SaavuMetro / MetropAccess hanke: Vuosi 2012 (1.1.-31.12.2012) Tuuli Toivonen & Maria Salonen 26.1.2013 Ihmiset hankkeessa ja työn eteneminen: Metropolialueen saavutettavuuskysymyksiin keskittyvä SaavuMetro-hanke aloitti toimintansa huhtikuun 2011 alussa ja hankkeen työ on jatkunut koko vuoden 2012 ajan. Nyt käynnissä oleva rahoituskausi jatkuu maaliskuuhun 2013 ja uuden rahoituksen turvin jatkamme hanketta 5/2014 saakka. Vuoden 2012 aikana hankkeen työryhmä on koostunut seuraavista henkilöistä: Tuuli Toivonen (hankkeen johtaja), Maria Salonen (tutkija ja hankekoordinaattori), Jaani Lahtinen (tutkija), Timo Jaakkola (tutkimusavustaja/graduntekijä), Sakari Jäppinen (tutkimusavustaja/graduntekijä) ja Perttu Saarsalmi (tutkimusavustaja/graduntekijä). Lisäksi Juha Järvi on työskennellyt hankkeessa, mutta oman yrityksensä (Busfaster Oy) kautta. Hanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti kahdessa työpaketissaan: Työpaketti 1: Spatio-temporaaliset saavutettavuuden mittarit ja niiden tehokas laskenta Vuoden 2012 aikana menetelmällinen kehitys jatkui eritoten joukkoliikennelaskennan työkalujen parissa. 1. Jatkoimme suunnitelmien mukaisesti entistä tehokkaampien joukkoliikennelaskennan työkalujen kehittämistä yhteistyössä Juha Järven (BusFaster Oy) kanssa. Nyt lähes valmiit työkalut sallivat entistä joustavammin HSL:n avointen joukkoliikenneaineistojen analysoinnin, riippumatta laskentarajapinnan asettamista rajoitteista, jotka aiemmin aiheuttivat meille päänvaivaa. 2. Loppuvuodesta aloimme valmistella helmikuussa 2013 järjestettävää seminaaria, jossa esittelemme hankkeessa kehitettyjä analyysityökaluja (joukkoliikenne / autoilu / pyöräily ja kävely) erityisesti hankkeen rahoittajatahoille ja menetelmien potentiaalisille hyödyntäjille. 3. Syksyllä saimme useita hankkeen menetelmällistä asiantuntemusta hyödyntäviä käsikirjoituksia hyvään vauhtiin. Varsinaiseen menetelmäkehitykseen keskittyvä artikkeli lähetetään sarjaan alkukeväästä 2013. Joukkoliikennesaavutettavuuden laskentatyökalun käyttöä avattiin jo kaupunkipyöräjärjestelmää koskevassa artikkelissa, joka on parhaillaan arviointiprosessi Journal of Transport Geographyssä. Työpaketti 2: Vapaa-ajan palvelujen saavutettavuus asukkaiden hyvinvoinnin ja ympäristön näkökulmasta 1. Kirjastojen saavutettavuus toimii esimerkkinä Pääkaupunkiseudun lähipalveluverkon saavutettavuudesta ja arkisten kulttuuripalveluiden käytöstä. Saavutettavuuden vaikutusta asiointiin analysoidaan yhdistämällä paikkaan sidotut kirjaston lainaustiedot kehittämiimme saavutettavuusmittareihin. Analyysiaineisto muodostuu Helmet-kirjastojen laina-aineistosta ja eri kulkumuodot huomiovasta saavutettavuusmatriisista, joka on laskettu pääkaupunkiseudun noin 7000 asutun tilastoruudun (250x250m) ja 59 kirjaston välille. Vuoden 2012 aikana olemme analysoineet aineistoa eritoten kirjastoasioinnista koituvan hiilijalanjäljen näkökulmasta, ja tuloksemme ovat herättäneet mielenkiintoa kirjastotoimen piirissä ja Maantieteen päivillä 2012. Loppuvuodesta olemme työstäneet teemasta tieteellistä artikkelia, joka on lähdössä arvioitavaksi helmikuussa 2013. 2. Jalkapallojuniorit esimerkki vapaa-ajan liikuntapalveluista. Jalkapallojunioreiden aineisto täydentyi vuoden 2012 aikana Vantaan jalkapalloharrastajien tiedoilla (aiemmin hankkeella oli käytössä Helsingin harrastajien rekisterit). Koostamamme aineisto koostuu jalkapalloharrastajien reiteistä (eri 1
