Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 1 Mielenterveyspalveluiden ja palvelurakenteen vaikuttavuus ja tietovarantojen käyttö sen tutkimisessa LT Sami Pirkola, ylilääkäri, Stakes/Mielenterveysryhmä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 2 1.Tarve 4. 2.Kysyntä 7. 5. 6. 3. Tarjonta Terveyspalveluiden tarve, kysyntä ja tarjonta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 3 Väestö -määrä -rakenne Terveys Hoidon tarve Hoidon käyttö Palvelujen tarjonta ja saatavuus Terveyden määrittäjät (elinolot, elintavat) Hoitomenetelmät Hoitoon hakeutumisja hoitoon ottamiskulttuuri Hoidon tarvetta edeltävät tekijät ja seuraukset (Luoto, ym SLL 2001) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005
Mielenterveyshäiriöiden ja hoidon suhde (Regier et al 1993, Kessler et al 1996) Mt-häiriöitä 12kk aikana (28%) Mt palveluita 12kk aikana käyttäneet (15%) 7% Hoitoa, ei dg 20% 8% Dg ilman hoitoa (20%) Dg ja hoito (8%)
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 5 Mielenterveyteen liittyvä väestötason tieto Väestö Väestörakenne, sosiodemografia: TK, vrk Häiriöepidemiologia: T2T, AVTK, ktl Hyvin ja pahoinvoinnin mittareita ja indikaattoreita, Sotkanet Palvelut Hoitoyksiköt, -päivät; avohoito-laitoshoito: Hilmo Ammattihenkilöstö, koulutus: Stakes, Terhikki Eläke- ja sosiaaliturva: KELA,ETK Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 6 Mielenterveyshäiriöiden epidemiologiaa Häiriöt eivät ole yleistyneet, mutta eivät vähentyneetkään, alueelliset erot vähäisiä (Pirkola et al 2005) Suomessa esiintyvyys länsimaista keskitasoa (Wittchen&Jacobi 2005) Eläköityminen mielenterveyhäiriöperustein lisääntynyt Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005
Mielenterveyshäiriöt Terveys 2000 -projektissa Mielenterveyshäiriö viimeisen 12 kuukauden aikana Miehet Naiset Kaikki (n = 2748) (n = 3257) (n = 6005) % % % Masennustilat Vakava masennustila 3.4 6.3 4.9 Pitkäaikainen masennus 1.6 2.2 1.9 Jokin masennustila 4.5 8.2 6.5 Ahdistuneisuushäiriöt Paniikkihäiriö 1.4 2.4 1.9 Sosiaalisten tilanteiden pelko 1.1 0.9 1.0 Julkisten paikkojen pelko 1.2 1.4 1.3 Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö 1.3 1.3 1.3 Jokin ahdistuneisuushäiriö 3.7 4.8 4.2 Alkoholiin liittyvät häiriöt Alkoholiriippuvuus 6.5 1.4 3.9 Alkoholin väärinkäyttö 0.6 0.0 0.3 Jokin alkoholihäiriö 7.1 1.4 4.2 1.Tavallisimpien mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys yli 29-vuotiailla suomalaisilla Terveys 2000 -tutkimuksessa talvikaudella 2000 2001 (Pirkola ym. 2005, KTL)
Psyykkinen kuormittuneisuus Terveys 2000 aineistossa
Itsemurhien vuosittainen esiintyvyys Miesten ja naisten itsemurhakuolleisuus 1980 2003 (Lähde:StatFin, Tilastokeskus) Kaikki Miehet Naiset 60 50 40 30 20 Itsemurhakuolleisuus/100 000 10 0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03
Kaikki eläkejärjestelmät: työkyvyttömyyseläkkeiden määrän muutos eräissä sairauspääryhmissä 1996 2003 Verenkiertoelinten sairaudet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet Kaikki 120 100 80 60 40 20 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 (Lähde: Kela)
