MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 7.11.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS POIKKEUKSELLISESTA MUKAUTUSTUESTA JA SEN LISÄTUESTA MAIDONTUOTTAJILLE VUONNA 2016 1. Yleistä 2. Asetuksen sisältö Maidontuottajille ehdotetaan maksettavaksi Euroopan unionin varoista kokonaan rahoitettavaa poikkeuksellista mukautustukea. Tuen maksaminen perustuu Euroopan komission 8 päivänä syyskuuta 2016 antamaan poikkeuksellisesta mukautustuesta maidontuottajille ja muiden kotieläintuotantoalojen viljelijöille annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1613, jäljempänä komission asetus, 1 artiklaan. Komission asetuksen 1 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat maksaa poikkeuksellista mukautustukea maidontuottajille ja naudan- ja vasikanlihan, sian-, lampaan- sekä vuohenlihan tuottajille yhteensä 350 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on 7 521 715 euroa. Komission asetuksen 1 artiklan toisen alakohdan mukaan tuki on jaettava puolueettomia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen siten, että tuki ei aiheuta kilpailun vääristymistä. Tuen tavoitteena on vähentää markkinahäiriöistä edellä mainituille kotieläintalouden tuottajille aiheutuvia taloudellisia haittoja. Tuki on maksettava komission asetuksen 1 artiklan 1 kohdan viidennen alakohdan mukaan viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2017. Komission asetuksen 2 artiklan mukaan jäsenvaltio voi myös myöntää kansallisesti rahoitettavaa poikkeuksellista mukautustukea täydentävää lisätukea, jonka määrä voi olla enintään 100 prosenttia poikkeuksellisen mukautustuen määrästä. Lisätuki on jaettava puolueettomia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen siten, että tuki ei aiheuta kilpailun vääristymistä. Maidontuottajille ehdotetaan maksettavaksi lisätukea enintään 7,5 miljoonaa euroa. Lisätuki on maksettava komission asetuksen 2 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaan viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2017. Poikkeuksellisen mukautustuen ja lisätuen myöntämisperusteet on ilmoitettava komission asetuksen 3 artiklan a alakohdan mukaan Euroopan komissiolle viipymättä ja viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2016. Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013, sellaisena kuin se on muutettuna lailla 1364/2014), jäljempänä suorien tukien laki, 25 a :n mukaan laissa tarkoitetussa markkinahäiriötilanteessa valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tuen käyttöönottoa, tuen saajaa, tuen myöntämisen edellytyksiä, tuen määrää, tukikelpoisia kustannuksia, tuen hakemista, tuen myöntämistä, tarvittavia selvityksiä ja määräaikoja koskevista vaatimuksista Euroopan unionin lainsäädännössä säädetyissä rajoissa. Suorien tukien lain 25 a :n nojalla ehdotetaan annettavaksi valtioneuvoston asetus poikkeuksellisesta mukautustuesta ja sen lisätuesta maidontuottajille vuonna 2016. Asetuksella säädettäisiin poikkeuksellisen mukautustuen ja sen lisätuen tarkemmista myöntöperusteista ja yksikkökohtaisesta tuen määrästä. 1 Asetuksen 1 :ssä säädettäisiin poikkeuksellisena mukautustukena ja sen lisätukena maidontuottajille maksettavan tuen kansallisista jakoperusteista. Maidontuotantoon
