Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä keskussairaalan samaan organisaatioon. Yhdistymistä valmisteltu vuoden 2014 keväästä lähtien kuntien yhteistyönä. Siun soten oma johto valittu kesällä 2016. Ennakoi valtakunnan sote-uudistusta Toiminta alkaa 1.1.2017
Miksi ei jääty odottamaan? Koska asioiden täytyy muuttua: Talouden realiteetit: muutoksia on tehtävä, jotta lähipalvelut saadaan turvattua Mahdollisuus rakentaa kustannustehokas ja asukaskeskeinen palvelujärjestelmä Koska me voimme: Yhdessä tekemisen perinne ja asioiden sopimisen kulttuuri maakunnassa ensihoito, yhteispäivystys, laboratorio, kuvantaminen, apuvälineet, lääkehuolto, hankinnat, koulutus, kehitysvammahuolto, ISO Yhteinen terveydenhuollon tietojärjestelmä ja maakuntaverkko. PTTK Riittävä väestöpohja (170 000) myös erikoissairaanhoitoon, yksi keskussairaala, ei aluesairaaloita
Pohjois-Karjalan malli Palvelut edellä: peruspalvelujen vahvistaminen Siun sote tehdään yhdessä Henkilöstö: yli 700 ammattilaista osallistunut nykytilanteen kuvaamiseen ja uuden palvelutoiminnan mallintamiseen Asukkaat: antaneet palautetta, kertoneet kokemuksistaan ja toiveistaan. 3000 palautetta. Yritykset: kysely yrityksille v. 2014, yhteisiä työpajoja Järjestöt Moniammatillisuus, hyvät käytänteet ja raja-aitojen poistaminen Kustannusten kasvun hallinta ICT-teknologian hyödyntäminen
Lähipalvelut lähellä erikoisemmat palvelut saavutettavissa Siun soten lähtökohtana ovat laadukkaat, yhdenmukaiset ja kustannustehokkaat palvelut kaikkialla maakunnassa. Lähipalvelua ovat myös sähköiset palvelut. Uusia, ennakkoluulottomia ratkaisuja rakennetaan. Ammattilaisten keskinäinen yhteistyö ja konsultaatiokäytännöt tuovat myös erikoisemmat palvelut lähelle asukasta. Kohti kokonaisvaltaista hoitoa ja palvelua: asukas saa tarvitsemansa palvelun yhden luukun periaatteella.
Sähköiset palvelut Kotiin annettavat palvelut Tehostettu palveluasuminen Päihdehuollon peruspalvelut Vastaanottopalvelut (kiireellinen ja kiireetön) Röntgen Erikoissairaanhoito Päihdekatkaisu Työterveyshuolto Huume- ja sekakäyttäjien laitoshoito Mielenterveystyön tukipalvelut Laboratorion näytteenotto Päivystys ja ensihoito 24/7 Sosiaalipäivystys Vaativa kuntoutus Sosiaalityön erityispalvelut Lastensuojelun erityispalvelut Lääkinnällinen peruskuntoutus Vammaisten asumispalvelut Vammaisten erityispalvelut Kouluterveydenhuolto Lääkärituki Erityistyöntekijät Kasvatus- ja perheneuvonta Vammaisten työ- ja päivätoiminta Suun terveydenhuolto Kuntouttava työtoiminta Asumispalvelut Terveyskeskussairaala Neuvolat Esimerkki palvelujen jakautumisesta lähipalveluihin ja yhteisiin palveluihin. Lähipalvelut Yhteiset palvelut/resurssit Mielenterveystyön peruspalvelut Perussosiaalityö Lastensuojelun avohuolto
Asukastiedon merkitys Asukasosallisuus ja asukkaiden tuottama tieto palvelujen tarpeesta ja laadusta on Siun soten kehittämisen peruskivi. Palautteissa asukkaat toivoivat parempaa yhteydensaantia palveluihin, luukuttamisen lopettamista, hyvää kohtaamista ja vuorovaikutusta. Asukkailta saatu kokemustieto yhtenä laadun mittarina. Asukasosallisuutta kehitetty ja toteutettu tiiviissä yhteistyössä järjestöjen (erityisesti Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys) kanssa.
Kuulethan sie minnuu?
Siun sote tehdään NYT Organisaation ja palvelutuotannon rakentaminen on meneillään, strategiatyö aloitettu, valmis hyväksyttäväksi 12/2016 Palvelut jakautuvat kolmeen toimialueeseen Terveys- ja sairaanhoitopalvelut (mm. terveys- ja hyvinvointiasemat, keskussairaala) Ikäihmisten palvelut (mm. kotihoito, kotisairaanhoito, omaishoito, asuminen) Perhe- ja sosiaalipalvelut (mm. neuvolat, lastensuojelu, vammaispalvelut, aikuissosiaalityö) Henkilöstö (n. 6 000) siirtyy liikkeenluovutuksella kunnista Siun soteen tai tytäryhtiöihin (Siun talous ja Polkka).
Mitä muutos tarkoittaa? Palvelurakenteen muutosta, palvelujen yhdenmukaistamista Moniammatillista, sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistävää työskentelytapaa Uusia sähköisiä palveluja ja työskentelytapaa Tiedolla johtamista ja kustannusten tarkkaa seurantaa Yhteistyön uusia ulottuvuuksia: mm. kolmas sektori Tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa yhteisillä rajapinnoilla, mm. terveyden edistäminen, lapset ja nuoret, työllisyys, liikenne
Palvelujen kehittäminen Lähtee asukkaiden ja toimialueiden esiin nostamista kehittämisen tarpeista ei kehitetä kehittämisen vuoksi Kehittäminen kuuluu jokaiselle ei harvojen yksinoikeus Kehittämisyksikkö toimii fasilitoijana, kehittämisen asiantuntijana, kehittämisrahoitushakuja koordinoivana tahona Strategisesti merkittävä kehittäminen AVOT ja LAPE kansalliset kärkihankkeet (AVOT- rahoitus saatu, LAPE:sta päätös joulukuussa?)
Käytännön esimerkkejä AVOT: palvelurakenteen muutosta tukeva toiminta koti- ja omaishoidossa (myös muutosagenttityö) LAPE: matalankynnyksen perhekeskustoimintojen kehittäminen, lastensuojelun ja erityispalvelujen kehittäminen, koulu- ja varhaiskasvatusyhteistyön kehittäminen ODA (omahoidon digitaaliset arvopalvelut) Kaatumisen ehkäisy: verkoston kokoaminen (tällä hetkellä noin 100 ammattilaista toimii verkostossa), tietoisuus ja osaaminen, mittarit Hyvinvointiasemakonsepti
Onko jotain opittu? Yhteisen näkemyksen muotoutuminen (päättäjät, asukkaat, viranomaiset, muut toimijat) on herkkä ja ei aina niin hallittavissa oleva prosessi Viestintä on avainasemassa. Siihen pitää myös satsata. Huhut saavat valtaa erittäin nopeasti, jos ei ole tietoa Kiire tai tunne siitä ei ole hyvä kirittäjä
Kiitos! Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä