Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä

Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 11/2010

Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 11/2010

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 11/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 11/2010 MEE Publications Employment and entrepreneurship 11/2010 Tekijät Författare Authors Ramboll Management Consulting Julkaisuaika Publiceringstid Date Helmikuu 2010 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä Tiivistelmä Referat Abstract Työ- ja elinkeinoministeriön 26.5.2008 asettama naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä käynnisti keväällä 2009 selvityksen naisten resurssikeskuksista yrittäjyyden edistäjinä. Selvityksen toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Ramboll Management Consulting. Selvitys toteutettiin ajalla 06 12/2009 ja tämä loppuraportti luovutettiin tilaajalle 18.12.2009. Selvityksen toteutuksessa käytettiin menetelminä resurssikeskustoimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajien avainhenkilöiden teemahaastatteluja, sähköistä asiakaskyselyä, raporttien ja tilastojen analyysiä sekä vertaisoppimisseminaaria. Tällä hetkellä resurssikeskuksia toimii Suomessa kuusi, mutta niiden aktivointitaso vaihtelee resurssikeskuksittain. Yhteistä resurssikeskuksille on naisten voimaannuttamisen periaate ja naisten edellytysten tukeminen yhteiskunnassa. Resurssikeskukset ovat matalan kynnyksen paikkoja, jonne naisten on helppo tulla, vaikkei heillä ole selkeitä yritysideoita. Resurssikeskusten tärkein rooli on edistää naisyrittäjyyttä kannustamalla ja rohkaisemalla naisia yrittäjyyteen sekä tarjota varhaisen vaiheen tukea yrittäjyyteen siirryttäessä. Yrittäjyyden edistäminen ei ole resurssikeskusten toiminnan lähtökohta: yrittäjyys nähdään osana naisten edellytysten tukemista yhteiskunnassa ja yrittäjyys on pikemminkin väline kuin päämäärä. Resurssikeskusten rooli vaihtelee paljon alueen toimijakentästä ja tarpeista riippuen. Resurssikeskusten on usein ollut vaikeaa löytää oma paikkansa muiden toimijoiden joukossa. Myös yrityspalvelut kokonaisuudessaan ovat hyvin alueellisia siinä mielessä, että eri toimijoilla on erilaisia rooleja ja yhteistyön muodot ja toimivuus vaihtelee suuresti. Sen sijaan, että NRK:t kehittävät laajasti omia yrittäjyyspalveluitaan tulisi niiden ohjata naisyrittäjiä heille parhaiten sopiviin palveluihin. NRK:n toiminnalla ei tulisi kuitenkaan luoda päällekkäisiä neuvontapalveluja naisille vaan prosessitukea ja täydentäviä palveluita. Resurssikeskusten toiminnan perustana on hankerahoitus. Vaikka hankerahoitus tuo resurssikeskusten toimintaan jämäkkyyttä projektien seuranta- ja raportointivaatimusten avulla, tekee se toiminnasta syklimäistä. Tästä johtuen resurssikeskusten toiminta ei ole pitkäjänteistä. Tässä selvityksessä suositellaan, että resurssikeskustyyppisen toiminnan tulisi sijoittua hyvin varhaisen vaiheen yritysintentioiden tunnistamiseen. Sen sijaan, että luodaan naisille suunnattua kilpailevaa yrittäjyysneuvontaa jo yrittäjyyspäätöksen tehneille ja yrityssuunnitelmansa kirkastaneille naisille, tulisi resurssikeskusten keskittyä yrittäjyysneuvonnassa laajemmin kuten järjestämällä erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja eri aloilla toimiville naisille. Toiseksi suositellaan, että resurssikeskusten naisyrittäjyyspalvelut tulisi siirtää itsenäiseksi toiminnoksi osana Uusyrityskeskuksia. Tämä perustuu siihen, että varhaisen vaiheen naisyrittäjyysneuvonnalle on tarvetta ja sitä tulisi kehittää edelleen. Samalla on kuitenkin todettu, etteivät resurssikeskukset ole nykymuodossaan elinkelpoisia, eikä rahoitusta ole saatavilla resurssikeskusten toiminnan syventämiseen ja laajentamiseen yrittäjyyden osalta. Suosituksemme on, että varhaisen vaiheen naisyrittäjyysneuvonnan toimivuutta Uusyrityskeskusten yhteydessä pilotoitaisiin viidellä eri paikkakunnalla kahden vuoden ajan. Pilotoinnille on tärkeää asettaa selkeät menestyskriteerit ja -mittarit. Kilpailutilanteen välttämiseksi on tärkeää, että kyseistä neuvontaa kehitetään yhteistyössä kaikkien alueen toimijoiden kanssa ja että naisten resurssikeskusten asiantuntemusta ja mikäli mahdollista, henkilöstöä, hyödynnetään. Kolmanneksi suosi-tellaan, että kullakin alueella yrityspalveluorganisaatioiden tulisi yhdessä määritellä roolinsa alueen yrityspalvelukentässä. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Työlllisyys- ja yrittäjyysosasto/marja Taskinen, puh. 010 606 4944 Asiasanat Nyckelord Key words Naisten resurssikeskus, naisyrittäjyys, yrittäjyyden edistäminen ISSN 1797-3562 Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 55 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy ISBN 978-952-227-348-2 Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Vain sähköinen julkaisu Endast som elektronisk publikation Published in electronic format only

Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on naisyrittäjien määrän lisääminen ja naisten työnantajayrittäjyyden tukeminen. Keinoja näiden tavoitteiden edistämiseksi on pohdittu mm. naisyrittäjyyden edistämistyöryhmässä, jonka loppuraportissa tarkastellaan laajasti naisyrittäjyyden tilaa Suomessa, naisyrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä ja kehittämistarpeita. Naisyrittäjyyden nykytilan selvittämisessä ja kehittämisehdotusten laatimisessa on oleellista tarkastella jo olemassa olevien tahojen tarjoamat palvelut naisyrittäjyyden edistämiseksi. Yksi näistä tahoista on naisten resurssikeskukset, joita toimii Suomessa tällä hetkellä kuusi. Naisten resurssikeskukset ovat toimineet 90-luvulta lähtien pääasiassa hankerahoituksen turvin matalan kynnyksen toimintapaikkoina, joista naiset ovat saaneet tukea voimaannuttamiseensa niin yrittäjyyden kuin myös aluekehityksen ja tasaarvon kehittämisen alalla. Resurssikeskusten toimintamallit ovat vaihdelleet osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja hankkeiden välillä ja niiden toiminta on usein keskittynyt muutaman aktiivisen toimijan varaan. Resurssikeskusten toiminnan vakiinnuttamista on esitetty mm. vuonna 2005 toteutetussa naisten voimavaraohjelmassa. Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän yhtenä tavoitteena oli selvittää juuri naisten resurssikeskusten toiminnan tulokset nyt, neljä vuotta naisten voimavaraohjelman toteutuksen jälkeen, sekä saada tarkempi kuva resurssikeskusten tämän hetkisestä toiminnallisesta ja rahoituksellisesta tilanteesta. Selvityksessä päädyttiin keskittymään, naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän mandaatin mukaisesti, juuri yrittäjyyden edistämisnäkökulmaan. Tämä näkökulma on kuitenkin vain yksi resurssikeskusten toiminnoista, eikä kata kaikkea resurssikeskusten toimintaa. Tämän selvityksen tuloksia tulisikin tarkastella juuri yrittäjyyden näkökulmasta muistaen, ettei selvityksessä oteta kantaa resurssikeskusten muihin toimintoihin, kuten tasa-arvon edistämiseen ja naisten aseman tukemiseen aluekehityksessä. Selvityksessä on otettu lähtökohdaksi tavoite naisyrittäjyyden edistämisestä ja selvityksen tulokset peilaavat näkökulmaa, jossa naisyrittäjyyden edistämiseksi tulisi löytää kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka voidaan toteuttaa suhteellisen lyhyellä aikavälillä. Selvitys tukee osaltaan naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppuraporttia MoniNainen ja Uudistuva Naisyrittäjyys. Haluamme kiittää selvityksen toteutukseen osallistuneita haastateltavia ja kyselyn vastaajia arvokkaista näkemyksistään. Ramboll Management Consulting Mikko Wennberg Hanna-Maija Saarinen

Sisältö Esipuhe... 5 1 Tiivistelmä... 9 2 Johdanto... 12 3 Selvityksen toteutustapa... 14 3.1 Resurssikeskustoimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajien avainhenkilöiden haastattelut... 15 3.2 Asiakaskysely... 15 3.3 Raporttien ja tilastojen analyysi... 15 3.4 Kansainvälisten hyvien käytäntöjen analyysi... 16 3.5 Loppuraportti... 16 4 Naisyrittäjyyden tila ja tavoitteet... 17 4.1 Yrittäjyys Suomessa... 17 4.2 Naisyrittäjyys Suomessa... 17 4.3 Naisyrittäjyyden edistäminen... 19 5 Naisten resurssikeskusten nykytilanne... 20 5.1 Naisten talo Woimala, Kajaani... 21 5.2 Iisalmen Naistentalo... 22 5.3 SINNI voimavarakeskus Oy, Oulu... 23 5.4 Osuuskunta Naisten Talo, Kokkola... 23 5.5 Vantaan Nicehearts ry:n Naisresurssikeskus Pihlaja... 24 5.6 Tampereen naisten resurssikeskus... 24 5.7 Kansainvälinen yhteistyö... 25 6 Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä... 26 7 Naisten resurssikeskusten asemoituminen osaksi muita yrityspalveluita... 30 8 Resurssikeskustoiminnan rahoitusmallit... 32 9 Johtopäätökset... 35 10 Kehittämissuositukset... 37 10.1 Keskittyminen erittäin varhaisen vaiheen neuvontaan ja tukeen... 37 10.2 Resurssikeskusten yrittäjyysneuvonnan integroiminen osaksi Uusyrityskeskuksia... 39 10.3 Toimijoiden roolien selkeyttäminen eri alueilla... 44 Lähteet... 46 Liite 1 Sähköinen asiakaskysely... 48 Liite 2 Sähköisen kyselyn taustamuuttujat... 53

1 Tiivistelmä Työ- ja elinkeinoministeriön 26.5.2008 asettama naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä käynnisti keväällä 2009 selvityksen naisten resurssikeskuksista yrittäjyyden edistäjinä. Selvityksen toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Ramboll Management Consulting. Selvitys toteutettiin ajalla 06-12/2009 ja tämä loppuraportti luovutettiin tilaajalle 18.12.2009. Selvityksen toteutuksessa käytettiin menetelminä resurssikeskustoimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajien avainhenkilöiden teemahaastatteluja, sähköistä asiakaskyselyä, raporttien ja tilastojen analyysiä sekä vertaisoppimisseminaaria. Haastatteluja toteutettiin yhteensä 29 kappaletta. Resurssikeskusten nykyisille, entisille ja potentiaalisille asiakkaille suunnattuun asiakaskyselyyn saatiin yhteensä 174 vastausta, joista yli 80 % tuli Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Uudenmaan alueelta. 39 % vastanneista tunsi naisten resurssikeskusten toimintaa. Tällä hetkellä resurssikeskuksia toimii Suomessa kuusi, mutta niiden aktivointitaso vaihtelee resurssikeskuksittain. Resurssikeskukset ovat myös profiloituneet eri tavoin, riippuen alueellisesta palvelutarjonnasta ja alueen ihmisten erityistarpeista. Yhteistä resurssikeskuksille näyttää kuitenkin olevan naisten voimaannuttamisen periaate ja naisten edellytysten tukeminen yhteiskunnassa. Resurssikeskukset ovat matalan kynnyksen paikkoja, jonne naisten on helppo tulla, vaikkei heillä ole selkeitä yritysideoita. Resurssikeskuksissa päästään käsiksi yritysintentioihin, jotka saattaisivat jäädä muiden väylien peittoon. Resurssikeskusten tärkein rooli on edistää naisyrittäjyyttä kannustamalla ja rohkaisemalla naisia yrittäjyyteen sekä tarjota varhaisen vaiheen tukea yrittäjyyteen siirryttäessä. Yrittäjyyden edistäminen ei ole resurssikeskusten toiminnan lähtökohta: yrittäjyys nähdään osana naisten edellytysten tukemista yhteiskunnassa ja yrittäjyys on pikemminkin väline kuin päämäärä. Yrittäjyyden edistämisen lisäksi resurssikeskukset osallistuvat mm. työelämän kehittämiseen, sukupuolitietoiseen aluekehittämiseen ja monikulttuurisuuden tukemiseen. Kasvuyrittäjyysdiskurssi on vieras suurimmalle osalle resurssikeskuksia. Kasvua hakevat yritykset/yrittäjät löytävät palvelunsa muualta eikä resurssikeskuskonsepti matalan kynnyksen paikkana muutenkaan ole tarkoituksenmukainen kasvuyrittäjyyden edistämiseen. Kansainvälisten tähtien tuottamisen sijasta resurssikeskukset tukevat alueen kehittämistä kannustamalla naisia yrittäjyyteen. Resurssikeskusten rooli vaihtelee paljon alueen toimijakentästä ja tarpeista riippuen. Resurssikeskusten on usein ollut vaikeaa löytää oma paikkansa muiden toimijoiden joukossa. Myös yrityspalvelut kokonaisuudessaan ovat hyvin alueellisia siinä mielessä, että eri toimijoilla on erilaisia rooleja ja yhteistyön muodot ja toimivuus vaihtelee suuresti. Selvityksessä toteutettuun asiakaskyselyyn vastanneista 9

71 % oli kuitenkin sitä mieltä, että naisille erikseen suunnattu yrittäjyysneuvonta on tarpeellista muun, kaikille tarkoitetun yritysneuvonnan ohella. Julkisten yrityspalveluiden kenttä on monilla paikkakunnilla asiakkaiden näkökulmasta sekava: samoja palveluita tarjotaan usein lukuisten organisaatioiden toimesta. Sen sijaan, että NRK:t kehittävät laajasti omia yrittäjyyspalveluitaan tulisi niiden ohjata naisyrittäjiä heille parhaiten sopiviin palveluihin (esim. TE-toimistoihin, seudullisiin yrityspalveluihin) ja tarjota tukea naisyrittäjyyteen liittyvissä erityiskysymyksissä. NRK:n luontevin roolin onkin varhaisen vaiheen yritysintentioiden tunnistajana ja jalostajana. NRK:n toiminnalla ei tulisi kuitenkaan luoda päällekkäisiä neuvontapalveluja naisille vaan prosessitukea ja täydentäviä palveluita. Resurssikeskusten toiminnan perustana on hankerahoitus. Vaikka hankerahoitus tuo resurssikeskusten toimintaan jämäkkyyttä projektien seuranta- ja raportointivaatimusten avulla, tekee se toiminnasta syklimäistä. Tästä johtuen resurssikeskusten toiminta ei ole pitkäjänteistä. Tämä ongelma on tunnistettu myös Ruotsissa tehdyssä resurssikeskusten seurantatutkimuksessa. Hankerahoitus vaikeuttaa hankkeissa kerätyn osaamisen sitouttamista resurssikeskusorganisaatioon. Hankerahoituksen vaatimuksena on usein myös uusien ideoiden tai toimintamallien kehittäminen. Osa resurssikeskuksista kerää toiminnalleen rahoitusta myös myymällä palveluitaan. Tämä rahoitus ei kuitenkaan kata edes resurssikeskusten juoksevia kuluja. Resurssikeskukset ovat tehneet kansainvälistä yhteistyötä etenkin hanketoiminnan kautta ja yhteistyöstä on saatu mm. ideoita oman toiminnan kehittämiseen. Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa parhaimmillaan oman toiminnan peilaamisen ja hyvien toimintamallien ja käytäntöjen löytämisen. Tällä hetkellä resurssikeskusten kansainvälistä yhteistyötä voidaan kuitenkin kuvata satunnaiseksi, hankepohjaiseksi yhteistyöksi, joka aktivoituu kansainvälisten hankkeiden myötä, mutta johon ei perusrahoituksen puuttuessa tulisi jakaa voimavaroja. Tässä selvityksessä suositellaan, että resurssikeskustyyppisen toiminnan tulisi sijoittua hyvin varhaisen vaiheen yritysintentioiden tunnistamiseen. Sen sijaan, että luodaan naisille suunnattua kilpailevaa yrittäjyysneuvontaa jo yrittäjyyspäätöksen tehneille ja yrityssuunnitelmansa kirkastaneille naisille, tulisi resurssikeskusten keskittyä yrittäjyysneuvonnassa laajemmin kuten järjestämällä erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja eri aloilla toimiville naisille. Haasteena on kuitenkin toimijoiden suuri määrä. Niillä alueilla, missä resurssikeskustoimintaa ei ole olemassa, voi tämäntyyppisen toimijan olla vaikea löytää paikkaansa muiden toimijoiden joukossa. Tästä syystä alueellinen verkostoituminen on erityisen tärkeää. Haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että hyvin varhaisen vaiheen yritysintentioiden tukemisessa tulisi säilyttää mahdollisimman matala kynnys, koska naisten hakeutumista palveluiden pariin tulisi kannustaa. Tästä johtuen varhaisen vaiheen palvelujen tulisi olla maksuttomia. Toiseksi suositellaan, että resurssikeskusten naisyrittäjyyspalvelut tulisi siirtää itsenäiseksi toiminnoksi osana Uusyrityskeskuksia. Tämä perustuu siihen, että varhaisen vaiheen naisyrittäjyysneuvonnalle on tarvetta ja sitä tulisi kehittää edelleen. 10

Samalla on kuitenkin todettu, etteivät resurssikeskukset ole nykymuodossaan elinkelpoisia, eikä rahoitusta ole saatavilla resurssikeskusten toiminnan syventämiseen ja laajentamiseen yrittäjyyden osalta. Oikean toimintamallin löytämiseksi ja varhaisen vaiheen naisyrittäjyysneuvonnan vaikuttavuuden arvioimiseksi suosituksemme on, että varhaisen vaiheen naisyrittäjyysneuvonnan toimivuutta Uusyrityskeskusten yhteydessä pilotoitaisiin viidellä eri paikkakunnalla kahden vuoden ajan. Pilotoinnille on tärkeää asettaa selkeät menestyskriteerit ja mittarit, joiden toteutumista seurataan koko pilotoinnin ajan jatkuvan seurantatutkimuksen avulla. Kilpailutilanteen välttämiseksi on tärkeää, että kyseistä neuvontaa kehitetään yhteistyössä kaikkien alueen toimijoiden kanssa ja että naisten resurssikeskusten asiantuntemusta ja mikäli mahdollista, henkilöstöä, hyödynnetään. Kolmanneksi suositellaan, että kullakin alueella (esim. maakunnittain) yrityspalveluorganisaatioiden tulisi yhdessä määritellä roolinsa alueen yrityspalvelukentässä. Toimijoiden tulisi yhteistyössä kartoittaa kaikki alueella tarjotut palvelut, niiden mahdolliset päällekkäisyydet ja aukot, sekä sopia yhteistyössä työnjaosta ja, mikäli mahdollista, yhteisestä kanavasta, jonka avulla palveluista tiedotetaan asiakkaille. Tässä yhteydessä kehittämistyö on jo käynnissä seudullisten yrityspalveluiden kehittämishankkeessa ja Yritys-Suomi-internetsivuston uudistamishankkeessa. 10 11

2 Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriön 26.5.2008 asettama naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä käynnisti keväällä 2009 selvityksen naisten resurssikeskuksista yrittäjyyden edistäjinä. Selvityksen toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Ramboll Management Consulting. Selvitys toteutettiin ajalla 06-12/2009 ja tämä loppuraportti luovutettiin tilaajalle 18.12.2009. Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän lähtökohtana ovat olleet pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma ja hallituksen strategia-asiakirjassa linjatut naisyrittäjyyden edistämistavoitteet. Työryhmän asettamispäätöksen mukaan työryhmän tehtävänä on selvittää naisyrittäjyyden nykytila ja laatia ehdotuksia naisyrittäjyyden edistämiseksi. Osana tätä tehtävää työryhmän tavoitteena on selvittää mm. naisten resurssikeskuksien toiminnan tulokset ja niiden tämän hetkinen toiminnallinen ja rahoituksellinen tilanne sekä tarvittavat toimenpiteet toiminnan kehittämiseksi. Naisten resurssikeskuksilla tarkoitetaan paikallisella, alueellisella/seudullisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla toimivaa osaamisverkostoa, joka koostuu alueen erilaisista ja keskeisistä naistoimijoista. Resurssikeskuksella on ainakin yksi fyysinen kohtauspaikka monimuotoista toimintaa varten sekä palkattu koordinaattori. Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän väliraportissa todetaan, että Naisten resurssikeskusten vakiintumista vaikeuttaa niiden lähes täydellinen riippuvuus hankerahoituksesta, joka aiheuttaa toimintaan katkonaisuutta. Resurssikeskusten toimintaedellytyksiä tulisi parantaa ja keskuksille tulisi taata mahdollisuus rahoitukseen, jolla voidaan turvata toiminnan perusta ja pitkäjänteisyys. Resurssikeskukset on myös asemoitava selkeästi palveluverkostoon. Keskusten toimintaa on syytä linjata yhdenmukaisemmaksi. Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä -selvityksen tavoitteena oli selvittää miten naisten resurssikeskusten (NRK) elinvoimaisuutta voitaisiin lisätä ja luoda nykyistä yhtenäisempi toimintamalli naisten resurssikeskustoiminnalle. Selvityksen keskeiset teema-alueet olivat tarjouspyynnön mukaisesti: Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä Naisten resurssikeskukset osana yrityspalvelujen kokonaisuutta Rahoitusmallit naisten resurssikeskusten toiminnan vakiinnuttamiseksi Selvityksen toteuttajan painopisteenä on koko selvityksen ajan ollut naisten resurssikeskusten rooli naisyrittäjyyden edistämisessä ja vastaavasti potentiaalisen toimintamallin hahmottelu tulevaisuutta varten. Selvityksen ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa toimeksiannon aikana. Ohjausryhmään kuuluivat Teija Felt (TEM, puheenjohtaja), Kaarina Jokinen (Yrittäjänaisten Keskusliitto ry), Marja-Leena Haataja (Suomen Naisresurssikeskusten yhdistys ry), 12

Liisa Niilola (Maa- ja kotitalousnaisten Keskus), Taru Päivike (Naisyrittäjyyskeskus) Timo Onnela (YritysHelsinki), Tuulikki Laine-Kangas (TEM), Anne Kuoppala (TEM), Marja Taskinen (TEM) ja Natalia Härkin (TEM). 13 12