2 on kohdistunut maailmanlaajuisesta kysynnän ja tuotannon epätasapainosta johtuvia markkinahäiriöitä. Maidon ja maitotuotteiden markkinatilanteeseen on myös vaikuttanut Venäjän asettama Euroopan unionin maataloustuotteiden tuontikielto. Markkinahäiriöt ovat heikentäneet maitotilojen maksuvalmiutta ja kannattavuutta. Markkinahäiriöistä aiheutuvien taloudellisten haittojen vähentämiseksi maidontuottajille ehdotetaan maksettavaksi enintään 7 521 715 euroa Euroopan unionin varoista kokonaan rahoitettavaa poikkeuksellista mukautustukea. Lisäksi maidontuottajille maksettaisiin enintään 7,5 miljoonaa euroa kansallisesti rahoitettavaa lisätukea. Komission asetuksen 1 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaan jäsenvaltio voi maksaa tukea maidontuottajille, jotka sitoutuvat yhteen tai useampaan toiminnoista, joilla pyritään edistämään tilan taloudellista kestävyyttä ja markkinoiden vakauttamista. Edellä mainitun komission asetuksen kohdan mukaan toimenpiteet voivat koskea: tuotannon vähentämistä tai sen säilyttämistä entisellä tasolla, pienimuotoista viljelyä, laajaperäisten tuotantomenetelmien noudattamista, ympäristö- ja ilmastoystävällisten tuotantomenetelmien noudattamista, yhteistyöhankkeiden täytäntöönpanoa, laadun ja lisäarvon parantamiseen tähtäävien laatujärjestelmien tai hankkeiden toteuttamista taikka rahoitus- ja riskinhallintavälineisiin liittyvää koulutusta. Asetusehdotuksen mukaan tuen maksun perusteena olisi edellä mainituista vaihtoehdoista tuotannon vähentäminen. Poikkeuksellista mukautustukea ja sen lisätukea maksettaisiin 1 momentin mukaan maidontuottajalle, joka toimitti markkinointiin ostettua ja hyväksyttyä lehmänmaitoa meijeriin tammikuussa 2017 ja joka tuotti 1 päivästä tammikuuta 31 päivään toukokuuta vuonna 2017 (vähentämisjakso) vähintään 3 prosenttia vähemmän lehmänmaitoa kuin 1 päivästä tammikuuta 31 päivään toukokuuta 2016 (viitejakso). Tuki kannustaisi siten tuotannon vähentämiseen. Tuenhakijalle voitaisiin myöntää tukea maidontuotannon vähentämisestä, joka on enintään 30 prosenttia tuenhakijan viitejaksolla tuottaman markkinointiin ostetun ja hyväksytyn lehmänmaidon kokonaismäärästä. Tuettavalle vähentämismäärälle asetettaisiin yläraja, jotta tuki ei painottuisi tuotannosta kokonaan luopuville vaan se auttaisi jatkajien tilannetta väliaikaisena markkinatoimenpiteenä. Poikkeuksellista mukautustukea ja sen lisätukea myönnettäisiin enintään 30 senttiä litralta sen litramäärän osalta, joka vastaa viitejakson aikana maitorekisteriin merkityn, markkinointiin ostetun ja hyväksytyn maitomäärän ja vähentämisjakson aikana maitorekisteriin merkityn, markkinointiin ostetun ja hyväksytyn maitomäärän välistä erotusta. Maitorekisterillä tarkoitettaisiin Maaseutuviraston hallinnoimaa tietojärjestelmää, joka sisältää ajantasaiset tiedot tuottajien tuottamista maitomääristä. 2 Asetuksen 2 :ssä säädettäisiin tukiyksikkökertoimesta. Poikkeuksellista mukautustukea ja sen lisätukea voitaisiin myöntää enintään tukiyksikkökertoimella kerrotusta tukeen oikeutettujen litrojen osuudesta. Tukiyksikkökerroin olisi 1,00. Poikkeuksellista mukautustukea ja sen lisätukea voitaisiin myöntää enintään 50 miljoonan litran suuruiselle lehmänmaidontuotannon vähentämismäärälle. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava lehmänmaidontuotannon vähentämismäärä ylittäisi mainitun enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa pienennetään enimmäismäärän ylitystä vastaavassa suhteessa.
