OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS SALLAN KUNTA. Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan muutos

OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS SALLAN KUNTA Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan muutos Kaavaehdotus 24.4.2014

Yhteystiedot PL 50 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 21818 www.poyry.fi Pöyry Finland Oy

Esipuhe Rautaruukki Oy löysi Soklin fosforiesiintymän vuonna 1967 ja malmion hyödyntämistä on suunniteltu siitä lähtien. Soklin rautatien linjausvaihtoehtoja tutkittiin ja vertailtiin 1970- ja 1980-luvuilla. Parhaimmaksi vaihtoehdoksi todettiin ratalinjaus Kelloselästä Sokliin. Yleissuunnitelma valmistui vuonna 1987 ja linja merkittiin ja raivattiin maastoon. Nyt kun Yara Suomi Oy suunnittelee Soklin fosforikaivoksen avaamista, on jälleen tarve suunnitella ratayhteyttä Savukosken Soklista Sallan Kelloselkään. Linjaus kulkee Saijan kylän itäpuolella lainvoimaisen, vuonna 2001 Sallan kunnanvaltuuston hyväksymän Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan alueen kautta. Kaavamuutos koskee aluetta, johon rautatie tulee sijoittumaan. Osayleiskaavaa laadittaessa vuonna 2001 ei ratahanke ollut vireillä, eikä ratalinjausta ollut merkitty maakuntakaavaan. Tästä syystä rataa ei myöskään merkitty osayleiskaavaan. Radan linjaus on myöhemmin määritelty likimääräisesti Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavassa, joka on saanut lainvoiman 16.5.2012. Osayleiskaavan muutoksessa osoitetaan Soklin kaivoshankkeen tarvitsema rautatielinjaus ja sen edellyttämät muutokset kaavan sisältöön. Kaavamuutos perustuu laajoihin ja yksityiskohtaisiin selvityksiin, joita on laadittu kaavan laatimisen, maakuntakaavoituksen sekä Soklin ratahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä. Suunnittelussa on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakuntakaavassa esitetyt seudulliset maankäytön ja verkostojen periaateratkaisut. Osayleiskaavan muutoksen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi malminkuljetus rautateitse ottaen mahdollisimman hyvin huomioon alueen luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön arvokkaat ominaispiirteet sekä porotalouden toimintaedellytykset. Radan yleissuunnitelmaa laaditaan kaavamuutosaluetta koskien samanaikaisesti osayleiskaavan muutostyön kanssa. 24.4.2014 Sallan kunta

Sisältö 1 KAAVAHANKKEEN PERUSTIEDOT... 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 1 OSALLISET... 2 AIKATAULU... 2 KAIVOS- JA RATAHANKE... 3 RATASUUNNITTELU JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 4 2 LÄHTÖTIEDOT... 5 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUTILANNE... 5 Maakuntakaavoitus... 5 Saija-Pulkkaviita osayleiskaava... 5 SELVITYKSET... 6 NYKYTILAN KUVAUS... 7 Maankäyttö, väestö ja elinkeinot... 7 Liikenneyhteydet ja virkistys... 10 Luonnonympäristö... 11 Maa- ja kallioperä sekä pohjavedet... 12 Maisema... 14 Perinnebiotoopit... 16 Kulttuurihistoria... 17 3 SUUNNITTELUN TAVOITTEET JA SISÄLTÖVAATIMUKSET... 17 OSAYLEISKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET... 17 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET... 17 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 17 4 SUUNNITTELUPROSESSI... 18 SUUNNITTELUN ETENEMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 18 5 YLEISKAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT... 19 TUTKITUT VAIHTOEHDOT... 19 KAAVALUONNOS JA EHDOTUSVAIHTOEHDON VALINTA... 20 6 KAAVAEHDOTUKSEN SISÄLTÖ... 24 7 OSAYLEISKAAVAMUUTOKSEN SUHDE MUUHUN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN JA ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN... 26 8 OSAYLEISKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN... 28 9 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 28 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN... 28 Sosiaaliset vaikutukset ja virkistys... 28 Melu ja tärinä... 29 Maankäytön ja rakennuspaikkojen muutokset... 31 Porotalous... 32 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN... 32 VAIKUTUKSET POHJA- JA PINTAVESIIN... 33 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 34 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN... 35 VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 35 10 YHTEYSTIEDOT... 39 11 LÄHTEET... 40

Liitteet: 1. Vaihtoehtojen vertailutaulukko 24.4.2014 2. Mallinnetut melukäyrät vaihtoehdoista VEA ja VEB1 3. Linjausvaihtoehtojen havainnekuvat ja leikkaukset VEA ja VEB1 4. Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan yhdistelmäkartta 5. Vastineet valmisteluaineistosta saatuun palautteeseen 6. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun 23.10.2013 muistio 7. Poronhoitolain 53 mukaisen neuvottelun 11.2.2014 muistio 8. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun xx.xx.xxxx muistio [hyväksymisvaiheessa] 9. Vastineet kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen [hyväksymisvaiheessa]

1 1 KAAVAHANKKEEN PERUSTIEDOT Yara Suomi Oy suunnittelee fosforimalmikaivoksen avaamista Savukosken Sokliin. Malminkuljetusta varten on suunniteltu ratayhteyttä Savukosken Soklista Sallan Kelloselkään. Linjaus kulkee lainvoimaisen, vuonna 2001 Sallan kunnassa hyväksytyn Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan alueen kautta. Tämä on aiheuttanut kaavan muutostarpeen. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Saija-Pulkkaviita osayleiskaava-alue sijaitsee Sallan kunnan keskiosassa. Alue sijaitsee noin 40 km (linnuntietä noin 30 km) Sallan kirkonkylältä pohjoiseen. Savukosken kunnan rajalle on matkaa n. 8 km ja Venäjän rajalle n. 15 km. Kuva 1. Osayleiskaava-alueen sijainti. Kaavamuutos koskee aluetta Saijan kylän itäpuolella, johon rautatie tulee sijoittumaan. Kaavamuutosalueen aluerajaus on pyritty rajaamaan sille voimassa olevan kaavan osaalueelle, jolle radasta johtuen voi tulla maankäytöllisiä muutoksia tai rajoituksia. Kaavamuutosalueet sisältävät rata-alueen, radan suoja-alueen ja radan lähiympäristön. Radan vaikutusalue on kaavamuutosaluetta laajempi.

2 Kuva 2. Osayleiskaava-alueen rajaus (yleiskaavan muutosalue) on osoitettu kartassa punaisella katkoviivalla. Mustalla pistekatkoviivalla on osoitettu voimassa olevan osayleiskaavan aluerajaus. OSALLISET Osayleiskaavatyössä osallisia ovat alueen maanomistajat, kunnan asukkaat ja yrittäjät sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan muutoksen osalliset on tarkemmin listattu oheisessa taulukossa. Taulukko 1. Osalliset. MAANOMISTAJAT JA ASUKKAAT ETUJÄRJESTÖT JA MUUT TAHOT VIRANOMAISTAHOT Kaavamuutosalueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat ja asukkaat Metsähallitus Tonttien vuokralaiset Saijan jakokunta, Sallan yhteismetsä Vesialueiden omistaja (Saijan osakaskunta) ja käyttäjät Tiekunnat ja Saijan vesiosuuskunta Kaava-alueen elinkeinoharjoittajat Yritykset ja niiden työntekijät Saijan kyläyhdistys ry Lapin luonnonsuojelupiiri, Pro Kutsa ry Koillis-Lapin Sähkö Oy Jätehuoltoyhtiö Lapeco Paliskuntain yhdistys Pohjois-Sallan paliskunta Lapin metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys Salla Sallan riistanhoitoyhdistys/pohjois-sallan Erä ry Lapin rakennusperinneyhdistys Muut alueella toimivat yhdistykset, järjestöt ja yritykset Sallan kunnan hallintokunnat Lapin ELY-keskus Liikennevirasto Lapin liitto Lapin pelastuslaitos Museovirasto Lapin maakuntamuseo Naapurikunnat Muut viranomaiset harkinnan mukaan AIKATAULU Sallan kunnanvaltuusto päätti 13.8.2013 käynnistää Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan muutostyön. Kaavan vireillletulosta kuulutettiin ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville 5.9.2013. Ensimmäinen yleisötilaisuus