3 Selvityksen toteutustapa Selvitys rakentui tarjouspyynnössä esitetyille ja toteuttajan tarkentamille teemaalueille siten, että kukin teema-alue jaettiin tutkimuskysymyksiin, joiden mukaan tiedonkeruu jäsenneltiin. Selvityksen teema-alueet ja tutkimuskysymykset olivat: 1. Tarpeiden tunnistaminen ja yritysideoiden jalostaminen Miten resurssikeskukset tunnistavat naisten erityistarpeet ja yritysintentiot? Miten resurssikeskukset toimivat alueellisina naisten innovaatioympäristöinä? Miten resurssikeskukset voivat edistää yritysideoiden jalostamista ja liiketoimintasuunnittelua? 2. Yrittäjyyden edistäminen Miten naisten resurssikeskukset voivat edistää naisyrittäjien määrää ja kasvuyrittäjyyttä? Miten resurssikeskukset voivat edistää yrittäjyyttä ei-perinteisillä aloilla ja miten ne voivat tukea erityisryhmien yrittäjyyttä? Miten resurssikeskusten toimintaa yrittäjyyden edistäjinä voitaisiin yhdenmukaistaa koko maassa (esimerkiksi laatukriteeristöllä)? 3. Asemoituminen osaksi muita yrityspalveluita Miten naisten resurssikeskukset toimivat osana seudullisia yrityspalveluita? Miten resurssikeskusten roolia ja tehtäväkenttää yritystoiminnan edistämisessä voitaisiin kehittää? Miten naisten resurssikeskusten naisyrittäjyysneuvontaa saadaan osaksi muiden toimijoiden palvelukonsepteja? 4. Rahoitusmallit ja -mahdollisuudet Mikä on resurssikeskusten rahoituksen nykytila, haasteet ja tulevaisuuden näkymät nykyisellä rahoitusmallilla? Mitkä ovat resurssikeskusten vaihtoehtoiset rahoitusmallit tulevaisuudessa? Mitkä ovat toiminnan vakiinnuttamisen rahoitukselliset edellytykset? 5. Kansainvälinen yhteistyö Mitkä ovat suomalaisten resurssikeskusten yhteistyökäytännöt kansainvälisen resurssikeskusverkoston toimijoiden kanssa? Miten kansainvälistä yhteistyötä voitaisiin lisätä? Millä alueilla kansainvälistä yhteistyötä tulisi erityisesti kehittää? Selvityksen toteutuksessa käytettiin menetelminä resurssikeskustoimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajien avainhenkilöiden teemahaastatteluja, sähköistä asiakaskyselyä, raporttien ja tilastojen analyysiä sekä vertaisoppimisseminaaria. Kustakin menetelmästä kerrotaan tarkemmin alla. Vastaukset arviointikysymyksiin on koottu tämän raportin lukuihin 5-8. 14

3.1 Resurssikeskustoimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajien avainhenkilöiden haastattelut Selvityksessä kerättiin resurssikeskustoimijoiden, sidosryhmien ja rahoittajien näkemyksiä naisten resurssikeskusten nykytilanteesta, rahoituksesta, roolista ja tehtäväkentästä tulevaisuudessa puolistrukturoitujen puhelinhaastattelujen avulla. Haastatteluja tehtiin yhteensä 29 ja haastateltaviin kuului mm. resurssikeskustoimijoita, uusyrityskeskusten edustajia, maa- ja kotitalousnaisten edustajia, muita yrittäjyysneuvontaa tarjoavia tahoja, sekä työ- ja elinkeinohallinnon edustajia työ- ja elinkeinoministeriöstä, TE-keskuksista ja TE-toimistoista. Lista haastatelluista löytyy tämän raportin liitteestä. 3.2 Asiakaskysely Osana selvitystä toteutettiin sähköinen asiakaskysely resurssikeskusten nykyisille, entisille ja potentiaalisille asiakkaille 24.9. 14.10.2009. Ohjausryhmässä sovitun mukaisesti selvityksen toteuttaja toimitti ohjausryhmän jäsenille ja resurssikeskusten edustajille linkin kyselyyn jaettavaksi Internet-sivustojen ja sähköisten postituslistojen kautta. Kyselyyn sulkeutumiseen mennessä vastauksia saatiin yhteensä 174 kpl, joka on hyvä vastauslukumäärä ottaen huomioon sen, ettei kyselylinkin levitystä voitu seurata toteutuksen aikana eikä kyselyn vastaanottajia ollut määritelty ennalta niin, että heihin voitaisiin ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä kyselystä muistuttamiseksi. 94,8 % vastaajista oli naisia. Vastaajien ikäjakauma oli suhteellisen tasainen lukuun ottamatta ikäluokkaa 45-54 vuotiaat, jotka edustivat 32 % kaikista vastaajista. Vastaajien jakauma maakunnittain oli kyselyssä erittäin epätasainen, koska suurin osa vastaajista (yhteensä 82,2 %) tuli neljän maakunnan alueelta. Nämä maakunnat olivat Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Uusimaa ja tässä yhteydessä on merkittävää huomata, että kaikkien kyseisten maakuntien alueella toimii naisten resurssikeskus. Tämä viittaa siihen, että naisten resurssikeskukset toimivat aktiivisena kanavana sähköisen asiakaskyselyn jakamisessa. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomioitava, että ainoastaan 67 vastaajaa (39 % kaikista vastaajista) myönsi tuntevansa naisten resurssikeskuksen toimintaa. Yllä mainittu vinouma on kuitenkin tärkeää muistaa asiakaskyselyn tuloksia analysoidessa. Asiakaskyselyn tuloksia esitellään tarkemmin muiden tulosten kanssa raportin luvuissa 5 8. 3.3 Raporttien ja tilastojen analyysi Selvitykseen kuului myös kiinteänä osana relevanttien raporttien ja tilastojen analyysi. Tässä yhteydessä oli kuitenkin huomattavaa se, miten vähäistä varsinainen raportointi ja tilastointi resurssikeskusten toimintaa koskien on ollut. Suurin 15 14

osa tähän selvitykseen analysoidusta tausta-aineistosta koostuukin aiemmista selvityksistä sekä yleisemmin naisyrittäjyyttä ja sen edistämistä käsittelevistä materiaaleista. 3.4 Kansainvälisten hyvien käytäntöjen analyysi Koska selvityksen vahvana lähtökohtana oli tulevaisuuden toimintamallien hahmottelu, sisällytettiin kansainvälisten hyvien käytäntöjen analyysi osaksi selvitystä sen tarjoaman vertaisoppimismahdollisuuden johdosta. Osana kansainvälisten hyvien käytäntöjen analyysiä kartoitettiin resurssikeskuskäytäntöjä ja kokemuksia etenkin Ruotsin ja Iso-Britannian osalta. Osana vertaisoppimisosiota selvityksen toteuttajat osallistuivat kolmanteen Naisyrittäjyysfoorumiin, joka järjestettiin Helsingissä 5.11.2009. Sen lisäksi, että selvityksen toteuttajat esittelivät foorumissa selvityksen alustavat johtopäätökset ja järjestivät näiden tiimoilta työpajoja, esiteltiin foorumissa myös tarkemmin Ruotsin naisten resurssikeskuksia, niiden tavoitteita ja roolia aluepolitiikassa ja naisyrittäjyyden edistämisessä. Kansainvälisten hyvien käytäntöjen analyysin raportointi on integroitu tämän raportin eri lukuihin niin, että kussakin luvussa verrataan Suomen käytäntöjä ja kokemuksia muiden maiden resurssikeskusten käytäntöihin ja kokemuksiin. 3.5 Loppuraportti Tämän selvityksen toteutustapaa kuvaavan luvun jälkeen esittelemme naisyrittäjyyden tämän hetkistä tilaa ja kehittämistavoitteita luvussa 4. Luvussa 5 esitellään naisten resurssikeskusten nykytilaa ja palveluita sekä kuvataan kansainvälistä yhteistyötä ja sen merkitystä resurssikeskustoiminnalle. Luvussa 6 keskitytään naisten resurssikeskusten rooliin yrittäjyyden edistäjinä huomioiden sekä se, kuinka resurssikeskukset tunnistavat naisten erityistarpeita ja yritysintentioita ja jalostavat yritysideoita, että se, kuinka resurssikeskukset voivat edistää naisyrittäjien määrää ja kasvuyrittäjyyttä. Luvussa 7 käsitellään naisten resurssikeskusten asemoitumista osaksi muita yrityspalveluita sekä resurssikeskusten että muiden yrityspalveluiden näkökulmasta. Luvussa 8 selvitetään resurssikeskusten rahoituksen nykytilaa, haasteita ja tulevaisuuden näkymiä ja pohditaan tulevaisuuden vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Luvussa 9 esitellään selvityksen johtopäätökset; ja luvussa 10 esitellään selvityksen toteuttajan suositukset koskien naisten resurssikeskustoiminnan järjestämistä ja rahoitusta tulevaisuudessa. Selvityksemme sisältö perustuu yllä esiteltyihin tietolähteisiin ja menetelmiin niin, että eri menetelmin kerätyt tulokset esitellään integroidusti kaikissa tämän selvityksen luvuissa. 16

