi sään ääri-ilmiöistä tai ilmastonmuutoksen vaikutuksesta syntyvien onnettomuuksien ja häiriöiden korjaamisesta, jotka toimilla ehkäistään. Vaikutukset ilmanlaatuun ja meluun Sosiaali- ja terveystoimen toimenpidelinjaukset eivät suoraan vaikuta juurikaan ilmanlaatuun ja melun syntymiseen. Toimenpiteiden toteutuksesta saattaa kuitenkin syntyä välillisesti ilmanlaatua heikentäviä päästöjä. Esimerkiksi pitkittyneiden hellekausien aikana lisäviilennykseen käytetyn energian tuotantoon liittyy päästöjä. Kokonaisuutena vaikutus ei kuitenkaan ole merkittävä. Taloudelliset vaikutukset Sosiaali- ja terveystoimen sopeutumistoimenpiteiden suunnittelun ja mahdollisten selvitysten kustannukset ovat suhteellisen pieniä verrattuna niiden myötä toteutettavien sopeutumistoimenpiteiden kustannuksiin. Keskipitkällä aikavälillä voidaan tarvita uutta henkilöstöä, laitteistoa ja muita resursseja, kuten lääkkeitä, uusien tarttuvien tautien hillitsemiseen. Helteiden lisääntymisen vuoksi voidaan joutua rakentamaan hoitolaitoksiin tehokkaammat ilmastointijärjestelmät. Etenkin vanhemman rakennuskannan korjauskustannukset voivat osoittautua suhteellisen suuriksi. Nettomääräisesti saatavat taloudelliset hyödyt voivat olla hyvinkin suuret, etenkin jos huomioidaan kuntalaisten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen positiiviset välilliset taloudelliset vaikutukset. Pidemmällä aikavälillä yksilön oman vastuun ja tietoisuuden lisääntyminen synnyttää säästöjä sosiaali- ja terveyskustannuksissa. 3.6.1 Toimenpide-ehdotus 1 valmiussuunnitelma Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Ilmastomuutoksen aiheuttamien riskien ottaminen huomioon sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelmissa mahdollistaa työntekijän näkökulmasta työssä jaksamisen myös poikkeustilanteissa (resursointi, toimintaohjeet, varautuminen). Riskien jättäminen huomiotta voi lisätä työn kuormittavuutta ennakoimattomalla tavalla ja siten heikentää työssä jaksamista. Parempi varautuminen lisää potilasturvallisuutta mm. oikein kohdennetun resursoinnin ansiosta. Riskien huomioiminen valmiussuunnitelmissa voi auttaa ennakoimaan mahdollisia sairaustapausten määriä

esim. poikkeustilanteissa, mikäli suunnitelmiin sisällytetään arvioita esimerkiksi mahdollisten altistuvien riskiryhmien koosta. 3.6.2 Toimenpide-ehdotus 2 haavoittuvien ryhmien tunnistus Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Haavoittuvien ryhmien tunnistaminen parantaa potilasturvallisuutta, kun heidät voidaan ottaa huomioon resurssien määrittelyssä ja kohdentamisessa. Resurssitarpeiden oikea määrittely ja kohdentaminen parantavat sosiaali- ja terveystoimen toimintakykyä häiriötilanteissa ja tasaavat työkuormitusta henkilöittäin myös poikkeustilanteissa (esim. pitkät helle- ja pakkasjaksot, myrskyonnettomuudet). Tarvittaessa tunnistetuille väestöryhmille pystytään kohdentamaan lisätoimenpiteitä esim. varautumiseen ja hoito-ohjeisiin liittyen. Haavoittuvien ryhmien tunnistaminen voi vähentää henkeen ja terveyteen kohdistuvia riskejä näissä ryhmissä. 3.6.3 Toimenpide-ehdotus 3 Urbaanin selviytymisen hanke Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen Asukkaille laadittava opas ja asukkaiden valmentaminen toimimaan ilmastonmuutoksen aiheuttamissa ääri-ilmiö tilanteissa voi osaltaan lieventää myös ympäristöön kohdistuvien vahinkojen syntymistä ja nopeuttaa tilanteeseen reagointia, haittojen ehkäisyä ja syntyneiden vahinkojen korjaamista. Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Urbaanin selviytymisen hankkeen kautta on mahdollista tarjota yksilöille parempaa tilannehallintaa ja -turvallisuutta, jolloin poikkeustilanteista normaaliarkeen aiheutuvat haitat ja häiriöt jäävät vähäisemmiksi kuin ilman varautumista. Parhaimmillaan urbaani selviytymisopas voi auttaa vähentämään kuormitusta hoitolaitoksissa ja hälytysajoissa. Hanke voi edistää kansanterveyttä, mikäli esimerkiksi opas sisältää terveyden edistämiseen tähtäävää ohjeistusta. Lisäksi hanke voi vähentää sairastapausten määrää, mikäli sisältää terveyden edistämiseen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn tähtäävää ohjeistusta. 19 3.7 Yhteistyö tiedon tuottamisessa ja levittämisessä Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin Yhteistyöhön sekä tiedon tuottamiseen ja levittämiseen liittyvistä sopeutustoimenpiteiden toteutuksesta aiheutuu välillisesti kasvihuonekaasupäästöjä mm. hankinnoista ja energiakulutuksesta. Tiedon tuottamisen ja levittämisen avulla vältetään sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta aiheutuvia vahinkoja ja häiriöitä. Niiden korjaamiseen liittyy laskennallisia vältettyjä kasvihuonekaasupäästöjä. Kokonaisuudessaan toimenpidelinjausten nettomääräinen päästövaikutus voi olla siten lähellä nollaa tai jopa hieman positiivinen. Vaikutukset ilmanlaatuun ja meluun Tiedon tuottamisen ja levittämisen toimenpidelinjaukset eivät suoraan aiheuta välittömiä päästöjä tai melua. Toimenpidelinjausten toteutuksesta saattaa aiheutua välillisesti päästöjä mm. tutkimushankkeisiin liittyvän matkustamisen kautta. Tiedon tuottamisen ja levittämisen avulla vältetään kuitenkin sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta aiheutuvia vahinkoja ja häiriöitä, ja näin ollen niihin liittyviä mahdollisia päästö- ja melulähteitä. Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset Kaiken kaikkiaan sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta tiedon lisääminen ja levittäminen on myönteinen vaikutus. Yhteiskunnan tasolla se oletettavasti johtaa tietotaidon lisääntymiseen, laadukkaampiin ja kestävämpiin ratkaisuihin sekä sitä kautta haittojen minimointiin. Puutteena tiedon tuottamiseen ja levittämiseen liittyen voidaan nostaa esiin, ettei mikään mainituista toi-