3 3 Asetuksen 3 :ssä säädettäisiin tuen myöntämisestä, jos koko tilan hallinta on siirtynyt viitejakson alkamisen ja vähentämisjakson päättymisen välillä. Tällöin tuki voitaisiin myöntää tilan jatkajalle. 4 Asetuksen 4 :ssä säädettäisiin tuen myöntämisestä. Tuen myöntämisestä päättäisi kunta. Suorien tukien lain 25 a :n mukaan laissa tarkoitetussa markkinahäiriötilanteessa valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä muun muassa tuen hakemisesta ja tuen myöntämisestä Euroopan unionin lainsäädännössä säädetyissä rajoissa. Maatalouden tukien toimeenpanosta annettua lakia (192/2013), jäljempänä toimeenpanolaki, sovelletaan muun muassa suorien tukien lain nojalla myönnettävien tukien toimeenpanoon. Toimeenpanolain 11 :n mukaan kunta tekee päätöksen muun muassa suorien tukien lain 3 :ssä tarkoitetun tuen ja palkkion myöntämisestä. Markkinahäiriötilanteissa on kyse poikkeuksellisista tilanteista, joita ei ole ollut mahdollista ennakoida lakia valmisteltaessa eikä tulevien vuosien osalta. Tarkoituksena on kuitenkin ollut kytkeä markkinahäiriötilanteissa myönnettävien kriisitukien myöntäminen ja maksaminen voimassa olevien tukijärjestelmien toimeenpanoon toimeenpanolaissa säädettyjen viranomaisten kautta. Edellä sanotun perusteella katsotaan, että kunnalle voidaan antaa suorien tukien lain 25 a :n ja toimeenpanolain 11 :n perusteella tehtäväksi päätös maidontuottajille tämän asetuksen nojalla myönnettävästä tuesta. Tuen myöntäminen voidaan hoitaa osana tukijärjestelmien toimeenpanoa ja kuntien käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Kunta on ollut tuen myöntävä viranomainen myös vastaavien markkinahäiriötilanteiden vuoksi maksettujen tukien osalta vuosina 2010 ja 2015. Maksujen suorittamisesta päättää Maaseutuvirasto toimeenpanolain 6 :n perusteella. 5 Asetuksen 5 :ssä säädettäisiin Euroopan komission päätöksen huomioon ottamisesta. Poikkeuksellinen mukautustuki ja lisätuki myönnettäisiin vain, jos Euroopan komission näitä tukia koskevasta päätöksestä ei muuta johdu. Poikkeuksellisen mukautustuen ja lisätuen myöntämisperusteet on ilmoitettava komission asetuksen 3 artiklan a alakohdan mukaan Euroopan komissiolle viipymättä ja viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2016. 6 Asetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017 tai, jos eduskunta hyväksyy vuoden 2017 valtion talousarvion mainittua ajankohtaa myöhemmin, talousarvion hyväksymisajankohdasta lukien. 3. Taloudelliset vaikutukset Poikkeuksellisena mukautustukena maidontuottajille maksettava tuki rahoitetaan Euroopan unionin varoista. Suomelle on myönnetty tähän tukeen 8 päivänä syyskuuta 2016 annetun komission asetuksen liitteen perusteella 7 521 715 euroa. Tuki tullaan maksamaan vuoden 2017 valtion talousarvion rajoissa momentilta 30.20.41 (EUtulotuki ja EU-markkinatuki), ja vastaavat Euroopan unionilta saatavat tulot tuloutetaan momentille 12.30.01 (EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot). Tarvittavat muutokset eduskunnan käsittelyssä olevaan vuoden 2017 talousarvioesitykseen tehdään tältä osin talousarvioesityksen täydennyksen yhteydessä.
4 Maatalouden kriisituesta päätettäessä sovittiin, että maidontuottajille maksettava poikkeuksellista mukautustukea täydentävä kansallinen lisätuki (enintään 7,5 miljoonaa euroa) budjetoidaan valtion talousarvion momentille 30.10.44 (Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen) vuoden 2016 kolmannen lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Asetus ehdotetaan annettavaksi ennen vuoden 2016 valtion kolmannen lisätalousarvion ja vuoden 2017 valtion talousarvion hyväksymistä, jotta komission asetuksen 3 artiklan mukainen ilmoitusvelvoite Euroopan komissiolle poikkeuksellisen mukautustuen sisällöstä ehditään toteuttaa viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2016 ja jotta tuen haku voidaan käynnistää ja tuki maksaa komission asetuksessa säädetyssä ajassa. Tukihaussa huomioidaan kuitenkin määrärahojen ehdollisuus ja tuki maksetaan vasta asetuksen voimaantulon jälkeen. Tuen mahdollisimman nopea toimeenpano parantaa toimenpiteen vaikuttavuutta ja edistää maitomarkkinoiden tasapainottumista tämän hetken häiriötilanteessa. Mukautustuen kokonaisuus on maidontuottajille vapaaehtoinen järjestelmä, ja tuottajien osallistumishalukkuus siihen tulee perustumaan kunkin tuottajan yksilöllisiin valintoihin ja tuotantotilanteeseen. Syyskuussa 2016 oli haettavana tuen myöntämisestä maidontuotannon vähentämiseksi annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1612 perusteella myönnettävä tuki, jäljempänä vähentämistuki, jonka toteutus vastaa monilta osin maidontuottajille maksettavan poikkeuksellisen mukautustuen rakennetta. Vähentämistukea haki Suomessa 1 020 maidontuottajaa, jotka ilmoittivat vähentävänsä tuotantoaan loka-joulukuun 2016 aikana yhteensä noin 14 miljoonalla litralla vuotta aiempaan viitejaksoon verrattuna. Mukaan ilmoittautui siten noin 13 prosenttia nykyisistä 7 500 maidontuottajasta, ja hakemusten mukainen tuotantovähennysten kokonaismäärä olisi 2,4 prosenttia viitejakson eli loka-joulukuun 2015 tuotantomäärästä koko maassa. Vähentämistukea voidaan maksaa loppuvuoden aikana toteutuvalle vähennysmäärälle hieman alle 14 senttiä litralta. Vähentämistuen hakeminen ei rajoita tuottajien mahdollisuuksia osallistua mukautustukiohjelmaan. Vastaavasti mukautustukea voi hakea, vaikka vähentämistukea ei olisikaan hakenut. Mukautustukea ja sen lisätukea on tarkoitus maksaa yhteensä 15 miljoonan euron suuruinen tukimäärä enintään 50 miljoonan litran suuruiselle maidontuotannon vähentämismäärälle, joten maksettava kokonaistukitaso olisi enintään 30 senttiä tammi-toukokuussa 2017 toteutuvaa vähennyslitraa kohti laskettuna. Tällöin tuen voidaan arvioida olevan niin korkealla tasolla, että se kannustaa tuottajia osallistumaan maidontuotannon vähentämiseen riittävän kattavasti. Tukitaso vastaa likimain niitä kiinteitä tuotantokustannuksia, joita tuottajille joka tapauksessa kohdistuu, vaikka tuotantomäärä väliaikaisesti pieneneekin. Jos tukikelpoista vähennystä kertyy vähennysjakson aikana enemmän kuin 50 miljoonaa litraa, tuen maksun perusteena olevaa tuotannon vähennysmäärää vastaavasti pienennetään. Jokainen vähennyslitra kerrotaan silloin tukiyksikkökertoimella, joka on pienempi kuin 1,00. Poikkeuksellinen mukautustuki ja sen lisätuki kohdistetaan tuotannon väliaikaiseen vähentämiseen, ja tuen ensisijainen tarkoitus on helpottaa markkinatilannetta ja parantaa tuotantoaan jatkavien maitotilojen taloudellista asemaa jatkossa. Tuella on oltava vaikuttavuutta, joten kullakin tuensaajalla tuotannon tulee vähentyä vähintään 3 prosenttia viitejaksoon verrattuna. Tuen ei kuitenkaan haluta painottuvan tuotannosta kokonaan luopuville maidontuottajille, joten mukautustukea ja sen lisätukea makse-
5 4. Lausunnot taan enintään 30 prosentin suuruiselle vähennysmäärälle. Lisäksi edellytetään, että tuensaaja on toimittanut maitoa meijeriin tammikuussa 2017, jotta tukea ei ohjaudu jo aiemmin tuotantonsa lopettaneille tuottajille. Poikkeuksellisen mukautustuen ja sen lisätuen maksaminen perustuu niihin maitorekisteriin merkittyihin maitomääriin, jotka on ostettu ja hyväksytty markkinointiin viitejaksolla ja vähentämisjaksolla. Samoina ajanjaksoina tilalla käytetty maito tai suoramyyntiin toimitettu maito eivät kuulu tukijärjestelmän piiriin, koska tuen ensisijaisena tarkoituksena on tasapainottaa meijerimaidon vaikeaa markkinatilannetta. Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto valtiovarainministeriöltä, Maaseutuvirastolta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf:ltä, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens förbund rf:ltä, Maaseudun Kehittäjät ry:ltä, Suomen Kuntaliitto ry:ltä sekä Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry:ltä. Lausunnon antoivat valtiovarainministeriö, Maaseutuvirasto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Arla Suomi -yhteistyöryhmä, Maaseudun Kehittäjät ry, Suomen Kuntaliitto ry ja ProAgria Keskusten Liitto. Asetusehdotuksen mukaista poikkeuksellista mukauttamistukea pidettiin lausunnoissa pääsääntöisesti kannatettavana. Maaseutuviraston lausunnon perusteella asetuksen 1 :ää muutettiin siten, että tuen myöntämisen edellytyksenä olisi maidon tuotannon sijasta maidon toimittaminen meijeriin tammikuussa 2017. Myös 2 :n sanamuotoa tarkennettiin tukiyksikkökertoimen osalta. Suomen Kuntaliiton lausunnossa tuotiin esille, että asetusehdotuksesta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle aiheutuvan lisätehtävän osalta on varmistettava tukipäätöksen teon selkeys ja yksinkertaisuus sekä yrittäjän että päätöksentekijän kannalta. Asetusehdotuksen mukaisen tukijärjestelmän ehdot ovat yksinkertaiset eivätkä vaadi monimutkaista toimeenpanoa. Tukeen liittyvän päätöksenteon voidaan katsoa olevan päätöksen tekevän viranomaisen kannalta selkeä ja yksinkertainen. Ehdotettu tukijärjestelmä ei myöskään vaadi erityistä tuensaajien neuvontaa. Maaseudun Kehittäjät ry katsoi lausunnossaan olevan tarkoituksenmukaista, että tuen käsittelystä ja myöntämisestä päättää kunta. Arla Suomi -yhteistyöryhmän lausunnossa ehdotettiin tuen maksamista tuotetun maitomäärän perusteella sen sijaan, että tukea maksettaisiin tuotannon vähentämisestä. Tuen tarkoituksena on kuitenkin tasapainottaa maitomarkkinoita, joten tuotannon lisäämiseen kannustavaa tukea ei voida pitää perusteltuna. Poikkeuksellisen mukautustuen keskeisin perustelu Euroopan unionissa on kysyntään nähden suuresta tarjonnasta johtuva maitomarkkinoiden häiriötilanne, jonka seurauksena raakamaidon tuottajahinnat ovat laskeneet tasolle, joka aiheuttaa maidontuottajille taloudellisia ongelmia. Poikkeuksellinen mukautustuki on hakijoille täysin vapaaehtoinen, eikä sen hakeminen edellytä sitoutumista maidontuotannon vähentämiseen. Arla Suomi - yhteistyöryhmä katsoi myös, että 50 miljoonan litran enimmäismäärän pitäisi olla pienempi, koska maidontuotanto Suomessa tulisi pitää ennallaan edellisten vuosien tasolla. Maidontuotanto on kuitenkin kasvanut Suomessa esimerkiksi vuosien 2013-2015 välillä noin 100 miljoonaa litraa, jolloin tuen seurauksena mahdollisesti vähen-
6 5. Laintarkastus tyvä maidontuotanto ei muuta merkittävästi Suomen maidontuotannon kokonaismäärää. Maidontuotannon ei siten oleteta alenevan merkittävästi tuen seurauksena viime vuosien tasosta. ProAgria Keskusten Liiton lausunnossa todettiin asetusehdotuksessa olevan huonoa se, että etukäteen ei tiedetä, kuinka suuri tukiyksikkökerroin on. Asetusehdotusta ei kuitenkaan muutettu tältä osin, koska tuen haun jälkeen on tarkoitus tiedottaa, kuinka paljon mukautustuessa haettiin vähennettäviä litroja, jolloin sen perusteella voidaan etukäteen yleisellä tasolla arvioida, mikä tukiyksikkökerroin pienimmillään olisi. Tämän tiedon pohjalta tukea hakeneet voivat itse arvioida, kuinka suurelle osalle arvioidusta vähennyksestä tukea tullaan maksamaan. ProAgria Keskusten Liiton lausunnossa esitetyn kuukausitasoisen ennusteen tuottaminen ei antaisi tuen hakijoille välttämättä kovin tarkkaa lisätietoa, koska etukäteen on hankala ennustaa, vähentävätkö tukea hakeneet maitotilat tuotantoaan enemmän vähentämisjakson alussa vai lopussa. Asetusehdotusta ei ole tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä asian kiireellisyyden vuoksi.