4 Naisyrittäjyyden tila ja tavoitteet 4.1 Yrittäjyys Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomessa toimi vuonna 2008 noin 262 000 yritystä. Tämä tarkoittaa noin 3,6 % kasvua edellisvuoteen verrattuna. Yritysten määrä on lisääntynyt erityisesti palvelualoilla, missä yritysten määrä kasvoi vuosien 2001 ja 2007 välillä yli 20 000 yrityksellä. Suurimmat työllistäjät vuonna 2008 olivat sosiaali- ja terveyspalvelut (14,6 % työvoimasta), kaupan ala (13,1 % työvoimasta) sekä kiinteistö ja liike-elämän palvelut (11,7 % työvoimasta). Valtaosa, yli 65 %, Suomalaisesta yrityskannasta on nk. mikroyrityksiä, jotka työllistävät yhdestä kahteen henkeä. Niiden työllistävä merkitys on kuitenkin varsin vähäinen ja yli 50 hengen yritykset työllistävätkin yli 55 % kaikesta yrityshenkilöstöstä. Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa hallitus lupaa tehostaa toimia yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja entistä suotuisamman yritysympäristön luomiseksi. Huomiota kiinnitetään erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joiden kasvu ja kansainvälistyminen ovat hallituksen yrityspolitiikan keskeisiä teemoja. Hallituksen ohjelmassa esille nostetaan myös yrittäjyyskasvatuksen lisääminen, perheyritykset, luovien alojen yrittäjyys sekä naisyrittäjyys, jota tuetaan turvaamalla erityisrahoituksen riittävyys. Hallitusohjelman ohella hallituksen innovaatiostrategiassa yhdeksi merkittäväksi teemaksi nostetaan kasvuyrittäjyys, jonka työ- ja elinkeinoministeriö määrittelee osaamisen hyödyntämiselle ja innovaatiotoiminnalle perustuvaksi, kansainvälisille markkinoille tähtääväksi kasvuhakuiseksi yritystoiminnaksi. Vaikka Suomessa onkin runsaasti kasvavia yrityksiä, on voimakkaasti ulkomaille suuntautuvia ja innovatiivisia yrityksiä vain vähän. Kasvuyrittäjyyden kannustimia pyritäänkin kehittämään esimerkiksi verotuksen keinoin sekä vahvistamalla kasvuyrityksiin panostavia räätälöityjä julkisen sektorin yritys-, yrityshautomo- ja kiihdyttämöpalveluita. Haasteena mainitaan myös koko yrityskenttää koskevan asenneilmapiirin muokkaaminen kasvuhakuisuutta kannustavammaksi sekä riskiä ja epäonnistumista paremmin sietäväksi. 4.2 Naisyrittäjyys Suomessa Naisyrittäjiä on Suomessa tällä hetkellä noin 80 000, joka vastaa noin 30 % kaikista yrittäjistä. Vuonna 2005 kauppa- ja teollisuusministeriö asetti tavoitteen 40 prosenttiin. Tavoitetta perusteltiin naisyrittäjyyden kansantaloudellisilla eduilla ja työllisyysasteen nostolla. Naisyrittäjien määrä onkin kääntynyt kasvuun viime vuosien aikana ja se on ollut hieman miesyrittäjien määrän kasvua ripeämpää. Erityisesti 16 17

majoitus- ja ravitsemusalalla, jossa yrittäjistä yli puolet on naisia, uusien yritysten muodostuminen on ollut vilkasta. Naisvaltaisia toimialoja ovat myös koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä useat virkistyspalvelut. Jako perinteisiin naisten ja miesten aloihin on kaventunut viime vuosina naisyrittäjien määrän kasvaessa esimerkiksi kiinteistö- ja liike-elämän palveluiden sekä kuljetuksen aloilla. Kuva 1. Naisyrittäjien jakautuminen eri aloille Kulutustavarateollisuus; 5 % Kuljetus, tukkukauppa ja agentuuritoiminta; 6 % Majoitus- ja ravitsemustoiminta; 6 % Kiinteistöpalvelut ja siivous; 4 % Henkilökohtaiset palvelut; 25 % Muut; 10 % Vähittäiskauppa; 12 % Sosiaali- ja terveyspalvelut; 17 % Liike-elämän palvelut; 15 % Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön yrittäjyyskatsaus 2009, s. 106 Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2009 yrittäjyyskatsauksen mukaan naisyrittäjät ovat keskimäärin mieskollegoitaan nuorempia ja viidennes naisyrittäjistä onkin alle 35-vuotiaita. Vastaavasti yli 55-vuotiaissa yrittäjissä naisia on suhteellisesti vähemmän kuin miehiä. Naisyrittäjät ovat korkeasti koulutettuja, sekä eurooppalaisiin kanssasisariinsa, että suomalaisiin mieskollegoihinsa verrattuna. Yrittäjiksi suuntautuu erityisesti naisia, joilla on palvelualan koulutus. Myös yrityskoot eroavat vertailtaessa naisten ja miesten yrityksiä. Tämä korostuu tarkasteltaessa eroja yritysmuodoissa, sillä vuonna 2007 80 % naisten yrityksistä oli toiminimimuotoisia. Käytännössä tämä näkyy siten, että noin 70 prosenttia naisten yrityksistä työllistää ainoastaan yhden ihmisen vastaavan yksinyrittäjien osuuden jäädessä miesvetoisissa yrityksissä alle 60 prosenttiin. Naisten yritykset ovat myös keskimääräistä vähemmän kasvuorientoituneita - ainoastaan 0,8 % yrityksistä palkkasumman keskimääräinen kasvuvauhti ylitti 20 % välillä 2005 2007. Erityisesti henkilökohtaisten palveluiden sektorilla, jossa naisten omistamia yrityksiä on runsaasti, kasvuyrittäjyys on harvinaista. Yhtenä tärkeimpänä syynä vähäiseen kasvuhakuisuuteen pidetään toimialaa - suuri osuus naisten 18

omistamista yrityksistä toimii kotimaan palvelumarkkinoilla ja niiden pääasialliset asiakkaat ovat yksityisiä kotitalouksia. 4.3 Naisyrittäjyyden edistäminen Vuonna 2004 kauppa- ja teollisuusministeriössä naisyrittäjyyden edistämiseen keskittynyt työryhmä kartoitti naisyrittäjyyden nykytilaa, sitä edistäviä toimenpiteitä, käytännön tarpeita sekä tilastointia. Raportissa ehdotettiin toimenpiteitä naisyrittäjyyden tukemiseksi mm. sosiaaliturvaan, yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, rahoitukseen ja neuvontapalveluihin liittyen. Tätä työtä jatkamaan vuonna 2008 asetettu samanniminen naisyrittäjyystyöryhmä toteaa vuonna 2008 julkaistussa väliraportissaan, että edellisen työryhmän toimenpiteet ovat edenneet suhteellisen hyvin. Helsingissä 5.11.2009 julkaistun loppuraportin ehdottamat toimenpide-esitykset voidaan tiivistää neljään päätavoitteeseen: Lisää naisia yrittäjiksi ja työnantajiksi Lisää innovaatioita, kasvua ja kansainvälisyyttä Yrittäjyyden ja perhe-elämän yhdistäminen Tilastointi ja tutkimus Näihin tavoitteisiin pyritään pääsemään konkreettisten toimenpide-esitysten ja toimintaehdotusten avulla. Naisten määrän kasvua yrittäjien ja työnantajien keskuudessa tuetaan vahvistamalla naisten yrityksille kohdennettua neuvontaa sekä alueellisissa, verkossa toimivissa että kansallisissa yrityspalveluissa, joihin kuuluvat mm. Yritys-Suomi verkkoportaali ja ELYjen (ent. TE-keskus) naisyrittäjyysneuvonta. Lisäksi panostetaan yrittäjätietouden lisäämiseen ja kehitetään uusia mentoroinnin ja yrityskummitoiminnan menetelmiä. Lisäksi tavoitteena on valtakunnallistaa yksinyrittäjätuki, joka on avustus ensimmäisen työntekijän palkkamenojen kattamiseen. Innovaatio- ja kasvuintensiivisten naisjohtoisten yritysten määrää lisättäessä merkittävä toimenpide-esitys on ehdotus julkisen matkailualan pääomasijoitusrahaston toimialan laajentamisesta palvelusektorille ja luovaan yritystoimintaan. Lisäksi edistetään yleisellä tasolla yhteistyötä yritysten ja muiden innovaatiokentän toimijoiden, kuten yliopistojen ja Tekesin välillä. Yrittäjyyden ja perhe-elämän yhdistämistä pyritään helpottamaan tukemalla jo meneillään olevia sosiaali- ja terveysministeriön yrittäjyyden ja perhe-elämän kehittämishankkeita. Tilastointia ja tutkimusta kehitetään perustamalla naisyrittäjyyden tilastoinnista ja seurannasta vastaava työryhmä, jonka tehtäviin kuuluu tilastoinnin ohella myös naisyrittäjyyden tutkimustarpeiden arviointi. 18 19

