RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO TALONRAKENTAJA OPETUSSUUNNITELMA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Pohjolankatu 4-6, PL 12 57201 SAVONLINNA puh. (015) 550 6000 (vaihde) fax. (015) 550 6215 www.samiedu.fi RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO TALONRAKENTAJA OPETUSSUUNNITELMA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Tekniikan ja liikenteen ala Talonrakennuksen koulutusohjelma Voimassa 1.8.2011 alkaen

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 1.1 Rakennusalan arvoperusta ja ammattiala Savonlinnan seudulla 1 1.2 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset 2 1.3 Pääsykoe 2 2 PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 3 2.1 Rakennusalan perustutkinnon tavoitteet 3 2.2 Rakennusalan perustutkinnon muodostuminen 4 2.3 Työelämäyhteistyö rakennusalan perustutkinnossa 5 2.4 Yhteistyö muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa rakennusalan perustutkinnossa 5 2.5 Urapolut 5 3 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN JÄRJESTÄMINEN 6 3.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 6 3.1.1 Perustustyöt 6 3.1.2 Runkovaiheen työt 11 3.2 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 16 3.2.1 Muuraus 16 3.2.2 Laatoitus 19 3.2.3 Raudoitus- ja betonointityöt 23 3.2.4 Rappaus 26 3.2.5 Sisävalmistusvaiheen työt 30 3.2.6 Ulkoverhous- ja kattotyöt 33 3.2.7 Hirsirakentaminen 36 3.2.8 Korjausrakentaminen 39 3.2.9 Rakentamispalvelut 44 Ammattitaidon osoittamistavat 46 Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään 46 3.2.10 Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvä opinnäyte 2 ov 46 3.2.11 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov 47 4 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN JÄRJESTÄMNEN 49 4.1 Pakolliset tutkinnon osat 49 4.1.1 Äidinkieli, 4 ov 49 4.1.1.1 Äidinkieli, Suomi 49 4.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi, 1 ov 52 4.1.3 Vieras kieli 53 4.1.3.1 Vieras kieli; A-kieli, 2 ov 53 4.1.3.2 Vieras kieli; B-kieli; 2 ov 55 4.1.4 Matematiikka, 3 ov 56 4.1.5 Fysiikka ja kemia, 2 ov 57 4.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1 ov 59 4.1.7 Liikunta, 1 ov 61 4.1.8 Terveystieto, 1 ov 62 4.1.9 Taide ja kulttuuri, 1 ov 64 4.2 Valinnaiset tutkinnon osat 65 4.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 65 4.2.1.1 Äidinkieli; oma äidinkieli vieraskielisillä opiskelijoilla 65 4.2.1.2 Tieto- ja viestintätekniikka 4 ov 67 4.2.1.3 Kulttuurien tuntemus 4 ov 69 4.2.1.4 Yritystoiminta 4 ov 70 5 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN JÄRJESTÄMINEN 73 6 AMMATILLISTA OSAAMISTA YKSILÖLLISESTI SYVENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN JÄRJESTÄMINEN 73 6.1 Yritystoiminta 73 6.1.1 Yrittäjyys, 10 ov 73 6.1.2 Yritystoiminta, 10 ov 78 6.2 Mahdollisuus valita osia muista tutkinnoista 86 LIITTEET

1 1 JOHDANTO Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Perustutkinnon perusteisiin sisältyy sekä opetussuunnitelman perusteet että näyttötutkinnon perusteet. Perustutkinnon perusteet on määräys, jolla ohjataan sekä koulutuksen että näyttötutkintojen järjestäjiä. Tämä tutkintokohtainen suunnitelma noudattaa rakennusalan perustutkinnon perusteita. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. 1.1 Rakennusalan arvoperusta ja ammattiala Savonlinnan seudulla Rakennusalaan kuuluvat rakennusten sekä infrarakenteiden rakentamisvaiheen toiminta kuten suunnittelu, rakentaminen ja materiaalituotetoimitukset sekä rakennetun ympäristön kunnossapito. Koko kiinteistö- ja rakennusklusteriin kuuluvat talonrakennuksen sekä maa- ja vesirakentamisen lisäksi tekniikan lisäksi kiinteistö- ja talotekniikka-alat sekä materiaalituoteteollisuus. Suomen kiinteistö- ja rakennusklusterin arvo oli vuonna 2005 yli 400 miljardia euroa. Klusteri kattaa lähes 75 prosenttia Suomen koko 560 miljardin euron kansallisvarallisuudesta. Rakennusalan ammattilaiset vastaavat asuin-, työpaikka- ja vapaa-ajan tilojen ja rakennusten, liikenneverkkojen, erilaisten ympäristörakenteiden sekä vesihuoltoverkon ja energiahuoltoverkon uudisrakentamisesta ja jatkuvasta kunnossapidosta. Rakennusalan ammattilaiset toteuttavat yhteiskunnan eri alueilta tulevia rakennetun ympäristön muutostarpeita. Hyvinvointimme on riippuvainen rakentajien työstä ja ammattitaidosta. Toiminta sijoittuu perinteisesti kotimaahan, mutta nykyisin yhä suurempi osuus on kansainvälistä toimintaa. Rakennustyömaiden työt eroavat luonteeltaan oleellisesti massateollisuudesta. Yksilölliset rakennushankkeet toteutetaan suunnitelmapiirustusten ja -asiakirjojen mukaan lopullisissa paikoissaan. Projektin tultua valmiiksi työmaa vaihtuu. Työtehtävät ovat monipuolisia, ja työntekijät pääsevät vaikuttamaan työjärjestelyihin. Rakennustyömailla työskennellään ympäri vuoden vaihtelevissa sää- ja ympäristöoloissa. Työmenetelmien ja -välineiden kehittyminen on keventänyt kaikkein raskaimpia työvaiheita, mutta silti rakennustyömaalla työskentely edellyttää hyvää fyysistä kuntoa. Rakennetun ympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa ovat arvopäämäärinä korkea laatu, terveellisyys, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus sekä asiakastyytyväisyys. Yhtä tärkeitä arvopäämääriä ovat viihtyisyys, ympäristöystävällisyys ja esteettisyys sekä rakennusperinteen vaaliminen ja ekologisen rakennuskulttuurin kehittäminen. Rakennusalalla on runsaasti rakennushankkeen eri osapuolien välistä yhteistyötä. Verkostoituminen ja menestyksellinen yhteistyö sekä kotimaisissa että kansainvälisissä hankkeissa perustuvat asiakkaiden ja kanssaihmisten kunnioittamiseen, toisen työn, perinteiden ja kulttuuriympäristön tuntemiseen ja arvostamiseen sekä tasa-arvoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Suomalainen kiinteistö- ja rakennusala toimii kansainvälistyvässä ja globalisoituvassa maailmantaloudessa, eikä se voi vetäytyä kotimaisiin ympyröihin. Kansainvälistyminen vaikuttaa merkittävästi myös puhtaasti paikallisten toimijoiden arkeen. Menestyäkseen myös pienten ja keskisuurten yritysten on otettava osaa kansainvälisiin liiketoimintaverkostoihin. Rakennusalalla ollaan siirtymässä tuotantokulttuurista palvelukulttuuriin ja asiakasajatteluun. Kysyntää on yhä monipuolisemmalle palvelulle. Pitkäaikaiset ja laaja-alaiset elinkaaripalvelumallit yleistyvät rakennusalan yrityksissä. Niihin sisältyvät suunnittelun ja rakentamisen lisäksi rakennusten käyttöön ja ylläpitoon liittyvät palvelut.

2 Elinkaariajattelu eli tuotteen koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten ja kustannusten merkitys korostuu. Tavoitteena on ekotehokkuuden parantaminen eli tuotteiden, palveluiden ja hyvinvoinnin aikaansaaminen mahdollisimman vähäisellä luonnonvarojen kulutuksella. Rakennusalan toimintaa ohjaavia periaatteita ovat ympäristötietoisuus, elinkaariajattelu ja vastuu rakennetusta ympäristöstä sekä luonnon elinkelpoisuudesta ja monimuotoisuudesta. Rakennusprosessin tiedonkulku paranee ja virheet vähenevät, kun hitaasta ja monta kertaa samoja vaiheita toistavasta perinteisestä suunnittelusta siirrytään tuotemallipohjaiseen tiedonsiirtoon. Sen avulla voidaan myös hallita entistä paremmin kiinteistöjen koko elinkaaren aikana tarvittavat tiedot. Täyden hyödyn saaminen tuotemallintamisesta edellyttää, että kiinteistö- ja rakennusalan koko arvoketjun kaikki osapuolet tiedostavat sen edut ja osallistuvat sen kehittämiseen. Laadukas ja toimiva rakennettu ympäristö on elinkeinoelämän, kansalaisten ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta ensiarvoisen tärkeä. Sen rakentamiseen, korjaamiseen ja ylläpitoon vaikuttaa moni osapuoli poliittisista päättäjistä varsinaisiin käyttäjiin asti. Rakentamisprosessin tuottavuus ja hyvä lopputulos ei synny ilman riittäviä osaamisresursseja. Osaaminen syntyy koulutuksen, kokemuksen sekä oikeiden ominaisuuksien ja asenteiden yhdistelmänä. Talonrakennustyömaalla työ alkaa perustustöistä ja etenee runko- ja vesikattotöiden kautta sisustus- ja viimeistelytöihin. Rakennus valmistetaan työmaalla erilaisista raaka-aineista, kuten puusta, betonista, tiilestä ja teräksestä sekä tehdasvalmisteisista elementeistä ja osista. Rakentajalta edellytetään jokaisessa rakennusvaiheessa työmenetelmien hallintaa, työvälineiden käyttötaitoa ja rakennusmateriaalien tuntemista. Nykypäivän rakentajilla täytyy olla valmiudet työskennellä korjausrakennustyömaalla. Monet erikoistehtävät, joista esimerkkinä voidaan mainita rakennusten entisöintityöt, vaativat erityisen korkeaa ammattitaitoa. Maa- ja vesirakentamisen päätuotteita ovat tiet, kadut, rautatiet, vesiliikenneväylät ja - rakenteet, satamat, lentokentät, viestintäliikenteen maarakentaminen, vesihuollon rakentaminen, maisemarakentaminen, kalliorakennustyöt, energiaverkostot ja talonrakentamisen maatyöt. Rakentamisen jälkeiset kunnossa- ja puhtaanapitotyöt varmistavat rakenteiden toimivuuden ja palvelutason. Käytettävät työvälineet vaihtelevat elektronisista mittausvälineistä raskaisiin maanrakennuskoneisiin. Rakennusalan ammattilaisen on osattava lukea sekä talonrakentamiseen että maarakentamiseen liittyviä piirustuksia. Mittaustöissä ja rakennustyömaan laskentatehtävissä tarvitaan matemaattisia valmiuksia. Korjausrakentamisen lisääntyessä rakennusfysiikan perusteiden tunteminen on entistä tärkeämpää. 1.2 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Rakennusalalla ja rakennusalan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: - astma - sokeritauti (diabetes mellitus) - epilepsia tai muut tasapainoon vaikuttavat sairaudet - näön tai kuulon heikkous - sydän- ja verenkiertosairaus - tasapainoelimistön toiminnan häiriö - tuki- ja liikuntaelimistön sairaus. 1.3 Pääsykoe