pidettiin Saijan kylässä 30.9.2013. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 23.10.2013. Kaavan valmisteluaineisto asetettiin nähtäville Sallan kunnan kaavatoimikunnan päätöksellä 23.1.2014-24.2.2014. Nähtävilläolon aikana 11.2.2014 pidettiin valmisteluvaiheen yleisötilaisuus sekä poronhoitolain 53 mukainen neuvottelu Sallassa. Kaavatyön aikataulutavoitteena on, että kaavan hyväksymiskäsittely voisi olla elosyyskuussa 2014. Kaavoituksen etenemisvaiheet ja kaavan tavoiteaikataulu on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 2. Suunnittelun vaiheet ja tavoiteaikataulu. SUUNNITTELUVAIHE AIKATAULUARVIO KAAVAPROSESSIN VAIHE 3 ALOITUSVAIHE syyskuu 2013 vireilletulokuulutus, kirje maanomistajille, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtäville 23.10.2013 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 30.9.2013 hankkeen esittely kyläläisille VALMISTELUVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMISVAIHE syys-joulukuu 2013 talvi/kevät 2013-2014 joulukuu 2013 tammikuu 2014 kaavaluonnoksen laatiminen mahdollinen perusselvitysten täydentäminen kaavatoimikunta käsittelee kaavamuutoksen valmisteluaineiston ja päättävät sen nähtäville asettamisesta tammi-helmi 2014 kaavan valmisteluaineisto julkisesti nähtävillä 23.1.- 24.2.2014 poronhoitolain 53 mukainen neuvottelu 11.2.2014 yleisötilaisuus 11.2.2014 lausunnot ja mielipiteet valmisteluaineistosta helmi-maalis 2014 vastineiden laatiminen kaavan valmisteluaineistosta saatuun palautteeseen maaliskuu 2014 huhtikuu 2014 kaavaehdotuksen laatiminen kaavatoimikunta ja kunnanhallitus käsittelevät kaavaehdotusaineiston ja päättävät sen nähtäville asettamisesta toukokuu 2014 kaavaehdotusaineisto julkisesti nähtävillä (MRA 19) lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta kesäkuu 2014 kesäkuu 2014 elo-syys 2014 vastineiden laatiminen kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen kaavaehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu käsittelyt kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa hyväksyminen KAIVOS- JA RATAHANKE Savukosken Sokliin suunnitellaan kaivosta, jonka toiminta käsittäisi fosfaattimalmien ja rautamineraalivarantojen hyödyntämisen Soklin karbonatiittimassiivin alueelta.

Todennetut 120 milj. tonnin malmivarat riittävät noin 20 vuoden tuotantoon. Tuotannon suunnitellaan alkavan aikaisintaan vuonna 2018. Kaivoksen tuotteiden kuljetus edellyttää rautatien rakentamista Soklin rikastamoalueelta Suomen rataverkkoon Sallan Kelloselkään. 4 Kuva 3. Suunniteltu Sokli-Kelloselkä ratalinjaus. Kartta VR Track Oy, pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Helsinki 2009. RATASUUNNITTELU JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Soklin radasta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi vuonna 2009, jossa ratalinjaukseksi tutkittiin neljää vaihtoehtoa. YVA:n vaihtoehto nro 1 valittiin jatkosuunnitteluun parhaana. Vaihtoehdon 1 mukainen linjaus on osoitettu maakuntakaavaan ohjeellisella merkinnällä. Radan yleissuunnittelua on kaavoitetun alueen osalta tehty samanaikaisesti ja vuorovaikutuksessa osayleiskaavan muutoksen kanssa. Yleissuunnitelmaa laatii VR Track Oy.

5 2 LÄHTÖTIEDOT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaavoitus Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Saijan alueen yleiskaavoitusta ohjaavat osittain Itä-Lapin maakuntakaava (Lapin liitto 2003) ja Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava (Lapin liitto 2009). Vaihemaakuntakaava tuli lainvoimaiseksi 2012. Lapin liitto on käynnistänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan päivityksen vuonna 2013. Vaihemaakuntakaavassa osayleiskaavamuutoksen alueelle on osoitettu Soklin rata ohjeellisella sivuradan merkinnällä (kuva 4). Ratalinjaus on vuonna 2008 käynnistetyn yleissuunnitelman päivityksen ja Soklin rata-yva:n vaihtoehdon 1 mukainen. Itä-Lapin maakuntakaavassa alue on osoitettu merkinnällä M, maa- ja metsätalousvaltainen alue. Saijan kylä on osoitettu keskuskylän merkinnällä at (439). Alue on maaseudun kehittämisen kohdealuetta, erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettua aluetta, matkailun vetovoima-aluetta sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta. Saijan kylän ympäristö suunnittelualueen länsipuolella on osoitettu ma-merkinnällä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Kukkuran pohjavesialue suunnittelualueen eteläpuolella on osoitettu tärkeäksi tai vedenhankintaan sopivaksi pohjavesialueeksi. Kuva 4. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä (Lapin liitto 2012). Saija-Pulkkaviita osayleiskaava Saija-Pulkkaviita osayleiskaava on hyväksytty vuonna 2001. Kaavassa on Soklin vaihemaakuntakaavan mukaisen ratalinjauksen kohdalla lähinnä maa- ja metsätalousalueita, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Linjaus ylittää tai sen

välittömään läheisyyteen sijoittuu kaksi olemassa olevaa sekä neljä kaavassa osoitettua uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa merkinnällä RA. Linjaus ylittää kaksi kaavassa osoitettua moottorikelkkareittiä, arvokkaan harjualueen (ge), tärkeän pohjavesialueen (pv) sekä katualueen. Saijan maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu linjauksen länsipuolelle. Kaavan valmistuessa Saijan maakunnallisesti arvokasta luonnonsuojelulain nojalla perustettua maisema-aluetta, jonka rajaus on laajempi, ei ollut vielä perustettu. 6 Kuva 5. Ote Saija-Pulkkaviita osayleiskaavasta 2001. Kaavamuutosta koskeva alue on yleispiirteisellä tasolla osoitettu kartan päällä (katkoviivoitettu alue). Kuva 6. Maakuntakaavan ratalinjaus likimääräisesti piirrettynä vuoden 2001 osayleiskaavaotteen päälle. SELVITYKSET Soklin rautatien vaihtoehdoista on valmistunut lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointiselostus v. 2009 (FCG Planeko Oy). Muita olemassa olevia selvityksiä:

NYKYTILAN KUVAUS Soklin rautatien YVA-menettely; Luontoselvitys. FCG Planeko Oy 2008 Saijan maisema-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2006 Soklin kaivoshankkeen sosioekonomisten vaikutusten arviointi. Pöyry Environment Oy 2010 Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Saija, Salla. Lapin ympäristökeskus 2007 Lapin harjujen moninaiskäyttötutkimus. Lyytikäinen 1983 Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan (2001) yhteydessä laadittuja selvityksiä: Kantatilaselvitys Luontoselvitykset Maisema-analyysi Työryhmän perusselvitykset Kaavamuutostyössä on hyödynnetty tehtyjä selvityksiä ja arviointityön tuloksia sekä Soklin rautatien YVA-menettelyn yhteydessä saatua palautetta. Laadittuja selvityksiä on täydennetty tarvittaessa osayleiskaavamuutosta varten MRL 39 :n sisältövaatimukset huomioiden. Viranomaisneuvottelun 23.10.2013 jälkeen käydyssä kirjeenvaihdossa viranomaiset ovat todenneet laadittujen luontoselvitysten olevan kaavamuutoksen osalta riittäviä. Kaavan luonnosvaiheen jälkeen on kaava-alueen perustietoja täydennetty kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. Lisäksi linjausvaihtoehdoista on laadittu melumallinnus (VR Track Oy) ja alueen pohjavesiolosuhteita on selvitetty yksityiskohtaisemmin pohjavesigeologin toimesta. Radan yleis- tai ratasuunnittelun yhteydessä tullaan laatimaan tarvittaessa lisäselvityksiä luonto-, kulttuurihistoria- ja muihin ympäristöarvoihin liittyen. 7 Maankäyttö, väestö ja elinkeinot Kaavamuutos koskee aluetta Saijan kylän itäpuolella. Saijan kylässä on noin 100 ympärivuotista asukasta. Kylän pääelinkeinoja ovat maa-, metsä- ja porotalous.