5 Naisten resurssikeskusten nykytilanne Naisten resurssikeskusten nykytilannetta selvitettiin jo naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän väliraportissa. Resurssikeskuksia on syntynyt Suomeen kahdessa eri aallossa: 90-luvun puolivälissä ensimmäisen EU-ohjelmakauden aikana resurssikeskuksia perustettiin useille paikkakunnille Suomessa. Monet näistä keskuksista lopettivat toimintansa ohjelmakauden päätyttyä. 2000-luvun puolella alueellisten naisten resurssikeskusten kehittämisohjelma -selvityksen (NAVARA-selvitys) innoittamana Suomeen syntyi useita uusia resurssikeskuksia. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että kuten naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän väliraportissakin mainitaan, useat resurssikeskukset ovat joko lopettaneet tai keskeyttäneet toimintansa viime vuosien aikana. Tällä hetkellä resurssikeskuksia toimii Suomessa kuusi, mutta niiden aktivointitaso vaihtelee resurssikeskuksittain. Resurssikeskukset ovat myös profiloituneet eri tavoin, riippuen alueellisesta palvelutarjonnasta ja alueen ihmisten erityistarpeista. Yhteistä resurssikeskuksille näyttää kuitenkin olevan naisten voimaannuttamisen periaate ja naisten edellytysten tukeminen yhteiskunnassa. Resurssikeskusten keskeisinä toimialueina ovat : Naisten yrittäjyyden ja työllistymisen tukeminen Työelämän kehittäminen ja työelämän sukupuoliperusteisen segregaation purkaminen Sukupuolitietoinen aluekehittäminen ja tasa-arvon valtavirtaistaminen Monikulttuurisuus (sis. Työllisyyden ja yrittäjyyden tukeminen) Kunkin resurssikeskuksen nykytilaa kuvataan tarkemmin alla luvuissa 5.1 5.6. NAVARA-selvityksen suosituksia seuraten naisten resurssikeskukset perustivat Suomen naisresurssikeskukset ry:n (SNRK) marraskuussa 2005. Se toimii NRK:en kattojärjestönä tarkoituksenaan luoda ja parantaa naisten yrittäjyyden, työllisyyden, aluekehityksen ja tasa-arvon yleisiä edellytyksiä. NAVARA-selvityksen mukaisesti, SNRK seuraa ja tukee naisten resurssikeskusten kehittymistä, laatii resurssikeskuksille laatukriteeristön ja ylläpitää kansainvälisiä suhteita. SNRK:n ajatuksena ei ole ollut toteuttaa ns. Ruotsin mallia, jossa resurssikeskuksia on myös hyvin pienillä paikkakunnilla, vaan tarkoituksena on ollut perustaa ja vakiinnuttaa alueellisia resurssikeskuksia maakunnittain. Resurssikeskukset voisivat organisoida omaa toimintaansa sekä omien että SNRK:n periaatteiden mukaisesti. Laatukriteeristöä ei ole kuitenkaan tämän selvityksen toteuttamiseen mennessä saatu laadittua, koska yhdistys on viimeisten vuosien aikana käyttänyt paljon voimavaroja resurssikeskusten ja oman rahoituksensa turvaamiseen. SNRK:lla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista ulkopuolista rahoitusta. Kuten yllä mainittiin, tämän selvityksen osana toteutettuun asiakaskyselyyn vastanneista ainoastaan 39 % tunsi naisten resurssikeskusten toimintaa. Ottaen 20

huomioon sen, että yli 82 % vastaajista tuli juuri niistä maakunnista, joissa resurssikeskukset toimivat tai ovat toimineet aktiivisesti, tämä huomio on merkittävä. Yleisimmin vastaajat tunsivat SINNI Voimavarakeskus Oy:n Oulusta (16 % kaikista vastaajista), Kainuun Naistentalo Woimalan Kajaanista (14 %), Iisalmen Naistentalon (10 %) ja Vantaan nicehearts ry:n (9 %). Resurssikeskusten palveluita oli käyttänyt 21 % kaikista vastaajista. Useimmin käytetyt palvelut olivat: Verkostoituminen (esim. tapaamiset muiden naisyrittäjien kanssa, maahanmuuttajanaisten yhteiset tapaamiset) Vastaajia (lkm) Vastaajia (%) 21 12 Kurssit (esim. atk-kurssit, teknologiakurssit) 19 11 Koulutuspalvelut (tasa-arvokoulutus, ajankohtaiset teemat, esim. naispoliitikkojen voimaannuttamiskoulutukset, messut) 17 10 Hankeyhteistyö 13 7 Toimitila- ja kokoustilavuokraus 11 6 Yritysneuvonta (naisyrittäjyysneuvonta) 11 6 Niistä 37 vastaajasta, jotka olivat käyttäneet resurssikeskusten palveluita, 87 % oli joko erittäin tai melko tyytyväisiä resurssikeskuksista saamiinsa palveluihin. Tyytyväisiä ollaan etenkin resurssikeskusten tarjoamiin verkostoitumismahdollisuuksiin, kannustukseen ja henkilökohtaiseen neuvontaan, matalan kynnyksen järjestelyihin ja siihen, että resurssikeskuksilla on kokonaisvaltainen lähestymistapa yritykseen ja henkilöön yrittäjänä. Haastateltujen mukaan resurssikeskusten löytämisessä auttaa usein se, että paikkakunnat ovat suhteellisen pieniä ja tekijät tunnetaan. Resurssikeskukset pyrkivät myös saamaan toimintaansa esille paikallisissa medioissa. Esimerkiksi Kajaanissa on kuitenkin todettu, että varsinaiset maksetut mainokset eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Sen sijaan sanomalehtiartikkelit resurssikeskusten järjestämistä tapahtumista toimivat hyvin tiedonjakajana. Resurssikeskuksilla on myös omat internetsivut. 5.1 Naisten talo Woimala, Kajaani Naisten talo Woimala on toiminut Kajaanissa projektirahoituksella vuodesta 2005. Woimalan perustivat Kajaanin yliopistokeskus, ProAgria Kainuu/Kainuun maaja kotitalousnaisten piirikeskus ja MLL:n Kainuun piiri. Tällä hetkellä toiminnan takaa Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutuskeskuksen hallinnoima hanke Tasa-arvo Kainuun hyvinvoinnin, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäjän. Hankerahoitus on turvattu 31.10.2010 saakka. Toiminta kulkee hankkeen nimellä, mutta tapahtuu fyysisesti Naisten talo Woimalassa. 20 21