3 Rakennusalan perustutkintoon kuuluu yhden (1) päivän mittainen pääsykoe, jossa arvioidaan henkilön kädentaitoja, matemaattisia taitoja ja avaruudellista hahmotuskykyä. Lisäksi pääsykoe sisältää haastattelun. 2 PERUSTUTKINNON TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Rakennusalan perustutkinnon tavoitteet Rakennusalan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hänen on osattava soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Rakennusalan ammattilainen tekee työnsä rakennusalan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien avulla, osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään. Rakennusalan perustutkinnon suorittanut osaa lukea sekä talonrakentamiseen että maarakentamiseen liittyviä piirustuksia. Hänellä on mittaustöissä ja rakennustyömaan laskentatehtävissä tarvittavat matemaattiset valmiudet. Hän osaa rakennusfysiikan perusteet, jotka tulevat entistä tärkeämmiksi korjausrakentamisen lisääntyessä. Laaja-alaisten elinkaaripalvelumallien yleistyessä rakennusalan yrityksissä, rakennusalan ammattilaisen on toimittava erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti sekä ilmaistava näkökantoja selkeästi ja luottamusta herättäen. Rakennusalan perustutkinnon suorittanut ottaa erityisen tarkkaan huomioon työn turvallisuuden sekä työkyvyn edistämisen, koska rakennusala on työturvallisuudeltaan vaarallinen toimiala ja turvallisia työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostava työturvallisuuskulttuuri on vasta kehittymässä rakennusalalle. Ympäristötietoisuus rakentamisessa edellyttää rakentajilta uusia tietoja esimerkiksi eri materiaalien ominaisuuksista. Rakennusalan ammattilainen osaa vastata asiakkaan kysymyksiin materiaalin tai tuotteen valmistuksen, käytön ja hävittämisen yhteydessä syntyvistä päästöistä ja jäteongelmista. Rakennusalalla toimivat osaavat käyttää tietotekniikkaa. Lähitulevaisuudessa ollaan tilanteessa, jossa kaikki rakennusalan tieto voi olla ja liikkua osapuolten välillä sähköisenä. Tällaisen tiedonsiirron osaaja on alalla etulyöntiasemassa, koska sähköinen tiedonsiirto merkitsee nopeutta ja tietojen tehokasta hyödyntämistä. Kansainvälistyminen asettaa varsinaisen ammattitaidon lisäksi muita haasteita. Kansainvälisen rakentajan taitoja ovat vieraiden kielten hallinta, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius, erilaisiin oloihin mukautuminen ja tietotekniikan hallinta oman ammatin lisäksi. Perustutkinnon suorittaneella on alan perusvalmiuksien lisäksi erikoistuneempi osaaminen talonrakennuksesta, maarakennuksesta tai maarakennuskoneenkuljetuksesta. Perustutkinnon suorittaneella on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Talonrakennuksen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut talonrakentaja osaa tehdä talonrakennustyömaan perustusvaiheen töitä. Hän osaa tehdä ulko- ja väliseinätyöt sekä vesikaton runkotyöt eristystöineen suunnitelmien ja asiakirjojen mukaan. Talonrakentaja osaa käyttää rakennustyömaan perustyövälineitä, oikeita työtapoja ja materiaaleja. Talonrakennuksen koulutusohjelmassa voi erikoistua kirvesmiestöihin, muuraukseen, betonointiin, teräsrakentamiseen, korjausrakentamiseen, kivirakentamiseen, hirsirakentamiseen, mittaustöihin tai rakennusalan moniosaajaksi.

4 2.2 Rakennusalan perustutkinnon muodostuminen Rakennusalan perustutkinto, 120 ov Ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat Perustustyöt, 15 ov Talonrakennuksen koulutusohjelma, talonrakentaja Runkovaiheen työt, 35 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valittava yhteensä 40 ov Sisävalmistusvaiheen työt, 10 ov Muuraus, 10 ov Laatoitus, 10 ov Raudoitus ja betonointi, 10 ov Teräsrakentaminen, 10 ov Hirsirakentaminen, 10 ov Korjausrakentaminen, 10 ov Mittaus, 10 ov Rakentamispalvelut, 10 ov Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta, 10 ov Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 0-10 ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 2 ov - ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat - ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat - lukio-opinnot Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa perustutkinnossa (yhteiset opinnot), 20 ov Pakolliset valinnaiset 1. Äidinkieli 4 ov 0 4 2. Toinen kotimainen kieli 1 ov 0 4 3. Vieras kieli 2 ov 0 4 4. Matematiikka 3 ov 0 4 5. Fysiikka ja kemia 2 ov 0 4 6. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov 0 4 7. Liikunta 1 ov 0-4 8. Terveystieto 1 ov 0 4 9. Taide ja kulttuuri 1 ov 0 4 1. Pakollisten opintojen valinnaiset lisäopinnot, ks. edellä kohdat 1 9 2. Äidinkieli: oma äidinkieli vieraskielisillä opiskelijoilla 0 4 3. Tieto- ja viestintätekniikka 0 4 4. Kulttuurien tuntemus 0 4 5. Yritystoiminta 0 4 16 ov 4 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta Näyttötutkinnossa Ammatilliset tutkinnon osat Kaikille pakolliset tutkinnon osat Perustustyöt Talonrakennuksen osaamisala, talonrakentaja Runkovaiheen työt Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valittava neljä osaa Sisävalmistusvaiheen työt Muuraus Laatoitus Raudoitus ja betonointi Teräsrakentaminen Hirsirakentaminen Korjausrakentaminen Mittaus Rakentamispalvelut Tutkinnon osa muusta ammatillisesta perustutkinnosta

5 vähintään 1,5 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnot osat Yrittäjyys, 10 ov ja Yritystoiminta, 10 ov 2.3 Työelämäyhteistyö rakennusalan perustutkinnossa Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyötä ohjaa laki ammatillisesta koulutuksesta (1998/630). Työelämäyhteistyön kehittäminen voidaan organisoida oppilaitoksissa eri tavoin. Ammatillisen koulutuksen tavoitteellinen kehittäminen edellyttää, että oppilaitokset tekevät kiinteää yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa (SAMI) toimivat koulutusalakohtaiset ammatilliset neuvottelukunnat ja seudulliset alakohtaiset toimialaraadit. Puu-, rakennus- ja LVI -alan ammatillinen neuvottelukunta on nimetty toimikaudeksi 2005 2008. Rakennustekniikan toimialaraati kokoontui ensimmäisen kerran 14.5.2008. Ammatillisen neuvottelukunnan tarkoituksena on luoda toimiva vuorovaikutussuhde ammatillisen oppilaitoksen ja yritysten välille. Neuvottelukunnan tehtävänä on varmistaa, että työelämän - ja oppilaitoksen palaute hyödynnetään molempien tahojen käytäntöjen - ja koulutuksen kehittämiseksi. SAMIn ennakointiprosessin keskeisenä elementtinä ovat alakohtaisesti koottavat toimialaraadit. Ne ovat vähintään kolmikantaisia sisältäen työelämän, oppilaitoksen ja työvoimahallinnon edustuksen. Mukana voi olla muidenkin tahojen (esim. muut viranomaistahot, järjestöt, kolmas sektori) edustajia. Ammatillinen neuvottelukunta muodostaa kunkin toimialaraadin ytimen. Toimialaraatiin kutsutaan kuitenkin jäseniä myös neuvottelukuntien ulkopuolelta. Tärkeää on saada raatiin vahva työelämäedustus. Tavoitteena on saada raadin työskentelyyn mukaan SAMIn opettajat kulloinkin tarkasteltavana olevalta alalta. Toimialaraadit hyödyntävät jo olemassa olevia alakohtaisia ennakointiaineistoja. Kirjallinen ennakointimateriaali, asiantuntija-alustukset ja osallistujien hiljainen tieto muodostavat yhdessä tieto- ja näkemysperustan, johon toimialaraati perustaa alakohtaiset kehittämislinjauksensa. Toimialaraadit keskittyvät erityisesti laadulliseen ennakointiin. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto (SAMI) ja Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piiri ry. ovat tehneet aiesopimuksen koskien yhteistyötä, jonka tavoitteena on parantaa nuorten / opiskelijoiden hakeutumista rakennusalojen koulutukseen, koulutuksen aikaista työssäoppimista sekä sijoittumista työelämään opiskelun jälkeen. 2.4 Yhteistyö muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa rakennusalan perustutkinnossa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistolla (SAMI) ja Etelä- Etelä-Savon ammattiopistolla/ Mikkeli on yhteinen ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin. Toimielimet ovat organisoituneet koulutusalakohtaisesti ja niihin kuuluvat koulutuksen järjestäjän edustajat, työelämän edustajat, opettajaedustat ja opiskelijaedustajat. Rakennustekniikan ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa tekniikan ja liikenteen alan toimielin. 2.5 Urapolut Koulutuksessa pyritään tavoitteellisesti opintokokonaisuuksien hallintaan. Jaksojärjestelmä mahdollistaa opiskelijalle koulutusalan ja oppilaitoksen vaihdon jaksoittain. Näin opiskelijalle järjestyy mahdollisuus laajentaa ja monipuolistaa opintojaan valinnaisuuksien avulla

