Odotukset ja mahdollisuudet

Samankaltaiset tiedostot
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Äänekosken biotuotetehdas

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät Radisson Blu Hotel Oulu

Lausunto 1 (4) Lausunto liikenteen päästövähennyskeinoista parlamentaariselle liikenneverkon rahoitusta arvioivalle työryhmälle

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Kommenttipuheenvuoro Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Energian tuotanto ja käyttö

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Metsä Groupin biotuotetehdas

Riittääkö puuta kaikille?

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Fortumin Energiakatsaus

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Äänekosken biotuotetehdas

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari Juha Viholainen

Metsätalouden näkymät

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen

Äänekosken biotuotetehdas

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Tulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Energiatuki Kati Veijonen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Transkriptio:

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari Helsinki, 25.11.2015 Strategiatyön aloitusseminaari Helsinki, 25.11.2015

1. Sipilän hallitusohjelma Elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritystoiminnan edellytyksiä kaikessa päätöksenteossa vahvistetaan OK hyvä ja selkeä lähtökohta Teollisuuden kustannuksia ei vaalikauden aikana lisätä hallituksen toimesta Kasvu ja työllisyyden paraneminen edellyttää myös kustannuskilpailukyvyn parantamista (5+5+5) Hallitus on sitoutunut vuodelle 2030 päätetyn ilmasto- ja energiapaketin markkinaehtoiseen ja kustannustehokkaaseen toteuttamiseen HYVÄ, asioita tarkasteltava kansakunnan kokonaisedun näkökulmasta Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja hiilivuodon torjunta ovat ilmastopolitiikan keskeisiä lähtökohtia JUURI NÄIN Resurssitehokkaan teollisuuden pysyminen ja laajeneminen Suomessa on yleisesti ottaen hyvä asia myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

2. Strategiaan kohdistuvat odotukset (yleistä) Teollisuus tarvitsee pitkäjänteistä ennustettavuutta Tuote- ja tuotantorakenteet suhteellisen jäykkiä ja investoinnit suuria ja pitkävaikutteisia HYVÄ STRATEGIA ERITTÄIN TARPEELLINEN! Siirtyminen puhtaampaan energiaan tulisi tapahtua kustannustehokkaasti markkinaehtoisuuteen perustuen ja myös kansantaloudellinen kokonaishyöty huomioiden Tuet ja panostukset mielummin uuden teknologian ja menetelmien kehittämiseen niin energian tuotannossa kuin käytössä vert. massiiviset energian tuotantotuet ja pakotteet Monimutkaisia ja päällekkäisiä ohjauskeinoja tulee välttää, koska vaarana: Mahdottoman vaikeat vaikuttavuusarviot Tukikierre / -dominoefektit Energiajärjestelmä ja tehokkuudet nyt voimakkaassa muutoksessa. Mahdolliset lisävauhditukset syytä harkita ja mitoittaa malttia käyttäen jne

3. Energiaspesifit odotukset ja kommentit Pieni kotimarkkinamme ja syrjäinen sijaintimme muodostaa meille pysyvän kilpailuhaitan Energian tulisi olla meille kokonaiskustannuksiltaan edullisempaa kuin kilpailijoillemme! Monipuolinen energiapaletti luo vakautta energian hankinnassa Muutamia kommentteja: Ydinvoiman tulee kuulua keinovalikoimaan jatkossakin Maakaasu ja LNG ovat fossiilisista polttoaineista vähiten haitallisia Kotimaisella turpeella on hyvä roolinsa paikallisena tukipolttoaineena Sääriippuvaiset sähkön tuotantomuodot ovat hyvä lisä energiapaletissamme Sähkön siirtoyhteyksiä Skandinavian suuntaan olisi syytä kasvattaa Uusiutuva energia (= sähkö & lämpö) lisääntyy merkittävästi myös metsäteollisuuden investointien myötä markkinaehtoisesti Kaiken teollisen toiminnan yksi perusedellytys on energian saannin varmuus kaikissa olosuhteissa TEHO JA VARMISTUKSET

3. Energiaspesifit odotukset ja kommentit Puu ei riitä kaikkeen Jo nykyinen metsäteollisuuden kapasiteetti sekä menossa olevat laajennushankkeet ylittävät kotimaassa markkinoille tulevan kuitupuun määrän selvästi. Nyt ja jatkossa tarvitaan huomattava määrä tuontipuuta. Merkittävät puun suoranaiset energiakäytön lisäykset erityisesti mikäli käytöt kohdistuvat ainespuuhun olisivat myös kansantalouden kokonaishyödyn kannalta negatiivisia. Raaka-aineeksi soveltumattomien puujakeiden lisäkäyttö energian tuotannossa on OK maltillista tukea näiden jakeiden saamiseksi käyttöön tarvitaan. Tehokkainta puun käyttöä on yhdistetty biotuotteiden ja bioenergian tuotanto CBBP [Combined Bioproducts and Bioenergy Production], sekä lisäksi paikallinen lämmöntuotanto ja CHP. TARVITAAN LISÄÄ KOTIMAISTA PUUTA MARKKINOILLE JA KÄYTTÖÖN! TARVITAAN MYÖS MUITA UUSIUTUVIA ENERGIANLÄHTEITÄ

4. Mahdollisuuksia Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen on kaikkien intressien kannalta ensiarvoista erityisesti energiaintensiivisessä teollisuudessa. Hyviä tuloksia on jo saavutettu, ja lisää on tulossa. Teollisuus on valmis kasvattamaan tuotantoaan Suomessa, kunhan kilpailukykymme on kunnossa Lähivuosina meidän täytyy pärjätä pääosin nykyisillä tuotteilla ja tuotantovälineillä Uusia tuotteita ja menetelmiä kehitetään, mutta niiden muodostuminen merkittäviksi talouden, työllisyyden ja selvästi paremman ympäristötehokkuuden suhteen vie aikaa. TYÖ JATKUU!

5. Yhteenveto Teollisuus tarvitsee riittävästi, varmasti ja edulliseen hintaan sähköä ja muuta energiaa Markkinaehtoisuus ja kustannustehokkuus huomioitava tärkeiden luontoarvojen ohella Ohjaus- ja tukipolitiikka oltava hyvin selkeää ja pitkäjänteistä Uusiutuvan energian volyymin ja osuuden kasvattamisessa muistettava, että puu ei riitä määräänsä pidemmälle Teollisuus panostaa energiatehokkutteen, haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen ja kasvun aikaansaamiseen