Woimalan toimijoiden mukaan hankkeen punaisena lankana on tasa-arvon edistäminen ja osa hankkeen sisällöstä on johdettu siitä työstä, jota aiemmissa tasaarvon edistämishankkeissa on tehty. Sen lisäksi, että hankkeessa pyritään edistämään sukupuolitietoista aluekehittämistä ja valtavirtaistamaan tasa-arvo päätöksenteossa, toteutetaan hankkeen puitteissa koulutuksia tasa-arvosta, tasa-arvosuunnittelusta ja sukupuolivaikutusten arvioinnista, edistetään naisyrittäjyyttä koulutuksen, verkostojen ja vertaistoiminnan tuen kautta, lisätään naisten johtamistaitoja ja teknologiaosaamista sekä perehdytetään naisia paikallisvaikuttamiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Woimalan aktiviteetteja on pitänyt muokata hankkeen sisällön ja rahoituksen mukaan niin, että esimerkiksi suunnitellut naisyrittäjyyden koulutuskokonaisuus, yritysintentioihin liittyvät mentorointiryhmät ja akateemisen yrittäjyyden illat eivät ole mukana Woimalan palvelukokonaisuudessa. Syynä tähän ovat olleet Woimalan edustajien mukaan rahoitukseen liittyvät rajoitukset kuten se, että koulutuksiin asetettiin rahoittajan toimesta Kainuun mittakaavassa haasteellinen osallistujatavoite. Woimalassa on tällä hetkellä yksi kokopäiväinen projektipäällikkö ja toinen projektipäällikkö, joka tekee 25 % työaikaa. Tarkoituksena on toimijoiden mukaan ollut tarjota palveluita myös ostopalveluna, koska pienestä toimijajoukosta ei löydy osaamista kaikille aloille. 5.2 Iisalmen Naistentalo Iisalmessa resurssikeskustoimintaa pyöritetään Iisalmen naistentalon puitteissa, joka on Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n omistama rakennus, jossa tarjotaan tiloja naisyrityksille ja naisten aseman edistämiseen liittyville organisaatioille. Naistentalon toiminta alkoi vuonna 2002. Naisten yrittäjyyttä tuetaan alueella hankkeiden puitteissa, joiden turvin pyöritetään naisten yrittäjyyttä edistävää resurssikeskusta. Iisalmen Naistentalossa toimii sekä naisyrittäjiä, että naisia tukevia toimintoja, kuten MLL:n ja Pelastakaa Lapset ry:n yhteinen perhekahvila. Naisyrittäjien resurssikeskuksen rahoituspohjana on ESR-rahoitteinen FUTUURI Tulevaisuuden naisyrittäjä ja -johtaja -hanke. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Ylä- Savon koulutuskuntayhtymä, Kuopion yliopisto ja Savonia ammattikorkeakoulu. Hankkeen kohderyhminä ovat yrityksen kasvua, kehitystä ja/tai kansainvälistymistä tavoittelevat naisyrittäjät ja -johtajat sekä yrityspalveluorganisaatioiden yritysneuvojat ja oppilaitosten opettajat. Hankkeen toimipiste toimii samalla kuitenkin myös naisyrittäjien resurssikeskuksena, josta naisyrittäjät voivat saada tukea ja neuvontaa liikeyhteyksien solmimiseen, tietolähteiden käyttöön, tietotekniikan hyödyntämiseen ja markkinoinnin tehostamiseen. Resurssikeskus on mukana järjestämässä myös yrittäjien verkostoitumiseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvää toimintaa. Haastateltavien mukaan Naistentalo on löytänyt paikkansa kokoontumispaikkana ja matalan kynnyksen paikkana. Tiloja on käytetty monipuolisesti ja naisyrittäjät 22

huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Varsinainen yritysneuvonta on asiakkaille maksutonta, mutta Futuuri-hankkeen toimintaan osallistuminen, ml. koulutukset, opintomatkat ja coaching ovat maksullisia. 5.3 SINNI voimavarakeskus Oy, Oulu Pohjois-Pohjanmaalla on toteutettu naishankkeita jo usean vuoden ajan, mutta ensimmäinen varsinaisesti SINNI:n nimellä toiminut hanke alkoi vuonna 2005 (SINNI Startti 2005 2007) ja sen tavoitteena oli kehittää ja toteuttaa naisten resurssikeskuksen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaalle. Helmikuussa 2007 perustettiin SINNI voimavarakeskus Oy. SINNI:n palvelutarjonta on parhaimmillaan ollut erittäin laajaa ja siihen on kuulunut koulutus-, neuvonta-, arviointi- ja tutkimustoimintaa; kehittämis- ja hanketyötä; poikkisektoraalisen yhteistyön kehittämistä; verkostointia ja koordinointia; naisyrittäjien toiminnan tukemista; ja alueen naisjärjestöjen ja toimijoiden toiminnan tukemista. Tällä hetkellä SINNI tarjoaa asiakkailleen kuitenkin vain rajoitettua määrää maksullisia palveluita. EU:n uuden ohjelmakauden alkamisen jälkeen ja edellisten projektien päätyttyä SINNI:ssä on päätetty olla hakematta uutta rahoitusta ja sen sijaan odottaa päätöstä valtakunnallisesta rahoituksesta resurssikeskuksille. Kaikki toiminta on tällä hetkellä pienimuotoista. SINNI on Kajaanin Woimalan tapaan profiloitunut vahvasti tasa-arvon edistämisen alalla. Konsultointi- ja neuvontapalveluiden lisäksi SINNI:n vahvuutena on haastateltavien mukaan ollut fyysisen tilan tarjoaminen naisyrittäjille. SINNI:n toimitiloja on vuokrattu yrittäjille toimitiloiksi ja useiden naisyrittäjien kokoontuminen saman katon alle edistää verkostoitumista. 5.4 Osuuskunta Naisten Talo, Kokkola Osuuskunta Naisten Talo Kokkolassa on Suomen ensimmäinen naisten resurssikeskus, joka perustettiin vuonna 1995. Naisten Talon perustana oli alueen naisten toive vaikuttaa alueen ja sen naistoiminnan kehittämiseen sekä toimia osuuskuntana, jossa käsityöläiset voivat yhdessä markkinoida tuotteitaan ja luoda näin itselleen työtä. Naisten Talo on ollut aikoinaan myös aktiivisesti mukana perustamassa useita muita resurssikeskuksia ympäri Suomea, etenkin ensimmäisen EU-ohjelmakauden rahoittamien projektien avulla. Vuodesta 2001 lähtien Naisten Talossa ei ole enää ollut projektirahoitteista toimintaa vaan toimintaa on tehty lähinnä talkoovoimin. Nyt myös käsityöläisten myymälä on lopetettu ja Naisten Talossa on enää hoivapalveluita. Osuuskunnan jäsenet antavat vielä vapaaehtoispohjalta neuvontaa osuuskuntien perustamisesta ja osuuskuntiin liittymisestä. Naisten Talon toimijoiden mukaan heidän resurssikeskuksensa vahvuutena on ollut se että käsityöläisiä osataan tukea siltä pohjalta, että käsityöläisille käsityö on elämäntapa ja sitä kautta tulojen hankkiminen pelottaa. 23 22