6 sekä kaikille yhteisissä opinnoissa että ammatillisissa opinnoissa yli tutkinto- ja oppilaitosrajojen. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa on mahdollisuus valita opintoja urapolkujen mukaan. Ne toteuttavat uraohjausta ja mahdollistavat opiskelijan etenemisen henkilökohtaisella tavalla työelämään ja jatko-opintoihin. Tuettavat urapolkuvalinnat ovat seuraavat: Peruspolku: Opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Siinä ei ole liioin mukana alueellisia tai kansainvälisiä painotuksia. Henkilökohtaistaminen toteutuu ammatillisten, yhteisten ja vapaasti valittavien opintojen valinnaisuuden avulla. Ammatti + lukiopolku tarkoittaa, että opiskelija voi valita ammatillisen perustutkinnon sisään lukio-opintoja, jotka antavat hänelle valmiuksia edetä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Taitajapolku: Opiskelija valitsee Taitaja ja World Skills -valmennuksen, jossa hän voi syventää ammatillista osaamistaan sekä halutessaan osallistua alan erilaisiin ammattitaitokilpailuihin. SAMIssa on taitajavalmennusohjelma. Tätä polkua tukevat opiskelijan erilaiset harrastukset, joissa järjestetään kilpailutoimintaa: partio, palo- ja pelastustoiminta, kilpatanssi, ratsastuskilpailut jne. Työkoulu -polku: Tämä polku sopii erityisesti niille kädentaitajille, jotka oppivat parhaiten työelämässä. Ammatillisten opintojen ja vapaasti valittavien opintojen opiskelu toteutuu suurelta osin työpaikalla. Työssäoppimista kertyy koko tutkinnossa vähintään 40 ov. Moniosaajapolku: Opiskelija valitsee tutkinnon osia eri ammatillisista perustutkinnoista omaan ammatilliseen perustutkintoonsa tai hän suorittaa useamman ammatillisen perustutkinnon joko samanaikaisesti tai peräkkäin. Hänen ammatillinen perustutkintonsa voi olla laajempi kuin 120 ov. Yrittäjäpolku: Opiskelija voi valita opinto-ohjelmaansa 20 30 ov itsenäiseen yrittäjyyteen ohjaavia opintoja. Opintoihin liittyy liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Oppimisympäristönä voi olla harjoitusyritys. Oppilaitos tukee yritystoiminnan aloittamista tai jatkamista opiskelun aikana. Kansainvälinen polku: Opinnot antavat valmiuksia toimia kansainvälisissä toimintaympäristöissä kotimaassa tai ulkomailla sekä hakeutua vieraskieliseen ammattikorkeakoulutukseen. Opintoihin liittyy kieli- ja kulttuuriopintoja sekä ulkomailla suoritettuja työssäoppimisen jaksoja. Hän voi suorittaa niiden aikana ammattiosaamisen näyttöjä. Opiskelija hyödyntää oppilaitoksen kansainvälisen toiminnan verkostoa ja osallistuu ulkomaalaisten opiskelijoiden tutorointiin. Kilpaurheilupolku: Opiskelija, joka on suuntautunut kilpaurheiluun, voi valita ammatilliseen tutkintoonsa urheiluopintoja jopa 24 ov. Nämä urheiluopinnot toteutetaan yhteistyössä Urheiluakatemian kanssa. 3 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN JÄRJESTÄMINEN 3.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 3.1.1 Perustustyöt TUTKINNON OSA: PERUSTUSTYÖT 15 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella oman työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla

7 vastaanottaa, varastoida ja suojata perustustöissä tarvittavia materiaaleja työmaasuunnitelman mukaan lukea rakennuspiirustuksia, tehdä perustustöihin liittyviä materiaalilaskelmia ja tehdä rakennuksen perustuksiin liittyviä täyttö-, tiivistys-, salaoja-, viemäri-, lämmöneristys- ja vedeneristystöitä toimia avustajana kaivuvaiheessa ja tehdä mittauksia perusmittavälineillä tehdä perustuksiin liittyviä anturoiden muotti-, raudoitus-, betonointi-, purku- ja jälkihoitotöitä sekä asentaa perustuselementtejä ja tehdä perustusten harkkomuurauksia tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä huolehtia väliaikaisten LVIS-asennusten kunnosta sekä avustaa LVIS-asennustöissä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja toimia rakennustyömaan muuttuvissa olosuhteissa ottaa huomioon työmaan muut urakoitsijat ja toimijat sekä rakentamisen laatuvaatimukset kehittää omia vahvuuksiaan tuottavaan toimintaan hyödyntäen työyhteisön asiantuntemusta toimia työntekijänä oikeuksiensa, etujensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erilaisten perustusrakenteiden toiminnan pääperiaatteet käyttää perustustöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Ammatillinen peruskoulutus Opetuksen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen Ensimmäisenä lukuvuonna. HOPS Voi hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista aiemman osaamisen perusteella. Näyttötutkinto Näyttötutkinnon järjestäminen, näyttötutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistaminen Voimassa oleva EA I kortti. Voimassa oleva tulityökortti. Suoritettu työturvallisuuskortti. Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt / Perustustyöt 1, 4 ov Koneiden ja laitteiden käytön opastus ja työturvallisuus; sisältää perustaidot ensiavun antamisesta sekä tulityökortin ja työturvallisuuskortin vaatimat tiedot ja taidot. Perustustyöt 2, 4 ov Rakennuspiirustusten lukutaito, materiaalituntemus ja perustustöitä Perustustyöt 3, 4 ov Perustusten mittaustyöt, perustusten muotti-, raudoitus ja betonointityöt Perustustyöt 4, 3 ov Perustuselementtien asentaminen ja harkkomuuraus Oppimisympäristöt Työsaliharjoitukset ja ohessa pienimuotoisia luokkaopetustilanteita, harjoituskohteissa työskentely ja työssäoppiminen Opetusmenetelmät Teoriatieto ja käytännön harjoitukset Ammattitaidon arviointi Ammattiosaamisen näyttö Tutkintotilaisuus Perustustyöt-näyttö (Perustustyöt 3-4) työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksen harjoituskohteessa. Muu arviointi Muu arviointi Perustustyöt 1-2; koneenkäyttöpassi, suoritetut tulityökortti ja työturvallisuuskortti, perustaidot ensiavun antamisesta (EA I).

8 Arviointimenetelmät Jatkuva seuranta ja korttien osalta säädösten mukaiset. Arvioijat Ammatinopettaja ja erikoisammattihenkilö yhdessä tai erikseen. Mikäli näyttö on työssäoppimispaikassa ammatinopettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen. Arviointimenetelmät Arvioijat Ensiaputaidot arvioi ensiavun opettaja. Arvosanan muodostuminen Arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arvosanasta, edellyttää hyväksytysti suoritetut perustustyöt 1-2 Arvosanan korottaminen, uusiminen Arvosanan korottaminen tai uusiminen edellyttää lisäopintoja tai käytännön harjoituksia. Ammatinopettaja arvioi milloin korottamiseen tai uusimiseen on edellytyksiä. Arvosanan muodostuminen Arvosanan korottaminen, uusiminen Työturvallisuuskortti, tulityökortti ja ensiapu uusitaan säädösten mukaisesti. Maahanmuuttajien, eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden sekä erityisopiskelijoiden huomioiminen Työturvallisuuteen ja ohjeistuksiin kiinnitetään erityistä huomiota ja tarvittaessa annetaan lisäohjausta. Mikäli suomen kieli ei ole riittävällä tasolla annetaan lisäohjausta ammattikielestä. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

9

10

11 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä perustustöitä rakennustyömaalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään - työprosessin hallinta kokonaan - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnasta perustustyömenetelmien hallinta - työn perustana olevan tiedon hallinnasta piirustusten tulkitseminen - elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Soveltuvin osin käytetään Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, Rakennusalan perustutkinto asiakirjaa (Opetushallitus 2005). 3.1.2 Runkovaiheen työt TUTKINNON OSA: RUNKOVAIHEEN TYÖT 35 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä runkorakentamiseen liittyviä mittauksia käyttäen perusmittavälineitä, esim. mittanauhaa, vesivaakaa, vaaituskonetta, tasolaseria ja putkilaseria tehdä ulko- ja väliseinätyöt sekä vesikaton runkotyöt eristystöineen suunnitelmien ja asiakirjojen mukaan vastaanottaa, siirtää ja työstää runkotöissä käytettäviä materiaaleja, joita ovat betoni, tiili, puu, teräs tms. yleisesti käytettävä ja rakennusmääräykset täyttävä materiaali asentaa puuikkunoita ja -ovia suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua

12 tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan ottaa huomioon rakenteen toiminnan pääperiaatteet ja kosteuden sekä ilmaston että vuodenajan vaikutuksen materiaalin toimintaan ottaa huomioon myös työmaan muut urakoitsijat ja toimijat ottaa huomioon työssään LVIS-järjestelmät käyttää runkotöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä asentaa harjakattokaiteet käyttää henkilönostimia asentaa holvireunakaiteet käyttää nosturin ohjausmerkkejä pystyttää kaksi metriä korkean telineen käyttää tiilileikkuria. Ammatillinen peruskoulutus Opetuksen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen Ensimmäisenä lukuvuonna runkotyöt 1-3 (16 ov) sekä runkotyöt 4 (5 ov) ja toisena lukuvuonna runkotyöt 4 (3 ov) ja runkotyöt 5-7 (11 ov). HOPS Voi hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista aiemman osaamisen perusteella. Näyttötutkinto Näyttötutkinnon järjestäminen, näyttötutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistaminen Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt / Valmistavan koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt Runko 1, 4 ov Tekninen piirustus ja niiden lukutaito Runko 2, 8 ov Runkotöiden perusteet Runko 3, 4 ov Ovi- ja ikkuna-asennus Runko 4, 8 ov Ulko- ja väliseinätyöt Runko 5, 2 ov Polttoleikkauksen ja puikkohitsauksen perusteet Runko 6, 4 ov Eristystyöt Runko 7, 5 ov Tekniset järjestelmät (LVIS) Oppimisympäristöt Työsaliharjoituksina ja ohessa pienimuotoisia luokkaopetustilanteita, harjoituskohteissa työskentely ja työssäoppiminen Opetusmenetelmät Teoriatieto ja käytännön harjoitukset Ammattitaidon arviointi Ammattiosaamisen näyttö Tutkintotilaisuus Runkotyöt Näyttötyö oppilaitoksen harjoitustyökohteessa tai työssäoppimispaikassa Muu arviointi Opiskelijan tekemän työsuunnitelman ja ammattipiirustusten arviointi Arviointimenetelmät Jatkuva seuranta työprosessin kuluessa ja lopputuotoksen arviointi Arvioijat Muu arviointi Arviointimenetelmät Arvioijat

13 Ammatinopettaja ja erikoisammattihenkilö yhdessä tai erikseen. Mikäli näyttö on työssäoppimispaikassa ammatinopettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen. Arvosanan muodostuminen Ammattiosaamisen näytön arvosana Arvosanan korottaminen, uusiminen Arvosanan korottaminen tai uusiminen edellyttää lisäopintoja tai käytännön harjoituksia. Ammatinopettaja arvioi milloin korottamiseen on edellytyksiä. Arvosanan muodostuminen Arvosanan korottaminen, uusiminen Maahanmuuttajien, eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden sekä erityisopiskelijoiden huomioiminen Työturvallisuuteen ja ohjeistuksiin kiinnitetään erityistä huomioita ja tarvittaessa annetaan lisäohjausta. Mikäli suomen kieli ei ole riittävällä tasolla annetaan lisäohjausta ammattikielessä. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

14

15 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä runkotöitä rakennustyömaalla yksin tai työryhmässä rakennustyömaalla, elementtitehtaalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään - työprosessin hallinta kokonaan - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnasta runkotyömenetelmien hallinta sekä työvälineiden ja materiaalin hallinta - työn perustana olevan tiedon hallinnasta piirustusten tulkitseminen - elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen sekä vuorovaikutus ja yhteistyö Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla.