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 11 Historiallinen kehitys (Thornicroft & Tansella, BJP 2004) 1. Mielisairaalalaitoksen perustaminen 1400-l 2. Mielisairaalalaitoksen kehittäminen ja rajaaminen 1800-l 3. Mielenterveyspalveluiden uudistaminen 1900-l (monimuotoiset, integroidut yhteisö-, sairaala- ja asumispalvelut, ym.) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 12 Suomalaisen mielenterveyspalvelujärjestelmän kehityssuuntia Kansainvälisesti katsoen jyrkähkö laitoshoidon alasajo (4.2->1ss/1000 1970-1995), deinstitutinalisaatio Hoitojaksojen lyhentyminen Voimakas hallinnollinen hajautus 1991, desentralisaatio kunnalliseen järjestämisvastuuseen pohjautuva palvelujärjestelmä Kunta- ja palvelurakenneuudistus? Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005
Sairaalahoitopäivien määrä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia vuosina 1971 2003 (Lähde: Hilmo, Stakes)
Vuosittain sairaalahoidettujen eri henkilöiden määrän kehitys diagnoosiryhmittäin 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Eri häiriöitä Muut Persoonallisuushäiriöt Stressi- ja ahdistuneisuushäiriöt mielialahäiriöt Skitsofrenia ja skitsofreeniset häiriöt Päihdehäiriöt 0 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 15 Psykiatristen sairaalapotilaiden ja potilasta kohti kertyneiden vuosittaisten hoitopäivien määrien kehitys 1985-2001 350 60 000 Duration of care/patients 300 250 200 150 100 50 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 0 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Hoitopv/pot Pot määrä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005
Mielenterveyspalveluiden rakennemuutos ja sairaalahoidon jälkeiset itsemurhat Pirkola et al, in press, 2006 1985-1991 N (%) 1995-2001 N (%) Im suhteellinen riski 1985-1991 Uloskirjoitusdiagnoosi Itsemurha vuoden sisään uk:sta Uk:jen potilaiden määrä Itsemurha vuoden sisään uk:sta Uk:jen potilaiden määrä Päihdehäiriöt 176 (8.9) 19588 (12.0) 249 (13.4) 26789 (14.0) 0.97 (0.83-1.12) Skitsofreenistyyppiset häiriöt 704 (35.6) 72604 (44.5) 491 (26.4) 63837 (33.3) 1.26 (1.17-1.36) Mielialahäiriöt 686 (34.7) 30474 (18.7) 834 (44.8) 59374 (31.0) 1.60 (1.48-1.73) Ahdistuneisuushäiriöt 116 (5.9) 12383 (7.6) 107 (5.7) 15881 (8.3) 1.39 (1.15-1.67) Persoonallisuushäiriöt 189 (9.6) 13193 (8.1) 138 (7.4) 10358 (5.4) 1.08 (0.93-1.24) Muut 107 (5.4) 14994 (9.2) 44 (2.4) 15525 (8.1) 2.52 (2.06-3.04) Mikä vain häiriö 1978 163236 1863 191764 1.25 (1.19-1.30)
Koko maa 600 500 400 300 200 100 0 ESH ja PTH mt/psyk avokäynnit shp:äin/1000 as HUS ISAV KAIN KHAM KESP KSUO KYME LAPP LANP PIRK PKAR POHP PSAV PAIH SATA VAAS VARS EKAR EPOH ESAV
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 18 Nykyaikaiset mielenterveyspalvelut (Thornicroft & Tansella, BJP 2004) Palveluiden optimaalinen järjestäminen riippuu voimavaroista: 1. Niukat voimavarat: peruspalveluiden kehittäminen 2. Kohtuulliset voimavarat: avohoitoklinikat, moniammatilliset tiimit, akuuttiosastot, asumispalvelut, työllistämispalvelut 3. Hyvät voimavarat: edellisten lisäksi erikoistuneet avohoitoklinikat ja moniammatilliset tiimit (ACT), varhaiset interventiot, vaihtoehtoja akuuttiosastolle, erityyppisiä asumis- ja työllistämispalveluita Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005