8 Saijan kylä Kuva 7. Yleiskaava-alue (yleiskaavan muutosalue). Punaisella katkoviivalla on osoitettu kaava-alueen rajaus ja mustalla pistekatkoviivalla on osoitettu voimassa olevan kaavan rajausta. Yleiskaavamuutosta koskeva alue on Tenniöjoen varren suo- ja korpivaltaista aluetta. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä sijaitsee yksittäisiä rakennuksia, pohjavesialuetta, peltoa, harjua, venevalkama, teitä ja talvisin moottorikelkkareittejä. Alueen länsipuolella, vajaan kilometrin päässä kaava-alueesta sijaitsee 7 asuinrakennusta. Joen ylittävä ajoneuvoliikenteen silta sijoittuu noin kilometrin maakuntakaavassa linjatusta ratalinjauksesta länteen. Kuvat 8 ja 9. Kaava-alueella sijaitsee yksi rakennus ja kaava-alueen rajauksen länsipuolella yksi loma-asunto. Kaava-alueella sijaitsee yksi lomakäyttöön alun perin rakennettu rakennus, joka ei ole käytössä, koska se on kärsinyt toistuvista tulvavahingoista. Kaavamuutosalueen rajauksen läheisyydessä alueen länsipuolella sijaitsee yksi loma-asunto. Kaavamuutosalueen kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa.

Alue kuuluu Pohjois-Sallan paliskunnan alueeseen. Soklin radan YVA-selostuksen mukaan Kuolajoen ja Tenniöjoen välisellä alueella laiduntaa noin 500 1 000 poroa talvisin. (FCG Planeko Oy 2009.) Suunnittelualue on porojen talvilaidunta. Porot kulkevat marras-joulukuussa kaavaalueella suunnitellun ratalinjauksen poikki kaivamaan ravintoa Saijan kylän eteläpuolelle Sarivaaraan ja helmikuun lopussa takasin pohjoiseen. Saijan kylän länsipuolella sijaitsee myös yksi paliskunnan erotusaita. 9 Kuva 10. Poronhoidon infrastruktuuri ja porojen liikkuminen (Soklin radan YVA-selostus, FCG Planeko Oy 2009).

10 Liikenneyhteydet ja virkistys Moottorikelkkailu-ura Sallan kirkonkylä Kelloselkä Saija kunnanraja sijoittuu suunnittelualueelle. Reitti ei ole ns. virallinen moottorikelkkailureitti. Kuva 11. Moottorikelkkailu-ura. Kartta: Sallan kunta. Yleiseltä tieltä Harjuojan suun venevalkamalle johtaa metsätie Kolsanharjun eteläpuolella. Molemmin puolin Kolsanharjuaa ja Patokoskenharjua kulkee traktorille ja moottorikelkalle soveltuvia teitä. Kuva 12. Yleiselle venevalkamalle johtava, suunnittelualueella sijaitseva metsätie. Tie toimii talvisin myös moottorikelkkailureittinä. Tenniöjoki on merkitty melontareitti. Alueen asukkaat ja loma-asukkaat harjoittavat kalastusta omaan tarpeeseen. Lapin harjujen moninaiskäyttötutkimuksen (Lyytikäinen

1983) mukaan harjukokonaisuus on virkistyskäytön kannalta jokseenkin merkittävä harjualue. 11 Luonnonympäristö Yleiskaavamuutosta koskeva alue on Tenniöjoen varren suo- ja korpivaltaista aluetta. Kaavamuutosalueen kohdalla voimakasvirtaisen Tenniöjoen jokimaisemaan kuuluvat leveä jokiuoma sekä etelärannan korkea rantatörmä. Etelärannan rantametsät ovat varttunutta kuusta, koivua ja mäntyä. Katajaa on paikoin runsaasti. Alavampi pohjoisranta on nuorta koivu-mäntymetsää. Rantatörmä on ihmisten ja porojen käyttämä kulkureitti. (FCG Planeko Oy 2008.) Suunniteltujen ratalinjausten kohdalla Tenniöjoki virtaa suvantona ja on harvoin voimakasvirtainen. Kuva 13. Tenniöjoen maisemakuvaa. Osayleiskaavan muutosalueelta ei ole maastokäyntien yhteydessä löytynyt huomioitavia kasvilajeja (FCG Planeko Oy 2008). Tenniöjoen sivujoissa on tehty havaintoja jokihelmisimpukasta. Tenniöjoesta on löytynyt kuoritieto, mutta kaavamuutosalue ei kuulu potentiaaliseen esiintymäalueeseen jokiolosuhteidensa takia (Ely-keskus 11/2013). Harjualue kuuluu Kuukkumaharju-Patokoskenharjun kokonaisuuteen joka on Lapin harjujen moninaiskäyttötutkimuksessa (Lyytikäinen) luokiteltu arvoluokkaan III. Suojeluehdotuksessa todetaan, että alue hoidetaan maisemansuojelu-alueena tiukoin määräyksin, soranotto- ja kaivukielto.

12 Kuva 14. Soklin rautatie Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen karttaliite (FCG Planeko Oy 2009). Maa- ja kallioperä sekä pohjavedet Radan linjausmuutosalueella ei ole tehty maaperätutkimuksia. Tenniöjoen eteläpuolella on hiekka-/soraharjumuodostuma (Patokoskenharju). Patokoskenharjun harjuselänne koostuu useista harjanteista. Harjun ydin on kivistä soraa ja reuna-alueet ovat hiekkaa. Muodostuma on vettä ympäristöönsä purkava. Harjuselänteellä maanpinnankorkeus on pääosin noin +180 200 m mpy.

Ratalinjauksella pohjamaa on pääosin kantavaa moreenia. Ratalinjaus ylittää paikoin soistuneita alueita, jossa turvekerros on todennäköisesti ohut. Radan yleissuunnittelun yhteydessä selvitetään pohjaolosuhteiden sopivuus radan ja sillan rakentamiseen. Saijan alueella sijaitsevat lukuisat harjumuodostumat ovat myös pohjaveden muodostumisalueita. Osayleiskaava-alueelle sijoittuva Patokoskenharju (kuva 15) kuuluu III-luokkaan (muu pohjavesialue). III-luokan pohjavesialueiden hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. Patokoskenharjun pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 4,79 km 2, josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 2,63 km 2. Lapin ELY-keskus on arvioinut alueella muodostuvan pohjaveden määräksi 2 600 m 3 /d ja alueen määrälliseksi sekä kemialliseksi tilaksi hyvän. Harjuselänteen länsiosa on rajattu ELY-keskuksen toimesta erilliseksi pohjavesialueen osa-alueeksi. Erillisen osa-alueen muodostumisalueen pintaala on noin 0,27 km 2 eli osa-alueella muodostuvan pohjaveden määräksi voidaan arvioida noin 270 m 3 /d. Määrä on vähäinen verrattaessa pohjavesialueen toiseen osaalueeseen, jonka alueella pohjavettä muodostuu noin 2 300 m 3 /d. Patokoskenharjulla pohjavedet purkautuvat tihkumalla harjuselännettä ympäröiville suoalueille, pohjavesialueen eteläpuolella virtaavaan Harjunojaan sekä pohjoispuolella virtaavaan Tenniöjokeen. Ylin pohjaveden purkutaso harjun lounaispuolella, johon suurin osa Patokoskenharjun läntisen alueen pohjavesistä arvion mukaan purkautuu, on alustavan ratalinjauksen kohdalla on noin +175 m mpy. Varsinaisen harjuselänteen kohdalla pohjaveden pinnankorkeuden voidaan arvioida olevan korkeintaan muutamia metrejä tämän tason yläpuolella. Alueella ei sijaitse vedenottamoita eikä yksityiskaivoja. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee Kukkuran I-luokan pohjavesialue (kuva 15), jota ohjeellinen ratalinjaus leikkaisi alustavasti noin puolen kilometrin metrin matkalta. Ratalinjaus ei sijoittuisi pohjaveden muodostumisalueelle. Kukkuran pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,79 km 2, josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,91 km 2. Lapin ELY-keskus on arvioinut alueella muodostuvan pohjaveden määräksi 900 m 3 /d ja alueen määrälliseksi sekä kemialliseksi tilaksi hyvän. Kukkuran pohjavesialue on Sarivaaran itäreunalle kerrostunut harjuselänne sekä siihen liittyvät hiekkaiset liepeet. Pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitsee Saijan vesiosuuskunnan vedenottamo (kuva 15), jonka vedenottomäärä on alle 100 m 3 /vrk. Vedenottamolle ei ole määritetty vesilain mukaisia suoja-alueita. Veden laatu alueella täyttää talousveden laatuvaatimukset. Kukkuran pohjavesialueelta pohjavedet purkautuvat pääosin pohjavesialueen itä- ja kaakkoispuolella, noin tasolla +175 180 m mpy sijaitseville suoalueille. Alueen yksityiskaivot kartoitetaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaava-alueen länsiosaan ulottuu myös pieneltä osin Haapasuvannon II-luokan (vedenhankintaan soveltuva) pohjavesialue. Pohjavesiolosuhteet selvitetään tarkemmin ratasuunnittelun yhteydessä. Alueelle asennetaan pohjaveden havaintoputkia ja laaditaan pohjaveden tarkkailuohjelma. Pohjaveden pinnankorkeuksien ja laadun tarkkailu aloitetaan ennen rakentamisen aloittamista ja sitä jatketaan rakentamisen sekä radan liikennöinnin aikana. 13