16 Soveltuvin osin käytetään Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, Rakennusalan perustutkinto asiakirjaa (Opetushallitus 2005). 3.2 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 3.2.1 Muuraus TUTKINNON OSA: MUURAUS 10 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia tehdä muuraustyön tarvitsemat mittaukset muurata suunnitelmien mukaista rakennetta vastaanottaa, siirtää ja työstää muuraustyössä käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja huomioida työmaan muut urakoitsijat ja toimijat suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan sekä palo- ja laatunormit käyttää muuraustöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Ammatillinen peruskoulutus Opetuksen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen Toisena ja kolmantena lukuvuonna valinnaisten opintojaksojen aikana. HOPS Voi hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista aiemman osaamisen perusteella. Näyttötutkinto Näyttötutkinnon järjestäminen, näyttötutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistaminen Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt / Muuraustyöt 10 ov; Muuraustyövälineiden hallinta, laastit, seinänmuuraustyöt, horminmuuraustyöt, ohutsaumamuuraukset ja luonnonkivimuuraukset Oppimisympäristöt Työsaliharjoitukset ja ohessa pienimuotoisia luokkaopetustilanteita, harjoituskohteissa työskentely ja työssäoppiminen Opetusmenetelmät Teoriatieto ja käytännön harjoitukset Ammattitaidon arviointi Ammattiosaamisen näyttö Tutkintotilaisuus Muuraus-näyttö oppilaitoksen työsalissa, harjoitustyökohteessa tai työssäoppimispaikassa Muu arviointi Opiskelijan tekemän työsuunnitelman arviointi Arviointimenetelmät Jatkuva seuranta työprosessin kuluessa ja lopputuotoksen arviointi. Muu arviointi Arviointimenetelmät

17 Arvioijat Ammatinopettaja ja erikoisammattihenkilö yhdessä tai erikseen. Mikäli näyttö on työssäoppimispaikassa ammatinopettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen. Arvosanan muodostuminen Ammattiosaamisen näytön arvosana, edellyttää hyväksytysti tehtyä työsuunnitelmaa. Arvosanan korottaminen, uusiminen Arvosanan korottaminen tai uusiminen edellyttää lisäopintoja tai käytännön harjoituksia. Ammatinopettaja arvioi milloin korottamiseen on edellytyksiä. Arvioijat Arvosanan muodostuminen Arvosanan korottaminen, uusiminen Maahanmuuttajien, eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden sekä erityisopiskelijoiden huomioiminen Työturvallisuuteen ja ohjeistuksiin kiinnitetään erityistä huomiota ja tarvittaessa annetaan lisäohjausta. Mikäli suomen kieli ei ole riittävällä tasolla annetaan lisäohjausta ammattikielestä. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

18

19 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa muuraamalla piirustusten mukaisen rakennusosan rakennustyömaalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään - työprosessin hallinnasta oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta kokonaan - työn perustana olevan tiedon hallinnasta piirustusten tulkitseminen - elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haasttattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Soveltuvin osin käytetään Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, Rakennusalan perustutkinto asiakirjaa (Opetushallitus 2005). 3.2.2 Laatoitus TUTKINNON OSA: LAATOITUS 10 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa laatia työsuunnitelman piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja laskea piirustusten pohjalta laatoitustyöhön tarvittavan materiaalin sekä tehdä laatoitusmitoituksen leikkausmittoineen suunnitella saumajaon, tehdä laatoitussuunnitelman ja suorittaa niihin liittyvät mittaukset ja laskelmat arvioida laatoituspohjan oikaisu- ja tasoitustarpeen sekä tehdä laatoitettavan pinnan kosteusmittaukset tehdä seinä- ja lattialaatoitustöitä sekä niihin liittyvät pohja- ja esikäsittelytyöt tehdä työkohteeseen liittyvät järjestely- ja viimeistelytyöt työstää laattoja ja käsitellä käytettäviä materiaaleja ja laittaa laastit käyttökuntoon tehdä liikuntasaumat ja tiivistykset elastisilla massoilla tehdä valmiin työn laadunvarmistusmittaukset ja arvioida oman työnsä laatua

20 lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet käyttää laatoitustyön vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Ammatillinen peruskoulutus Opetuksen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen Toisena ja kolmantena lukuvuonna valinnaisten opintojaksojen aikana. HOPS Voi hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista aiemman osaamisen perusteella. Näyttötutkinto Näyttötutkinnon järjestäminen, näyttötutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistaminen Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt / Laatoitus 10 ov; Laatoitustyövälineiden hallinta, kiinnitys- ja oikaisulaastit, laatoituspohjan oikaisu, laatoitustyöt Oppimisympäristöt Työsaliharjoitukset ja ohessa pienimuotoisia luokkaopetustilanteita, harjoituskohteissa työskentely ja työssäoppiminen Opetusmenetelmät Teoriatieo ja käytännön harjoitukset Ammattitaidon arviointi Ammattiosaamisen näyttö Tutkintotilaisuus Laatoitus-näyttö oppilaitoksen työsalissa, harjoitustyökohteessa tai työssäoppimispaikassa Muu arviointi Opiskelijan tekemän työsuunnitelman arviointi Arviointimenetelmät Jatkuva seuranta työprosessin kuluessa ja lopputuotoksen arviointi. Arvioijat Ammatinopettaja ja erikoisammattihenkilö yhdessä tai erikseen. Mikäli näyttö on työssäoppimispaikassa ammatinopettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen. Arvosanan muodostuminen Ammattiosaamisen näytön arvosana, edellyttää hyväksytysti tehtyä työsuunnitelmaa. Arvosanan korottaminen, uusiminen Arvosanan korottaminen tai uusiminen edellyttää lisäopintoja tai käytännön harjoituksia. Ammatinopettaja arvioi milloin korottamiseen on edellytyksiä. Muu arviointi Arviointimenetelmät Arvioijat Arvosanan muodostuminen Arvosanan korottaminen, uusiminen Maahanmuuttajien, eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden sekä erityisopiskelijoiden huomioiminen Työturvallisuuteen ja ohjeistuksiin kiinnitetään erityistä huomiota ja tarvittaessa annetaan lisäohjausta.

21 Mikäli suomen kieli ei ole riittävällä tasolla annetaan lisäohjausta ammattikielestä. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

22 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä tekemällä laatoitustyötä rakennustyömaalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään - työprosessin hallinta kokonaan - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta kokonaan - työn perustana olevan tiedon hallinnasta piirustusten tulkitseminen sekä laatoitusalustan vaatimusten huomioon ottaminen - elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvynhuomioon ottaminen sekä itsearviointi. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Soveltuvin osin käytetään Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, Rakennusalan perustutkinto asiakirjaa (Opetushallitus 2005).

23 3.2.3 Raudoitus- ja betonointityöt TUTKINNON OSA: RAUDOITUS- JA BETONOINTITYÖT 10 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia tehdä raudoitus- ja betonointitöitä vastaanottaa, siirtää ja työstää raudoitus- ja betonitöissä käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua käyttää turvallisesti rakennustyömaan normaaleja työkaluja, kuten teräksen taivutinta, katkaisulaitetta ja tärysauvaa ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja teräsbetonirakenteen toiminnan pääperiaatteet käyttää raudoitus- ja betonitöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Ammatillinen peruskoulutus Opetuksen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen Toisena ja kolmantena vuonna valinnaisten opintojaksojen aikana HOPS Voi hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista aiemman osaamisen perusteella. Näyttötutkinto Näyttötutkinnon järjestäminen, näyttötutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistaminen Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt / Valmistavan koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt Raudoitus- ja betonointityöt 10 ov; Raudoitus- ja betonointityövälineiden hallinta, piirustusten luku, materiaalituntemus, raudoitus- ja betonointityöt Oppimisympäristöt Työsaliharjoitukset ja ohessa pienimuotoisia luokkaopetustilanteita, harjoituskohteissa työskentely ja työssäoppiminen. Opetusmenetelmät Teoriatieto ja käytännön harjoitukset Ammattitaidon arviointi Ammattiosaamisen näyttö Tutkintotilaisuus Raudoitus- ja betonointityöt näyttö suoritetaan oppilaitoksen harjoitustyökohteessa tai työssäoppimispaikassa. Muu arviointi Työsuunnitelman arviointi Arviointimenetelmät Jatkuva seuranta työprosessin kuluessa Arvioijat Ammatinopettaja ja erikoisammattihenkilö yhdessä tai erikseen. Mikäli näyttö on työssäoppimispaikassa amma- Muu arviointi Arviointimenetelmät Arvioijat

24 tinopettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen. Arvosanan muodostuminen Ammattiosaamisen näytön arvosana Arvosanan korottaminen, uusiminen Arvosanan korottaminen tai uusiminen edellyttää lisäopintoja tai käytännön harjoituksia. Ammatinopettaja arvioi milloin korottamiseen on edellytyksiä. Arvosanan muodostuminen Arvosanan korottaminen, uusiminen Maahanmuuttajien, eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden sekä erityisopiskelijoiden huomioiminen Työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja tarvittaessa annetaan lisäohjausta. Mikäli suomen kieli ei ole riittävällä tasolla annetaan lisäohjausta ammattikielestä. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

25

26 Ammattitaidon osoittamistavat Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa ammattitaitonsa raudoittamalla ja/tai työryhmässä betonoimalla rakennustyömaalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa paikassa rakennusosan. Näyttötutkinnossa tutkinnon suorittaja tai opiskelija osoittaa ammattitaitonsa raudoittamalla ja työryhmässä betonoimalla rakennustyömaalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa paikassa rakennusosan Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään - työprosessin hallinta kokonaan - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta kokonaan - työn perustana olevan tiedon hallinnasta piirustusten tulkitseminen - elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen sekä itsearviointi. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Soveltuvin osin käytetään Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, Rakennusalan perustutkinto asiakirjaa (Opetushallitus 2005). 3.2.4 Rappaus TUTKINNON OSA: RAPPAUS 10 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia rapata ja tasoittaa rakennetta, jonka päälle voidaan asentaa suunnitelmien pinnoite tai rakennekerros tehdä sisä- ja ulkotilojen kerrosrappausta erilaisille pinnoille ammattimiehen ohjauksessa ja slammauksia erilaisille alustoille kiinnittää rappausverkkoja vastaanottaa, siirtää ja työstää rappaustöissä käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja

27 suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua pystyttää määräykset täyttävän kaksi metriä korkean telineen ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja rakenteen toiminnan pääperiaatteet käyttää rappaustöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Ammatillinen peruskoulutus Opetuksen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen Toisena ja kolmantena lukuvuonna valinnaisten opintojaksojen aikana. HOPS Voi hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista aiemman osaamisen perusteella. Näyttötutkinto Näyttötutkinnon järjestäminen, näyttötutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistaminen Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt / Rappaus 10 ov; Rappaustyövälineiden hallinta, rappausmateriaalien tuntemus, rappaustyömenetelmien hallinta Oppimisympäristöt Työsaliharjoitukset ja ohessa pienimuotoisia luokkaopetustilanteita, harjoituskohteissa työskentely ja työssäoppiminen Opetusmenetelmät Teoriatieto ja käytännön harjoitukset Ammattitaidon arviointi Ammattiosaamisen näyttö Tutkintotilaisuus Rappaus-näyttö oppilaitoksen työsalissa, harjoitustyökohteessa tai työssäoppimispaikassa Muu arviointi Opiskelijan tekemän työsuunnitelman arviointi Arviointimenetelmät Jatkuva seuranta työprosessin kuluessa ja lopputuotoksen arviointi. Arvioijat Ammatinopettaja ja erikoisammattihenkilö yhdessä tai erikseen. Mikäli näyttö on työssäoppimispaikassa ammatinopettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen. Arvosanan muodostuminen Ammattiosaamisen näytön arvosana, edellyttää hyväksytysti tehtyä työsuunnitelmaa. Arvosanan korottaminen, uusiminen Arvosanan korottaminen tai uusiminen edellyttää lisäopintoja tai käytännön harjoituksia. Ammatinopettaja arvioi milloin korottamiseen on edellytyksiä. Muu arviointi Arviointimenetelmät Arvioijat Arvosanan muodostuminen Arvosanan korottaminen, uusiminen Maahanmuuttajien, eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden sekä erityisopiskelijoiden huomioiminen Työturvallisuuteen ja ohjeistuksiin kiinnitetään erityistä huomiota ja tarvittaessa annetaan

28 lisäohjausta. Mikäli suomen kieli ei ole riittävällä tasolla annetaan lisäohjausta ammattikielestä. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

29 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä rappaustöitä rakennustyömaalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta kokonaan - elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen sekä itsearviointi. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Soveltuvin osin käytetään Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, Rakennusalan perustutkinto asiakirjaa (Opetushallitus 2005).