kulkumuodoilla) kodin ja pelikenttien välillä. Optimoitua kenttäallokointia verrataan kenttien tämänhetkiseen allokointiin ja tarkastellaan, millainen vaikutus kumulatiivisten matkasummien pienentämisellä olisi harrastustoiminnasta aiheutuvalle ympäristörasitteelle. Saavutettavuuteen pohjautuvaa kenttäoptimointia käsittelevä artikkelikäsitekirjoitus saatetaan lähetyskuntoon vuoden 2013 puolella. 3. Kaupan osalta olemme tarkastelleet metropolialueen kaupan suuryksiköitä, kaupan rakennetta ja sen taustalla vaikuttavaa yhdyskuntarakenteen muutosta. Tuloksia on esitelty konferensseissa (mm. AAG 2012, Geoinformatiikan tutkimuspäivät 2012, Mobile Tartu 2012), ja käsikirjoituksemme aiheesta on hyväksytty julkaistavaksi. Syksyllä otimme kaupan analyysiin mukaan myös päivittäistavarakaupan, ja teemasta on valmisteilla hankkeen kolmas pro gradu tutkielma (Perttu Saarsalmi). 2
Esimerkkejä tuloksista: 3
Arkiliikkumisen vaihtoehdoista monikeskuksistuvassametropolissa Pääkaupunkiseudun asukkaat ja toiminnot hajautuvat alueellisesti kaupunkiseudun kasvaessa ja sen rakenteen muuttuessa monikeskuksiseksi. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme seudun palvelujen sijoittumista arkiliikkumisen vaihto - ehtojen näkökulmasta. Tarkastelumme kohteena ovat toiminnallisiin keskuksiin sijoittuneet suuret kauppakeskukset ja paikallisemmista palveluista kirjastot, joiden saavutettavuutta eri kulkumuodoilla vertailemme. Tarkastelumme osoittaa pääkaupunkiseudun palvelujen saavutettavuudessa kaksi rinnakkaista logiikkaa. Kauppakeskusten saavutettavuus henkilöautoilla on niin hyvä, että joukkoliikenne nykyisellään on harvoin kilpailukykyinen vaihtoehto asukkaiden ostosmatkoille. Toisaalta kirjastot Helsingin sisällä ovat sijoittuneet mahdollistaen monipuolisemmat kulkumuotovalinnat. Kaupunkipyörät osana joukkoliikennettä ja arjen matkaketjuja Kaupunkipyörien liittyminen osaksi joukko - liikennejärjestelmää voisi laajentaa joukko - liikenteen tehokkaita saavutettavuusalueita ja tukea kestävää liikkumista kaupunkiseuduilla. Tässä tutkimuksessa mallinsimme kaupunki - pyöräjärjestelmän vaikutusta saavutettavuuteen pääkaupunkiseudulla. Tuloksemme osoittavat että kaupunkipyörien kaltaisesta puolijulkisesta liikenteestä koituisi merkittäviä hyötyjä seudun asukkaille: Pyörien tiivis liittyminen osaksi joukkoliikennettä voisi lyhentää kantakaupunkiin suuntautuvien joukkoliikenne - matkojen matkaaikoja noin 10 %. Paikoittain matka- ajat voisivat pienentyä jopa yli 40 %. Matkaaikahyötyjä koituisi etenkin matkan kohteen ollessa kantakaupungin reuna- alueilla. Menetelmiä palveluidensijaintistrategioiden vaikutusten arviointiin: Esimerkkinä kirjastoasiointien tuottamat CO 2-päästöt pääkaupunkiseudulla Palveluiden sijainti ja saavutettavuus eri kulkumuodoilla ohjailevat asukkaiden päivittäistä liikkumista. Tässä tutkimuksessa esittelemme menetelmän, jolla voidaan arvioida palveluverkostojen suunnittelun vaikutuksia asiakkaiden liikkumiseen. Käytämme