14 Kuva 15. Kaava-alueen rajaus piirrettynä katkoviivalla suhteessa alueen pohjavesialueisiin (SYKE, pohjakartta Maanmittauslaitos 2014). Pohjavesialueet on piirretty tummansinisellä, pohjavesialueiden varsinaiset muodostumisalueet vaaleansinisellä. Maisema Suomi on jaettu valtakunnallisesti kymmeneen maisemamaakuntaan. Soklin alue kuuluu Peräpohjola-Lapin maisemamaakuntaan ja sen sisällä Itä-Lapin tunturi- ja vaaraseutuun. Seutua luonnehtivat jyrkkäpiirteiset vaara- ja tunturimaat. Maasto on jyrkintä ja vaaraisinta itäosissa, valtakunnan rajan tuntumassa. Länttä kohden muodot loivenevat, vaarat vähenevät ja maa tulee hieman alavammaksi. Samalla myös soiden määrä alkaa lisääntyä. Vaarojen ja tunturien välissä luikertelee jokia ja jyrkät jokilaaksot ja kurut ovat tavallisia. Järviä ei alueella juurikaan ole. Suot ovat yleensä vaarojen ja jokivarsien välisiä verraten pienalaisia aapasuojuotteja. Kasvillisuus on pohjoisboreaalista. Metsät ovat melko karuja ja harvoja, yleensä mäntyvaltaisia. Laaksoissa ja alavilla mailla on kuusivaltaisiakin metsiä. Ylempänä tuntureilla alkaa olla jo tunturikoivikoita ja lakialueilla puutonta paljakkaa. Asutus on erittäin harvaa. (Ympäristöministeriö 1993 II) Saijan maisemaa hallitsevat kylän läpi virtaavat Tenniö- ja Kuolajoki sekä taustalla kohoavat harju- ja vaaraselänteet. Niiden väliin levittäytyvät luonnoltaan arvokkaat suo- ja jokilaaksot. (FCG Planeko OY, 2009)

15 Kuvat 16 ja 17. Kaava-alueen maiseman tärkeitä elementtejä ovat jokilaakso ja harjut. Kaavamuutosalueelle tai sen välittömään läheisyyteen ulottuu Saijan kylän maakunnallisesti merkittävä luonnonsuojelulain nojalla suojeltu maisema-alue. Maisema-alueelle on laadittu Saijan maisema-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma (Lapin ympäristökeskus 2006). Suunnitelmassa ei anneta yksityiskohtaisia ohjeita ja määräyksiä, vaan tarkoituksena on korostaa maiseman olennaisia piirteitä ja niiden huomioimista eri toimenpiteitä suunniteltaessa. Soklin kaivosradan maakuntakaavan mukainen rautatielinjaus kulkee noin kilometrin matkan luonnonsuojelulailla perustetun Saijan maisema-alueen reunalla. Kuva 18. Saijan luonnonsuojelulain nojalla suojellun maakunnallisen maisema-alueen rajaus. Punaisella katkoviivalla maakuntakaavan ratalinjaus. Kaava-alue on pääosin luonnonmaisemaa, mutta Patokoskenharjun länsipäässä sijaitsee vanha maanottoalue, joka erottuu maisemassa edelleen puuttomana alueena harjun rinteellä. Vanha maanottoalue on olemassa oleva maisemavaurio.

16 Perinnebiotoopit Kuvat 19 ja 20. Patokoskenharjun länsipäässä on olemassa oleva maisemavaurio, muutamia vuosia sitten luiskattu maanottopaikka, jossa uusi puusto ei ole vielä alkanut kasvamaan. Kaavamuutosalueelle sijoittuu useita Saijan maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa (Lapin ympäristökeskus 2007) osoitettuja perinnebiotooppeja. Perinnebiotooppialueet on osoitettu oheisessa kartassa. Kuva 21. Kaava-alueen perinnebiotooppikohteet ja uhanalaisten kasvien esiintymät Saijan maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelman mukaan.. Kuvat 22 ja 23. Saijan jokilaakson tulvaniittyjä.

Kulttuurihistoria Alueella ei sijaitse tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaava-alueelle on tarkoitus laatia muinaismuistoselvitys radan yleissuunnitelman yhteydessä. Kaavamuutosalueen länsipuolella sijaitsevalla Kaunisharjulla on talvisodan aikaisia juoksuhautoja. Pohjois-Suomen metsänhoitosuosituksissa juoksuhautojen ympärille suositellaan jätettäväksi vyöhyke, jolla maanpintaa ei rikota (Saijan maisema-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2006). 17 3 SUUNNITTELUN TAVOITTEET JA SISÄLTÖVAATIMUKSET OSAYLEISKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa Sokli-Kelloselkä junarata voimassaolevan yleiskaavan alueelle siten, että sen osoittamisesta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa muulle alueen maankäytölle sekä luonto- ja maisema-arvoille. YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä määrätään yleiskaavan sisältövaatimuksista. Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ja edistää niiden

toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 2009. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista osayleiskaavamuutosta koskevat seuraavat asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 18 4 SUUNNITTELUPROSESSI SUUNNITTELUN ETENEMINEN JA VUOROVAIKUTUS Seuraavassa taulukossa on esitetty vaikuttamisen kannalta oleelliset vaiheet. Kaavaasiakirjojen osalta vaiheet on kuvattu tarkemmin luvussa 5. Taulukko 3. Kaavavaiheet ja osallistuminen. Osayleiskaavan muutokseen liittyviä mielipiteitä voi esittää milloin tahansa suunnittelun aikana ottamalla yhteyttä kunnan tai konsultin edustajiin. Kuntalaisilla ja muilla asianosaisilla on myös oikeus valittaa osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä.

19 5 YLEISKAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT TUTKITUT VAIHTOEHDOT Kaavan valmisteluvaiheessa tarkasteltiin radan erilaisia linjausvaihtoehtoja. Alustavassa vertailussa vertailtiin kolmea vaihtoehtoa, joista VE1 oli rata-yva:n VE1, jonka mukaan on maakuntakaavankin ohjeellinen linjaus piirretty. Toinen vaihtoehdoista oli osoitettu kulkemaan harjujen välistä (VE2) ja kolmas oli osoitettu maakunnallisen luonnonsuojelulain nojalla suojellun maisema-alueen ulkopuolelle, idemmäs leikaten Patokoskenharjun (VE3). Kaavoituksen aloitusvaiheessa järjestettiin kyläläisille yleisötilaisuus, jossa esiteltiin hanketta ja alustavia radan linjausvaihtoehtoja. Saadun palautteen perusteella kyläläiset kannattivat pääosin esitettyä itäisintä vaihtoehtoa VE3 (kaavaluonnoksen B- vaihtoehdot). Kuva 24. Yleisötilaisuudessa 30.9.2013 esitetyt radan kolme linjausvaihtoehtoa.