30 3.2.5 Sisävalmistusvaiheen työt TUTKINNON OSA: SISÄVALMISTUSVAIHEEN TYÖT 10 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia tehdä sisävalmistusvaiheen töitä, kuten seinien ja kattojen levytys- ja panelointityöt sekä lattioiden parketti-, laminaatti- ja lautalattiatyöt ja listoitukset, sekä tehdä sisävalmistusvaiheen töihin liittyvät mittaustyöt vastaanottaa, siirtää ja työstää sisävalmistusvaiheessa käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja materiaalien yhteistoiminnan sekä pintarakenteen edellyttämät vaatimukset käyttää sisävalmistusvaihetöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Ammatillinen peruskoulutus Opetuksen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen Toisena ja kolmantena vuonna valinnaisten opintojaksojen aikana HOPS Voi hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista aiemman osaamisen perusteella. Näyttötutkinto Näyttötutkinnon järjestäminen, näyttötutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistaminen Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt / Valmistavan koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt Sisävalmistusvaiheen työt 10 ov; Sisustuskirvesmiehen työvälineiden hallinta, piirustusten tulkitseminen, sisustustyöt Oppimisympäristöt Työsaliharjoitukset ja ohessa pienimuotoisia luokkaopetustilanteita, harjoituskohteissa työskentely ja työssäoppiminen. Opetusmenetelmät Teoriatieto ja käytännön harjoitukset Ammattitaidon arviointi Ammattiosaamisen näyttö Tutkintotilaisuus Sisävalmistusvaiheen työt näyttö suoritetaan oppilaitoksen harjoitustyökohteessa tai työssäoppimispaikassa. Muu arviointi Työsuunnitelman arviointi Arviointimenetelmät Jatkuva seuranta työprosessin kuluessa Arvioijat Ammatinopettaja ja erikoisammattihenkilö yhdessä tai erikseen. Mikäli näyttö on työssäoppimispaikassa ammatinopettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen. Muu arviointi Arviointimenetelmät Arvioijat

31 Arvosanan muodostuminen Ammattiosaamisen näytön arvosana Arvosanan korottaminen, uusiminen Arvosanan korottaminen tai uusiminen edellyttää lisäopintoja tai käytännön harjoituksia. Ammatinopettaja arvioi milloin korottamiseen on edellytyksiä. Arvosanan muodostuminen Arvosanan korottaminen, uusiminen Maahanmuuttajien, eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden sekä erityisopiskelijoiden huomioiminen Työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja tarvittaessa annetaan lisäohjausta. Mikäli suomen kieli ei ole riittävällä tasolla annetaan lisäohjausta ammattikielestä. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

32 Ammattitaidon osoittamistavat Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa ammattitaitonsa tekemällä sisävalmistusvaiheentöitä työryhmässä tai yksin rakennustyömaalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyö-maan oloja vastaavassa paikassa. Näyttötutkinnossa tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaidon tekemällä sisustusvaiheen kirvesmiehentöistä vähintään kahta seuraavista kokonaisuuksista: sisäseinien ja -kattojen levytystyöt tai sisäseinien ja -kattojen panelointityöt tai lauta- tai laminaattilattiatyöt listoituksineen tai väliovien asennusta listoituksineen. Työ tehdään työryhmässä tai yksin rakennustyömaalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään - työprosessin hallinnasta oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta kokonaan - työn perustana olevan tiedon hallinnasta piirustusten tulkitseminen - elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvynhuomioon ottaminen. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Soveltuvin osin käytetään Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, Rakennusalan perustutkinto asiakirjaa (Opetushallitus 2005).

33 3.2.6 Ulkoverhous- ja kattotyöt TUTKINNON OSA: ULKOVERHOUS- JA KATTOTYÖT 10 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia tehdä ulkoverhoustöitä kuten puuverhoukset tuulensuojasta valmiiseen pintaan sekä pieli- ja räystään aluslaudoitukset tehdä vesikattojen pinnoitukset tiilellä, profiilipellillä tai palahuovalla kattotuolista valmiiseen pintaan vastaanottaa, siirtää ja työstää työssään käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet, erilaiset kiinnitystarvikkeet ja tarvittavat tukirakenteet käyttää ulkoverhous- ja kattotöiden vaatimia tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Ammatillinen peruskoulutus Opetuksen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen Toisena ja kolmantena vuonna valinnaisten opintojaksojen aikana HOPS Voi hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista aiemman osaamisen perusteella. Näyttötutkinto Näyttötutkinnon järjestäminen, näyttötutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistaminen Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt / Valmistavan koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt Ulkoverhous- ja kattotyöt 10 ov; Sisustuskirvesmiehen työvälineiden hallinta, piirustusten tulkitseminen, sisustustyöt Oppimisympäristöt Työsaliharjoitukset ja ohessa pienimuotoisia luokkaopetustilanteita, harjoituskohteissa työskentely ja työssäoppiminen. Opetusmenetelmät Teoriatieto ja käytännön harjoitukset Ammattitaidon arviointi Ammattiosaamisen näyttö Tutkintotilaisuus Näyttö suoritetaan oppilaitoksen harjoitustyökohteessa tai työssäoppimispaikassa. Muu arviointi Työsuunnitelman arviointi Arviointimenetelmät Jatkuva seuranta työprosessin kuluessa Arvioijat Ammatinopettaja ja erikoisammattihenkilö yhdessä tai erikseen. Mikäli näyttö on työssäoppimispaikassa ammatinopettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen. Muu arviointi Arviointimenetelmät Arvioijat

34 Arvosanan muodostuminen Ammattiosaamisen näytön arvosana Arvosanan korottaminen, uusiminen Arvosanan korottaminen tai uusiminen edellyttää lisäopintoja tai käytännön harjoituksia. Ammatinopettaja arvioi milloin korottamiseen on edellytyksiä. Arvosanan muodostuminen Arvosanan korottaminen, uusiminen Maahanmuuttajien, eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden sekä erityisopiskelijoiden huomioiminen Työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja tarvittaessa annetaan lisäohjausta. Mikäli suomen kieli ei ole riittävällä tasolla annetaan lisäohjausta ammattikielestä. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

35 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä ulkoverhoustöitä työryhmässä tai yksin rakennustyömaalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään - työprosessin hallinnasta oman työn suunnittelu ja suunnitelmien tekeminen - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta - työn perustana olevan tiedon hallinnasta piirustusten tulkitseminen - elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen sekä itsearviointi. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Soveltuvin osin käytetään Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, Rakennusalan perustutkinto asiakirjaa (Opetushallitus 2005)

36 3.2.7 Hirsirakentaminen TUTKINNON OSA: HIRSIRAKENTAMINEN 10 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia tehdä hirsirakentamiseen liittyviä mittaustöitä pystyttää pieniä hirsisiä rakennuksia tai rakenteen osia valmiiksi salvetuista ja varatuista hirsistä vastaanottaa, siirtää ja työstää hirsirakentamisessa käytettäviä materiaaleja tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja huomioida työmaan muut urakoitsijat ja toimijat suullisesti esitellä ja arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja erityisesti kosteuden sekä ilmaston vaikutuksen niihin ottaa huomioon hirsirakentamisen erityispiirteet ja painumisen aiheuttamat vaatimukset käyttää hirsirakentamisen tavallisia työkaluja käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Ammatillinen peruskoulutus Opetuksen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen Toisena ja kolmantena vuonna valinnaisten opintojaksojen aikana HOPS Voi hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista aiemman osaamisen perusteella. Näyttötutkinto Näyttötutkinnon järjestäminen, näyttötutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistaminen Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt / Valmistavan koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt Hirsirakentaminen 10 ov; Hirsirakentamisen työvälineiden hallinta, mittaustyöt, hirsirungon pystytystyöt Oppimisympäristöt Työssäoppiminen Opetusmenetelmät Käytännön harjoitukset Ammattitaidon arviointi Ammattiosaamisen näyttö Tutkintotilaisuus Hirsirakentamisen näyttö suoritetaan työssäoppimispaikassa. Muu arviointi Työsuunnitelman arviointi Arviointimenetelmät Jatkuva seuranta työprosessin kuluessa Arvioijat Ammatinopettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä Muu arviointi Arviointimenetelmät Arvioijat

37 tai erikseen. Arvosanan muodostuminen Ammattiosaamisen näytön arvosana Arvosanan korottaminen, uusiminen Arvosanan korottaminen tai uusiminen edellyttää lisäopintoja tai käytännön harjoituksia. Ammatinopettaja arvioi milloin korottamiseen on edellytyksiä. Arvosanan muodostuminen Arvosanan korottaminen, uusiminen Maahanmuuttajien, eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden sekä erityisopiskelijoiden huomioiminen Työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja tarvittaessa annetaan lisäohjausta. Mikäli suomen kieli ei ole riittävällä tasolla annetaan lisäohjausta ammattikielestä. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

38 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä hirsirakennustöitä rakennustyömaalla tai muussa mahdollisimman hyvin rakennustyömaan oloja vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään - työprosessin hallinta kokonaan - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta kokonaan - työn perustana olevan tiedon hallinnasta piirustusten tulkitseminen - elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen sekä itsearviointi. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Soveltuvin osin käytetään Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, Rakennusalan perustutkinto asiakirjaa (Opetushallitus 2005).