esimerkkinä kaupunginkirjaston toimipisteitä pkseudulla ja arvioimme kirjastojen sijaintisuunnittelun optimaalisuutta asiointimatkoista koituvien CO 2 - päästöjen näkökulmasta. Työmme perustuu kirjastojen laajaan lainaustietokantaan sekä haastattelujen perusteella mallinnettuihin asiakkaiden kulkumuoto- valintoihin. Asiointimatkoille laskettiin CO 2 -päästöt kulkumuotokohtaisiin reitityksiin ja päästö - kertoimiin perustuen. Tulostemme perusteella pystymme arvi - oimaan kunkin kirjaston asiointien tuottamaa hiilikuormaa ja vertailemaan eri kuntien ratkaisuja palveluiden sijoittelussa. Helsingin tiheä kirjastoverkosto ja tiivis kaupunkirakenne yhdistettynä tehokkaaseen julkiseen liikenteeseen saa kirjastoasioinneista koituvat päästöt laskemaan selvästi Vantaan ja Espoon arvoja alemmaksi. Vantaalla ja Espoossa verkosto on harvempi ja asiointimatkoista tulee väistämättä pidempiä. Harvemman verkoston ylläpitokulut ovat Kaupunki Keskimääräinen hiilikuorma (g) pienemmät mutta kustannukset siirtyvät välillisesti käyttäjille Espoo 336,56 asioinnin vaatiman ajan, vaivan ja rahallisen kustannuksen Helsinki 212,89 muodossa. Tämä heijastuu suoraan myös palveluverkoston Kauniainen 225,34 asioinnin tuottamaan hiilikuormaan. Vantaa 272,73 4
Julkaisut: Hankkeessa työstetään parhaillaan neljää tieteellistä artikkelia sekä kahta pro gradu -tutkielmaa. Vuoden 2012 aikana julkaistiin / hyväksyttiin julkaistavaksi : Jäppinen, S. (2011) Pyöräily osana joukkoliikennettä kaupunkipyörien vaikutus alueiden saavutettavuuteen pääkaupunkiseudulla. Pro gradu Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksella, 83 s. o Työ palkittiin yhtenä vuoden parhaana geoinformatiikan alan opinnäytetyönä ProGIS ry:n opinnäytepalkinnolla Salonen, M., Toivonen, T. & Vaattovaara, M. (2011) Arkiliikkumisen vaihtoehdoista monikeskuksistuvassa metropolissa: Kaksi näkökulmaa palvelujen saavutettavuuteen pääkaupunkiseudulla. Hyväksytty julkaistavaksi Yhdyskuntasuunnittelu-lehdessä Lisäksi ehdollisesti (major revision) Journal of Transport Geographyyn on hyväksytty julkaisu (prosessi kesken): Jäppinen, S., Toivonen T. & Salonen M. Modelling the potential effect of shared bicycles on public transport travel times in Greater Helsinki: An open data approach. Esitykset & yhteiskunnallinen vuorovaikutus: Hanketta ja sen alustavia tuloksia on käyty esittelemässä laajasti sekä akateemiselle yleisölle että yhteistyökumppaneille. Alla listaus vuoden 2012 tärkeimmistä tapahtumista. Tieteelliset konferenssit Association of American Geographers (AAG) järjestön vuotuinen kongressi ( 24.-28.2.2012, New York, USA) o Esitys otsikolla Question of accessibility in a polycentric urban agglomeration Kaupunkitutkimuksen päivät (3.-4.5.2012, Helsinki) o Esitys otsikolla Monimuotoinen kaupunkiliikenne kartalle: HSL:n avoimet joukkoliikennetiedot alueellisen saavutettavuusanalyysin lähteenä o Esitys otsikolla Pyöräily osana arjen matkaketjuja: Kaupunkipyöräjärjestelmän vaikutus alueiden saavutettavuuteen pääkaupunkiseudulla IFLA-konferenssi (11.-17. 8.2012, Helsinki / Turku) o Esitys otsikolla Loan statistics as a tool for developing library network Mobile Tartu (22.