Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala
Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla ja kuuluu pääosin Metsähallituksen Peurajärven virkistysalueeseen. Pinta-ala Kohteen pinta-ala on noin 220 ha. Maanomistus Valtio (MH) Yleiskuvaus Suojeluesitys sisältää Peurajärven virkistysalueen länsiosaan sijoittuvia luonteeltaan vaihtelevia metsiä, pääosin ojittamattomia soita sekä monipuolista vesistöluontoa (Mäntyjärven länsiosa, Porkkapuro, Retjanlampi yms). Aluekokonaisuus sisältyy osittain valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmakohteeseen. Tehdyistä hakkuista huolimatta alueella on säilynyt merkittävä määrä luonnontilaisen kaltaisia vanhoja tuoreen, kuivahkon ja kuivan kankaan kangasmetsiä. Tällaisten metsien esiintyminen keskittyy Porkkapuron varrelle, Mäntyjärven pohjoisrannalle (Porkkalahden itäpuolelle), Peurajärven länsirannalle, Peurajärvenkankaalle, Mäntyjoen länsipuolelle sekä Retjanlammen länsija luoteispuolelle. Metsät ovat yleensä mäntyvaltaisia sekä tuoreiden kankaiden osalta kuusen, männyn ja koivun muodostamia. Alueen vanhoissa metsissä on yleensä näkyvästi, joskaan ei ylen runsaasti maa- ja pystylahopuuta (yleensä määrä välillä 5-10 kuutiometriä/ha, parhaat kuusivaltaiset metsät selvästi runsaslahopuustoisempia). Mäntyvaltaisissa metsissä lahopuu on lähinnä mäntyä ja koivua, mutta kuusivaltaisemmissa metsissä on yleensä näkyvästi kuusilahopuuta sekä vaihtelevia määriä mänty- ja koivulahopuuta. Lahopuustoltaan edustavimmat metsät keskittyvät Peurajärvenkankaalle, Retjanlammesta länteen sijaitseville kangasmaille sekä Porkkapuron lähialueen metsiin. Edellä mainittujen lisäksi rajaukseen sisältyy jonkin verran nuoripuustoisia metsiä sekä vanhapuustoisia, jossakin vaiheessa harvennettuja mänty- ja kuusivaltaisia metsiä, joiden puustorakenne on luonnontilaisen kaltaisen sijasta lähempänä tasarakenteista. Osalla näistä metsistä on kuitenkin huomattavaa maisema-arvoa (mm. Mäntyjärven luoteispäähän pistävä varttunutta männikköä kasvava harjuniemi) ja osaa monipuolistavat tavallista talousmetsää runsaampi lahopuusto sekä karuimmissa metsissä myös yksittäiset kilpikaarnamännyt. Myös alueen suoluonto on monipuolista. Porkkapuron varsilta löytyy mm. lähteisiä lehtokorpia, lettorämettä sekä mesotrofista sararämettä. Muualta alueen soilta löytyy mm. vanha- ja lahopuustoisia isovarpu- ja rahkarämeitä. Porkkapuron koillispuolisesta pitkänomaisesta suojuotteesta löytyy lisäksi ainakin muurainkorpea, tupasvillarämettä sekä oligotrofista rimpinevarämettä. Retjanlammen länsipuolelta löytyy jonkin verran vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisia muurain- ja metsäkortekorpia, mutta pääosa alueen korvista on aikanaan ojitettu. Osa korvista on varttunutta sekapuustoa kasvavia korpimuuttumia, mutta osa korvista on alkanut selvästi vettymään uudestaan. Korpien palautuminen on osin seurausta tekemättä jätetyistä kunnostusojituksista, osin kyse on alueelle asettuneen majavan vaikutuksesta. Alueen merkittäviin luontoarvoihin kuuluvat myös uomaltaan ja lähimetsiltään täysin luonnontilainen louhikkoinen ja lähteinen Porkkapuro, kolme lampea sekä Peurajärven ja Mäntyjärven pääosin rakentamiselta säästyneet ranta-alueet. Maastokäynnillä Porkkapuron varrelta, noin 200 m pohjoisluoteeseen Porkkalahden päästä havaittiin mesoeutrofi lähde. Lisäksi elokuussa
2015 majava oli tulvittanut Retjanlammesta luoteeseen sijaitsevan lammen niin voimakkaasti, että vesi oli noussut maantielle asti. METSO-arvot ja muut erityiset luontoarvot Kohteen vanhoilla kangasmetsillä, vanha- ja lahopuustoilla rämeillä sekä säilyneillä tai ennallistamiskelpoisilla korvilla on selvää merkitystä METSO-ohjelman tavoitteiden kannalta. Arviolta 80 % rajauksen maa-alueista koostuu luokkien I, II ja III METSO-kriteerit täyttävistä kangasmetsistä, rämeistä tai korvista. Lajisto Alueen lajisto tunnetaan hyvin huonosti. Elokuun 2015 maastokäynnillä Peurajärvenkankaalta havaittiin metso (RT), kuukkeli (NT, RT) sekä luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien indikaattorilajeihin kuuluva ruostekääpä. Retjanlammen luoteispuolisesta vanhasta kuusivaltaisesta metsästä havaittiin samalta kuusimaapuulta esiintymät rusokantokääpää (NT) ja ruostekääpää. Porkkapuron varrelta on aikaisemmin havaittu vaateliasta matosammalta (RT). Yhteenveto suojeluarvoista Kohde on maisemallisesti erittäin hienoja osa-alueita sisältävä, monipuolinen luonto- ja maisemakokonaisuus, jolla on arvoa niin kangasmetsien, soiden kuin vesistöjenkin suojelulle. Kohteen metsien suojeluarvoa lisää olennaisesti alueen tärkeä merkitys Hiidenportin kansallispuiston Peurajärvestä itään sijaitsevien vanhojen metsien suojelualueiden (Paistinvaara yms) välisen ekologisen yhteyden säilyttäjänä. Kohteen säilyttäminen metsänhoidon ulkopuolella säilyttäisi Peurajärven alueella myös luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia metsä- ja suoalueita hoidetumpien harjumetsien vastapainoksi. Tämä palvelisi myös alueen virkistys- ja matkailukäyttöä. Muuta Metsähallituksen alue-ekologisessa suunnitelmassa osa alueesta on huomioitu arvokkaina luontokohteina sekä ekologisina yhteyksinä. Porkkapuron varsi on itäosaltaan arvioitu arvokkaaksi suokohteeksi Pohjois-Karjalan suostrategiassa ja koko puron varsi kuuluu Pohjois-Karjalan pienvesiselvityksessä arvokkaiksi todettuihin kohteisiin. Tietolähteet Suojeluesityksen päätietolähde on Keijo Savolan ja Timo Kovasen alueella 16.8.2015 tekemä maastokäynti. Lisäksi täydentävänä tietolähteenä on käytetty karttaa Metsähallituksen alueekologisesta verkostosta (Metsähallitus 2005) sekä Pohjois-Karjalan suostrategiaa.
Kuva Keijo Savola
Kuvat Timo Kovanen
Yhteystiedot Suomen Luonnonsuojeluliitto ry sähköposti: suomaa@sll.fi verkkosivut: www.sll.fi/suomaa