39 3.2.8 Korjausrakentaminen TUTKINNON OSA: KORJAUSRAKENTAMINEN 10 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja/tai rakennetta koskevan työselityksen avulla ja tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia tehdä korjausrakentamiseen liittyviä purku -, tukemis-, suojaus- ja vahvistustöitä tehdä korjausrakentamiseen liittyviä mittaustöitä perusmittavälineillä tehdä korjausrakentamiseen liittyviä muotti-, raudoitus-, betonointi- ja purkutöitä sekä betonipintojen paikkaustöitä tehdä lattioiden oikaisuvaluja (esimerkiksi lattialämmityskaapeleiden asennusten jälkeen kylpyhuoneissa) poistaa homevaurion aiheuttajan ja korjaa siitä aiheutuneet vauriot vastaanottaa, varastoida ja suojata korjausrakentamistöissä tarvittavia materiaaleja sekä osaa varastoida uudelleen käytettävät materiaalit tehdä työhönsä liittyviä aloitus- ja lopetustöitä lajitella jätteet ja uusiokäyttää materiaaleja arvioida oman työnsä laatua toimia yhteistyössä korjausrakentamisen eri osapuolien kanssa ottaa huomioon työssään materiaalien ominaisuudet ja rakenteiden toiminnan pääperiaatteet käyttää turvallisesti korjausrakennustyömaan normaaleja työkaluja ja tietää vanhoista materiaaleista aiheutuvat työturvallisuusriskit, kuten asbesti, homeet ja pölyt käyttää henkilökohtaisia suojaimia, ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat ja ylläpitää työkykyä. Ammatillinen peruskoulutus Opetuksen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen Toisena ja kolmantena vuonna valinnaisten opintojaksojen aikana HOPS Voi hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista aiemman osaamisen perusteella. Näyttötutkinto Näyttötutkinnon järjestäminen, näyttötutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistaminen Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt / Valmistavan koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt Korjausrakentaminen 10 ov; Korjaustöihin liittyvät muotti-, raudoitus-, betonointi- ja mittaustyöt, betonipintojen paikkaustyöt, korjausrakentamisen perustyövälineiden hallinta, purku, tukemis-, suojaus- ja vahvistustyöt, henkilökohtaisten suojainten käyttö ja työturvallisuusnäkökohtien huomioiminen Oppimisympäristöt Työsaliharjoitukset ja ohessa pienimuotoisia luokkaopetustilanteita, harjoituskohteissa työskentely ja työssäoppiminen. Opetusmenetelmät Teoriatieto ja käytännön harjoitukset Ammattitaidon arviointi Ammattiosaamisen näyttö Tutkintotilaisuus Näyttö suoritetaan oppilaitoksen harjoitustyökohteessa tai työssäoppimispaikassa. Muu arviointi Työsuunnitelman arviointi Muu arviointi

40 Arviointimenetelmät Jatkuva seuranta työprosessin kuluessa Arvioijat Ammatinopettaja ja erikoisammattihenkilö yhdessä tai erikseen. Mikäli näyttö on työssäoppimispaikassa ammatinopettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen. Arvosanan muodostuminen Ammattiosaamisen näytön arvosana Arvosanan korottaminen, uusiminen Arvosanan korottaminen tai uusiminen edellyttää lisäopintoja tai käytännön harjoituksia. Ammatinopettaja arvioi milloin korottamiseen on edellytyksiä. Arviointimenetelmät Arvioijat Arvosanan muodostuminen Arvosanan korottaminen, uusiminen Maahanmuuttajien, eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden sekä erityisopiskelijoiden huomioiminen Työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota ja tarvittaessa annetaan lisäohjausta. Mikäli suomen kieli ei ole riittävällä tasolla annetaan lisäohjausta ammattikielestä. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

41

42

43 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä korjausrakentamiseen liittyviä töitä korjausrakennustyömaalla tai muussa mahdollisimman hyvin korjausrakennustyömaan oloja vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta kokonaan - työn perustana olevan tiedon hallinnasta piirustusten tulkitseminen - elinikäisen oppimisen avaintaidoista terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen sekä itsearviointi. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintosuorituksessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Soveltuvin osin käytetään Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto, Rakennusalan perustutkinto asiakirjaa (Opetushallitus 2005).

44 3.2.9 Rakentamispalvelut Perustustyöt Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa Kehittää rakennustyöstä myytävän palvelun ja räätälöidä palvelua ulkoisen tai sisäisen asiakkaan tarpeiden mukaisesti myydä rakentamispalveluaan, tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmat hinnoitteluineen sekä sopia palvelusta neuvotella ja ottaa huomioon asiakkaan ja muiden työhön liittyvien osapuolten tarpeet toteuttaa sovitun rakentamispalvelun hahmottaa vahvuudet ja heikkoudet palvelun tarjoajana sekä arvioida liiketoimintamahdollisuuksia perustaa yrityksen Ammatillinen peruskoulutus Opetuksen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen Toisena tai kolmantena vuonna: rakentamispalvelut 10 ov HOPS Opiskelija voi hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista aiemman osaamisen perusteella. Näyttötutkinto Näyttötutkinnon järjestäminen, näyttötutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistaminen Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksot, laajuudet ja keskeiset sisällöt /rakentamispalvelut 10 ov. asiakaslähtöinen palvelutuotanto, rakentamispalvelujen hinnoittelu ja myynti, rakentamispalvelun toteuttaminen, yrittäjyys Oppimisympäristöt verkkoympäristö (moodle>yrittäjyys>vinkkejä yrittäjyysopintoihin) työssäoppimisen paikat, luokka Opetusmenetelmät Tietopuolinen opetus, oppimistehtävät ja ohjatut harjoitukset. Soveltuvin osin työssäoppiminen. Verkko-oppiminen hyödyntäen Moodlen valmista materiaalia. Ammattitaidon arviointi Ammattiosaamisen näyttö Tutkintotilaisuus Rakennuspalvelujen suunnittelu, hinnoittelu ja toteutus, yrittäjyyden täydentävät tehtävät Muu arviointi Muu arviointi Jatkuva työskentelyn ja oppimisen seurantman Näyttötutkintojen järjestämissuunnitel-

45 Arviointimenetelmät Ammattiosaamisen näytön arviointi näytön arviointikriteerien mukaisesti. Arvioijat ammatinopettaja ja/tai työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen. Arviointimenetelmät Arvioijat Arvosanan muodostuminen Arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arvosanasta. Arvosanan korottaminen, uusiminen Arvosanan korottaminen tai uusiminen edellyttää lisäopintoja tai käytännön harjoituksia. Ammatinopettaja arvioi milloin korottamiseen tai uusimiseen on edellytyksiä. Arvosanan muodostuminen Arvosanan korottaminen, uusiminen Maahanmuuttajien, eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden sekä erityisopiskelijoiden huomioiminen. Työturvallisuuteen ja ohjeistuksiin kiinnitetään erityistä huomiota ja tarvittaessa annetaan lisäohjausta. Mikäli suomen kieli ei ole riittävällä tasolla annetaan lisäohjausta ammattikielestä. Arvioinnin k Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Rakentamispalvelun suunnittelu palvelun toteuttaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja kehittää ohjattuna rakentamispalvelun toteuttaa sovitun rakennuspalvelun kehittää rakennustyöstä myytävän palvelun annettujen ohjeiden mukaan toteuttaa sovitun rakennuspalvelun kehittää itsenäisesti asiakkaan tarpeiden mukaisen palvelun toteuttaa sovitun rakennuspalvelun Arvioinnin kohde 2.Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta rakennuspalveluiden markkinointi, hinnoittelu ja sopiminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja laskee ja hinnoittelee työ- ja materiaalimenekit käyttää yrityksen perustamisessa tarvittavia informaatiokanavia. myy työtään ja tekee sopimuksen ohjattuna perustaa ohjattuna yrityksen ja käyttää yritystoiminnan perustamisessa tarvittavia informaatiokanavia. myy työtään itsenäisesti ja tekee sopimuksen perustaa yrityksen hyödyntäen yritystoiminnan perustamiseen tarkoitettuja informaatiokanavia. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 3. Työn perustana Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 olevan tiedon hallinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja oman osaamisen arvioi omia vahvuuk- arvioi omia vahvuuksi- arvioi omia vahvuuksiaan

46 tuotteistamismahdollisuuksien kartoitus siaan palvelun tarjoajana aan palvelun tarjoajana ja ohjattuna täydentää osaamistaan palvelun tarjoajana ja täydentää osaamistaan itsenäisesti Liiketoimintamahdollisuuksien etsiminen, tunnistaminen ja arviointi Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Vuorovaikutus ja yhteistyö kartoittaa ohjattuna rakennusalan yritystoimintaa Täsmentää ohjattuna taloudellisesti kannattavan liikeidean kartoittaa rakennusalan yritystoimintamahdollisuuksia ja selvittelee mahdollisia yhteistyökumppaneita täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää alustavaa toimintaajatusta kartoittaa rakennusalan yritystoimintamahdollisuuksia ja selvittää liiketoiminnan kannalta välttämättömät yhteistyökumppanit täsmentää yritykselleen kannattavan liikeidean ja kehittää toimintaajatuksen. Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu neuvotteluun käyttäen puheenvuoroja ja toimii asiallisesti vuorovaikutustilanteessa esittää neuvottelussa omat tavoitteet selkeästi sekä toimii asiallisesti ja kohteliaasti vuorovaikutustilanteissa osallistuu rakentavasti neuvotteluun perustellen kantansa ja toimii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiakaslähtöisesti, joustavasti ja vakuuttavasti. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, hinnoittelemalla, neuvottelemalla ja sopimalla rakentamispalvelun. Toteuttava rakentamispalvelu arvioidaan jonkin muun tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttönä tai tutkintosuorituksena. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavaa ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan vähintään työprosessien hallinta kokonaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta kokonaan työn perustana olevan tiedon hallinnasta näytteenoton tuntemus ja kalavesien eri hoitomuodot elinikäisen oppimisen avaintaidoista vuorovaikutus ja yhteistyö Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden menetelmien avulla. 3.2.10 Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvä opinnäyte 2 ov Ammattitaitoa osoittava opinnäyte sisältyy vain opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen. Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan kokoavan opinnäytteen, joka

47 voi olla esimerkiksi tuote, työnäyte, portfolio tai esitys. Opiskelija tunnistaa keskeiset ammatilliset vahvuutensa ja kehittää opinnäytettä tehdessään luovuuttaan, innovatiivisuuttaan sekä edistää ammatillista kasvuaan. Hän esittelee ja arvioi opinnäytteensä sekä sen suunnittelun ja toteutuksen. Opiskelija edistää opinnäytteellä omaa työllistymistään. 3.2.11 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov Tämä tutkinnon osa toteutetaan vain opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa - tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja osaa selvittää niiden arviointikohteet ja kriteerit - neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta - valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia - perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin - esitellä alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille - käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyseroja - toimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa - vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta - itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaan - arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

48 Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa tekemällä suunnitelman näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisöntyöturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Ammattiosaamisen näyttö annetaan pääsääntöisesti jonkun muun ammattiosaamisen näytön yhteydessä toiminnasta vastuullisten työyhteisön edustajien valvonnassa. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näytössä osoitetaan arviointikriteerien mukaisesti ainakin - työprosessin hallinta - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta; opiskelijan arviointi - työn perustana olevan tiedon hallinta; tutkinnon perusteiden tunteminen - elinikäisen oppimisen avaintaidot: terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen.