Matriisimalli (Tansella & Thornicroft 1998) Ulottuvuudet: Maantieteellinen Ajallinen Panos (input) Prosessit Tulos (outcome) Maan/alueen taso Palveluiden rahoittaminen Tiedonvälitys Mielenterveyslaki Asetukset Direktiivit Erityisryhmät Toiminnan/aktiivisuuden mittarit (srlaan otot, os.kuormitus, tahdonvastainen hoito) Itsemurhien esiintyvyys Kuolleisuus (SMR) Kodittomuus Erityiskyselyt Paikallistaso Väestön palvelutarpeiden arviointi Väestön piirteet Budjetti Henkilökunta Sovitut kustannukset Asiakaslähtöisyys Toimintakäytännöt Hoitopolut Hoito/palvelumallit Potilasmäärät Vastaanottokäynnit Erityisryhmien huomioiminen Ryhmätason tuloksellisuustutkimukset Sekundaari- ja tertiääripreventio Paikallinen stigmatisaation väheneminen Parempi pääsy palveluihin Yksilötaso Yksilön palvelutarpeiden arviointi Potilaan vaatimukset/toiveet Perheiden vaatimukset/toiveet Hoidon laatu Hoidon tiheys ja kesto Hoidon jatkuvuus Oireiden väheneminen Tyytyväisyys Elämän/asumisenlaatu Taloudellinen tuki Ammatilliset palvelut Ammatillinen ja toiminnallinen kuntoutuminen Työntekijöiden jaksaminen
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 20 MERTTU projekti (http://www.stakes.fi/merttu/) Kattava kuva koko maan mt-palvelujärjestelmästä alueellisine eroineen Vaikuttavuus valtakunnallisin tulosmittarein: (itsemurha)kuolleisuus työkyvyttömyyseläköityminen rikollisuus, lasten huostaanotto, ym Kuntatason tiedonkeruu, palvelupisteiden kartoitus Alueelliset vertailuanalyysit Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 21 Kuntatason tietoa MERTTU-tiedonkeruu 1. Ympärivuorokautisten-, järjestetyn päivätoiminnan- ja avohoidon yksikkötyyppien jakaumat 2. Kuntien 90-luvulta alkaen toteuttamat toiminta- ja organisaatiomuutokset (Strategia, ESH-kuntasuhde, yhteistyökäytännöt, ) Tilastot ja rekisterit 3. Rekisteritietoa psyk avo- laitoshoidon käytöstä 4. Tilastotietoa väestöstä: työttömyys, talous, alkoholin kulutus Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 22 European Service Mapping Schedule (ESMS) Palveluyksiköiden luokittelujärjestelmä (Johnson et al) Palvelupuu, jonka haarautuu palvelutyypin mukaan 3 (-4) päähaaraan Suomenkielinen käännös Web-sovellus Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005
Ympärivuorokautisen hoidon haara (Y) Akuuttiosasto (Y2) MT-kuntouttava asuminen (Y8-Y10) Järjestetyn päivätoiminnan haara (J) Päiväsairaala (J1) Avohoidon ja palvelun haara (A) Psyk pkl ja MTT (A8-A10) Itseapu ja ei-ammatillinen toiminta
Pysyvät päivystyspalvelut mielenterveysongelmiin On (199) Ei ole (102)
Palveluyksikkötyyppien suhteellinen avohoitopainotteisuus 1,3-2,5 (63) 1-1,3 (84) 0,7-1 (41) 0,5-0,7 (53) 0,16-0,5 (60)
Psykiatrisen erikoissairaanhoidon kunnallistaminen On (163) Ei ole (138)
ESH:ta kunnallistettu Ei p Palveluyksikkötyyppejä: Laitosyksikkötyyppejä yli mediaanin 38.0 32.3 0.38 Avoyksikkötyyppejä yli mediaanin 36.1 55.4 0.00 Avo- ja laitoshoitoyksikkötyyppien suhde 0.85 0.98 0.02 Ei-sairaalamaisia ympärivuorokautisia yksiköitä 44.0 56.9 0.04 Pysyvät päivystyspalvelut 57.8 73.1 0.01 Ympärivuorokautinen päivystys 23.5 22.3 0.92 Yhteistyömuotoja: Perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi 84.9 71.5 0.01 Perusterveydenhuolto ja psykiatrinen erikoissairaanhoito 76.5 57.7 0.00 Perusterveydenhuolto ja päihdehuolto 68.1 61.5 0.29 Sosiaalitoimi ja psykiatrinen erikoissairaanhoito 53.0 55.4 0.77 Sosiaalitoimi ja päihdehuolto 54.2 47.7 0.32 Psykiatrinen erikoissairaanhoito ja päihdehuolto 36.7 33.1 0.59 Yhteistyömuotoja yhteensä 3.73 3.27 0.04 Itse tuotettujen palveluyksiköiden osuus 48.68 35.49 0.00