Vertailussa havaittiin, että läntisin, YVA:n mukainen vaihtoehto VE1 ei ole toteuttamiskelpoinen ja kaavaluonnoksena päätettiin esittää itäisempiä linjausvaihtoehtoja. Syitä läntisimmän vaihtoehdon pois jättämiseen olivat mm.: Ratalinjaus halkaisee ja sivuuttaa vierestä olemassa olevia tai voimassa olevassa kaavassa osoitettuja loma-asuntojen rakennuspaikkoja molemmin puolin Tenniöjokea (ks. sininen katkoviiva kuvassa 28) Ratalinjaus katkaisee molemmin puolin Kolsanharjua kulkevat moottorikelkkareitit tai metsätiet sekä kulkuyhteyden kylältä venevalkamalle, mikä edellyttäisi reittien uudelleenjärjestelyjä ja/tai tasoristeykset Ratalinjaus halkaisee luonnonsuojelulain mukaisen, maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen noin kilometrin matkalta Ratalinjaus halkaisee Haapasuvannon II-luokan (vedenhankintaan soveltuva) pohjavesialueen Ratalinjaus halkaisee Kolsanharjun arvokkaan harjualueen (alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka voivat vaarantaa harjuluonnon säilymisen, Saija- Pulkkaviita OYK) Ratalinjaus tuhoaa osan Kolsanharjulla sijaitsevista talvisodan aikaisista juoksuhaudoista Ratalinjaus sijaitsee lähempänä Saijan kylää kuin muut vaihtoehdot myös maisema- ja meluvaikutukset olisivat suuremmat Valmisteluvaiheessa pidetyn yleisötilaisuuden palautteen perusteella kyläläisten keskuudessa vastustetuin vaihtoehto Yleisötilaisuuden jälkeen vaihtoehtoja tarkasteltiin mm. ratateknisestä, maankäytöllisestä ja maisemallisesta näkökulmasta ja kahden itäisemmän vaihtoehdon linjauksista tutkittiin useampaa linjausvaihtoehtoa. Eri vaihtoehtoja ja niiden ympäristövaikutuksia vertailtiin keskenään. 20 KAAVALUONNOS JA EHDOTUSVAIHTOEHDON VALINTA Alustavien vaihtoehtojen vertailun jälkeen kaavaluonnoksina esitettiin kolme vaihtoehtoa, joista vaihtoehto A:n lähtökohtana oli alustavien tarkastelujen VE2 ja B- vaihtoehtojen lähtökohtana VE3. Vaihtoehdossa A rata linjattiin ylittämään Tenniöjoki olemassa olevan venevalkaman kohdalta ja leikkaamaan Patokoskenharju sen länsipäässä, olemassa olevan maanottoalueen kohdalta. B-vaihtoehdoissa rata linjattiin idemmäs.

21 Kuvat 25 ja 26. Kaavaluonnokset. Vasemmalla vaihtoehtoisen linjauksen VEA mukainen kaavaluonnos ja oikealla vaihtoehtoisten linjausten VEB1 ja VEB2 mukainen kaavaluonnos. Kaavan valmisteluaineisto asetettiin Sallan kunnanhallituksen päätöksellä nähtäville 23.1.2014-24.2.2014. Kaava-aineiston nähtävilläolon aikana siitä saatiin 5 lausuntoa ja 3 mielipidettä. Kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen laaditut vastineet ovat tämän kaavaselostuksen liitteenä. Kaavan valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen kaavaluonnoksen selvityksiä täydennettiin pohjaveden, melun ja perinnebiotooppien osalta. Linjausvaihtoehdoista laadittiin ympäristövaikutusten vertailutaulukko, joka on tämän selostuksen liitteenä 1.

22 Kuva 27. Kartassa on esitetty rata-yva:n vaihtoehdon 1 mukainen linjaus katkoviivalla sekä kaavaluonnoksessa osoitetut radan linjaukset VEA violetilla, VEB1 oranssilla ja VEB2 vihreällä. Kaavaehdotukseen valikoitui kaava-alueen sisällä VEA.

23 Kuva 28. Kaavaluonnoksessa osoitetut vaihtoehtoiset linjaukset voimassa olevan Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan päällä. Rata-YVA:n VE1 mukainen linjaus katkoviivalla. Kaavaehdotukseen valikoitui ympäristövaikutusten vertailun perusteella suotuisin linjausvaihtoehto VEA, joka leikkaa Patokoskenharjun sen länsipäässä, vanhan maanottoalueen kohdalla. Valittu linjaus on paras toteutettavissa oleva linjaus erityisesti porotalouden ja pohjaveden kannalta. Myös maisemavaikutukset ovat itäisempiä linjauksia lievemmät. B-vaihtoehtoihin verrattuna linjaus on ratateknisesti hieman vaativampi toteuttaa ja se vaatii enemmän maa-ainesten tuontia kaava-alueen ulkopuolelta. Valitun linjauksen meluvaikutukset kaava-alueen länsipuolella Kolsanharjulla sijaitsevaan loma-asuntoon

ovat ilman melusuojauksia mitattuna hieman suuremmat, mutta Tenniöjoen pohjoispuoliselle loma-asunnon pihapiirille lievemmät. Meluvaikutuksia voidaan tarvittaessa lieventää toteuttamalla radan rakennusvaiheessa melusuojauksia. 24 6 KAAVAEHDOTUKSEN SISÄLTÖ Kuva 29. Ote osayleiskaavaehdotuksesta 24.4.2014. Lähes koko kaavamuutosalue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Kaavamerkintä on MY. MY-alueita koskien on annettu kaavamääräyksiä: Alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätalouden vuoksi tarpeellisia talousrakennuksia. Metsätaloustoimenpiteitä suunniteltaessa ja tehtäessä alueen ympäristöarvot on otettava huomioon. Tenniöjoki on osoitettu vesialueen merkinnällä W. Venevalkama on osoitettu yleisenä venevalkamana merkinnällä LV. Venevalkaman aluevarausmerkintää on jouduttu radan vuoksi kaventamaan nykyisestä.

Ratalinjaus on kaavaehdotuksessa osoitettu ohjeellisen sivuradan merkinnällä. Merkintätapa on ohjeellinen, sillä esim. rakentamisolosuhteilla saattaa olla vaikutusta kaavassa osoitettavan ratalinjausvaihtoehdon tarkempaan sijoitteluun ja ohjeellisesta linjauksesta voidaan jonkin verran poiketa. Ratalinjauksen tarkempi sijoittuminen on myös riippuvainen radan suunnittelussa esiin tulevista ympäristöseikoista. Merkintään liittyy seuraavat määräykset: Radan tarkemmassa suunnittelussa on otettava huomioon sen aiheuttama estevaikutus ja järjestettävä tarkoituksenmukaisella tavalla rataan nähden poikittaiset kulkuyhteydet. Linjauksen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toimintaedellytykset turvattava huolehtimalla siitä, että alueen kautta kulkevat yhteystarpeet on mahdollista järjestää tarkoituksenmukaisesti. Radan tarkemmassa suunnittelussa on selvitettävä, ja radan toteuttamisessa tarvittaessa rakennettava melusuojaus siten, että valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun ohjearvot loma-asunnoille eivät ylity. Radan tarkemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen vesiolosuhteet ja niiden välillinen vaikutus ympäröivään luonnonympäristöön ja perinnebiotooppeihin. Rata tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että pohjaveden määrään ja laatuun ei aiheudu merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. Kaavassa ei ole esitetty tarkempia tasoristeysten paikkoja, sillä tiejärjestelyt ratkaistaan yleis- ja ratasuunnittelun yhteydessä vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Kaavaan on osoitettu olemassa olevaa yhdystietä merkinnällä yt. Moottorikelkkailureittiä on muutettu nykyisestä siten, että se alittaa rautatiesillan venevalkaman kohdalla ja kulkee Tenniöjoen pohjoispuolella radan itäpuolta. Reitin sijainti on ohjeellinen. Kaavassa on osoitettu Kolsanharjulla sijaitsevaa Haapasuvannon II-luokan (vedenhankintaan soveltuva) pohjavesialuetta osa-alueen merkinnällä pv-1. Patokoskenharjulla sijaitseva Patokoskenharjun III-luokan (muu pohjavesialue) pohjavesialuetta on osoitettu osa-alueen merkinnällä pv-2. Alue ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeä. Osa-aluemerkinnällä ma-1 on osoitettu arvokas maisema-alue. Kyseessä on Saijan luonnonsuojelulain nojalla suojeltu maakunnallinen maisema-alue, joka on perustettu voimassa olevan kaavan voimaantulon jälkeen. Kaava-alueelle sijoittuva maisemaalueen osa-alue on osa laajempaa kokonaisuutta ja sen virallinen rajaus on esitetty kuvassa 18. Yleiskaavamuutosta koskee seuraava yleismääräys: Alueella ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (mrl 43 mukainen rakentamisrajoitus). 25