-25.8.2012, Tarto, Viro) o Posteri otsikolla Understanding accessibility in the Helsinki Metropolitan Area Maantieteen päivät (26.-27.10.2012, Helsinki) o Hankkeen koordinoima saavutettavuus-aiheinen työryhmä o Esitys otsikolla Kuinka palveluiden sijoittelu ohjaa asukkaiden arkiliikkumista? Esimerkkinä kirjastoasiointien tuottamat CO2-päästöt pääkaupunkiseudulla Muut tutkimuspainotteiset tapahtumat Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan Alumni-ilta (8.3.2012, Helsinki) o Posteri otsikolla Saavutettavuuden monet muodot metropolialueella Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä (17.4.2012, Helsinki) o Esitys otsikolla Saavutettavuuden kvantifiointia geoinformatiikan menetelmin 5
o Posteri otsikolla Saavutettavuuden monet muodot metropolialueella Open Knowledge Festival (17.-22.9.2012, Helsinki) o Esitys otsikolla Accessibility analysis in the Helsinki Metropolitan Area using open data sources to model spatial accessibility patterns Tutkijavierailu Leedsin yliopistoon (heinäkuussa, Leeds, UK) o Jaani Lahtinen vieraili Prof. Alison Heppenstalin tutkimusryhmän luona Leedsin yliopistossa. Hankkeen tulosten esittely Aalto-yliopiston YTK:n Pitkällä kurssilla (23.10. Espoo) o Esitys otsikolla Saavutettavuuden alueellinen mallintaminen eri kulkumuodoilla Tuuli Toivonen vastaväittäjänä Oulun yliopistossa (5.12.2012, Oulu) o Hankkeen johtaja oli saavutettavuusaiheisessa väitöstilaisuudessa Ossi Kotavaaran vastaväittäjänä Kaupunkipoliittiset keskustelut ja vuorovaikutus yhteistyökumppaneiden kanssa Kaupunkisuunnittelupubi (24.4.2012, Helsinki) o Alustus ja keskustelua laajamittaisen kaupunkipyöräjärjestelmän vaikutuksista alueiden saavutettavuuteen pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjaston kirjastoverkkopäivät (23.-25.10.2012, Helsinki) Helsingin kaupunginkirjaston henkilökuntatilaisuus ympäristöasioista (8.11.2012, Helsinki) o Esitys otsikolla Asiakkaan liikkumisen hiilijälki Hankkeessa kehitetyt työkalut osana Helsingin yleiskaavaselvitystä o Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto hyödynsi hankkeessa kehitettyjä laskennallisia työkaluja osana uutta yleiskaavaa varten tehtyä saavutettavuusselvitystä: Populaarit julkaisut Vihreä Lanka (27.4.2012) o Juttu otsikolla Helsinki: Polkupyörä nopein keskustassa Yliopistolainen (2/2012) o Juttu otsikolla Kumpulassa matka-aikaillaan Kustannukset: Vuoden 2012 loppuun mennessä hankkeen 90 502:n euron budjetista oli käytetty 56 300, 60 euroa, jakaantuen eri kustannustyyppeihin alla olevan taulukon mukaisesti. Kululaji Budjetti Toteuma 31.12. mennessä Palkat, palkkojen sivukulut ja palkkiot: 71 418,00 44 311,95 Ostopalvelut: 0,0 1 741,92 Kulutushyödykkeet / pienet laitteet: 2 000,00 863,29 Matkat: 2 000,00 863,29 Yleiskustannukset 15 084,00 9 383,44 Yhteensä: 90 502,00 56 300,60 Jäljelle olevan hankerahoituksen (34 201,40 ajalle 1.1.-30.3.2013) suuruus johtuu intensiivisen työjakson painottumisesta vuoden 2013 alkuun sekä siitä, ettei Busfaster Oy ole vielä laskuttanut korvaustaan Reititintyökalusta. Alkuperäisessä budjetissa Juha Järven (Busfaster) työ oli budjetoitu palkaksi, mutta lopulta päädyttiin ostopalveluun yrityksen kautta, samalla kustannuksella hankkeen kannalta. 6