5.5 Vantaan Nicehearts ry:n Naisresurssikeskus Pihlaja Vantaan Nicehearts ry:n naisresurssikeskus on perustettu vuonna 2001 ja sen periaatteena on kannustaa naisia ja tyttöjä omaehtoiseen toimintaan ja omien kiinnostusten ja taitojen löytämiseen. Resurssikeskuksessa pyöritetään kahta hanketta, joiden kautta resurssikeskus työllistää kaksi täyspäiväistä toimijaa. Resurssikeskuksessa pyritään hankkeiden avulla mm. auttamaan pitkäaikaistyöttömiä naisia sijoittumaan vapaille työmarkkinoille ja kehittää kuntouttavaa työtoimintaa ja tuettua työllistymistä. Yhdistys on hakenut Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta kolmen työntekijän palkka ja -toimintakuluihin vuosille 2009 2011 Sosiaaliset tukitoimet naisten hyvinvoinnin edistäjänä-hankkeen puitteissa. Vantaan Niceheartsin yhtenä suurena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajanaiset (n. 70% asiakkaista on maahanmuuttajia) ja tämä kohderyhmä on keskiössä myös RAY:n rahoitushakemuksen hankkeessa, joka kohdistuu syrjäytyneisiin tai syrjäytymisvaarassa oleviin tyttöihin, naisiin sekä heidän perheisiinsä. Resurssikeskuksella on toiveena myös aloittaa naisyrittäjyysneuvonnan antaminen. Vantaan Niceheartsin palvelut ovat maksuttomia ja he saavat tukea Vantaan kaupungilta, joka maksaa puolet yhdistyksen vuokrasta. 5.6 Tampereen naisten resurssikeskus Tampereen yrittäjänaiset tekivät vuonna 2006 Tampereen kaupungin tuella selvityksen siitä, tarvitaanko seudulle naisten resurssikeskus. Selvityksen mukaan tällainen tarve oli olemassa ja Pirkanmaan liitolta saadun kehittämisrahan avulla tehtiin selvitystyö siitä, minkälainen resurssikeskus tulisi olemaan. Huhtikuussa 2007 Tampereelle perustettiin resurssikeskus. Resurssikeskuksen toiminnot ovat periaatteessa valmiina ja käytettävissä, mutta pysyvän rahoituksen puuttuessa toiminnot ovat hallinnollisesti edelleen Tampereen yrittäjänaisten alaisia eikä konkreettista resurssikeskusta ole olemassa. Palvelut on jaettu kolmeen osaan: koulutusosio, jonka puitteissa on toteutettu Rohkeesti Ny! -koulutuksia yrittäjyydestä; tapahtumaosio, jossa toteutetaan Naisbusiness-foorumin Verkkosukka-risteilyjä; ja kansainvälisyysosio, joka verkottaa kansainvälistymisestä kiinnostuneita naisyrittäjiä. Rahoitus toiminnoille hankitaan tapahtumakohtaisesti mm. osallistumismaksujen kautta. Varsinainen työpanos Tampereen yrittäjänaisten puolelta tapahtuu pääasiallisesti vapaaehtoisvoimin. Tampereen resurssikeskus painottuu selkeästi yrittäjyyteen ja naisyrittäjien tukemiseen ja toiminnan varsinainen aktivoiminen vaatisi rahoituksen yhden henkilön palkkaamiseen ja vuokrakuluihin. 24

5.7 Kansainvälinen yhteistyö Resurssikeskukset ovat tehneet kansainvälistä yhteistyötä etenkin hanketoiminnan kautta. Mm. Iisalmi ja Kajaani ovat olleet mukana kansainvälisissä Equal-hankkeissa. Usein kansainvälinen yhteistyö perustuu resurssikeskustoimijoiden omiin kontakteihin, joita he ovat hankkeiden kautta keränneet. Kansainvälisestä yhteistyöstä on myös saatu vinkkejä oman toiminnan kehittämiseen, ja Iisalmen resurssikeskuksen coaching-menetelmä perustuu tanskalaisten kumppanien esimerkkiin. Kansainvälistä yhteistyötä on aikoinaan myös kehitetty eurooppalaisten naisten resurssikeskusverkoston, WINNET Europen kautta. WINNET perustettiin hankepohjalta vuonna 2006 lähinnä ruotsalaiseen resurssikeskusmalliin pohjaten ja siihen kuului vuonna 2007 jäseniä 21 EU-maasta. Suomesta SNRK oli mukana toiminnan alkuvaiheissa, mutta yhdistyksellä ei ole ollut mahdollisuutta maksaa WINNE- Tin jäsenmaksua. WINNETin toiminta sai suomalaisilta resurssikeskustoimijoilta kritiikkiä mm. sen takia, että se painottuu liiallisesti yrittäjyyteen, eikä ota tarpeeksi huomioon mm. tasa-arvokysymyksiä. WINNETin toiminta vaikuttaa ainakin yhdistyksen kotisivujen perusteella hiljentyneen vuoden 2007 jälkeen. Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa parhaimmillaan oman toiminnan peilaamisen ja hyvien toimintamallien ja käytäntöjen löytämisen. Tällä hetkellä resurssikeskusten kansainvälistä yhteistyötä voidaan kuitenkin kuvata satunnaiseksi, hankepohjaiseksi yhteistyöksi, joka aktivoituu kansainvälisten hankkeiden myötä, mutta johon ei perusrahoituksen puuttuessa tulisi jakaa voimavaroja. 25 24

6 Naisten resurssikeskukset yrittäjyyden edistäjinä Puhuttaessa naisten resurssikeskuksista yrittäjyyden edistäjinä on lähtökohtaisesti otettava huomioon resurssikeskusten luonne ja tehtävänkuva. Vaikka tällä hetkellä toimivista resurssikeskuksista etenkin Iisalmen Naistentalo ja sen Futuuri-hanke ovat keskittyneet naisyrittäjyyden edistämiseen, on naisten resurssikeskusten toiminnan peruslähtökohtana ollut naisten edellytysten tukeminen yhteiskunnassa yleisemmin. Osana tätä resurssikeskukset ovat toteuttaneet naisyrittäjyysneuvontaa ja tukeneet näin naisten aseman kehittymistä alueellisesti. Naisten yrittäjyys ja työllisyys kuuluu yhtenä kolmesta pilarista myös NAVARA-selvityksen esitykseen resurssikeskusten pääasiallisista toiminnoista, joihin lasketaan tämän lisäksi mukaan naiset aluekehityksessä ja tasa-arvon edistäminen. Onkin tarpeellista tarkastella, kuinka NRK:t tunnistavat naisten erityistarpeet ja yritysintentiot, ja kuinka ne edistävät yritysideoiden jalostamista ja liiketoimintasuunnittelua. Naisten resurssikeskukset tunnistetaan matalan kynnyksen paikoiksi, joihin naisten on helppo tulla peilaamaan ajatuksiaan mm. vertaisryhmissä jo ennen kuin selkeä yritysidea on syntynyt. Tällä tavoin resurssikeskukset edesauttavat pääsyä käsiksi niihin yritysintentioihin, jotka saattaisivat jäädä muiden neuvontaväylien peittoon. Esimerkiksi Kokkolan Naisten Talossa työstettiin naisten orastavia ideoita ns. unelmatyöskentelyn avulla. Ideoiden kypsyttyä asiakas ohjattiin uusyrityskeskuksen neuvojan luo. Tämä tapa edesauttoi myös sellaisten naisten yritysunelmien konkretisointia, jotka eivät välttämättä tunnistaneet itsessään yrittäjäpotentiaalia. 90-luvun Devote-projektissa Chydenius-instituutti toteutti toimintatutkimuksen resurssikeskuksista ja tämän tutkimuksen mukaan resurssikeskukset ovat tärkeitä siitä syystä, että ne luodaan naisten näkökulmasta. Naiset suunnittelevat resurssikeskuksensa itse ilmaisemiinsa tarpeisiin vastaaviksi sen sijaan, että NRK:t rakennettaisi oletettuihin ja normeihin perustuviin tarpeisiin vastaaviksi. Toimiessaan aktiivisesti, resurssikeskuksilla näyttää olevan potentiaalinen rooli alueellisina yritysintentioiden tunnistajina kannustamalla ja rohkaisemalla naisia yrittäjyyteen sekä tarjoamalla hyvin varhaisen vaiheen tukea yrittäjyyteen siirryttäessä. Kuten naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän raportissakin todetaan, on julkisten yrityspalveluiden kenttä monin paikoin asiakkaan näkökulmasta sekava. Monilla paikkakunnilla eri organisaatiot tarjoavat hyvin samankaltaisia neuvontapalveluita ja asiakkaan on vaikea löytää juuri hänen tarpeisiinsa sopiva neuvontaorganisaatio. Vain harvat neuvontaorganisaatiot (mm. Naisyrittäjyyskeskus Helsingissä) ovat suunnanneet palveluitaan suoraan naisille. Useat haastatellut henkilöt ja naisyrittäjyysfoorumin työpajojen osallistujat myös kyseenalaistivat sen käsityksen, että naiset tarvitsevat erilaista yrittäjyysneuvontaa kuin miehet. 26