26 7 OSAYLEISKAAVAMUUTOKSEN SUHDE MUUHUN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN JA ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN Yleiskaavan muutos edistää maakuntakaavassa määriteltyjen alueidenkäyttöperiaatteiden toteutumista. Ratalinjaus on maakuntakaavan mukainen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen alueella on pääsoin ratkaistu maakuntakaavoituksen yhteydessä. Ratalinjauksen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on käyty yksityiskohtaisesti läpi Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaavan muutos edistää Soklin vaihemaakuntakaavan tavoitteita ja toteutumista. Yleiskaavan muutos ja sen mahdollistama Sokli Kelloselkä ratalinjaus on pääosin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Alla on kuvattu ratalinjauksen suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin erityisesti tämän kaavamuutoksen kannalta. Toimiva aluerakenne: Kaivoshanke tukee elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista ja vahvistaa Itä-Lapin elinkeinoelämää. Rautatie on osaltaan mahdollistamassa kaivostoimintaa Soklissa ja vaikuttaa siten välillisesti mahdollisuuksiin saada Itä-Lapin alueelle lisää pysyviä asukkaita. Sivuradan linjaus perustuu rata-yva:ssa tutkittujen vaihtoehtojen eroihin ympäristövaikutusten kannalta ja sen myötä maakuntakaavan linjaukseen. Sijaintia on tarkennettu ympäristövaikutuksiin perustuen. Poronhoito ja sen paikalliset toimintaedellytykset on kaavamuutoksessa otettu huomioon. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Maakuntakaavassa osoitettu ratalinjaus yhdistyy Kelloselässä olemassa olevaan rataan ja hyödyntää näin mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita. Rautatie energiatehokkaana kuljetusmuotona edistää ekologista kestävyyttä. Rata aiheuttaa itä-länsisuuntaisen estevaikutuksen. Kaava-alueella radan meluvaikutukset saattavat paikallisesti heikentää loma-asuntopaikkojen elinympäristön laatua. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Kaavaratkaisu mahdollistaa kaivoksen rakentamisen ja Soklin alueen luonnonvarojen hyödyntämisen. Kaava-alue sivuaa Saijan luonnonsuojelulain perusteella suojeltua maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Rata ei kuitenkaan olennaisesti heikennä maisema-alueen arvoa. Rata leikkaa Patokoskenharjua länsipäästä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Kaava mahdollistaa toimivat yhteysverkostot Soklin kaivosalueelle mahdollistamalla uuden sivuradan rakentamisen. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet: Kaavassa osoitettu ratalinjaus yhdessä koko toteutettavan radan kanssa aiheuttaa paikallista haittaa poronhoidolle. Kaavaehdotus on osayleiskaavamuutokselle annettujen tavoitteiden mukainen. Kaava osoittaa Sokli-Kelloselkä junaradan voimassaolevan yleiskaavan alueelle siten, että sen osoittamisesta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa muulle alueen maankäytölle sekä luonto- ja maisema-arvoille.

27 Yleiskaavan sisältövaatimukset on kaavamuutoksen laadinnassa otettu huomioon. Kuva 30. Yhdistelmäkartta: Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan muutos ja ote Saija- Pulkkaviita osayleiskaavasta.

28 8 OSAYLEISKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN Kaavamuutoksen hyväksyy Sallan kunnanvaltuusto. Radan yleissuunnittelu on käynnissä. Ratalain mukaisesti radan yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa eli kaavan pitää olla voimassa ennen yleissuunnitelman hyväksymistä. Ennen radan toteuttamista laaditaan ratalain vaatima ratasuunnitelma. Rata-alueen lunastus suoritetaan lunastuslain (603/1977) perusteella. Yleiskaavan viranomaisvaikutus kohdistuu myös lunastusmenettelyyn. 9 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan toteuttamisen vaikutusten arvioinnin tulee sisältyä kaavaprosessiin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Seuraavassa kuvataan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 mukaisesti vaikutukset ottaen huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Vaikutusten arviointi on laadittu tämän kaava-alueen osalta sillä laajuudella kuin kaavasta aiheutuu vaikutuksia. Koko radan ympäristövaikutukset on selvitetty radan YVA-työn yhteydessä. VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN Sosiaaliset vaikutukset ja virkistys Radan suunnittelu voi aiheuttaa asukkaissa ja muissa alueen toimijoissa epävarmuutta maankäytön muutoksiin, maanomistuksiin ja radan aiheuttamiin vaikutuksiin liittyen. Radan läheisyys voi vähentää läheisten lomarakennuspaikkojen houkuttelevuutta ja joen erämaista tuntua. Uusi rata aiheuttaa estevaikutusta niin eläimille (erityisesti porot), kuin ihmisille. Radan rakentaminen Patokoskenharjun länsipään läpi aiheuttaa Patokoskenharjun molemmin puolin olevien metsäautoteiden katkeamisen. Riippuen ratasuunnitelmassa tehtävistä ratkaisuista tieyhteyksiin, on sillä vaikutusta ihmisten liikkumiselle alueella ja esim. moottorikelkkojen, puuautojen ja työkoneiden reitteihin. Harjun katkaisu voi myös vaikuttaa harjulla virkistyskäyttöön. Myös joen pohjoispuolella rata aiheuttaa estevaikutusta itä-länsisuuntaisessa liikkumisessa. Rataa koskien on kaavassa annettu määräys, jonka mukaan on tarkoituksenmukaisella tavalla järjestettävä rataan nähden poikittaiset kulkuyhteydet. Määräystä noudattamalla voidaan estevaikutuksia pienentää. Kalastuksen osalta vaikutus näkyy lähinnä rakennusaikana mahdollisena veden samentumisena.

Melu ja tärinä Kaavaluonnoksessa tutkituista vaihtoehdoista VEA ja VEB1 on laadittu melumallinnus. Ehdotukseen valitun linjauksen VEA yöajan melukäyrät ilman melunsuojaustoimenpiteitä on esitetty seuraavassa kuvassa. Liitteessä 2 on esitetty melukäyrät kaikista mallinnetuista tilanteista. 29 Kuva 31. Radan aiheuttamat yöajan melukäyrät valitulla linjauksella esitettynä ilman melunsuoja ustoimenpit eitä. Valtioneuvoston asettamat yömelun ohjearvot ovat loma-asuntojen osalta 40 db(a). Kuvassa 31 näkyy kyseisen 40dB(A) tilanteen ylittävät melukäyrät. Kuvasta nähdään, että ilman melusuojausta aiheutuu Kolsanharjun itäpäässä sijaitsevalle lomarakennukselle melua yöaikaan 40-45 db(a). Lisäksi melukäyrät ylettävät voimassa olevassa yleiskaavassa osoitetuille kolmelle loma-asunnon uudelle (rakentamattomalle) rakennuspaikalle radan länsi- ja itäpuolella (kuva 32).