49 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 4 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN JÄRJESTÄMNEN 4.1 Pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Äidinkieli, 4 ov 4.1.1.1 Äidinkieli, Suomi Tavoitteet Opiskelija - viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan, osallistumaan työelämään, toimimaan aktiivisena kansalaisena ja hakeutumaan jatkoopintoihin - hallitsee työelämässä tarvittavat tekstitaidot - osaa toimia monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä - ymmärtää työselitysten, suunnitelmien ja käyttöohjeiden käsitteet, olennaisen sisällön ja tarkoituksen - hankkii eri tavoilla tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti - tulkitsee erilaisia tekstilajeja ja kaunokirjallisuutta - arvioi omaa äidinkielen taitoaan ja kehittää sitä jatkuvasti - osaa toimia erilaisissa rakennusalan asiakaspalvelutilanteissa - hallitsee rakennusalan puheviestintätilanteet esimerkiksi työsuorituksen ja opinnäytteen esittelyn - osaa laatia työsuunnitelmat ja raportit - osaa toimia työnhakutilanteessa ja laatia työpaikanhakuun liittyvät asiakirjat - hyödyntää rakennusalan ammattilehtiä ja muita viestintävälineitä - käyttää mediaa kriittisesti ja tuntee lähteiden käytön periaatteet - kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan ja osallistuu rakentavasti työpaikkansa viestintään. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa opintokokonaisuus koostuu neljästä (4) kurssista, joista kunkin kesto on 1 ov. Kaikkien kurssien yleiset tavoitteet Opiskelija - viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan, osallistumaan työelämään, toimimaan aktiivisena kansalaisena ja hakeutumaan jatko-opintoihin - osaa toimia monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä - arvioi omaa äidinkielen taitoaan ja kehittää sitä jatkuvasti - tulkitsee erilaisia tekstilajeja ja kaunokirjallisuutta Äidinkieli 1 Tiedonhankinta- ja opiskelutaidot Opiskelija - hankkii eri tavoilla tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti - hyödyntää rakennusalan ammattilehtiä ja muita viestintävälineitä - käyttää mediaa kriittisesti ja tuntee lähteiden käytön periaatteet - osaa asioimiskirjoittamisen alkeet Äidinkieli 2 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Opiskelija

50 - kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan ja osaa osallistua rakentavasti työpaikkansa viestintään, mm. kokouksissa ja neuvotteluissa - hallitsee rakennusalan puheviestintätilanteet esimerkiksi työsuorituksen - osaa toimia erilaisissa rakennusalan asiakaspalvelutilanteissa Äidinkieli 3 Työelämän viestintätaidot Opiskelija - ymmärtää työselitysten, suunnitelmien ja käyttöohjeiden käsitteet, olennaisen sisällön ja tarkoituksen - osaa laatia työsuunnitelmat ja raportit - osaa toimia työnhakutilanteessa ja laatia työpaikanhakuun liittyvät asiakirjat - hallitsee työelämässä tarvittavat tekstitaidot Äidinkieli 4 Tekstin erittely- ja tulkintataidot Opiskelija - osaa esitellä opinnäytteensä - osaa kriittisesti arvioida oman alansa tekstejä - osaa eritellä, tulkita ja arvioida mediatekstejä, kaunokirjallisuutta ja muita taidemuotoja Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

51

52 Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus- ja yhteistyö, 7. Estetiikka, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI 1), Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI 2), Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) sekä Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) korvaavat Äidinkieli, suomi -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 4.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi, 1 ov Tavoitteet Opiskelija - selviytyy rakennusalan rutiininomaisista työtehtävistä ja arkipäivän tilanteista toisella kotimaisella kielellä - ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurin merkityksen monikulttuurisessa Suomessa. Arviointi Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa arvioinnissa korostuvat tuntiaktiivisuuden seuranta, kirjalliset kokeet, kuullun ymmärtäminen, suullinen kielitaito ja opiskelijan suorittama itsearviointi. Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

53 Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus- ja yhteistyö, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasojen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa A1.3 A2.1 ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa A1.3 A2.1. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe 2001. Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Koulu ja vapaa-aika (RUB1) korvaa Toinen kotimainen kieli, ruotsi -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 4.1.3 Vieras kieli 4.1.3.1 Vieras kieli; A-kieli, 2 ov Tavoitteet Opiskelija - viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan, osallistumaan työelämään, toimimaan aktiivisena kansalaisena ja hakeutumaan jatkoopintoihin - hallitsee rakennusalalla tarvittavan kielitaidon - osaa toimia monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa opintokokonaisuus koostuu kahdesta (2) kurssista, joista kummankin kesto on 1 ov.

54 ENp1 Englanti 1 ov ENp2 Englanti 1 ov ENp1-kurssilla kerrataan peruskoulussa opiskeltuja asioista ja tutustutaan oman ammattialan sanastoon. ENp2-kurssilla laajennetaan englannin kielen osaamista oman ammattialan suuntaisesti. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus- ja yhteistyö, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.

55 Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasojen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa A2.2 ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa A2.1. (Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Published by arrangement with the Council of Europe 2001. Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Suomentanut Irma Huttunen ja Hanna Jaakkola 2003.) Osaamisen tunnustamisessa lukion A-kielen kurssi Nuori ja hänen maailmansa korvaa Vieras kieli, A-kieli-opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 4.1.3.2 Vieras kieli; B-kieli; 2 ov Tavoitteet Opiskelija - selviytyy arkielämän tavanomaisissa palvelutilanteissa - osaa toimia ennakoitavissa olevissa ja toistuvissa rakennusalan viestintätilanteissa vieraalla kielellä. Arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa A1.1 ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa A1.1. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

56 Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö. Osaamisen tunnustamisessa lukion B3-kurssi Hyvää päivää, hauska tutustua korvaa Vieras kieli, B- kieli -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 4.1.4 Matematiikka, 3 ov Tavoitteet Opiskelija - hallitsee peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset ja käyttää niitä rakennusalan liittyvissä laskutoimituksissa - laskee pinta-aloja ja tilavuuksia sekä soveltaa geometriaa rakennustyömaan tehtävien vaatimassa laajuudessa - käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä rakennusalan ongelmien ratkaisussa - ilmaisee muuttujien välisiä riippuvuuksia matemaattisilla lausekkeilla - muodostaa ja laatii rakennusalaan liittyviä yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia sekä ratkaisee työssä tarpeellisia matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä, kuvaajien avulla sekä arvioi tulosten oikeellisuutta - käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa opintokokonaisuus koostuu kolmesta (3) kurssista, joista kunkin kesto on 1 ov. map1 Kurssi 1 Sisältö - peruslaskutoimitukset, prosenttilaskenta ja mittayksikkömuunnokset sekä matemaattiset peruskäsitteet ja esitystavat - matemaattiset menetelmät ja ongelmanratkaisu sekä tulosten arviointi map2 Kurssi 2 Sisältö - geometria - mittayksikkömuunnokset map3 Kurssi 3 - trigonometria - rakennusalan menekki- ja kustannuslaskelmat Arviointi Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön kurssin aikana ja kurssikokeeseen. Erikseen sovittaessa on mahdollista arvioida jokin matematiikan osaalue ammatillisten näyttöjen ohessa. Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

57 Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 9. Matematiikka ja luonnontieteet. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) ja Geometria (MAB2) korvaavat Matematiikan opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 4.1.5 Fysiikka ja kemia, 2 ov Tavoitteet Opiskelija - soveltaa rakennusalan kannalta keskeisiä fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä, käsitteitä ja lainalaisuuksia - osaa työssään ja muussa toiminnassaan ottaa huomioon luonnon lainalaisuudet ja toimia niiden mukaisesti ympäristöä ja energiaa säästäen - tarkastelee keskeisiä ympäristöongelmia luonnontieteelliseltä kannalta - soveltaa rakennusalan keskeisiä fysiikan lakeja ja käsitteitä - hallitsee rakennusalan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja ilmiöitä niin, että hän osaa käsitellä ammatissaan tarvitsemiaan laitteita ja järjestelmiä turvallisesti ja taloudellisesti sekä työskennellä ergonomisesti - ottaa huomioon työssään ympäristön ja ammatin kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä, ja sitä varten hänen on tunnettava tavallisimpien alkuaineiden ja sekä epäorgaanisten että orgaanisten yhdisteiden kemiallisia ominaisuuksia - säilyttää, käyttää oikein ja hävittää asianmukaisesti rakennusalalla tarvittavia aineita sekä laskee ainemääriä ja pitoisuuksia

58 - osaa tulkita aineiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät tuotteiden merkinnöistä ja ottaa työskentelyssään huomioon aineiden erityisominaisuudet niin, ettei vaaranna omaa, muiden eikä ympäristön turvallisuutta - tekee havaintoja ja mittauksia ammattinsa kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä - kerää, käsittelee ja analysoi tekemiään havaintoja ja mittauksia. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa opintokokonaisuus koostuu kahdesta (2) opintojaksosta, joista kummankin kesto on 1 ov. fyke1, Fysiikka Sisältö - suureet ja yksiköt - mekaniikka - lämpöoppi fyke2, Fysiikka ja kemia Sisältö - sähköoppi - kemia Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

59 Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 4. Terveys, turvallisuus ja työkyky, 6. Kestävä kehitys, 9. Matematiikka ja luonnontieteet, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Fysiikka luonnontieteenä (FY1) ja Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) korvaavat Fysiikan ja kemian opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 4.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1 ov Tavoitteet

60 Opiskelija - osallistuu oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa yhteisten asioiden hoitamiseen - arvioi toimintamahdollisuuksiaan aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana - osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja - tekee suunnitelman oman taloutensa hoitamisesta - arvioi yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä Suomen kansantaloudelle - hakee tietoa ammattialansa työpaikoista sekä Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa tietoa. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

61 Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 5. Aloitekyky ja yrittäjyys, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Yhteiskuntatieto (YH1) ja Taloustieto (YH2) korvaavat Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 4.1.7 Liikunta, 1 ov

62 Tavoitteet Opiskelija - edistää liikunnan avulla terveellistä ja aktiivista elämäntapaa ymmärtäen liikunnan merkityksen toiminta- ja työkyvylle - tutustuu monipuolisesti terveyttä, psyykkistä vireystilaa ja jaksamista edistävään liikuntaan - pitää yllä fyysistä toimintakykyään liikunnan avulla - liikkuu ja toimii vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä - edistää toiminnallaan ryhmän toimintaa ja turvallisuutta. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 4. Terveys, turvallisuus sekätoimintakyky. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Taitoa ja kuntoa (LI1) korvaa Liikunnan opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 4.1.8 Terveystieto, 1 ov Tavoitteet Opiskelija - osoittaa toiminnallaan ja tiedoillaan halua ja kykyä ylläpitää ja edistää terveyttä - ymmärtää fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa elämäntavassaan ja toimintaympäristössään - tietää mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille

63 - tietää tupakoinnin ja päihteiden haittavaikutukset ja osaa ehkäistä terveyttä kuluttavia tekijöitä - tietää terveyttä edistävistä elintavoista ja tottumuksista - ymmärtää liikunnan, ravinnon, levon, unen, virkistyksen, ihmissuhteiden ja terveyden väliset yhteydet ja ottaa ne huomioon toiminnassaan - tunnistaa rakennusalan keskeiset terveyttä ja työkykyä kuormittavat tekijät ja osaa kehittää työskentelytapojaan toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä yhteistyössä muiden kanssa - osaa ehkäistä tapaturmia, hallitsee tavallisimmat ensiaputilanteet ja avun hakemisen ja osaa toimia ergonomisesti - tietää väestön terveyseroista ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöistä ja niiden ennaltaehkäisystä - tunnistaa omaan jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä ja osaa toimia jaksamista edistävällä tavalla - osaa tarvittaessa käyttää opiskeluterveyden- ja muita terveydenhuoltopalveluja, hyödyntää terveysliikuntaa ja ymmärtää niiden merkityksen toimintakyvyn ylläpitämisessä. Rakennusalan perustutkinnon suorittanut ottaa erityisen tarkkaan huomioon työn turvallisuuden sekä työkyvyn edistämisen, koska rakennusala on työturvallisuudeltaan vaarallinen toimiala ja turvallisia työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostava työturvallisuuskulttuuri on vasta kehittymässä rakennusalalle. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

64 Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 3. Ammattietiikka, 4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky, 6. Kestävä kehitys, 8. Viestintäja mediaosaaminen, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Terveyden perusteet (TE1) korvaa Terveystiedon opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 4.1.9 Taide ja kulttuuri, 1 ov

65 Tavoitteet Opiskelija - ymmärtää taiteen ja kulttuurin merkityksen omassa elämässään ja hyödyntää niiden ilmenemismuotoja monikulttuurisessa yhteisössä - osallistuu taide- ja kulttuuritapahtumiin, kehittää kouluyhteisön kulttuuria ja ylläpitää sen esteettistä ilmettä - ilmaisee ajatuksia, kokemuksia ja tunteita esimerkiksi musiikin, tanssin, teatterin, kirjallisuuden tai kuvataiteen keinoin ja arvostaa muiden ilmaisua ja näkemyksiä - noudattaa kestävän kehityksen periaatteita materiaalien valinnassa ja työskentelyssään. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus- ja yhteistyö, 6. Kestävä kehitys, 7. Estetiikka. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit: Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) sekä Ympäristö, paikka ja tila (KU2) korvaavat Taide ja kulttuuri -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 4.2 Valinnaiset tutkinnon osat 4.2.1 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat Ammattitaitoa täydentävinä valinnaisina tutkinnon osina voidaan valita kohdan 4.1.a tutkinnon osien lisäosia. Oppilaitos määrittää näiden tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin. 4.2.1.1 Äidinkieli; oma äidinkieli vieraskielisillä opiskelijoilla Tavoitteet Opiskelija

66 - lukee, kirjoittaa ja ilmaisee itseään oman äidinkielen avulla - ymmärtää kielellisiä juuriaan ja oman kielellisen identiteettinsä kehittymistä - käyttää sekä omaa kieltään että suomen kieltä eri yhteyksissä - hankkii eri tavoilla tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti - osaa kielellisesti viestiä ja olla vuorovaikutuksessa, jotta hän voi osallistua työelämään, toimia aktiivisena kansalaisena ja harjoittaa jatko-opintoja - osaa toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja ammatillisissa yhteyksissä arvostaen omaa kieltään ja samalla suomalaisuutta. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

67 Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus- ja yhteistyö, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen,10. Teknologia ja tietotekniikka, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Oma äidinkieli ja sen käyttö (ÄIM1) ja Kielialueen kulttuuri (ÄIM3) korvaavat Äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisillä opiskelijoilla -opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). 4.2.1.2 Tieto- ja viestintätekniikka 4 ov Tavoitteet Opiskelija - käyttää rakennustyössä tarvittavia tietoteknisiä välineitä ja järjestelmiä tiedon hankintaan, käsittelyyn, muokkaukseen, tallentamiseen ja esittämiseen - ottaa käyttöön ja soveltaa uusia tietoteknisiä lisälaitteita, toimintoja ja ohjelmia (tarvittaessa käyttötuen avustuksella) - käyttää työssään tehokkaita työskentelytapoja ja -menetelmiä, kuten kymmensormijärjestelmää ja eri hiirenkäyttötekniikoita - käyttää käyttöjärjestelmäohjelmia sekä soveltaa työvälineohjelmia, kuten tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, sähköposti-, esitysgrafiikka- ja kalenteriohjelmia rakennustyössä tarvittavan tiedon tuottamiseen, muokkaamiseen ja esittämiseen - käsittelee rakentamisessa käytettyjen sovellusohjelmistojen tuottamia tiedostoja ja hankkii ammattitehtävissä tarvittavaa tietoa erilaisten verkkohakupalveluiden ja -sovellusten avulla - käyttää verkkoviestintämenetelmiä ja -sovelluksia tiedon lähettämiseen ja jakamiseen - toimii tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja -määräysten mukaisesti - käyttää työssään ergonomisesti oikeita työasentoja. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa opintokokonaisuus koostuu neljästä (4) kurssista, joista kunkin kesto on 1 ov Tietotekniikan ja tekstinkäsittelyn perusteet Opiskelija - hallitsee atk-välineiden ja ohjelmistojen käytön perusteet - pystyy opintojen kuluessa soveltamaan tietotekniikkaa opiskelunsa apuvälineenä Kuvankäsittelyohjelmien käyttö Ohjelma

68 - hallitsee koulutusyksikön kuvankäsittelyohjelmien peruskäytön Edeltävät opinnot tietotekniikan perusteet. Tietokone suunnittelussa, CAD Opiskelija - hallitsee cad-ohjelman perusteet ja pystyy hyväksikäyttämään cad-ohjelmaa tuotesuunnittelussa - ymmärtää tietokoneavusteisen suunnittelun periaatteet Edeltävät opinnot tietotekniikan perusteet. Tietokone suunnittelussa, EXCEL Opiskelija - hallitsee peruskäytön lisäksi taulukkolaskennan kehittyneet piirteet, kuten valmiiden funktioiden käytön ja automatisoidut lomakkeet, joita käytetään lomaketyökaluihin liittyvillä makroilla Rakennusalalla toimivat osaavat käyttää tietotekniikkaa. Lähitulevaisuudessa ollaan tilanteessa, jossa kaikki rakennusalan tieto voi olla ja liikkua osapuolten välillä sähköisenä. Tällaisen tiedonsiirron osaaja on alalla etulyöntiasemassa, koska sähköinen tiedonsiirto merkitsee nopeutta ja tietojen tehokasta hyödyntämistä. Kansainvälistyminen asettaa varsinaisen ammattitaidon lisäksi muita haasteita. Kansainvälisen rakentajan taitoja ovat vieraiden kielten hallinta, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius, erilaisiin oloihin mukautuminen ja tietotekniikan hallinta oman ammatin lisäksi. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

69 Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 9. Matematiikka ja luonnontieteet, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka korvaisi ammatillisen peruskoulutuksen Tieto- ja viestintätekniikan -opinnot. 4.2.1.3 Kulttuurien tuntemus 4 ov Tavoitteet Opiskelija - toimii eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa - osaa tervehtiä, vastaanottaa vieraita ja keskustella heidän kanssaan - osaa ottaa huomioon toiminnassaan sopivuuden rajat sekä miesten ja naisten erilaiset roolit, pukeutumiseen ja käyttäytymiseen liittyvät ohjeet ja myös kirjoittamattomat säännöt ja menettelytavat - tunnistaa eri kulttuurien välisiä eroja työpaikkakäyttäytymisessä, -hierarkiassa ja työhön liittyvässä suhdetoiminnassa ja käyttäytyy asiallisesti tavallisissa työpaikalla esiin tulevissa tilanteissa, erityisesti asiakaspalvelussa - esittelee toisten kulttuurien edustajille maansa yleisiä kulttuuripiirteitä, kuten keskeistähistoriaa, nähtävyyksiä, taiteita, urheilusaavutuksia ja viihdettä ja rakennuskulttuuria - pohtii eri maiden tulkintoja historiallisista tapahtumista ja suhteuttaa kotiseutunsa ja maansa merkittäviä tapahtumia ja aikakausia naapurimaiden ja maailman historiaan - vertailee maansa ja Euroopan keskeisiä kulttuurivirtauksia ja vaikuttajia

70 - tunnistaa oman alansa erikoispiirteitä muissa maissa. Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus- ja yhteistyö, 8. Viestintä- ja mediaosaaminen, 11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka korvaisi ammatillisen peruskoulutuksen Kulttuurien tuntemuksen opinnot. 4.2.1.4 Yritystoiminta 4 ov Tavoitteet Opiskelija - kehittää liikeideaa tai tuotteistaa omaa osaamistaan yritystoiminnaksi - arvioi kehittämistarvetta toimintaympäristön muutosten, asiakkaiden tarpeiden, kilpailun, työympäristön ja oman osaamisen perusteella - noudattaa yritystoiminnassaan tuloksellisen toiminnan periaatteita sekä ottaa huomioon toiminnan kustannusrakenteen ja oman työpanoksen vaikutuksen toiminnan tuloksellisuuteen. Yritystoiminnan opinnoissa voidaan soveltaa kohdan 6.1.2 ammattitaitovaatimuksia.

71 Arviointi Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT

72 Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 5. Aloitekyky ja yrittäjyys, 6. Kestävä kehitys, 10. Teknologia ja tietotekniikka. Lukion opetussuunnitelman perusteissa ei ole kurssia, joka korvaisi ammatillisessa peruskoulutuksessa Yritystoiminnan opinnot. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa voidaan lisäksi vuosittain valita Tutkinnon yhteiset opinnot opetussuunnitelmasta muita kursseja soveltuvin osin seuraavasti: - Ilmaisutaito 1, 1 ov - Vieras kieli, englanti, 4 ov: Working English 1 ov, Ebglish for future studies 1 ov, Business Letters 1 ov ja Business Commucation Skills 1 ov - Vieras kieli, venäjä, 2 ov: Venäjän kielen alkeet 1 ov ja Venäjän kielen jatkokurssi 1 ov - Valmentautuminen ammattikorkeakoulun matematiikan opintoihin, 2 ov - Liikunta, 3 ov: Palloilu 1, 1 ov, Kuntokurssi 1, 1 ov ja Monen lajin kurssi 1, 1 ov - Taide ja kulttuuri, 3 ov: Tila- ja ympäristötaide 1 ov, TAIKUv4 Videokuvauskurssi 1 ov ja Kieli- ja kulttuurivalmennus ulkomaan opintojaksolle lähteville opiskelijoille, 1 ov