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 28 Itsemurhien aluevaihtelun analyysi Valtakunnallisen ikävakioidun 5v itsemurhakuolleisuuden perusteella kunnittaiset itsemurhariskiluvut Tähän riskiin liittyvien tekijöiden analyysi: väestöön, hoitoon ja hoitojärjestelmään liittyviä tekijöitä Lineaariset ja logistiset regressiomallit Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005
Mielenterveyslain mukaiset tahdosta riippumattoman hoidon päivystyslähetteet Palveluyksikkötyyppien suhteellinen avohoitopainotteisuus 1,1-1,8 (51) 0,9-1,1 (78) 0,7-0,9 (69) 0,5-0,7 (58) 0,13-0,5 (43)
Itsemurhariski 1,2-1,6 (25) 1,1-1,2 (47) 1-1,1 (62) 0,9-1 (100) 0,6-0,9 (67)
Itsemurhien aluevaihtelun ja M1-lähetteiden tiheyden lineaarinen regressioanalyysi 160,0 t=5.24, p=0.000 140,0 120,0 SOE 100,0 80,0 60,0 0,000 0,500 1,000 1,500 2,000 M1_O_E
Työttömäksi joutumisen riski Palveluyksikkötyyppien Mielenterveyslain mukaiset suhteellinen tahdosta avohoitopainotteisuus riippumattoman hoidon päivystyslähetteet 1,4-2,3 (31) 1,1-1,4 (78) 0,9-1,1 (66) 0,7-0,9 (69) 0,3-0,7 (57)
Itsemurhien aluevaihtelun selittäjiä B t sig eff Sosioekonomisia tekijöitä Väkivaltarikokset (O/E) 10 4.7 0.000 Alkoholin kulutus 0.8 3.6 0.000 Keskimääräiset vuositulot -1.8-4.7 0.000 Työttömyys (O/E) 20 9.1 0.000 Mielenterveyspalvelut Organisaatiomuutokset 4.8 2.7 0.008 Erikoissairaanhoidon kunnallistaminen 4.3 2.6 0.009 Itse tuotettujen palveluiden osuus 0.1 2.4 0.018
Itsemurhien aluevaihtelun selittäjiä B t sig eff Laitoshoito Psykiatriset potilaat (O/E) 8.90 3.70 0.00 Hoitojaksot (O/E) 5.50 2.30 0.02 Hoitopäivät (O/E) 5.20 2.30 0.02 Tahdosta riippumattoman hoidon lähetteet (O/E) 13.00 5.20 0.00 Palvelujärjestelmän rakenne Yli kolme avohoitoyksikkötyyppiä -4.60-2.80 0.01 Avo- ja laitosyksikkötyyppien suhde -5.30-3.10 0.00 Tiheän jatkuvan avohoidon mahdollisuus -4.10-2.20 0.03 Pysyviä päivystyspalveluita -6.00-3.80 0.00 Liikkuvia avopalveluita -3.50-2.00 0.04
Itsemurhien aluevaihtelua selittävä malli (R 2 =0.188) B t sig eff Keskimääräiset vuositulot -1.70-4.63 0.00 Tahdosta riippumattomat lähetteet 9.04 3.60 0.00 Alkoholin kulutus 0.95 4.33 0.00 Avo- ja laitosyksikkötyyppien suhde -3.60-2.23 0.03
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 36 Havaintoja Suomalaisten tietovarantojen ja palvelujärjestelmätiedon perusteella voidaan alustavasti esittää, että: Itsemurhien alueelliseen vaihteluun vaikuttavat myös palvelujärjestelmätekijät Laitoshoitopainotteisuus liittyy lisääntyneeseen itsemurhakuolleisuuteen Aluetarkastelussa korkeampi työttömyys liittyy lisääntyneeseen itsemurhakuolleisuuteen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005
Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 37 Palvelujärjestelmän tutkimisen ja kehittämisen haasteita: Palveluiden ja palvelu- ja hoitoprosessien vaikuttavuutta voidaan selvittää tietovarantojen ja tiedonkeruun avulla Järjestelmän kehittäminen tutkimustiedon valossa vaikuttavien menetelmien suosiminen Varhaisempien, ehkäisevien keinojen suosiminen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005