30 Kuva 32. Yöajan meluohjearvot ylittyvät voimassaolevassa kaavassa osoitettujen kolmen uuden rakennuspaikan osalta. Tilanne ilman melunsuojaustoimenpiteitä. Kaavaehdotuksessa on annettu rataa koskien määräys: Radan tarkemmassa suunnittelussa on selvitettävä, ja radan toteuttamisessa tarvittaessa rakennettava melusuojaus siten, että valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun ohjearvot lomaasunnoille eivät ylity. Viimeistään ratasuunnitelmavaiheessa valitulle linjaukselle tullaan laatimaan melutarkastelu tarkemmalla geometrialla. Tällöin määritellään myös mahdollinen melunsuojaustarve. Mikäli tarkempien selvitysten perusteella edelleen näyttää aiheutuvan ohjearvojen ylittymistä, tulee radan varteen toteuttaa melusuojaus siten, että arvot loma-asunnoille eivät ylity. Voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettujen

uusien (rakentamattomien) rakennuspaikkojen osalta on kuitenkin ensisijaisesti mahdollisuuksien mukaan järkevää siirtää uutta rakennuspaikkaa kauemmas melulähteestä. Uudet raiteet perustetaan kantavan pohjamaan varaan, tai tarvittaessa paalulaatalle, jolloin tärinäongelmaa ei ilmene lainkaan. Radan tärinävaikutuksia arvioidaan vielä radan yleis- ja ratasuunnitteluvaiheissa. Myös radan valmistumisen jälkeen tehdään tärinämittauksia joiden perusteella arvioidaan suojauksen tarpeellisuus. Maankäytön ja rakennuspaikkojen muutokset Radan tulo aiheuttaa rajoituksia maankäytölle. Suurin vaikutus tulee olemaan radan aiheuttama estevaikutus. Rataa koskevassa määräyksessä ohjataan toteuttamaan rata siten, että estevaikutus olisi mahdollisimman vähäinen mm. moottorikelkkareittiä, porojen liikkumista sekä maa- ja metsätalouden harjoittamista ajatellen. Ratalain mukainen radan suoja-alue aiheuttaa maankäytön rajoituksia radan läheisyydessä. Suoja-alue ulottuu enintään 50 metrin etäisyydelle molempiin suuntiin radan keskilinjasta. Ratalain 37 mukaan: Radanpitäjällä on juna- ja liikenneturvallisuuden sitä vaatiessa oikeus poistaa suoja-alueelta kasvillisuutta tai rajoittaa kasvillisuuden korkeutta. Rakennusta ei saa pitää suoja-alueella. Suojaalueella ei saa muuttaa maanpinnan muotoa eikä tehdä ojitusta siten, että muutos saattaisi vaarantaa rautatien turvallisuuden. Ratalain 46 mukaan: Ratasuunnitelmassa osoitettu rautatiealue, tiealue ja muut radanpitäjän käyttöön osoitetut alueet sekä perustettavat oikeudet otetaan radanpitäjän haltuun ratatoimituksessa pidettävässä haltuunottokatselmuksessa määrättävänä ajankohtana. Rata halkoo maa- ja metsätalousmaita ja osa niistä muuttuu rata-alueeksi. Olemassa olevan venevalkaman aluetta joudutaan rajaamaan pienemmäksi. Alustavien suunnitelmien mukaan Tenniöjoen ylittävä silta voidaan kuitenkin rakentaa kapeana rakenteena siten, että venevalkama voi säilyä lähellä siltaa tai osittain sillan alla (kuva 33). 31 Kuvat 33 ja 34. Alustava VE A:n mukainen siltasuunnitelma (VR Track Oy) ja Harjuojan suun yleisen venevalkaman maisemakuvaa.

Vuoden 2001 osayleiskaava on laadittu mitoitusperusteisesti siten, että maanomistajille on kiinteistöjen rantaviivan, pinta-alan sekä tiettyjen muiden ominaisuuksien perusteella laskettu kaava-alueelta kertyvä rakennusoikeus. Oikeuksien mitoittamisessa on otettu huomioon jo rakennetut loma- tai asumistarkoitukseen rakennetut rakennukset. Kaava-alueella jo käytetty sekä uusi rakennusoikeus on esitetty kaavakartalla. Osayleiskaavamuutos koskee vain rajattua ratalinjausta ympäröivää aluetta eikä se aiheuta muutoksia voimassa olevassa kaavassa esitettyihin rakennusoikeuksiin. Ratamelun vuoksi saattaa kuitenkin olla tarvetta kolmen ns. uuden rakennuspaikan uudelleen sijoittamiseen siinä vaiheessa, kun rakennusluvista päätetään (ks. kuva 32). Kyseessä ovat kiinteistöille 90:0, 15:23 ja 102:1 kuuluvat rakennuspaikat. Kaavamuutosalueeseen sisältyvät kiinteistöt 90:0, 15:2, 15:23, 10:3, 10:2, 35:5, 102:1, 102:3, 898:1. Mikäli ratahanke toteutuu, pienenevät rataa lähinnä olevien kiinteistöjen pinta-alat radan leikatessa niistä osan pois. Menetetyt maa-alueiden korvaukset maksetaan lunastuslain mukaisesti. 32 Porotalous Uusi rata aiheuttaa estevaikutusta porojen Patokoskenharjun suuntaiselle luontaiselle kulkureitille. Rataa koskien on kaavassa annettu määräys, jonka mukaan on otettava huomioon radan aiheuttama estevaikutus ja järjestettävä rataan nähden poikittaiset kulkuyhteydet tarkoituksenmukaisella tavalla. Poronhoidon alueidenkäytölliset toimintaedellytykset on näin turvattava. Radan jatkosuunnittelussa onkin syytä suunnitella radan aitaaminen molemmin puolin sekä järjestää poroille turvalliset radan alitukset/ylitykset. Kaavaluonnosvaiheessa järjestettiin poronhoitolain 53 mukainen neuvottelu. Porotaloudelle edullisimpana vaihtoehtona luonnosvaiheessa nähtiin kaavaehdotukseen valittu vaihtoehto (VEA). Soklin radan YVA-selostuksen mukaan koko Pohjois-Sallan paliskunnan alueella jäisi junan alle arviolta 90-160 poroa vuodessa. Porot välttävät luonnostaan ratoja ja niiden liikkumistottumukset saattavat muuttua radan rakentamisen myötä. VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN Rata-YVA:n mukaan radan vaikutukset kallioperään ovat vähäiset. Yleissuunnittelun yhteydessä selvitetään pohjaolosuhteiden sopivuus radan ja sillan rakentamiseen. Rakentamisolosuhteilla saattaa olla vaikutusta kaavassa osoitettavan ratalinjausvaihtoehdon valintaan ja tarkempaan sijoitteluun. Harjuleikkauksista poistettavaa maa-ainesta on mahdollisuuksien mukaan tarkoitus käyttää radan perustamisessa. Selvitys maa-ainesten läjitysalueista ja niistä aiheutuvista vaikutuksista laaditaan radan tarkemman suunnittelun yhteydessä.

33 Kuva 35. Patokoskenharjun länsipäässä on vanha maa-ainesten ottoalue. Ratalinjaus on suunniteltu kulkevan harjun poikki olemassa olevan maanottoalueen itäreunalta (kuvassa kauimmainen metsänreuna). VAIKUTUKSET POHJA- JA PINTAVESIIN Yhteysviranomaisena toiminut ELY-keskus on todennut rata-yva:sta antamassaan lausunnossa, että ratarakentamisella ei ole nähtävissä olennaista riskiä pohjavesialueille. Ohjeellinen osayleiskaavaehdotuksen mukainen ratalinjaus leikkaa Patokoskenharjun III-luokan pohjavesialuetta noin 300 metrin matkalta, josta muodostumisalueen osuus on noin 140 metriä. Radan kaavamääräyksissä on annettu pohjaveden huomioimista koskeva määräys. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee Kukkuran I-luokan pohjavesialue (kuva 36), jota ohjeellinen ratalinjaus leikkaisi alustavasti noin puolen kilometrin matkalta. Ratalinjaus tulee mahdollisuuksien mukaan jatkosuunnittelussa linjata niin, että se ei sijoitu Kukkuran pohjaveden muodostumisalueelle. Rakentamisen aikaiset vaikutukset pohjaveteen: Radan rakentamisen aikana kaivutyöt pohjaveden purkautumisalueilla saattavat aiheuttaa muutoksia purkautuvan pohjaveden määrässä. Vaikutuksia voidaan lieventää laatimalla radan rakentamisen työohjeeseen pohjaveden tarkkailutulosten perusteella toimenpiteet haitallisten pohjavesipurkaumien ehkäisemiseksi. Maaperän muokkaaminen rakentamisen aikana saattaa aiheuttaa tilapäistä pohjaveden samentumista sekä kiintoainepitoisuuden lisääntymistä. Tällöin pohjaveden happipitoisuus saattaa laskea ja pohjaveteen liukenee rautaa ja mangaania. Lisäksi pohjaveden sulfaatti- ja metallipitoisuudet saattavat nousta. Rakentamisen aikana riski pohjavettä pilaavien aineiden, esim. koneiden voitelu- ja polttoaineiden pääsystä pohjaveteen kasvaa. Radan liikennöinnin aikaiset vaikutukset pohjaveteen: Radan liikennöinnillä ei ole vaikutuksia pohjaveden määrään eikä laatuun. Pohjaveden muodostumisalue ei juuri pienene radan vuoksi eivätkä radan perustukset estä pohjaveden luonnollisia virtauksia. Pohjaveden pinnan yläpuolelle jätetään riittävä

suojakerros. Mikäli radalla liikennöidään dieselvetureilla, saattaa vetureiden polttoainetta päästä onnettomuustilanteissa pohjavesialueelle. Onnettomuudet ovat epätodennäköisiä, mutta pohjavesialueilla voidaan harkita pohjavesisuojausten rakentamista. Mikäli kaivun yhteydessä havaitaan pilaantuneita maita tai jotain siihen viittaavaa, tulee maaperä puhdistaa asianmukaisesti ennen töiden jatkamista. 34 Kuva 36. Radan sijoittuminen pohjavesialueisiin nähden. (SYKE, pohjakartta Maanmittauslaitos 2014). Pohjavesialueet on piirretty tummansinisellä, pohjavesialueiden varsinaiset muodostumisalueet vaaleansinisellä. Osayleiskaavan muutosalue on osoitettu mustalla katkoviivalla. Rata-YVA:n arvion mukaan vesistön ylityksiin liittyvien rakenteiden vesistövaikutukset rajoittuvat työnaikaiseen paikalliseen vesistön samentumiseen. VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN Luonnonympäristön osalta vaikutukset liittyvät lähinnä maa- ja metsätalousalueiden menetyksiin. Kaava-alueelta ei tunneta huomioitavia kasveja tai eläimiä. Radan suunnittelun yhteydessä on tarkoitus laatia luontoinventointi koskien luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajeja, luonnonsuojelulain tarkoittamia erityisesti suojeltavia lajeja ja rauhoitettuja lajeja. Viranomaisneuvottelun 23.10.2013 jälkeen käydyssä kirjeenvaihdossa viranomaiset ovat todenneet laadittujen luontoselvitysten olevan kaavamuutoksen osalta riittäviä. Ratalinjaus leikkaa Patokoskenharjun läntisimmän osan. Kuukkumaharju- Patokoskenharju on osoitettu Lapin harjujen moninaiskäyttötutkimuksessa arvoluokkaan III eli se on alueellisesti arvokas. Harjuun tulee rautatien toteutuessa leikkaus. Leikkauksen vaikutuksia harjuluontoon ja maisemaan lieventää se, että

ratalinjaus sijoittuu olemassa olevan maanottoalueen kohdalle, joka on tällä hetkellä puuton alue. Ratalinjaus kulkee Haapasuvannonmaan länsipäässä painanteessa, josta Kaita-aapa saattaa osin purkaa tulvavedet etelään Tenniöjokeen. Radan linjaaminen ko. paikkaan edellyttää suolta purkautuvien vesien johtamista kauemmas ratapenkasta. Tenniöjoen etelärannalla, kaava-alueen ulkopuolella on luonnonsuojelulain 42 :n mukaan koko maassa rauhoitetun kasvilajin ja luontodirektiivin liitteen II ja IV lajin esiintymä. Todennäköisesti esiintymän elinympäristön tila ei muutu siten, että laji vaarantuisi. 35 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN Ratalinjaus vaikuttaa metsätieyhteyksiin Patokoskenharjun molemmin puolin. Radan yleis- ja ratasuunnitelmissa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti rakennettavan radan koko linjauksen teiden uudelleenjärjestelyjä ja tasoristeysten paikkoja. Rataa koskevassa määräyksessä ohjataan radan suunnittelussa ottamaan huomioon radan aiheuttama estevaikutus ja järjestämään poikittaisyhteydet tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä on tärkeää mm. moottorikelkkareittejä, porojen liikkumista sekä maa- ja metsätalouden harjoittamista ajatellen. Radan sijoittumisen johdosta on nykyinen moottorikelkkailureitti osoitettu kulkemaan uudessa paikassa. Tenniöjoen siltarakenteet tulisi suunnitella siten, että moottorikelkkareitti voidaan sijoittaa vesistösillan alla maapenkalle, kun kelkkareitti johdetaan radan alitse. Siltapilarit voivat muodostaa jääalueen heikkenemistä ja siten vaaran kelkkailijoille ja tästä syystä moottorikelkkareittejä ei tule osoittaa jäälle sillan läheisyydessä. Kelkkareitti on kaavassa osoitettu ohjeellisena, jotta se voidaan tarkemmassa suunnittelussa sijoittaa maaston kannalta parhaimpaan kohtaan. Radalla on arvioitu liikennöivän 2-4 päivittäistä junaparia. Rataa ei ole tarkoitettu henkilöliikenteelle. VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Alueen maisemakuva muuttuu paikallisesti, kun rata rakennetaan luonnonmaisemaan. Junarata näkyy maisemassa pääosin penkereenä ja rakentamattomana, puuttomana vyöhykkeenä. Metsäisillä alueilla kasvillisuus peittää näkymiä ja rata näkyy vain linjauksen kohdalla avoimena ratakäytävänä. Harjun leikkaus tulee näkymään kaukomaisemassa avoimilta alueilta ja se muuttaa harjun profiilia. Silta penkereineen tulee muodostamaan este-elementin joensuuntaisessa maisemassa.

36 Kuva 37. Näkymä harjulta lännestä. Havainnekuvassa ei ole huomioitu olemassa olevan kasvillisuuden korkeutta ja sen näkymiä peittävää vaikutusta. VR Track Oy 2014. Kuva 38. Yleisnäkymä lännestä. Havainnekuvassa ei ole huomioitu olemassa olevaa kasvillisuuden korkeutta ja sen näkymiä peittävää vaikutusta. VR Track Oy 2014. Kuva 39. Yleisnäkymä kaakosta. Havainnekuvassa ei ole huomioitu olemassa olevan kasvillisuuden korkeutta ja sen näkymiä peittävää vaikutusta. VR Track Oy 2014.

37 Ratalinjaus kulkee Tenniöjoen pohjoisrannalla maatalouden ympäristötuen erityistuella hoidettujen perinnebiotooppien tulvaniittyjen hoitokohteiden kautta. Hoitokohteet supistuvat radan osalta, mutta hoitokohteisiin ei aiheudu laajempia vaikutuksia muutoin kuin että yhtenäisesti hoidetun perinnebiotoopin maisemakokonaisuus supistuu. Alueella ei ole tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Rata-YVA:sta antamassaan lausunnossa yhteysviranomainen on edellyttänyt, että muinaisjäännösten inventointi tehdään ennen rautatien yleissuunnitelman hyväksymistä. Yleissuunnitelmaa laadittaessa on huomioitava mahdolliset kohteet ja rautatien sijoittamismahdollisuudet museoviranomaisen (Museovirasto/Lapin maakuntamuseo) kanssa. Tarvittaessa on saatava Lapin ELY-keskuksen kajoamislupa. Luonnonsuojelulain nojalla tehty Saijan maisema-aluepäätös ei sisällä määräyksiä, joten niistä ei ole poikkeamistarvetta. YVA:n vaihtoehdon 1 mukainen linjaus kulkee alueen halki noin 900 metrin matkalta ja kaavassa osoitettu ratalinjaus noin 450 metrin matkalta. Luonnonsuojelulain 32 :n nojalla perustetun Saijan maisema-alueen kokonaisuus ei vaarannu ratalinjauksen vaikutuksesta merkittävästi eikä maisemanhoitoalueeseen kohdistuvista vaikutuksista tarvitse tehdä erillisselvitystä ja vaikutusten arviointia (Lapin ELY-keskuksen lausunto kaavan valmisteluaineistosta).

38 Kuva 40. Linjausten suhde luonnonsuojelulain nojalla suojeltuun maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (vihreä rajaus). YVA:n vaihtoehdon 1 mukainen linjaus (sininen katkoviiva) kulkee alueen halki noin 900 metrin matkalta ja kaavaehdotuksessa esitetty linjaus (punainen viiva) noin 450 metrin matkalta.